Edessä voi olla pahin tulvakevät vuosikymmeniin Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä

Tulvavahinkojen riskistä ennustetaan korkeaa etenkin Pirkanmaan itäosissa ja Kanta-Hämeen länsiosissa. Pahimmillaan tulva voi kastella paikallisia teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Tulvakausi on alkamassa lähipäivinä. Suurten järvien tulvahuippu on odotettavissa toukokuun puolessa välissä. Tulvan lopullisen suuruuden ratkaisee ajankohdan sää.

Viime viikon lumi- ja vesisateet lisäävät tulvavahinkojen riskiä Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Lumikertymä on ollut selvästi viime vuosia suurempi, minkä vuoksi vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan selvästi tavanomaista korkeammaksi.

– Ennusteiden mukaan pahimmillaan voimme saada suurimmat tulvat 30 vuoteen. Tulvan suuruus riippuu kuitenkin kevään sääolosuhteista. Yöpakkaset hidastavat ja pienentävät tulvaa, kun taas lämmin sää sateiden kera nopeuttaa tulvaa, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Tulvakausi on alkamassa

Viime päivien sulaminen näkyy jo vesistöissä suurempina virtaamina ja vedenkorkeuden nousuna. Etenkin peltovaltaisilla ja vähäjärvisillä alueilla tulvahuippu on odotettavissa lähipäivinä sekä Hämeessä että Pirkanmaalla.

Suurten järvialueiden tulvahuippua odotetaan vasta toukokuulle.

– Etenkin Längelmäveden ja Hauhon reiteillä järvien vedenkorkeudet nousevat selvästi viimevuotista korkeammalle. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 5–23 cm viimevuotista korkeammalle. Tulvahuippu ajoittunee toukokuun puoleen väliin, ennustaa Syken tutkija Harri Myllyniemi Tulva-keskuksesta.

Ohessa on esitetty taulukossa Längelmäveden ja Hauhon reittien järvien vedenkorkeudet vuonna 2021 ja ennustetut tulvahuiput toukokuun lopussa tänä vuonna.

* Korkeudet N2000-korkeusjärjestelmässä

ELY-keskukset mittaavat vedenkorkeuksia pääasiassa suurimmista järvistä. Useimmista pienemmistä järvistä ja joista ei ole vedenkorkeuden tai virtaaman havaintotietoja.

• Uhkaavista vedenkorkeuksista voi ilmoittaa vesi.fi karttapalvelussa.
• Tielle nousseesta tulvavedestä tai tukkeutuneesta tierummusta voi ilmoittaa Palauteväylä palveluportaalissa.

– Ennustetuilla vedenkorkeuksilla vahinkoja voi syntyä lähelle rantaa sijaitseville rakennuksille ja rakenteille sekä alaville peltoalueille. Nyt olisi hyvä aika tarkistaa, ovatko veneet ja esimerkiksi talveksi maalle nostetut laiturit siirretty riittävän kauas vesirajasta, toteaa Isid.

Huolehdi riittävästä varautumisesta

Pelastuslain mukaan jokainen on velvollinen suojaamaan omaisuuttaan ja huolehtimaan riittävästä varautumisesta myös tulviin. Hätätilanteessa tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112. Lisätietoja kodin suojaamisesta tulvalta on saatavilla vesi.fi palvelussa.

Jos veden nousu uhkaa katkaista maantien liikenteen tai uhkaa maantien varrella olevan kiinteistön rakenteita, ota välittömästi yhteyttä Tienkäyttäjän linjalle, p. 0200 2100 (avoinna 24/7).

– Nyt ennustetut tulvat ovat poikkeuksellisia eikä niitä ole tavattu tällä vuosituhannella. Esimerkiksi Längelmäveden ja Hauhon reitillä tällaisia tulvia on yleensä 10–15 vuoden välein, toteaa Myllyniemi.

Säännöstelyllä voidaan ehkäistä kevättulvia

Pirkanmaan suurimmat säännösteltävät järvet ovat Näsijärvi, Pyhäjärvi, Vanajavesi, Kyrösjärvi sekä Rauta- ja Kulovesi. Kaikkien näiden järvien vedenkorkeuksia on talven mittaan laskettu, jotta järvissä olisi tilaa tulvavesille.

– Näillä näkymin näiden järvien voimalaitosten ja säännöstelyrakenteiden juoksutukset ovat suuria koko toukokuun ja mahdollisesti vielä kesäkuussa, arvioi vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen Pirkanmaan ELY-keskuksessa.

Vanajavedellä säännöstelyjuoksutuksiin käytettävän Lempäälän kanavan veneliikennekäyttöä joudutaan luultavasti rajoittamaan toukokuun ajan. Lisätietoa on saatavilla Väyläviraston sivuilta.

Pirkanmaan pienempiä säännösteltyjä järviä ovat esimerkiksi Mouhijärvi ja Kiikoisjärvi Sastamalassa, Linnanjärvi Parkanossa sekä Ruuta-, Nuta- ja Kortejärvet Akaassa. Myös näillä järvillä vedenkorkeuksia on laskettu talvella.

Kanta-Hämeessä on laskettu vedenkorkeutta esimerkiksi Lammin Pääjärvellä, Tervakosken Alasjärvellä sekä Hämeenlinnan Alajärvellä.

– Vastaavanlaista lumista talvea ei ole ollut vuosiin. Lumitilannetta kuvastaa muuan muassa se, että Pääjärvellä on viimeksi vuonna 2013 jouduttu laskemaan vedenkorkeus yhtä alas kuin nyt, kertoo johtava asiantuntija Terhi Moilanen Hämeen ELY-keskuksessa.

Lue lisää:

Vesitilanne ja ennusteet (vesi.fi)
Vesistöjen vedenkorkeudet Pirkanmaalla (ymparisto.fi)
Vesistöjen vedenkorkeuden Hämeessä (ymparisto.fi)

Kuva: Tänä keväänä tulva voi vahingoittaa rannan läheisyydessä olevia rakenteita. © Diar Isid.