Julkaistu: 15.3.2021

Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus

Hämeen vesitilanne on talvisen rauhallinen

Lauha viikonloppu on saanut virtaamat hienoiseen kasvuun, mutta ennusteen mukainen sään viileneminen kääntää jokien pinnat taas laskuun. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräisiä tasoja tai jonkin verran keskimääräisiä tasoja korkeammalla. Pohjavedet ovat Hämeessä yhä laskussa. Jäällä liikuttaessa on syytä olla varovainen ja varmistettava jään kantavuus kulkureitillä.

Sääennusteiden mukaan lämpötila pysyy selvästi ajankohdan tyypillistä kylmempänä ainakin tämän viikon ajan, mahdollisesti koko maaliskuun ajan. Mikäli sulanta jakautuu pitkälle jaksolle etelän kevättulvahuiput jäänevät pääosin keskimääräisiksi tai sitä pienemmiksi. Jos taas lunta saadaan vielä reilusti lisää ja lumet sulavat kerralla, keskimääräistä suuremmat kevättulvat ovat mahdollisia. 

Kokemäenjoen vesistöalueen luonnontilaisten järvien, esimerkiksi Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja, ja pysyvät lähiviikkoina nykytasojensa tuntumassa.  Suurimpien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin hieman maaliskuun alkupuolen keskimääräisiä tasoja korkeammalla. Esimerkiksi Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla on noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. 

Myös Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat ylempänä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Päijänteen vedenkorkeus on noin 35 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Vedenkorkeus on hitaassa laskussa. Ennusteen mukaan vedenkorkeus laskee vielä 15-25 cm, ennen kuin vedenkorkeus lähtee taas huhtikuussa nousuun. Juoksutusta Kalkkisesta on viime viikkoina kasvatettu, ja Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtaama ovat suurempia kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. 

Oman sijaintipaikkasi vesitilannetta voit seurata verkossa Vesi.fi -palvelussa: sijaintipaikkani vesitilanne.

Pohjavedet ovat Hämeessä yhä laskussa

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat olleet alkuvuoden aikana hienoisessa laskussa, mutta ovat silti vielä ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. 

Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät laskuun tammikuun alussa ja ovat siitä lähtien laskeneet vain noin 20 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Tullinkankaalla noin 15 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat pysyneet lähes koko talven samalla tasolla. Viimeisen kuukauden aikana laskua on ollut vain muutaman senttimetrin. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Pernunnummella aivan keskimääräisellä tasolla.  

Pohjavedet ovat Hämeen pohjavesiasemilla 40–60 senttimetriä alempana kuin maaliskuussa 2020. Tuolloin pohjavedet olivat ennätyksellisen korkealla, sillä pohjavettä muodostui viime vuonna koko talven ajan roudan puuttumisen takia. 

Pohjaveden pinnat ovat näin kevään kynnyksellä hyvällä tasolla. Pohjavedenpinnat nousevat vielä keväällä lumien sulamisvesien imeytyessä maaperään ja pohjavedeksi, joten talousvesikaivoissa tulee riittämään hyvin vettä pitkälle kesään.

Jääpeitteen paksuus on pysynyt ennallaan Etelä-Suomessa

Etelä-Suomen havaintopaikoilla jäänpaksuus vaihtelee 25-35 cm ja keskisessä Suomessa 35-55 cm välillä. Etelä-Suomessa jääpeitteen paksuus on pysynyt pääsääntöisesti ennallaan, Keski- ja Pohjois-Suomessa jääpeitteen paksuuntumiselle on ollut tyypillistä kohvajääkerroksen vahvistuminen. Jäällä liikuttaessa on varmistauduttava sen kantavuudesta omalla kulkureitillä, ja huomioitava, että kevätauringon lämmittäessä jääpeitteen kantavuus voi muuttua lyhyelläkin matkalla ja päivän aikana. Yöpakkasten jälkeen aamulla kantava jää voi iltapäivällä auringonpaisteessa heiketä petollisesti jään puikkoontuessa.

Tuoreimmat havainnot löytyvät mm. vesi.fi:n jäätilannekartalta. Jokaisen on mahdollista tallentaa myös omat jäähavaintonsa, jolloin ne näkyvät kartalla. SYKE ei tarkista näitä havaintoja. Pelkän kartan arvioiden ja havaintojen perusteella jäälle ei tule mennä, koska jään laatu ja paksuus vaihtelevat suuresti samankin järven eri kohdissa ja eri vesistöissä.  

Alla olevassa taulukossa on näkyvissä Hämeen alueella mitatut jäänpaksuudet 10. ja 11.3.2021. Seuraava mittauspäivä on 20.3.2021.

Havaintopaikka 

Mittauspäivä 

Jäänpaksuus cm 

Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta 

Teräsjää cm 

Havainto-jakso 

Jääsjärvi, Hartola 

10.03.2021 

 

44 

-5 

22 

1961-2020 

Kuivajärvi, Saari, Tammela 

10.03.2021 

 

28 

-17 

1961-2020 

Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret 

10.03.2021 

 

40 

-5 

21 

1970-2020 

Päijänne,  

Tehin selkä 

10.03.2021 

49 

32 

1961-2019 

Pääjärvi, Lammi 

11.03.2021 

 

32 

-11 

18 

1978-2020 

Taulukko: Jäänpaksuuden Hämeen havaintopaikoilla 10. ja 11.3.2021.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta: