Julkaistu: 21.2.2024
Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus
Hämeen vesitilanne on lähes normaali
Hämeen järvissä vedenkorkeus on pääasiassa vuodenaikaan nähden tyypillisellä tasolla. Muutamissa säännöstellyissä järvissä vesitilanne poikkeaa tavanomaisesta.
Sateisen syksyn aikana nousseet vedenkorkeudet ovat kylmän talven myötä päässeet laskemaan tyypilliselle tasolle. Virtaamat joissa ovat talvelle tyypillisen vähäisiä, mutta ennustettu lauha jakso ja sateet tulevat lisäämään virtaamia.
Kymijoen vesistöalueen pääjärvi Päijänne (vesi.fi) on yhä märän syksyn jäljiltä noin 15 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa korkeammalla. Päijänteestä juoksutetaan Kalkkisten (vesi.fi) kosken kautta nyt noin 300 kuutiometriä sekunnissa, mikä on noin 50 kuutiota tyypillistä enemmän. Suuremmalla juoksutuksella pyritään saamaan Päijänteen vedenkorkeus laskettua kevään tavoitekorkeuteen. Suurempi juoksutus näkyy Ruotsalaisen (vesi.fi) ja Konniveden (vesi.fi) vedenkorkeuksissa, joissa vedenpinta on noin 15 senttimetriä tavallista korkeammalla. Muissa Kymijoen vesistöalueen järvissä, kuten Vesijärvessä (vesi.fi) vedenkorkeudet ovat lähellä vuodenajan keskiarvoa.
Kokemäenjoen vesistöalueen suurissa säännöstellyissä järvissä vedenkorkeus on hieman vuodenajan keskiarvoa alempana. Tammelan Pyhäjärven (vesi.fi) korkeus on noin 10 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa matalammalla. Pääjärvellä (vesi.fi) vedenpinta on noin 20 senttimetriä tavanomaista matalammalla. Vanajaveden (vesi.fi) pinta on 5–10 senttimetriä tavallista matalammalla. Säännösteltyjen järvien pintoja lasketaan kevättalvella tulviin varautumisen takia.
Loppuviikolle on ennustettu lauhaa säätä ja kohtuullisia vesisateita. Osa lumikuormasta tulee sulamaan, mikä lisää virtaamia koko Hämeen alueella. Myös järvien vedenkorkeuksien voidaan odottaa nousevan. Mikäli lauha jakso toteutuu ennustetusti parin asteen lämpötiloilla ja viikon mittaisena, jää sulaminen kuitenkin kohtuulliseksi, eikä merkittäviä tulvia odoteta. Kevään tulviin tämän viikon sulamisilla voi olla helpottava vaikutus, kun kevään lopullinen lumikuorma jää pienemmäksi.
Pohjavedenpinnat ovat talvesta huolimatta hyvällä tasolla
Hämeessä pohjavedenpinnat ovat laskeneet marras-joulukuun vaihteesta lähtien. Syksyn runsaiden sateiden ja pohjaveden muodostumisen ansiosta pohjavesitilanne on kokonaisuudessaan vielä varsin hyvä. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat keskimääräisen pinnantason tuntumassa. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat vain noin viisi senttimetriä keskimääräisen tason alapuolella. Pohjavedet ovat Hämeessä näin lopputalvesta hyvällä tasolla, eikä merkittävää kaivojen kuivumista todennäköisesti tule esiintymään. Pohjavedenpinnat nousevat taas keväällä roudan sulettua sekä lumien sulamisvesien imeytyessä maaperään ja pohjavedeksi.
Järvissä jäätä on mitattu reilusti
Hämeessä jään paksuutta seurataan muutamilla järvillä. Jääkansi näyttää olevan hieman tavallista paksumpi tällä hetkellä. Havaintoja viime päiviltä on esitetty taulukossa:
Havaintopaikka | Mittauspäivä | Jäänpaksuus, cm | Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta, cm | Teräsjää, cm | Havaintohistoria |
Jääsjärvi, Hartola | 20.2.2024 | 48 | 5 | 28 | 1961–2023 |
Kuivajärvi, Saari, Tammela | 20.2.2024 | 45 | 5 | 36 | 1961–2023 |
Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret | 20.2.2024 | 44 | 5 | 30 | 1970–2023 |
Pääjärvi, Lammi | 20.2.2024 | 47 | 12 | 29 | 1978–2023 |
Jääpeite voi olla petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä. Myös vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä jää voi olla vaarallisen ohutta. Mahdollinen lumipeite jäällä estää heikkojen alueiden havainnointia, joten jäällä liikkumista tulee harkita ja varmistua jään kantavuudesta (vähintään 5–10 senttimetriä teräsjäätä) omalla kulkureitillä.
Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:
Lisätietoja:
Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija
Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 064
Petri Siiro, hydrogeologi
Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 230
Kuva: Kärkölän Valkjärvi talvella. © Jukka Sainio