Julkaistu: 2.3.2023
Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus
Helmikuun 2023 vesitilannekatsaus: Lunta, jäätä ja happiongelmia keskimääräistä vähemmän (Pohjalaismaakunnat)
Lunta oli pohjalaismaakunnissa helmikuun lopussa vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot olivat helmikuun lopulla noin 40–80 mm. Tämä on monin paikoin noin 20 mm vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan.
Jokijäät olivat helmikuussa keskimääräistä ohuempia, koska tammikuun puolivälin suuret virtaamat ohensivat ja sulattivat jäitä. Rannikon ja merialueen jäätilanne oli keskimääräistä helmikuuta heikompi. Selkämeri ja osin Merenkurkku oli osin jäätöntä ja kiintojäätä esiintyi ainoastaan sisäsaaristossa. Eteläisellä Perämerellä esiintyi ahtojäätä ja jää oli osin ilman lumipeitettä.
Säännösteltyjä järviä ja tekojärvien vedenpintoja laskettiin helmikuussa, jotta saadaan tilaa lumien sulamisvesille. Järvien kevätalennukset voidaan tehdä tänä keväänä tavanomaista pienempinä, jos lumimäärä ei paljoa lisäänny maaliskuussa ja jos säännöstelyluvan määräyksen sen sallivat.
Jokien virtaamat olivat helmikuussa jonkin verran ajankohdan keskimääräisiä virtaamia suurempia. Järvien vedenpinnat olivat lähellä tavanomaisia helmikuun tasoja tai jonkin verran korkeammalla. Lappajärven ja Kuortaneenjärven vedenpinnat oli helmikuun lopussa noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla.
Järvien happitilanne keskimääräistä parempi
Keskimääräistä lauhempi talvi, ohuempi jääpeite ja paikoin korkeampi vedenpinta ovat pitäneet järvien happitilanteen keskimääräistä parempana. Matalissa järvissä tai suljetuilla lahtialueilla voi tästä huolimatta ilmetä happiongelmia. Jääpeite eristää veden ilmakehästä ja matalissa järvissä hapenvajaus lopputalvella on osin luontainen ilmiö ja rajoittaa esimerkiksi runsashappisia oloja vaativien kalojen, kuten siian ja muikun esiintymistä. Pahimmillaan happitilanne on tyypillisesti maaliskuussa ennen kuin sulamisvedet alkavat parantaa tilannetta. Happamuushaittoja ei jokivesissä helmikuussa havaittu.
Pohjavedenpinnat jälleen laskussa
Pohjavedenpinnat ovat jälleen kääntyneet laskuun, kun lämpötila on helmikuun aikana pysynyt pääosin pakkasen puolella ja sadanta tullut lumena. Pintojen laskua on odotettavissa, kunnes routa sulaa ja sade- sekä sulamisvedet pääsevät imeytymään maaperään. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjaveden pinnankorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvoissa tai hieman sen yläpuolella.
Lisätietoja verkosta:
Vesistöennusteet, jäätilanne ja routa kartalla (vesi.fi)
Reaaliaikainen vesitilanne (ymparisto.fi)
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Vesitalousasiantuntija Kristiina Kastman (vko 9)
puh. 0295 028 021 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo
puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem
puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
Ryhmäpäällikkö Vincent Westberg
puh. 0295 027 956