Julkaistu: 7.3.2024

Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus

Helmikuun 2024 vesitilannekatsaus: Runsasluminen talvi kääntyy kevättä kohti (Pohjalaismaakunnat)

Lunta oli pohjalaismaakunnissa helmikuun lopulla enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot jokien latvaosilla olivat noin 80–100 mm. Tämä on monin paikoin noin 20 mm enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Jokijäät Kyrönjoella ja Lapuanjoella olivat kuukauden loppupuolella jonkin verran keskimääräistä paksumpia.

Jokien virtaamat lähtivät nousuun helmikuun lopulla

Säännösteltyjen järvien ja tekojärvien vedenpintoja laskettiin helmikuussa, jotta saadaan tilaa lumien sulamisvesille. Järvien kevätalennukset tehdään tänä keväänä todennäköisesti tavanomaista suurempina runsaan lumimäärän vuoksi.

Helmikuun lopussa lämpötila nousi plussan puolelle ja tulovirtaamat lähtivät noususuuntaan. Virtaamien nousu jäi kuitenkin melko pieneksi. Lapuanjoen pinta nousi Kauhavan Liinamaassa noin 80 sentillä, mutta tulvarajaan Liinamaassa oli vielä metrin verran nousuvaraa. Lapväärtinjoen pinta Peruksen kohdalla nousi noin puoli metriä ja sielläkin jäätiin selvästi tulvakorkeuksia alemmalle tasolle. Jokien virtaamat olivat helmikuussa jonkin verran ajankohdan keskimääräisiä virtaamia suurempia.  Järvien vedenpinnat olivat lähellä tavanomaisia tasoja tai jonkin verran korkeammalla. Lappajärven vedenpinta oli helmikuun lopussa noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla.

Jokien vedenlaatu vastasi talvikauden tavanomaisia arvoja, pienissä järvissä happi vähissä

Suojasäiden vuoksi virtaamat nousivat jonkun verran helmikuussa. Tämä ei kuitenkaan vielä näkynyt suurempina muutoksina vedenlaadussa, vaan ravinnepitoisuudet vastasivat tavanomaisia talvikauden lukemia. Suurten jokien osalta fosforipitoisuudet olivat korkeimpia Närpiönjoella ja typpipitoisuudet Kyrönjoella. Alhaisimmat fosforipitoisuudet havaittiin Perhonjoella ja alhaisimmat typpipitoisuudet Perhonjoella ja Lapväärtinjoella. Happamuushaittoja ei joissa havaittu. Jokien pH-arvot vaihtelivat 6,5 molemmin puolin. Happikatoja ja myös kalakuolemia havaittiin pienissä ja matalissa järvissä ainakin Kauhavan Kortesjärvellä ja Alavuden Edesjärvellä. Jääpeitteinen aika jatkuu ja mikäli sulapaikkoja ei synny, saattaa happikatoja ja niistä seuraavia kalakuolemia olla edessä muissakin matalissa järvissä. Toisaalta sulamisvedet voivat kuitenkin tuoda järviin hapekasta lisävettä.

Pohjavedenpinta on vähintään keskimääräisellä tasolla

Pohjalaismaakuntien alueella pohjavedenpinta on ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasolla tai sen yläpuolella. Paikallisesti pohjavedenpinta voi kuitenkin olla myös keskimääräistä matalammalla. Pohjavedenpinta kääntyy nousuun lumen ja roudan sulaessa, ja nousun odotetaan alkavan maaliskuun aikana. Pohjalaismaakuntien alueella sijaitsevilla valtakunnallisilla pohjaveden pinnankorkeuden seuranta-asemilla pohjavedenpinta on vuodenaikaan nähden keskimääräisellä tasolla.

Lisätietoja verkosta:

Vesistöennusteet ja varoitukset kartalla (vesi.fi)

Reaaliaikainen vesitilanne Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (ymparisto.fi)

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto
puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)

Erikoistutkija Anssi Teppo
puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)

Ylitarkastaja Tilda Rantataro
puh. 0295 027 668 (pohjavedet)

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

 

Kuva: Plussakelit nostivat virtaamia helmikuun lopulla. ©Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus