Kolme pointtia vesihuollon varautumiseen

Etelä-Savon ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut-yksikön tilaamana toteutettiin vuoden 2023 aikana kolme hanketta, joissa käsiteltiin vesihuoltolaitosten varautumista eri näkökulmista: 1) Vesihuollon laajamittainen häiriötilanneharjoitus, 2) Vesihuollon häiriötilanteiden materiaalinen varautuminen ja 3) Kyberturvallisuus vesihuollossa. Hankkeet kohdistuivat tai ne pilotoitiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella.

Hankkeiden opit ovat kuitenkin kaikkien hyödynnettävissä ja tiivistetysti kolme keskeistä pointtia hankkeiden pohjalta ovat:

Ennakoi: toimi ennen kriisiä, testaa ja harjoittele
Harjoittele yksin ja yhdessä
Yhteensovita ja tee yhteistyötä

Ennakointi on varautumisen tärkeimpiä rakennuspalikoita, koska ei riitä, että asioita on mietitty ja luotetaan asioiden järjestyvän kriisitilanteessa. Hankkeissa korostui sen merkitys, että tiedot on selvitetty ja pidetty ajan tasalla sekä se, että kaluston, toimintatapojen ja ohjeiden käyttöä on harjoiteltu käytännössä erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi yhteystietolistojen pitää olla ajan tasalla. Toisena konkreettisena esimerkkinä on, että häiriötilanteiden varalta olisi hyvä selvittää etukäteen hätätyön vaatimukset ja käyttö. Kaluston, kuten varavesiyhteyksien ja -säiliöiden, desinfiointikaluston ja siihen liittyvien varusteiden, varavoimakoneiden, kriittisten kemikaalien, sekä varaosien ja -pumppujen osalta pitäisi varmistaa, että käyttöön on olemassa ajantasaiset ohjeet, kalustoa testataan ja käyttöä harjoitellaan säännöllisesti.

Harjoittelun osalta hankkeista opittiin, että kannattaa osallistua aktiivisesti yhteisiin harjoituksiin (esimerkiksi maakunnan laajuiset varautumis- ja valmiusharjoitukset), mutta myös järjestää omia harjoituksia, joihin olisi hyvä kutsua mukaan kriittisten asiakkaiden, palveluntuottajien ja tavarantoimittajien edustajat sekä lähellä toimivat vesihuoltolaitokset, viranomaiset ja muut keskeiset sidosryhmät. Erityisesti harjoitteluun kannattaa ottaa mukaan toimijat, joiden kanssa tehdään yhteistyötä materiaalisen varautumisen tai kyberturvallisuuden osalta. Edellä jo mainittiinkin, että harjoittelussa ei kannata tyytyä vain ns. työpöytäharjoituksiin, vaan myös harjoitella kaluston käyttöä käytännössä. Jos esimerkiksi Virve-puhelin on käytettävissä, sen käyttöä olisi hyvä harjoitella yhdessä.

Koska vesihuoltolaitokset eivät toimi muusta yhteiskunnasta irrallaan, ei myöskään ennakointi tai harjoittelu onnistu yksistään, vaan vaatii yhteensovittamista ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Esimerkiksi toimialakohtaiset varautumissuunnitelmat tulisi yhteensovittaa keskenään ja kunnan suunnitelman kanssa. Kyberturvallisuus ei useinkaan ole pelkästään laitoksen käsissä, vaan varautuminen pitää tehdä yhdessä kunnan IT:n kanssa. Vesihuoltolaitokset voivat myös tehdä keskenään yhteistyötä ja muodostaa esimerkiksi yhteisen valvontaringin häiriötilanteisiin varautumiseksi ja reagoimiseksi. Yhteensovittamista on tärkeä tehdä myös eri sopimuskumppanien kanssa ja määrittää mitkä asiat ovat vesihuoltolaitoksen ja mitkä palveluntoimittajan vastuulla.

Tärkeimpänä oppina yhteensovittamisen suhteen on se, että erilaisia varautumiseen ja riskienhallintaan liittyviä suunnitelmia ja toimenpiteitä ei tulisi ajatella ydintoiminnasta irrallisina kertaluonteisesti toteutettavina osina. Varautuminen edellyttää järjestelmällistä, jatkuvaa ja pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä. Esimerkiksi kyberturvallisuus tulisi nähdä osana omaisuudenhallintaa.

Vesihuollon laajamittainen häiriötilanneharjoitus

Hankkeessa kehitettiin toistettavissa oleva harjoitusmalli vesihuollon häiriötilanteisiin. Hankkeesta vastasi Insta Group Oy. Harjoituksen avulla osallistuvat organisaatiot saavat testattua ja kehitettyä häiriötilannesuunnittelua ja varautumisen osaamista. Harjoitusta testattiin Lounais-Suomessa lokakuussa 2023 ja mukana harjoituksessa oli 35 vesihuoltolaitosta ja yhteensä n. 250 laitosten, kuntien ja viranomaisten edustajaa. Lounais-Suomen harjoituksen pohjalta järjestään syksyn 2024 aikana alueellisia häiriötilanneharjoituksia eri puolella Suomea.

Vesihuollon häiriötilanteiden materiaalinen varautuminen

Hankkeessa selvitettiin Varsinais-Suomen vesihuoltolaitosten materiaalisen varautumisen nykytila ja kaluston riittävyyden taso häiriötilanteissa. Tavoitteena oli parantaa alueen vesihuollon varautumista vesihuoltoon muun muassa luomalla uusia yhteistyötapoja ja perustumalla yhteinen alueellinen kalustotietokanta. Hankkeen toteutti Afry Finland Oy.

Lue lisää hankkeen raportista: Vesihuollon häiriötilanteiden materiaalinen varautuminen: Alueellisen varautumisen kehittäminen Varsinais-Suomessa.

Kyberturvallisuus vesihuollossa

Hankkeessa kartoitettiin kyberturvallisuuden tilaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesihuoltolaitoksilla, sekä sitä, miten kyberturvallisuus kytketään osaksi vesihuollon päivittäistä toimintaa. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin miten viranomaisen kannattaa selvittää laitosten kyberturvallisuusasioita. Työkaluna hankkeessa käytettiin Kyberturvallisuuskeskuksen kehittämää Kybermittaria. Hanke sai rahoitusta Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmasta ja sen toteutti Ramboll Finland Oy.

Lue lisää hankkeen raportista: Kyberturvallisuus vesihuollossa: Suomen vesihuoltolaitosten kyberturvallisuustilanne ja sen kartoittamisen keinot.

Kirjoittaja

Annina Takala
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Savon ELY-keskus, valtakunnallinen vesihuoltopalvelut-yksikkö
annina.takala@ely-keskus.fi
puh. 0295 038 010