Ajankohtaista

Tabletin näytöllä vesi.fi-karttapalvelu

Tule testaamaan vesi.fi-verkkopalvelua!

10.12.2019

Vesi.fi on vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde, joka palvelee niin kansalaisia kuin eri alojen asiantuntijoitakin. Palvelua rakennetaan yhdessä käyttäjien kanssa.

Avaa

Tabletin näytöllä vesi.fi-karttapalvelu

Vesi.fi saa kehuja helppokäyttöisyydestä

2.7.2020

Vesi.fi-palvelusta on tehty helppokäyttöisyyden arviointi. Kehitysvammaliiton tekemässä arvioinnissa oltiin tyytyväisiä sivuston selkeyteen ja käytön sujuvuuteen. Helppokäyttöisyys palvelee kaikkia käyttäjiä, ei vain erityisryhmiä. Vesi.fi-palvelua on alusta

Avaa

Toimenpideohjelma Keski-Suomen vesien tilan parantamiseksi on valmistunut ‒ sinäkin voit vaikuttaa lähivesiesi tilaan

16.3.2022

Tiedätkö mistä käyttämäsi hanavesi tulee? Entä tunnetko kotona tai mökillä syntyvän jäteveden mahdolliset vaikutukset ympäristöösi? Pinta- ja pohjavesien hyvä tila mahdollistaa meille turvallisen juomaveden, vesien

Avaa

Vesienhoitosuunnitelmat valmistuivat – Kainuussa toimia toteutetaan yhteistyöllä

23.2.2022

Valtioneuvosto teki joulukuussa 2021 päätökset seitsemästä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2022–2027. Suunnitelmassa esitetään toimet, joiden avulla pyritään saavuttamaan meren ja vesien hyvä tila. Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena

Avaa

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat 2030 – kuinka tavoite voidaan saavuttaa?

15.6.2021

Suomalaisille yrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa. Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta vetää yhteen tuoreessa

Avaa

Vesistökunnostuskoulutusta uudella tavalla

9.2.2022

Osana vesiosaamisen kehittämiseen liittyvää täydennyskoulutuskokonaisuutta järjestettiin vesistökunnostuskoulutus (6/2021–2/2022). Koulutus herätti suurta kiinnostusta ja mukaan ilmoittautui 118 henkilöä eri puolilta Suomea. Koulutus on juuri päättynyt, joten

Avaa

Vesihuollon tilanteesta haja-asutusalueella

22.7.2021

Haja-asutusalueella esimerkiksi Kainuussa on nähtävissä valtakunnallinen kehityssuunta: ulkopaikkakunnalta Etelä-Suomesta saakka matkustetaan maaseudulle viettämään aikaa työhön tai vapaa-aikaan liittyen ”kakkosasuntoon” tai majoituspalveluja tarjoavaan maaseutuyritykseen. Koronapandemian seurauksena

Avaa

Lappeenrannan ja Taipalsaaren tarkistetut pohjavesialuetiedot ovat nyt kaikkien saatavilla

3.12.2021

Lappeenrannassa ja Taipalsaarella on tarkistamistyön jälkeen yhteensä 46 pohjavesialuetta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tarkisti ja uudelleenluokitteli Lappeenrannan ja Taipalsaaren pohjavesialueet alkuvuoden aikana. Tuoreet luokitustiedot ovat nähtävillä karttapalveluissa

Avaa

Hanasta lasketaan juomavettä kädessä olevaan lasiin.

Vesihuollon tietojärjestelmä tarjoaa kätevän työkalun vesiosuuskunnille

22.9.2020

Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) on ollut toiminnassa kohta viisi vuotta. Viemällä tietonsa VEETIin vesihuoltolaitokset voivat täyttää lain vaatiman raportointivelvollisuuden. Erityisesti pienet vesihuoltolaitokset voivat hyötyä palvelusta monella

Avaa

Logo ELY-keskus

Ehdota Kokemäenjoen vesistöalueen vuoden 2020 vesitekoa!

3.9.2020

Vaikuta ja ehdota Vuoden vesiteko -kunniamaininnan saajaa vuodelle 2020! Kuka tai mikä taho on tehnyt Kokemäenjoen vesistöalueella mielestäsi tärkeän, joko pienen tai suuren teon vesistöjemme

Avaa

SYKEn uusi vesijalanjälkilaskuri kuvaa veden kokonaiskäyttöä

23.6.2021

Suomen ympäristökeskus on toteuttanut uuden työkalun oman vesijalanjäljen tarkasteluun. Laskuri löytyy vesi.fi-verkkopalvelusta. Vesijalanjälki havainnollistaa käytännöllisellä tavalla elämän vesivaltaisuutta. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään.

Avaa

Vesivisio2050 ja vuoden vesiteko -kunniamaininnan äänestys

29.9.2021

Maanantai iltapäivä 20.9.2021 virtasi vesiaiheisten keskustelujen ympärillä Vesi elämän rakentajana, Vesivisio2050 -webinaarissa. Webinaari oli osa Kokemäenjoen vesivisio2050 työtä ja sen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta vesivisiotyöstä ja herättää

Avaa

Esimerkillisiä vesiensuojelijoita palkittiin Vesistökunnostusverkoston tilaisuudessa

25.8.2022

Projektipäällikkö Timo Rintalalle ja Alavuden kaupungille on myönnetty Vuoden vesistökunnostaja -palkinto esimerkillisestä ja pitkäjänteisestä työstä vesistöjen suojelun hyväksi. Vaelluskalojen elinolosuhteiden edistäjä, maisema-arkkitehti Jukka Jormola Vantaalta

Avaa

Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia on valmistunut

24.1.2022

Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille on valmistunut yhteinen vuoteen 2030 ulottuva haja-asutuksen vesihuoltostrategia. Strategia on laadittu katalyytiksi vesihuollon arvostuksen, kehittämisen ja yhteistyön lisäämiseksi taajamien ulkopuolisilla

Avaa

Taipalsaaren ja Lappeenrannan pohjavesialueiden luokituksiin ja rajauksiin muutoksia

21.6.2021

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tarkistanut pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Taipalsaaren ja Lappeenrannan alueilla. Vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita Taipalsaarella ja Lappeenrannassa on yhteensä 13 kappaletta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Avaa

Kainuussa pilottinäytöksillä vahvistetaan vesistökunnostuksia

22.9.2021

KAIPO-verkolla tehostetaan kunnostustoimintaa ja verkostoitumista Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkoston vahvistamishankkeen eli KAIPO-verkon tavoitteena on tehostaa vesien kunnostustoimintaa ja osaajien verkostoitumista sekä järjestää

Avaa

Metsähallituksen Luontopalveluille Vuoden vesistökunnostaja -palkinto

29.9.2021

Erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo ympäristöministeriöstä jakoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Metsähallituksen Luontopalvelujen ”tehonelikolle” eli Pirkko-Liisa Luhdalle, Jari Ilmoselle, Mikko Tiiralle ja Viliina Evokarille. Metsähallituksen Luontopalvelut on tämän timanttisen tiimin johdolla mahdollistanut useiden

Avaa

Virtaa vesistökunnostukseen hankkeen tunnuskuva kaloja vedessä.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitushaku aukeaa syksyllä (Pirkanmaa)

30.6.2020

Kaipaako lähivetesi kunnostustoimia? Onko sinulla mielessä vesistökunnostushanke, mutta kumppanit ja rahoitus uupuvat? Nyt on aika toimia! Ympäristöministeriön aloittama vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman

Avaa

Logo ELY-keskus

Kuivan maaperän vuoksi viimeaikaiset sateet eivät ole näkyneet vesistöissä (Pirkanmaa)

9.10.2020

Tällä hetkellä erittäin kuiva maaperä on imenyt viimeaikaiset sateet, minkä vuoksi sateet eivät ole vielä vaikuttaneet järvien vedenkorkeuksiin. Kasvukauden loputtua ja maaperän vesivarastojen täytyttyä sateet

Avaa

Vesijohtoveden laatutiedot näkyvät vesi.fi:ssä

2.2.2023

Vesi.fi:n työkalu ”Vesihuoltolaitosten tunnusluvut” on nyt entistäkin monipuolisempi. Palvelu on jo aiemmin tarjonnut paljon tietoa talousvettä toimittavista laitoksista, mutta nyt sieltä löytyvät myös tuoreimmat tiedot

Avaa

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan osaaminen kasvaa ja kehittyy hankkeissa ja hankkeiden avulla

15.9.2022

Osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää vuosittain avustuksia maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan edistämiseen. Hankkeiden ja niissä toteutettujen toimenpiteiden avulla levitetään tietoa erilaisista maa- ja

Avaa

Virtaa vesistökunnostukseen hankkeen tunnuskuva kaloja vedessä.

Rahoitushaku vesiensuojelun tehostamiseen aukeaa syksyllä (Kaakkois-Suomi)

7.7.2020

Oletko suunnitellut lähivesiesi kunnostusta? Onko sinulla ajatus vesistökunnostushankkeesta, mutta kumppanit ja rahoitus uupuvat? Nyt on aika toimia! Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman

Avaa

Suomella merkittävä rooli kansainvälisessä vesiyhteistyössä – uusi käsikirja ohjeistaa kestävään vesivarojen jakoon

30.9.2021

Valtioiden rajat ylittävien vesivarojen kestävää ja oikeudenmukaista jakamista edistetään uudella julkaisulla. Käsikirja on ensimmäinen laatuaan, ja se on tuorein esimerkki Suomen merkittävästä roolista kansainvälisessä vesiyhteistyössä.

Avaa

Anniina Takala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Jatkuvasti oppiva vesiala

17.9.2020

Vesialan asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaaminen on keskeisessä asemassa, kun mietitään ihmiskuntaan kohdistuvia suuria haasteita, kuten ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Vesiosaamisesta on myös povattu Suomen

Avaa

Logo ELY-keskus

Tukea vesistöjen kunnostukseen ELY-keskukselta

8.11.2021

Vesien- ja merenhoidon avustukset haettavina 30.11.2021 mennessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Tuemme hankkeita, jotka edistävät vesistön monipuolista ja kestävää käyttöä, vesistön hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä sekä

Avaa

Puhutaan vesiemme puolesta!

30.4.2021

’No, onpas tätä tietoa tosi paljon!’. Näin moni ystäväni on huudahtanut, kun olen avannut vesialan tiedon lähteitä netistä tai kertonut alan julkaisuista.  Ja tottahan se

Avaa

Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset on tarkistettu

10.1.2022

Hartolan ja Sysmän 23.12.2021 voimaan astuneet pohjavesialueiden muutokset perustuvat alueilla tehtyihin pohjavesitutkimuksiin, maastokäynteihin ja karttatarkasteluihin. Hämeen ELY-keskus on tarkistanut Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden luokitukset ja

Avaa

Minna Hanski, vesihallintoneuvos, maa- ja metsätalousministeriö

Vesihuolto mukaan ilmastotalkoisiin

14.1.2020

Tulvat, myrskyt ja pitkäaikainen kuivuus, lämpötilan nousu ja raakavesivarojen laadun vaihtelut. Ilmastonmuutosskenaariot antavat monta syytä vesihuoltolaitokselle huolehtia varautumisestaan häiriöihin. Ilmastonmuutokseen tulee sopeutua, mutta vesihuoltolaitokset pystyvät

Avaa

Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla varaudutaan kevättulviin (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala)

14.4.2022

Lumen vesiarvo on Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla selvästi tavanomaista suurempi. Ennusteiden mukaan runsaiden kevättulvien todennäköisyys on suuri. Haittaa ja vahinkoa voi aiheutua maataloudelle ja etenkin

Avaa

Vesi.fi – uusia palveluja vesitiedon käyttäjille

28.5.2020

Vesi.fi kokoaa yhteen verkkopalveluun tärkeät mittaustiedot veden, lumen ja jään määrästä. Palvelusta voi tarkistaa nyt myös paikallisen vesitilanteen joka puolelta Suomea eri mittauspisteiltä. Viranomaistiedon lähteisiin

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjavesialueiden rajaaminen ja luokitus Alavudella, Kruunupyyssä ja Seinäjoella on valmistunut (Pohjalaismaakunnat)

23.4.2020

Alavuden, Kruunupyyn ja Seinäjoen pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutosehdotuksiin oli mahdollista esittää hydrogeologisia tietoja kuntakohtaisten kuulemisten aikana. Kuulemisaikojen jälkeen ELY-keskus on käynyt läpi palautteet ja antanut

Avaa

Avustushaku vesiosaamisen hankkeille avattu 10.1.2023

10.1.2023

Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelman avustushaku on auki 10.1.–17.3.2023. Avustusta voi hakea hankkeisiin, jotka kasvattavat suomalaista vesiosaamista, siihen perustuvaa liiketoimin-taa sekä kansainvälistymistä. Haku on valtakunnallinen.

Avaa

Kainuun ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoa ja vesistön käyttöä edistäviin kunnostushankkeisiin

13.5.2022

Kainuun ELY-keskus on myöntänyt harkinnanvaraisia valtionavustuksia neljään vesienhoitoa edistävään kunnostushankkeeseen vuonna 2022. Kyseisten neljän kohteen avustusrahoituksen kokonaissumma on yhteensä 100 325 euroa. Vesistökunnostusten tavoitteena on

Avaa

Kokonaisvaltainen vesistökunnostus pinnalla Vesitalous-lehdessä

9.9.2021

Vesitalous-lehden tuore vesistökunnostukset-teemanumero (pdf) kokoaa laajan tietopaketin vesialan ammattilaisille ja vesistökunnostuksesta kiinnostuneille. Teemanumeron juttujen takaa löytyy asiantuntijoita Suomen ympäristökeskus SYKEn lisäksi useasta muusta organisaatiosta. Kokoamisesta vastasi vesistökunnostusverkoston

Avaa

Johanna Korhonen, kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Vesi.fi:n takana on runsaasti vesiosaamista

30.12.2019

Askarruttaako sinua mikä vesitilanne on juuri nyt? Tiedätkö asutko tulvariskialueella tai luokitellulla pohjavesialueella? Mikä on tällä hetkellä lumikuorma? Millainen on vesistön tila mökkijärvessäsi? Miten selvität

Avaa

Geologisia tutukimuksia maastossa.

Hämeenkyrössä löytyi paksuimmillaan yli 100 metrin pohjavesikerros

3.5.2022

Hämeenkyrön Mahnalanharjun, Miharin ja Ketunkivenkankaan pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys on valmistunut. Selvitys paljasti, että muun muassa Miharin pohjavesikerros on paksuimmillaan yli 100 metriä. Rakenneselvitys auttaa vedenhankinnassa

Avaa

Uusi vesitalousstrategia on julkaistu – visiona puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia

23.3.2022

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vesitalousstrategian, joka ohjaa ministeriön toimialan vesitaloustehtävien tulosohjausta, toimintaa ja talouden suunnittelua vuoteen 2030 saakka. Strategian toimeenpano näkyy jokaisen suomalaisen

Avaa

Kokonaisvaltaista vesienhallintaa valuma-alueella

18.11.2021

Vesi.fi-palvelussa julkaistiin uusi teemasivu maa- ja metsätalouden vesienhallinnasta. Teemasivu esittelee, miten valuma-alueen vesiä hallitaan kokonaisvaltaisesti ja mitä etuja siitä saadaan. Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee

Avaa

Logo ELY-keskus

Vesistöjen kuntoa kohennetaan ELY-keskuksen rahoituksella monilla kohteilla

16.5.2022

ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna avustuksia Pohjois-Pohjanmaan alueelle vesien- ja merenhoidon toteutusta tukeville sekä maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa edistäville hankkeille ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta yhteensä

Avaa

Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 420 000 eurolla

7.6.2022

Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 420 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla.  Avustusta myönnettiin 20 hankkeelle. Hankkeita on

Avaa

Päijänteellä ja koko Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat erittäin korkealla

28.5.2021

Kaakkois-Suomen, Hämeen, Keski-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskukset ja Tulvakeskus tiedottavat Päijänteen pinta on 40 cm korkeammalla kuin keskimäärin, ja sen ennustetaan nousevan tulvarajalle kesäkuun alussa. Tulvakeskus

Avaa

Vesihuollosta hiilineutraali kiertotalouden edelläkävijä

9.5.2022

Kiertotalous ja hiilineutraalisuus linkittyvät vesihuollossa vahvasti toisiinsa. Juuri alkavan hankkeen tavoitteena on edistää vesihuoltolaitosten hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustavoitteiden toteutumista sekä päästövähennystoimien tehokasta kohdentamista. Laitoksien tueksi tuotetaan

Avaa

Vesistöjen kunnostusta ja hoitoa vauhditetaan yhteistyöllä

28.4.2022

Vesistöjemme hoito vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä panostusta. Miten vesienhoito- ja kunnostushankkeisiin voi saada rahaa ja tukea? Mitä voimme tehdä lähivesistöjemme hyväksi? Entä miten ja miksi

Avaa

Vesien tila hyväksi yhdessä

15.4.2021

Vesienhoidon tavoitteena on kaikkien pinta- ja pohjavesien hyvä tila viimeistään vuoden 2027 aikana. Hämeessä on edelleen haasteita vesien tilassa myös Kokemäenjoen vesistöalueella ja tavoitteisiin pääseminen

Avaa

Vakka-Suomen vesihuoltoyhteistyö tiivistyy entisestään

23.1.2023

Viime vuoden lopussa valmistunut Vakka-Suomen alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee tiivistämään alueen vesihuoltoyhteistyötä entisestään. Suunnitelmassa on esitetty, että yhteistyö johtaisi siihen, että alueen vesihuoltopalvelut toteutettaisiin lopulta

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeen ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita yli miljoonalla eurolla

4.5.2022

Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Avustuksia myönnettiin ensisijaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilan parantamiseen. Avustuksilla edistetään myös Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman

Avaa

Logo ELY-keskus

Vesitilanne on Hämeessä talvinen

10.12.2021

Hämeessä järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Pohjavedenpinnat sen sijaan ovat tällä hetkellä Hämeen seuranta-asemilla reilusti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Jään paksuus vaihtelee järvien eri osissa huomattavasti.

Avaa

Työkaluja yritysten vesivastuullisuuden edistämiseen

4.12.2019

Vastuullinen veden käyttö on keskeistä kestävän kehityksen edistämisessä. Vesivarojen hyvä hallinta liittyy globaaleihin haasteisiin, kuten ruokaturvan varmistamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Avaa

Pohjavesialueiden luokituksia muuttui Akaassa ja Sastamalassa

31.5.2022

Akaan ja Sastamalan alueella tarkistettiin kolmen pohjavesialueen luokitukset. Kaksi pohjavesialuetta poistettiin luokittelusta kokonaan, yhden luokitus muuttui. Pirkanmaalla luokiteltiin uudelleen Akaan Kylmäkoski B ja Nuljunkulman pohjavesialueet

Avaa

Avustusta haettavana vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelmasta

8.2.2022

Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelmasta on haettavissa avustusta 8.2.-29.4.2022 välisenä aikana Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Avustusta on tarjolla 2 miljoonaa euroa. Haku on valtakunnallinen.

Avaa

Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 275 000 eurolla

17.5.2021

Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 275 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 23 hankkeelle. Hankkeita on

Avaa

Vesiensuojelun tehostamisohjelman uusi tutkimus selvittää, voidaanko maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta vähentää kaksitasouomien avulla

11.11.2020

Vesiensuojelun tehostamisohjelman uudessa Valumavesi-hankkeessa etsitään menetelmiä vähentää pelloilta ja talousmetsistä vesistöihin huuhtoutuvaa kuormitusta. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti kaksitasouomat. Kaksitasouomissa tulvatasanteet pidättävät osan uomassa kulkevan veden

Avaa

Logo ELY-keskus

Hangasmäessä 10.-17.8.2020 sattuneen jätevesivuodon ympäristövaikutuksia selvitetty (Kanta-Häme)

8.9.2020

Pintavesitulosten perusteella jätevesivuodon pintavesivaikutukset jäivät pääasiassa Otusojan alueelle. Pintavesinäytteitä otettiin 19.8. ja 23.8. Otusojasta sekä Eteläistenjärvestä. 19.8. Otusojan yläjuoksulla vuodon alapuolella jätevesivaikutus oli selvästi havaittavissa

Avaa

Lapväärtin-Isojoelle luodaan yhteistyössä vesivarojen kestävää käyttöä ja suojelua edistävä vesivisio (Pohjalaismaakunnat)

4.3.2020

Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle laaditaan laajalla yhteistyöllä vesivisio. Vesivision tarkoituksena on koota yhteen alueen asukkaat sekä eri alojen toimijat ja laatia yhdessä vesistölle tulevaisuuteen ulottuva näkemys sen

Avaa

Aurajoki virtaa Turun läpi

Vesikirjeessä asiaa vesi.fi-palvelun vahvistumisesta ja erilaisten hankkeiden vesistövaikutuksista

19.5.2022

Uusimmassa SYKEn Vesikirjeessä kerrotaan muun muassa vesi.fi-palvelusta, joka sisältää jatkossa kattavimman tietopaketin vesistöistä ja vesivaroista. Loppuvuodesta 2022 uudistuvan ymparisto.fi-palvelun vesisisällöistä suuri osa on jo siirretty

Avaa

Vesienhoidon toimenpideohjelmien valtakunnallinen tietopalvelu eTPO on avattu

21.6.2022

ELY-keskukset ovat julkaisseet uuden valtakunnallisen tietopalvelun, johon on kerätty sähköiseen muotoon kaikki Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmat (lukuun ottamatta Ahvenanmaata). Sivustolla pääsee selaamaan vaivattomasti vesienhoidon toimenpideohjelmia ja

Avaa

Uudet toimintamallit edistävät yritysten vesivastuuta Suomessa ja kansainvälisesti

29.4.2021

Tiedote 29.4.2021 Uusien toimintamallien ja politiikkasuositusten avulla voidaan edistää yritysten vesivastuuta entistä tehokkaammin Suomessa ja kansainvälisesti. Juuri päättyneen hankkeen mukaan yritysten tulisi tunnistaa omien toimipaikkojensa

Avaa

Kangasalan Rikun pohjavesialueelle on tulossa geologinen rakenneselvitys

11.5.2021

Mittaukset ovat alkaneet Kangasalan Rikun pohjavesialueella geologista rakenneselvitystä varten. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Kangasalan Vesi ja Kangasalan kaupunki. Kangasalan Rikun pohjavesialueelle laaditaan

Avaa

Sinilevätilanne rauhoittunut, sisävesillä ja merialueilla sinilevähavainnot vähäisiä

22.7.2021

Sekä sisävesillä että merialueilla sinilevätilanne on rauhoittunut. Lähes kaikki sinilevähavainnot koskevat vähäistä määrää sinilevää. Järvillä Riikka-rajuilma sekoitti pintavesiä, mikä johti sinilevän sekoittumiseen vesimassaan. Itämeren rannikkoalueilla

Avaa

Logo ELY-keskus

Haja-asutuksen vesihuoltoon haetaan ratkaisuja

22.1.2021

Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille päivitetään yhteinen vuoteen 2030 ulottuva haja-asutuksen vesihuoltostrategia. Strategia tukee lähes 55 000 haja-asutuksen asukkaan vesihuollon varmistamista myös tulevaisuudessa. Strategia korvaa

Avaa

Hoitokalastussaalista veneissä.

Vesienhoitoa toteutettu monipuolisesti Etelä-Savossa

30.3.2022

Etelä-Savon vesien tilan parantamiseksi toteutettiin vuonna 2021 hoitokalastuksia kaikkialla maakunnassa. Saaliksi saatiin yhteensä noin 180 tonnia vähempiarvoista kalaa. Etelä-Savon kalatalousalueille laadittuja vesienhoidon yleissuunnitelmia esiteltiin viime

Avaa

Järvi ja männikköä.

Uudet suuntaviivat maa- ja metsätalouden vesitaloudelle: luonnonmukaiset menetelmät käyttöön ja lisää yhteistyötä

16.6.2020

Uudessa vesistrategiassa määritellään vesitalouden suuntaviivat. Vesirakentamisen suunnittelussa hyödynnetään paikkatietotyökaluja ja toimenpiteiden toteutuksessa luonnonmukaisia menetelmiä. Valuma-alueella panostetaan eri toimijoiden yhteistyöhön. Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa

Avaa

Seniorit syttyivät Vesi.fi:stä

13.1.2020

Vesi.fi-verkkopalvelun testaus jatkui joulukuussa 2019, kun palvelusta pääsi kertomaan mielipiteensä tamperelaisista senioreista koostuva testaajaryhmä.

Avaa

Vesistöjen käyttöä ja tilaa parannetaan Kaakkois-Suomessa ELY-keskuksen tuella (Kaakkois-Suomi)

9.6.2021

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt 14 hankkeelle yhteensä 709 403 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja hoitoa palveleviin hankkeisiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Avustettavilla hankkeilla parannetaan sisävesien

Avaa

Logo ELY-keskus

Miten parannamme vesien tilaa ja hallitsemme tulvariskejä? Kerro mielipiteesi

14.4.2021

ELY-keskukset ovat valmistelleet yhteistyötahojensa kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi. Suunnitelmiin voi jokainen vaikuttaa 2.11.2020–14.5.2021 välisenä aikana järjestettävässä kuulemisessa. Eri tahoja kuullaan samalla myös tulvariskien

Avaa

Yli miljoona euroa vesienhoitohankkeisiin Kaakossa

19.5.2022

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt yli miljoona euroa avustusta vesien- ja merenhoidon hankkeisiin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Tavoitteena vesien tilan ja virkistyskäytön parantaminen. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmia

Avaa

Maa- ja metsätalouden vesistökuormitus jatkuu, mutta suojelutoimilla voi vaikuttaa

19.1.2022

Tuoreen selvityksen mukaan maa- ja metsätalouden vaikutukset jokien ja järvien ekologiseen tilaan ja vedenlaatuun ovat edelleen voimakkaita. Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurantaohjelman

Avaa

Jäte- ja valumavesien puhdistukseen uusia ratkaisuja yhdistämällä biopohjaisia menetelmiä

18.1.2021

Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus SYKE tiedottavat Uudenlaisilla biopohjaisilla ratkaisuilla ja yhdistämällä erilaisia puhdistusyksiköitä on pystytty poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäte- ja valumavesistä pohjoisilla alueilla.

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tavanomaista suurempiin tulviin Iijoen vesistöalueilla ja Kuusamon seudulla

20.5.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on yhdessä Tulvakeskuksen kanssa päivittänyt alueen tulvaennustetta. Iijoella on edelleen mahdollisuus ennätystulvaan, mikäli sää lämpenee nopeasti

Avaa

Kuvaaja Kiuruveden koivujärven fosforikuormituksesta.

Vesi.fi:n karttapalvelussa uusi teema: ravinnekuormitus

20.5.2022

Vesi.fi:n karttapalveluun on tullut uusi teema: vesistöjen ravinnekuormitus. Kuormituskartasta näkee, kuinka voimakkaasti oma lähivesistö – tai mikä hyvänsä Suomen vesistö – on kuormittunut. Kartasta avautuvat

Avaa

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatuksessa – kaksitasouomat ja niiden vaikuttavuus

26.8.2021

Peltojen peruskuivatus, eli toimivat valta- ja laskuojat ovat edellytys maanviljelyn kannattavuudelle Suomen ilmasto-olosuhteissa. Kuivatuksen on oltava tehokasta, koska kasvukausi on lyhyt, sadanta jakautuu kasvukaudella epäedullisesti,

Avaa

Juhannusviikolla sinilevähavainnot lisääntynet sisävesillä, merellä tilanne rauhallinen

23.6.2022

Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on lisääntynyt hieman viime viikosta. Merialueilla viileä vesi pitää sinilevän määrän vielä melko vähäisenä. Juhannukselle ennustettu lämmin sää todennäköisesti lisää sinileväkukintojen määrää

Avaa

Kysely Loimijoen vesistöalueen käyttäjille

13.9.2022

Hämeen ELY-keskus uusii keväällä 2017 tehdyn kyselyn, jossa selvitetään vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Kyselyjen tuloksia vertaamalla selvitetään, onko käyttäjien

Avaa

Vesien hyvä tila on mahdollista saavuttaa laajalla yhteistyöllä

27.9.2021

Suomessa vesien tila on pääasiassa hyvä, mutta parannettavaa löytyy erityisesti rannikkovesien ja jokien kunnossa. PNAS-tiedelehdessä julkaistussa kansainvälisen tutkimusryhmän artikkelissa tuodaan esille, että vesien hyvää tilaa

Avaa

Selvitys valtion vesitaloushankkeista: säännöstelypatojen kunnossapidossa ja kalankulussa eniten kehittämistarvetta

24.9.2020

Huom. Alkuperäinen tiedote on julkaistu 28.7.2020 syke.fi- ja ymparisto.fi-palvelussa Valtion vesitaloushankkeet on arvioitu kattavasti ensimmäistä kertaa. Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa järvien ja jokien säännöstelyhankkeista, kalateiden,

Avaa

Sinilevähavainnot lisääntyneet hieman sisävesillä ja merellä

16.6.2022

Sinilevästä on tehty joitakin havaintoja sisävesillä ja merialueilla, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Merellä sinilevää on havaittu pinnanalaisissa vesikerroksissa, mutta pintakukintoja ei ole vielä

Avaa

Milla Torkkel Hämeen ELY-keskus

Laaja-alainen näkemys osaksi hulevesien hallintaa

15.5.2020

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Kuivat kesät, sateiset talvet sekä rankkasateet lisääntyvät. Ääri-ilmiöt luovat paineita tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin myös hulevesien hallinnallinnalle. Mitoitussateet muuttuvat ja

Avaa

Syksyn sateet ovat parantaneet vesitilannetta (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

9.12.2019

Syksyn ja alkutalven sateet ovat parantaneet suurten järvien vesitilannetta pitkään jatkuneen kuivuuden jälkeen.

Avaa

Ruovikon niitto on vain laastari – uusi käsikirja antaa ohjeita, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla

30.9.2022

Suomen ympäristökeskus SYKE ja Metsähallituksen Luontopalvelut tiedottavat Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen uusi käsikirja tarjoaa toimintamallin siitä, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla, eli millaisilla ratkaisuilla rehevöitymistä

Avaa

Vastaa kyselyyn eteläisen Pirkanmaan vesien kunnosta

2.7.2021

Onko lähivesistössäsi sinilevää? Ovatko rannat kasvamassa umpeen? Pirkanmaan ELY-keskus kartoittaa eteläisen Pirkanmaan vesistöjen käyttäjien kokemuksia vesien tilasta ja kunnostustarpeesta. Vastaa kyselyyn! Kysely on osa eteläisen

Avaa

Vatten.fi tarjoaa tarkkaa ja ajantasaista vesitilannetietoa ruotsiksi

1.12.2021

Suomen ympäristökeskuksen juuri julkaisema vatten.fi on ensimmäinen kattava ruotsinkielinen vesitilannepalvelu maassamme. Palvelu kokoaa yhteen verkkopalveluun hyödyllisiä työkaluja, tuoreita uutisia, yleistä ja syventävää vesitietoa sekä monipuolisen

Avaa

Vesistökunnostuksesta iso tietopaketti Vesi.fi:ssä

30.6.2022

Vesi.fi:ssä on avautunut uusi laaja teemasivu vesistöjen kunnostamisesta. Sivusto antaa tietoa kunnostuksen mahdollisuuksista, menetelmistä ja toteuttamisesta. Sieltä voi myös löytää yhteistyökumppanin kunnostushankkeeseen. Kiinnostaako lähijärven tai

Avaa

Tulvia odotettavissa Pohjois-Pohjanmaan jokivesissä

28.10.2020

Viime päivien ja viikkojen lumi- ja vesisateiden vuoksi Pohjois-Pohjanmaan jokivesissä on odotettavissa tulvia lähipäivinä. Useassa joessa vesimäärä ja vedenkorkeus ylittää moninkertaisesti ajankohtaan nähden keskimääräiset tasot.

Avaa

Vesikirjeessä tietoa vesiosaamisen kehittämisestä ja viennistä

10.3.2022

Tuoreessa SYKEn Vesikirjeessä kerrotaan muun muassa siitä, miten suomalaista vesiosaamista viedään Etelä-Amerikkaan sekä vesiosaamisen sekä vesialan toimijoiden osaamisen kehittämisestä kotimaassa. Uutiskirjeestä voit lukea myös haja-asutuksen

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tavanomaista suurempiin tulviin Iijoen ja Kuivajoen vesistöalueilla

21.4.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Oulun pohjoispuolisilla vesistöalueilla lunta on huomattavasti keskimääräistä enemmän.  Tulva Ii- ja Kuivajoella tulee olemaan todennäköisesti keskimääräistä suurempi. Tulvavaara

Avaa

Logo ELY-keskus

Elokuun loppupuolen sateet näkyivät maavesivarastoissa ja vain vähän vesistöissä (Pohjalaismaakunnat)

7.9.2021

Elokuun alkupuoliskolla jokien virtaamat olivat kuivan kesä- ja heinäkuun jäljiltä pieniä ja järvien vedenpinnat alhaisia. Kuivan ja lämpimän alkukesän seurauksena maaperän vesivarastoissa oli vajausta elokuun

Avaa

Vesitietoa arkeen ja vapaa-aikaan – Opettaja tule mukaan vesi.fi-kehittäjäksi

17.12.2020

Vesi.fi-palvelu lanseerattiin virallisesti toukokuun 2020 lopussa. Palvelun on löytänyt tänä vuonna jo lähes 75 000 käyttäjää, ja palvelusta on saatu erinomaista palautetta. Vesi.fi-palvelun testaamisessa on

Avaa

Selkämeren ulapalla laajalti sinilevää, sisävesillä lämmin sää edistänyt sinilevien kasvua

15.7.2021

Rannikolla ja avomerialueilla sinilevää on havaittu vaihtelevasti. Rannikolla havainnot painottuvat edelleen Saaristomerelle. Helle on edistänyt sinilevän kasvua sisävesillä, mutta havainnoissa sinilevää on pääosin vähäisesti. Järvillä

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat saaneet oman rannikon vesistökunnostusverkoston

13.4.2022

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkovedet ovat pääosin heikossa tilassa, mutta tahtotila vesien tilan parantamiseksi yhdistää uunituoreen verkoston jäseniä. Verkosto kokoaa yhteen rannikkovesien tilasta kiinnostuneita tahoja yksityishenkilöistä

Avaa

Pienvesien kartoitukset jatkuvat Pirkanmaalla nykytilan ja ennallistamistarpeiden selvittämiseksi

7.6.2022

Pirkanmaan ELY-keskus jatkaa viime vuonna alkaneita pienvesien maastokartoituksia tulevalla maastokaudella. Kartoituksien tavoitteena on parantaa tietoja Pirkanmaan pienvesien luonnontilasta sekä ennallistamistarpeesta. Pirkanmaan ELY-keskuksessa aloitettiin viime vuonna

Avaa

Raahen alueen säännösteltyjen vesien säännöstelykäytäntöjä kehitetään – hankkeen pohjaksi toivotaan käyttäjien näkemyksiä kehittämistarpeista

30.9.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy ovat käynnistäneet Raahessa kehittämishankkeen, joka koskee vedenkorkeuksien säännöstelyä Haapajärven tekojärvessä sekä merestä padotuissa Siniluodonlahdessa ja Kuljunlahdessa sekä

Avaa

Kalatisikillä kirjolohi

Nähdäänkö Suomessa lähitulevaisuudessa rannikolla sijaitsevia kiertovesilaitoksia? – Uusi toimintamalli voi lisätä poikastuotantoa ja lyhentää kasvukautta

16.9.2020

Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt yhdistetyn avomeri- ja kiertovesiviljelyn haasteita ja arvioinut toimintamallin kannattavuutta. Suurimmat haasteet liittyvät osaavan työvoiman saatavuuteen, alan koulutukseen, kalojen siirtämiseen kiertovesilaitoksesta merelle

Avaa

Vesistötutkimuksen osaamiskeskus nostaa yhteistyön ja tutkimuslaitteistot uudelle tasolle

23.5.2022

Uusi osaamiskeskus Freshwater Competence Centre (FWCC) kehittää vesistötutkimuksen infrastruktuuria, tutkimuslaitteistoja sekä huipputason suomalaista osaamista sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostaman keskuksen tavoitteena

Avaa

Metsätalouden riski pohjavesien laadulle verrattain pieni

18.1.2022

Metsätalouden todennetut vaikutukset pohjavesien laadulle ovat osoittautuneet verrattain pieniksi. Tutkittua tietoa vaikutuksista on kuitenkin melko vähän ja siksi seurantoja tulisi lisätä ja kehittää mahdollisimman nopeasti.

Avaa

Timo Yrjänä Inarilla

Vesiosaaminen saa vauhtia?

13.1.2021

Kahden vesialaa ohjaavan ministeriön rahoittama vesiosaamisen kehittäminen on lähtenyt käyntiin. Kehittämishankkeen taustoista on projektipäällikkö Annina Takala kirjoittanut jo aiemmin blogin tälle sivuostolle. Oulun yliopisto järjesti

Avaa

Lumikertymien vuoksi Pirkanmaan vesistösäännöstelyissä varaudutaan kevättulviin

19.2.2021

Lunta on tänä talvena niin runsaasti, että säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Vedenkorkeuden alentamisella säännösteltyihin järviin tehdään tilaa sulamisvesille, jotta tulvavedet eivät aiheuttaisi

Avaa

Vesiensuojeluun panostetaan edelleen – Vesienhoito edistyy 14 uuden hankkeen voimin Lounais-Suomessa

21.6.2022

Sekä ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta että maa- ja metsätalousministeriöstä on myönnetty rahoitusta reilut 350 000 euroa erilaisiin vesistökunnostuksiin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Haku oli auki viime syksynä

Avaa

Logo ELY-keskus

Järvien ja pohjavesien pinnat nousivat ja jokien vedenlaatu heikkeni (Pohjalaismaakunnat)

5.11.2021

Kuivan kesän ja alkusyksyn jäljiltä matalalla olleet järvien ja tekojärvien vedenpinnat nousivat runsaiden sateiden seurauksena lokakuun puolivälin jälkeen ajankohdan keskimääräisiä tasoja ylemmäksi. Sateiden johdosta vedenlaatu

Avaa

Kesäkuun vesitilannekatsaus: jokien ja järvien vesipinnat ovat laskeneet ajankohdan tyypillisille tasoille (Pohjalaismaakunnat)

4.7.2022

Kesäkuun aikana pohjalaismaakuntien jokien ja järvien vesipinnat ovat laskeneet hyvältä alkukesän tasolta ajankohdan tyypillisille tasoille. Touko-kesäkuun vaihteen sateiden seurauksena vesipinnat nousivat jonkin verran ajankohdan keskimääräisiä

Avaa

Vesi.fi – vesitiedon lähde

13.12.2019

Suomen ympäristökeskus rakentaa parhaillaan kansalaisille suunnattua vesi.fi-verkkopalvelua yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja ELY-keskusten kanssa. Projekti on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa vesitaloustiedon tuottamisen ja jakamisen kehittämishanketta

Avaa

Vesistötutkimuksessa käytettävää robottivenettä esitellään Vantaanjokipäivänä 28.10.2022

Vesistötutkimuksen huipputeknologia laajemmin käyttöön verkostoitumisen avulla

2.11.2022

Uuden vesistötutkimuksen osaamiskeskuksen Freshwater Competence Centre (FWCC) partneriorganisaatiot esittelivät uusimpia teknologisia ratkaisuja 28.10.2022 Vantaanjokipäivän tilaisuudessa. Esillä oli esimerkiksi robottiveneitä, droneja, laserkeilausteniikkaa ja sensoreita.  Vahvistamalla verkostoitumista

Avaa

Metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen paikkatietoanalyysin avulla

22.2.2022

Metsätalous aiheuttaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta etenkin turvemaavaltaisilla alueilla, joita löytyy runsaasti mm. Kokemäenjoen valuma-alueelta. Pahimpia kuormituslähteitä ovat suometsien ojitukset ja maanmuokkaus, joiden seurauksena ravinteita ja

Avaa

Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueelle on tulossa geologinen rakenneselvitys

8.6.2021

Mittaukset ovat alkaneet Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueella geologista rakenneselvitystä varten. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Hämeenkyrön kunta ja Nokian Vesi Oy. Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueelle

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategiatyö etenee

4.6.2021

Haja-asutuksen vesihuollon kehittämistarpeet on tunnistettu. Jatkossa korostuvat kokonaisuuden hallinta, suunnitelmallisuus ja yhteistyö. Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille päivitettävässä ja vuoteen 2030 ulottuvassa haja-asutuksen vesihuoltostrategiatyössä on

Avaa

Ilmastonmuutos haastaa vesistösäännöstelyä Teuronjoen ja Puujoen alueella

29.6.2022

Hämeen ELY-keskuksen koollekutsuma yhteistyöryhmä on ryhtynyt selvittämään, miten poikkeuksellisiin vesivuosiin pystytään jatkossa varautumaan paremmin. Kuluneen kevään vesitilanne oli haastava. Sekä Teuronjoella, sen latvoilla, että Puujoella

Avaa

Valtion vesistörakenteita kunnostetaan Kainuussa

5.7.2022

Kainuun ELY-keskus huolehtii valtion hallinnassa olevista vesistöhankkeista ja -rakenteista sekä niiden ylläpidosta Kainuussa. Valtion vesistörakenteita kunnostetaan tänä vuonna Sotkamon Lontanjoen uittopadolla. Lisäksi Puolangalla sijaitsevan Askanjärven

Avaa

Uusi vesienhoitoverkosto käynnistyy eteläisellä Pirkanmaalla

14.10.2021

Pirkanmaan ELY-keskus on käynnistämässä uuden vesienhoitoverkoston toimintaa eteläisellä Pirkanmaalla. Ensimmäinen kokous on 9. marraskuuta. Tule mukaan ideoimaan verkoston toimintaa ja vaikuttamaan sen sisältöön! Vesienhoitoverkoston ensimmäisen

Avaa

Maailman vesipäivä: Talousveden merkitys ja häiriötilanteisiin varautuminen

22.3.2022

Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa puhdasta juomavettä. Vettä tarvitaan myös ruoanlaittoon ja peseytymiseen. Veden tavoitemäärä on 20 l/as/vrk ja minimimäärä 5 l/as/vrk. Vuonna 1992 YK:n

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 2.7.2020: Sinilevätilanne rauhoittunut sekä merialueilla että sisävesillä

2.7.2020

Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla on havaittu viime viikkoa vähemmän sinilevää. Tuulinen ja pilvinen sää on hillinnyt sinilevän pintakukintojen esiintymistä merialueilla ja sisävesillä. Sinilevät voivat kuitenkin runsastua

Avaa

Kainuun kaivoissa riittää vielä vesi

13.7.2021

Kaivoissa on riittänyt vielä vettä helteistä huolimatta. Kainuussa on noin 10000 asukasta kiinteistökohtaisen vesijärjestelmän varassa ja lisäksi myös vapaa-ajan asunnoilla on kaivoja. llmatieteenlaitos ennustaa, että

Avaa

Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista järvillä

31.3.2021

Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista monilla järvillä ja lammilla Kainuussa. Lisäksi lämmin sää ja vesisateet nopeuttavat jään ohenemista. Vedenkorkeudet säännöstellyillä ja luonnontilaisilla järvillä ovat

Avaa

Meloja Vanajavedellä

Miten sinä liikut vesillä?

17.6.2022

Melojien ja sup-lautailijoiden määrät kasvavat vuosi vuodelta, vai pitäisikö sanoa kesä kesältä. Minäkin olen melomista testannut, mutta suppailu on mun juttu. Näiden edellä mainittujen lisäksi

Avaa

Vesa Kettunen, Pohjoismaiden myyntijohtaja, Kemira

Luotamme vesijohtoveteen, mutta emme tunne sen tuotantoa

3.9.2020

Tänä keväänä, yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa, tutkimme Kemiralla suomalaisten kuluttajien asenteita ja tietämystä liittyen vesijohtoveteen. Tutkimukseen osallistui      1 040 suomalaista. Tuloksista korostuu tarve käydä

Avaa

Tue vesihuollon kehittämistä – vastaa kyselyyn!

8.7.2020

Läntisen Suomen alueelle laaditaan yhteinen, vuoteen 2050 ulottuva vesihuoltostrategia, joka kattaa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Hankkeen tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä

Avaa

Merimaisema

Vesiasiantuntijaksi Varsinais-Suomen ELY-keskukseen?

13.8.2020

  ELY-keskus kehittää ja tukee alueellista hyvinvointia Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset kehittävät ja tukevat alueillaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Avaa

Sinilevätilanne rauhoittunut sekä sisävesillä että merialueilla

5.8.2021

Sisävesillä ja Itämeren rannikoilla sinilevähavaintojen määrä on kääntynyt laskuun. Sisävesillä tilanne on tavanomaista rauhallisempi. Yleensä sinilevää esiintyy elokuussa eniten. Avomerialueilla olosuhteet ovat rauhoittuneet tuulisen viikonlopun

Avaa

Torju vesistöjen vieraslajit! Huomioi erityisesti nämä kolme lajia

7.6.2021

Vieraslajit voivat pilata uimarantoja sekä haitata kaloja ja alkuperäisiä kasveja. Jos havaitset vieraslajin vesistössä, ilmoita siitä www.vieraslaji.fi -sivustolle mieluiten kuvan kera. ELY-keskus toivoo havaintoja erityisesti

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeen ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoon ja tulvariskien hallintaan

10.5.2021

Hämeen ELY-keskus on myöntänyt lähes 603 000 euroa avustusta vesien- ja merenhoidon toteutusta sekä tulvariskien hallintaa palveleviin hankkeisiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien

Avaa

Maaliskuun 2021 vesitilannekatsaus: Täysi talvi vaihtui nopeasti kevättulviin (Pohjalaismaakunnat)

8.4.2021

Maaliskuun alkupuolella lumen vesiarvot pohjalaismaakunnissa olivat keskimääräiset tai keskimääräistä suurempia. Maaliskuun loppupuolella sää lämpeni selvästi ja sen johdosta lumen sulaminen eteni nopeasti. Aivan kuukauden viimeisinä

Avaa

Ely-keskus logo

Järvissä vesi edelleen korkealla Pirkanmaalla

10.1.2020

Pirkanmaan järvillä vesi on edelleen korkealla, ja nykytilanteessa vähäisetkin vesisateet nostavat vedenkorkeuksia lisää. Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuksien nousua on pystytty hillitsemään ja jopa hiukan laskemaan voimakkaiden

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan vesistökunnostajille 444 000€ ympäristöministeriön tukea vesistöjen kunnostukseen

1.6.2021

Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosittaiseen hankehakuun tuli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen ennätysmäärä hakemuksia. Marraskuussa 2020 päättynyt haku aktivoi kaikkiaan 24 hakijaa esittämään oman hankeideansa vesistökunnostukseen. Hakijoina olivat yhdistykset,

Avaa

Ely-keskus logo

Vesitilanne Hämeessä ajankohtaan nähden poikkeuksellinen (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

8.4.2020

Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat laskussa, mutta pysyneet vielä pääosin selvästi ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla. Suuret muutokset pinnankorkeuksissa eivät ole lähiviikkoina todennäköisiä. Tavallisesti järvien vedenpinnat nousevat

Avaa

Puita suolla

Ojasyvyyden vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuone­kaasu­päästöihin metsätalous­maalla tutkitaan Pudasjärvellä

16.6.2020

Turvemaiden metsien käyttöön etsitään kestäviä ratkaisuja. EU-rahoitteisen TurVI-hankkeen tavoitteena on suometsien puutuotannon turvaaminen, vesiensuojelun kehittäminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä siihen sopeutuminen. Eri syvyisistä ojista hankitaan tutkimuksellista

Avaa

Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana – mahdollinen sähköpula voi aiheuttaa muutoksia vesistöjen säännöstelyyn

5.1.2023

Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana. Osa säännöstellyistä järvistä jää tavallista alemmalle tasolle talven ajaksi. Pohjavesien pinnankorkeudet ovat myös edelleen alhaalla. Mäntyharjun reitillä useimpien

Avaa

Ely-keskus logo

Kokemäenjoen vesistöalueen vaikea vesitilanne on vaatinut poikkeuksellisia toimia (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

10.3.2020

Reilusti keskimääräistä suuremmat sateet ovat saaneet Pirkanmaan järvien vedenkorkeudet nousemaan. Säännöstelyyn on jouduttu hakemaan poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen tulvatilanne ei pahenisi. Tilanne on edelleen hankala, vaikka

Avaa

Logo ELY-keskus

Syyskuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat vedenkorkeuksia ja paikoin samensivat jokivesiä (Pohjalaismaakunnat)

6.10.2020

Syyskuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satoi paikoin erittäin runsaasti ja rankasti. Sateiden seurauksena vedenkorkeudet nousivat, mutta edelleen kuivan kevään ja kesän vaikutukset näkyvät järvissä ja joissa.

Avaa

Logo ELY-keskus

Kesäkuun vesitilannekatsaus: Lämmin kesäkuu näkyi pohjalaisvesistöissä

5.7.2021

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ja virtaamat olivat toukokuun sateiden seurauksena kesäkuun alussa selvästi ajankohdan keskimääräistä suuremmat. Kesäkuun vähäsateisuuden ja lämmön seurauksena kuun lopussa jokien

Avaa

Väitös: Yhdyskuntien kestävä vesihuolto edellyttää toimiakseen laajaa osaamista

8.9.2020

Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tampereen yliopisto tiedottavat Yhdyskuntien kestävä vesihuolto edellyttää perusteellista yhdyskuntien toimintojen tuntemusta sen lisäksi, että taloudelliset ja hallinnolliset järjestelyt toimivat hyvin ja

Avaa

Kansallisen vesihuoltouudistuksen visio ja toimenpideohjelma lausunnoille

8.12.2020

Suomessa aloitetaan vuonna 2021 kansallinen vesihuoltouudistus. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille uudistuksen vision sekä toimeenpano-ohjelman luonnoksen. Luonnoksessa on listattu vesihuollon kymmenen keskeisintä kehittämistarvetta lähivuosille.

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 25.6.2020: Sinilevän määrä lisääntynyt merialueilla ja sisävesillä

25.6.2020

Sinileviä on havaittu viime viikkoa enemmän sekä merialueilla että sisävesillä. Kesäkuun lämmin ajanjakso on lämpöaallolle tyypillisesti edesauttanut sinilevien runsastumista. Lämpimän sään jatkuessa sinilevien pintaesiintymät voivat

Avaa

ELY-keskus rahoittaa vesihuollon turvaamista poikkeusoloissa – Kouvolan haja-asutusalueen vesiosuuskuntien yhteishanke käynnistyy

19.1.2021

Valtion 2020 II lisätalousarviossa on varattu määrärahaa vesihuollon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tukea suunnataan erityisesti hankkeisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa vesihuollon palvelujen turvaaminen epidemia- ja muissa erityistilanteissa

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.2.2021

25.2.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,18.  Pinta on laskenut 8 cm helmikuun alusta. Nyt taso on 18 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Jatkossa lisäjuoksutus aloitetaan

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 9.7.2020: Sinilevätilanne on maltillinen sekä sisävesillä että merialueilla

9.7.2020

Sinilevätilanne on jatkunut rauhallisena sekä sisävesillä että merialueilla. Tuulinen ja pilvinen sää on edelleen kuluvalla viikolla hillinnyt leväesiintymiä, ja epävakaan sään jatkuessa sinilevien pintakukintojen runsastumisen

Avaa

Logo ELY-keskus

Kevään tuloon varaudutaan mittaamalla jokijäiden paksuuksia ja tekemällä säännösteltyihin järviin tilaa sulamisvesille

11.3.2022

Jokijäät olivat pohjalaismaakunnissa helmi-maaliskuun vaihteessa keskimääräistä paksumpia eli noin puoli metriä ja paikoin ylikin. Esimerkiksi jään paksuus Lapväärtinjoen suistossa, Isossakyrössä ja Perhonjoen suistossa oli paikoin

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeen vesitilanne on talvisen rauhallinen

15.3.2021

Lauha viikonloppu on saanut virtaamat hienoiseen kasvuun, mutta ennusteen mukainen sään viileneminen kääntää jokien pinnat taas laskuun. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräisiä tasoja tai jonkin

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.8.2020 (Pohjois-Savo)

27.8.2020

Vedenpinnat edelleen matalalla Kallaveden vedenpinta on noin 15 cm ajankohdan keskimääräisen korkeuden yläpuolella, tasossa NN+81,55 m. Viime vuonna samaan aikaan vedenpinta oli alhaalla, tasossa NN

Avaa

Talviaikaiset vesisateet tuovat vesistösäännöstelylle uusia haasteita

20.1.2021

Vielä 20 vuotta sitten, siis ihan vähän aikaa sitten, ei Suomessa voitu kuvitella talvea ilman lunta. Etelässä pysyvä lumi tuli marras-joulukuussa ja pohjoisessa noin kuukautta

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.10.2021

28.10.2021

Lokakuu kääntyi märäksi. Järvien pinnat ovat nopeassa nousussa ja jokien virtaamat ovat suuria. On ajankohtaista käydä varmistamassa, että soutuvene talvehtii riittävän korkealla järven pinnasta. Nyt

Avaa

Tiekartta avuksi maatalouden vesiensuojelun haasteiden ratkontaan

20.1.2022

Varsinais-Suomen ELY-keskus on selvittänyt maatalouden vesiensuojelun haasteita osana Saaristomeren hot spot -tiekarttatyötä. Haasteet on koottu vuoden 2021 lopulla julkaistuun Maatalouden vesiensuojelun pullonkaulat -raporttiin. Maatalouden vesiensuojeluun

Avaa

Virtuaalinen esittelytilaisuus Raahen alueen vesien säännöstelykäytäntöjen kehittämisestä 14.4.

12.4.2021

Raahen alueelle on aikanaan rakentunut monimutkainen vesistöjärjestelmä terästehtaan vedensaannin varmistamiseksi. Laaditussa selvityksessä vesistöjärjestelmän käyttöön haetaan sellaisia ratkaisuja, että tehtaan vedenkäytön lisäksi huomioitaisiin nykyistä paremmin myös

Avaa

Lapin säännösteltyjen vesistöjen jääolosuhteet voivat poiketa tavanomaisesta

12.1.2023

Sähköenergian tarve voi kuluvana talvena johtaa tavanomaisesta poikkeaviin juoksutuksiin Lapin alueen säännöstellyissä vesistöissä. Tästä johtuen jäätilanne erityisesti Kitisen, Kemijoen pääuoman, Suolijärvien, Vanttausjoen, Kaihuanjoen, Juotasjoen ja

Avaa

Hossaan uusi pohjavesiasema

21.9.2021

Hossa on sijaintina asemalle suotuisa, koska ihmisten vaikutus on vähäinen. Uuden pohjavesiaseman avaaminen on harvinaista. Pohjavesiasemaverkon tarkoituksena on seurata pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita ja pohjaveden laatua

Avaa

Raahen vesistöjen säännöstelyn kehittäminen etenee, selvityksiä esitellään yleisötilaisuudessa 25.1.

