Heinäkuun 2023 vesitilannekatsaus: Heinäkuun lopulla satoi poikkeuksellisen paljon (Pohjalaismaakunnat)

Kuivan kesäkuun jälkeen heinäkuun alkupuolen sateet nostivat järvien vedenpintoja ja monilla järvillä päästiin lähelle tavanomaisia kesävedenkorkeuksia. Lämpimien säiden ja vähäisten sateiden vuoksi vedenpinnat lähtivät kuitenkin laskuun heinäkuun loppua kohti. Säännösteltyjen järvien juoksutukset olivat pääosin lupaehtojen mukaisia minimijuoksutuksia heinäkuun loppupuolelle saakka.

Heinäkuun viimeisen viikonlopun paikoin erittäin runsaat sateet saivat pohjalaismaakuntien järvien vedenpinnat ja jokien virtaamat nopeaan nousuun. Etenkin Lapuanjoen ja Ähtävänjoen vesistöaluilla sekä Kokemäenjoen yläosalla Ähtärissä satoi poikkeuksellisen runsaasti. Esimerkiksi Ähtärin sadehavaintoasemalla satoi 28.–29.7. 80 mm, Alajärvellä Möksyssä 69 mm ja Kaustisella 59 mm. Myös mm. Seinäjoella, Alavudella ja Lapualla mitattiin kansalaisten toimesta samaa suuruusluokkaa olevia sademääriä. Sateinen sää jatkui heinäkuun viimeisinä päivinä ja elokuun alussa. Heinäkuun sademäärä Alajärven Möksyssä oli yhteensä 133 mm, kun tavanomainen heinäkuun sademäärä on noin 70–80 mm.

Vedenpinnat ja virtaamat nousivat etenkin Lapuanjoen, Ähtävänjoen ja Perhonjoen vesistöalueilla

Lapuanjoen alaosalla virtaama oli heinäkuun alussa ja kuun puolivälin jälkeen vain 3–4 m3/s. Elokuun alussa virtaama Lapuanjoen alaosalla nousi tasolle 75 m3/s. Kauhavan Liinamaassa Lapuanjoen vedenpinta nousee tämän hetken vesistöennusteiden mukaan tämän viikon loppupuolella tulvarajan tuntumaan ja siten alimmille peltoalueille. Lapuanjoen vesistöalueen säännösteltyjen luonnonjärvien pinnat nousivat juoksutuslisäyksistä huolimatta säännöstelyn ylärajojen tuntumaan. Myös Varpulan tekojärven ja tavanomaista alempana olleen Hirvijärven tekojärven vedenpinnat nousivat selvästi. Vesistöennusteiden mukaan Kuortaneenjärven vedenpinta nousee elokuun puoliväliin mennessä noin tasolle N43 +76,10 m, joka on 60 cm kesäajan tavoitetason yläpuolella. Kevään tulvakorkeus Kuortaneenjärvellä oli tänä vuonna N43 +76,70 m.

Ähtävänjoen vesistöalueella Alajärveen laskevan Kuninkaanjoen pinta nousi heinäkuun lopulla kevättulvakorkeudelle ja vesi tulvi laajasti pelloille. Lappajärven vedenpinta oli heinäkuussa pääosin tavoitevyöhykkeen ylärajan tuntumassa, mutta lähti heinäkuun lopussa selvään nousuun. Vedenpinta nousi heinäkuun lopussa 14 cm kolmessa vuorokaudessa. Lappajärven vedenpinnan nousu jatkuu elokuussa juoksutuslisäyksistä huolimatta. Myös Evijärven pinta nousi sateiden seurauksena tavoitevyöhykkeen yläpuolelle.

Vetelin Tunkkarissa Perhonjoen virtaama oli heinäkuun alussa vain 4 m3/s. Elokuun alussa virtaama nousi tasolle 34 m3/s. Perhonjoen tekojärvien vedenpinnat nousivat heinäkuun lopun sateiden seurauksena lähellä säännöstelyn ylärajoja.

Kyrönjoen vesistöalueella ja rannikon pienemmillä vesistöalueilla heinäkuun lopun sateet jäivät pienemmiksi

Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaama oli heinäkuun alussa tavanomista pienempi eli vain noin 6 m3/s. Virtaama nousi heinäkuun lopussa tasolle 77 m3/s. Seinäjoella Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvien vedenpinnat olivat heinäkuussa lähellä tavanomaisia tasoja.

Närpiönjoen alaosalla virtaama oli heinäkuun alussa noin 1 m3/s. Heinäkuun lopussa virtaama oli suurimmillaan 18 m3/s. Kivi- ja Levalammen tekojärven vedenpinnan korkeus oli heinäkuussa lähellä tavanomaista tasoa.

Tulevien sateiden määrä vaikuttaa tuleviin virtaamiin ja mahdollisiin tulviin oleellisesti. Maaperän ollessa kostea, sadevedet nostavat vesipintoja melko nopeasti.

Heinäkuun sinilevätilanne vaihteli sään mukaan

Heinäkuun alussa sinilevää havaittiin vain vähän, mutta kuukauden puolivälissä sinilevät runsastuivat lämmenneen sään seurauksena varsinkin sisävesissä. Runsaasti sinilevää havaittiin muun muassa Lappajärvessä, Alajärvessä ja Ähtärinjärvessä. Kuukauden puolivälin jälkeisellä viikolla sinileväesiintymiä ei havaittu tuulisen ja sateisen sään vuoksi. Heinäkuun loppupuolella sinilevähavainnot runsastuivat, mutta yleensä sinilevän määrä oli vähäinen. Rannikkoalueilla sinilevää havaittiin heinäkuun lopulla Kokkolassa, Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä, Vöyrillä, Mustasaaressa, Vaasassa ja Kaskisissa. Heinäkuun lopun runsaat vesisateet huuhtoivat ravinteita ja kiintoainetta maalta vesistöihin. Ravinteista fosfaattifosfori soveltuu sellaisenaan sinileville.

Viimeaikaiset sateet nostaneet pohjaveden pinnankorkeuksia

Pohjavedenpinnat olivat heinäkuun aikana tyypillisesti laskusuunnassa. Tämä johtuu lämpimästä säästä ja kasvien tarvitsemasta vesimäärästä ja sen myötä lisääntyneestä haihdunnasta. Kuukauden loppupuolella alkaneet sateet nostivat pohjaveden pinnankorkeuksia monin paikoin, varsinkin pienet muodostumat reagoivat sateisiin nopeasti mutta myös suuremmissa pohjavesimuodostumissa pinnat kääntyivät nousuun. On kuitenkin odotettavissa, että pohjavedenpinnat jatkavat laskua, kunnes sää viilenee ja haihdunta vähenee. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pinnankorkeudet ovat pääosin keskiarvojen kohdalla, Karijoen asemalla hieman korkeammalla ja Alavuuden asemalla hieman alempana.

Lisätietoja verkosta:
Vesistöennusteet ja varoitukset kartalla (Vesi.fi)
Reaaliaikainen vesitilanne

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

• Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
• Vesitalousasiantuntija Marko Aalto, puh. 0295 027 971 (säännöstely ja virtaamat)
• Vesitalousasiantuntija Mika Tolonen, puh. 0295 027 949 (vedenlaatu)
• Ylitarkastaja Krister Dalhem puh. 0295 027 671 (pohjavedet)

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi