Hämeen vesitilanne muuttunut lähes tyypilliseksi

Monissa Kanta-Hämeen järvissä vedenkorkeudet ovat laskeutuneet lähelle vuodenaikaan nähden tavanomaista tasoa. Päijät-Hämeessä runsas vesitilanne normalisoituu hiljalleen.

Kylmä joulukuu on hidastanut veden valuntaa ja luonnolliset virtaamat ovat vähentyneet. Tämä on johtanut järvien vedenkorkeuksien laskuun ja runsaan vesitilanteen helpottamiseen. Kokemäenjoen virtaamaa on voitu pienentää lähes vuodenajan tyypillisiin lukemiin. Kymijoella virtaama on yhä noin puolitoistakertainen vuodenajan tavanomaiseen verrattuna.

Kokemäenjoen vesistöalueen järvistä Kanta-Hämeen suurimman, Vanajaveden (vesi.fi) pinta on noin vuodenajan tavanomaisella korkeudella. Iso-Roineen (vesi.fi) pinta on pysynyt viimeisen kuukauden samalla korkeudella ja on nyt noin 20 senttimetriä vuodenajan mediaania korkeammalle. Pääjärvi (vesi.fi) on vuodenaikaan nähden tavanomaisella korkeudella. Tammelan Pyhäjärvi (vesi.fi) ja Liesjärvi (vesi.fi) ovat 5–15 senttimetriä tavanomaista matalammalla. Alajärvessä (vesi.fi) ja Suojärvessä (vesi.fi) vedenpinnat ovat laskeutuneet tavanomaiselle tasolle.

Kymijoen vesistöalueen pääjärven, Päijänteen (vesi.fi) vedenkorkeus on yhä noin 20 senttimetriä tavanomaista korkeammalla. Päijänteestä juoksutetaan Kalkkisissa (vesi.fi) nyt noin 300 kuutiometriä sekunnissa, mikä on yhä noin 100 kuutiometriä sekunnissa enemmän, kuin tavallisesti joulukuussa. Vesijärvellä (vesi.fi) ja Ruotsalaisessa (vesi.fi) vedenpinta on noin 10 senttimetriä vuodenaikaan nähden tavanomaista korkeammalla. Iitin Pyhäjärven (vesi.fi) vedenkorkeus on laskenut tavanomaiselle tasolle oltuaan marraskuun ajan poikkeuksellisen korkealla.

Mahdolliset lauhat jaksot saattavat sulattaa lumia, jolloin virtaamat ja vedenkorkeudet voivat kääntyä nousuun. Muutoin vedenkorkeuksien voidaan odottaa jatkavan laskuaan.

Pohjavedenpinnat ovat kääntyneet laskuun

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat talvelle ominaiseen tapaan laskussa, kun pohjavettä ei enää muodostu. Syksyn sateiden ansiosta pohjavedenpinnat ovat Hämeen pohjaveden seuranta-asemilla kuitenkin vielä reilusti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan (vesi.fi) seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat noin 40 senttimetriä keskimääräisen tason yläpuolella. Tämänhetkisen ennusteen mukaan näyttää siltä, että talousvesikaivoissa tulee riittämään talven aikana hyvin vettä, eikä merkittävää kaivojen kuivumista todennäköisesti tule esiintymään.

Jäiden muodostuminen järviin on ollut tavanomaista

Hämeessä jään paksuutta seurataan muutamilla järvillä. Jääkansi näyttää muodostuneen järviin tyypillisellä tavalla. Havaintoja viime päiviltä on esitetty alla olevassa taulukossa.

Havaintopaikka	Mittauspäivä	Jäänpaksuus, cm	Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta	Teräsjää, cm	Havainto
Jääsjärvi, Hartola	20.12.2023	17	-3	12	1961-2022
Kuivajärvi, Saari, Tammela	20.12.2023	24	6	23	1961-2022
Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret	20.12.2023	17	0	13	1970-2022
Pääjärvi, Lammi	20.12.2023	20	–	11	1978-2022

Jääpeite voi olla petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä. Myös vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä jää voi olla vaarallisen ohutta. Mahdollinen lumipeite jäällä estää heikkojen alueiden havainnointia, joten jäällä liikkumista tulee harkita ja varmistua jään kantavuudesta (vähintään 5–10 senttimetriä teräsjäätä) omalla kulkureitillä.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta

Lisätietoja:

Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija
Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 064

Petri Siiro, hydrogeologi
Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 230