19.1.2023

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy tekivät vuosi sitten Raahen säännösteltyjen vesien tilan parantamista koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimusosapuolet laativat vuosittain toimenpideohjelman, jossa sovitaan toimenpiteiden

Avaa

Vesikirje-uutiskirje on uudistunut

15.10.2021

SYKEn toimittama ja julkaisema Vesikirje-uutiskirje ilmestyi uudistettuna 15.10.2021. Uusi ulkoasu keventää vesiin liittyvien uutisten selaamista ja lukemista. Erityisesti muutoksessa on panostettu kuviin ja visuaalisuuteen. Otamme

Avaa

Sinilevätilanne heikentynyt merialueilla huomattavasti, sisävesillä tilanne rauhallinen

14.7.2022

Sinilevähavainnot ovat runsastuneet huomattavasti sekä rannikolla että avomerellä. Havainnot ovat lisääntyneet niin Suomenlahdella kuin Pohjanlahdellakin. Sisävesien sinilevätilanne on pysynyt keskimääräistä parempana, vaikka havainnot ovat hieman

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus varoittavat hyyteiden nostamasta korkeasta vedenpinnasta Iijoen vesistöalueella Taivalkosken ja Pudasjärven alueilla

12.2.2021

Syksyn runsaiden sateiden myötä Iijoen valuma-alueella on paljon vettä ja Iijoessa virtaama ovat ajankohtaan nähden suuria. Tämän vuoksi Iijokeen ei ole pakkasista huolimatta joka paikkaan

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.6.2021

24.6.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,31.  Pinta on laskenut kevään huipusta jo 25 cm.   Nyt taso on 5 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset lopetettiin

Avaa

Logo ELY-keskus

Pirkanmaan vesitilanne rauhallinen – talvitulvilta vältytään tänä jouluna

17.12.2020

Pirkanmaan järvillä vesitilanne on lähellä ajankohdan keskimääräistä, eikä lähipäiville ennustetuista vesi- ja lumisateista huolimatta ole loppuvuodesta odotettavissa viime talven kaltaista talvitulvaa Kokemäenjoessa. Luonnontilaisilla järvillä ollaan

Avaa

Vesi.fi-verkkopalvelu tulevaisuuden tekijöiden testissä

11.12.2019

Iittalan yhtenäiskoulun 5 A -luokka pääsi testaamaan vesi.fi-verkkopalvelua heti tuoreeltaan sen julkaisun jälkeen. Testiryhmä antoi palvelun kehittäjille hyödyllisiä kommentteja sivuston sisällöstä ja myös mielenkiintoisen vinkin

Avaa

Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle – rohkealle Hiitolanjoen avaajalle

28.10.2020

Ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä antoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja sen toimitusjohtajalle Hanna Ollikaiselle. Säätiö on Ollikaisen johdolla mahdollistanut hankkeen, jossa kolme

Avaa

Joulukuun Vesikirjeessä teemana haitalliset aineet

13.12.2022

Tuoreessa joulukuun Vesikirjeessä paneudutaan pääasiassa haitallisten aineiden hallintaan eri näkökulmista. Uutta tietoa on tarjolla taajamien valuma- eli hulevesiä puhdistavista hulevesialtaista ja haitta-aineiden tarkasta tutkimusmenetelmästä eli

Avaa

Vaikuta vesiin – hae rahoitusta kunnostuksiin – webinaari ja etätyöpaja 7.10.2022

5.10.2022

KAIPO-verkko (Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkostojen vahvistamishanke) järjestää webinaarin ja etätyöpajan pe 7.10.2022 klo 12–15. Tilaisuudessa esitellään erilaisia pääosin vesistöihin kohdistuvia rahoitushakuja. Vesienhoidon

Avaa

Vesijalanjälki – Ei pelkkää hanavettä

30.6.2021

SYKEn uuden vesijalanjälkilaskurin avulla voi selvittää omaa vedenkulutustaan. Yksinkertaisen laskurin avulla vedenkulutuksesta voi havaita mahdolliset vesisyöpöt tai vaihtoehtoisesti onnitella itseään keskiarvoa pienemmästä vedenkulutuksesta. Äkkiseltään vedenkulutuksen voi

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeen vesistöjen vedenkorkeuksissa ei suurta vaihtelua

15.11.2022

Vesistöjen vedenkorkeudet ovat lähes koko Hämeessä hieman keskimääräistä alempana, eikä niihin ennusteta suuria muutoksia. Suurin osa järvien vedenkorkeuksista on jo kääntynyt nousuun. Kokemäenjoen vesistöalueella Vanajaveden

Avaa

Logo ELY-keskus

Elokuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat virtaamia vain hetkellisesti elokuun alussa (Pohjalaismaakunnat)

1.9.2020

Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat myös elokuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet heinä-elokuun vaihdetta lukuun ottamatta keskimääräistä pienempiä. Elokuun alun sateet nostivat hetkellisesti

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.3.2021

25.3.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,06.  Pinta on laskenut 11 cm maaliskuun alusta ja lienee nyt alimmillaan. Nyt taso on 14 cm yli ajankohdan

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevää yhä vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)

23.7.2020

Runsaita levähavaintoja on ollut Kaakkois-Suomen järvillä vähän myös tällä viikolla. Vakiohavaintopaikoista vain Lappeenrannan Haapajärvellä on runsaasti levää. Muilla havaintopaikoilla todetut levämäärät ovat olleet varsin vähäisiä.

Avaa

Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintojen määrää merellä ja sisävesillä

11.8.2022

Sinilevätilanne on huonontunut aiempiin viikkoihin verrattuna lämpimän sään seurauksena. Sisävesillä sinileväkukintoja on nyt havaittu keskimääräistä enemmän, vaikka järvien pintalämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisiä. Myös merialueilla on

Avaa

Lokakuun vesitilannekatsaus: Syyssateet toivat pieniä tulvia mukanaan (Pohjalaismaakunnat)

4.11.2020

Lokakuun sateet saivat pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenpinnat vähitellen nousuun. Lokakuun lopulla satoi runsaasti. Kolmen vuorokauden 25. – 27.10.2020 yhteenlaskettu sademäärä oli Pohjanmaan rannikolla monin

Avaa

Lokakuun Vesikirjeessä asiaa kuivuudesta ja vesistöjen ekologisen tilan seurannasta

13.10.2022

Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista mm. kuivuusriskien hallinnasta, vesistöjen ekologisen tilan seurannan kehittämisestä sekä yhteistyöstä Kolumbian kanssa. Ilmastonmuutoksen myötä

Avaa

Logo ELY-keskus

Helmikuun vesitilannekatsaus: Kovia pakkasia ja runsaasti lunta (Pohjalaismaakunnat)

2.3.2021

Helmikuu oli alueellamme hyvin talvinen. Lähes koko kuukauden ajan lämpötila oli reilusti pakkasella ja lisäksi useampaankin otteeseen satoi runsaasti lunta. Lumen vesiarvot olivat helmikuun lopussa

Avaa

Pilottikunnat haussa – Vesihuollon kiertotalouden ja hiilineutraalisuustavoitteiden edistäminen (Vesihuki)

16.11.2021

Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman visio vuodelle 2030 on: ”Vastuullinen vesihuoltoala turvaa laadukkaat ja turvalliset vesihuoltopalvelut ja on hiilineutraali kiertotalouden edelläkävijä.” Tämä on merkittävä tavoite myös kuntien

Avaa

Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinnan arviointiin uusi työkalu

5.9.2022

Nyt pientenkin vesilaitosten on helppo arvioida omaisuutensa tila maksuttomalla työkalulla. ELY-keskus on julkistanut yksinkertaisen Excel-pohjaisen työkalun vesiosuuskuntien ja muidenkin pienten laitosten omaisuudenhallinnan tueksi. Työkalu on

Avaa

Sisävesillä ja rannikolla maltillisesti sinilevää, Suomenlahden avomerialueilla havainnot lisääntyneet

12.8.2021

Sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena järvillä ja rannikkoalueilla. Sisävesillä sinilevää on keskimääräistä vähemmän. Suomenlahden avomerialueilla sinileväkukintoja on havaittu edellistä kuukautta runsaammin, ja Suomenlahden suulla levälauttoja on

Avaa

Logo ELY-keskus

Vesienhallinnan edistämiseen Hämeessä myönnettiin 300 000 euroa

8.6.2021

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen valtakunnallisessa avustushaussa Hämeen ELY-keskuksen toimialueelta kaksi hanketta sai tukea: Hämeen ammattikorkeakoulun ”Opitaan ojista” sekä Vanajavesisäätiön ”JUUREVA”. Hankkeiden saama avustusmäärä on

Avaa

Suomalainen talousvesi täyttää laatuvaatimukset lähes 100-prosenttisesti

4.1.2023

Alkuperäinen julkaisu THL:n verkkosivuilla 15.12. Suomessa käytetään erittäin hyvälaatuista talousvettä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore raportti. Talousvesi on vettä, joka on tarkoitettu kotitalouskäyttöön,

Avaa

Ehdota vesistöihin ja vesiin keskittyvää tutkimus-, testaus- tai yhteistyöympäristöä Living Lab -atlakseen

13.1.2023

Suomen ympäristökeskus toivoo yhteydenottaja 22.1.2023 mennessä kaikilta toimijoilta, joilla on vesiin liittyvä Living Lab -tyyppinen tutkimusympäristö. Kartoituksen avulla pääsemme vertailemaan suomalaisia tutkimusympäristöjä kansainvälisiin, jolloin saadaan esille

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.1.2021

29.1.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,24.  Pinta on laskenut 12 cm kuukaudessa. Nyt taso on 21 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallaveden lisäjuoksutukset on lopetettu

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 16.7.2020: Sinilevien määrä on runsastunut sekä merialueilla että sisävesillä

16.7.2020

Sekä merialueilla että järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän, joskin vertailussa aikaisempiin vuosiin levähavaintoja on edelleen keskimääräistä vähemmän. Sinilevien määrä on tavallisesti suurimmillaan heinäkuun lopulla

Avaa

Logo ELY-keskus

Lämpenevä sää näkyy pohjalaisvesistöissä

14.4.2022

Päivälämpötilojen nousu ja yöpakkasten väheneminen on lisännyt ja lisää jokien virtaamia Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, missä tulvahuippua ennustetaan pääosin ensi viikolle. Myös Keski-Pohjanmaalla virtaamat ovat osin

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus

30.10.2020

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.10.2020 vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34.  Pinta on nyt noussut 27 cm kuukaudessa ja nyt taso on 40 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon.

Avaa

Vesikirjeessä asiaa kemikaaliturvallisuudesta, vesien kemiallisesta tilasta sekä suojelun ja kunnostuksen yhteensovittamisesta

26.8.2022

Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista. Elokuun Vesikirjeessä mukana seuraavat aiheet: Kansallinen kemikaaliohjelma asettaa tavoitteita ja suuntaviivoja kemikaaliturvallisuuden kehittämiseksi. Ohjelman

Avaa

Vähäsateisen syksyn myötä vesistöjen vedenkorkeudet keskimääräistä alempana Etelä-Savossa

12.10.2022

Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat vähäsateisen syksyn jäljiltä ajankohtaan nähden keskimääräistä alempana. Sääolot ovat kuitenkin alkaneet muuttua sateisemmaksi, jonka myötä luonnontilaisissa pienissä vesistöissä vedenkorkeudet lähtevät hiljalleen

Avaa

Vedenpinnat poikkeuksellisen korkealla Oulujoen vesistöalueella, hyydetulvariskiä minimoidaan Oulujokivarressa

9.12.2020

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset tiedottavat Oulujoen vesitilanteesta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hyydetulvariskin minimointi Oulujoen virtaamia pienentämällä nostaa todennäköisesti vedenpintaa Oulujärvessä sekä sen yläpuolella olevissa järvissä.

Avaa

Joulukuun Vesikirje ilmestynyt

16.12.2021

Suomen ympäristökeskuksen toimittaman Vesikirjeen uusin numero on ilmestynyt 16.12. Uutiskirje julkaistaan jo toista kertaa uudella alustalla, joka helpottaa uutisten selaamista ja lukemista. Vesikirje kokoaa keskeisiä

Avaa

Ely-keskus logo

Runsaat sateet ja lauha sää saa vesistöt tulvimaan (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi)

18.2.2020

Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Talven leuto ja sateinen sää on pitänyt järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden erittäin suurina. Lunta

Avaa

Kysely Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen käyttäjille on avattu

13.9.2022

Hämeen ELY-keskuksen toteuttama verkkopohjainen kysely Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen käyttäjille on avattu. Kyselyssä selvitetään vesistöalueen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.9.2020

24.9.2020

Syyskuussa on satanut paljon. Nyt ennuste on sen suuntainen, että viime syksyn kaltaista haitalliseksi koettua vedenpintojen laskua ei syksyn edetessä tapahdu. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla

Avaa

Koottua tietoa tulvariskien hallinnasta vesi.fi-palvelussa

17.12.2021

Vesi.fi-palvelussa julkaistiin tulvariskien hallinnasta uusi teemasivusto, joka esittelee tulvia ja niihin varautumista. Tietoa saa tulvariskien alustavasta arvioinnista, tulvavaaroista, tulvaryhmistä ja toiminnasta tulvatilanteissa. Lisäksi voi tutustua

Avaa

Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia

27.4.2021

Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen

Avaa

Logo ELY-keskus

Vesi elämän rakentajana -webinaari tulossa, varaa aika kalenteriisi!

7.5.2021

Kokemäenjoen vesivisio2050 laadittiin 2017 alueellisten sidosryhmien, ELY-keskusten ja maakuntien liittojen yhteistyönä. Visio on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen käytön, vesien hoidon ja kalatalouden

Avaa

Toukokuun vesitilannekatsaus: Järvien vedenpinnat pääsivät hyville alkukesän tasoille

6.6.2022

Toukokuun alussa pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tyypillisesti melko suuria. Erityisen suuri oli Perhonjoen virtaama, joka oli joen alaosalla tasolla 100 m3/s. Jokien virtaamat laskivat selvästi

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.9.2021

30.9.2021

Kevään tulvat ja kesän kuumuus ja kuivuus on tasaantunut yllättävän laajasti lähelle pitkänajan keskiarvoja. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,92.  Kallaveden pinta on uudelleen

Avaa

Kokemäenjoen vesistöalueen vedenpinnat vielä pitkään poikkeuksellisen korkeita (Häme, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

26.2.2020

Kokemäenjoen tulvatilanteeseen ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua, sillä sivujokien virtaamien pienentyessä juoksutuksia on lisättävä Pirkanmaan suurista järvistä. Järvet ovat jopa keskimääräisiä kevättulvia korkeammalla. Marraskuun alusta

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.1.2022

28.1.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,99.  Nyt taso on 6 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta alenee hiukan pakkaskauden jatkuessa. Muutokset alkuvuonna ovat olleet hitaita

Avaa

Verkostoyhteistyötä vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistämiseksi (Vesihuki)

13.10.2022

Vesihukiverkosto tukee vesihuoltolaitosten välistä ilmasto- ja kiertotalousyhteistyötä. Verkosto on hyviä käytäntöjä yhteen kokoava foorumi, jossa tiedon jakaminen ja vertaistuki ovat keskiössä. Vielä ehdit ilmoittautua mukaan

Avaa

Sinilevärintamalla vielä rauhallista Kaakkois-Suomen vesillä

17.6.2021

Viime päivien tuuliset kelit ovat sekoittaneet pintavettä niin, että silminnähtäviä sinileväesiintymiä ei tällä hetkellä ole havaittavissa järvi- eikä merialueilla. Viime viikolla merialueella havaittuja vähäisiä määriä

Avaa

Heinäkuun vesitilannekatsaus: Joet vähävetisiä, järvet normaalia alempana, Merenkurkussa sinilevää (Pohjalaismaakunnat)

31.7.2020

Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat heinäkuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet pieniä. Heinäkuun lopun sateet nostivat etenkin rannikon jokien pienten virtaamia, mutta Etelä-

Avaa

Joulukuun vesitilannekatsaus: Talvi saapui aikaisin (Pohjalaismaakunnat)

10.1.2022

Talvi tuli jo joulukuussa mukanaan kovat pakkaset ja runsaat lumisateet. Talvisen sään seurauksena vesistöissä esiintyi jonkin verran hyydeongelmia. Vesistöjen virtaamat kuitenkin olivat keskimääräistä pienempiä ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Ähtävänjoella hyyteet nostavat vesipintoja (Pohjalaismaakunnat)

13.1.2021

Viime päivien pakkaset ja kova tuuli ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin. Juoksutusta yläpuolisista Lappajärvestä ja Evijärvestä

Avaa

Uutta tietoa vesi.fi-palvelussa. Ahti-hahmo.

Vesi.fi:n karttapalvelusta näkee nyt myös historiatietoja vesitilanteesta

7.10.2020

Vesi.fi:n karttapalvelua on täydennetty mahdollisuudella ladata myös historiadataa. Karttapalvelusta näkee kätevästi, miten vaikkapa järven vedenkorkeus tai pintaveden lämpötila on kehittynyt. Järven vedenkorkeus kiinnostaa ranta-asukkaita. Vesi.fi-karttapalvelu

Avaa

Sijaintipaikkani vesitilanne -palvelu kertoo sijaintisi vesitilanteesta

Sijaintipaikkani vesitilanne – uusi palvelu käyttöösi

17.10.2019

Sijaintipaikkani vesitilanne on vesi.fi-verkkopalvelussa julkaistu uusi kätevä palvelu. Palvelun kautta voit yhdellä näytöllä tarkastella sijaintipaikkasi kokonaisvesitilannetta.

Avaa

Suomen kartta, pisara ja vuosi 2050

Läntisen Suomen alueelle laaditaan yhteinen, vuoteen 2050 ulottuva vesihuoltostrategia

8.4.2020

Hankkeen tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä ja toimiva vesihuolto vuonna 2050 ja millaisilla toimilla siihen päästään. Hanke on alkanut vuoden 2020 alussa ja valmistuu

Avaa

Laaja kooste biotalouden vesistövaikutuksien tutkimustuloksista

12.10.2020

Biotalouden vesistövaikutuksia ei vielä tunneta riittävän hyvin. Puutteita on nyt osin paikattu, kun Ambio-julkaisusarjan biotalous-teemanumeron artikkeleissa esitellään laajasti pohjoismaisen Biowater-hankkeen tuloksia. Artikkeleissa käsitellään mm. biotalouden

Avaa

Vesistökunnostusverkoston uutiskirje on uudistunut

16.6.2022

SYKEn ja valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston toimittama ja julkaisema uutiskirje ilmestyi uudistettuna 16.6.2022. Uusi ulkoasu keventää uutisten selaamista ja lukemista. Kuusi kertaa vuodessa julkaistavassa uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisista

Avaa

Lue uusin Vesikirje – Monipuolista tietoa ajankohtaisista vesiasioista

11.12.2020

SYKEn 10.12.2020 julkaisema Vesikirje kertoo kaupunkipurojen arvostamisesta, kipsinlevityksen vesistövaikutuksista, jätevesineuvonnasta sekä Koitajoen ja Tohmajoen ympäristökuorman vähentämisestä yhteistyössä Venäjän kanssa. Lisäksi voit tutustua maalajinimistöjen kirjavuuteen ja

Avaa

Vesistöjen vedenkorkeudet ovat hitaassa laskussa

11.7.2022

Vesistöjen vedenkorkeudet ovat koko maassa pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja hitaassa laskussa. Kesäkuu oli monin paikoin tavallista vähäsateisempi ja maaperä on kuivaa. Osassa maata

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus

31.12.2020

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.12.2020 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,36.  Pinta on laskenut 17 cm kuukaudessa. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallaveden

Avaa

Sinilevää vähän Kaakkois-Suomen vesillä

26.8.2021

Lappeenrannan Haapajärvellä on hieman sinilevää veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen muilla vakiohavaintopaikoilla ei sinilevää ole havaittu. Sinilevätilanne rauhallinen Viime päivien sateet ja tuulet ovat sekoittaneet vesiä eikä Kaakkois-Suomen sisävesien vakiohavaintopaikoilla ole

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.7.2021

29.7.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,89.  Pinta on laskenut kevään huipusta jo 67 cm, josta puolet heinäkuussa. Nyt taso on 22 cm alle ajankohdan

Avaa

Malkakoski tulvii Etelä-Pohjanmaalla

Toukokuun vesitilannekatsaus: Jokien virtaamat selvässä laskussa ja järvien pinnat tavanomaisilla kesätasoilla (Pohjalaismaakunnat)

3.6.2020

Säännösteltyjen luonnonjärvien ja tekojärvien pinnat päätyivät toukokuun aikana lähelle tavanomaisia kesätasoja. Kuortaneenjärven pinta laski toukokuun loppupuolella kesän tavoitetason paikkeille. Myös pitkään korkealla ollut Lappajärven pinta

Avaa

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satavesi-ohjelma järjestävät Selkämeriseminaarin Sataveden 20-vuotisen taipaleen kunniaksi

10.11.2022

Satakunnan vesien hyvä tila on haasteellinen tavoite meille kaikille. Satavesi-ohjelma on vuodesta 2002 alkaen edistänyt eri intressiryhmien yhteistyön kehittymistä sekä kymmenien paikallisten ja alueellisten vesienhoitohankkeiden

Avaa

Sinilevää havaittu vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)

16.7.2020

Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä tälläkin viikolla, runsaita levähavaintoja on ollut vain Lappeenrannan Haapajärvellä. Sinilevien määrä on  vesistöissä yleensä runsaimmillaan heinäkuun lopulla

Avaa

Ely-keskus logo

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.4.2020 (Pohjois-Savo)

29.4.2020

Vedenpinnan korkeudet Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,25. Pinta on laskenut kuukauden aikana 7 cm. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.3.2022

31.3.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04.  Nyt taso on 13 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on samalla tasolla kuin kuukausi sitten ja myös samalla

Avaa

Hyyde aiheuttaa ongelmia Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä

17.12.2020

Sateisen ja lämpimän syksyn myötä järvien vedenpinnat ovat monin paikoin keskimääräistä korkeammalla. Poikkeuksellinen syyssää näkyy myös tavanomaista suurempina virtauksina Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä. Lämpimän syksyn myötä jääkannen

Avaa

Tulvavesi nousee lähipäivinä vahinkorajalle Rovaniemellä ja Kittilässä

27.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Rovaniemellä ja Kittilässä vesi nousee lähelle tulvahuippua viikon vaihteessa. Molemmilla alueilla tulvahuippu on pitkä ja kestää todennäköisesti viikon ajan. Kittilässä

Avaa

Logo ELY-keskus

Lokakuun vesitilannekatsaus: Sademäärät ja virtaamat lähellä tavanomaisia (Pohjalaismaakunnat)

4.11.2022

Lokakuussa virtaamat olivat lähellä tavanomaisia. Alkukuun runsaat sateet näkyivät vedenlaadussa ja pohjavedenpinnoissa. Lokakuun alkuosan jälkeen virtaamat lähestyivät tavanomaisia tasoja Pohjalaismaakunnissa lokakuun sademäärät olivat noin 50–70

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.2.2022

24.2.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04.  Nyt taso on 4 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta nousi edellisen lumimyräkän seurauksena 5 cm, mutta nousu on

Avaa

Luonnonmukaisilla vesistökunnostuksilla ja turvemaiden ennallistamisella edistetään Euroopan vihreää kehitystä

17.11.2021

Kuluvana vuonna poikkeukselliset sääolosuhteet, kuten Saksan tulvat ovat nostaneet esille patojen ja tulvapenkereiden tehottomuuden tulvavesien hallinnassa. Niiden sijaan professori Daniel Hering Duisburg-Essenin yliopistosta peräänkuuluttaa uudessa hankkeessa muun

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevät runsastuneet hieman Pirkanmaan vesistöissä

25.6.2020

Pirkanmaalla havaittiin viikolla 26 sinileviä 11 valtakunnallisella leväseurantapaikalla. Runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvessä ja Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa.  Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä Lempäälän Lempoisten uimalassa, Pirkkalan

Avaa

Logo ELY-keskus

Joulukuun 2022 vesitilannekatsaus: Pakkanen pienensi virtaamia ja vedenlaatu parani (Pohjalaismaakunnat)

4.1.2023

Joulukuussa lämpötila pysytteli pääosin pakkasella. Reilumpia pakkasia esiintyi itsenäisyyspäivän ja joulukuun puolivälin paikkeilla. Talvisella säällä oli myös vaikutuksensa vesitilanteeseen. Vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat kuun puoliväliin

Avaa

Toukokuun 2021 vesitilannekatsaus: Runsaat sateet lyhyellä aikavälillä

2.6.2021

Vähäsateisen alkukuun jälkeen runsaat sateet toukokuun puolivälissä nostivat vedenpintoja. Paikoin ennätyksellisiä sademääriä Toukokuun alkupuoli oli vähäsateinen. Pohjalaisjokien pinnat olivatkin toukokuun alkupuolella ajankohdan tavanomaista pienempiä. Toukokuun

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.1.2023

26.1.2023

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,08.  Nyt taso on 2 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on noussut vuodenvaihteesta 6 cm. Nyt pinnan nousupyrähdys

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.6.2020 (Pohjois-Savo)

25.6.2020

Järvien vesipinnat ovat vielä suhteellisen hyvällä tasolla, mutta kuivuuden jatkuminen tarkoittaa vesitilanteen huononemista koko Pohjois-Savossa.  Jos kesäkuun tyyppinen suursäätila jatkuu vielä heinäkuun, vedenpinnat laskevat useissa

Avaa

Vesienpinnalla paljon siitepölyä Kaakkois-Suomessa

16.6.2022

Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomen vesillä, sen sijaan siitepölyä on vedenpinnalla ollut runsaasti sekä järvillä että Suomenlahdella. Itäisellä Suomenlahdella Huovarin havaintopisteellä on havaittu vesinäytteenoton yhteydessä vähäisiä

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.10.2022

27.10.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,73. Nyt taso on 21 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Syksyn vähäsateisuus on muuttanut alkukesän hyvän vesitilanteen selvästi keskimääräistä kuivemmaksi,

Avaa

Kuusen suopursuruoste värjää vesiä Pohjois-Pohjanmaalla, sinilevähavaintoja vähän

4.8.2022

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen on tullut Koillismaan ja Iin alueelta ilmoituksia sateen jälkeen vesistöihin ilmestyneistä ruskeista, kellertävistä tai ruosteenpunaisista pintalautoista.  Lauttojen on epäilty olevan turvetta tai sinilevää.

Avaa

Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Kaakkois-Suomen vesillä

1.7.2021

Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, tuulet ovat sekoittaneet vesiä ja runsaita sinilevähavaintoja ei vielä vakiohavaintopaikoissa ole havaittu. Lemin Kivijärven Kuuksenenselällä on hieman levää

Avaa

Logo ELY-keskus

Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma on hyväksytty

21.12.2021

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 16.12.2021 Vantaanjoen vesistöalueen päivitetyn tulvariskien hallintasuunnitelman vuosille 2022-2027. Hämeen ELY-keskuksen toimialueella on lisäksi hyväksytty Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueiden tulvariskien hallintasuunnitelmat.

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.3.2020 (Pohjois-Savo)

30.3.2020

Vedenpinnan korkeudet Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34.  Pinta on laskenut kuukauden aikana 11 cm. Taso on 43 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan

Avaa

Pohjavedet maailman vesipäivän keskiössä 22.3.2022 seminaarissa

25.2.2022

YK:n maailman vesipäivän teemaan eli pohjavesiin voi sukeltaa tänä vuonna Suomen Vesiyhdistys ry:n järjestämässä seminaarissa 22.3.2022 klo 12 alkaen. Paikalla on useita johtavia asiantuntijoita, jotka

Avaa

Uusi opas avuksi ojituksiin ja vesistökunnostushankkeisiin

11.11.2022

Laajana yhteistyönä valmistunut ”Vesitalousisännöitsijän opas” on suunnattu erityisesti isännöitsijöille, mutta myös muille ojitushankkeista tai vesistökunnostushankkeista vastaaville. Opas on konkreettinen ohjeisto, jossa kerrotaan muun muassa ojitusyhteisöstä

Avaa

Sinilevät runsastumassa Kaakkois-Suomen vesillä (Kaakkois-Suomi)

26.6.2020

Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat lisääntyneet ja joillain paikoilla levämäärä on todettu alkuviikolla jopa runsaiksi. Erittäin runsaasti sinilevää on havaittu ainakin Iitin Urajärveltä. Myös

Avaa

Logo ELY-keskus

Joulukuun 2020 vesitilannekatsaus: Virtaamat keskimääräistä suurempia (Pohjalaismaakunnat)

13.1.2021

Joulukuun vesitilanteessa oli edelleen näkyvissä marraskuun runsaiden sateiden vaikutus niin virtaamissa, vedenkorkeuksissa kuin veden laadussa. Virtaamat ja vedenkorkeudet suurempia kuin keskimäärin joulukuussa Joulukuussa pohjalaisjokien virtaamat

Avaa

Pohjois-Karjalan huhtikuun vesitilanne

7.5.2021

Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa asteen verran keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden kylmimmät lämpötilat mitattiin vappuaattoa edeltäneinä öinä. Maakunnan sadekertymä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi.

