Hämeessä ei ole yhtään huonoksi luokiteltua järveä tai jokea

Hämeen ELY-keskus on julkaissut Kanta- ja Päijät-Hämettä koskevan vesienhoidon toimenpideohjelman. Ohjelmassa kuvataan vesistöjen ja pohjavesien tilaa, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä esitetään toimenpiteitä, joilla pinta- ja pohjavedet saadaan hyvään tilaan ja toisaalta turvataan hyvän tilan säilyminen.

Hämeen luokiteltujen jokien kokonaispituudesta on 26 % hyvässä tilassa. Erinomaiseksi ei luokiteltu yhtään jokea. Kanta-Hämeessä hyväksi luokiteltujen jokien osuus on hieman suurempi kuin Päijät-Hämeessä. Monissa jokivesissä havaitaan usein korkeita ravinne- ja bakteeripitoisuuksia piste- ja hajakuormituksen seurauksena.

Hämeen kaikkien luokiteltujen järvien kokonaispinta-alasta on hyvässä tai erinomaisessa tilassa 76 %. Kanta-Hämeessä kahteen parhaaseen luokaan kuului 58 % luokiteltujen järvien kokonaispinta-alasta. Päijät-Hämeessä, missä muutamat hyvässä tilassa olevat suuret järvet kattavat suuren osan maakunnan koko luokitellusta järvipinta-alasta, vastaava osuus on 82 %. Useimmat erinomaisessa tilassa olevat järvet sijaitsevat valuma-alueiden latvoilla, missä kuormitus ja ihmisen vaikutus on vähäistä.

Hämeen 310 tarkastellusta pohjavesialueesta on 46 nimetty ns. riskialueiksi, joilla ihmistoiminta on heikentänyt tai voi merkittävästi heikentää pohjaveden tilaa. Viisi riskialuetta on huonossa kemiallisessa tilassa, mutta yksikään ei ole määrällisesti huonossa tilassa. Hämeessä pohjavedelle riskejä aiheuttavia toimintoja ovat mm. teollisuus ja yritystoiminta, liikenne sekä pilaantuneet maa-alueet.

Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Samalla vesien tila ei saa myöskään heiketä. Hämeen ELY-keskus on julkaissut Kanta- ja Päijät-Hämeettä koskevan vesienhoidon toimenpideohjelman helmikuussa 2022. Ohjelmassa kuvataan Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen vesistöjen ja pohjavesien tilaa, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä esitetään toimenpiteitä, joilla pinta- ja pohjavedet saadaan hyvään tilaan ja toisaalta turvataan hyvän tilan säilyminen. Hämeessä ei ole yhtään huonoksi luokiteltua järveä tai jokea.

Toimenpiteiden suunnittelussa on käyty läpi pinta- ja pohjavesiin vaikuttavat toimintamuodot ja kuormitustekijät. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelulla on pyritty löytämään mahdollisimman kustannustehokkaat toimenpidekokonaisuudet, joilla vesienhoidon ympäristötavoitteet saavutetaan. Asiakirjat on valmisteltu sidosryhmien kanssa yhteistyössä ja kansalaisia, viranomaisia sekä muita tahoja on kuultu useissa eri vaiheissa.

Vesienhoitoa suunnitellaan Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella. Vesienhoitosuunnitelmissa ja niitä täydentävissä alueellisissa toimenpideohjelmissa esitetään tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla pinta- ja pohjavesien hyvä tila aiotaan saavuttaa ja ylläpitää.

Valtioneuvosto on hyväksynyt joulukuussa 2021 vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelman vuosille 2022–2027. Uudet suunnitelmat tulivat voimaan vuoden 2022 alussa.

Vesien tila hyväksi yhdessä : Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027