Ilmastonmuutos ja tulvat

Ennen talvi, etenkin helmikuu, olivat hyvää aikaa tulvaennustajan lomailla tai tehdä muita töitä. Vedenkorkeudet olivat useimmiten laskussa ja tulvat alkoivat harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta vasta keväällä.

Viime vuosina ei talvellakaan ole ollut varmaa hengähdystaukoa vaan tulvia on ollut vaihtelevasti kaikkina vuodenaikoina. Tänä vuonna on tulvinut joulukuussa ja helmikuussa Etelä- ja Länsi-Suomessa. Vuonna 2018 oli keväällä suuria tulvia Lapissa ja vuonna 2017 tulvi syksyllä. Tänä vuonna on nähty tai tullaan ennusteiden mukaan näkemään useita ajankohdan virtaama- ja vedenkorkeusennätyksiä helmi-huhtikuussa. Väliin on mahtunut myös varsin kuiva jakso vuoden 2018 kesällä ja syksyllä.

Tulvat aiheutuvat sateista ja lumen sulamisesta, joihin vaikuttaa merkittävästi sään luontainen vaihtelu. Tänä vuonna on pohjoisen pallonpuoliskon suursäätilasta johtuen ollut paljon länsivirtauksia, jotka ovat tuoneet Atlantilta lauhaa ja kosteaa ilmaa Suomeen. Tulvien muuttuneeseen rytmiin on suursäätilan lisäksi toinenkin syy, ilmastonmuutos. Suomen keskilämpötila on noussut keskimäärin noin kaksi astetta, talvella 2-3 astetta (ilmasto-opas.fi). Kuluvan talven keskilämpötila oli koko Suomessa noin 5 astetta keskimääräistä (1981-2010) lämpötilaa suurempi. Talvi on ollut poikkeuksellisen lämmin Pohjois-Suomea lukuun ottamatta, monin paikoin jopa ennätyksellisen lämmin (Ilmatieteen laitos).

Lauhemman sään ansiosta entistä suurempi osa sadannasta tulee talvellakin vetenä ja mahdollisesti kertyneet lumet voivat talven aikana sulaa useaan kertaan. Suomen sadanta keskimäärin kasvaa ilmastonmuutoksen myötä, etenkin talvella. Lauhtumisen kanssa tämä lisää talvitulvia Etelä- ja Keski-Suomessa. Tänä vuonna tammikuun ja helmikuun sadesumma on ollut monin paikoin poikkeuksellisen suuri ja paikoin on tehty jopa uusia asemakohtaisia ennätyksiä.

Tänä vuonna Lapissa ja Kainuussa, jossa lämpötila on pysytellyt pääosin pakkasella, on toisaalta lunta kertynyt hyvin paljon ja suuret kevättulvat uhkaavat myöhemmin keväällä. Lumen osalta tämä talvi on ollut poikkeuksellinen sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa; pohjoisessa lunta on paikoin ajankohtaan nähden ennätyksellisen paljon, kun taas etelässä lunta ei juuri ole näkynyt koko talvena.

Ilmastonmuutos muuttaa siis tulvien vuodenaikaista rytmiä ja ajoitusta, mutta vaikuttaa myös niiden suuruuteen ja siten tulvariskiin. Vaikutus ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen, sillä paikoin tulvat kasvavat sadannan kasvun ja syys- ja talvitulvien lisääntymisen myötä, mutta paikoin lumen väheneminen pienentää kevättulvia ja siten vähentää tulvariskiä. Vaikutus on myös erilainen eri puolilla Suomea ja erityyppisissä vesistöissä. Tulvariskin arvioidaan kasvavan erityisesti suurten vesistöjen keskusjärvissä kuten Saimaalla ja Päijänteellä, joissa tulva kertyy pitkän sateisen jakson seurauksena. Toisaalta Etelä- ja Länsi-Suomen pienissä vesistöissä talvitulvat ja kesän rankkasateet saavat aikaan suuria tulvia. Sen sijaan esimerkiksi Keski-Suomessa, Itä-Suomessa ja Kainuussa pienemmissä järvissä, jossa historiassa suurimmat tulvat ovat olleet lumen sulamisen aiheuttamia kevättulvia, tulvat voivat pienetä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää muutoksia monien järvien säännöstelyihin, jotta kasvanut talvitulvien ja vähentynyt kevättulvien riski sekä virtaamien muuttunut ajoitus saadaan huomioiduksi järvien säännöstelyissä. Ratkaisuja blogi.

Ilmastonmuutoksen vaikutus voi myös olla erilainen lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Esimerkiksi Lapissa tulvien on arvioitu todennäköisesti pysyvän ennallaan tai pienenevän vuosisadan loppupuolelle mentäessä, kun lumen määrä sielläkin vähenee. Kuitenkin lähivuosikymmeninä tulvat voivat myös kasvaa, kun lämpötilan noususta huolimatta talven lämpötilat ovat yhä pääsoin pakkasella ja sadannat kasvavat.

Ilmastonmuutos todennäköisesti kasvattaa rankkasateita, mikä voi lisätä hulevesitulvien riskiä. Yleensä kesän rankkasateista aiheutuvat kaupunkien hulevesitulvat voivat aiheuttaa suuria vahinkoja osuessaan kaupunkiseudulle kuten Porissa vuonna 2007 ja Helsingissä 2019. Rankkasateista aiheutuvia tulvia on myös hankala ennustaa, koska ne syntyvät nopeasti ja vaikutus voi olla hyvin erilainen, jos sadealue osuu kaupunkialueelle verrattuna metsään muutaman kilometrin päässä.

Epävarmuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulviin on suuri johtuen eri ilmastoskenaarioiden erilaisista muutoksista sadannassa ja lämpötilassa. Päästövähennyksillä on suuri vaikutus etenkin vuosisadan loppupuolella, saadaanko lämpötilan nousu pysähtymään vai jatkuuko se voimakkaana kasvattaen ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Vuosien välinen vaihtelu todennäköisesti lisääntyy ja tulvien ennustettavuus voi sen myötä huonontua. Helpommin ennustettavien kevättulvien sijaan vaikeasti ennakoitavat syys- ja talvitulvat lisääntyvät. Tulvaennustajan on siis entistä vaikeampaa ennakolta löytää ajanjaksoa, jolloin ei varmasti tulvisi jossain päin Suomea.

Noora Veijalainen
Hydrologi
Suomen ympäristökeskus, Syke