Julkaistu: 12.10.2020

Laaja kooste biotalouden vesistövaikutuksien tutkimustuloksista

Biotalouden vesistövaikutuksia ei vielä tunneta riittävän hyvin. Puutteita on nyt osin paikattu, kun Ambio-julkaisusarjan biotalous-teemanumeron artikkeleissa esitellään laajasti pohjoismaisen Biowater-hankkeen tuloksia. Artikkeleissa käsitellään mm. biotalouden vaikutuksia vesistöissä, skenaarioita tulevaisuuden kehityskuluista ja ravinteiden referenssitasoja pohjoismaiden vesistöissä.

Biotalouden vesistövaikutuksista tarvitaan lisää tietoa

Biotalouden tuotteiden ja biopohjaisen uusiutuvan energian lisääntyvä kysyntä johtaa kasvavaan kilpailuun eri maankäyttömuotojen välille. Tämä aiheuttaa lisäpaineita vesistöille, koska biotalouden vesistövaikutuksia ei tunneta riittävästi. Liian intensiivinen metsätalous erityisesti turvemailla aiheuttaa kasvavaa ravinnekuormitusta ja tummumista vesistöissä. Samaan aikaan ilmasto on muuttumassa äärevämmäksi ja leudommaksi, lisäten ravinnekuormitusta.

Pitkäaikaiset seurantaohjelmat ovat äärimmäisen tärkeitä muutosten havaitsemiseksi ja tehokkaimpien ravinnekuormitusta vähentävien toimenpiteiden valitsemiseksi. Vaikutusten luotettavaksi tunnistamiseksi tarvitaan myös yhteispohjoismaisia malleja luontaisten referenssitasojen määrittelyyn vesistöjen ravinnepitoisuuksille.

Hanke yhdistää pohjoismaiset kumppanit

Biowater on biotalouden kasvuun liittyvä, maankäytön vesistövaikutuksiin suuntautuva tutkimus- ja yhteistyöverkosto ja hanke. Siinä on mukana kahdeksan pohjoismaista instituuttia tai yliopistoa. Hanke rahoittaa vähintään yhden väitöskirjatyön kussakin osallistujamaassa. Hanketta koordinoi Dr Eva Skarbøvik Norjan biotalouden tutkimuslaitoksesta (NIBIO). Suomesta mukana on SYKE, Luke ja Oulun yliopisto.

Lisätietoja

SYKEstä teemanumeron artikkeleissa ovat mukana:

Biowater-hanke: Integrating land and water management for a sustainable Nordic bioeconomy

KUVA: Jäälinjärven vesiensuojelukosteikko. © Kuva: Seppo Hellsten SYKE

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE