Julkaistu: 6.11.2023
Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus
Lokakuun 2023 vesitilannekatsaus: Vedenpinnat pysyivät korkealla lokakuun loppupuolelle saakka (Pohjalaismaakunnat)
Pohjalaisjokien ja -järvien vedenpinnat olivat edelleen korkealla lokakuun loppupuolelle saakka. Lokakuun puoliväliin saakka sää oli leuto ja melko sateinen, mutta kuun loppupuolella sää kylmeni ja vähäisemmät sateet tulivat lumena. Ähtävän-, Kruunupyyn- ja Kälviänjoelle sekä Perhonjoen alaosan alueille osui ennen lokakuun puoliväliä suuremmat sateet, jotka saivat veden leviämään monin paikoin pelloille. Suurin sadehavainto 38 mm tehtiin 11.10. Kokkolassa. Kokkolassa satoi reilun viikon aikana (6.-14.10.) yhteensä 98 mm.
Ähtävänjoella korkealla olleen Lappajärven vedenpinta nousi edelleen lokakuun ensimmäisten viikkojen sateiden seurauksena. Lappajärven vedenpinta oli ylimmillään 16.-20.10. tasolla N60 +70,49 m, jolloin se oli noin 90 cm ylempänä kuin tuona ajankohtana tavanomaisesti. Lappajärven vedenpinta ei ole vuoden 1982 kevättulvan jälkeen käynyt yhtä korkealla. Toukokuussa 1982 vedenpinta kävi 10 senttiä korkeammalla kuin nyt. Lokakuun tulviminen aiheutti Lappajärven ranta-alueilla peltojen tulvimista ja muitakin vahinkoja kuten alimpien rakennusten kastumista, laitureiden sekä veneiden karkaamisia ja rantojen syöpymistä. Ähtävänjoen alaosalla Herrforsin voimalaitoksella virtaama oli 12.10. noin 67 m3/s, joka on samaa luokkaa kuin mittaushistorian suurin havainto keväältä 1982.
Kälviänjoen alaosalla virtaama oli 13.10. noin 38 m3/s. Kälviänjoen virtaama on viimeksi vuoden 2000 huhtikuussa ollut tuota suurempi. Tuolloin virtaama oli 52 m3/s. Kruunupyynjoella ja Närpiönjoella virtaamat olivat 12.10. samaa luokkaa kuin tämän kevään kevättulvalla.
Perhonjoen vesistöalueella Patanan tekojärvi nousi noin 60 cm tavanomaista korkeammalle lokakuun puolivälissä ja suuri osa yläpuolisen Perhonjoen vesistä piti välillä juoksuttaa jokea pitkin Patanan tekojärven ohi. Virtaama Perhonjoen alaosalla Kaitforsissa oli suurimmillaan lokakuun puolivälissä 133 m3/s ja lokakuussa keskimäärin 72 m3/s, kun lokakuun keskiarvo vuosina 1983-2023 on ollut 22 m3/s.
Lapuanjoen Liinamaassa vedenpinta pysytteli lokakuun loppupuolelle saakka lähes yhtäjaksoisesti tulvarajan yläpuolella. Kuortaneenjärven vedenpinta oli lokakuun puolivälin paikkeilla yli puolimetriä tavanomaista korkeammalla, mutta laski lokakuun loppuun mennessä tavanomaiselle tasolle. Myös Hirvijärven tekojärven vedenpinta saatiin laskettua tavanomaiselle tasolle lokakuun loppuun mennessä. Virtaama Lapuanjoen alaosalla oli suurimmillaan lokakuun puolivälissä 155 m3/s. Virtaama Kepossa oli lokakuussa keskimäärin 103 m3/s, kun lokakuun keskiarvo vuosina 1931-2023 on ollut 33 m3/s.
Kyrönjoen vesistöalueella etenkin Seinäjoella vedenpinta pysyi lokakuun loppupuolelle saakka korkealla tasolla. Kalajärven tekojärvi saatiin laskettua lokakuun loppupuolella tavanomaiselle tasolle. Kyrönjoen alaosalla virtaama oli suurimmillaan lokakuun puolivälissä 183 m3/s ja lokakuussa keskimäärin 102 m3/s, kun lokakuun keskiarvo vuosina 1911-2023 on ollut 48 m3/s.
Happamuushaittoja ilmeni etenkin rannikon pienissä joissa
Lokakuussa järvivedet kylmenivät nopeasti. Lappajärvellä veden lämpötila laski kuun alun vajaasta 14 °C loppukuun alle 3 °C. Pienemmät ja matalammat järvet valuma-alueiden latvoilla jäätyivät kuun loppuun mennessä, mikä on harvinaista. Nopean jäähtymisen ja jäätymisen vuoksi järvien pohjanläheinen alusvesi on saattanut jäädä lämpimäksi, mikä mahdollisen pitkän edessä olevan talven kanssa ennustaa happiongelmia lopputalvelle. Toisaalta vedet ovat jäätyneet varsin korkealle tasolle, mikä lisää järvien happivarastoja. Sinileviä tai muitakaan haitallisia leväesiintymiä ei enää havaittu. Jokien virtaamat olivat varsin suuria, mikä näkyi myös veden laadussa.
Happamuushaittoja ilmeni etenkin pienissä rannikon läheisissä joissa. Happaminta (pH 4,5-4,9) vesi oli Vöyrinjoella, Käviänjoella, Lehmäjoella, Maalahdenjoella ja Sulvanjoella. Vöyrinjoessa, Sulvanjoessa ja muutamassa muussakin pienessä joessa havaittiin ankaran happamuuden aiheuttaman humusyhdisteiden saostumisen aiheuttamaa jokiveden kirkastumista. Suuremmissa joissa pH-tilanne pysytteli parempana vaihdellen välillä 6,0-6,5. Jokien kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat varsinkin alkukuusta varsin korkeita, mutta laskivat loppukuuta kohden.
Pohjavedenpinta on korkealla
Sateet jatkuivat runsaina lokakuun alkupuoliskolla. Kuukauden loppua kohti lämpötila laski, kireät yöpakkaset alkoivat ja laajoilta alueilta puuttui lumipeite, jolloin maan jäätyminen alkoi nopeasti. Jäätyneessä maaperässä ei muodostu pohjavettä ja pohjavedenpinta tyypillisesti laskeekin talven aikana. Pohjavedenpinta on edelleen paikoin noussut lokakuun aikana. Nousun odotetaan loppuvan maan jäätymisen ja roudan tulon takia talven alkaessa. Pohjavedenpinta on pohjalaismaakuntien alueella laajalti korkeammalla kuin lokakuussa keskimäärin. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinta on ajankohdan keskiarvossa tai enimmillään 0,8 m keskiarvon yläpuolella.
Lisätietoja verkosta:
Vesistöennusteet ja varoitukset kartalla (vesi.fi)
Reaaliaikainen vesitilanne Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (ymparisto.fi)
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto
puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo
puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Tilda Rantataro
puh. 0295 027 668 (pohjavedet)
Kuva: Bärklarsforsen, Ähtävänjoki. ©Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus