Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Kymijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin vesistöalue. Se sijaitsee suurelta osin Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnissa. Vesistöalueen pääjärvi on Päijänne ja sen laskujoki Kymijoki laskee Suomenlahteen. Kymijoen vesistöalueen pinta-ala on 37159 km2 ja järvisyys 18,3 %. Maanpinta on korkeimmillaan noin 265 metriä merenpinnan yläpuolella. Vesistöalueen pohjoisimmista osista Pihtiputaalta matkaa vesistöalueen eteläpäähän Suomenlahden rannikolle on linnuntietä n. 360 km Asikkalan Kalkkisista alkavalla Kymijoella on putouskorkeutta 78,5 m ja pituutta Ahvenkoskenlahteen kertyy n. 203 km. Päijänne sekä sen alapuoliset järvet ovat säännösteltyjä kuten myös koko Kymijoki. Kymijoessa on kaikkiaan 12 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on yli 200 MW. Päijänteen säännöstelyllä ja juoksutuksilla on oleellinen vaikutus Kymijoen vesitilanteeseen.

Kymijoen ja Päijänteen hydrologialle on ominaista, että tulvatilanteen kehittyvät hitaasti ja kestävät pitkään. Historian suurimmat tulvat ovat olleet tyypillisiä lumen sulannan ja/tai sulannan aikaisten voimakkaiden sateiden aiheuttamia kevät ja kesätulvia. Poikkeuksena näistä on vuodenvaihteen 1974–1975 talvitulva, joka tapahtui pitkään jatkuneiden poikkeuksellisen runsaiden syys- ja talvisateiden seurauksena. Viime vuosikymmeninä Kymijoen alaosalla eniten vahinkoa ovat aiheuttaneet paikalliset hyydetulvat. Hyydetulvat voivat kehittyä nopeasti ja ne lisäävät merkittävästi Kymijoen alaosalle kohdistuvaa tulvariskiä etenkin Kymijoen virtaaman ollessa suuri. Kymijoen yläpuoliset järvialtaat varastoivat tehokkaasti normaalimääriin rajoittuvat ja alueelliset sateet, eivätkä yksittäiset rankkasateet yleensä vaikuta merkittävästi Kymijoen virtaamiin.

Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan tavoitteet liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen, ympäristövahinkojen välttämiseen, välttämättömyyspalveluiden turvaamiseen sekä kulttuuriperintökohteiden suojaamiseen. Kymijoen alaosan merkittävällä tulvariskialueella tulvariskien hallinnalle on asetettu seuraavat tavoitteet: 

• Vakituisten asukkaiden terveys ja turvallisuus eivät vaarannu erittäin harvinaisessakaan tulvatilanteessa. Kuntien valmiussuunnitelmissa tunnistetaan tulvista aiheutuvat toimenpidetarpeet. 
• Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan myös harvinaiset tulvat ja uusia tulvariskikohteita ei synny. Kaavoituksessa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutostarpeet 
• Tulvavaara-alueen asukkaiden tulvatietoisuus ja omatoiminen tulviin varautuminen parantuu. 
• Teollisuuslaitosten käyttö ja kemikaalien varastointi eivät aiheuta erittäin harvinaisellakaan tulvalla pitkäkestoista tai laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle 
• Yhdyskuntien jätevesien käsittelyn ja johtamisen mahdollisista harvinaisenkaan tulvan aiheuttamista häiriöistä ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle tai terveydelle  
• Sähkön-, lämmön- ja vedenjakelussa ja tietoliikenneyhteyksissä ei esiinny pitkäkestoista tai laajavaikutteista häiriötä harvinaisellakaan tulvalla.  
• Riskikohteet ja niistä aiheutuvat välilliset vaikutukset tunnistetaan ja kriittisimpien kohteiden osalta tarvittavat muutokset toteutetaan  
• Päätiet sekä muut asumisen, elinkeinoelämän ja asukkaiden turvallisuuden kannalta välttämättömät tiet ja tieosuudet ovat liikennöitävissä harvinaisella tulvalla.  
• Rautatieliikenteen toiminta ja turvallisuus varmistetaan myös harvinaisessa tulvatilanteessa  
• Harvinaisestakaan tulvasta ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta kulttuuriperinnölle 

Koko vesistöaluetta koskevat tavoitteet ovat: 

• Tulvariskit ja -vahingot tunnetaan Kymijoen yläosalla ja koko Päijänteen alueella 
• Säännöstelytoimenpiteet tulvatilanteessa toteutetaan siten, että vahingot koko valuma-alueella jäävät kokonaisuutena mahdollisimman pieneksi 
• Tulvista aiheutuvat ympäristöriskit on huomioitu lupakäsittelyssä ja muussa viranomaistoiminnassa 
• Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan myös harvinaiset tulvat ja uusia tulvariskikohteita ei synny. 

Tavoitteiden asettelussa harvinaisella tulvalla tarkoitetaan tilastollisesti kerran sadassa vuodessa toistuvaa tulvaa (1/100a) ja erittäin harvinaisella tulvalla kerran 250 vuodessa toistuvaa tulvaa (1/250a). Kymijoen alaosalla tavoitteet on sidottu näitä toistuvuuksia vastaaviin hyydetulviin, jotka lisäävät paikasta riippuen avovesikauden tulvakorkeutta n.  0,2–1,2 m. 

Tulvariskien hallinnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi esitetyt toimenpiteet keskittyvät tarkistetussa vuosien 2022–2027 suunnitelmassa aiempaa enemmän kuntien ja välttämättömyyspalveluita (vesi, sähkö, lämpö, tietoliikenne) tarjoavien yritysten ja laitosten oman valmiuden ja varautumisen edistämiseen. Lisäksi keskeisiä toimenpidekokonaisuuksia ovat maankäytön ja rakentamisen ohjaus, viranomaisten ja sidosryhmien välisen yhteistyön lisääminen, tulvavaara-alueen asukkaiden tulvatietoisuuden ja tulviin varautumisen parantaminen, valmiusharjoittelu sekä tulvariskien ja tulvariskikohteiden systemaattinen läpikäynti koko Kymijoen ja Päijänteen alueella. Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on Kymijoen uuden virtaus- ja jäämallin kehittäminen ja käyttöönotto sekä uuden tietopohjan hyödyntäminen muiden toimenpiteiden toteutuksessa.  

Tulvariskien hallinnan monet toimenpiteet ovat pääpiirteittäin samoja vuosien 2016–2021 ja vuosien 2022–2027 suunnitelmissa. Kaudella 2022–2027 toimenpiteiden toteuttamista ja vaikuttavuutta pyritään kuitenkin tehostamaan mm. entistä konkreettisemmalla yhteistyöllä, vastuutahojen sitouttamisella sekä tulvariskien huomioimisella osana olemassa olevia valmius ja varautumissuunnitelmia. Vuosien 2016–2021 hallintasuunnitelmassa esitetyt rakenteelliset tulvasuojelutoimenpiteet ovat mukana tarkistetussa suunnitelmassa siltä osin, kun toimenpiteet eivät ole käynnistyneet tai niiden toteuttaminen on vielä kesken. Toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta painottuu Kymijoen alaosan merkittävälle tulvariskialueelle. 

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskilain 18 § perusteella Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 16.12.2021. Kaakkois-Suomen ELY-keskus kuuluttaa hyväksymisestä 21.12.2021 vesistöalueen kunnissa ja toimittaa tiedon niille viranomaisille, joita suunnitelman valmistelun aikana on kuultu.

Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022–2027 (pdf)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös (mmm.fi)

Ehdotus Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027 oli kuultavana 2.11.2020–14.5.2021. Kuulutukset julkaistiin alueen kuntien verkkosivuilla ja hallintasuunnitelmaehdotuksesta tiedotettiin sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Lausuntopyyntö julkaistiin myös Lausuntopalvelussa (www.lausuntopalvelu.fi). Keskeisiltä viranomaisilta ja muilta sidosryhmätahoilta pyydettiin erikseen lausuntoa suunnitelmaehdotuksesta.  

Tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta ja suunnitelman ympäristöselostuksesta saatiin yhteensä 14 kannanottoa. Näistä 9 oli viranomaisten antamia lausuntoja, 3 vesi- ja sähkölaitosten antamia lausuntoja ja 2 kansalaispalautteita. Merkittäviä sisällöllisiä tai rakenteellisia muutoksia hallintasuunnitelmaan ei esitetty. Palautteiden perusteella tehtiin tarkennuksia ja täydennyksiä hallintasuunnitelmaan ja ympäristöselostukseen.

• Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman palautekooste ja vastineet (pdf)

Ehdotus Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016–2021 oli kuultavana 1.10.2014 – 31.3.2015. Samaan aikaan pyydettiin lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Kuulemisessa saatiin 17 lausuntoa ja 4 kansalaispalautetta. Lausunnot ja palautteet huomioitiin soveltuvin osin suunnitelman viimeistelyssä.