Inarinjärven säännöstely

Vesistökuvaus

Inarin kunnan alueella sijaitseva Inarijärvi on karu, kirkasvetinen ja vähähumuksinen järvi, joka laskee vetensä Paatsjokea pitkin Jäämereen. Inarijärveen laskevat suurimmat joet ovat Ivalojoki ja Juutuanjoki.

Inarijärven rannat ovat pääosin kivikkoisia, joissa kasvillisuus on niukkaa. Hiekkarantoja on vähän ja ne sijaitsevat lähinnä harjujaksojen ja Ivalojoen suiston alueilla. Inarijärven veden laatu on suurimmaksi osaksi erinomainen, sillä siihen kohdistuva ihmisen toiminnasta aiheutuva kuormitus on vähäistä. Järveen tulevista ravinteista yli 90 % on peräisin luonnon huuhtoutumasta ja laskeumasta. 

Vesikasveista yleisiä ovat mm. lahnaruohot, palpakot, ahvenvita ja lämpiminä kesinä kauniisti kukkiva järvisätkin. Levistä runsaimpia ovat kultalevät ja piilevät, mutta myös panssari- ja nielulevät ovat yleisiä. Inarijärven kalasto koostuu pohjoisimman Suomen karuille järville tyypillisistä lajeista. Luonteenomaista lajistolle on lohensukuisten kalalajien runsaus ja monimuotoisuus. Luontaisten kalalajien lisäksi järvessä esiintyy muikkua, järvilohta ja harmaanieriää.

Säännöstelyn erityispiirteet

Säännöstelykäytäntö

Inarijärveä on säännöstelty voimatalouden tarpeisiin vuodesta 1942 lähtien. Inarijärven säännöstelyn vesioikeudellisen luvan haltijana on toiminut 1.1.2009 lähtien Lapin ympäristökeskus (nykyinen Lapin ELY-keskus). Inarijärven säännöstelypatona toimii Kaitakosken voimalaitoksen pato, joka sijaitsee Paatsjoen yläjuoksulla Venäjän alueella. Kaitakosken lisäksi venäläiset omistavat Paatsjoella neljä voimalaitosta. Venäläisten voimalaitosten lisäksi Paatsjoella on kaksi norjalaisten omistamaa voimalaitosta.

Inarijärven säännöstelyohjeet on kirjattu vuonna 1959 allekirjoitettuun Suomen, Norjan ja Venäjän hallitusten välisen valtiosopimuksen liitteeseen. Lisäksi säännöstelyssä noudatetaan Inarijärven säännöstelyvaltuutettujen erikseen sopimia valtiosopimusta täydentäviä ohjeita. Inarijärven säännöstelyn lupaehtojen mukainen alaraja on tasolla N60+117,42 m ja yläraja tasolla N60+119,78 m. Lisäksi Inarijärven vedenpinnan korkeus on alennettava 1 päivään toukokuuta mennessä ainakin korkeuteen N60 + 118,28 m. Säännöstelyn operatiivisesta toteutuksesta vastaa Lapin ELY-keskus, ja juoksutuksista sovitaan yhteisesti venäläisten ja norjalaisten vesivoimayhtiöiden kanssa. 

Inarijärveä säännöstellään monitavoitteisesti, mikä tarkoittaa sitä, että säännöstelyssä huomioidaan vesivoimatuotannon lisäksi vesiluontoon, vesistön virkistyskäyttöön ja tulvasuojeluun liittyvät tavoitteet. Säännöstelyssä on sovittu noudatettavan ekologista säännöstelykäytäntöä, missä vedenkorkeuden vaihtelulle on asetettu tavoiterajat. Tästä johtuen Inarijärveä säännöstellään lievemmin kuin lupaehtojen mukaan olisi mahdollista.

Säännöstelyn velvoitteet

Säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on säännöstelijälle määrätty erilaisia kunnossapito-, rantavyörymä- ja kalatalousvelvoitteita. Velvoitteista on päätetty Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksessä vuodelta 1974.

Inarijärven kunnossapitovelvoitteeseen sisältyy mm. nuotta-apajapaikkojen ja rantojen raivaus- ja puhdistustöitä, luonnonravintolammikoiden ja rantasuojauksien kunnossapitoa. Apajapaikkojen ensimmäiset puhdistustyöt Inarijärvellä tehtiin vuosina 1976–1979. Lisäksi Inarijärven rannat linjan Kuoskerniemi – Roiro – Varttasaari – Leviä-Petäjäsaari – Kaapin Matti eteläpuolelta puhdistettiin vuosina 1976–1980 ja kohteita viimeisteltiin kesällä 1993. Vuosina 2005–2007 on raivattu lähes 150 apajapaikkaa ja puhdistettu noin 130 km rantoja. Lapin ELY-keskus tekee pienimuotoista rantojen puhdistusta ja raivausta lähes vuosittain.

