Helmikuussa lumen määrä kasvoi Pohjois-Karjalassa

Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon nähden. Lunta on kertynyt 15–30 cm tavallista enemmän.

Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Kontiolahdella, Koitajoella ja Jänisjoella keskimääräinen sademäärä oli 64 mm, kun em. pisteiden pitkänajan helmikuun keskiarvo on 34 mm. Kuukauden lopussa lumen syvyys vaihteli yleisesti 60–100 cm, kun se tavallisesti on vähän alle 60 cm. Helmikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m²) vaihteli maakunnassa 130–180 kg/m2. Lumisimmilla alueilla lumikuorma vaihteli 180–230 kg/m2. Isojen hallien omistajien kannattaakin varmistaa hallien kattojen kestävyys runsaslumisilla alueilla. Jo puolen metrin lumikerros kannattaa poistaa isojen hallien katoilta.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa reilut kolme astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -5,7 astetta, kun se tavallisesti on -9,4 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -4,9 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on -8,6 astetta.

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden yleisesti ottaen tavallista korkeammalla. Orivesi–Pyhäselän vedenpinta on muista poiketen 9 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy parin seuraavan viikon ajan lähellä nykyistä tasoa. Huhtikuussa vedenkorkeus kääntyy lumen sulamisen myötä nousuun, mutta kesäkuun tulvahuipun korkeutta on vielä liian aikaista arvioida. Orivesi–Pyhäselän vedenkorkeus pysyy kuitenkin kesään asti huomattavasti tavallista korkeammalla.

Pielisen vedenkorkeus on 5 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Vedenkorkeus on ajankohdalle tyypilliseen tapaan laskussa, jonka ennustetaan jatkuvan maaliskuun loppuun asti. Tämänhetkisen ennusteen mukaan touko–kesäkuulle ajoittuva kevättulva nousee todennäköisesti tavallista korkeammalle. Ennusteen epävarmuus on kuitenkin suuri, koska tulvahuipun korkeus riippuu paljolti kevään sademääristä.

Ruunaan vedenkorkeus oli 2 cm, Viinijärven 7 cm, Juojärven samoin 7 cm, Kajoonjärven 8 cm, Kermajärven 12 cm ja Varisveden 19 cm normaalia ylempänä helmikuun lopussa.

Pielisjoen ja Koitajoen keskivirtaama oli helmikuussa hieman tavanomaista pienempi. Lieksanjoessa vettä virtasi helmikuussa normaali määrä. Pienempien jokien virtaamat olivat helmikuussa tavallista suurempia. Jänisjoen Ruskeakoskella helmikuussa virtasi vettä puolitoistakertainen määrä. Höytiäisen Puntarikoskella ja Saramojoen Roukkajankoskella vastaavasti vettä virtasi viidenneksen normaalia enemmän.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli helmikuun lopussa 3–10 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella ja routaa oli 3–6 cm, kun sitä normaalisti on 21 cm.

Jääpeitteen paksuus on monin paikoin vahvistunut lähinnä kohvajääkerroksen paksuuskasvun myötä. Pyhäselän Roukalahdella jäänpaksuus oli helmikuun 28. päivä 56 cm, josta kohvajään osuus on noin puolet. Pielisellä Nurmeksessa jäänpaksuus oli maaliskuun 3. päivä 66 cm, josta teräsjäätä 43 cm ja kohvajäätä 15 cm sekä välissä 8 cm vesikerros. Pyhäselän jää oli 7 cm ja Pielisen 11 cm tavanomaista paksumpaa. Jään paksuus on vaihdellut ja vaihtelee edelleen suuresti järven eri osissa.

Lisätietoja:

Esa Päivinen
vesitaloussuunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
puh. 0295 026 218

Vesitilannekatsaus, Pohjois-Karjala, helmikuu 2022

Kuva: Aurinkokin alkoi taas näyttäytyä helmikuun loppupuolella Orivesi–Pyhäselällä. Kuva: Ilkka Elo / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.