Miten liikun turvallisesti jäällä?

Vedet jäätyvät, kun pintaveden lämpötila laskee alle nollan. Ensimmäisinä jäätyvät rantavedet sekä lahdenpoukamat ja viimeisenä ulapat sekä virtaavat vedet.

Jään kantokyky pitää aina mitata kirkkaan, läpikuultavan ja tasaisen teräsjään mukaan. Vaalean ja huokoisen kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantokyvystä.

Jalan liikkuvan ihmisen alla teräsjään paksuuden tulee olla vähintään 5 cm. Moottorikelkalla tai autolla (maksimipaino 1000 kg) liikuttaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudelta vähintään 15–20 cm. Aja autolla vain merkittyjä jääreittejä ja niilläkin hyvin hitaasti, koska jään alle syntyvä aaltoliike heikentää jään kantavuutta. Peräkkäin ajavista autoista jälkimmäisellä on veden ja jään aaltoliikkeen takia suurempi vaara painua jään läpi. Jos jäätiellä on töyssy, jää haurastuu siitä kohdasta helposti.

Havainnoi jäällä ympäristöä aktiivisesti. Vaarallisia alueita ovat joet, järvien kapeikot, matalikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, lähteet, äkkijyrkkien rantapenkereiden vierustat ja viemäreiden laskualueet. Myös siltojen, laiturien ja jäissä makaavien alusten luona jää on heikkoa.

Tarkkaile myös jään halkeamia. Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Halkeaman reunalla jään kantavuus on vain 40 prosenttia ehjän jään kantavuudesta. Halkeamien risteyksessä kantavuus on vain 25 prosenttia ehjästä jäästä.

Jäällä liikkujan on aina varmistuttava jään kantavuudesta mittaamalla teräsjään paksuus metallikärkistä jääsauvaa eli tuuraa käyttäen. Mikäli jää ei ole riittävän paksua, älä lähde jäälle. Ilmoita jäälle lähdöstä aina toiselle ihmiselle, äläkä koskaan liiku jäällä yksin.

Seuraa jäätilannetta vesi.fi:n karttapalvelusta, mutta muista, että mittaustulos ei kerro jään kantavuudesta koko järvellä. Jäänpaksuus voi vaihdella huomattavasti järvien eri osissa.