Avaa

Lapin jokivesistöissä muodostunut suppo- ja hyydepatoja

12.11.2021

Alkuviikon pakkasten myötä on jokien virtaamat Lapissa kääntyneet laskuun. Pakkasien seurauksena on virtavesistöissä tapahtunut suppojään muodostumista. Suppo voi aiheuttaa ongelmia kasaantuessaan esimerkiksi kiinteän jään alapuolelle,

Avaa

Vesitilanne Kainuussa normalisoitunut kuivan kesän jälkeen

22.9.2021

Syyssateet ovat nostaneet vedenpinnan ajankohtaan tyypilliselle tasolle. Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä luonnontilaisten järvien pinnat ovat jopa tavallista korkeammalla. Kainuun alueen säännösteltyjen järvien pinnat ovat pääosin

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevätilanne yhä rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla

30.7.2020

Vakiohavaintopaikoista edelleen vain Lappeenrannan Haapajärvellä sekä ulkomerialueella Haapasaaren ympäristössä on runsaasti levää. Muilla havaintopaikoilla todetut levämäärät ovat olleet vähäisiä tai levää ei ole havaittu lainkaan.

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.9.2022

29.9.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,82. Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Elo-syyskuun vähäsateisuus on muuttanut alkukesän hyvän vesitilanteen selvästi keskimääräistä kuivemmaksi,

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.11.2021

26.11.2021

Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+81,75 m, eli noin 20 cm korkeammalla ajankohtaan nähden. Vedenpinta on juoksutusten myötä laskenut ja laskee edelleen keskiennusteen mukaan noin 10

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.2.2020 (Pohjois-Savo)

27.2.2020

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,45.  Taso on 47 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan juoksutus on täysillä ja avattu lisäksi pienesti Naapuskosken patoa.

Avaa

Helteet ovat lisänneet sinilevien määrää Kaakkois-Suomen vesillä

24.6.2021

Kuva: Tuuli ja sateet ovat sekoittaneet Lappeenrannan Haapajärven veden eikä sinilevää järvellä vielä ole kuin vähän veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen levähavainnoinnissa on muutamia ilmoituksia runsaista levähavainnoista

Avaa

Logo ELY-keskus

Sateet nostavat vedenpintoja erityisesti Vaasan pohjoispuolisissa vesistöissä

18.11.2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 18.11.2020. Tämän viikon suurimmat sateet kohdistuvat todennäköisesti Vaasan pohjoispuolisiin jokilaaksoihin. Tämän viikon aikana sadetta voi kertyä yli 50

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.12.2022

29.12.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,02.  Nyt taso on 7 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta näyttää kääntyneen hitaasti laskevaksi. Lähipäiviksi ennustettu lämpimämpi jakso

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.5.2021

27.5.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,56.  Pinta lienee tämän kevään osalta ylimmillään.  Nyt taso on 9 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset ovat olleet täysitehoisesti

Avaa

Helmikuun vesitilannekatsaus: Pohjalaisjoissa kolme tulvahuippua ja pohjavedet korkealla (Pohjalaismaakunnat)

3.3.2020

Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi  koko helmikuun 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Helmikuun aikana pohjalaisjoet ovat olleet kolme kertaa

Avaa

Pohjavedet laskussa – vähäsateinen ja kuuma kesä voi kuivattaa kaivon

6.8.2021

Järvet jatkavat vielä laskuaan monin paikoin. © Lauri Ahopelto Kuivan ja kuuman kesä- ja heinäkuun vuoksi pohja- ja pintavesivarannot sekä maankosteus ovat monin paikoin alhaisia. Runsasvetisen

Avaa

Logo ELY-keskus

Evijärven juoksutuksessa muutoksia Kattilakosken vesivoimalaitoksen turbiinikokeiden vuoksi

21.10.2022

Oy Herrfors Ab:n Kattilakosken vesivoimalaitoksella Ähtävänjoessa Evijärvellä suoritetaan vesivoimalaitoksen turbiinilla kokeita torstaina 27.10.2022. Tämän vuoksi Evijärven juoksutuksessa on erityisjärjestelyjä tästä loppuviikosta alkaen. Turbiinikokeissa optimoidaan turbiinin

Avaa

Metsähallitus rakentaa vesiensuojelua tehostavan tulvakosteikon Aurejärven valuma-alueelle

22.1.2020

Metsähallitus huolehtii vastuullisuudestaan panostamalla vesiensuojelun tasoon metsätaloudessa. Tähän liittyy myös  Ylöjärvellä sijaitsevaan Teeriojaan säätelypadon avulla toteutettava tulvakosteikko. Nyt toteutettava kosteikko tehostaa metsätalouden vesiensuojelua Aurejärven valuma-alueella.

Avaa

Yhdyskuntien jätevesien satunnaispäästöt (Yhteissatu) – päätösseminaari 16.2.2022

27.1.2022

Jätevesien satunnaispäästöt, eli viemäriverkostojen ylivuodot ja jätevedenpuhdistamoiden ohitukset, kattavat noin 0,2 % jätevesien kokonaismäärästä. Kokonaiskuormituksena määrä on pieni, mutta saattaa paikallisesti aiheuttaa merkittäviä ympäristö- ja

Avaa

Kadut voivat tulvia ensi viikolla Etelä- ja Lounais-Suomen taajamissa – sadevesiviemärit kannattaa avata

16.12.2022

Lämmin sää ja vesisateet saavat ennusteiden mukaan kadut tulvimaan Etelä- ja Lounais-Suomessa ensi viikon maanantain ja torstain välillä. Tulvimista edesauttaa viime päivinä kaduille kertynyt lumi

Avaa

Vatten.fi – Suomen kattavin vesitieto pian myös ruotsiksi! 

24.11.2021

Vesi.fi-verkkopalvelun ruotsinkielinen versio Vatten.fi julkaistaan joulukuussa 2021. Ruotsinkielinen Vatten.fi-palvelu valmistuu kovaa vauhtia pinnan alla. Kehitystyö jatkuu myös julkaisun jälkeen. Palvelua on kovasti odotettu ja nyt

Avaa

Sinilevät runsastuneet merialueilla, sisävesissä tilanne tavanomaisempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)

15.7.2021

Sinilevätilanne on huonontunut merialueilla ja levää on havaittu laajoilla alueilla. Sisävesien osalta tilanne on tavanomaisempi, joskin yksittäisillä järvillä sinilevää voi esiintyä runsaastikin. Merialueilla sinileväesiintymiä on

Avaa

Vettä on riittänyt pohjalaisvesistöissä (Pohjalaismaakunnat)

6.2.2020

Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi tammikuussa 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Samoin pohjalaisjärvien vedenpinnat ovat pääosin tavanomaista korkeammalla. Säätilan

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.5.2022

25.5.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,62.  Nyt taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallavesi on noussut tämän vuoden alimmasta 60 cm.  Vedenpinta on

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.8.2021

26.8.2021

Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+ 81,40 m, joka on enää noin 10 cm ajankohdan mediaaniarvon alapuolella. Ennusteiden mukaan tulovirtaamat ovat kasvussa ja sitä myötä myös

Avaa

Sinileväkesä rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)

28.8.2020

Levähavaintoja Kaakkois-Suomen järvillä on vähän myös tällä viikolla. Sisämaan vakiohavaintopaikoista vain Lappeenrannan Haapajärvellä on edelleen havaittu sinilevää. Muilta havaintopaikoilla on saatu vain vähän havaintoja ja

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.5.2020 (Pohjois-Savo)

28.5.2020

Kevättulvat jäivät pieniksi koko Pohjois-Savossa. Iisalmen reitin tulvaherkissä järvissä tarvittiin vain puolet juoksutuskapasiteetista pitämään pinnat tulvarajojen alla. Loppujen lopuksi vedenpinnat ovat kuitenkin varsin keskimääräiset ajankohtaan

Avaa

Logo ELY-keskus

Kesäkuun vesitilannekatsaus: Vähäsateinen ja lämmin sää on laskenut järvien, jokien ja pohjaveden pinnat tavanomaista alemmalle tasolle (Pohjalaismaakunnat)

23.7.2020

Pohjalaismaakunnissa jokien virtaamat olivat kesäkuussa 2020 ajankohtaan nähden hyvin pieniä. Luonnonjärvien ja tekojärvien pinnat laskivat jo kesäkuun aikana loppukesälle tyypillisille tasoille. Monet alueen säännöstellyistä järvistä

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.4.2021

29.4.2021

Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+ 81,94 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran kolmessa vuodessa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä lähes 20 cm, tasolle NN+82,12

Avaa

Sinilevätilanne rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)

9.7.2020

Tuulinen ja sateinen sää on viilentänyt ja sekoittanut vedet ja sinilevätilanne on rauhoittunut. Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä, lukuun ottamatta Lappeenrannan Haapajärveä,

Avaa

Sinilevätilanne parantunut sekä merialueilla että sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)

25.8.2022

Sinilevätilanne on parantunut varsinkin avomerellä ja viikonlopun runsaat leväkukinnat ovat pääsääntöisesti hajonneet. Sinilevät ovat vähentyneet myös sisävesissä. Merialueilla sinileväesiintymiä on edelleen havaittu koko Saaristomeren alueella

Avaa

Mennäänkö metsätaloudessa Ojasta allikkoon?

8.6.2022

Moni kirkas ja kalaisa metsäpuro ja järvi on liettynyt ja tummentunut metsätalouden hajakuormituksen seurauksena. Hakkuut, maanmuokkaus, ojitukset, puuston lisääntyminen ja kuusivaltaistuminen, kuten myös ilmastonmuutoksen myötä

Avaa

Vesi.fi sai kiitosta selväsanaisuudesta

1.12.2020

Vesi.fi-sivusto sai kiitosmaininnan Vuoden selväsanainen 2020 -kilpailussa. Kotimaisten kielten keskuksen järjestämä kilpailu oli suunnattu virastoille tai työryhmille, jotka ovat edistäneet asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän virkakielen

Avaa

Puhtaan juomaveden merkitys

10.8.2021

Suomalainen talousvesi on puhdasta, raikasta, kirkasta ja maistuu hyvältä. Siihen voidaan luottaa ja se on yksinkertaisesti maailman parasta. Näin ystävät vastasivat, kun pyysin heitä kuvaamaan

Avaa

Vedenkorkeudet Hämeessä nousseet reilusti

4.2.2020

Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat pääsääntöisesti ajankohdan keskitason yläpuolella, ja vedenkorkeudet ovat paikoin edelleen nousussa. Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti ranta-alueiden ja selkäosien tai virtavesipaikkojen välillä. Jään

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Hollolan Kirkonseudulla ja Hälvälänkankaalla (Häme)

12.12.2022

Hollolan Kukonkoivu-Hatsinan ja Kirkonseudun pohjavesialueilla aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikon 50 loppupuolella ja koko rakenneselvitystyö valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Tutkimukset

Avaa

Miten sisävesien kalankasvatuslaitosten ravinnekuormitusta voitaisiin vähentää?

9.10.2020

Suomen sisävesialueen kalankasvatus on pysynyt melko samanlaisena vähintään viimeiset pari vuosikymmentä. Vaikka kiertovesikasvatus on yleistynyt, perinteisemmille sisävesien kalankasvatuslaitoksille on myönnetty pikemminkin pienempiä ympäristölupia kuin ennen.

Avaa

Sinilevähavainnot viime viikon tasolla – viilentynyt vesi hillitsee levien kasvua

23.9.2021

Sinilevää näkyi kuudella valtakunnallisella leväseurantapaikalla Pirkanmaalla. Pirkanmaan ELY-keskuksen viikoittainen levätiedotus jatkuu vielä ensi viikolla. Viikolla 38 runsaasti sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Valkeakoskella Vanajaveden

Avaa

EU-komission Missio Meritähti kannustaa vesiensuojeluun

19.3.2021

EU-komissio on käynnistänyt Missio Meritähden tukeakseen merten, rannikoiden ja sisävesien puhdistamista ja ennallistamista. Meritähti-mission tarkoituksena on tutkia ja ennallistaa Euroopan merten ja makeiden vesien ekosysteemit

Avaa

Kaakkois-Suomen sisävesillä levätilanne rauhallinen, Suomenlahden avomerialueella pintakertymiä Haapasaaren – Suursaaren tienoille asti

14.7.2022

Lämmin sää ei ole vielä lisännyt sinilevähavaintoja sisävesillä, voimakkaat sateet ja tuulet ovat sekoittaneet mahdolliset levät vesimassaan. Suomenlahden avomerialueella on havaittu sinilevälauttoja. Pintavedet ovat sekä

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Kalvolassa

19.5.2021

Hämeenlinnan Kalvolassa sijaitsevilla Könnölän, Huntinkivenkankaan ja Saapaslamminharjun pohjavesialueilla aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikolla 21 maatutkaluotauksilla. Ensi syksyn ja talven aikana

Avaa

Pohjavesialueen geologista rakennetta selvitetään Janakkalan Kalpalinnanmäellä (Häme)

15.11.2022

Kalpalinnanmäen pohjavesialueella aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikolla 47 ja koko rakenneselvitystyö valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Tutkimukset sijoittuvat Hiidenjoen sillan ja

Avaa

Mobiilinäkymä kaivoveden analyysitulkki -palvelusta

Kaivoveden analyysitulkki vesi.fi-palveluun

16.10.2019

Kaivoveden analyysitulkki on erityisesti kaivonomistajille tarkoitettu työkalu kaivoveden laadun arvioimiseen. Analyysitulkkia voivat hyödyntää myös muut kaivoveden laatuasioiden parissa työskentelevät.

Avaa

Sinilevää sisäsaaristossa, sisävesillä sinilevät runsastuneet (Varsinais-Suomi, Satakunta)

12.8.2021

Merialueilla sinilevähavainnot painottuvat Saaristomeren itäisille alueille, sisäsaariston suojaisiin osiin. Sisävesillä sinilevät ovat paikoin runsastuneet. Sinilevää havaittiin ELY-keskuksen vakioseurannassa viidellä järvellä. Merialueilla sinilevää havaittiin kuluvan viikon

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.11.2022

25.11.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,01.  Nyt taso on enää 3 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vesi on noussut 22 cm kuukauden alusta. Nyt

Avaa

Sinilevätilanne vaihteleva Saaristomerellä ja Selkämerellä, sisävesissä viime viikkojen kaltainen (Varsinais-Suomi, Satakunta)

11.8.2022

Viime viikonlopun kovien tuulten myötä sinilevät sekoittuivat vesiin ja alkuviikon lämpimän sään seurauksena runsastuivat paikoitellen koko merialueella. Avomerellä sinilevät runsastuivat etenkin Saaristomeren eteläosassa. Sisävesissä sinilevää

Avaa

Pohjois-Karjalan toukokuun vesitilanne

7.6.2021

Hellepäiviä oli maakunnassa kahdesta kolmeen ja kuukauden sademäärä kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Järvien vedenkorkeudet olivat toukokuun lopussa yleisesti tavanomaista ylempänä. Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuu oli Pohjois-Karjalassa

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.6.2022

30.6.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,32.  Nyt taso on 2 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallavesi on laskenut kevään tulvahuipusta 30 cm. Kallaveden lisäjuoksutus on

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjois-Karjalan elokuun vesitilanne

7.9.2020

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa puolisen astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin elokuun keskilämpötilaksi 14,4 astetta, kun se tavallisesti on 13,7 astetta. Vastaavasti

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevä sekoittunut vesikerroksiin sekä merellä että järvissä (Varsinais-Suomi, Satakunta)

7.7.2022

Sinilevää on edelleen havaittu meri- ja järvialueilla. Havainnot painottuvat Saaristomerelle. Avomerialueen sinileväkasvustot ovat sekoittuneet pintaveteen. Myös järvissä on havaittu vähäisiä määriä sinilevää. Merialueilla sinilevää havaittiin

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjalaismaakunnissa tehty sinilevähavaintoja sekä merialueilla että sisävesillä (Pohjalaismaakunnat)

30.6.2022

Juhannuksena alkaneet helteet ja tyyni sää muuttivat pohjalaismaakuntien sinilevätilanteen nopeasti. Juhannuksena alkaneet helteet ja tyyni sää muuttivat pohjalaismaakuntien sinilevätilanteen nopeasti. Kuluneen viikon aikana Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla

Avaa

Järvivesi on tavallista lämpimämpää – sinileviä havaittiin kolmella järvellä (Pirkanmaa)

10.6.2021

Leväseurannassa on havaittu sinilevää kolmella pirkanmaalaisjärvellä. Järvivesien pintalämpötila poikkeaa usealla mittauspisteellä jopa 4–5 astetta ajankohdan keskiarvosta. Pirkanmaalla havaittiin viikolla 23 vähän sinileviä kolmella valtakunnallisen leväseurannan

Avaa

Logo ELY-keskus

Kaakkois-Suomen vesillä joitakin havaintoja sinilevistä

7.7.2022

Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, sinilevähavaintoja on alkuviikon aikana ollut edelleen vain muutamalla Kaakkois-Suomen sisävesien vakiohavaintopaikoista. Yleisöhavaintojakin sinilevistä on vesi.fi -palvelun kautta tullut

Avaa

Sinilevä runsastunut Lounais-Suomen rannikkovesissä, myös sisävesillä havaintoja (Varsinais-Suomi, Satakunta)

30.6.2022

Sinilevä on runsastunut merialueilla, ja havainnot painottuvat Saaristomeren sisä- ja välisaaristoon. Avomerialueen sinilevähavainnot sijoittuvat enimmäkseen ulkosaariston suojaisiin kohtiin. Myös järvissä on havaittu vähäisiä määriä sinilevää,

Avaa

Puupuhdistamot tekevät ojista ravinnesieppareita ja hyönteishotelleja

11.10.2022

Puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi vähentää merkittävästi vesistöihin päätyvää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta. Uuden tutkimuksen mukaan esimerkiksi fosforipitoisuudet alenivat jopa 30–50 prosenttia. Puhdistuminen

Avaa

Logo ELY-keskus

Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä keskiarvotasolla ja lunta on paikoin runsaasti

22.2.2022

Viime viikon suurimmat sateet nostivat Etelä-Suomen vesistöjen vedenkorkeuksia pieneen talvitulvahuippuun. Pakastunut sää käänsi vedenkorkeudet viikonloppuna kuitenkin laskuun. Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Lumisateet

Avaa

Kerro mielipiteesi vesistöjen tilan parantamisesta!

8.6.2020

Suomen ympäristökeskuksen uutinen 4.6.2020 EU:ssa alkaa vuonna 2021 tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma Horisontti Eurooppa. Ohjelma sisältää myös missiolähtöisen tavan toteuttaa ja rahoittaa tutkimusta ja innovointia.

Avaa

Valuma-aluesuunnittelussa huomioidaan erilaisia näkökulmia

17.8.2021

Viljelijä tuskailee, kun peltoalaa jää tulvien alle, ojat ovat täynnä vettä ja toisaalta kesällä kasteluvedestä voi olla pulaa. Virkistyskäyttäjät kauhistelevat järven umpeenkasvua ja sinileviä. Peratusta

Avaa

Logo ELY-keskus

Lounais-Suomen merialueilla sinilevää veteen sekoittuneena, sisävesialueilla levätilanne vakaa

30.7.2020

Kuluneen viikon sinilevätilanne Lounais-Suomen alueella on pysynyt pääosin edellisviikkojen kaltaisena. Merialueilla levää on vaihtelevissa määrin etupäässä veteen sekoittuneena, mutta tyynillä paikoilla pintakukintojakin esiintyy. Sisävesialueilla on

Avaa

Maaliskuun vesitilannekatsaus: Lumen vähäisyys vaikuttaa pohjalaisjärvien säännöstelyyn, pohjavedet hyvällä tasolla

1.4.2020

Pohjalaismaakunnissa on poikkeuksellisen vähän lunta ja jäätä. Joet ovat keskeisiltä osiltaan jäättömiä ja järvien jääpeite on normaalia ohuempaa ja hauraampaa. Monin paikoin lunta ei ole

Avaa

Sinilevätilanne jatkuu huonona merialueilla, sisävesillä tilanne tavanomaisempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)

21.7.2022

Sinilevää havaittiin koko Saaristomeren alueella sekä Selkämerellä. Sisävesillä levät ovat hieman runsastuneet viime viikosta. Lämmin ja heikkotuulinen sää voi pahentaa tilannetta. Merialueilla sinilevää on havaittu vaihtelevassa

Avaa

Sinilevät paikoitellen runsastuneet Saaristomerellä, sisävesissä sinilevätilanne viime viikkojen kaltainen (Varsinais-Suomi, Satakunta)

2.9.2021

Viime viikonlopun ja alkuviikon kesäisen lämpimän ja aurinkoisen sään myötä sinilevät runsastuivat paikoitellen Saaristomeren alueella erityisesti alkuviikosta, mutta loppuviikkoa kohden sinilevähavainnot vähenivät. Sisävesissä sinilevää on

Avaa

Sinilevätilanne maltillinen meri- ja sisävesialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)

29.7.2021

Sinilevätilanne on rauhoittunut etenkin avomerialueilla tuulisen sään vuoksi. Sisävesialueilla tilanne on ajankohtaan nähden tavanomainen. Merialueilla Saaristomeren ulkosaaristossa sinileviä ei havaittu kuluvalla viikolla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa.

Avaa

Sinilevää havaittu vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)

2.7.2020

Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä tällä viikolla, runsaita levähavaintoja on ollut vain Iitin Urajärvellä ja Lappeenrannan Haapajärvellä. Pintaveden lämpötilat ovat 20 asteen

Avaa

Järvimaisema

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.4.2022

28.4.2022

Kallaveden vedenkorkeuden ennustetaan nousevan tasolle NN+82,19 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Havaittu vedenkorkeus 27.4.2022 on NN+81,82 m.  Vedenkorkeus on noin

Avaa

Logo ELY-keskus

Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitason tuntumassa

27.10.2020

Pintavedet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa tai jonkin verran ajankohdan keskitasoa alempana. Myös jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskiarvoja. Suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet

Avaa

Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme)

5.12.2022

Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme) Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan säännöstelemättömillä järvillä vedenkorkeudet ovat tavallista alempana. Vanajaveden vedenkorkeus on tavanomaisella tasolla, mutta tulevana

Avaa

Logo ELY-keskus

Runsasluminen talvi nosti vedenkorkeuksia paikoitellen Hämeen alueella poikkeuksellisen korkealle

11.5.2022

Kevään tulvahuiput on osin ohitettu Hämeen alueella. Vesi nousi pelloille, katkaisi joitakin pienempiä teitä ja kevyenliikenteenväyliä, nousi pihoille sekä uhkasi vapaa-ajanasutuksia, sauna- ja varastorakennuksia ja

Avaa

Lumisateet ovat hidastaneet Etelä-Savon vesistöjen jäätymistä joulukuussa

21.12.2022

Etelä-Savon järvien jääpeitteen kokonaispaksuus vaihtelee järvestä riippuen 3–15 senttimetrin välillä. Myös järven sisällä voi jäänpaksuuksissa olla huomattavia eroja. Pertunmaan Peruvettä lukuun ottamatta jäänpaksuus on alueellisilla

Avaa

Kipsitalkoot vesien tilan parantamiseksi hyvässä vauhdissa

23.6.2022

KIPSI-hanke mahdollistaa viljelijöille maksuttoman peltojen kipsikäsittelyn sekä kahden tunnin ilmaisen kipsineuvonnan. Haku on auki nyt osoitteessa www.kipsinlevitys.fi. Myös neuvontaa haetaan samasta osoitteesta. Peltojen kipsikäsittely on herättänyt

Avaa

Hydrobiologi Heini-Marja Hulkko Hämeen ELY-Keskus

Järvissä on paljon muutakin kuin vettä

5.8.2020

Vesissä on ihmiselle ensisilmäyksellä näkymätön eliömaailma, johon kuuluu suunnattoman paljon erilaisia otuksia, joilla kaikilla on oma merkityksensä. Järvi on eliöiden kolmiulotteinen koti, jonka kaikissa kerroksissa

Avaa

Samuli Joensuu, asiantuntija, Tapio Oy.

