Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022–2027

Lapuanjoen vesistöalue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa ja se on läntisen Suomen kolmanneksi suurin vesistöalue. Lapuanjoen vesistöaluetta ympäröivät Kovjoen, Purmonjoen, Ähtävänjoen, Kokemäenjoen, Kyrönjoen ja Kimojoen vesistöalueet. Merkittävä tulvariskialue sijaitsee Kauhavan ja Lapuan kuntien alueella. Lapuanjoen vesistöalueella sijaitsee 22 yli 100 ha suuruista luonnonjärveä, joista kaksitoista luonnonjärveä sekä kolme tekojärveä on säännösteltyjä.

Tulvatilanteessa on uhattuna merkittävä määrä asukkaita myös taajama-alueella, koulu- ja kulttuurirakennuksia, tärkeitä liikenneyhteyksiä ja ympäristölupavelvollisia kohteita (mm. jätevedenpuhdistamo ja eläinsuojia). Tulva voi aiheuttaa laajalla alueella ongelmia sähkönjakelulle, tietoliikenteelle ja vesihuollolle. Tulvariskien hallitsemiseksi on Lapuanjoella tehty toimenpiteitä jo yli sadan vuoden ajan. Perkausten ja ojitusten lisäksi on rakennettu tekojärviä ja tulvapenkereitä.

Lapuanjoelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021. Suunnitelma on päivitetty ja uusi suunnitelma on vuosille 2022–2027. Suunnitelmaa on valmisteltu Lapuanjoen tulvaryhmässä. Hallintasuunnitelmassa on esitetty alueen tulvariskien hallinnalle yhdeksän tavoitetta ja 33 erilaista toimenpidettä.

Lapuanjoen vesistöalue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa ja se kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Se on läntisen Suomen kolmanneksi suurin vesistöalue. Lapuanjoen vesistöaluetta ympäröivät Kovjoen, Purmonjoen, Ähtävänjoen, Kokemäenjoen, Kyrönjoen ja Kimojoen vesistöalueet. Merkittävä tulvariskialue sijaitsee Kauhavan ja Lapuan kuntien alueella. Vesistöalueen tärkeimmät kunnat ovat Kuortane, Alavus, Seinäjoki, Lapua, Kauhava ja Uusikaarlepyy. Pieniä osia vesistöalueen reunamista sijaitsee myös Vöyrin, Lappajärven ja Alajärven kuntien alueella. Jokivarren ja järvien läheisyydessä asuu merkittävä osa alueen asukkaista.  Lapuanjoen vesistöalueella sijaitsee 22 yli 100 ha suuruista luonnonjärveä. Säännöstelty on kaksitoista luonnonjärveä sekä kolme tekojärveä.  Vesistöalueen suurimmat järvet ovat Hirvijärven tekojärvi, Kuortaneenjärvi, Kuorasjärvi ja Varpulan tekojärvi, jotka kaikki ovat säännösteltyjä.

Lapuanjoelle on tunnusomaista suuret virtaamavaihtelut ja tulvimisherkkyys.  Virtaama on tyypillisesti suurimmillaan keväisin lumen sulamisen seurauksena. Kesäisin joen virtaamat ovat tavanomaisesti pieniä, mutta kasvavat syksyä kohti mentäessä. Lapuanjoen tulvat eivät niinkään johdu suuresta vesimäärästä vaan jokilaakson morfologisista piirteistä, tasaisuudesta ja uoman pienuudesta. Suurimpana ongelmana alueella on kevättulvahuipun jyrkkyys, mikä on osittain seurausta tehokkaasta metsä- ja pelto-ojituksesta sekä vesistöalueen vähäjärvisyydestä ja järvien sijoittumisesta latva-alueille. Vedenkorkeus- ja virtaamahavaintoja on Lapuanjoella suoritettu jatkuvasti vuodesta 1912 lähtien. Nykyisin käytössä olevia jatkuvatoimisia vedenkorkeuden havaintoasemia on 23 ja virtaaman havaintoasemia 15. Lapuanjoen keskivirtaama (MQ) Kepon mittausasemalla (1957-2020) on 34 m³/s. Alin mitattu virtaama (NQ) Kepon asemalla on ollut 0,80 m³/s ja vastaavasti suurimmillaan virtaama (HQ) on ollut 320 m³/s.

Lapuanjoen vesistöalueen tulvaryhmä on asettanut tulvariskien hallinnan tavoitteet vesistöalueen merkittävälle tulvariskialueelle (Lapua), muulle tulvariskialueelle (Uusikaarlepyy) ja vesien pidättämiseen liittyvien tavoitteiden osalta koko valuma-alueelle. Tavoitteet on jaoteltu tulvien aiheuttamien vahingollisten seurausten mukaisesti, ja ne koostuvat ylätavoitteista ja niitä tarkentavista osatavoitteista. Erityisesti Lapuanjoen vesistöalueen tavoitteissa haluttiin painottaa tulviin varautumista, maankäytön ohjausta, omatoimista varautumista, vesien pidättämistä ja varautumista muuttuviin ilmasto-oloihin. Tutustu tavoitteisiin tarkemmin Lapuanjoen hallintasuunnitelmasta.

Tulvariskien hallinnalle on esitetty useita toimenpiteitä. Suurin osa toimenpiteistä liittyy tulvariskiä vähentäviin ja valmiutta lisääviin toimenpiteisiin. Näitä ovat mm. varautuminen ja tiedon lisääminen, säännöstelyn kehittäminen sekä maankäytön suunnittelun keinot. Lapuanjoen vesistöalueella nähdään myös keskeisenä tulvakarttojen päivittäminen ja ajantasaisuus. Tulvakarttojen avulla voidaan hahmottaa tulvan aiheuttamia riskialueita, jolloin voidaan välttää tulva-alueelle rakentamista. Tulviin varautumista parannetaan myös mm. hankkimalla tilapäisiä tulvasuojelurakenteita ennakkoon, järjestämällä tulvaharjoituksia ja laatimalla varautumissuunnitelmia.

Lapuanjoen vesistöalueella on esitetty myös useita toimenpiteitä valuma-alueen vedenpidättämiskyvyn parantamiseksi. Keskeisenä nähdään toimiva vuorovaikutus, vapaaehtoisuus ja tukijärjestelmät. Esimerkkinä vedenpidättämistä lisäävästä toimenpiteestä on pilot-hanke, jossa käytöstä poistunut turvetuotantoalue muutetaan tai palautetaan vedenpidättämisalueeksi. Pilot-hanketta ehdotetaan myös hulevesien käsittelyyn ja hallintaan.

Ensimmäiseltä suunnittelukierrokselta jatketaan Kuortaneenjärven säännöstelyn muutoksen valmistelua. Lisäksi Lapuan merkittävälle tulvariskialueelle laaditaan selvitys tarpeesta suojata kohteita tulvasuojauksilla (tilapäiset ja kiinteät). Suojattavia kohteita voivat olla rakennukset, vesihuollon rakenteet sekä sähkö- ja tietoliikenneinfrastruktuuri. Selvitystä voidaan käyttää ohjeena alueen kunnille ja toimijoille.

Tulvatilanteessa ajantasainen tulvaviestintä ja tulvatilannekuva auttavat kansalaisia ja viranomaisia tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös kansalaiset voivat auttaa tulvatilannekuvan muodostamista toimittamalla viranomaisille paikallisia tulvahavaintoja.

Merkittävän tulvariskialueen ulkopuolelle Alavuden kaupungin alueelle on myös ehdotettu toimenpiteitä tulvasuojelun parantamiseksi. Selvityksessä on mm. uusi tulvauoma ja paikallissuojaukset.   

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskilain 18 § perusteella Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 16.12.2021. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kuuluttaa hyväksymisestä 21.12.2021 vesistöalueen kunnissa ja toimittaa tiedon niille viranomaisille, joita suunnitelman valmistelun aikana on kuultu.

Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022-2027 (pdf)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös (mmm.fi)

Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmista

Väestöllä ja sidosryhmillä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen sisällöstä, mm. tavoitteista, toimenpiteistä, toimeenpanosta. Lisäksi on voinut antaa palautetta suunnitelman osana esitetystä ympäristöselostuksesta. Kuulemismateriaalit ovat olleet esillä kunkin vesistöalueen kunnissa ja palautetta on voinut antaa myös sähköisesti.

Lapuanjoen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021 on päivitetty vuosille 2022–2027. Ehdotus hallintasuunnitelmaksi oli kuultavana 2.11.2020–14.5.2021. Samaan aikaan pyydettiin lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Kuulemisena aikana saatiin yhteensä 22 lausuntoa, joista 15 koski Lapuanjoen vesistöaluetta. Suunnitelmaehdotukseen tehtiin joitakin tarkennuksia kuulemisen aikana saadun palautteen pohjalta. Palaute huomioidaan myös toimenpiteiden toteutuksessa ja sidosryhmäyhteistyön jatkamisessa. 

Ehdotus Lapuanjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021 oli kuultavana ajalla 1.10.2014–31.3.2015. Kuulemisen yhteydessä oli mahdollisuus esittää mielipiteensä hallintasuunnitelmasta ja siihen liittyvistä tulvariskien hallinnan tavoitteista, toimenpiteistä, ympäristöselostuksesta sekä suunnitelman toimeenpanosta. Palaute käsiteltiin tulvaryhmässä ja se otettiin tarpeellisin osin huomioon suunnitelman viimeistelyssä. Palautteesta laadittiin yhteenveto.