Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Loviisa sijaitsee Uudenmaan historiallisen maakunta-alueen itäosassa. Loviisan asukasluku on nykyään alle 15 000 asukasta (2020). Alueen väestö on pienentynyt yli 10 % 1980-luvun alusta. Alueella on Valkon aktiivikäytössä oleva kauppamerenkulun syväsatama, josta on rautatieyhteys Lahti-Loviisa radalle ja sitä kautta muualle Suomeen. Alue on tunnettu ydinvoimalaitoksestaan, joka nykyisellään tuottaa noin 10 % Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta. 

Loviisan rannikkoalue sijaitsee Suomenlahden pohjoisenpuoleisella rannalla noin 200 km itään Itämeren pääaltaasta ja noin 220 km Suomenlahden pohjukan länsipuolella. Merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Alue on pääosin suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee ranta-alueita lukuun ottamatta pääosin 10–20 metrin välillä. Yli 20 metrin syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti vasta ulkosaaristoalueella. 

Merivesi on tyypillisesti korkeimmillaan loppusyksyn ja vuodenvaihteen aikoihin. Suomenlahden rannikkoalueen vedenkorkeuksien suurimmat arvot on mitattu tammikuussa 2005 talvimyrsky Gudrunin aikana, jolloin Loviisassa jouduttiin korottamaan alakaupungin tulvapatoa sekä pumppaamaan kiinteistöjä uhkaavaa tulvavettä. 

Loviisan rannikkoalueelle on esitetty 12 tulvariskien hallinnan tavoitetta: 

1. Harvinaisen tulvan (1/100 v toistuva) vaikutusalueella sijaitseva vakituinen asutus on suojeltavissa tulvilta tai tulviin on varauduttu siten, ettei ihmisten terveys ja turvallisuus vaarannu. 
2. Erittäin harvinaisen tulvan (harvinaisempi kuin 1/250 v toistuva) vaikutusalueella ei sijaitse vaikeasti evakuoitavia kohteita tai kohteet on suojattu ja evakuointiyhteydet varmistettu. 
3. Loviisan ydinvoimalaitoksen säteilyturvallisuus voidaan hallita poikkeuksellisella tulvalla, jonka toistuvuus on merkittävästi harvinaisempi kuin 1/1 000 vuotta. 
4. Sähkön-, lämmön- ja vedenjakelu sekä ydinvoimalaitoksen sähköntuotanto eivät keskeydy kohtuuttoman pitkäksi aikaa erittäin harvinaisella tulvalla. 
5. Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea erittäin harvinaisella tulvalla. 
6. Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja huoltovarmuutta turvaava toiminta ei häiriinny erittäin harvinaisella tulvalla. 
7. Ei muodostu uusia riskikohteita. 
8. Erittäin harvinaisestakaan tulvasta ei aiheudu palautumatonta ja korjaamatonta vahingollista seurausta ympäristölle ja kulttuuriperinnölle. 
9. Alueiden käytön suunnittelulla, kaavoituksella, rakentamisen suunnittelulla ja toteuttamisella sekä rakennetun ympäristön ylläpidolla vähennetään meri- ja hulevesitulvariskejä. Viranomaistoiminnassa ja rakentamisessa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus tulvien lisääntymiseen.  
10. Tuotetaan ajantasaista tietoa meritulvista viranomaisille ja muille toimijoille varautumista ja tulvantorjunnan toteuttamista varten. 
11. Tulvaosaamisen jatkuvuus on varmistettu ja yhteistyö on sujuvaa keskeisten toimijoiden osalta.  
12. Tulvavaara-alueella asuvat ja asioivat ihmiset ja yritykset ovat tietoisia tulvavaarasta ja sen todennäköisyydestä ja osaavat suojata omaisuuttaan sekä varautua tulvatilanteeseen omatoimisesti. 

Suunnitelmassa on käsitelty ja esitetty kattavasti tulvariskiä vähentäviä toimenpiteitä, tulvasuojelutoimenpiteitä, valmiustoimia, toimintaa tulvatilanteessa, jälkitoimenpiteitä sekä muita toimenpiteitä. 

Keskeisimmät seurattavat toimenpiteet Loviisan merkittävällä tulvariskialueella liittyvät Loviisanlahden länsireunan tulvapenkereeseen sekä itäpuolelle sijoittuvaan asuntomessualueeseen. 

Loviisan tulvapenkereen korottamiseksi tulee laatia yleissuunnitelma, jossa on esitetty nykyiset mahdolliset vahingot, korottamisen kustannukset sekä siitä saatavat hyödyt. Suunnitelman pohjalta voidaan tehdä päätös penkereen mahdollisesta pysyvästä korottamisesta tai tulvariskien hallinnasta muulla tavoin. Ennen varsinaista korottamista penkereelle tulee laatia toimintasuunnitelma, jossa kuvataan tilapäisten tulvasuojausten käyttöä. 

Kuningattarenrannan asuntomessualueen osalta seurattavina toimenpiteinä ovat alueellinen maanpinnan korottaminen sekä aallonmurtajan rakentaminen alueen suojaksi. 

Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet sekä paikallisen aaltoiluvaran tarve otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakennusjärjestyksessä. 

Lisäksi pyritään tunnistamaan ja tarkistamaan mm. asutukseen ja rakennuksiin sekä yhdyskuntatekniikan rakenteisiin kohdistuvan tulvariskin suuruus sekä priorisoimaan ja tekemään tarvittavia suojaustoimenpiteitä. 

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskilain 18 § perusteella Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 16.12.2021. Uudenmaan ELY-keskus kuuluttaa hyväksymisestä 21.12.2021 vesistöalueen kunnissa ja toimittaa tiedon niille viranomaisille, joita suunnitelman valmistelun aikana on kuultu.

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022-2027 (pdf)

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman liitteet (pdf)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös (mmm.fi)

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021 on päivitetty vuosille 2022–2027. Ehdotus hallintasuunnitelmaksi oli kuultavana 2.11.2020-14.5.2021. Samaan aikaan pyydettiin lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Kuulemisen aikana saatiin kahdeksan lausuntoa. Suunnitelmaehdotukseen tehtiin joitakin tarkennuksia kuulemisen aikana saadun palautteen pohjalta. 

• Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallinnan kuulemispalaute (pdf)