Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022–2027

Kyrönjoen vesistöalue sijaitsee pääosin Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa ja se on läntisen Suomen toiseksi suurin.  Kyrönjoen vesistöaluetta ympäröivät Kimojoen, Lapuanjoen, Kokemäenjoen, Karvianjoen, Lapväärtinjoen, Teuvanjoen, Närpiönjoen ja Laihianjoen vesistöalueet. Merkittävä tulvariskialue sijaitsee Ilmajoen, Seinäjoen, Isonkyrön, Vaasan ja Mustasaaren kuntien alueella. Lisäksi Kyrönjoen ja Laihianjoen tulvavedet voivat suurilla tulvilla yhtyä jokien ns. bifurkaatioalueella.

Tulvatilanteessa on uhattuna merkittävä määrä asukkaita myös taajama-alueella, koulu- ja päiväkotirakennuksia, tärkeitä liikenneyhteyksiä, vedenhankintavesistö ja ympäristölupavelvollisia kohteita (mm. jätevedenpuhdistamo ja eläinsuojia). Tulva voi aiheuttaa laajalla alueella ongelmia sähkönjakelulle, tietoliikenteelle ja vesihuollolle.  

Kyrönjoelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021. Suunnitelma on päivitetty ja uusi suunnitelma on vuosille 2022–2027. Suunnitelmaa on valmisteltu Kyrönjoen tulvaryhmässä. Hallintasuunnitelmassa on esitetty alueen tulvariskien hallinnalle yhdeksän tavoitetta ja 40 erilaista toimenpidettä. 

Kyrönjoen vesistöalue sijaitsee pääosin Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa ja se on läntisen Suomen toiseksi suurin.  Kyrönjoen vesistöaluetta ympäröivät Kimojoen, Lapuanjoen, Kokemäenjoen, Karvianjoen, Lapväärtinjoen, Teuvanjoen, Närpiönjoen ja Laihianjoen vesistöalueet. Merkittävä tulvariskialue sijaitsee Ilmajoen, Seinäjoen, Isonkyrön, Vaasan ja Mustasaaren kuntien alueella. Merkittävä osa asukkaista asuu jokivarren läheisyydessä. Kyrönjoen ja Laihianjoen tulvavedet voivat suurilla tulvilla yhtyä jokien ns. bifurkaatioalueella. Vesistöalueella sijaitsee 11 suurta (yli 100 ha) luonnonjärveä, joista suurinta eli Seinäjärveä säännöstellään. Lisäksi alueella on viisi tekojärveä, joita kaikkia säännöstellään.  

Tulvariskien hallitsemiseksi on Kyrönjoella tehty toimenpiteitä jo yli kahdensadan vuoden ajan. Perkausten ja ojitusten lisäksi on rakennettu tekojärviä ja tulvapenkereitä laajojen peltoaukeiden reunoille.  

Vedenkorkeus- ja virtaamahavaintoja on Kyrönjoella suoritettu jatkuvasti vuodesta 1911 lähtien. Ny-kyisin käytössä olevia jatkuvatoimisia vedenkorkeuden havaintoasemia on 18 ja virtaaman havaintoasemia 12. Kyrönjoen keskivirtaama (MQ) on 43 m³/s. Alin mitattu virtaama (NQ) Skatilan asemalla on ollut 0,4 m³/s ja vastaavasti suurimmillaan virtaama (HQ) on ollut 528 m³/s. 

Kyrönjoen vesistöalueen tulvaryhmä on asettanut tulvariskien hallinnan tavoitteet Kyrönjoen vesistöalueen merkittäville tulvariskialueille, muille tulvariskialueille ja vesien pidättämiseen liittyvien tavoitteiden osalta koko valuma-alueelle. Tavoitteet on jaoteltu tulvien aiheuttamien vahingollisten seurausten mukaisesti, ja ne koostuvat ylätavoitteista ja niitä tarkentavista osatavoitteista. Erityisesti Kyrönjoen vesistöalueen tavoitteissa haluttiin painottaa tulviin varautumista, maankäytön ohjausta, omatoimista varautumista, vesien pidättämistä ja varautumista muuttuviin ilmasto-oloihin. Tutustu tavoitteisiin tarkemmin Kyrönjoen hallintasuunnitelmasta.

Tulvariskien hallinnalle on esitetty useita toimenpiteitä. Suurin osa toimenpiteistä liittyy tulvariskiä vähentäviin ja valmiutta lisääviin toimenpiteisiin. Näitä on mm. varautuminen ja tiedon lisääminen, säännöstelyn kehittäminen sekä maankäytön suunnittelun keinot. Ajantasaisten tulvakarttojen ja rakennusten tarkempien mittausten avulla voidaan hahmottaa tulvan aiheuttamia riskialueita, jolloin voidaan välttää tulva-alueelle rakentamista. Tulviin varautumista parannetaan myös mm. hankkimalla tilapäisiä tulvasuojelurakenteita ennakkoon, järjestämällä tulvaharjoituksia ja laatimalla varautumissuunnitelmia.  

Kyrönjoen vesistöalueella on esitetty myös useita toimenpiteitä valuma-alueen vedenpidättämiskyvyn parantamiseksi. Keskeisenä nähdään toimiva vuorovaikutus, vapaaehtoisuus ja tukijärjestelmät. Esimerkkinä vedenpidättämistä lisäävästä toimenpiteestä ä on pilot-hanke, jossa käytöstä poistunut turvetuotantoalue muutetaan tai palautetaan vedenpidättämisalueeksi. Pilot-hanketta ehdotetaan myös hulevesien käsittelyyn ja hallintaan. 

Lisäksi ehdotetaan, että Kyrönjoen yläosan pengerrysalueen käytön muutoksen selvittämistä ja mahdollista lupaprosessia jatketaan. Myös Kyrkösjärven säännöstelyn muutoksen selvitystä jatketaan. Kyrönjoen alaosalla jatketaan toimenpiteitä tulvariskien vähentämiseksi ja selvitetään tarvetta uusille toimenpiteille (esim. tulvasuojelulliset niitot). Merkittäville tulvariskialueille laaditaan myös selvitykset tarpeesta suojata kohteita tulvasuojauksilla (tilapäiset ja kiinteät). Suojattavia kohteita voivat olla rakennukset, vesihuollon rakenteet sekä sähkö- ja tietoliikenneinfrastruktuuri. Selvitystä voidaan käyttää ohjeena alueen kunnille ja toimijoille. 

Tulvatilanteessa ajantasainen tulvaviestintä ja tulvatilannekuva auttavat kansalaisia ja viranomaisia tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös kansalaiset voivat auttaa tulvatilannekuvan muodostamista toimittamalla viranomaisille paikallisia tulvahavaintoja.

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskilain 18 § perusteella Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 16.12.2021. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kuuluttaa hyväksymisestä 21.12.2021 vesistöalueen kunnissa ja toimittaa tiedon niille viranomaisille, joita suunnitelman valmistelun aikana on kuultu.

Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022-2027 (pdf)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös (mmm.fi)

Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmista

Väestöllä ja sidosryhmillä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen sisällöstä, mm. tavoitteista, toimenpiteistä, toimeenpanosta. Lisäksi on voinut antaa palautetta suunnitelman osana esitetystä ympäristöselostuksesta. Kuulemismateriaalit ovat olleet esillä kunkin vesistöalueen kunnissa ja palautetta on voinut antaa myös sähköisesti.

Kyrönjoen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021 on päivitetty vuosille 2022–2027. Ehdotus hallintasuunnitelmaksi oli kuultavana 2.11.2020-14.5.2021. Samaan aikaan pyydettiin lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Kuulemisena aikana saatiin yhteensä 22 lausuntoa, joista 13 koski Kyrönjoen vesistöaluetta. Suunnitelmaehdotukseen tehtiin joitakin tarkennuksia kuulemisen aikana saadun palautteen pohjalta. Palaute huomioidaan myös toimenpiteiden toteutuksessa ja sidosryhmäyhteistyön jatkamisessa. 

Ehdotus Kyrönjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021 oli kuultavana ajalla 1.10.2014-31.3.2015. Kuulemisen yhteydessä oli mahdollisuus esittää mielipiteensä hallintasuunnitelmasta ja siihen liittyvistä tulvariskien hallinnan tavoitteista, toimenpiteistä, ympäristöselostuksesta sekä suunnitelman toimeenpanosta. Palaute käsiteltiin tulvaryhmässä ja se otettiin tarpeellisin osin huomioon suunnitelman viimeistelyssä. Palautteesta laadittiin yhteenveto. 

Aluekohtaiset aineistot

Tulvariskien hallintaan liittyviä selvityksiä:

  • Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2016-2021 (pdf)
  • Kyrönjoen suistoalueen tulvasuojelun yleissuunnitelma
    • Kyrönjoen suistoalueen tulvasuojelun yleissuunnitelman luonnos ja ehdotus Kyrönjoen suiston Natura 2000 –alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi olivat yleisesti nähtävillä 2.11.-10.12.2018. Suunnitelmia on päivitetty saadun palautteen pohjalta.