Luotamme vesijohtoveteen, mutta emme tunne sen tuotantoa

Tänä keväänä, yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa, tutkimme Kemiralla suomalaisten kuluttajien asenteita ja tietämystä liittyen vesijohtoveteen. Tutkimukseen osallistui      1 040 suomalaista. Tuloksista korostuu tarve käydä keskustelua veden arvosta ja siitä, että se ei ole itsestäänselvyys. Korkealaatuinen vesi on kovan ja vastuullisen työn tulosta.

Osa suomalaisten vastaustuloksista oli odotettavissa – kuten esimerkiksi se, että vettä pidettiin Suomen arvokkaimpana luonnonvarana metsien ohella. Ilahduttavaa oli myös se, että 97 prosenttia suomalaisista luottaa oman kotinsa vesijohtoveden laatuun. Luku on poikkeuksellisen korkea, sillä esimerkiksi amerikkalaisista vain 60 prosenttia luottaa vesijohtovetensä laatuun. Luottamus on perusteltua; meillä juodaan maailman parasta hanavettä.

Osa tuloksista synnytti ajatuksen siitä, että olisi tarpeen herätellä aktiivista julkista keskustelua vedestä, jota moni varsinkin täällä Suomessa pitää itsestäänselvyytenä: se vain ”tulee hanasta”. Seitsemän kymmenestä 18–25-vuotiaasta vastaajasta sanoi, ettei heillä ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka vesijohtovesi heidän kotiinsa toimitetaan, mistä se on peräisin tai mihin heidän jätevetensä päätyy.

Onko vesi meille ns. ”saavutettu etu”, jonka todellista arvoa emme ymmärrä ennen kuin sen saanti on jollain tavoin uhattuna?

Vaatii kuntien ja vesiviranomaisten jatkuvaa työtä ja investointeja, että kaikkiin suomalaisiin koteihin voidaan toimittaa korkealaatuista juomavettä ja hoitaa jäteveden käsittely turvallisesti ja tehokkaasti.

Juomaveden tuotanto kattaa Suomessa noin 100 000 kilometriä maanalaisia vesiputkia, joiden avulla vesi toimitetaan kotitalouksiin, sekä noin 400 kunnallista vedenkäsittelylaitosta. Jäteveden viemäriverkosto sisältää noin 50 000 kilometriä maanalaisia viemäriputkia ja noin 650 kunnallista jäteveden käsittelylaitosta. Näiden mittavien investointien päälle tulevat henkilöstöön, energiankulutukseen, logistiikkaan ja vaikkapa Kemiran toimittamiin vedenpuhdistuskemikaaleihin liittyvät kulut. Ja ikääntyvää verkostoa tulee myös huoltaa ja päivittää. Samaan aikaan veronmaksajat ovat haluttomia maksamaan korkeampia vesimaksuja: tutkimukseen vastanneista suomalaisista 68 prosenttia oli sitä mieltä, ettei talousveteen liittyvää verotusta saa kiristää. Lisäksi kaupungistuminen luo paineita käsittelykapasiteetin kasvattamiseen.

Onko vesi meille ns. ”saavutettu etu”, jonka todellista arvoa emme ymmärrä ennen kuin sen saanti on jollain tavoin uhattuna? Kuitenkin vain noin 1% kaikesta maapallon vedestä on helposti saatavilla olevaa makeaa vettä, jota ilman selviämme elossa vain noin kolme päivää. Puhdas vesi on kaiken elämän edellytys. Se on myös taloudellinen ja poliittinen kysymys aikana, jolloin ilmastonmuutos aiheuttaa ääri-ilmiöitä, Suomessakin esimerkiksi tulvia ja hulevesien hallintaan liittyviä haasteita. Vesi on yhä useammin ”väärässä paikassa väärään aikaan”. Tämä jatkuvassa kierrossa oleva rajallinen luonnonvara on asia, jonka arvo meidän kaikkien tulisi hahmottaa, jotta osaamme keskustella rakentavasti sen tulevaisuuden takaamisesta.

Vesa Kettunen työskentelee Kemiralla Pohjoismaiden myyntijohtajana.
Kemira on globaali kemianyhtiö, joka palvelee asiakkaita runsaasti vettä käyttävillä teollisuudenaloilla.

Saat lisätietoja Kemiran teettämästä tutkimuksesta TÄÄLTÄ >>

Kuva: Vesa Kettunen, Pohjoismaiden myyntijohtaja, Kemira