Metsäojituksella on myös positiivisia vaikutuksia

12.10.2021

Suometsätaloudella on tärkeä merkitys Metsäojitusta kohtaan on viime aikoina esitetty kovaa kritiikkiä – osin syystäkin. Nykytiedon valossa on helppo heittää, että soita ei olisi pitänyt

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeessä ei ole yhtään huonoksi luokiteltua järveä tai jokea

2.3.2022

Hämeen ELY-keskus on julkaissut Kanta- ja Päijät-Hämettä koskevan vesienhoidon toimenpideohjelman. Ohjelmassa kuvataan vesistöjen ja pohjavesien tilaa, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä esitetään toimenpiteitä, joilla pinta- ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevää havaittu sekä merialueilla että sisävesillä (Pohjalaismaakunnat)

14.7.2022

Kuluneen viikon aikana sinilevää havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä pohjalaismaakunnissa. Vähäisistä sinileväesiintymistä tehtiin havainto Pietarsaaren edustalla Luodon rannikkoalueella, Mustasaaren Karperönjärvellä, Evijärven Sillankorvan sekä Ähtärinjärven Mustaniemen

Avaa

Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomen vesillä

9.6.2022

Kuvateksti: Lappeenrannan Haapajärven veden pinnalla näkyy siitepölyä. Kaakkois-Suomen merialueille ei vielä ole levää havaittu. Myöskään satelliittikuvissa ei näy samentumia. Sen sijaan siitepölyä on veden pinnalla

Avaa

Sinileväesiintymiä Pohjalaisvesistöissä

13.8.2020

Sinilevää on havaittu viikolla 33 monin paikoin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteillä. Myös tämän kesän sinileväkukinnat ovat noudattaneet totuttua kaavaa sen suhteen, että esiintymät ovat

Avaa

Sinilevät hieman lisääntyneet Saaristomerellä, sisävesillä tilanne rauhallinen (Varsinais-Suomi, Satakunta)

1.7.2021

Sinilevät ovat hieman lisääntyneet Saaristomerellä viime viikosta. Sisävesialueilla tilanne on ainakin toistaiseksi pysynyt rauhallisena ja viimeviikon kaltaisena. Tiedotteen kuva on kuvituskuva. Merialueilla sinilevät ovat runsastuneet

Avaa

Kaakkois-Suomen vesillä ei vielä runsaasti sinilevähavaintoja

8.7.2021

Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, tuulet ovat sekoittaneet vesiä ja runsaita sinilevähavaintoja ei vielä vakiohavaintopaikoissa ole havaittu. Pintavedet ovat sekä Suomenlahdella että järvialueilla

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.8.2022

26.8.2022

Kallaveden vedenkorkeus on laskenut kevään tulvakorkeudesta noin 70 cm. Vedenpinnan lasku on hidastunut viimeaikaisten sateitten ansiosta, mutta keskiennusteen mukaan vedenpinta laskisi syyskuun loppuun mennessä vielä

Avaa

Merialueilla sinilevää paikoin runsaasti, sisävesialueilla tilanne hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)

28.7.2022

Saaristomeren sisäsaaristossa sinilevää paikoin runsaasti, ulkosaaristossa tilanne parantunut viime viikosta. Selkämeren rannikolla levätilanne melko hyvä. Järvillä levämäärät vähentyneet viime viikosta. Saaristomerellä sinilevää on sisäsaaristossa monin

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevätilanne Lounais-Suomen sisävesissä viime viikon kaltainen, Selkämerellä tilanne heikentynyt

13.8.2020

Lounais-Suomen vakiohavaintopaikkojen sinilevätilanteessa ei kuluneella viikolla ole tapahtunut suuria muutoksia. Sisävesialueilla levätilanne on hyvin edellisviikon kaltainen. Merialueilla havaintoja on tehty osin uusilla havaintopaikoilla ja satelliittikuvien

Avaa

Logo ELY-keskus

Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitasolla tai keskitasoa ylempänä

15.1.2021

Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä pääsääntöisesti ajankohdan keskitasolla tai jonkin verran keskitasoa ylempänä. Pakkasen kiristyminen voi aiheuttaa avoimiin virtavesiin hyydön muodostusta ja vedenkorkeuden nopeaa nousua. Pohjavedenpinnat

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tavanomaista suurempiin tulviin

18.5.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on yhdessä Tulvakeskuksen kanssa päivittänyt alueen tulvaennustetta. Iijoella on edelleen mahdollisuus ennätystulvaan mikäli sää lämpenee nopeasti

Avaa

Metsätalouden suojavyöhykkeiden mallintamiseen uusi työkalu (Pirkanmaa)

7.12.2020

Metsätalouden suojavyöhykkeiden mitoitukseen ja sijoittamiseen maastoon on valmistunut uusi työkalu. Pirkanmaalle suunnatun mallin on rakentanut Suomen Metsäkeskus Pirkanmaan ELY-keskuksen tilauksesta. Työkalua voivat käyttää mm. tahot,

Avaa

Suomi allekirjoitti sitoumuksen, joka edistää kestävää ja oikeudenmukaista veden käyttöä

15.11.2021

Suomi allekirjoitti 5.11. Glasgow’n ilmastokokouksessa Fair Water Footprints –julistuksen. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen sitoumus vastuulliseen veden käyttöön. Vesi on avainasemassa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja myös sen

Avaa

Lämmin alkukesä luo otolliset puitteet hyytelösammaleläimen esiintymiselle

15.6.2020

Kesä on alkanut melko lämpimänä ja järvivesien lämpötila noussut tasolle, joka alkaa olla suotuisaa hyytelösammaleläimen (Pectinatella magnifica) esiintymiselle. Hyytelösammaleläin on sisävesien vieraslaji, joka esiintyy runsasravinteisissa

Avaa

Logo ELY-keskus

Pirkanmaan lauha ja sateinen talvi aikaisti järvien vedenkorkeuksien nousua ja lisäsi fosforikuormitusta

1.6.2020

Viime talvi oli Suomessa hyvin lämmin ja sateinen. Etelä-Suomessa jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet nousivat huippuunsa poikkeuksellisen aikaisin jo maaliskuussa. Runsaat sateet tulivat talven aikana

Avaa

Kokemäenjoen tammikuun tulva näkyy Pirkanmaalla vedenkorkeuksissa

26.1.2023

Tammikuun puolenvälin lämpimät päivät sekä sateet nostivat Etelä-Suomessa jokien virtaamia tulvalukemiin. Pirkanmaan keskeisiin säännösteltyihin järviin varastoitiin tulvahuipun aikana vettä Kokemäenjoen tulvahuipun pienentämiseksi. Tammikuun lämmin jakso

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 21.4.2022

21.4.2022

Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäinen tulvahuippu viikon sisällä. Pohjois-Pohjanmaan tulvahuippujen ennustetaan jakaantuvan kahteen osaan, koska sään ennustetaan viilenevän ensi viikolla huomattavasti. Oulun ja sen eteläpuolisten jokivesistöjen ensimmäinen tulvahuippu

Avaa

Kansalaiset ovat havainneet sinilevää monissa järvissä Pirkanmaalla, kuivuus ei vielä juurikaan näy pohjavedenkorkeudessa

8.7.2021

Järviwikiin kirjattiin viikon aikana runsaasti yleisöhavaintoja sinilevästä, mutta valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla levää havaittiin vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Pitkään jatkunut helle ei näy pohjavesien vedenkorkeuksissa.

Avaa

Kuiva ja helteinen kesä laskenut vedenpintoja Etelä-Savossa – myös pohjavedet laskussa

6.8.2021

Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat laskeneet voimakkaasti vähäsateisen ja kuuman kesän johdosta. Myös pohjavesivarannot ovat laskeneet ja maankosteus on alhainen. Viime päivien sateet ovat hieman helpottaneet

Avaa

Syyskuussa järvien vedenpinnat edelleen alle keskimääräisen tason (Pohjalaismaakunnat)

7.10.2021

Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat syyskuussa edelleen olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet keskimääräistä pienempiä. Syyskuun sateet jäivät melko vähäisiksi. Maaperän vesivarastoissa oli vajausta

Avaa

Kipsihaku innoitti viljelijät yhteisiin vesienhoitotalkoisiin

16.8.2022

Maksutonta peltojen kipsikäsittelyä pystyi tänä vuonna hakemaan koko Suomen rannikkoalueella. Kipsihaku herätti suurta kiinnostusta, ja laajentuneen hankkeen myötä kipsinlevityshakemuksia tuli kaikkiaan noin 37 000 hehtaarille. Saaristomeren

Avaa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjaveteen

31.1.2020

Suuressa osassa maata vallinnut hyvin lauha talvisää on herättänyt monet miettimään ilmastonmuutosta. Usein mielletäänkin, että ilmastonmuutoksella tarkoitetaan vain ilmaston lämpenemistä, vaikka todellisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena erilaiset

Avaa

Jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista

25.1.2023

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista. Viilentynyt sää ja vähäiset sademäärät ovat helpottaneet tilannetta. Keskiviikkona lämpötila kohoaa sääennusteiden mukaan suuressa osassa

Avaa

Lunta oli helmikuussa keskimääräistä enemmän (Pohjalaismaakunnat)

3.3.2022

Helmikuussa koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella oli keskimääräistä enemmän lunta. Myös lumen vesiarvo eli lumikuorma on keskimääräistä suurempi. Virtaamat, pohjavedenpinnat ja jokien vedenlaatu olivat pääasiassa talvelle

Avaa

Elokuun sateet näkyvät Pirkanmaan järvien korkeuksissa

25.8.2021

Elokuussa on satanut keskimääräistä enemmän, mikä näkyy Pirkanmaan vedenkorkeuksissa. Kuuman ja kuivan jakson takia vielä heinäkuussa säännöstelemättömien järvien vedenpinnat laskivat nopeaa vauhtia, mutta nyt järvien

Avaa

Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2021

26.8.2021

Helteet edistivät sinilevien kasvua alkukesällä – heinäkuun puolivälistä lähtien suurimmassa osassa vesistöjä sinileväkukintoja oli silti keskimääräistä vähemmän Sinilevätilanne on vaihdellut kesän aikana sekä järvillä että

Avaa

Lumien sulaminen alkoi ja jokien virtaamat kasvoivat maaliskuun puolivälissä (Pohjalaismaakunnat)

4.4.2022

Pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tavanomaisia maaliskuun alkupuoliskolla. Maaliskuun puolivälin lämpimät kelit nostivat pohjalaisjokien virtaamia etenkin rannikon pienillä vesistöalueilla, kuten Laihianjoella ja Maalahdenjoella. Maaliskuun lopulla sää

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjalaisjokien tulvahuippu lähestyy – kannattaa varautua

18.4.2022

Lumet sulavat nyt nopeasti pohjalaismaakunnissa. Pääsiäisajan sää on ollut lämmin ja alkavalle viikolle ennustetaan jopa yli + 15 asteen lämpötiloja ja yöpakkaset jäävät vähäisiksi. Koska

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevää havaittu pohjalaisvesistöissä

23.7.2020

Viikolla 30 sinilevää on havaittu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen levähavainnointipisteillä. Tällä viikolla valtakunnallisen leväseurannan havainnointipisteillä levää tavattiin hieman Lappajärven Kivitipun edustalla, Västra Gloppetin rannikkoalueella Storbådanissa (Vöyri) ja

Avaa

Vesikerrokset vaikeuttavat liikkumista Etelä-Savon jäillä

11.2.2022

Etelä-Savon järvien jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelevat järvestä riippuen 35–51 cm:n välillä, mutta järvien eri osissa jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja. Tällä hetkellä jään päällä on vaihteleva

Avaa

Pirkanmaan kevättulvista tulossa paikoin keskimääräistä suurempia

25.3.2021

Lähipäivinä on odotettavissa Pirkanmaalla nopeaa lumen sulamista, mikä voi näkyä järvissä paikoin nopeanakin vedenkorkeuden nousuna. Lunta on saatu tänä talvena runsaasti viime vuosiin verrattuna. Kevättulvat

Avaa

Merellä huono sinilevätilanne hieman helpottanut, järvillä sinilevää vain vähän

28.7.2022

Valtakunnallinen sinilevätilanne on hieman parantunut viime viikosta. Järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet tuulisen ja sateisen sään seurauksena, ja sisävesien tilanne on edelleen tavallista parempi. Merialueiden huono

Avaa

Säiden viileneminen siirtää Ii- ja Kuivajokien tulvaa toukokuun lopulle (Pohjois-Pohjanmaa)

30.4.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Pohjois-Pohjanmaalla lämpötilat säilyvät viileänä ja lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan jatkuvan toukokuun alkupuolelle asti.

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan kevään tulvahuipuista odotetaan tavanomaisia

14.4.2021

Pohjois-Pohjanmaan kevään tulvahuippujen odotetaan olevan tavanomaisen suuruisia. Kiiminkijoen eteläpuolisella alueella tulvahuippuja odotetaan saapuvaksi huhtikuun loppupuolella. Mahdolliset suuret vesisateet voivat kuitenkin muuttaa tilannetta ja aiheuttaa odotettua

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 6.4.2022

6.4.2022

Pohjois-Pohjanmaalla Oulua ja siitä eteläisemmillä jokivesistöissä tulvista voi tulla keskimääräistä suuremmat. Mikäli kylmä sää jatkuu myös jääpatotulvariski kasvaa. Useimmilla valuma-alueilla ennustettu tulvahuippu on huhtikuun lopussa

Avaa

Valtakunnallisen leväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2020

28.8.2020

Sinilevätilanne on kuluneena kesänä ollut vaihteleva sekä sisävesillä että merialueilla. Sinilevähavaintojen määrä noudatti kesä−elokuun aikana varsin tiiviisti sääolosuhteita. Järvillä, rannikolla ja saaristossa sinileväkesä alkoi tavanomaista

Avaa

Logo ELY-keskus

Tulvakevättä odotellaan eri puolille Lappia (Lappi)

25.2.2020

Lapissa on satanut lunta koko talven poikkeuksellisen paljon. Lumen määrä on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suuri Ivalon alueella, Ounasjoen yläosassa Kittilän alueella ja Kemijoen vesistössä Sodankylän,

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 17.3.2021

17.3.2022

Pohjois-Pohjanmaan kevättulvista tullee Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän vesistömallin mukaan tavanomaisia, vaikka Lesti-, Kala-, Pyhä-, Siika, Temmes- ja Oulujoen valuma-alueille on kertynyt keskimääräistä enemmän lunta. Tulvahuipun suuruus

Avaa

Logo ELY-keskus

Jäänsahausta Hellälässä, muualla Lapissa ohuet jäät

31.3.2020

Tornionjoen suualueella Hellälässä aloitetaan jäänsahaus viikolla 15. Jäätä sahataan Näätsaaren ja Pukulmin edustalta noin viiden kilometrin matkalta. Alueella liikkujia varoitetaan avatuista railoista ja jään päälle

Avaa

Helteet ovat lisänneet merien sinilevähavaintoja, järvien tilanne pysynyt vakaana

30.6.2022

Vesistöt ovat lämmenneet helteiden seurauksena, mikä on johtanut sinilevähavaintojen lisääntymiseen merialueilla. Sinilevähavainnot ovat runsastuneet erityisesti Saaristomerellä sekä Gotlannin pohjoispuolella. Poikkeuksellisen lämpimistä järvivesistä huolimatta sisävesien sinilevätilanne

Avaa

Pellot ovat muuttuneet järviksi osassa Pirkanmaata – tulvakausi jatkuu jopa juhannukseen

26.4.2022

Tulvavahinkoja on syntymässä laajasti Pirkanmaalla. Pahimmillaan tulva voi kastella peltoja, teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Vähäjärvisillä alueilla ja peltovaltaisilla alueilla tulvahuippu on meneillään. Suurten järvien

Avaa

Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä–elokuu 2022: Merellä havaittiin tänä kesänä runsaasti sinilevää, järvien sinilevätilanne pysyi viime vuosien tasolla

25.8.2022

Kuluneen kesän sinilevätilanne on vaihdellut muuttuvien sääolosuhteiden mukaan. Merialueiden ja järvien sinilevämäärät olivat huipussaan kesän lämpimimpinä ajanjaksoina heinäkuun ja elokuun puolivälissä. Heinä–elokuun taitteen viilentyneet säät

Avaa

Sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, lämmin ja tyyni sää voi lisätä pintakukintojen määrää loppukesällä

18.8.2022

Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt tasaisena koko maassa. Lämpimien säiden seurauksena järvivesi on hieman keskimääräistä lämpimämpää, mikä ylläpitää sinilevien kasvua. Merialueilla sinilevän määrä on edelleen pitkän

Avaa

Sateet nostavat vedenpintoja: ”Kohta on aika nostaa veneet veden äärestä”

14.10.2021

Syyssateet nostavat vedenkorkeuksia lähiviikkoina Pirkanmaalla. Veneet kannattaa siirtää turvaan. Loivilla rannoilla rantaviiva voi nousta jopa metrejä. Järvien vedenpinnat ovat olleet maakunnan itäosissa ajankohtaan nähden keskimääräisiä

Avaa

Logo ELY-keskus

Runsaat sateet nostivat joet tulvakorkeuksiin ja heikensivät happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)

9.12.2020

Marraskuussa runsaat sateet nostivat pohjalaisjoet tulvakorkeuksiin jopa kolmeen kertaan. Sateiden vuoksi happamuustilanne vesistöissä on ollut huono. Pohjavedenpinnat ovat jopa yli keskiarvojen, mikä on paikoin aiheuttanut

Avaa

Suunnitteletko rannan ruoppausta tai laiturin rakentamista?

24.2.2022

Rantamökin omistajilla on erilaisia toiveita mökkirannastaan ja laiturista. Mökkiläisen ei kuitenkaan kannata tilata kaivinkonetta ruoppaamaan rantaa ja tekemään pengertä laituria varten hetken päähänpistosta. Lupa aluehallintovirastolta

Avaa

Edessä voi olla pahin tulvakevät vuosikymmeniin Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä

13.4.2022

Tulvavahinkojen riskistä ennustetaan korkeaa etenkin Pirkanmaan itäosissa ja Kanta-Hämeen länsiosissa. Pahimmillaan tulva voi kastella paikallisia teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Tulvakausi on alkamassa lähipäivinä. Suurten

Avaa

Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti heikossa tilassa

14.10.2021

Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti hyvin heikossa tilassa, selviää uuteen paikkatietoaineistoon perustustuvista arvioista. Tilaa heikentävät erityisesti maatalous- ja metsämaiden mittavat ojitukset ja vuosikymmenten saatossa toteutetut perkaukset

Avaa

Logo ELY-keskus

Kyrön- ja Lapuanjoen tulvahuippua pienennetään tekojärvien avulla

21.4.2022

Tulvakeskuksen ennusteiden mukaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen joet saavuttavat tulvahuippunsa pääosin torstaina tai perjantaina (21.–22.4). Kyrönjoen virtaaman ennustetaan nousevan Skatilassa (Mustasaari) runsaan 300 m3/s (kuutiometriä

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus kehottavat varautumaan tulviin

11.5.2021

Sään lämpeneminen kiihdyttää lumen sulamista ja ennusteissa luvataan myös vesisateita. Iijoen tulvasta ennustetaan keskimääräistä suurempaa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus kehottavat varautumaan tulviin. Kiiminkijoen kevättulvasta arvioidaan

Avaa

Sinilevätilanne rauhallinen – järvillä ja merialueilla ei havaintoja sinileväkukinnoista

6.6.2022

Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2022 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla ja sisävesillä ei ole vielä tehty sinilevähavaintoja. Rantavedessä saattaa kuitenkin esiintyä kellertävää siitepölyä,

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tulviin

3.4.2020

Oulun pohjoispuolisilla vesistöalueilla lunta on huomattavasti keskimääräistä enemmän.  Tulva Kiiminki-, Ii- ja Kuivajoella tulee olemaan todennäköisesti keskimääräistä suurempi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaakin varautumaan kyseisillä alueilla tavanomaista

Avaa

Logo ELY-keskus

Runsaslumisesta talvesta selvittiin keskimääräisellä kevättulvalla (Pohjalaismaakunnat)

4.5.2022

Pohjalaisjokien alueella oli huhtikuun alussa pääosin selvästi keskimääräistä enemmän lunta ja lumen vesiarvot olivat korkeita. Aurinkoisen ja sateettoman sään sekä yöpakkasten ansiosta tulvahuippu jakaantui melko

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjalaismaakuntien tulvariskien hallintasuunnitelmissa varaudutaan tulvien vaikutuksiin nyt ja tulevaisuudessa

29.3.2022

Pohjanmaan lakeudet tunnetaan tulvistaan ja viimeisen kymmenen vuoden aikana tulvia on koettu mm. Ähtävänjoella, Kimonjoella ja Vöyrinjoella, Lapuanjoella, Kyrönjoella, Maalahdenjoella, Närpiönjoella ja Lapväärtin-Isojoella. Tulvat ovat

Avaa

Merialueilla runsaasti sinilevää, järvillä sinilevän määrä lisääntynyt paikoitellen

8.7.2021

Lämmin ja tyyni sää on edistänyt sinilevien kasvua etenkin merialueilla. Rannikolla sinilevähavaintoja on tehty erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ja Perämeren rannikolla on havaittu poikkeuksellisen runsaita

Avaa

Ilmastonmuutos kasvattaa tulvariskiä – hallintasuunnitelmat pienentävät sitä

18.3.2022

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sää- ja vesioloihin liittyviä ääritilanteita. Suomi on pitkä maa ja parina viime vuotena on koettu sekä kokonaan lumettomia ja jäättömiä, että lähes

Avaa

Järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, merialueilla Vieno-myrsky hillitsi sinilevän kasvua

17.6.2021

Järvillä on tehty sinilevähavaintoja edellisviikkoa enemmän, mutta sinilevän määrä on ollut havainnoissa vähäinen. Merialueilla sinilevätilanne on edelleen rauhallinen. Alkuviikon Vieno-myrskyn vuoksi meriveden pintalämpötilat ovat laskeneet

Avaa

Iijoen tulvat huipussaan, Kuusamon seudulla tulvahuippu ensi viikolla

26.5.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Lämmenneen sään vuoksi lumen sulaminen on nyt kiihtynyt huippuunsa Iijoen vesistöalueella. Suurin osa Iijoen lumista on sulanut. Tämä

Avaa

Leväseuranta käynnistyy Kaakkois-Suomessa

3.6.2021

Sinilevähavaintoja ei sisävesillä eikä merialueilla Haapasaarta lukuun ottamatta ole havaittu, mutta siitepölyä on paikoitellen veden pinnalla runsaasti. Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ELY-keskusten yhteinen levähavainnointi käynnistyy

Avaa

Neljä eriskummallista vuodenaikaa

19.3.2020

Olemme saaneet viime kesästä lähtien todistaa hydrologisessa mielessä eriskummallisia vuodenaikoja. Niin vesien pintalämpötilat, vesistöjen ja pohjavesien vedenkorkeudet kuin lumimäärätkin ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen. Ilmastonmuutoksen myötä

Avaa

Sami Soosalu

Vesistöjen vedenkorkeusmittausten kahdennus auttaa varautumaan tulviin

18.6.2020

Lapin poikkeuksellinen tulvakevät on vihdoin ohi. Monella eri Lapin vesistöalueella vedenkorkeus nousi lähelle ennätyskorkeuksia ja vahinkoraja ylittyi Rovaniemellä. Tulvakeskuksen eri toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä ja suurella

Avaa

Halikonloahti

Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa hoitokalastukset Halikonlahdella (Varsinais-Suomi, Satakunta) 

3.9.2020

Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa syyskuussa poistokalastukset Salon Halikonlahden vanhoilla jätevesialtailla. Kohde kuuluu Viurilanlahden Natura-alueeseen ja se on pitkään ollut vesilinnuille tärkeä levähdys- ja sulkasatoalue, jonka vuoksi

Avaa

Nopea sulaminen lisää Kyrön- ja Lapuanjoen jääpatoriskiä

31.3.2021

Lämpimien säiden seurauksena lumet jatkavat edelleen nopeaa sulamista pohjalaismaakunnissa. Tiistaina 30.3.2021 Kyrön- ja Lapuanjoen vesipinnat jatkoivat nousuaan, vaikka tulvavesiä johdettiin merkittävästi tekojärviin ja säännöstelyihin järviin.

Avaa

Sinilevähavainnot lisääntyneet sekä järvillä että merialueilla, tilanne loppukesälle tyypillinen

29.7.2021

Sinilevää on havaittu sisävesillä edellistä viikkoa runsaammin. Havainnot painottuvat Suomen eteläosien reheviin järviin ja reheviin lahtiin. Rannikoilla ja Saaristomerellä sinileväkukinnat ovat runsastuneet. Avomerellä merkittäviä pintalevälauttoja

Avaa

Pirkanmaan sinilevätilanne ajankohtaan nähden rauhallinen

7.7.2022

Viikolla 27 Pirkanmaan alueen sinilevätilanne oli Pirkanmaan ELY-keskuksen seurannan perusteella edelleen rauhoittumaan päin. Kangasalan Kirkkojärvellä havaittiin edellisviikon tapaan runsaasti sinilevää, mutta muilla Pirkanmaan viranomaisseurannan havaintopaikoilla

Avaa

Logo ELY-keskus

Lapin tulvien arvioidaan jäävän alle vahinkorajojen

20.4.2021

Kevättulvien arvioidaan tuoreiden ennusteiden perusteella olevan suuruudeltaan keskimääräisiä tai sitä pienempiä Lapin vesistöissä. Ainoastaan Tornionjoen vesistössä hieman keskimääräistä suurempi tulva näyttää melko todennäköiseltä vesistöennusteiden mukaan.

Avaa

Ely-keskus logo

Sateet nostavat järvien vedenkorkeuksia, säännöstelyssä joudutaan tasapainoilemaan Kokemäenjoen tulvien vuoksi (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

21.2.2020

Tulevan viikonlopun sateet nostavat ennestään suuria vedenkorkeuksia. Tämän vuoksi Pirkanmaan säännöstellyillä järvillä joudutaan tasapainottelemaan juoksutusten kanssa, jotta sekä Kokemäenjoella että järvillä vältyttäisi merkittäviltä tulvavahingoilta. Toistaiseksi

Avaa

Logo ELY-keskus

Vuosi vaihtui Pohjois-Karjalassa leudoissa olosuhteissa

12.1.2023

Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Vesistöjen jäänpaksuudet vaihtelevat ja kohvajäätä on merkittävä osa jäänpaksuudesta. Kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjäähän verrattuna. Joulukuun sademäärä oli

Avaa

Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Suomen järvillä ja merialueilla

9.6.2022

Kuva: Adobe Stock Suomen järvillä ja merialueilla ei ole vielä tehty merkittäviä sinilevähavaintoja. Alkukesän viileä sää ei ole ollut otollinen sinileväkukintojen kehittymiselle. Järvillä ja merellä

Avaa

Merellä sinilevää edelleen runsaasti, järvien tilanne normaalia parempi

21.7.2022

Merialueiden huono sinilevätilanne jatkuu. Sinileväesiintymiä on nyt kaikilla merialueilla. Runsaasti sinilevää on havaittu erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkoalueilla. Järvien tilanne on edelleen tavallista parempi, mutta

Avaa

Länsi- ja Pohjois-Suomeen ennustetaan pieniä tai tavanomaisia kevättulvia – vedenpinnat korkealla Päijänteellä ja Kymijoella

23.4.2021

Tiedote 23.4.2021 klo 11.02 SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteisen Tulvakeskuksen kooste koko maan tulvatilanteesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle odotetaan tavanomaista pienempää kevättulvaa lähipäivinä ja Lappiin aikaisintaan

Avaa

Tulvatilanne vaihtelee Pirkanmaan eri osissa – vedenpinnat edelleen korkealla

11.5.2022

Suuressa osassa Pirkanmaata tulvatilanne on rauhoittunut. Useimpien järvien vedenpinnat kääntyvät viimeistään lähipäivinä laskuun. Laaja-alaisia vahinkoja ei ole odotettavissa, jos sää pysyy poutaisena. Pirkanmaalla kaikkein suurimpien

Avaa

Juhannusviikolla sinilevähavainnot runsastuneet merialueilla ja Etelä- ja Keski-Suomen järvillä

24.6.2021

Juhannusviikolla sinilevää on havaittu yhä enemmän sekä järvi- että merialueilla. Kesäkuun hellesää on vauhdittanut sinilevän kasvua etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Vaikka sinilevähavaintojen määrä onkin lisääntynyt,

Avaa

Logo ELY-keskus

Takatalviviikon runsaat sateet saavat Varsinais-Suomen rannikkojoet tulvimaan lähipäivinä – Satakunnassa kunnon kevättulva odotettavissa myöhemmin huhtikuussa

20.4.2022

Kevättulvat näyttivät Varsinais-Suomessa jäävän vähäiseksi vielä viime viikolla. Vähäsateisen maaliskuun aikana lumipeite katosi suurelta osin. Kuitenkin kuluvan viikon (vko 14) runsaat lumi- ja vesisateet, vesimääräksi

Avaa

Logo ELY-keskus

Lapuanjoella testataan automaattista lumen mittausta

28.3.2022

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa meneillään maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jossa testataan automaattista lumen mittausta. Jatkuvasti saatavaa reaaliaikaista tietoa hyödynnetään vesistömallin ennusteita

Avaa

Saaristomerellä paikoitellen runsaasti sinilevää, järvillä sinilevätilanne valtaosin tavanomainen

1.7.2021

Järvillä sinileväkausi alkanut pari viikkoa tavallista aiemmin “Sisävesillä sinileväkausi on alkanut paria viikkoa aikaisemmin kuin yleensä. Kuitenkin tämän viikon sinilevätilanne järvillä on monin paikoin ajankohtaan

Avaa

Miehikkälän–Virojoen Tyllinjärvellä koekalastuksia Helmi-elinympäristöohjelmassa

27.8.2021

Miehikkälän–Virojoen Tyllinjärvellä on parhaillaan käynnissä verkkokoekalastukset osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Koekalastusten tavoitteena on selvittää, voitaisiinko hoitokalastuksen avulla kohentaa Tyllinjärven tilaa vesilinnuston kannalta parempaan suuntaan. Millainen on Tyllinjärven

Avaa

Tulvat lisääntyvät Suomessa, varautumisella pienennetään vahinkoja

29.5.2020

Vahingot tämän kevään tulvista Pohjois-Suomessa voisivat nousta jopa 25 miljoonaan euroon, jos niihin ei olisi ennalta varauduttu. Varautumisella riskejä voidaan vähentää merkittävästi. Ilmasto, sää- ja

Avaa

Siikajoen Ruukinkosken pohjapato peruskorjataan

9.6.2021

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus peruskorjaa Ruukin kylässä Siikajoen kunnassa sijaitsevan Ruukinkosken pohjapadon ja rakentaa uuden kalojen ja vesieliöiden liikkumisen mahdollistavan väylän. Ruukinkosken nykyinen pohjapato on rakennettu alun

Avaa

Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä päätti seuraavasta säännöstelysuositusten seurantakaudesta

30.1.2023

Hämeen ELY-keskus uusi syksyllä 2022 kevään 2017 verkkokyselyn, jossa selvitettiin vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Vastauksia kyselyyn

Avaa

Kesän levätilanteen seuranta on alkanut

2.6.2022

Kesäinen levätilanteen havainnointi ja tiedotus käynnistyi tällä viikolla. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Kaakkois-Suomen vesialueilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä. Myös Tarkka-satelliitin kartoissa ei leväsamentumia ole havaittavissa Kaakkois-Suomenkaan

Avaa

Lämpöaalto kasvattaa nopeasti Lapin jokien virtaamia

12.5.2021

Tiedote 12.5.2021 klo 10.30 Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Sään lämpeneminen saa Lapin jokien virtaamat tällä viikolla nopeaan nousuun. Lämpöaalto jää kuitenkin ennusteiden mukaan lyhytaikaiseksi

Avaa

Ennuste: Lapin jokien tulvahuiput vasta touko–kesäkuun vaihteessa

29.4.2021

Kylmä sää viivästyttää Lapin kevättulvia. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan useimpien Pohjois-Suomen jokien tulvahuiput ajoittuvat toukokuun loppupuolelle tai jopa kesäkuun alkuun. Kevättulvien ennustetaan olevan suuruudeltaan pääosin keskimääräisiä

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 23.7.2020: Järvillä hieman viime viikkoa enemmän sinilevää, merialueilla levä sekoittuneena vedessä

23.7.2020

Sinilevää on havaittavissa sekä merialueilla että sisävesillä. Sinilevät ovat tällä hetkellä Suomen läheisillä merialueilla pääosin veteen sekoittuneena. Rannikkomerialueiden sinilevähavainnoista suurin osa on Suomenlahden, Saaristomeren ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Kuusamon seudulla tulvahuippu tällä viikolla, Iijoen tulvat laskussa

2.6.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Kuusamon seudulla järvien tulvahuiput saavutetaan tämän viikon aikana tai seuraavan viikon alussa, koska lumet ovat sulaneet lähes kokonaan.

