Loimijoen padotus ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui – seurantakaudella koettiin onnistumisia ja haasteita

Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui huhtikuun lopussa keskustelemaan kuluneesta seurantakaudesta 2017–21 ja tulevista jatkotoimenpiteistä. Kokouksessa käytiin läpi kuluvan kevään vesitilannetta, padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa, suositusten seurannan onnistumisia ja epäonnistumisia sekä pohdittiin jatkoaskelia työlle.

Runsasluminen talvi on näkynyt kuluvana keväänä myös Tammelan Pyhäjärvellä ja sen alapuolisella Loimijoella. Pyhäjärven vedenkorkeushuippu kävi tänä keväänä tasossa +97,10 (N60), joka vastaa kerran kymmenessä vuodessa toistuvaa tulvaa. Vedenkorkeus kävi vajaa 10 cm korkeammalla kuin viime vuonna. Vesi nousi muun muassa pelloille ja Ypäjällä tielle 213.

Padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa

Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys valmistui vuonna 2017. Työssä selvitettiin mahdollisuuksia vähentää tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia Loimijoen vesistössä. Selvityksen tavoitteena on parantaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista erityisesti sään ja vesiolojen ääri-ilmiöiden kuten tulvien, rankkasateiden, epätavanomaisten jääilmiöiden ja kuivuuden osalta. Selvityksen laati Suomen ympäristökeskus Hämeen ELY-keskuksen johdolla ja yhteistyössä lupien haltijoiden, kuntien ja muiden viranomaisten sekä sidosryhmien kanssa.

Suositukset

Selvityksessä päädyttiin kuuteen suositukseen

kolme ensimmäistä koskee Tammelan Pyhäjärven säännöstelyä
neljäs suositusten tarkistamista viiden vuoden välein
viides viestintää vesistöennusteiden avulla
kuudes tulvakartoituksen jatkamista Loimijoen alajuoksulla.

Pyhäjärven säännöstelysuosituksilla ei pyritä vuositasolla muuttamaan järven vedenkorkeuksia, vaan sopeutumaan nykyisen säännöstelyluvan puitteissa ilmastonmuutoksen aiheuttamaan hydrologisen kierron rytmin muuttumiseen.

Jatkossakin kevättulviin varautuminen tehdään säännöstelyluvan mukaisesti maaliskuun alun lumen vesiarvon perusteella ja varautuminen (kevätkuoppa) tehdään huhtikuun alkuun mennessä. Kevättulvan jälkeen Pyhäjärven vedenkorkeus nostetaan kesäkorkeuteen siten, että Kuhalankosken padotuskorkeutta ei ylitetä kuin tilapäisesti.

Kesä-elokuussa vedenkorkeus pyritään pitämään lähellä Kuhalankosken padotuskorkeutta säännöstelyluvan sallimaa juoksutuksen vaihteluväliä hyödyntäen. Suosituksen tavoitteena on parantaa varautumista kesän ja alkusyksyn kuivuuteen ja turvata riittävät virtaamat myös Loimijoessa. Syksyllä ja loppuvuonna Pyhäjärven säännöstelyssä varaudutaan säännöstelyluvan mahdollistamalla tavalla sekä tulviin että kuivuuksiin.

Huomioita seurantakaudesta 2017–2021

Seurantakaudella 2017–21 säännöstelyä koskevien suositusten osalta kohdattiin sekä onnistumisia että haasteita. Seurantakauteen mahtui muun muassa talvitulva, keväiset rankkasateet ja kesän kuivuus. Esimerkiksi 2019 kesällä vedenkorkeuden kanssa pysyteltiin onnistuneesti keskimääräisellä tasolla kuivasta kesästä huolimatta. Haasteita puolestaan kohdattiin esimerkiksi 2018 kuivan kesän aikana ja kevättulvan 2021 aikana. Näiden lisäksi suosituksia ei pystytty täysin noudattamaan Kuhalankosken patoremontin aikana vuosina 2019–20.

Seurantaa, tiedotusta ja tulvakartoituksen jatkamista koskevat suositukset ovat toteutuneet. Ohjausryhmä kokoontui keskustelemaan seuranatakaudesta 28.4.2022. Hämeen ELY-keskus on toteuttanut tiedottamista vesitilannetiedotteilla sekä ohjausryhmän toimintaa koskevilla tiedotteilla. Loimijoen tulvariskikartta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen tulvakarttapalvelussa 28.5.2019.

Jatkotoimenpiteitä

Jatkotoimenpiteenä sovittiin kyselyn toteuttamisesta vesistön käyttäjille ja tämän jälkeen ohjausryhmän uudelleen kokoontumisesta. Ohjausryhmä päättää mahdollisesta uudesta suositusten seurantakaudesta.

Lisätietoja

Milla Torkkel, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus
milla.torkkel@ely-keskus.fi

Kuva: Hämeen ELY-keskus