Hämeen vesistöjen vedenkorkeuksissa ei suurta vaihtelua

Vesistöjen vedenkorkeudet ovat lähes koko Hämeessä hieman keskimääräistä alempana, eikä niihin ennusteta suuria muutoksia. Suurin osa järvien vedenkorkeuksista on jo kääntynyt nousuun.

Kokemäenjoen vesistöalueella Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdallaon vuodenaikaan nähden keskimääräisellä korkeudella, ja sen ennustetaan lähtevän tavan mukaisesti hitaaseen laskuun. Hauhon reitin vedenkorkeudet tyypillisesti nousevat marras-joulukuussa 20–30 cm, mikä ennusteiden mukaan saattaa tänä vuonna jäädä tapahtumatta. Iso-Roineen vedenkorkeus on tällä hetkellä noin 15 cm keskimääräistä alempana, ja ennusteen mukaan ero saattaa kasvaa noin 30 cm:iin loppuvuoden aikana. Kärkölän Valkjärven, Loppijärven sekä Tammelan Liesjärven vedenkorkeudet ovat 15–20 cm keskimääräistä alempana, mutta niiden ennustetaan nousevan lähelle keskimääräistä tasoa loppuvuoden aikana.

Kymijoen vesistöalueella Päijänteen, Ruotsalaisen ja Vesijärven vedenkorkeudet ovat noin 5 cm keskimääräistä alempana ja niiden ennustetaan pysyvän vakaina. Ala-Rievelin vedenkorkeus on noin 25 cm ja Nuoramoisjärven vedenkorkeus noin 15 cm keskimääräistä alempana. Kummankin ennustetaan nousevan hitaasti.

Päijät-Hämeen pienemmistä järvistä Orimattilan Artjärven Pyhäjärven ja Mallusjärven vedenkorkeudet ovat 20–25 cm keskimääräistä alempana, mutta niiden odotetaan nousevan hiljalleen tyypilliselle tasolle.

Pohjavedenpinnat ovat vielä laskussa

Pohjavedenpinnat ovat Hämeessä laskeneet keväästä lähtien, mutta ovat silti vielä ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. Pohjavedet olivat Hämeen valtakunnallisilla pohjavesiasemilla alkuvuonna pitkäajan mittaushistorian maksimitasoilla, joten pitkään jatkunut pintojen lasku ei ole toistaiseksi aiheuttanut ongelmia vedenhankintaan. Tarvitaan kuitenkin runsaita ja pitkäkestoisia sateita vielä ennen maan routiintumista, jotta pohjavesitilanne ei muuttuisi talven aikana huonoksi. Viimeaikaiset sateet ovat onneksi hidastaneet pohjavedenpintojen laskua ja paikoin vedenpinnat ovat jo kääntyneet nousuun.

Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät laskuun kesäkuun alkupuolella ja ovat siitä lähtien laskeneet noin 80 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat Tullinkankaalla noin 20 senttimetriä keskimääräisen tason alapuolella. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät laskuun toukokuun loppupuolella. Viiden kuukauden aikana laskua on ollut noin 60 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat Pernunnummella tällä hetkellä vielä hieman keskimääräisen tason yläpuolella.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:

https://www.vesi.fi/vesitilanne/
https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
https://www.vesi.fi/pohjavesitilanne/