Avaa

Logo ELY-keskus

Kevättulva voimistunut Uudenmaan ELYn alueella, haittoja liikenteelle

21.4.2022

Keväisen lämmin ja aurinkoinen sää on nopeuttanut viimeistenkin lumien sulamista, ja tulvatilanne on voimistunut Uudenmaan ELYn alueella monin paikoin 2000-luvun ennätyslukemiin. Laajoja peltoalueita on tulvaveden

Avaa

Päijänteellä ja Kymijoella varaudutaan kevättulvaan

15.4.2021

Huhtikuun alun lämmin ja sateinen sää on nostanut Kymijoen vesistöalueen järvien vedenpintoja nopeasti. Monissa järvissä vedenkorkeudet ovat olleet läpi talven huomattavasti tavanomaista korkeammalla ja helmikuun

Avaa

Ely-keskus logo

Viileä sää siirtänee tulvahuipun touko-kesäkuun vaihteeseen Lapissa

28.4.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Ennätyssuuria tulvia odotettavissa Lapissa lämpötilat säilyvät viileänä ja voimakas lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan

Avaa

Sateet ovat nostaneet vedenpintoja Hämeessä

15.7.2020

Viimeisen kahden viikon aikana runsaat sateet ovat nostaneet jokien ja järvien vedenkorkeuksia tai ainakin hidastaneet merkittävästi kesälle tyypillistä vedenkorkeuden laskua. Kevät ja alkukesä olivat Hämeessä

Avaa

Jäät heikkoja – lumi hidastanut jään paksuuskasvua Kainuussa

16.12.2021

Kainuussa lumi on hidastanut jään paksuuskasvua. Saman vesistön eri osissa jäätilanne voi vaihdella suuresti. Jäällä liikkujan on aina varmistuttava jääpeitteen kantavuudesta omalla kulkureitillään ja ennen

Avaa

Sinilevätilanne järvillä ja merellä rauhallinen, mutta lämmin sää voi nostaa kukintojen määrää vielä loppukesällä

4.8.2022

Sinilevätilanne järvillä on paikoin heikentynyt viime viikosta, vaikka valtakunnallisesti tilanne sisävesillä on rauhallinen. Merialueilla pintakukinnat ovat vähentyneet, ja sinilevä on monin paikoin sekoittuneena veteen. Lämmin

Avaa

Sinilevähavainnot lisääntyneet – järvivedet keskimääräistä lämpimämpiä

1.7.2021

Sinilevää havaittiin kymmenellä havaintopaikalla. Helteisenä jatkuva sää saattaa aiheuttaa kalakuolemia. Laajoista kalakuolemista tulee ilmoittaa ELY-keskukseen. Viikolla 26 sinilevää havaittiin 9 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Sinilevää havaittiin

Avaa

Ensijäät ovat muodostuneet Pohjois-Karjalassa

7.12.2022

Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Pienille vesistöille on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa. Marraskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes tavanomainen. Kuukauden aikana satoi 54–61

Avaa

narijärvi Seitalaassan säähavaintoasemalla 8.6.2020 (kuva: Ilmatieteen laitos)

Sateet eivät pahentaneet tulvatilannetta – Tornionjoella tulvahuippu loppuviikosta, muualla vedenpinnat pääosin laskusuunnassa

8.6.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Viikonlopun sateet eivät nostaneet vedenpintoja Lapin vesistöissä ja vedenpinnat ovat laskemassa kohti kesävedenkorkeuksia. Tornionjoella tulvahuippu on loppuviikosta ja Tenojoella virtaamat

Avaa

Juhannusviikon levätilanne Etelä-Savossa on yleisesti melko rauhallinen, mutta sinilevämäärät lisääntymässä

24.6.2021

Sinileväesiintymien määrä Etelä-Savon vesistöissä on yleisesti vielä melko vähäinen. Levähavaintojen ja yleisöilmoitusten määrä on kuitenkin kasvanut loppuviikkoa kohden. Runsaita sinileväesiintymiä on tavattu tietyissä osissa suuria

Avaa

Vanajaveden alhainen vedenkorkeus on vaikuttanut myös Lempäälässä sijaitsevan Herralanvirran vedenkorkeuksiin.

​Kylmä sää lykkää kevättulvia Pirkanmaalla, sulamispiikki voi olla raju

29.3.2022

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet on laskettu kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Kevään myöhentyminen tarkoittaa vedenkorkeuksien pysymistä alhaisina tavanomaista pidempään. Myöhäinen sulaminen enteilee myös nopeaa sulamispiikkiä. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet

Avaa

Happamien sulfaattimaiden aiheuttamia ongelmia ennaltaehkäistään riskikartoituksen ja mobiilisovelluksen avulla

11.11.2021

Uudessa HaSuRiski-hankkeessa laaditaan happamien sulfaattimaiden riskikartat pilottialueille Laihianjoen ja Siikajoen valuma-alueilla. Hankkeessa tuotetaan myös koneoppimista ja tekoälyä hyödyntävä mobiilisovelluksen prototyyppi, joka voi voi auttaa asiantuntijoita

Avaa

Järvisätkimen massaesiintymistä tehty havaintoja Längelmäveden reitillä

18.6.2020

Pirkanmaan ELY-keskukseen on tullut kesäkuun aikana useita havaintoja järvisätkimen (Ranunculus schmaulhausenii) poikkeuksellisen runsaista kukinnoista Längelmäveden reitin suurilla järvillä. Tähän mennessä havaintoja on tehty Längelmäveden, Vesijärven,

Avaa

Kuivuus voi yllättää hitaudellaan

9.7.2021

Tämän kesän kesä- ja heinäkuun kuumuus ja sateettomuus saattavat kuivattaa kaivoja ja heikentää satoja. Kuivakausi vaatii kuitenkin aikaa kehittyäkseen vakavaksi ongelmaksi. Kuivakausi voi kestää useita

Avaa

Lapin ELY-keskus ei tee jäänsahauksia tänä keväänä

30.3.2021

Jäätilanne on heikko Lapin alueen vesistöissä. Teräsjäänpaksuuksia on mitattu viikoilla 10 ja 11 Tenojoella, Ivalojoella, Kemijoella, Ounasjoella, Muonionjoella, Tornionjoella ja Simojoella. Tenojoella teräsjäänpaksuudet ovat lähellä

Avaa

Lämpimät kelit sulattavat lumia ja nostavat jokien virtaamia Lapissa

29.10.2021

Lapissa vesistöjen vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat sateisen lokakuun seurauksena keskimääräistä korkeammilla tasoilla.  Sään ennustetaan lämpenevän, jonka seurauksena tapahtuu lumien sulamista ja virtaamat tulevat edelleen

Avaa

Perämerellä Iin ja Kuivaniemen edustoilla sinilevää edelleen veteen sekoittuneena, Pohjois-Pohjanmaan järvien sinilevätilanne rauhallinen

14.7.2022

Juhannuksen aikaan tehtiin kesän ensimmäiset sinilevähavainnot rannikkovesissä Iin Pirttiperällä ja Oulun Kellossa. Kesä-heinäkuun vaihteessa 28.6-4.7. kansalaiset tallensivat Järvi-meriwiki ja Vesi.fi verkkopalveluihin 20 sinilevähavaintoa Oulun, Iin

Avaa

Metsähallitus tarttui Itämerihaasteeseen – huomio koko valuma-alueella

26.11.2019

Metsähallitus lähtee mukaan Itämerihaasteeseen ja lupaa lisää käytännön toimia vesiensuojeluun. Keskeisimpänä tavoitteena on vähentää Itämeren ravinnekuormaa ja turvata luonnon monimuotoisuutta.

Avaa

Ely-keskus logo

Lapin tulvatilanne säilyy rauhallisena lähipäivien ajan – suurtulvien riski ei ole väistynyt kesäkuulta

13.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin jokien tulvatilanne säilyy rauhallisena lähipäivien ajan, koska lumi sulaa hitaasti tavanomaista viileämmän sään takia. Riski kesäkuun alun suurtulville säilyy

Avaa

Logo ELY-keskus

Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista viileämpi ja vähäsateinen

12.5.2020

Vedenpinnat korkealla Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa vajaan asteen verran keskimääräistä viileämpi. Maakunnan sadekertymä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi. Huhtikuun sademäärä oli 31

Avaa

Logo ELY-keskus

Pirkanmaan säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi

25.2.2022

Lumikertymät ovat nyt paikoin jopa yli puolet tavanomaista suurempia Pirkanmaalla. Myös kevättulvista voi tulla tavallista suurempia. Säännöstelyllä varaudutaan mahdollisiin tulviin. Lunta on Pirkanmaalla kertynyt tänä

Avaa

Sinilevähavaintoja vain kolmella paikalla Pirkanmaalla

28.7.2022

Pirkanmaalla tehtiin viikolla 30 vain muutama sinilevähavainto valtakunnallisilla havaintopaikoilla. Kuluvalla viikolla havaittiin runsaasti sinilevää Kangasalan Kirkkojärvellä. Vähän sinilevää havaittiin Tampereella Näsijärven Elianderin uimarannalla ja Sastamalan

Avaa

Sinilevähavaintoja tehdään Etelä-Savossa tasaiseen tahtiin

8.7.2021

Kahden edellisen viikon aikana helteet ovat jatkuneet Etelä-Savossa, mikä on suotuisaa sinileväkukintojen esiintymiselle. Yleisöilmoituksia lievistä sinileväesiintymistä on tehty ELY-keskukselle ja JärviWiki-sivustolle tasaisesti eri puolilta maakuntaa.

Avaa

Sateinen loppukevät nostanut vedenkorkeuksia Pirkanmaalla – seuraa rantasi tilannetta

26.5.2021

Etenkin Pirkanmaan itäisessä osassa vedenkorkeudet ovat nousseet selvästi viime päivien aikana. Tulevat sateet lisäävät nousua entisestään, koska maaperä on vettynyt ja sateet valuvat vesistöihin nopeasti.

Avaa

Viilennyt sää kääntänyt sinilevähavainnot laskuun Etelä-Savossa

22.7.2021

Säiden viilennyttyä kuluvalla viikolla Etelä-Savon alueelta kirjattiin sinilevähavainto ainoastaan Pieksämäen Heiniöltä. Viileä ja tuulinen sää ehkäisee sinileväkukintojen muodostumista ja hajottaa jo syntyneitä leväesiintymiä. Kahden edellisen

Avaa

Saimaan juoksutusta lisätään tulvavahinkojen ehkäisemiseksi

31.5.2021

Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen Saimaan juoksutuksen lisäämiseksi 7.6.2021 alkaen. Lisäjuoksutuksilla pienennetään

Avaa

Peltojen laaja kipsikäsittely vähentäisi fosforipäästöjä Itämereen

19.10.2022

Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto tiedottavat Peltojen kipsikäsittelystä saadut monivuotisen seurannan tulokset vahvistavat kipsin vesiensuojeluvaikutukset. Haittoja viljelylle ei ole havaittu. Peltojen kipsikäsittely on Lounais-Suomen Savijoella

Avaa

Tulvariskien hallintasuunnitelmat auttavat varautumaan ilmastonmuutokseen

17.12.2021

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi 16.12.2021 tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille 2022–2027. Suunnitelmia on yhteensä 18 ja niitä toteutetaan vesistö- tai rannikkoalueilla, joilla on nimetty vähintään yksi merkittävä

Avaa

Loimijoen padotus ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui – seurantakaudella koettiin onnistumisia ja haasteita

2.6.2022

Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui huhtikuun lopussa keskustelemaan kuluneesta seurantakaudesta 2017–21 ja tulevista jatkotoimenpiteistä. Kokouksessa käytiin läpi kuluvan kevään vesitilannetta, padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa,

Avaa

Uusi tilannetiedote kertoo tulvavaarasta

16.2.2021

Vesi.fi-palvelusta näkee nyt nopeasti ja helposti, onko tulva uhkaamassa. Mahdollisesta vahinkovaarasta kertoo jatkuvasti päivittyvä Tulvakeskuksen uusi tilannetiedote. Huolestuttaako lähestyvä kevät ja sen tuomat kevättulvat? Asutko

Avaa

Merialueilla sinilevää vain yhdellä havaintopaikalla, järvillä muutamia sinilevähavaintoja

3.6.2021

Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2021 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu hieman sinilevää vain yhdellä itäisen Suomenlahden havaintopaikalla. Järvillä sinilevähavaintoja on toistaiseksi

Avaa

Lapin jokien virtaamat monin paikoin huipussaan viikonvaihteessa, Kittilässä vahinkoraja saattaa ylittyä

21.5.2021

Lapin jokien virtaamat ovat monin paikoin huipussaan viikonvaihteessa. Kittilässä Ounasjoen vahinkoraja saattaa ylittyä lähipäivinä, jolloin rantarakennukset ovat vaarassa kastua. Laitureiden ja veneiden kiinnitykset kannattaa varmistaa.

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 6.8.2020: Merialueilla vallitsee tyypillinen loppukesän sinilevätilanne, järvillä yhä tavanomaista vähemmän levää

6.8.2020

Elokuun ensimmäisellä viikolla sinilevätilanne on merialueilla ajankohtaan nähden tyypillinen. Valtakunnallisessa leväseurannassa sinilevähavaintoja on tehty erityisesti lounaissaaristossa, Selkämeren ja Merenkurkun rannikoilla sekä pääkaupunkiseudulla. Järvillä levää on

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 13.8.2020: Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä

13.8.2020

Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä. Viime viikolla vallinnut lämmin ja tyyni sää on nostanut sinileväkukintoja pintaan. Avomerialueilla havaittiin viime viikonloppuna paikoin runsaita

Avaa

Lapin jokien tulvahuiput ohitettu, Tornionjoen ja Ounasjoen virtaamat nousivat viime kevään lukemiin

26.5.2021

Lapin jokien virtaamat saavuttivat kevään huippunsa viime viikon lopulla. Lämmin sää sulatti lumet nopeasti ja vesisateet vauhdittivat jokien virtaamien kasvua. Ounasjoen vedenpinta nousi Kittilässä lähelle

Avaa

Ely-keskus logo

Lapin tulvahuippujen ennustetaan siirtyvän poikkeuksellisen myöhään kesän kynnykselle

7.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Viileän säätilan vuoksi Lapin tulvahuippujen arvioidaan ajoittuvan poikkeuksellisen myöhäiseen ajankohtaan eli kesäkuulle. Lähes kaikilla alueilla Lapissa tulvahuippujen ajankohta on vasta

Avaa

Logo ELY-keskus

Pakkaset kääntämässä järvien vedenpinnat hiljalleen laskuun Etelä-Savossa – hyytöä voi esiintyä

13.1.2021

Sateisen syksyn myötä Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohdan keskitason yläpuolelle. Pakastuneen sään takia järvien vedenkorkeudet ovat kääntymässä laskuun Saimaata lukuun ottamatta. Hyydettä saattaa muodostua

Avaa

Etelä-Savossa elokuun alun sinilevätilanne enimmäkseen rauhallinen

5.8.2021

Kuluvan viikon viileä ja tuulinen sää on laskenut sinilevähavaintojen määrän maltilliselle tasolle. Tällä viikolla sinilevähavaintoja ilmoitettiin Mäntyharjun Pyhäveden Haapaselältä ja Pieksämäen Ahvenlammen Jäppilän uimarannalta. Jäppilän

Avaa

Lapin suuret lumimäärät edellyttävät varautumista kevään tulviin

15.4.2020

Lapin ELY-Keskus ja Tulvakeskus tiedottaa Lapin suurimmat tulvariskit ovat Kittilässä ja Rovaniemellä. Kittilän tulvan ennustetaan nousevan jopa vuoden 2005 tasolle. Lapin tulvien arvioidaan ajoittuvan toukokuun

Avaa

Pieliselle ja Saimaalle ennustetaan tavanomaista suurempia kevättulvia

19.5.2021

Saimaan ja erityisesti Pielisen vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan lähiviikkoina selvästi keskimääräistä tulvahuippua suuremmiksi. Lumen sulannan jäljiltä maaperä on kosteaa, ja lähiviikolle ennustetut sateet yhdessä aikaisempien sateiden

Avaa

Kemijoki oli osittain jäässä Rovaniemen Hirvaalla tiistaina 19.4.2022.

Lämmin sääjakso käynnistää lumien sulamisen Lapin alueella

20.4.2022

Kuluvan viikon lämpimät säät sulattavat lumia Lapin alueella, mikä nostaa hetkellisesti jokien virtaamia. Ensi viikosta lähtien sää kylmenee ja yöpakkaset jarruttavat sulamista, joten tulvatilanteen kehittyminen

Avaa

Logo ELY-keskus

Happitilanne on huono osassa pohjalaisjärviä

20.4.2022

Koska pohjalaisjärvien happitilanteen havaittiin maaliskuussa heikentyneen pitkään jatkuneen talven aikana, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti happitilannetta uudelleen pääsiäisviikolla. Happitilanne oli heikoin pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Ivalossa varaudutaan kevättulvaan (Lappi)

23.3.2020

Poikkeuksellisen runsasluminen talvi aiheuttaa haasteita kevään tulvatilanteeseen eri puolille Lappia. Lumitilanne Ivalojoen vesistöalueella on ajankohtaan nähden ennätyksellinen. Lumen vesiarvo on hieman yli 250 mm, kun

Avaa

Sateinen toukokuu nostanut vedenpintoja – Etelä-Savon järvet tulvakorkeudella

8.6.2021

Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat sateisen toukokuun johdosta korkealla. Toukokuussa satoi noin kaksinkertainen määrä toukokuun normaaliin sademäärään verrattuna. Saimaan vedenkorkeus on noussut noin 25 cm toukokuun

Avaa

Logo ELY-keskus

Vaasan eteläpuoleiset joet lähellä tulvakorkeuksia

28.10.2020

Kolmen vuorokauden 25.–27.10.2020 (sunnuntai–tiistai) sademäärät ovat monin paikoin Pohjanmaan rannikkoalueella 40–50 mm, mikä vastaa lähes keskimääräistä kuukauden sademäärää.  Koska sadetta on tullut melko paljon jo

Avaa

Pohjois-Karjalan järvien vedenkorkeudet olivat kesäkuun lopussa yleisesti tavanomaista ylempänä

5.7.2021

Kesäkuun keskilämpötila oli lähes viisi astetta tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Loppukuusta esiintyi voimakkaita ukkoskuuroja. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa

Avaa

Logo ELY-keskus

Suunnitteletko rannan ruoppausta – muista ilmoittaa ajoissa

6.4.2021

Rannan ruoppaustöistä sekä vesikasvillisuuden koneellisesta niitosta tulee ilmoittaa vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloitusta. Ilmoitukset voi tehdä sähköisellä lomakkeella. Jos suunnittelet tälle keväälle rannan ruoppaustöitä,

Avaa

Logo ELY-keskus

Avustushakuja auki ELY-keskuksissa

27.10.2022

ELY-keskuksissa on avautunut 18.10.2022 useita vesiensuojeluun, vesistöjen kunnostukseen, vesienhallintaan ja kalatalouteen liittyviä avustushakuja. Hakuajat päättyvät pääsääntöisesti 30.11. Avustukset ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen

Avaa

Ely-keskus logo

Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn myönnetty poikkeuslupa heti hyötykäyttöön

12.2.2020

AVI on myöntänyt Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn poikkeusluvan vähälumisen talven vuoksi. Järvillä ei tarvitse varautua kevättulviin ja laskea vedenkorkeuksia, sillä Pirkanmaalla ei ole odotettavissa juurikaan

Avaa

Kattavaa paikkatietoa tulva-alueista valmisteilla koko maahan

3.5.2022

Tulva-alueista saadaan ensi vuonna käyttöön entistä kattavammat paikkatietoaineistot tulvariskien hallintaa, maankäytön suunnittelua sekä vesien- ja luonnonsuojelutyötä varten. Uudessa hankkeessa tuotettavat tulvakartat tukevat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista

Avaa

Sinilevätilanne rauhallinen järvillä ja merialueilla

19.8.2021

Järvillä ja rannikkoalueilla on edelleen keskimääräistä vähemmän sinilevää. Rannikkoalueista vain Saaristomerellä on paikoin havaittu runsaasti sinilevää. Loppukesälle tyypillisesti sinilevän määrä on jatkanut vähentymistään avomerialueilla. Järvillä

Avaa

Koko maahan ennustetaan tavanomaisia kevättulvia

15.3.2022

Kuva: Etelä-Savon ELY-keskus Vaikka talven aikana on kertynyt paikoin poikkeuksellisen paljon lunta, kevättulvia voidaan odottaa suhteellisen rauhallisin mielin. Koko maahan on ennustettu melko tavanomaisia kevättulvia.

Avaa

Sinilevää on nyt normaalia enemmän – helteiden jatkuminen näkyy levien määrässä

15.7.2021

Sinilevää on nyt Järviwikin leväbarometrin mukaan ajankohdan keskiarvoon nähden normaalia enemmän. Viikolla 28 sinilevää havaittiin Pirkanmaalla 11 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Viikolla 27 sinilevähavaintoja tehtiin neljällä

Avaa

Logo ELY-keskus

Heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista sateisempi ja viileämpi

6.8.2020

Pohjois-Karjalan vesistössä useimpien järvien ja jokien vesitilanne on ajankohtaan nähden varsin tavanomainen. Heinäkuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen verrattuna keskimääräiseen heinäkuun sadantaan, mutta kun alkukesä oli

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 18.6.2020: Juhannusviikolla sinileväesiintymät runsastuneet

18.6.2020

Juhannusviikolla sinilevää on alkanut esiintyä lisääntyvissä määrin sekä järvillä että Etelä- ja Lounais-Suomen merialueilla. Kesäkuun poikkeuksellisen lämpimät ilmat ovat aikaistuttaneet sinileväesiintymiä paikallisesti järvillä, kun taas merialueilla

Avaa

Pohjalaisjokien tulvahuippuja pyritään pienentämään tekojärvien avulla

30.3.2021

Tulvatilanteen helpottamiseksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on aloittanut tulvavesien keräämisen tekojärviin ja säännösteltyihin järviin.  Tästä aamusta (30.3.2021) lähtien Kalajärven ja Hirvijärven tekojärvien yläpuolelta tulevat sulamisvedet jäävät tekojärviin.

Avaa

Vedenpinnat ovat yhä korkealla Itä- ja Pohjois-Pirkanmaalla – tulvatilanne jo rauhoittumaan päin

1.6.2022

Isot säännöstelemättömät järvet nousivat tänä keväänä keskimääräisen tulvakorkeuden yläpuolelle ja vedenpinnat pysyvät vielä pitkään korkealla. Säännösteltyjen Näsijärven ja Vanajaveden vedenpinnat ovat vielä nousussa lähiviikkojen ajan.

Avaa

Joki on lähellä tulvia maantielle.

Tornionjoen tulva korkeimmillaan lähipäivinä − Muonionjoen tulva kääntymässä laskuun

1.6.2022

Tornionjoen alaosan virtaaman ennustetaan olevan huipussaan lähipäivinä. Muonionjoella tulvavirtaama on kääntymässä laskuun. Lapin alueen muut jokivesistöt ovat jo tulvahuippunsa näyttäneet. Loppuviikolle on ennustettu Lapin alueelle

Avaa

Lapin ELY-keskus, Rovaniemen Saarenpudas tulvii 29.5.2020.

Lapin tulvatilanne kiihtyy ‒ ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan

29.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Jokien virtaamat ovat eri puolilla Lappia poikkeuksellisen korkealla, ja ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan ensi viikon aikana. Keskimääräisen kevättulvan taso on

Avaa

Logo ELY-keskus

Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lauha ja vähäsateinen

4.4.2022

Maaliskuu oli tavanomaista vähäsateisempi ja lämpimämpi. Pohjois-Karjalassa lunta oli kuukauden lopussa vielä runsaasti ja sen vesiarvo oli korkea. Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajan-kohdan keskiarvoon

Avaa

Kesäkauden 2021 leväseuranta alkoi Etelä-Savossa – sinilevistä ei havaintoja

3.6.2021

Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on jälleen käynnistynyt ja jatkuu syyskuun loppuun. Toistaiseksi Etelä-Savon järvissä ei ole havaittu merkittäviä sinileväesiintymiä eikä ilmoituksia ole tullut myöskään yleisöhavaintoina.

Avaa

Lapin jokien virtaamat lähdössä vähitellen nousuun

5.5.2022

Huhti-toukokuun vaihteen tavanomaista kylmempi sää sai Lapin vesistöjen virtaamien kasvun pysähtymään. Loppuviikosta sää lämpenee ja vesistöjen virtaamien ennustetaan lähtevän rauhalliseen nousuun kohti kevään tulvahuippua. Suurimmassa

Avaa

Logo ELY-keskus

Lämpöaalto sulattaa Lapin alueen lumet nopeasti – tulvaennätyksiä voi rikkoontua (Lappi)

22.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lappiin saapunut lämpöaalto käynnisti lumen voimakkaan sulamisen. Virtaamat ovat sen seurauksena lähdössä nopeaan nousuun ja tulvahuiput ajoittuvat kesäkuun alkuun tai

Avaa

Sinilevätilanne rauhallinen, järvillä ja merialueilla yksittäisiä sinilevähavaintoja

10.6.2021

Järvillä sinilevähavainnot ovat jonkin verran lisääntyneet edellisviikkoon verrattuna, mutta runsaita sinileväkukintoja ei ole havaittu. Merialueilla on tehty muutamia sinilevähavaintoja Saaristomerellä sekä Suomenlahden ja eteläisen Selkämeren

Avaa

Ely-keskus logo

Kokemäenjoen tulvatilanne helpottaa – vielä yksi poikkeuslupa säännöstelyihin​ (Pirkanmaa)

25.3.2020

Marraskuusta alkanut sateinen talvi ehti aiheuttaa laajoja tulvia Kokemäenjoen keskiosalla. Pirkanmaan suurimmille säännöstellyille järville haettiin useita poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen tilanne ei hankaloidu. Pakkasyöt, kuiva kausi

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 30.7.2020: Merialueilla sinilevätilanne ajankohtaan nähden tyypillinen, järvillä keskimääräistä vähemmän sinilevää

30.7.2020

Merialueilla sinilevien määrä on heinä-elokuun vaihteelle tyypillisesti kasvanut, mutta tuulinen sää on pitänyt sinilevät viime viikon tapaan pääosin veteen sekoittuneena. Laajoja pintaesiintymiä ei ole havaittu.

