Sinilevähavainnot lisääntyneet – koko heinäkuun ajan leväesiintymiä keskimääräistä enemmän

Koko heinäkuun tilanne on leväesiintymien määrän osalta seurantavuosien huonoin. Runsaiden esiintymien määrä ei kuitenkaan ole ollut poikkeuksellinen.

– Olosuhteet ilmeisesti suosivat havaittavien pintaesiintymien muodostumista, mutta päällysveden ravinnetilanne lienee rajoittanut levärunsautta. Myös pintaveden lämpötila on heinäkuun keskiarvona leväseurantavuosien korkein, Pohjois-Savon ELY-keskuksen limnologi Taina Hammar kertoo.

Valtakunnallisen verkon seurantapaikoista sinilevää havaittiin joka kolmannella

Viikoittaisilla seurantapaikoilla Iisalmen Poroveden ja Joroisten Valvatuksen havainnot olivat tälle kesälle ensimmäiset. Näiden lisäksi levää havaittiin Kiuruveden Toiviaisjärvessä, Lapinlahdella Onkivedessä, Siilinjärven Ahmossa ja Kevättömässä, Kallavedellä Itkonniemen rannassa ja Leppävirran Palokissa. Toiviaisjärvessä sinileväesiintymä oli runsas kuten viime viikollakin, muut havainnot arvioitiin runsaudeltaan vähäisiksi.

Rotarien seurannassa sinilevää havaittiin vain Suvasveden Ukonlahdessa kuten viime viikollakin. Siilinjärven kunnan seurantapaikoista sinilevää havaittiin myös Toivalan (Iso-Jälä) ja Simpan (Pohjois-Kallavesi) uimarannoilla. Kaikki nämä esiintymät olivat runsaudeltaan vähäisiä.

Yleisöhavaintoja sinilevistä on tällä viikolla tehty Nilakalla, Virmasvedellä ja Iso-Jälällä sekä Pohjois-Kallavedellä Julkulan rannassa ja Neulalahdessa. Nilakan ja Neulalahden esiintymät oli arvioitu runsaiksi.

Sinilevätilanne voi muuttua nopeastikin ja järviveden käyttöpäätökset tulee aina tehdä omiin suoriin havaintoihin perustuen. Selvästi sinileväpitoista vettä ei tule käyttää.

Säviällä pintaveden lämpötila palannut pitkäaikaiskeskiarvon tuntumaan.

Pintaveden lämpötila oli tänä aamuna Pielaveden Säviällä 20,4-asteista, mikä on vain hieman ajankohdan keskiarvoa korkeampi. Kallaveden lämpötilamittauksessa on ollut tekninen vika.

Tuulisen ja tyynemmän sään vaihtelu aiheuttaa vaihtelua pintalämpötiloihin tuulen sekoittaessa lämmintä pintavettä ja viileämpää alusvettä.

Heinäkuun keskiarvoissa seurantavuosien levähavainto- ja lämpötilamaksimit

Sinilevähavaintoja on tämän vuoden heinäkuussa tehty seurantaverkon laajuuteen suhteutettuna enemmän kuin aiempina leväseurantavuosina (1998–2020). Leväesiintymät ovat kuitenkin pääosin olleet runsaudeltaan vähäisiä.

Myös pintavesien lämpötila on ollut leväseurannan historian korkein. Esimerkiksi Pielaveden Säviän mittauspaikalla pintaveden lämpötila on heinäkuun aikana ollut keskimäärin 21,5°C kun se aiempina leväseurantavuosina (1998–2020) on keskimäärin ollut 18,7 °C (keskilämpötila on tässä laskettu ajalta 1.–28.7.).

Vedet olivat selvästi keskimääräistä lämpimämpiä myös heinäkuussa 2005, 2010 ja 2011 (1.–28.7., 20,4–20,8 °C). Viileimmillään vedet olivat heinäkuussa 2008 ja 2017, keskimäärin lähes viisi astetta viileämpiä kuin tänä vuonna. Lämpötilakeskiarvot ovat Pielaveden Säviän mittauspaikalta.

Pohjois-Savon leväseuranta-aineiston valossa sinileväesiintymien yleisyydellä ja leväkukinnan runsaudella on yhteyttä veden lämpötilaan, mutta vaikuttavia ympäristötekijöitä on useita muitakin.

– Esimerkiksi heinäkuussa 2007 leväesiintymiä oli lukuisasti, vaikka vedet olivat keskimääräistä viileämpiä. Heinäkuussa 2010 ja 2011 taas sinileväesiintymien yleisyys oli tavanomaista tasoa, vaikka veden lämpötila oli selvästi keskimääräistä korkeampi. Näinä vuosina tosin runsaita esiintymiä oli tavallista enemmän, Hammar kertoo.

Helteisellä tyynillä säillä sinilevät voivat kerääntyä pintaan paikallisesti runsaiksi esiintymiksi. Pidempinä hellekausina leville käyttökelpoisten ravinteiden niukkuus voi alkaa rajoittaa levien määrää. Yleensä sinilevien runsastumiselle otollisia ovat sateisten ja tuulisten säiden jälkeiset hellejaksot, jolloin pintaveteen on saatu ravinnetäydennystä.

Lisätietoja:

Taina Hammar, limnologi, Pohjois-Savon ELY-keskus,
puh. 0295 026 782, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi