Alkukesän sateettomuus kuivattanut nopeasti Lounais-Suomen vesistöjä ja maaperää

Kuivuus koettelee Lounais-Suomea jo nyt alkukesällä ja lähiaikojen sääennuste ei lupaa helpotusta, pikemminkin päinvastoin. Loppukevään ja alkukesän erittäin vähäisen sademäärän vuoksi sekä pinta- että pohjavedet ovat laskussa. Vettä on satanut Varsinais-Suomessa laajoilla alueilla toukokuun alun jälkeen puolessatoista kuukaudessa yhteensä vain n. 20 mm. Alkukesän vesitilanne muistuttaa monin paikoin kesän 2018 alkua, jolloin oli erittäin kuiva kesä. Jatkossa ennuste näyttää helteistä säätä, mikä lisää haihduntaa ja vaikeuttaa tilannetta entisestään, jos sateita ei tule.

Kuivuuden alkaessa Varsinais-Suomen vähäjärvisten jokivesistöjen virtaamat pienenevät nopeimmin. Esimerkiksi Uskelanjoella Salossa ja Paimionjoella ollaan jo useamman kymmenen vuotta kestäneen seurantajakson ennätysalhaisissa virtaamalukemissa tähän vuodenaikaan.

Isommissa säännöstellyissä vesistöissä Eurajoella, Kokemäenjoella ja Karvianjoella kuivuuden vaikutukset virtaamiin ja vedenkorkeuksiin näkyvät hitaammin isojen järvien tasaavan vaikutuksen ansiosta. Mikäli merkittäviä sateita ei saada lähiaikoina, ei säännöstelylläkään pystytä pitämään järvien vedenkorkeuksia kesän virkistyskäyttöaikana normaalilukemissa. Lämpimänä tuulisena kesäpäivänä voi haihdunta järven pinnasta olla liki sentin luokkaa päivässä, mikä vastaa poistuvana vesimääränä esim. Säkylän Pyhäjärvellä moninkertaisesti järven kesäajan säännöstelyjuoksutusta. Vastaava tilanne on muillakin säännöstelyillä järvillä, kuten Karvianjoen vesistön Isojärvellä.

Alkukesän kuivuus on vaikuttanut jo myös maankosteuteen ja pohjavesiin, millä on vaikutusta kaivoihin ja maanviljelyyn. Kuivuus aiheutti vuonna 2018 satotappioita, joiden MTK arvioi olevan arvoltaan 400 milj. euroa, ja tänäkin kesänä satotappioita on näillä näkymin valitettavasti odotettavissa.

Kuivuus ei todennäköisesti vaaranna yhteiskunnan vedenhankintaa, mutta yksittäiset kaivot voivat kuivua pohjaveden pinnan laskiessa. Tämän takia Varsinais-Suomen ELY-keskus suosittelee pidättäytymistä ylimääräisestä vedenkäytöstä, kuten nurmikon kastelusta tai auton pesusta. Sekä kesällä mökille suuntaavien on hyvä varmistaa, että juomavettä on riittävästi saatavilla.

Ilmastonmuutoksen vesitilanteita äärevöittävät vaikutukset ovat olleet nähtävissä jo 2000-luvun aikana ja kesäaikojen kuivuusjaksojen piteneminen on osa tätä kehitystä. Tämän kesän kuivuustilanteen kehittymistä voi seurata ympäristöhallinnon ylläpitämällä Vesitilanne -sivustolla (vesi.fi)

Lisätiedot:

vesitalousasiantuntija Pekka Parkkila
puh. 0295 023 050

ryhmäpäällikkö Juha-Pekka Triipponen
puh. 0295 022 953

pohjavesiasiantuntija Samuel Bronstein
puh. 0295 022 089