Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Lapväärtin–Isojoen vesistöalue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa ja se kuuluu   Kokemäenjoen–Saaristomeren–Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Lapväärtin–Isojoen vesistöaluetta ympäröivät Kyrönjoen, Karvianjoen ja Teuvanjoen vesistöalueet. Valuma-alueen keskeiset kunnat ovat Isojoki, Kristiinankaupunki ja Karijoki. Lapväärtin–Isojoen tulvariskialue sijaitsee kokonaisuudessaan Kristiinankaupungin alueella ja merkittävä tulvariskialue sijaitsee Lapväärtissä. Joen pääuoma on 75 km pitkä ja pudotuskorkeutta sillä on 160 m. Vesistöalueen pinta-ala on 1.098 km² ja järvisyysprosentti vain 0,2 %.  Joen suurin sivuhaara on Kärjenjoki, jota kutsutaan yläosalla Siironjoeksi ja alaosalla Lillåksi. Muita merkittäviä sivujokia ovat Karijoki, Metsäjoki ja Heikkilänjoki. Vesistöalueen suurimmat järvet, Haapajärvi (52 ha) ja Kangasjärvi (47 ha), sijaitsevat vesistöalueen latvaosilla Isojoen kunnan alueella. Vesistöalueen järviä ei säännöstellä. Lapväärtin–Isojoki poikkeaa muista Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan joista korkeussuhteiltaan, virtausolosuhteiltaan, eliöstöltään ja kasvistoltaan. Lapväärtin–Isojoen   vesistöalueen   maisema   on   kumpuilevaa ja useat sivu-uomat ovat mutkittelevia. Vesistö-alueella on useita pohjavesialueita, minkä vuoksi virtaama ja vedenlaatu ovat tasaisempia muihin lähivesistöihin verrattuna.

Lapväärtin–Isojoen vesistöalueella on ollut vuodesta 1978 asti yksi jatkuva vedenkorkeuden ja virtaaman havainnointiasema joen alaosalla Peruksessa Kristiinankaupungissa. Vuonna 2014 vesistöalueelle perustettiin kaksi uutta vedenkorkeutta jatkuvasti havainnoivaa asemaa, toinen valtatien 8 yläpuolelle ja toinen Dagsmarkiin (molemmat Kristiinankaupungin alueella). Lisäksi Villamoon perustettiin vedenkorkeuden havainnointiasema vuonna 2017.

Lapväärtinjoen keskivirtaama (MQ) Peruksen havaintopaikalla (1980-2020) on 12,7 m³/s. Alin mitattu virtaama (NQ) asemalla on ollut 0,86 m³/s ja vastaavasti suurimmillaan virtaama (HQ) on ollut 199 m³/s. Lapväärtin–Isojoella tulvat ovat viime vuosina johtuneet joko rankkasateista tai lumen sulamisesta yhdistettynä jääpatoihin. Lapväärtissä kärsittiin laajoista tulvavahingoista mm. syksyllä 2012 ja keväällä 2013.

Lapväärtin–Isojoen vesistöalueen tulvaryhmä on asettanut tulvariskien hallinnan tavoitteet vesistöalueen merkittävälle tulvariskialueelle (Lapväärtti) ja vesien pidättämiseen liittyvien tavoitteiden osalta koko valuma-alueelle. Tavoitteet on jaoteltu tulvien aiheuttamien vahingollisten seurausten mukaisesti, ja ne koostuvat ylätavoitteista ja niitä tarkentavista osatavoitteista. Erityisesti Lapväärtin–Isojoen vesistöalueen tavoitteissa haluttiin painottaa tulviin varautumista, maankäytön ohjausta, omatoimista varautumista, vesien pidättämistä ja varautumista muuttuviin ilmasto-oloihin. Tutustu tavoitteisiin tarkemmin Lapväärtin–Isojoen hallintasuunnitelmasta.

Tulvariskien hallinnalle on esitetty useita toimenpiteitä. Suurin osa toimenpiteistä liittyy tulvariskiä vähentäviin ja valmiutta lisääviin toimenpiteisiin. Näitä ovat mm. varautuminen ja tiedon lisääminen sekä maankäytön suunnittelun keinot. Ajantasaisten tulvakarttojen ja rakennusten tarkempien mittausten avulla voidaan hahmottaa tulvan aiheuttamia riskialueita, jolloin voidaan välttää tulva-alueelle rakentamista.  Tulviin varautumista parannetaan myös mm. hankkimalla tilapäisiä tulvasuojelurakenteita ennakkoon, järjestämällä tulvaharjoituksia ja laatimalla varautumissuunnitelmia.

Lapväärtin-Isojoen vesistöalueella on esitetty myös useita toimenpiteitä valuma-alueen vedenpidättämiskyvyn parantamiseksi. Keskeisenä nähdään toimiva vuorovaikutus, vapaaehtoisuus ja tukijärjestelmät. Esimerkkinä vedenpidättämistä edistävästä toimenpiteestä on kartoitus valumavesien pidättämiseen soveltuvista kohteista. Kartoituksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää maanomistajien neuvonnassa. Tärkeänä nähdään myös paikallisten monipuolisten vesistöhankkeiden edistäminen, kuten Lapväärtin-Isojoen vesivisiotyön käynnistäminen.

Lapväärtin merkittävälle tulvariskialueelle laaditaan selvitys tarpeesta suojata kohteita tulvasuojauksilla (tilapäiset ja kiinteät). Suojattavia kohteita voivat olla rakennukset, vesihuollon rakenteet sekä sähkö- ja tietoliikenneinfrastruktuuri. Selvitystä voidaan käyttää ohjeena alueen kunnille ja toimijoille. Ensimmäiseltä suunnittelukierrokselta jatketaan Lapväärtinjoen alaosan penkereiden kunnossapidon organisointia ja penkereen mahdollisen aukaisun suunnittelua sekä uoman leventämishanketta joen alaosalla.

Tulvatilanteessa ajantasainen tulvaviestintä ja tulvatilannekuva auttavat kansalaisia ja viranomaisia tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös kansalaiset voivat auttaa tulvatilannekuvan muodostamista toimittamalla viranomaisille paikallisia tulvahavaintoja.

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskilain 18 § perusteella Lapväärtin-Isojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 16.12.2021. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kuuluttaa hyväksymisestä 21.12.2021 vesistöalueen kunnissa ja toimittaa tiedon niille viranomaisille, joita suunnitelman valmistelun aikana on kuultu.

Lapväärtin-Isojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022-2027 (pdf)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös (mmm.fi)