Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä ajankohtaan nähden

Sinilevätilanne on vakiohavaintopaikoilla edelleen pääsääntöisesti rauhallinen ja havainnot ovat pysyneet vähäisinä. Lappeenrannan Haapajärven levätilanne huononi viime viikosta.

Sinilevätilanne järvissä ja merellä

Sinilevähavaintoja ei ole Kaakkois-Suomen järvistä vakiohavaintopaikoilta kuin Lappeenrannan Haapajärveltä, jossa levää on havaittu runsaasti sekä vähäinen havainto Imatran Ukonlinnan edustalla Saimaalla. Itäisellä Suomenlahdella levätilanne on säilynyt tavanomaista parempana ja sinilevähavainnot ovat edelleen ajankohtaan nähden vähäisiä. Vain parilla Kaakkois-Suomen rannikon vakiohavaintopaikalla on levää havaittu vähäisiä määriä veteen sekoittuneena. Satelliittikuvien perusteella ei ole havaittu sinilevän pintaesiintymiä.

Sateet ja tuulet voivat viilentää järvien ja merien lämpötiloja. Kaakkois-Suomen järvissä veden lämpötila on keskimäärin välillä 21–23 astetta. Rannikolla Riikka-myrsky ja voimakkaat tuulet aiheuttivat viileän veden kumpuamisen koko Suomenlahden pohjoisella rannikkoalueella ja pintaveden lämpötilat olivat laskeneet viime viikolla jopa reilulla 10-15 asteella. Tällä viikolla veden pintalämpötila Kaakkois-Suomen rannikolla vaihtelee välillä 14–20 astetta.

Sinilevätilanne voi kuitenkin nopeastikin muuttua ja vaihdella mm. eri puolella järveä. Vesimassassa sekoittuneena oleva levä voi ajautua ja kasaantua rantaan tuulella aallokon mukana. Mm. Taipalsaaren Pönniälänlahdella havaittiin tällä viikolla sinilevää runsaasti rantavedessä.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä, yleensä viherlevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Vesitilanne

Saimaan vedenkorkeus on vielä sateisen talven ja kevään jäljiltä noin 15 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on ollut heinäkuun ajan hitaassa laskussa, ja sen ennustetaan laskevan 5–15 cm elokuun puoliväliin mennessä, jolloin vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa.

Kymijoen vesistöalueella alkukesällä hyvin korkealla olleet vedenpinnat ovat jo pääosin laskeneet lähelle ajankohdan keskimääräisiä tasoja tai keskimääräistä alemmas vähäsateisen ja lämpimän heinäkuun aikana. Vedenkorkeudet pysyvät lähiviikkoina laskussa tai nykytasojensa tuntumassa, vaikka sää onkin muuttumassa sateisemmaksi.

Yhteyshenkilöt

Hydrobiologi Jouni Törrönen
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 296

Hydrobiologi Antti Haapala
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 103

Vesienhoidon asiantuntija Minna Korttinen
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 233

Kuva: Sinilevää rantavedessä.