Julkaistu: 19.10.2023
Kalankasvatuslaitos muuttui lohikalojen kutupuroiksi
Pellon Naamijoella sijainneen kirjolohenkasvatuslaitoksen toiminta on loppunut, mutta alueelle on toteutettu nyt luontaisen kalaston, kuten taimenen, elinympäristöjä. Altaiden paikalle on muotoiltu neljäsataa metriä vuolaasti virtaavia puroja, jotka soveltuvat lohikalojen kutu- ja pienpoikasalueeksi. Tavoite on, että Naamijoessa liikkuvat kutuhaluiset kalat löytävät purot ja hyväksyvät ne kutupaikakseen. Purot on mitoitettu ensisijaisesti taimenille sopiviksi.
Tervetuloa kutupuron avajaisiin 21.10.2023
Kutupuroihin pääsee tutustumaan avajaistapahtumassa 21. lokakuuta klo 13. osoitteessa Orankitie 12
Lähtökohtana 45 vuotta vanha kalankasvatuslaitos
Kalankasvatuslaitosta varten 45 vuotta sitten rakennettu ainutlaatuinen vesitysjärjestelmä on peruslähtökohta uusien elinympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vesi otetaan noin puoli kilometriä ylävirrasta metrin paksuista putkea pitkin. Tämän ansiosta vesi tulee purojen yläpäähän yli metrin korkeammalle kuin jokivesi samalla kohdalla. Tämän putouksen avulla puroihin on saatu sopiva virtaus.
Purojen suunnittelun esikuvana on käytetty Imatran kaupunkipuroa
Purojen suunnittelun esikuvana on käytetty Imatran kaupunkipuroa, joka on toteutettu vuonna 2014 useiden toimijoiden yhteistyönä. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Saija Koljosen vetämän hankkeen raportin mukaan taimen on noussut puroon luontaisesti, ja syntyneiden poikasten määrä on ylittänyt odotukset. Poikastiheydet ovat olleet selvästi suuremmat kuin esimerkiksi vastaavan kokoisissa keskisuomalaisissa luonnonpuroissa. Koljonen on arvioinut, että Rantavaaran kutupurot Naamijoella voisivat parhaimmillaan ylläpitää 2000 poikasen elinympäristöä ja tuottaa jopa 500 vaelluspoikasta vuosittain.
Kutupurot käsittävät 400 metriä puroja, kuusi koskea ja kymmenen talvehtimissyvännettä
”Rantavaaran kutupurot” käsittää 400 metriä puroja, joissa on kuusi pientä koskea ja kymmenen talvehtimissyvännettä. Valtaosa puroista on noin kahden – kolmen metrin levyistä, mutkittelevaa uomaa, jonka syvyys on 30–40 senttiä ja virran nopeus 20–40 senttiä sekunnissa. Pääpurossa virtaa vettä 300 litraa sekunnissa ja muissa vähän vähemmän. Virtauksen säätömahdollisuudet ovat erittäin monipuoliset. Purojen virranohjaimina on käytetty kiviä ja puita. Historia näkyy ”Betonipurossa”, jonka virranohjaimina toimivat betonilohkareet ja käytöstä poistetut rumpurenkaat.
Yleishyödyllinen ennallistamishanke sijaitsee yksityisellä maalla
Purot sijaitsevat yksityisellä maalla, mutta hanke on yleishyödyllinen eikä siitä synny taloudellista tuottoa alueen omistajalle tai hankkeen toteuttajalle. Hankkeen kustannusarvio on 24 000 euroa, josta Lapin ELY-keskuksen avustus kattaa 60 prosenttia. Muu rahoitus on Tornionlaakson Jalosteen toimijoiden yksityistä rahoitusta ja talkootyötä, kertoo Birger Ylisaukko-oja. Hän pitää tärkeänä, että kalankasvatusaltaiden käytössä ollut alue toimii edelleen kalojen elinympäristönä mutta niin, että myös alueen aiempi historia näkyy. Purot ovat kalantutkijoiden käytettävissä. Vaikka alue on luonteeltaan yksityinen, lohikalojen lisääntymisolojen paraneminen tukee Pellon asemaa Suomen kalastuspääkaupunkina.
Saija Koljonen puolestaan kertoo, että ennallistaminen on valtakunnallisesti erittäin merkittävää työtä, kun rakennetulle alueelle palautetaan luontoa. Tällaisia esimerkkikohteita tarvitaan.
Kuvateksti: Uusi puro alkaa kehittymään kohti luontaista elinympäristöä kalanviljelylaitoksen käytöstä poistuneella alueella Naamijoen alaosalla. Kuva: Mika Ylisaukko-oja
Lisätietoja
Birger Ylisaukko-oja, p. 045 204 1003, birger.ylisaukko-oja@outlook.com
Harry Ylisaukko-oja, p. 040 729 0543, harry.ylisaukko-oja@myllynpirtti.fi
Erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 791, etunimi.sukunimi@syke.fi
