Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen hallintasuunnitelma 2022–2027

Helsingin ja Espoon rannikkoalue on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (20.12.2018) nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi. Meritulvasta voi aiheutua alueellisia merkittäviä vahinkoja mm. asutukselle, rakennuksille, tiestölle ja yhdyskuntatekniikalle. Lisäksi alueella on voimakasta kaavoitus- ja rakennuspainetta rannan läheisyyteen. 

Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään alueelle ehdotetut tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi perusteluineen sekä arvioidaan edellisessä tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Suunnitelmassa kuvataan myös muita tulvariskien hallinnan kannalta olennaisia asioita, kuten viranomaisten toimintaa tulvatilanteessa. Suunnitelma perustuu rannikkoalueelta tehtyyn tulvariskien alustavaan arviointiin, tulvavaara- ja tulvariskikarttoihin sekä muihin tietoihin.

Helsinki ja Espoo sijaitsevat Uudenmaan historiallisen maakunta-alueen keskivaiheilla. Alue on Suomen tiheimmin asuttua ja sinne keskittyy valtakunnallisesti suurimmat kasvupaineet. Alueelle keskittyy useita valtakunnallisesti tärkeimpiä hallinnollisia ja taloudellisia toimintoja.

Helsingin ja Espoon edustan rannikkoalue sijaitsee Suomenlahden pohjoisenpuoleisella rannalla noin 120 km itään Itämeren pääaltaasta ja noin 300 km Suomenlahden pohjukan länsipuolella. Merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Alue on pääosin suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee ranta-alueita lukuun ottamatta pääosin 10–20 metrin välillä. Yli 20 metrin syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti vasta ulko-saaristoalueella.

Merivesi on tyypillisesti korkeimmillaan loppusyksyn ja vuodenvaihteen aikoihin. Suomenlahden rannikkoalueen vedenkorkeuksien suurimmat arvot on mitattu tammikuussa 2005 talvimyrsky Gudrunin aikana, jolloin esimerkiksi Helsingissä vedenpinta nousi n. 1,5 metriä normaalitasoa korkeammalle.

Helsingin ja Espoon rannikkoalueelle on esitetty 11 tulvariskien hallinnan tavoitetta: 

  1. Harvinaisen tulvan (1/100 v toistuva) vaikutusalueella sijaitseva vakituinen asutus on suojeltavissa tulvilta rakenteellisin tai operatiivisin keinoin siten, ettei ihmisten terveys ja turvallisuus vaarannu. 
  2. Erittäin harvinaisen tulvan (harvinaisempi kuin 1/250 v toistuva) vaikutusalueella ei sijaitse vaikeasti evakuoitavia kohteita tai kohteet ovat suojattavissa ja evakuointiyhteydet varmistettu. 
  3. Energia- ja vesihuoltopalvelut eivät keskeydy kohtuuttoman pitkäksi aikaa erittäin harvinaisella tulvalla. 
  4. Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea ja tulvavettä ei pääse maanalaiseen tunneliverkostoon erittäin harvinaisella tulvalla. 
  5. Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja huoltovarmuutta turvaava toiminta ei häiriinny erittäin harvinaisella tulvalla. 
  6. Ei muodostu uusia riskikohteita. 
  7. Erittäin harvinaisestakaan tulvasta ei aiheudu palautumatonta ja korjaamatonta vahingollista seurausta ympäristölle ja kulttuuriperinnölle. 
  8. Alueiden käytön suunnittelulla, kaavoituksella, rakentamisen suunnittelulla ja toteuttamisella sekä rakennetun ympäristön ylläpidolla vähennetään meri- ja hulevesitulvariskejä. Viranomaistoiminnassa ja rakentamisessa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus tulvien lisääntymiseen. 
  9. Tuotetaan ajantasaista tietoa meritulvista viranomaisille ja muille tulvatilannetoimijoille varautumista ja tulvantorjunnan toteuttamista varten. 
  10. Tulvaosaamisen jatkuvuus varmistetaan ja keskeisten toimijoiden yhteistyö on sujuvaa. 
  11. Tulvavaara-alueella asuvat ja asioivat ihmiset ja yritykset ovat tietoisia tulvavaarasta, sen todennäköisyydestä ja vastuustaan sekä osaavat suojautua ja varautua tulvatilanteeseen omatoimisesti. 

Suunnitelmassa on käsitelty ja esitetty kattavasti tulvariskiä vähentäviä toimenpiteitä, tulvasuojelutoimenpiteitä, valmiustoimia, toimintaa tulvatilanteessa, jälkitoimenpiteitä sekä muita toimenpiteitä. 

Eräs keskeisimmistä toimenpiteistä Helsingin ja Espoon rannikkoalueella on kaupunkien sisäisten tulvaorganisaatioiden järjestäytyminen. Myös varoitusjärjestelmien, johtamisen ja tulvatilanneviestinnän toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota. 

Alueellisia tulvasuojeluhankkeita pyritään edistämään tulevina vuosina selvityksillä, suunnittelulla ja toteutuksella. 

Julkisten toimijoiden, yhdyskuntateknisten laitosten, teollisuuslaitosten sekä keskeisten yritysten valmiussuunnitelmien nykytila tarkistetaan ja varmistetaan, että tulvariskit on otettu niissä huomioon. 

Lisäksi pyritään tunnistamaan ja tarkistamaan mm. asutukseen ja rakennuksiin sekä yhdyskuntatekniikan rakenteisiin kohdistuvan tulvariskin suuruus sekä priorisoimaan ja tekemään tarvittavia suojaustoimenpiteitä.

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskilain 18 § perusteella Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 16.12.2021. Uudenmaan ELY-keskus kuuluttaa hyväksymisestä 21.12.2021 vesistöalueen kunnissa ja toimittaa tiedon niille viranomaisille, joita suunnitelman valmistelun aikana on kuultu.

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022-2027 (pdf)

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman liitteet (pdf)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös (mmm.fi)

Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmista

Väestöllä ja sidosryhmillä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen sisällöstä, mm. tavoitteista, toimenpiteistä ja toimeenpanosta. Lisäksi on voinut antaa palautetta suunnitelman osana esitetystä ympäristöselostuksesta. Kuulemismateriaalit ovat olleet esillä ympäristöhallinnon internetsivuilla ja palautetta on voinut antaa myös sähköisesti.

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021 on päivitetty vuosille 2022–2027. Ehdotus hallintasuunnitelmaksi oli kuultavana 2.11.2020-14.5.2021. Samaan aikaan pyydettiin lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Kuulemisen aikana saatiin kuusi lausuntoa ja yksi mielipide. Suunnitelmaehdotukseen tehtiin joitakin tarkennuksia kuulemisen aikana saadun palautteen pohjalta.