Rantavyörymävelvoitteeseen kuuluu rantavyörymien arviointia ja mittausta sekä rantasuojausten rakentamista sellaisille vyörymille, jotka sijaitsevat erityiseen käyttöön otetuilla ranta-alueilla. Inarijärven vaikutusalueen 3 347 km pitkästä rantaviivasta vyörymäalttiita rantoja on arvioitu olevan n. 64 km. Rantavyörymiä arvioidaan ja mitataan viiden vuoden välein. Viimeisin mittaus on tehty vuonna 2020. Inarijärvellä ja Ivalojoella on suojattu vyörymäalttiita rantoja yhteensä noin 46 km. Inarijärvellä rantasuojauksia on tehty pääasiassa Partakon – Väylän, Inarin kirkonkylän, Nellimin ja Veskoniemen alueille. Ivalojoella suojauksia on tehty lentokentän ja Koppelon väliselle jokiosuudelle. 

Kalatalousvelvoitteella kompensoidaan säännöstelyn kalakannoille aiheutuvia haittoja. Inarijärven ja sen sivuvesistöjen alueelle on määrätty istutettavaksi kaloja vuodesta 1976 alkaen. Kalatalousvelvoitteeseen sisältyviä lajeja ovat siika, taimen ja nieriä. Istutuksissa käytetään vain paikallisia kalakantoja. Kalatalousvelvoitteen vuotuiset kustannukset ovat noin 0,75 milj. euroa. Velvoitteeseen sisältyy myös istutusten tuloksellisuuden tarkkailu. Istutustoiminnasta ja tarkkailusta vastaa Luonnonvarakeskus, joka julkaisee vuosittain Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset.

Säännöstelyn kehittäminen

Säännöstelyvaltuutetut

Säännöstelyvaltuutettujen toiminta perustuu valtiosopimukseen. Sen mukaan jokainen maa on nimennyt omat edustajansa toimimaan valtion nimissä Inarijärven säännöstelyn toteuttamista koskevissa kysymyksissä. 

Säännöstelyvaltuutettujen kokouksissa käsitellään mm. Inarijärven säännöstelyn toteutusta ja sen ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia, tiedonvaihdon kehittämistarpeita, Paatsjoen vesivoimalaitosten korjausten ja huoltojen edellyttämiä juoksutusmuutoksia ja säännöstelyn kehittämistä.

Inarijärven säännöstelyn asiantuntijatyöryhmä (Suomi-Norja-Venäjä)

Säännöstelyvaltuutettujen asettama suomalais-venäläis-norjalainen asiantuntijatyöryhmä (Inari–työryhmä) toimii valtuutettujen kulloinkin antamien erillistehtävien hoitamiseksi. Työryhmä koostuu Lapin ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen sekä Norjan ja Venäjän voimalaitosyhtiöiden edustajista. Työryhmän jäsenet käyvät neuvottelut säännöstelyn toteuttamisesta erilaisissa vesitilanteissa ja sopivat säännöstelyn operatiivisesta toteutuksesta sekä valmistelevat ehdotukset säännöstelyn kehittämisestä.  

Inarijärven seurantaryhmä

Inarijärven seurantaryhmä perustettiin vuonna 1998 ohjaamaan ja edistämään Inarijärvi-tutkimuksen tuloksiin pohjautuvien suositusten toimeenpanoa. Se toimii myös paikallisten asukkaiden, eri hallinnonalojen ja tutkimuslaitosten välisenä yhteistyöelimenä. Seurantaryhmässä ovat edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Inarin kunta, Metsähallitus, Saamelaiskäräjät, paikalliset kalastuskunnat ja Inarin kalatalousalue, eri kalastajaryhmät ja Inarijärveen liittyvät yhdistykset sekä Lapin ELY-keskus. 

Seurantaryhmä kokoontuu yleensä kerran vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Kokouksissa käydään läpi Inarijärven käytön ja hoidon kehittämiseen sekä järven tilaan liittyvien toimenpidesuositusten toteutumista.

Lapin ELY-keskus vastaa seurantaryhmän toiminnasta ja kokousten koolle kutsumisesta. Seurantaryhmän toimikausi on viisi vuotta.

Lisätietoja