Juhannuksena Hämeessä uidaan pääosin ilman sinilevää

Juhannusviikolla Hämeessä havaittiin hieman sinilevää kahdella valtakunnallisen leväseurannan seurantapaikalla. Leväseuranta alkoi kesäkuun alussa ja se jatkuu syyskuun loppuun.

Hämeen leväseurantapaikat

Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin kesäkuun alussa, ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeessä seuranta aloitettiin yhdellä uudella paikalla. Se sijaitsee Iitin Kirkkojärven Heinlahden uimarannalla. Kaikki muut seurantapaikat ovat samoja kuin viime vuonna. Useimmat seurantapaikat sijaitsevat yleisillä uimarannoilla. Yhteensä Hämeessä on tänä kesänä 18 valtakunnallista seurantapaikkaa.

Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan JärviMeriwiki-verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin ja niitä voi käydä sieltä katsomassa. Lisäksi sivustolta löytyy vapaaehtoisten tarkkailijoiden tuloksia eri vesistöistä.

Juhannusviikon sinilevähavainnot

Juhannusviikolla havaittiin vähäiset sinileväesiintymät valtakunnallisen leväseurannan Lahden Kymijärven Kariston ja Vesijärven Mukkulan uimarannoilla. Lisäksi Artjärven Pyhäjärven Pyykkiniekan uimarannalla on kansalaishavainnoinnissa havaittu runsaasti levää. Kaikilla muilla seuratuilla sinilevähavaintopaikoilla ei havaittu sinilevän pintaesiintymiä. Tilanne voi muuttua nopeasti sää- ja tuuliolosuhteiden mukaan.

Mistä levät tulevat

Sinileviä on aina kesäisin järvivesissä, vaikka yleensä niitä nähdään veden pinnalla vasta keski- ja loppukesällä. Silloin vanhentunutta sinilevää voi tyynellä tai heikkotuulisella säällä kohota pintaan, koska leväsolut eivät enää kykene pysyttelemään pinnan alla. Tuuli ja virtaukset voivat kerätä pintaan noussutta sinilevää laajoilta alueilta yhteen ja kuljettaa sitä rantaan. Tällä tavoin karunkin järven rantaan voi kerääntyä paljain silmin havaittava leväesiintymä. Siinä olevat sinilevät ovat kuitenkin alun perin kasvaneet pinnan alla järven vesimassaan hajaantuneina. Tässä vaiheessa niitä ei huomata, vaan vasta sitten, kun levää kohoaa pintaan, ja tuuli kokoaa sitä yhteen paikkaan. Tuulisella säällä vanhakin sinilevä sekoittuu vesimassaan, eikä nouse pintaan. Tällöin sitä on vaikeampi havaita.

Tilanne voi muuttua nopeasti

Tilanne voi vaihdella suuresti samankin järven eri osissa ja muuttua nopeasti sääolosuhteiden, etenkin tuulen vaikutuksesta. Tuulille alttiilla selkävesillä tilanne voi vaihtua nopeasti, jos tuuli kuljettaa levää rannalta toiselle tai sekoittaa tyynellä säällä pinnalla olleen levän syvemmälle vesimassaan. Jos tuuli käy pitkään samalta suunnalta, voi tuulen alapuoliselle rannalle kertyä paljon levää, vaikka vastarannalla sitä ei olisi lainkaan näkyvillä. Näin sinilevien esiintymisessä saattaa olla suuria ajallisia ja paikallisia eroja. Sen vuoksi tiedotteen sisältämä informaatio voi olla jo vanhentunutta silloin, kun tiedote julkaistaan.

Runsaisiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varauksella

Vähäisen sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista ja kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Erittäin runsaassa esiintymässä rantaan voi keräytyä suurempi sinilevälautta.

Kaikki sinilevät eivät ole myrkyllisiä, mutta esiintymän mahdollista myrkyllisyyttä ei voida todeta paljain silmin. Sinileväesiintymiin tuleekin suhtautua varauksella. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, sitä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Runsaan esiintymän aikana tulisi myös välttää vedessä uimista ja pitää lapset sekä kotieläimet poissa rantavedestä.

Lisätietoja:

Katja Pellikka, vesienhoidon asiantuntija, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 204, katja.pellikka@ely-keskus.fi

Ajankohtainen levätilanne jarviwiki.fi-sivustolla