Julkaistu: 3.3.2020

Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus

Helmikuun vesitilannekatsaus: Pohjalaisjoissa kolme tulvahuippua ja pohjavedet korkealla (Pohjalaismaakunnat)

Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi  koko helmikuun 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Helmikuun aikana pohjalaisjoet ovat olleet kolme kertaa tulvakorkeudessa. Samoin pohjalaisjärvien vedenpinnat ovat olleet selvästi tavanomaista korkeammalla.

Joet ja järvet korkealla

Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi  koko helmikuun 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Helmikuun aikana pohjalaisjoet ovat olleet kolme kertaa tulvakorkeudessa. Samoin pohjalaisjärvien vedenpinnat ovat olleet selvästi tavanomaista korkeammalla.  Lumen vesiarvot olivat helmikuun lopulla pohjalaismaakuntien alueella vain noin 0–40 mm.

Kyrönjoen alaosalla virtaama oli tämän vuoden helmikuussa keskimäärin noin 120 m3/s (maksimi noin 260 m3/s), kun vuosien 1911–2020 keskimääräinen helmikuun virtaama on noin 20 m3/s. Lapuanjoen alaosalla virtaama on ollut yli viisinkertainen ja Perhonjoella noin kolminkertainen keskimääräiseen helmikuuhun verrattuna. Lapuanjoen, Kyrönjoen, Närpiönjoen, Teuvanjoen, Lapvääärtin-Isojoen ja monien pienien jokien virtaama on helmikuun aikana noussut kolmesti normaalin kevättulvan tasolle.

Järvien tulovirtaamat ja vesipinnan korkeudet ovat selvästi suurempia  kuin normaalisti. Helmikuun lopulla esimerkiksi Ähtärinjärvi on noin 60 cm,  Hirvijärven tekojärvi 70 cm  ja Lappajärvi noin metrin korkeammalla kuin keskimäärin.  Lappajärvi oli yhtä korkealla viimeksi kesällä 1982.

Helmikuun loppuessa jokien virtaamat ovat kääntymässä hitaaseen laskuun Ähtävänjokea lukuun ottamatta. Lappajärven juoksutus tulee pysymään korkeana vielä pitkään järven korkean vedenpinnan vuoksi, joten  myös Ähtävänjoen virtaama pysyy suurena.

Paljon kiintoainetta, ravinteita ja happamuutta

Suurista virtaamista johtuen myös jokien ainevirtaamat ovat olleet selvästi normaalia suurempia. Sateet ovat huuhtoneet mukaansa runsaasti kiintoainetta ja ravinteita. Happamuustilanne on jatkunut helmikuussakin pääosin varsin heikkona. Kuun lopussa pH oli Närpiönjoella ja Lapuanjoella vain 4,9, Kyrönjoella 5,4, Lapväärtinjoella 5,6 ja Perhonjoella 6,0. Vaikea happamuusjakso on kestänyt jo kaksi ja puoli kuukautta.

Pohjavesitilanne on hyvä

Pohjavesitilanne on ollut maakunnissa hyvä. Pohjavedenpinnat ovat helmikuun aikana olleet nousussa ja ovat paljon ajankohdan keskiarvoja korkeammalla. Tavallista lämpimämmän sään ja sateiden takia maaperä on ollut sula ja vettä on päässyt imeytymään pohjavedeksi. Nyt vallitseva kylmempi sää lisää roudan paksuutta, mikä tulee vähentämään sadeveden imeytymistä. Pohjavedenpinnat pysyvät ennusteiden mukaan kuitenkin yhä keskiarvoja korkeammalla.

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919