Julkaistu: 5.8.2020
Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus
Järvissä on paljon muutakin kuin vettä
Vesissä on ihmiselle ensisilmäyksellä näkymätön eliömaailma, johon kuuluu suunnattoman paljon erilaisia otuksia, joilla kaikilla on oma merkityksensä. Järvi on eliöiden kolmiulotteinen koti, jonka kaikissa kerroksissa on elämää. Monitasoisessa eliöyhteisössä, ravintoverkoissa ja vuorovaikutussuhteiden vyyhdissä riittää tieteelle ja tutkimukselle työsarkaa.
Simpukan jälkiä hiekassa
Leviä (vapaan veden kasviplanktonia ja kivien ja kasvien pintojen päällysleviä) esiintyy kaikissa järvessä enemmän tai vähemmän, olkoon järvi rehevä tai karu, kirkas- tai ruskeavetinen. Samoin järvissä sätkii pikkuruisia vesikirppuja, hankajalkaisäyriäisiä ja muita pieneliöitä (eläinplankton). Myös bakteeriyhteisöt ovat tärkeitä vesien asukkeja.
Vedestä ravinnokseen leviä ja muita pieniä eloperäisiä hiukkasia suodattavat simpukat viihtyvät parhaiten hiekkapohjilla kirkkaissa vesissä. Sameissa, rehevissä vesissä ne eivät pärjää kovinkaan hyvin. Pitkäikäiset simpukat eivät suinkaan köllötä paikallaan koko elämäänsä vaan liikkuvat pohjalla jalkansa avulla useidenkin metrien matkoja. Liikkuessaan ne jättävät jälkeensä selvän vaon hiekkaan. Simpukoiden seurana elelee joukko muita pohjaeläimiä; kuten harvasukamatoja ja monien hyönteisten toukkia. Sudenkorennotkin viettävät suurimman osan elämästään pohjassa toukkana, joka saalistaa muita vesieläimiä ja jopa pieniä kalanpoikasia.
Veden pinnalla pitkäjalkaiset vesimittarit kiitävät käyttäen pintajännitystä hyväkseen ja hopeasepät uivat kiivaasti. Lisää vesihyönteisiä löytyy vesi- ja rantakasvillisuuden seasta. Mökkilaiturin tolppaan kiinnittynyt vihreä järvisieni puolestaan on pienten sienieläinten yhdyskunta karhean, piitä sisältävän runkonsa suojassa, Suomen järvien koralli.
Järven vapaan veden alueita kansoittavista kaloista monet lajit kutevat rantavyöhykkeen kasvillisuuteen. Myöhemmin kasvillisuus tarjoaa kalanpoikasille suoja- ja ruokailupaikkoja.
Vedenlaatu ja eliöyhteisön piirteet kertovat järven tilasta
Järvet eroavat luontaisilta ominaisuuksiltaan huomattavasti toisistaan. On suuria, pieniä, syviä, matalia, kirkasvetisiä, runsashumuksisia, savisameita, karuja ja reheviä vesiä. Niinpä eri tyyppiset järvet eroavat myös luontaisen eliöyhteisönsä piirteiden ja vedenlaadun perusteella toisistaan. Esimerkiksi tietty ravinnepitoisuus kertoo eri tyyppisissä järvissä eriasteisesta muutoksesta luonnontilaan verrattuna. Hyvässä tilassa olevan järven eliöstön esiintymisessä ja lajistossa on korkeintaan vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia.
Veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailulla päästään yleistasoisiin tuloksiin järven tilan arvioinnissa. Tarkempaan tila-arvioon vaaditaan tietoa myös biologisista muuttujista, järven eliöyhteisön eri osakkaiden tilasta. Pitkät aikasarjat ja toisaalta tiheä näytteenotto tuovat luotettavuutta tulosten tulkintaan.
Vesien tilaa ja biologiaa seurataan monien voimin
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ELY-keskusten vesistöseurannat tähtäävät pitkäaikaismuutosten havainnointiin. Kunnat seuraavat usein alueensa pieniä vesiä, joita valtakunnallinen tai alueellinen seuranta ei kata ja mm. uimarantojen laaduntarkkailu kuuluu kunnille. Eri toiminnanharjoittajat puolestaan seuraavat velvoitteena toimintansa vaikutusta purkuvesistön tilaan.
Viranomaisten, kuntien ja velvoitetarkkailun ohella vesistöjen kunnostus- ja tutkimushankkeista kertyy seurantatietoa. Myös kansalaisten tekemän omaehtoisen havainnoinnin tulokset täydentävät muita vesistöistä kerättäviä perustietoja ja auttavat arvioimaan vesistön tilaa, kunnostustarvetta ja kunnostustoimenpiteiden vaikutusta.
Seurannoissa tarkkailtavat muuttujat voivat vaihdella sen mukaan, minkälaiseen tarkoitukseen seurantatietoa käytetään. Rehevöitymisen seurannassa painottuvat veden ravinteet ja happipitoisuus, uimavesissä hygieeninen laatu on avain asia. Kattava biologinen seuranta tukee vesistön tila-arvion luotettavuutta.
Avoin data – palvelun kautta mm. vedenlaatutietoja https://www.syke.fi/avoindata
Pintavesien ekologinen luokittelu kartalla: Vesi.fi-karttapalvelu
Levätilanne: Vesi.fi-karttapalvelu
Heini-Marja Hulkko
Hydrobiologi
Hämeen ELY-keskus