Avaa

Logo ELY-keskus

Kevättulva käynnissä Uudellamaalla

11.4.2022

Loppuviikon sateet ja lämmin sää ovat sulattaneet lumipeitettä, ja Uudenmaan jokien virtaamat ovat kääntyneet selvään nousuun. Tulvavesi on noussut paikoin alavimmille pelloille ja teille. Lähipäivien

Avaa

Logo ELY-keskus

Pitkäjänteinen työ Saaristomeren hyväksi saa uutta pontta

7.5.2021

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään mahdollisuuksia poistaa Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitus Itämeren suojelukomission HELCOMin ns. hot spot-listalta. Hallitus teki torstaina 29.4.2021

Avaa

Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Etelä-Savossa

21.7.2022

Viikolla 29 sinilevää ei ole löytynyt viikottain seurattavilla havaintopaikoilla. Tiedoksi tulleet esiintymät ovat olleet koko kesän melko vähäisiä Etelä-Savon alueella. Viimeaikainen sateinen ja tuulinen sää

Avaa

Harvinainen talvitulva Etelä- ja Länsi-Suomessa

16.1.2023

Vedenpinnat ovat nousseet harvinaisiin talvitulvalukemiin Etelä- ja Lounais-Suomen joissa sekä Vaasan eteläpuoleisella rannikolla. Tulvahuippu saavutetaan useimmilla alueilla lähipäivinä. Vesi nousee ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle, paikoin

Avaa

Sinilevää on havaittu aiempaa enemmän Pirkanmaalla

21.7.2022

Pirkanmaalla tehtiin viikolla 29 edellisviikkoa enemmän sinilevähavaintoja. Vähän sinilevää havaittiin kuluvalla viikolla Herrasen uimarannalla sekä laivarannassa Virroilla, Tampereella Näsijärven Elianderin ja Rauhaniemen uimarannoilla sekä Pyhäjärven

Avaa

Leväseurannan loppumetreillä sinilevää enää muutamalla havaintopaikalla Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)

8.9.2022

Syksyisen sään myötä sinilevähavainnot ovat selvästi vähentyneet kuluneella viikolla Lounais-Suomessa. Leväkukintoja havaittiin tyynissä sisälahdissa. Sisävesissä levätilanne on pääosin hyvä. Sinileviä havaittiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla vain

Avaa

Sinilevähavainnot edellisen viikon tasolla Pirkanmaalla

26.8.2021

Pirkanmaalla on tehty tällä viikolla sama määrä sinilevähavaintoja kuin viikko sitten. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä

Avaa

Muonionjoelle ja Tenojoelle tulossa tavanomaista suurempi tulva

24.5.2022

Ensimmäiset tulvahuiput Lapin jokivesistöissä saavutettiin viime viikon alussa, minkä jälkeen kylmä sää hidasti lumen sulantaa ja virtaamat kääntyivät laskuun. Lämpenevä sää sulattaa loput lumet ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Sade-ennusteet alkuviikolle runsaita ja tulvaongelmia saattaa esiintyä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla

3.11.2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 2.11.2020 klo 15.15. Maanantain ja tiistain aikana on sade-ennusteissa paikoin runsaita sateita, jotka saattavat johtaa tulvaongelmien esiintymiseen erityisesti

Avaa

Leväseuranta käynnistyi – Pohjois-Pohjanmaalla ei havaintoja sinilevistä

3.6.2022

Sinileväseurannan ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Pohjois-Pohjanmaan havaintopaikalla ei havaittu sinileviä. Alkukesälle tyypilliseen tapaan rantavedestä on tehty havaintoja männyn siitepölystä. Viileähkö sää on pitänyt pintavesien lämpötilan 7-15

Avaa

Tuovilanjoki eli Laihianjoen alaosa huhti-toukokuun vaihteessa 2020. Tänä keväänä joki on pysynyt hyvin uomassaan.

Jokien virtaamat pieniä, järvien pinnat lähestyvät kesätasoja (Pohjanmaa)

6.5.2020

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokien virtaamat ovat yleensä suurimmillaan huhtikuussa, mutta tänä vuonna huhtikuun virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen pieniä. Tänä vuonna suurimmat virtaamat on tähän

Avaa

Rovaniemen tulvavuosien 1973, 1993 ja 2020 virtaamat lähimmillä havaintoasemilla

Tulvatilanne helpottaa Kemijoella, Ounasjoella ja Ivalojoella – Tornionjoella tulvahuippu ensi viikolla

5.6.2020

Lapin ELY-keskus, Tulvakeskus ja Lapin pelastuslaitos tiedottavat Tornionjoella tulvahuippu on ensi viikolla. Vielä on suuria vedenkorkeuksia muillakin vesistöillä, mutta pääosin vedenpinnat ovat laskemassa kohti kesävedenkorkeuksia.

Avaa

Pohjalaisjokien jäät liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin

17.1.2023

Lauha sää ja runsaat vesisateet ovat saaneet pohjalaismaakuntien jokien jäät tänä talvena liikkeelle poikkeuksellisen aikaisin.  Erityisesti Kyrönjoen eteläpuolisten pienien jokien jäätilanne on muuttunut nopeasti. Myös

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 20.8.2020: Avomeren laajat sinileväesiintymät lieventyneet, järvillä ja rannikolla sinileväesiintymät paikoin lisääntyneet

20.8.2020

Avomerialueilla Suomenlahdella ja Selkämerellä on edelleen havaittavissa sinileväesiintymiä, mutta ne eivät ole yhtä voimakkaasti näkyvissä kuin aiemmin. Saaristo- ja rannikkoalueilta sinilevähavaintoja on ilmoitettu ajankohtaan nähden

Avaa

Ely-keskus logo

Kuivuus muuttui kuukaudessa lähes tulvaksi Pirkanmaalla

13.12.2019

Pirkanmaan järvet ja joet kärsivät kuivuudesta vielä loppusyksyllä, mutta tilanne muuttui täydellisesti marraskuun aikana.

Avaa

Sinilevähavainnot edellisen viikon tasolla Pirkanmaalla

25.8.2022

Viikolla 34 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä sekä Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa. Vähän sinilevää havaittiin Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella, Pyhäjärven Maatialanlahdella, Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla,

Avaa

Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä

22.7.2021

Sinilevähavainnot ovat vakiohavaintopaikoilta vähäisiä, etenkin järvialueilla ei levää ole pääsääntöisesti havaittu. Itäisen Suomenlahden rannikkovesillä on paikoitellen sinilevää veteen sekoittuneena. Sinilevätilanne rauhallinen Sateet ja tuulet ovat

Avaa

Sinileviä usealla havaintopaikalla Pirkanmaalla

12.8.2021

Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta. Pirkanmaan ELY-keskus tiedottaa säännöllisesti levätilanteesta aina syyskuun loppuun asti. Runsaasti sinilevää on havaittu Kyrösjärven Hämylänlahdella Ikaalisissa, Kangasalan Kirkkojärvessä

Avaa

Pohjois-Savossa jäät arvaamattomia

30.12.2021

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.12.2021 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00.  Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja 30 cm alempana kuin marraskuun puolivälissä

Avaa

Lapin ELY-keskus: Karesuvanto 9.6.2020 tulvan ollessa huipussaan

Lapin tulvat ovat ohi ja vedenkorkeudet laskussa

12.6.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin pitkäkestoinen tulvakevät on vihdoin päättymässä ja on aika poistaa rakennuksia suojaavat tilapäiset tulvasuojelurakenteet. Muonionjoella tulvahuippu oli tiistaina ja Tornionjoella

Avaa

Vähäisiä sinileväesiintymiä havaittu Etelä-Savossa

4.8.2022

Viikolla 31 hieman sinilevää havaittiin kahdella vakiohavaintopaikalla, Pieksämäen Heiniöllä ja Mikkelissä Launialan uimarannalla. Lisäksi kansalaishavaintoja vähäisistä sinileväesiintymistä on tehty Mikkelin Ukonvedellä Kyyhkylän uimarannalla sekä itäisellä

Avaa

Lapin ELY-keskus: Ounasjoen suiston tulvaa 1.6.2020

Lapin tulvatilanne on rauhallinen – ennustettua suuremmat sateet voivat pahentaa tilannetta

2.6.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Tulvatilanne Lapissa on vähitellen rauhoittumassa. Rovaniemellä vesi on laskenut hieman, mutta se on edelleen vahinkorajan yläpuolella. Tulvan arvioidaan lähtevän alenemaan lähipäivinä.

Avaa

Helmikuussa lumen määrä kasvoi Pohjois-Karjalassa

7.3.2022

Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon nähden. Lunta on kertynyt 15–30 cm tavallista enemmän. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Kontiolahdella,

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevät runsastuneet koillisella Perämerellä – pintalämpötilat poikkeuksellisen korkeita

7.7.2021

Perämerellä vesi on poikkeuksellisen lämmintä, mikä on edistänyt sinilevien kasvua.  Viikonlopun ja alkuviikon aikana Järwi-meriwiki verkkopalvelun ja sinileväseurannan kautta on tullut useita ilmoituksia sinilevien runsastumisesta

Avaa

Hellejakso toi sinileväkukinnat Pohjois-Savon järville

24.6.2021

Sinileväkukinnat – eli oikeammin sinibakteerien massaesiintymät – alkoivat Pohjois-Savossa juhannusviikolla. Havaintoja tehtiin alkuviikosta eri puolilla maakuntaa ja hyvin erityyppisissä järvissä, mutta eniten Kallaveden eri osissa.

Avaa

Sinilevää edelleen ajankohtaan nähden runsaasti

9.9.2021

Sinilevää havaittiin 13 havaintopaikalla valtakunnallisessa leväseurannassa Pirkanmaalla sekä yhdellä rotarien seuraamalla havaintopaikalla viikolla 36. Kansalaishavaintojen määrä on vähentynyt. Järviwikin Leväbarometrin mukaan sinilevää on edelleen pitkän

Avaa

Lounais-Suomen merialueilla kesän mittaan runsaita sinileväkukintoja, järvillä sinileväkesä rauhallisempi

19.10.2022

Merialueemme heikko tila näkyi taas kuluneena kesänä paikoitellen runsainakin sinileväkukintoina ja laajoina pintalauttoina Saaristomerellä ja eteläisellä Selkämerellä. Järvillä kulunut kesä oli rauhallisempi, runsaita sinileväkukintoja havaittiin

Avaa

Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja sateinen

5.11.2021

Lokakuun sademäärä oli lähes kolmanneksen tavallista suurempi. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat -15 senttimetristä +32 senttimetriin tavanomaiseen verrattuna. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli Pohjois-Karjalassa reilun 2 astetta

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta (Pirkanmaa)

2.7.2020

Sinilevää havaittiin viikolla 27 Pirkanmaalla neljällä valtakunnallisella havaintopaikalla. Valtakunnallisessa leväseurannassa on mukana 43 havaintopaikkaa Pirkanmaalla. Vielä viime viikolla levää havaittiin yhdellätoista havaintopaikalla. Järviwikin Leväbarometrin mukaan

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjalaismaakuntien tulvatilanne tasaantunut eikä tulvaluukkuja pengerrysalueille tarvitse avata

3.4.2021

Pohjalaisjokien vedenpinnat ja virtaamat ovat yöpakkasten ja vähien sateiden ansiosta kääntyneet pääosin laskuun. Jääpatojen riski on edelleen olemassa erityisesti Kyrönjoen alaosalla, jossa jäät ovat toistaiseksi

Avaa

Ari Soppela valmiuspäällikkö Lapin pelastuslaitos työpisteellään.

Lapissa varaudutaan suurtulviin

8.5.2020

Lapissa on edelleen paljon lunta maastossa ja lumen vesiarvot ovat ennätyksellisen suuria. Säiden lämmetessä uhkana ovat suurtulvat. Niihin on varauduttava hyvissä ajoin. Kevättulvia saadaan vielä

Avaa

Sinilevien ultraäänitorjunnan vaikutuksia tutkitaan Jäppilän Ahvenlammella

27.5.2021

Tiedote 27.5.2021 klo 10.00 Uudessa UltraPlan-hankkeessa tutkitaan, voidaanko rehevöitymisen ja sinilevien aiheuttamia haittoja vähentää ultraääneen perustuvalla menetelmällä. Pilottina toimii Pieksämäellä sijaitseva Jäppilän Ahvenlampi, jossa arvioidaan

Avaa

Hoitokalastuksen monet mahdollisuudet – Hoitokalastustilaisuus 25.3.2021

3.3.2021

Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry ja Pohjois-Savon ELY-keskus järjestävät Hoitokalastus vesienhoitotoimena -tilaisuuden torstaina 25.3.2021 klo 12.15 – 15.45. Etätilaisuuden tavoitteena on jatkaa pohjoissavolaisten kunnostustoimijoiden

Avaa

Karttakuva Saimaasta.

Saimaan vedenkorkeuksista, vedenlaadusta ja käytöstä kerätään kokemuksia – vastaa kyselyyn!

7.12.2022

Minkälaisia kokemuksia sinulla on Saimaan vedenkorkeuksista? Mitä ajattelet vedenlaadusta Saimaan alueella? Onko mahdollisilla muutoksilla vaikutuksia vesistön käyttöön? Saimaan alueen ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus tekevät yhdessä

Avaa

Kesäkauden 2022 leväseuranta alkoi Etelä-Savossa – sinilevistä ei havaintoja

2.6.2022

Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on käynnistynyt ja jatkuu syyskuun loppuun. Seurantakautena havainnoidaan ja tiedotetaan sinilevien esiintymistä. Toistaiseksi Etelä-Savon järvissä ei ole havaittu merkittäviä sinileväesiintymiä eikä

Avaa

Sinilevien ultraäänitorjunta ei tehonnut Jäppilän Ahvenlammella

17.5.2022

Ultraääni ei ehkäissyt sinileväkukinnan muodostumista Ahvenlammella kesällä 2021. SYKEn tuoreiden seurantatulosten mukaan se ei myöskään vaikuttanut kasvi- ja eläinplanktonyhteisöihin ja vedenlaatuun. Jäppilän Ahvenlammella pilotoitiin ensimmäistä

Avaa

Ilmastonmuutos huomioidaan entistä vahvemmin Saimaan ja Vuoksen juoksutuksissa

26.10.2021

Saimaalla esiintyy entistä useammin tulva- ja kuivuustilanteita ilmastonmuutoksen myötä. Poikkeuksellisten vesitilanteiden lisääntymisen vuoksi suomalais-venäläinen rajavesistökomissio on sopinut yhteistoimintakäytännöstä, joka lisää ennakointia ja tiedonvaihtoa Saimaan ja

Avaa

Harjunpäänjoen kunnostus valmistunut Ulvilassa elokuun lopulla – vaelluskaloilla käytössä nyt valtaosa joesta

12.9.2022

Harjunpäänjoen koskialueisiin kohdistunut kunnostushanke valmistui noin kahden kuukauden tehokkaan urakoinnin tuloksena elokuun lopussa jatkona kesäkuun alussa valmistuneeseen Leineperin padon kalatieurakkaan. Pääosin Ulvilan kaupungin alueelle sijoittuva

Avaa

Saaristomeren pelastamiseen yhteistyöllä ja aktiivisella hanketoiminnalla

13.10.2022

Vesiensuojelun tiekartan kick off -tilaisuus järjestettiin torstaina 6.10.2022 Forum Marinumissa Turussa. Hybriditapahtuma kokosi yhteen lähes 100 vesiensuojelusta kiinnostunutta henkilöä niin Saaristomeren valuma-alueelta kuin sen ulkopuoleltakin.

Avaa

Logo ELY-keskus

Perhonjoen kalatien toimivuutta tehostetaan (Keski-Pohjanmaa)

8.6.2020

ELY-keskuksen tiedote 4.6.2020 Perhonjoella Sääkskosken kalatien toimivuudessa on ollut puutteita alivirtaamien aikaan.  Myös Kaitforsin voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstelyn on todettu häiritsevän kutuvaelluksella olevia kaloja, ja meritaimen ei

Avaa

Logo ELY-keskus

Joulukuu Pohjois-Karjalassa tavanomaista leudompi ja vuosi 2020 mittaushistorian lämpimin

13.1.2021

Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa viisi astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -3 astetta, kun se tavallisesti on -8,1 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin

Avaa

Logo ELY-keskus

Pintaan kohonnutta sinilevää havaittu muutamilla Hämeen seurantapaikoilla

25.6.2020

Viikolla 26 havaittiin vähäinen sinileväesiintymä Vesijärven kaikilla kolmella seurantapaikalla, Kymijärvellä Karistossa ja Hattulassa Vanajaveden rannassa. Juhannuksen jälkeisen viikon tuuleton säätyyppi on otollinen vanhenevan sinilevän pintaan

Avaa

Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat edelleen matalat lokakuussa

4.11.2022

Kuukauden keskilämpötila oli melkein kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat pääosin 5–10 cm pitkän aikavälin tarkastelua matalammalla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun loppupuolella vielä yli asteen

Avaa

Eteläisellä Saimaalla jo levähavaintoja

15.7.2021

Lappeenrannan Haapajärvellä on vain vähän sinilevää. Lämmin sää ei ole vielä lisännyt sinilevähavaintoja Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla. Leväseurannan sisävesien havaintopaikoista ainoastaan Saimaan Huhtiniemessä on havaittu runsaasti levää.

Avaa

Logo ELY-keskus

Pirkanmaalla sinilevähavainnot hieman laskussa juhannusviikon jälkeen

30.6.2022

Viikolla 26 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää kolmella valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Kankahuven uimarannalla Aitoon Uusikylässä Pälkäneellä sekä Pyhäjärven Mäyriänrannalla Lempäälässä. Kangasalan Kirkkojärvellä sinilevää

Avaa

Ely-keskus logo

Vedenkorkeus monin paikoin Lounais-Suomessa ennätyslukemissa

20.12.2019

Keskiviikon sateet nostavat virtaamat ja vedenkorkeudet Lounais-Suomessa monin paikoin tämän vuoden ennätyslukemiin – Kokemäenjoella virtaama nousemassa suuremmaksi kuin kertaakaan 11 vuoteen (Varsinais-Suomi, Satakunta). Keskiviikon noin

Avaa

Logo ELY-keskus

Heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa erittäin lämmin ja vähäsateinen

4.8.2021

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuu oli suurimmassa osassa maata harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa 20 asteen tuntumassa. Keskilämpötila oli yleisesti kolmisen astetta

Avaa

Sinilevähavainnot edelleen vähäisiä Pirkanmaalla

4.8.2022

Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat edellisen viikon tasolla. Viikolla 31 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Tampereella Pyhäjärven Pyynikin uimarannassa ja Sastamalan Houhajärvessä.

Avaa

Alkuviikon sateet ja tulvat ennakoituja pienempiä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla

3.11.2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 3.11.2020. Maanantain ja tiistain välinen sade jäi osin ennakoitua pienemmäksi. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella satoi keskimäärin 15–25 mm

Avaa

Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla

1.9.2022

Pirkanmaalla on tehty paljon sinilevähavaintoja. Tampereella uimavesien vedenlaadun seuranta on päättynyt tältä kesältä. 35 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa sekä

Avaa

Sinilevähavaintoja ajankohtaan nähden normaali määrä Pirkanmaalla

18.8.2022

Viikolla 33 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä sekä Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa, Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella, Pyhäjärven

Avaa

Ely-keskus logo

Sulaminen käynnistyy vähitellen koko Lapissa – suurtulvat edelleen mahdollisia

20.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin tilanne tulvien osalta on vielä rauhallinen, mutta virtaamat alkavat vähitellen kasvaa lämpötilojen noustessa. Simojoella virtaamien arvioidaan olevan korkeimmillaan toukokuun

Avaa

Joulukuu oli tavanomaista kylmempi ja vähäsateisempi Pohjois-Karjalassa

12.1.2022

Lunta satoi joulukuussa tavallista vähemmän, mutta marraskuun lumisuuden ansiosta lunta oli kertynyt vuodenvaihteeseen mennessä n. 10–20 cm normaalia enemmän. Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa reilun neljä

Avaa

Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet keskimääräistä ylempänä, mutta laskusuunnassa

23.6.2022

Pienten ja keskikokoisten järvien vedenkorkeudet ovat Etelä-Savossa laskusuunnassa. Kevättulva oli tänä vuonna monin paikoin keskimääräistä suurempi, minkä vuoksi vedenkorkeus on edelleen usealla järvellä ajankohtaan nähden

Avaa

Leväseuranta käynnistyi Pirkanmaan järvillä

3.6.2021

Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla. Leväseurannan ensimmäisellä viikolla Pirkanmaalla vähän sinilevää havaittiin yhdellä paikalla, Sastamalan Houhajärvellä. Pirkanmaalla levätilannetta seurataan viikoittain 41 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti.

Avaa

Omatoimisella varautumisella voi suojautua monenlaisilta tulvahaitoilta

1.4.2021

Keskiviikon 31.3.2021 aikana Kyrönjoen ja Lapuanjoen virtaamien nousu oli suhteellisen maltillista, mutta jäät liikkuivat monin paikoin Ylistaron (Kyrönjoki) ja Lapuan taajaman (Lapuanjoki) alapuolella. Ylistaron alapuolelle

Avaa

Logo ELY-keskus

Vähäisiä sinileväesiintymiä muutamalla järvellä ja Suomenlahden rannikolla (Kaakkois-Suomi)

20.8.2020

Levätilanne on elokuun puolivälissä jokseenkin edellisviikkojen kaltainen. Vakituisen havainnoinnin piirissä olevilla järvillä ei ole koko elokuun aikana ollut lievää voimakkaampaa leväesiintymää Lappeenrannan Haapajärveä, Iitin Urajärveä

Avaa

Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan kesä-elokuun sinilevätilanteesta

1.9.2022

Kuluneena kesänä valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuului Pohjois-Pohjanmaalla 22 havaintopaikkaa. Oulun ja Muhoksen Rotaryklubit osallistuivat sinileväseurantaan Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäistä kertaa kolmella havaintopaikalla. Suomen ympäristökeskuksen hyödyntämät satelliittihavainnot ja kansalaishavainnot

Avaa

Logo ELY-keskus

Rengon ja Kiikun patojen kunnostustyöt alkavat toukokuussa

27.4.2022

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Seinäjoen Energia Oy kunnostavat Rengon ja Kiikun säännöstelypadot kesällä 2022. Hankkeen pääurakoitsijana toimii Oteran Oy ja luukkutoimittajana OMP Konepaja Oy. Kunnostustyöt saattavat

Avaa

Koho vedessä

Kalastus kiinnosti tänä kesänä kaikenikäisiä – Kalastonhoitomaksujen tuotto 20 % enemmän edellisvuoteen verrattuna

16.9.2020

Vapaa-ajankalastus on yksi suomalaisten suosituimmista harrastuksista. Tänä vuonna harrastuksen suosio kasvoi entisestään. Suosion kasvusta kertoo kalastonhoitomaksujen määrän nousu. Suomessa on laajat yleiskalastusoikeudet. Kalastonhoitomaksun suorittaneella sekä

Avaa

Tee ilmoitus ruoppaustyöstä ELY-keskukselle

26.3.2021

Jos aikoo ruopata vielä tänä keväänä, kannattaa pitää kiirettä. Ruoppauksista on vesilain mukaan tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloittamista.

Avaa

Merialueilla paikoin sinilevää, järvillä ei juurikaan sinilevähavaintoja

5.6.2020

Valtakunnallinen leväkatsaus 4.6.2020: Merialueilla paikoin sinilevää, järvillä ei juurikaan sinilevähavaintoja Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2020 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu paikoitellen

Avaa

Kalatie valmistui Leineperin kulttuurihistorialliseen ympäristöön Ulvilassa – kunnostustyöt muualla Harjunpäänjoessa käynnistymässä

21.6.2022

Harjunpäänjoen kunnostushankkeeseen kuuluva Leineperin säännöstelypadon ohittava kalatie on valmistunut kesäkuun 2022 alussa yhdeksän kuukautta kestäneen rakennustyön tuloksena. Kalatie sijaitsee Leineperin arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Harjunpäänjoki on kalataloudellinen

Avaa

Logo ELY-keskus

Ensimmäinen geologinen rakenneselvitys Keski-Suomen alueella

16.3.2022

Laukaan Valkolan ja Lintumäen pohjavesialueilla on käynnistymässä geologinen rakenneselvitys, jossa maaperäkairausten, maatutkaluotausten ja painovoimamittausten avulla selvitetään kallioperän syvyyttä, maalajikerrosten paksuutta ja pohjaveden esiintymistä. Tutkimusten aikana

Avaa

Sinilevähavainnot vähentyneet hieman Pirkanmaalla

8.9.2022

Viikolla 36 runsaasti sinilevää on havaittu Sastamalan Liekovedessä sekä Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä, Halkoniemessä ja Maatialalahdella. Vähän sinilevää havaittiin Nokian Tottijärvessä ja Kuloveden Naarlahdella, Kangasalan Kirkkojärvessä,

Avaa

Logo ELY-keskus

Iso- ja Vähä-Allasjärven vedenpintaa lasketaan tilapäisesti kunnostusta varten (Etelä-Pohjanmaa)

28.8.2020

Iso- ja Vähä-Allasjärven (Alavus) säännöstelyn muutokseen ja järvien kunnostushankkeeseen kuuluva järvien tilapäinen vedenpinnan laskeminen aloitetaan syyskuussa. Vedenpinnan lasku helpottaa järven rantojen kunnostusta. Järvien vedenpinta nostetaan

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla

15.9.2022

Viikolla 35 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa sekä Maatialanlahdella, Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella ja

Avaa

Ounasjoki jäässä Kaukosessa 24.3.2022

Lapin ELY-keskus sahaa jäitä Tornionjoen suualueella

29.3.2022

Teräsjää on useassa Lapin alueen joessa tänä keväänä vahvempaa kuin parina edeltävänä vuotena. Teräsjäätä on kuitenkin usealla mittauspisteellä pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Jäätä sahataan huhtikuun

Avaa

Logo ELY-keskus

Lauha ja sateinen talvi enteilee kevättulvia (Pohjois-Karjala)

5.3.2020

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa reilut kuusi astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -4,0 astetta, kun se tavallisesti on -10,4 astetta.

