Jäät heikkoja – lumi hidastanut jään paksuuskasvua Kainuussa

Kainuussa lumi on hidastanut jään paksuuskasvua. Saman vesistön eri osissa jäätilanne voi vaihdella suuresti. Jäällä liikkujan on aina varmistuttava jääpeitteen kantavuudesta omalla kulkureitillään ja ennen kaikkea vältettävä heikoilla jäillä liikkumista. Mukana on syytä olla asianmukaiset pelastautumisvälineet.

Kainuussa jään paksuus ja laatu vaihtelee pienenkin matkan sisällä paljon. Syynä on lumi, joka on hidastanut jään paksuuskasvua.

Jään päällä on lunta noin 20 cm, josta vesisohjoa on yli 10 cm. Järvillä ja lammilla jäänpaksuus on keskimäärin 7–12 cm välillä, josta teräsjäätä on keskimäärin 5–7 cm. Teräsjään laatu voi vaihdella lyhyellä matkallakin suuresti. Selkävesien tilanteesta ei ole havaintoja.

Kainuun ELY-keskus muistuttaa, että vasta vähintään 5–10 cm:n vahvuinen teräsjää kantaa yhden henkilön turvallisesti. Samankin vesistön eri osissa jäätilanne voi nyt vaihdella suuresti, joten jäällä liikkujan on aina varmistuttava jääpeitteen kantavuudesta omalla kulkureitillä, varustauduttava pelastautumisvälinein, esimerkiksi naskalit ja kelluntavälineet, sekä ennen kaikkea vältettävä heikoilla jäillä liikkumista. Usein lumipeite vaikeuttaa heikon jääalueen havaitsemista, joten vesistöjen paikallistuntemus olisi suotavaa jäillä liikuttaessa.

– Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä, ympäristösuunnittelija Pasi Toro Kainuun ELY-keskuksesta painottaa.

Alkutalvelle tyypilliseen tapaan jäänpaksuus vaihtelee järven eri osissa huomattavasti. Ensimmäisinä jäätyvät ranta-alueet ja suojaiset lahdet. Erityisiä vaaranpaikkoja ovat virtauspaikat kuten jokisuut ja lähteiden, viemäreiden sekä hulevesiputkien lähistöt. Myös selkävesillä, kapeikoissa ja syvännealueilla jää voi olla ohutta läpi talven. Isojen kivien, laitureiden ja muiden rakenteiden sekä vesikasvien lähellä suosittelemaan tarkkailemaan jään paksuutta.

Vesistöjen jääpeite voi muodostua teräsjäästä, kohvajäästä ja jään sisällä olevista vesikerroksista. Jään laatu voi vaihdella alueittain, ja jää voi olla myös pelkkää teräsjäätä. Teräsjää on suoraan vedestä jäätynyttä jäätä. Se on kirkasta ja läpinäkyvää ja näyttää kairanreiästä katsottuna tummalta. Kohvajäätä syntyy, kun jäälle nousee vettä ja muodostunut lumisohjo jäätyy teräsjään päälle. Kohvajää on läpinäkymätöntä ja usein vaaleaa. Kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantavuudesta.Jääpeite voi paksuuntua pari millimetriä vuorokaudessa pakkasastetta kohti, mutta tähän vaikuttaa paikalliset olosuhteet, esimerkiksi tuuli, lumen määrä ja maanmuodot.

Kainuussa jään paksuutta tarkastellaan kolmella havaintoasemalla: Lammasjärvellä Kuhmossa, Oulujärven Paltaselällä ja Pesiöjärvellä Suomussalmella.

Havaintoasemilla mitataan jään kokonaispaksuus sekä erikseen teräsjään, kohvajään ja mahdollisten vesikerrosten paksuus kolme kertaa kuussa; 10., 20. ja 30. päivänä. Lisäksi mitataan veden korkeus jään alapinnasta lähtien sekä jään päällä olevan lumen paksuus. Jään kantavuus ilmoitetaan aina teräsjään paksuuden mukaan. Jäänpaksuusmittaukset edustavat vain kyseistä paikkaa ja ovat siten ohjeellisia, eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita.

Jään paksuus Kainuun havaintoasemilla:

Yhteyshenkilö Kainuun ELY-keskuksessa:

ympäristösuunnittelija Pasi Toro, Kainuun ELY-keskus
p. 0295 023 897, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Artikkelikuva: Jään paksuutta tarkastellaan Kainuussa kolmella havaintoasemalla. Kuva: Pasi Toro, Kainuun ELY-keskus.