Julkaistu: 14.7.2022
Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus
Kaakkois-Suomen sisävesillä levätilanne rauhallinen, Suomenlahden avomerialueella pintakertymiä Haapasaaren – Suursaaren tienoille asti
Vähän havaintoja sinilevistä
Järvialueilla viikoittain seurattavista havaintopaikoista vain Lappeenrannan Haapajärvessä on havaittu runsaasti sinilevää, myös Saimaalta Huhtiniemen rannasta on havaittu levää vähäisiä määriä. TARKKA-satelliittikuvissa Haapajärven lisäksi Immalanjärvessä näkyy runsaita sinileväkukintoja.
Kaakkois-Suomen rannikkovesillä levätilanne on säilynyt ajankohtaan nähden varsin tavanomaisena. Sinilevää on havaittu paikoin vähäisiä määriä veteen sekoittuneena. Sinilevän pintaesiintymiä on sekä ollut että TARKKA-palvelun satelliittikarttojen perusteella ovat edelleen mahdollisia Haapasaaren Suursaaren välisellä avomerialueella. Runsaammin levää pintavedessä on kuitenkin ollut avomerellä, ulkosaariston tuntumassa Pyhtään Ristisaaren – Pitkäviirin eteläpuolelta lännen suuntaan, jossa sinilevän pintakertymät ovat todennäköisiä.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Lisätietoja
Vesienhoidon asiantuntija Antti Haapala
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 103
Hydrobiologi Jouni Törrönen
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 296
Linkki
Näin toimii valtakunnallinen sinileväseuranta (järvimeriwiki.fi)