Julkaistu: 8.4.2021

Maaliskuun 2021 vesitilannekatsaus: Täysi talvi vaihtui nopeasti kevättulviin (Pohjalaismaakunnat)

Maaliskuun alkupuolella lumen vesiarvot pohjalaismaakunnissa olivat keskimääräiset tai keskimääräistä suurempia. Maaliskuun loppupuolella sää lämpeni selvästi ja sen johdosta lumen sulaminen eteni nopeasti. Aivan kuukauden viimeisinä päivinä pohjalaismaakuntien vesistöissä mitattiin tulvalukemia.

Tekojärviä laskettiin sulamisvesien vastaanottamiseksi

Lumen vesiarvot olivat pohjalaismaakuntien alueella maaliskuussa keskimääräistä suurempia.  Jokien jään paksuudet olivat keskimäärin 30–50 cm, joka vastasi pitkän ajan keskiarvoja. Jäät olivat kuitenkin keskimääräistä heikompia, sillä kovaa teräsjäätä oli vähän. Jääpatoriskin pienentämiseksi jokijäitä pyrittiin paikoitellen heikentämään johtamaan jään päälle tekojärvien tummia vesiä mm. Närpiönjoella ja Perhonjoella.

Pohjalaismaakuntien säännösteltyjä järviä ja tekojärviä laskettiin vastaanottamaan sulamisvesiä.  Esimerkiksi Kivi- ja Levalammen tekojärvi oli 1,4 metriä, Kalajärven tekojärvi ja Hirvijärven tekojärvi olivat lähes kolme metriä sekä Patanan tekojärvi yli 4,5 metriä alempana maaliskuun lopulla kuin yleensä kesällä.

Maaliskuun lopulla lumien sulaminen käynnistyi nopeasti säiden lämmittyä selvästi. Vaasan eteläpuoliset joet saavuttivat tulvahuippunsa maaliskuun viimeisinä päivinä. Virtaamat maaliskuun lopulla olivat yleisesti jonkin verran suurempia kuin keskimääräiset kevättulvavirtaamat. Myös Kyrön- ja Lapuanjoki lähestyivät tulvahuippuja maaliskuun lopussa. Muun muassa Kyrönjoella ja Perhonjoella virtaamat olivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suuria.

Talvi vaihtui kevääksi myös vedenlaadun osalta

Maaliskuun jälkipuoliskolle asti jokivesien vedenlaatu oli talvikaudelle tyypillistä. Pintavalunta on vähäistä ja vedenlaatuun vaikuttavat eniten pohjavesistä ja järvistä purkautuva vesi sekä mm. jätevesikuormitus. Vedenlaatu oli heikointa, eli hyvin ravinnepitoista Närpiönjoessa. Muissa suuremmissa joissa vedenlaatu oli ajankohtaan nähden tyypillistä ja ravinnepitoisuudet ilmensivät tyydyttävää tasoa pois lukien Lapväärtin-Isojoki, jossa pitoisuudet olivat hyvää tasoa kuvaavia. Kuun lopussa nopeasti käynnistynyt kevättulva heikensi nopeasti vedenlaatua, vesi muutti sameaksi kaikissa joissa ja esimerkiksi Lapväärtinjoessa kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet moninkertaistuivat. Happamuushaittoja ei toistaiseksi ole havaittu. Kyrönjoen alaosalla pH pysytteli koko maaliskuun arvon 6,0 molemmin puolin.

Lumien sulaminen lisää myös pohjavettä

Pohjaveden pinnankorkeus on ajankohdan keskiarvossa tai hieman sen yläpuolella. Lumien sulaessa muodostuu pohjavettä, mikä näkyy pohjaveden pinnankorkeuden kääntymisenä nousuun. Pohjaveden pinnankorkeuden nousun odotetaan jatkuvan toukokuulle asti.

Lisätietoa verkossa:

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Tilda Rantataro, puh. 0295 027 668 (pohjavedet)
Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919

Tämän tiedon on tuottanut
ELY-keskus