Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Kemin rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022–2027 

Kemi sijaitsee Lapin maakunnassa Perämeren rannikolla. Rannikkoalueella tulvavaara poikkeaa sisävesistä, sillä tulvariskiin vaikuttavat sääilmiöistä riippuvaiset lyhytaikaiset vedenkorkeusvaihtelut, maankohoaminen, valtamerten pinnan nousu sekä Itämeren vesimäärän pitkäaikaiset muutokset. Kemin tulvariskialue on tiiviisti asutettua kaupunkialuetta, jossa merenpinnan äkillinen nousu voi saada aikaan merkittävää vahinkoa.  

Kemi on nimetty merkittäväksi tulvariskialueeksi vuonna 2018 ja alueelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027. Suunnitelmaa on valmisteltu Kemin tulvaryhmässä. Hallintasuunnitelmassa on esitetty alueen tulvariskien hallinnalle kahdeksan tavoitetta ja 31 erilaista toimenpidettä. 

Perämeren pohjukkaan sijoittuvan Kemin pinta-ala on yhteensä 747 km2. Laajimmat rakennetut alueet ovat Kemin keskustan alue sekä satama- ja tehdasalueet Kemin Ajoksessa ja Veitsiluodossa. Perämeren rannikkoalue on alavaa ja tasaista seutua. Alavimmat kohdat sijoittuvat mereen laskevien jokien suistoihin. Perämeren rannikolla maankohoaminen on noin 7,35 mm vuodessa. 

Kemin alueen suurimmat vesistöt ovat Iso-Ruonaoja ja Vähä-Ruonaoja Rytikarin kohdalla, Nauskaoja Sauvosaaren eteläpuolelle ja Marttalanoja Ruutin kohdalla. Alueella on kuusi pohjavesialuetta, joista kolme on vedenhankinnalle tärkeitä. 

Ilmatieteen laitos mittaa meriveden korkeutta Kemin Ajoksessa. Merenpinnan korkeus on korkeimmillaan joulukuussa ja matalimmillaan toukokuussa. Suurin vedenkorkeus on Kemissä mitattu syyskuussa vuonna 1982, jolloin se oli +201 cm (N2000+ 2,33 m).  

Kemin rannikkoalueelle on päätetty tulvariskien hallinnan tavoitteeksi kerran 250 vuodessa toistuvalta meritulvalta suojautuminen. Alueelle on esitetty kahdeksan tulvariskien hallinnan tavoitetta: 

  1. Riskien yhteysvaikutusten tunnistaminen 
  2. Alueen väestö on turvassa meritulvilla 
  3. Vaikeasti evakuoitavien kohteiden toiminta on turvattu tulvatilanteissa 
  4. Vesi- ja jätevesihuolto toimivat tulvatilanteissa 
  5. Meritulvat eivät aiheuta merkittävää haittaa sähkön- ja lämmönjakelulle 
  6. Yleiset tiet ja tärkeimmät kadut ovat liikennöitävissä tulvien aikana 
  7. Meritulvat eivät aiheuta pitkäkestoista haittaa sataman toiminnalle 
  8. Tulvat eivät aiheuta pitkäkestoista tai laaja-alaista haittaa ympäristölle 

Lisäksi yleisinä tavoitteina ovat tulvariskien vähentäminen, tulvavahinkojen ehkäisy ja lieventäminen, tulviin varautumisen edistäminen sekä ilmastonmuutoksen ja vesienhoidon ympäristötavoitteiden huomioiminen.

Tulvariskien hallinnalle on esitetty useita toimenpiteitä. Suurin osa toimenpiteistä liittyy tulvatietoisuuden lisäämiseen ja tulviin varautumisen parantamiseen ilman pysyvien tulvasuojelurakenteiden rakentamista. Tulvakarttojen avulla voidaan hahmottaa tulvan leviämisalueita, jolloin voidaan välttää tulva-alueelle rakentamista. Tulviin varautumista parannetaan mm. hankkimalla tilapäisiä tulvasuojelurakenteita ennakkoon ja järjestämällä tulvaharjoituksia. 

Kemissä asuinrakennuksia, erityiskohteita ja infraa esitetään suojattavaksi mm. tulvapenkereillä, tulvaseinillä ja teitä korottamalla. Meriveden leviämistä Karjalahden alueelle pyritään estämään tukkimalla Nauskaoja tilapäisesti. Meritulvatilanteessa sateet lisäävät hulevesien määrää, mikä on otettava huomioon tulvariskien hallinnassa. 

Kiinteistön omistajat voivat estää tulvavahinkoja pysyvillä tai tilapäisillä omatoimisilla suojaustoimilla. Tilapäisillä suojauksilla voidaan suojata myös vesihuollon ja sähkönjakelun kohteita. Tarvittaessa tulvan uhkaamia teitä korotetaan tilapäisesti liikennöitävyyden turvaamiseksi.  

Tulvatilanteessa ajantasainen tulvaviestintä ja tulvatilannekuva auttavat kansalaisia ja viranomaisia tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös kansalaiset voivat auttaa tulvatilannekuvan muodostamista toimittamalla viranomaisille paikallisia tulvahavaintoja. 

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskilain 18 § perusteella Kemin rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 16.12.2021. Lapin ELY-keskus kuuluttaa hyväksymisestä 21.12.2021 vesistöalueen kunnissa ja toimittaa tiedon niille viranomaisille, joita suunnitelman valmistelun aikana on kuultu.

Kemin rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022-2027 (pdf)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös (mmm.fi)

Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmista

Väestöllä ja sidosryhmillä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen sisällöstä, mm. tavoitteista, toimenpiteistä, toimeenpanosta. Lisäksi on voinut antaa palautetta suunnitelman osana esitetystä ympäristöselostuksesta. Kuulemismateriaalit ovat olleet esillä kunkin vesistöalueen kunnissa, ja palautetta on voinut antaa myös sähköisesti. 

Ehdotus Kemin rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2021 oli kuultavana 2.11.2020-14.5.2021. Samaan aikaan pyydettiin lausunnot asianomaisilta viranomaisilta ja järjestettiin avoin yleisötilaisuus. Kuulemisena aikana saatiin viisi lausuntoa. Suunnitelmaehdotukseen tehtiin joitakin tarkennuksia kuulemisen aikana saadun palautteen pohjalta.