Julkaistu: 4.11.2020

Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus

Lokakuun vesitilannekatsaus: Syyssateet toivat pieniä tulvia mukanaan (Pohjalaismaakunnat)

Lokakuun sateet saivat pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenpinnat vähitellen nousuun. Lokakuun lopulla satoi runsaasti. Kolmen vuorokauden 25. – 27.10.2020 yhteenlaskettu sademäärä oli Pohjanmaan rannikolla monin paikoin yli 50 mm. Pohjanmaan rannikon joet nousivat keskimääräisen kevättulvan tasolle ja osin ylikin. Tulvavedet levisivät paikoin pelloille ja metsiin. Vesi haittasi myös muutamien pienempien teiden käyttöä.

Lokakuun aikana virtaamat nousivat alhaisista tasoista jopa vuoden tulvahuippuun

Sateet nostivat pohjalaismaakuntien järvien ja tekojärvien vedenkorkeudet ajankohdan tavanomaisille tasoille. Esimerkiksi Närpiönjoen virtaama oli lokakuun alussa noin 5 m3/s. Virtaama nousi 27.10. ylimmillään tasolle 111 m3/s. Keskimääräinen vuosittainen huippuvirtaama Närpiönjoella on 90 m3/s. Maalahdenjoen virtaama oli lokakuun alussa pienimmillään noin 2 m3/s. Virtaama nousi 28.10. tasolle 45 m3/s, kun keskimääräinen vuosittainen huippuvirtaama Maalahdenjoella on 40 m3/s. Lapväärtinjoen virtaama nousi lokakuun alun noin 6 m3/s:sta tasolle 95 m3/s ja Laihianjoen virtaama 2 m3/s:sta tasolle 30 m3/s. Nämä tulvavirtaamat olivat lähellä keskimääräisiä vuosittaisia huippuvirtaamia kyseisillä joilla. Myös Kyrön-, Lapuan- ja Perhonjoella lokakuun lopun virtaamat nousivat selvästi, mutta jäivät keskimääräisten vuosittaisten huippuvirtaamien tason alle. Kaikkien Pohjalaisjokien virtaamat kääntyivät laskuun lokakuun viimeisten päivien aikana.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kuivan kesän ja syksyn jäljiltä pitkään matalalla olleet järvet ja tekojärvet nousivat lokakuun lopun sateiden seurauksena viimein ajankohdan tavanomaisille tasolle ja osin korkeammallekin. Lapuanjoella Hirvijärven tekojärven ja Perhonjoella Patanan tekojärven pinnat nousivat ajankohdan tavanomaisille tasoille. Kalajärven tekojärven, Lappajärven ja Kuortaneenjärven pinnat nousivat ajankohdan keskimääräistä tasoa ylemmäksi.

Runsaat sateet heikensivät happamuustilannetta

Jokien ravinnepitoisuudet olivat alkukuusta pääosin tyydyttävää tai välttävää tasoa, pH:n vaihdellessa 6–7 välillä. Loppukuun runsaat sateet ja tulvat heikensivät happamuustilannetta merkittävästi. Pienissä rannikon läheisissä joissa ja isompien jokien sivuhaaroissa happamuus oli ankaraa ja jokivesien pH-lukemat laskivat välille 4,3-5,0. Näin alhaiset arvot yhdistettyinä mm. Korkeisiin alumiinipitoisuuksiin ovat useille vesieliöille haitallisia tai kuolettavia. Kalakuolemista ei ole kuitenkaan toistaiseksi ilmoitettu. Isommissa joissa tilanne on toistaiseksi pysynyt parempana esim. Kyrönjoella pH oli kuun lopussa 5,4 tuntumassa tosin laskusuunnassa. Runsaiden sateiden aiheuttama huuhtoutuminen heikensi jokivesien laatua mm. ravinne- ja kiintoainepitoisuudet nousivat.

Sinileviä on havaittu jonkun verran ainakin Lappajärvellä ja Evijärvellä. Loppusyksyllä levien kasvu on valon vähäisyydestä ja veden kylmyydestä johtuen hitaampaa ja esiintymät selvästi kesää harvinaisempia.

Pohjavesivarannot täyttymässä

Pohjavesivarannot ovat lokakuun ajan täyttyneet hyvää vauhtia ja ovat paikoittain korkeimmillaan. Pohjaveden pinnankorkeudet ovat etenkin länsirannikolla olleet nousussa kuukauden alusta asti ja ovat noin 20–80 cm ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Seinäjoelta sisämaahaan pohjavesipintojen nousu on ollut lievempää ja ovat osittain vielä keskiarvoa alempana.

Lisätietoja verkosta

Vesistöennusteet ja varoitukset kartalla: https://www.vesi.fi/karttapalvelu/

Reaaliaikainen vesitilanne: http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/RealTime/lsu.htm

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi