Julkaistu: 9.10.2020

Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus

Kuivan maaperän vuoksi viimeaikaiset sateet eivät ole näkyneet vesistöissä (Pirkanmaa)

Tällä hetkellä erittäin kuiva maaperä on imenyt viimeaikaiset sateet, minkä vuoksi sateet eivät ole vielä vaikuttaneet järvien vedenkorkeuksiin. Kasvukauden loputtua ja maaperän vesivarastojen täytyttyä sateet alkavat nostaa vedenkorkeuksia. Säännöstellyissä vesistöissä on vesitilanne virkistyskäytön kannalta kuitenkin hyvä. Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn toteutumista seurataan vuosittain julkaistavalla katsauksella.

Viime päivien sateet eivät ole näkyneet kovin paljon Pirkanmaan vesistöissä, koska kuiva maaperä on imenyt vähäiset sateet. Ainoastaan paikoittain pienempien järvien vedenkorkeudet ovat nousseet joitakin senttejä. Jatkossa tarvitaan yhtenäisiä sateita, jotta vedenpinnat järvissä nousevat.

– Näin kasvukauden lopussa sateilla on selvästi kesää suurempi vaikutus vesitilanteeseen, jolloin ne täyttävät maan vesivarastot. Kun maaperä kastuu kunnolla sateet myös valuvat vesistöihin asti nostaen järvien vedenkorkeuksia ja lisäten jokien virtaamista, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Pirkanmaalla luonnontilaisten järvien vesitilanne oli keväällä poikkeuksellinen. Sulamisvesiä ei ollut lähes ollenkaan ja vedenkorkeudet lähtivät laskuun jo maaliskuusta alkaen. Kevään tilanteen ja melko kuivan kesän myötä suurten luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat laskeneet koko kesän ja olleet selvästi keskimääräistä alempana. Iso-Tarjanneveden (sis. Ruovesi, Tarjannevesi, Visuvesi, Vaskivesi) vedenkorkeus on jo yli 30 cm keskimääräistä alempana. Längelmäveden reitin suurilla järvillä (sis. Längelmävesi, Mallasvesi, Roine) vedenkorkeudet ovat 20 cm keskimääräistä alempana. Maakunnan pohjoisosissa Keurusselkä on yli 30 cm ja Kitusjärvi 24 cm keskimääräistä alempana.

Taulukossa on esitetty Pirkanmaan järvien havaitut vedenkorkeudet 6.10.2020, 6.10.2019 ja 6.10.2018. Korkeudet ovat metrejä merenpinnasta (NN-korkeusjärjestelmässä).

Järvi

6.10.2020

6.10.2019

6.10.2018

Näsijärvi, Tampere (s)

95,66

95,60

95,62

Pyhäjärvi, Näppilä (s)

77,44

77,41

77,39

Vanajavesi, Toijala (s)

79,71

79,53

79,68

Kyrösjärvi (s)

83,48

83,40

83,39

Kukkia, Pälkäne (lt)

86,65

86,53

86,61

Längelmävesi, Kaivanto (lt)

84,09

84,08

84,07

Keurusselkä (lt), Mänttä

105,35

105,49

105,36

Kitusjärvi, Virrat (lt)

116,22

116,30

116,18

Tarjannevesi, Visuvesi (lt)

95,85

95,88

95,84

Toisvesi (lt)

98,23

98,21

98,17

s=säännöstelty, lt=luonnontilainen

Pirkanmaan suurissa säännöstellyissä järvissä vedenkorkeudet ovat pysyneet lähellä keskimääräisiä arvoja. Vanajavedellä tilanne on ollut selvästi viimevuotista parempi, koska keväällä järveen tuleva vesimäärä pystyttiin varastoimaan kesän varalle. Vuonna 2019 järveen tuleva vesimäärä oli erittäin vähäinen jo toukokusta alkaen, mikä näkyi pitkälle syksyyn.

Lue lisää:

Vesistöjen vedenkorkeudet Pirkanmaalla (ymparisto.fi)

Säännöstelysuosituksia seurataan vuosittain

Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien säännöstelysuosituksia seurataan vuosittaisella säännöstelykatsauksella. Katsauksessa käydään läpi kukin suositus ja arvioidaan sen toteutumista.

Vuoden 2020 katsauksen mukaan kevään säännöstelyssä Rautaveden vedenkorkeuden vaihtelu oli liian voimakas suositukseen nähden. Vaihtelu oli suurimmillaan jopa 30 cm, kun suositusten mukaan tulisi välttää yli 15 cm vaihtelua. Lisäksi Mahnalanselkä-Kirkkojärvellä (Siuronkosken voimalaitoksen yläpuoliset järvialueet) vedenkorkeus laski elo-syyskuun vaihteessa merkittävästi usean vuorokauden ajaksi Kyröskosken voimalaitoksen huollon ja siitä seuranneen juoksutusrajoituksen vuoksi. Muutoin Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstely on noudattanut hyvin asetettuja suosituksia. Säännöstelyssä on otettu huomioon vesitilanne ja erilaisia vesien käytön ja tilan näkökulmia.

Vuosien 2017-2020 katsaukset ovat saatavilla verkkopalvelussa Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely (ymparisto.fi)

Lisätietoja:

  • johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid, p. 0295 036 188
  • vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä, p. 0295 036 359
  • vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen, p.  0295 036 103
  • vesitalousasiantuntija Sami Moilanen, p. 0295 036 358

http://www.twitter.com/pirvesi (vesiasiat Pirkanmaalla)

http://www.twitter.com/pirkanmaanely (Pirkanmaan ELY-keskus)