Jokien virtaamat pieniä, järvien pinnat lähestyvät kesätasoja (Pohjanmaa)

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokien virtaamat ovat yleensä suurimmillaan huhtikuussa, mutta tänä vuonna huhtikuun virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen pieniä. Tänä vuonna suurimmat virtaamat on tähän mennessä mitattu helmikuussa.

Kyrönjoen alaosalla virtaama oli nyt huhtikuussa suurimmillaan 160 m3/s, kun keskimääräinen kevättulvan huippu on noin 300 m3/s. Lapuanjoen alaosalla virtaama oli huhtikuussa suurimmillaan 73 m3/s, kun keskimääräinen kevättulvan huippu on noin 200 m3/s. Perhonjoella tämän vuoden huhtikuun huippuvirtaama oli noin 44 m3/s ja keskimääräinen huhtikuun huippuvirtaama noin 135 m3/s.

Säännösteltyjen luonnonjärvien ja tekojärvien pinnat ovat nousseet huhtikuun aikana vähäisistä lumimääristä huolimatta sulamisvesien ja juoksutusten pienentämisten avulla lähelle tavanomaisia kesätasoja. Tekojärvissä on vielä hieman reilummin tilaa mahdollisille kevätsateille. Seinäjoella Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärviin on varattu lisätilaa sateille toukokuun alussa tapahtuvan Kyrkösjärven voimalaitoksen muuntajan vaihdon ajaksi, jonka jälkeen pinnat lähtevät selvään nousuun.

Poikkeuksellisen korkealla koko talvikauden ollut Lappajärvi on saatu laskemaan vähäsateisen huhtikuun aikana reilut 20 cm. Helmikuun lopun ylimmästä vedenkorkeudesta Lappajärven pinta on laskenut noin 35 cm. Lappajärvi on vielä reilut 10 cm ns. tavoitevyöhykkeen yläpuolella, mutta laskenee tavoitevyöhykkeelle toukokuun aikana, jos ei tule reilumpia sateita. Ähtävänjoen virtaama pysynee suurena toukokuunkin ajan.

Kuortaneenjärvi ei noussut tänä keväänä tulvakorkeuksiin. Kuortaneenjärven pinta on nyt toukokuun alussa säännöstelyluvan tämän ajankohdan tavoitetasolla.

Happamuustilanne pysynyt kohtuullisena

Happamuustilanne on huhtikuussa pysynyt suurissa jokivesistöissä tyydyttävänä eli selvästi 5,0 yläpuolella lukuun ottamatta Lapuanjokea, jossa pH laski tasolle 4,9. Muutamassa pienessä joessa happamuuslukemat olivat välillä 4,6-5,0, mikä voi olla vesieliöstölle haitallista.

Ravinne- ja kiintoainepitoisuudet joissa ovat vuodenaikaan nähden kullekin joelle varsin tyypillisellä tasolla. Suurten jokien mm. Kyrönjoen ja Lapuanjoen fosforipitoisuudet olivat jopa varsin alhaisia (28-47 µg/l). Muutamassa pienessä joessa vesi oli happamuudesta johtuen kirkastunut ja fosforipitoisuudet hyvin olivat alhaisia samalla kun typpipitoisuudet olivat erittäin korkeita.

Pohjavedet ajankohdan keskimääräisellä tasolla

Pohjavedenpinnat olivat maaliskuun puolenvälin jälkeen kääntyneet lievään laskuun, mutta tilanne tasoittui huhtikuun alkupuolella, jonka jälkeen koko alueella oli nousua jälleen havaittavissa. Huhtikuun loppupuolella pinnat ovat laajalti kääntyneet taas laskuun.

Pohjavedenpinnat ovat nyt keskimäärin ajankohdan keskiarvoissa. Suuressa osassa Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla pohjavesi on vielä hieman ajankohdan keskiarvoja korkeammalla. Pohjanmaan rannikkoseudulla pohjavedenpinnat saattavat ennusteiden mukaan laskea lähiviikkoina ajankohdan keskiarvojen alle.

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)

Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)

Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)

Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919

Kuva: Ely-Keskus, Burman Satu-Mikaela