Julkaistu: 17.9.2020

Jatkuvasti oppiva vesiala

Vesialan asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaaminen on keskeisessä asemassa, kun mietitään ihmiskuntaan kohdistuvia suuria haasteita, kuten ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Vesiosaamisesta on myös povattu Suomen seuraavaa taloudellista veturia. Mutta mitä suomalainen vesiosaaminen oikeastaan on? Entä miten osaamista pitäisi kehittää, jotta se vastaisi tulevaisuuden haasteisiin?

Maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta ja rahoituksella startattiin tämän vuoden alussa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa kansallinen vesiosaamisen kehittämishanke. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa työelämässä olevien vesialan asiantuntijoiden osaamista ja hanke kattaa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat vesitehtävät.

Käytännössä hankkeessa suunnitellaan ja tilataan koulutuskokonaisuuksia, joiden pääasiallisena kohderyhmänä ovat ELY-keskusten vesitalous-, vesihuolto-, vesienhoito- ja vesistökunnostustehtävissä toimivat henkilöt. Selvää kuitenkin on, että hallinnonkin vesitehtävissä tehdään entistä enemmän yhteistyötä ja verkostomaiset työtavat korostuvat. Tästä syystä koulutusta ei halutakaan rajata pelkästään hallinnon osaajiin, vaan mukaan toivotaan osallistujia muistakin sidosryhmistä.

Mikä vesiosaaminen?

Mutta palataanpa kysymykseen siitä, mitä vesiosaaminen oikeastaan on? Järjestimme helmikuussa sidosryhmätilaisuuden, jossa pyrimme kartoittamaan asiaa. Kun osallistujia pyydettiin tiivistämään vesiosaaminen ydin yhteen sanaan, korostui kokonaisuuden hahmottaminen sekä alan monialaisuus ja -tieteisyys. Keskusteluissa yhdeksi merkittäväksi haasteeksi nähtiinkin nykyisen vesiosaamisen siiloutuminen. Osaamistarpeissa puolestaan korostui ilmastonmuutokseen ja sidosryhmissä toimimiseen liittyvä osaaminen.

Vesiosaamisen kehittämisen tavoitteet

Vesiosaamisen kehittämistarpeita on kartoitettu sidosryhmätilaisuuksien lisäksi erilaisilla kyselyillä, ELY-keskuksissa tehdyillä haastatteluilla, keskusteluissa yhteistyökumppaneiden kanssa sekä perehtymällä aiemmin tehtyihin osaamistarvekartoituksiin. Haastatteluissa nähtiin, että nykytilanne vesiosaamisen suhteen on pääosin hyvä, mutta tulevaisuus huolettaa. Lisäksi tarve kehittää ja laajentaa osaamista korostuivat. Keskeiseksi nostettiinkin työkalut ja toimintamallit systemaattiseen osaamisen kehittämiseen koko organisaatioissa, ei ainoastaan yksilöiden kohdalla.

Substanssiin liittyvistä osaamistarpeista keskeisimmiksi nostettiin hydrologian, hydrauliikan ja limnologian perusteiden kertaaminen ja kehittäminen sekä toisaalta luonnonmukainen vesirakentaminen, hulevesien hallinta sekä vesihuolto. Näiden lisäksi korostettiin ymmärrystä lainsäädännön kokonaisuudesta, joka vaikuttaa vesitehtäviin. Yleisemmistä osaamistarpeista tärkeimmiksi puolestaan nähtiin verkosto- ja sidosryhmätyöskentelyssä tarvittavat taidot, vaikuttava viestintäosaaminen sekä tiedonhallinta ja tiedolla johtaminen.

Ristiriitaisimpana osaamistarpeena näyttäytyi ilmastonmuutos. Yhtäältä nähtiin, että siihen liittyvä osaaminen on jo automaattisesti osa kaikkien vesiosaajien tietotaitoa. Toisaalta taas nähtiin, että jos hiilineutraalisuuteen liittyvät tavoitteet halutaan saavuttaa, niin myös vesialan osaajat tarvitsevat aikamoisen osaamisloikan.

Vesiosaamisen kehittämishanke

Hankkeen työ- ja ohjausryhmissä on päädytty etenemään hankkimalla koulutuspaketit seuraavista aihepiireistä: 1) hydrologia ja hydrauliikka, 2) vesistökunnostukset, 3) vesioikeudellinen sääntely ja 4) vesihuolto. Koulutukset on tarkoitus toteuttaa niin, että osallistujat pystyvät räätälöimään sisällöstä henkilökohtaisten osaamistavoitteidensa pohjalta toimivan kokonaisuuden. Ensimmäinen koulutuspaketti pyritään starttaamaan vielä vuoden 2020 aikana.

Koulutuspaketit rakentuvat tietyn substanssiosaamiseen pohjautuvan teeman ympärille. Fokuksena on käydä läpi tämän aihepiirin perusteet, mutta sen lisäksi opetus- ja oppimismenetelmien avulla kehitetään muun muassa sidosryhmätyöskentelyn ja verkostojohtamisen osaamista. Koulutuksessa painottuu käytännön osaaminen. Tarkoituksena on, että koulutuksen sisällöt ja harjoitukset pohjautuvat osallistujien esiin nostamiin aitoihin tapauksiin ja ongelmiin työelämästä, joita ratkotaan yhdessä asiantuntijoiden ja muiden osallistujien kanssa.

Jatkuva oppiminen

On selvää, että tämän yksittäisen hankkeen puitteessa ei pystytä vastaaman kaikkiin vesiosaamisen kehittämistarpeisiin. Lisäksi, kun mietimme osaamisen kehittämisen tulevaisuutta, tarvitsemme räätälöityjen koulutuspakettien lisäksi laajempaa koulutusta mutta myös joustavampia jatkuvaan oppimiseen pohjautuvia toimintamalleja. Tarvitsemme oppivien yksilöiden ja organisaatioiden lisäksi jatkuvasti oppivan vesialan.

Annina Takala
Projektipäällikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kuva: Anniina Takala, © Anniina Takala

 

Tämän tiedon on tuottanut
ELY-keskus