Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Kemijoen vesistöalue on Lapin suurin ja koko Suomen toiseksi suurin vesistöalue. Vesistöalueen pinta-ala on 51 127 km². Pieni osa Kemijoen vesistöalueesta ulottuu Venäjän puolelle. Kemijoen vesistöalueen suurimmat joet ovat Kemijoki, Ounasjoki, Kitinen, Luirojoki, Raudanjoki, Tenniöjoki, Värriöjoki sekä Vuotosjoki. Suurimmat järvet ovat Kemijärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvet. 

Pieni osa valuma-alueen pohjoisosasta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen ja koko vesistöalue Keminmaan kuntaa lukuun ottamatta on poronhoitoaluetta. Kemijoen vesistöalue on valjastettu vesivoimatuotantoa varten lukuun ottamatta Ylä-Kemijokea ja Ounasjokea. Ylä-Kemijoki on suojeltu koskiensuojelulailla. Ounasjoki sekä Ounasjokeen laskevat sivujoet on suojeltu erityissuojelulailla.  

Kemijoen kevättulvat alkavat yleensä huhtikuun lopussa ja virtaamat ovat suurimmillaan touko-kesäkuun vaihteessa. Suuria tulvia on esiintynyt erityisesti Rovaniemellä ja Kemijärvellä sekä Ounasjoen alueella Kittilässä, Kaukosessa ja Marraskoskella. Jääpatotulvat ovat tyypillisiä Kemijoen vesistöalueen luonnontilaisilla ja matalilla jokiosuuksilla, kuten Ounasjoella sekä Ylä-Kemijoella. 

Kemijoen vesistöalueelle on esitetty seitsemän tulvariskien hallinnan tavoitetta: 

1. Alueen väestö on turvassa tulvilla 
2. Vaikeasti evakuoitavien kohteiden toiminta on turvattu tulvatilanteissa 
3. Vesi- ja jätevesihuolto toimivat tulvatilanteissa 
4. Tulvat eivät aiheuta merkittävää haittaa sähkön- ja lämmönjakelulle 
5. Yleiset tiet ja tärkeimmät kadut ovat liikennöitävissä tulvien aikana 
6. Tulvat eivät aiheuta ihmisen toiminnan seurauksena pitkäkestoista tai laaja-alaista haittaa ympäristölle 
7. Tulvat eivät aiheuta korjaamatonta haittaa kulttuuriperinnölle 

Väestön, talousveden, sähkön- ja lämmönjakelun sekä yleisten teiden osalta tavoitteena on suojautua kerran 100 vuodessa toistuvia tulvia vastaan. Vaikeasti evakuoitavien kohteiden, ympäristön, kulttuuriperinnön sekä merkittävien tieyhteyksien osalta varautumisen taso on kerran 250 vuodessa toistuvia tulvia vastaan. Jätevesihuollon osalta varaudutaan kerran 50 vuodessa toistuvia tulvia vastaan. 

Lisäksi yleisinä tavoitteina ovat tulvariskien vähentäminen, tulvavahinkojen ehkäisy ja lieventäminen, tulviin varautumisen edistäminen sekä ilmastonmuutoksen ja vesienhoidon ympäristötavoitteiden huomioiminen. 

Tulvariskien hallinnalle on esitetty useita toimenpiteitä. Suurin osa toimenpiteistä liittyy tulvatietoisuuden lisäämiseen ja tulviin varautumisen parantamiseen ilman pysyvien tulvasuojelurakenteiden rakentamista. Tulvakarttojen avulla voidaan hahmottaa tulvan leviämisalueita, jolloin voidaan välttää tulva-alueelle rakentamista. Tulviin varautumista parannetaan mm. hankkimalla tilapäisiä tulvasuojelurakenteita ennakkoon ja järjestämällä tulvaharjoituksia. 

Rovaniemellä ja Kittilässä tulvavahinkoja pyritään vähentämään mm. tulvapenkereillä, tulva-aidoilla ja korottamalla teitä. Kittilässä on jo rakennettu terveyskeskuksen ja Pääskylänniemen tulvapenkereet. Rovaniemellä tulvasuojausten suunnittelu on käynnistynyt. Kemijärven keskustan tulvariskiä saadaan pienennettyä Pöyliöjärven patoja korottamalla. Korotushanke on vireillä. 

Tulvatilanteessa säännöstelyllä voidaan vaikuttaa virtaamiin. Varastoimalla tulvavesiä Kemijärveen pyritään siirtämään Kemijoen tulvahuippua siten, että Rovaniemellä Ounasjoen ja Kemijoen suurimmat virtaamat eivät olisi yhtä aikaa.  

Kiinteistön omistajat voivat estää tulvavahinkoja pysyvillä tai tilapäisillä omatoimisilla suojaustoimilla. Tilapäisillä suojauksilla voidaan suojata myös vesihuollon ja sähkönjakelun kohteita. Tarvittaessa tulvan uhkaamia teitä korotetaan tilapäisesti liikennöitävyyden turvaamiseksi.  

Tulvatilanteessa ajantasainen tulvaviestintä ja tulvatilannekuva auttavat kansalaisia ja viranomaisia tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös kansalaiset voivat auttaa tulvatilannekuvan muodostamista toimittamalla viranomaisille paikallisia tulvahavaintoja.  

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskilain 18 § perusteella Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 16.12.2021. Lapin ELY-keskus kuuluttaa hyväksymisestä 21.12.2021 vesistöalueen kunnissa ja toimittaa tiedon niille viranomaisille, joita suunnitelman valmistelun aikana on kuultu.

Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022-2027 (pdf)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös (mmm.fi)