Avaa

Tammikuussa satoi lunta tavanomaista enemmän Pohjois-Karjalassa

4.2.2022

Lunta on kertynyt n. 15–30 cm tavallista enemmän. Tammikuun lämpötila oli melko tavanomainen: alkukuun pakkasia seurasi lauhempi jakso. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun lämpötila oli

Avaa

Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla

19.8.2021

Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet viime viikosta. Sinilevähavainnot ovat keskittyneet etenkin Pyhäjärvelle, siellä havaittiin sinilevää seitsemällä havaintopaikalla. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärven

Avaa

Sinilevätilanne rauhallinen vakiohavaintopaikoilla

21.7.2022

Tuulinen ja sateinen sää ovat hillinneet sinileväesiintymiä Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla. Rannikkoalueilla on havaittu levää vähäisiä määriä. Leväseurannan sisävesien havaintopaikoista ainoastaan Lappeenrannan Haapajärvellä on runsaasti levää. Itäisellä

Avaa

Sinilevää useilla havaintopaikoilla Pirkanmaalla

11.8.2022

Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla ja Pyhäjärven Kranstolpassa Pirkkalassa. Vähän sinilevää havaittiin Kyrösjärven Hämylänlahdella

Avaa

Kovat pakkaset ovat aiheuttaneet hyydeongelmia Pohjois-Pohjanmaan joilla

10.12.2021

Alkutalven tavanomaista suuremmat virtaamat ja kovat pakkaset ovat aiheuttaneet hyytöä usealla joella. Hyytöä muodostuu jäättömillä jokijaksoilla, joilla kova virtaus estää jääkannen muodostumisen. Kun jäähtynyt virta

Avaa

Sinilevätilanne edellisviikkoa parempi Kaakkois-Suomessa

5.8.2021

Kuva: Lauritsalan ranta, Lappeenranta Sinilevää ei Lappeenrannan Haapajärveä lukuun ottamatta vakiohavainto-paikoilla havaittu. Haapajärvellä levää on viime viikon tapaan runsaasti. Sinilevätilanne järvissä ja merellä Sinilevähavaintoja ei

Avaa

Logo ELY-keskus

Juhannusviikolla useilla Hämeen leväseurantapaikoilla havaittu hieman sinilevää

24.6.2021

Sääolosuhteet ovat olleet juhannusviikolla otolliset vanhenevan sinilevän pintaan nousemiselle järvissä. Hämeessä havaittiin vedenpintaan noussutta sinilevää kuudella seurantapaikalla.  Vanhaa sinilevää on viime päivinä voinut nousta pintaan

Avaa

Toukokuu oli viileä ja vähäsateinen Pohjois-Karjalassa

3.6.2022

Kuukauden keskilämpötila oli n. puoli astetta tavallista viileämpi. Vedenkorkeudet olivat hieman tavallista korkeammalla, mutta pahoilta tulvilta vältyttiin. Pintavedet olivat kuun lopussa hieman tavanomaista lämpimämpiä. Ilmatieteen

Avaa

Sinilevähavainnot Pirkanmaalla taas nousussa

29.7.2021

Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat runsastuneet säiden taas lämmettyä. Neljällä Pirkanmaan havaintopaikalla näkyi runsaasti sinilevää valtakunnallisessa seurannassa viikolla 30. Runsaasti sinilevää on havaittu Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjalaisjoet korkealla, pääosin vedenpintojen nousu on pysähtymässä (Pohjalaismaakunnat)

20.11.2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 20.11.2020. Tämän viikon aikana on saatu runsaita sateita varsinkin Pohjanmaan rannikolla, Keski-Pohjanmaalla ja Kauhajoen suunnalla. Useat joet ovat

Avaa

Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä ajankohtaan nähden

29.7.2021

Sinilevätilanne on vakiohavaintopaikoilla edelleen pääsääntöisesti rauhallinen ja havainnot ovat pysyneet vähäisinä. Lappeenrannan Haapajärven levätilanne huononi viime viikosta. Sinilevätilanne järvissä ja merellä Sinilevähavaintoja ei ole Kaakkois-Suomen

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeen leväseurantapaikoilla kesäkuussa muutama sinilevähavainto

23.6.2022

Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin viikolla 22 ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeessä on tänä vuonna yhteensä 16 seurantapaikkaa. Ne ovat samat kuin viime vuonna. Viikoittaiset levähavainnot

Avaa

Juhannusviikon sinilevätilanne rauhallinen Etelä-Savossa

23.6.2022

Sinilevistä on tehty vain joitakin yksittäisiä havaintoja Etelä-Savon järviltä, ja esiintymät ovat olleet melko pieniä ja paikallisia. Maakunnan alueella sijaitsevilta 15 vakiohavaintopisteeltä hieman sinilevää havaittiin

Avaa

Vettä satoi elokuussa Pohjois-Karjalassa jonkin verran tavallista enemmän

7.9.2021

Elokuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaisen lämmin. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat alueittain. Jokien virtaamat olivat keskimääräistä pienempiä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa lämpötilaltaan tavanomainen. Esimerkiksi Valtimolla

Avaa

Sään lämpeneminen lisää tulvariskiä pääsiäisviikolla

25.3.2021

Sään voimakas lämpeneminen sulattaa lumia ja nostaa jokien ja järvien pintoja seuraavan viikon aikana koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Suurin tulvariski on Pohjanmaalla, missä tulva

Avaa

Syyskuu oli Pohjois-Karjalassa viileä ja vähäsateinen

6.10.2022

Kuukauden keskilämpötila oli noin puolitoista astetta tavanomaista viileämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä matalammalla koko maakunnassa. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes tavanomaisella tasolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan

Avaa

Ely-keskus logo

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi Hämeessä, seurantapaikkoihin yksi muutos (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

12.6.2020

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki -verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin. Seurannan ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Hämeen seurantapaikalla ei havaittu sinilevää

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevää hieman normaalia vähemmän Pirkanmaalla

22.9.2022

Viikolla 38 vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Maatialanlahdella, Halkoniemessä ja Lehtiniemessä, Kuloveden Naarlahdella ja Tottijärvessä, Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpan rannassa, Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla

Avaa

Kesän 2020 leväseuranta alkoi Keski-Suomessa

12.6.2020

Valtakunnallinen ja maakunnallinen kesän 2020 leväseuranta on käynnistynyt. Keski-Suomen järvien viikoittaisissa seurantapaikoissa ei ole toistaiseksi havaittu sinilevää. Keski-Suomessa viikoittaista seurantaa jatketaan 14:llä järvellä ympäri maakuntaa.

Avaa

Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta

22.7.2021

Viilentynyt sää on vähentänyt sinilevien esiintymistä. Lisäksi kovat tuulet ovat hajottaneet levälauttoja vedestä. Sinilevää havaittiin Pirkanmaalla vain kolmella valtakunnallisella havaintopaikalla viikolla 29. Vielä viime viikolla

Avaa

Heinäkuussa Pohjois-Karjalassa satoi runsaasti ja oli lämmintä

4.8.2022

Kuukauden keskilämpötila oli vajaan asteen verran tavallista korkeampi. Helteiden vastapainoksi saatiin runsaita sateita ja viileämpää säätä. Vedenkorkeudet olivat hieman tavallista korkeammalla tai tavanomaisella tasolla. Pintaveden

Avaa

Logo ELY-keskus

Happipitoisuudet alhaisia useissa järvissä pitkään jatkuvan talven vuoksi

25.3.2022

Järvien happitilanne on heikentynyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Lämpimän kesän ja vähäsateisen loppuvuoden vuoksi monen järven vedenpinta oli jäätymisen aikaan alkutalvella keskimääräistä matalammalla Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja

Avaa

Hellejakson seurauksena sinilevähavainnot lisääntyneet Kaakkois-Suomessa

30.6.2022

Sinilevähavainnot ja levämäärät Kaakkois-Suomen järvien vakiohavaintopaikoikoilla ovat edelleen pysyneet vähäisinä. Sen sijaan yleisöhavaintoja on juhannusviikonlopun aikana ja sen jälkeen tullut useita sekä Pohjois-Kymenlaakson että varsinkin

Avaa

Hellekesä 2021 on laukaissut useita leväkukintoja myös Kainuussa

2.8.2021

Kainuussa leväesiintymiä on ollut alkukesän 2021 aikana selvästi enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna.  Kesäkuun loppupuolella alkaneet leväkukinnat ovat lisääntyneet helteiden jatkuessa. Tähän mennessä on tehty kuusitoista

Avaa

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadintaan apuja tuoreesta raportista

18.10.2019

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi raportti avaa Suomessa kerätyn laajan kalamerkintäaineiston käyttömahdollisuuksia käynnistymässä olevien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa.

Avaa

Väärinpäin asennettu kaivonrengas

Väärinpäin asennetut kaivonrenkaat heikentävät kaivoveden laatua

21.10.2022

Suomen Vesiyhdistys tiedottaa Uuden opinnäytetyön mukaan rengaskaivojen suurin ongelma on väärin päin asennetut kaivonrenkaat, jolloin sadevedet ja niiden mukana tulevat epäpuhtaudet pääsevät kaivoon ja kaivoveden

Avaa

Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen on nyt entistä nopeampaa

17.11.2021

Uusien menetelmien avulla voidaan tunnistaa happamat sulfaattimaat huomattavasti nopeammin jo maastossa. Nopea tunnistaminen ja luotettavampi riskinarviointi auttavat vähentämään happamista valumavesistä johtuvia haittoja ympäristölle ja rakenteille.

Avaa

Logo ELY-keskus

Pienseminaari Perämeren kunnostuksista 2.6.

18.5.2022

Kaikille avoin Perämeren vesistökunnostusverkoston suunnitteluryhmän järjestämä pienseminaari pidetään 2.6.2022 9–11 Teams-yhteydellä aiheena Perämeren kunnostukset. Tänä vuonna perustettu Perämeren vesistökunnostuksen suunnitteluryhmä koostuu alan asiantuntijoista, mukana ovat

Avaa

Oijärvelle laaditaan uusi säännöstelyohje

25.1.2023

ELY-keskus laatii Iin kunnassa Kuivajoen vesistöalueella sijaitsevalle Oijärvelle uuden säännöstelyohjeen vuoden 2023 aikana vesilain valvojan kehotuksen vuoksi. Voimassa oleva säännöstelyohje on otettu käyttöön vuonna 2012.

Avaa

Ilmastonmuutos ja tulvat

25.2.2020

Ennen talvi, etenkin helmikuu, olivat hyvää aikaa tulvaennustajan lomailla tai tehdä muita töitä. Vedenkorkeudet olivat useimmiten laskussa ja tulvat alkoivat harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta vasta

Avaa

Logo ELY-keskus

Vetelin Haapajärven kunnostushankkeen ensimmäinen vaihe alkaa

15.6.2022

Vetelin Haapajärven kunnostushankkeen työt aloitetaan elokuussa 2022. Kunnostushankkeella kompensoidaan Patanan tekojärven säännöstelyn aiheuttamia haittoja nostamalla umpeenkasvaneen Haapajärven keskiveden korkeutta ja kunnostamalla järveä. Hankkeen avulla parannetaan

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 11.6.2020: Sekä merialueilla että järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet

11.6.2020

Sinilevätilanne ei ole merkittävästi muuttunut viime viikosta, eteläisessä Suomessa sekä merialueilla että järvillä havainnot ovat vain hieman lisääntyneet. Kaikkien havaintojen kohdalla on kyse vähäisistä määristä

Avaa

Infograafi tulvatilanteesta, jossa vesi uhkaa rakennuksia.

Tulvariskit kasvavat, näin varaudut tulviin

8.4.2022

Vesi.fi-palvelussa on julkaistu uusi teemasivu tulviin varautumisesta. Tulvariskien arvioidaan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä. Uusi teemasivusto tarjoaa konkreettisia neuvoja tulviin varautumiseen ja tulvavahinkojen pienentämiseen. Sivustolla kerrotaan,

Avaa

Löydä tietoa Ojitusyhteisöt-karttapalvelusta

22.9.2022

Loppukesän rankat sateet ovat taas paljastaneet peltojen vesitalouden haasteita eri puolilla Suomea. Ilmastonmuutoksen seurauksena rankkasateiden ennustetaan edelleen lisääntyvän. Ojitusten kunnostukset lähtevätkin liikkeelle yleensä siitä, kun

Avaa

Leväseuranta käynnistyi Kainuussa

3.6.2022

Valtakunnallinen leväseuranta käynnistyi kesäkuun ensimmäisellä viikolla ja jatkuu syyskuun loppuun. Kainuussa ei havaittu sinileväkukintoja ensimmäisen viikon aikana. Kainuun ELY-keskus seuraa kesällä viikoittain alueensa järvien sinilevätilannetta

Avaa

Logo ELY-keskus

Viileä sää rauhoittanut sinilevätilannetta Lounais-Suomessa

9.7.2020

Sinilevähavaintojen määrä Lounais-Suomessa on vähentynyt viileän, sateisen ja tuulisen sään seurauksena. Meri- ja sisävesialueilla on tehty etupäässä vähäisiä sinilevähavaintoja. Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla on tehty

Avaa

Kesällä 2022 sinileviä havaittiin keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla

29.9.2022

Sinileväseuranta päättyy. Viimeisellä leväseurantaviikolla vähän sinilevää havaittiin Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpan rannassa, Nokialla Tottijärvessä ja Pyhäjärven Lehtiniemessä, Valkeakoskella Sääksmäen siltojen kohdalla sekä Kangasalan Kirkkojärvessä. Kansalaishavaintoja sinilevästä

Avaa

Jäät ja jääpadot voivat aiheuttaa vaaratilanteita pohjalaismaakunnissa

2.4.2021

Kevään tulo ja jäiden lähtö ovat aina kiinnostaneet jokivarsien asukkaita. Tänä vuonna nopeasti edennyt aikainen kevät on jo niin pitkällä, että jäillä ei voi enää

Avaa

Kesän 2022 leväseuranta on alkanut (Varsinais-Suomi, Satakunta)

2.6.2022

Tällä viikolla käynnistyi jälleen kesäkuun alusta syyskuun loppuun kestävä valtakunnallinen leväseuranta. Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Tänä kesänä Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja

Avaa

Etelä-Savon järvet jäätyivät tänä vuonna aikaisin

16.12.2021

Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jään paksuuksia kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat järvestä riippuen 13–19 cm:n

Avaa

Logo ELY-keskus

Levähavainnot runsastuneet Lounais-Suomessa lämmenneen sään seurauksena

16.7.2020

Sinilevähavaintojen määrä Lounais-Suomessa on kuluneella viikolla kääntynyt kasvuun lämmenneiden ja aurinkoisten säiden seurauksena. Merialueilla levähavainnot ovat vähäisiä, mutta sisävesialueilla on tehty myös erittäin runsaita sinilevähavaintoja.

Avaa

Rannikon jokien virtaamat nousivat kevättulvatasolle (Pohjalaismaakunnat)

28.10.2020

Pohjanmaan rannikon joet nousivat tiistain aikana keskimääräisen kevättulvan tasolle ja osin ylikin. Tulvavedet levisivät paikoin pelloille ja metsiin. Vesi haittasi myös muutamien pienempien teiden käyttöä.

Avaa

Logo ELY-keskus

Lounais-Suomen sinilevätilanne pysynyt edellisviikon kaltaisena

23.7.2020

Kuluneella viikolla Lounais-Suomen sinilevämäärät ovat pysyneet pääosin edellisen viikon tasolla. Viileä sää on rauhoittanut levien kasvua ja voimakkaat tuulet ovat hajottaneet yhtenäiset levälautat. Meri- ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella levätilanne suhteellisen rauhallinen

22.7.2021

Kuluneen viikon aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteillä sinilevää. Sisävesillä levää esiintyi hieman Ähtärinjärvellä Ähtärinrannan koulun havaintopisteellä ja Evijärvellä Sillankorvan havaintopisteellä. Rannikkoalueilla

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne maaliskuussa tavanomainen

4.4.2022

Järvien happitilanne oli hyvä erinomaisessa ja hyvässä ekologisessa tilassa olevissa järvissä. Heikoin happitilanne oli matalissa ja rehevissä järvissä. Koillismaan järvissä jäänpaksuus oli maaliskuussa keskimäärin 0,7

Avaa

Logo ELY-keskus

Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja sateinen

6.11.2020

Lokakuu oli yli kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Erityisesti kuukauden alku ja loppu olivat lämpimiä. Lähes koko maakuntamme sai ensilumen kuukauden puolivälissä. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu

Avaa

Sinilevähavaintoja Pohjalaismaakunnissa (Pohjalaismaakunnat)

28.8.2020

Tämä on toistaiseksi kesän viimeinen levätiedote, mutta sinilevätilannetta seurataan edelleen syyskuussa ja havainnot tallennetaan kaikille avoimeen Järvi-meriwikiin (www.jarviwiki.fi). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus seuraa levätilannetta 27 virallisella havaintopaikalla

Avaa

Kohvajää on lisääntynyt Etelä-Savon järvillä

22.3.2021

Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat Etelä-Savon järvillä järvestä riippuen 37–46 cm:n välillä, mutta myös järven sisällä jäänpaksuuksissa on huomattavia eroja. Jäänpaksuudet ovat edelleen monella Etelä-Savon mittauspaikalla ajankohtaan

Avaa

Syyskuun sademäärä tavanomaista vähäisempi ja järvien vedenkorkeudet keskimääräistä alempia Pohjois-Karjalassa

6.10.2021

Syyskuun keskilämpötila oli reilut kaksi astetta keskiarvoa viileämpi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista viileämpi. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli reilut

Avaa

Logo ELY-keskus

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi (Häme)

3.6.2021

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa.  Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan tiistaisin tai keskiviikkoisin Järviwiki-verkkopalvelussa olevaan taulukkoon. Seurannan ensimmäisellä viikolla havaittiin vähäinen määrä

Avaa

Tulvan juoksutus joella.

Tulvat ovat olleet Keski-Suomessa keskimääräistä korkeampia – suurten järvien vedenpinnat vielä nousussa

16.5.2022

Runsaslumisen talven jälkeen oli odotettavissa tavanomaista korkeampia kevättulvia. Kuukausi sitten ennustettiin pahempia tulvia verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Tulvat ovat pääosin jo saavuttaneet huippunsa, mutta isojen järvien

Avaa

Logo ELY-keskus

Lapväärtinjoen alaosalla nopeasti lisääntynyt virtaama sai jäät liikkeelle

15.1.2023

Sateinen ja lauha sää on nostanut jokien vedenpintoja voimakkaasti Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Sään ennustetaan jatkuvan sateisena myös alkuviikon ajan. Vesi saattaa paikoin nousta ajankohtaan

Avaa

Etelä-Savon järvillä on paljon kohvajäätä

25.2.2021

Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat Etelä-Savon järvillä 19.-23.2.2021 tehdyissä mittauksissa 31–38 cm:n välillä. Myös järven sisällä jäänpaksuuksissa on huomattavia eroja. Jäänpaksuudet ovat edelleen monella mittauspaikalla ajankohtaan nähden

Avaa

Pohjoisen lumikuormat koettelevat kattorakenteita

16.4.2020

TUKES Mediatiedote 16.4.2020 8.33  Vaikka Etelä-Suomessa on jo päästy nauttimaan keväisistä säistä, niin Lapissa lumikuormat ovat edelleen poikkeuksellisen suuria vuodenaikaan nähden. Lumikuormat koettelevat kattorakenteita ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Pielisen tulvia rajoitetaan poikkeusjuoksutuksin (Pohjois-Karjala)

9.4.2020

Itä-Suomen aluehallintovirasto on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksesta myöntänyt luvan poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksuttamisesta. Juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella on lisätty 100 m3 /s luonnonmukaiseen nähden. Pielisen vedenkorkeus on

Avaa

Ely-keskus logo

Saimaalla aloitetaan lisäjuoksutukset (Kaakkois-Suomi)

19.2.2020

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt 17.2.2020 päätöksen lisäjuoksutusten aloittamisesta Saimaalla. Päätöksellä Saimaan juoksutusta lisätään 24.2.2020 alkaen korkeintaan viikkokeskiarvoon 800 m3/s. Ajankohdan luonnonmukainen juoksutus ilman lisäjuoksutusta olisi

Avaa

Sinileviä vain kolmella havaintopaikalla Pirkanmaalla

5.8.2021

Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla ja Kranstolpan uimarannassa Pirkkalassa. Kansalaishavaintoja sinilevästä

Avaa

Keväinen jokimaisema Lapissa.

Tavanomaista kylmempi sää hidastaa Lapin tulvatilanteen etenemistä

29.4.2022

Viime viikon lämpimät säät sulattivat lumia Lapin alueella ja jokien virtaamat lähtivät lähes kaikilla Lapin havaintoasemilla rauhalliseen nousuun. Tällä viikolla alkanut kylmä sääjakso yöpakkasineen pysäyttää

Avaa

Patoturvallisuuskoulutus

3.12.2019

Vuonna 2005 Suomessa järjestettiin PATU-patoturvallisuuskoulutus. Kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana on todettu, että tarve uudelle koulutukselle on syntynyt, sillä patoturvallisuuasioiden parissa työskentelevät ihmiset ovat osittain

Avaa

Logo ELY-keskus

Tulvariskissä olevien rakennusten kastumiskorkeuksia selvitetään Kyrönjoen alaosalla (Pohjalaismaakunnat)

9.6.2022

Kesän 2022 aikana selvitetään rakennusten tarkempia kastumiskorkeuksia Kyrönjoen vesistöalueen alaosalla Isonkyrön, Mustasaaren ja Vaasan kuntien alueilla. Tulvariskissä olevien rakennusten kastumiskorkeuksien selvitystä tehdään osana Kyrönjoen vesistöalueen

Avaa

Levämäärän lisääntyminen Kallavedellä voi liittyä ravintoverkon koostumuksessa tapahtuneisiin muutoksiin

14.7.2022

Eteläisellä Kallavedellä Kuopiossa on havaittu kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana vedessä keijuvien levien eli kasviplanktonin määrän kasvua. Kasviplanktonin runsaus on Kallavedellä nykyisin tasolla, joka ilmentää järven

Avaa

Logo ELY-keskus

Perhonjoen säännöstely saattaa muuttua sähköpulan aikana

8.12.2022

Perhonjoella varaudutaan mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin muutoksiin vesistön säännöstelyssä. Sähkön saannin turvaamiseksi Perhonjoen keskiosan järviryhmän alapuolella sijaitsevalla Kaitforsin voimalaitoksella on lupapäätöksen mukaan oikeus hoitaa säännöstelyä normaalitilanteesta

Avaa

Kuva: Kiertojoki ennen vaellusesteiden poistoa. Pasi Perämäki, Keski-Suomen ELY-keskus.

Kiertojoen vaellusesteitä poistettiin Rutalahdella (Keski-Suomi)

1.9.2020

Joutsan Rutalahdella virtaavalla Kiertojoella poistettiin kalojen vaellusesteitä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja UPM:n yhteishankkeessa. Vedenlaatu joessa on hyvä ja vaelluskalojen menestyminen on nyt täysin mahdollista. Rutajärven pohjoispäähän

Avaa

Sastamalassa aloitetaan jokimittaukset tulvakartoitusta varten

4.5.2021

Pirkanmaan ELY-keskus laatii parhaillaan tulvakarttaa Sastamalassa Kokemäenjoen yläosalle Äetsän ja Hartolankosken voimalaitosten väliselle alueelle. Kartoitus on jatkoa jo useille aikaisemmille kartoituksille Pirkanmaalla. Tähän mennessä on

Avaa

Ekopaasto kutsuu mukaan vaalimaan vettä 17.2. alkaen

16.2.2021

Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Baltic Sea Action Group, HSY, Martat ja SYKE tiedottavat Ekopaasto-kampanja käynnistyy jälleen tuhkakeskiviikkona, joka tänä vuonna on 17.2. Jo kymmenettä kertaa järjestettävä

Avaa

Jääskänjärven säännöstelypadon kunnostaminen ja kalatien rakentaminen alkaa

20.5.2022

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kunnostaa Jääskänjärven (Alavus) säännöstelypadon betonirakenteita sekä säännöstelyluukun. Samalla padon länsipuolelle aukaistaan tilapäinen juoksutusväylä, jotta kunnostustyöt pystytään tekemään kuivatyönä säännöstelyn vaarantumatta. Kunnostustyön jälkeen juoksutusväylään

Avaa

Jäänsahaus Tornionjoen suualueella Hellälässä alkaa 11.4.2022

8.4.2022

Jäänsahaus Tornionjoen suualueella Hellälässä aloitetaan maanantaina 11.4.2022. Lapin ELY-keskus varoittaa alueella liikkujia 18 cm leveistä sahausurista ja jään päälle nousevasta vedestä. Hellälän jälkeen jäänsahausta jatketaan

Avaa

Pohjalaismaakunnissa on myös tällä viikolla havaittu sinilevää

21.8.2020

Viikolla 34 Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevista ELY-keskuksen virallisista levähavainnointipisteistä sinilevää havaittiin sisävesillä hieman Kuortaneenjärvellä ja Ähtärinjärven Suninsalmella. Rannikkoalueella levää havaittiin Lilla Tjärubådanin, Märaströmmenin ja

Avaa

Uimari lähtee uimaan laiturilta.

Juhannusviikon sinilevätilanne rauhallinen Lounais-Suomessa

18.6.2020

Vaikka juhannusviikolla on ollut kesäisen lämmintä ja sen myötä myös vesistöjen lämpötilat nousseet, ei se ole vielä merkittävästi näkynyt Lounais-Suomessa sinileväesiintymien runsastumisena. Sinilevää on havaittu

Avaa

Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomessa

10.6.2021

Lämmin sää ei vielä merkittävästi näy Kaakkois-Suomen levähavainnoissa, sen sijaa runsaat siitepölylauttoja näkyvät vesissä sekä järvillä että merellä. Vedet ovat yhä korkealla sekä Kymijoella että

Avaa

Sinilevätilanne viimeviikon kaltainen, Saaristomerellä levähavaintoja eniten (Varsinais-Suomi, Satakunta)

8.7.2021

Merialueilla sinilevää on havaittu eniten välisaaristossa. Kemiönsaaren eteläisellä merialueella on myös havaittu paikoin runsaasti sinilevää. Sisävesialueilla tilanne on pysynyt rauhallisena. Merialueilla sinilevää on havaittu runsaimmin Korppoon,

Avaa

Logo ELY-keskus

Leväseuranta alkoi Pirkanmaan järvillä

2.6.2022

Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla. Leväseurannan ensimmäisellä viikolla Pirkanmaalla ei havaittu sinilevää. Pirkanmaalla levätilannetta seurataan viikoittain 41 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja

Avaa

Leväseuranta käynnistyi Kainuussa kesäkuun ensimmäisellä viikolla

10.6.2021

Valtakunnallinen leväseuranta käynnistyi tällä viikolla ja jatkuu syyskuun loppuun. Ensimmäisellä viikolla Kainuussa ei havaittu sinileväkukintoja missään kohteessa. Sinileväkukintojen määrään vaikuttaa kesän vallitseva säätila ja niitä

Avaa

Logo ELY-keskus

Syyskuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi

14.10.2020

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuu oli keskilämpötilaltaan Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista lämpimämpi. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli 1-2 astetta. Viimeksi syyskuu oli keskimääräistä kylmempi vuonna 2008.

Avaa

Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin (Pohjalaismaakunnat)

30.11.2021

Ähtävänjoella varauduttaan hyydetulvien syntymiseen lämpötilan laskettua reilusti pakkaselle. ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä asentamalla hyydeköysiä ja riistakameroita. Jos joen virtaama on suuri

Avaa

Sinilevähavaintoja vain muutamilla havaintopaikoilla Lounais-Suomessa

17.9.2020

Epävakaisen sään myötä sinilevähavaintojen määrä on vähentynyt edelleen viime viikosta Lounais-Suomessa niin merialueella kuin sisävesissäkin. Tällä viikolla sinileviä havaittiin Lounais-Suomessa vain viidellä vakiohavaintopaikalla ja niissäkin

Avaa

Logo ELY-keskus

Etelä-Savon järvien jäänpaksuudet vaihtelevat paljon ja teräsjäätä paikoin vähän

13.1.2021

Etelä-Savon jäätilannekatsaus 13.1.2021 Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus (Syke) mittasivat 10.-12.1.2021 jään paksuuksia kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Jääpeitteen kokonaispaksuudet

Avaa

Logo ELY-keskus

Ensimmäiset sinilevähavainnot Pirkanmaalla

18.6.2020

Pirkanmaalla havaittiin viikolla 25 ensimmäiset sinilevähavainnot valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla. Runsaasti sinilevää havaittiin Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa.  Vähän sinilevää havaittiin Nokian Tottijärvellä, Sastamalan Houhajärvellä, Valkeakoskella Mallasveden Tyrynlahdella ja

Avaa

Pohjalaisjoet tulvivat selvästi normaalia aikaisemmin

5.4.2021

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien jäiden lähtö ja keväinen tulvahuippu ajoittuvat keskimäärin huhtikuun toiselle viikolle ja Keski-Pohjanmaalla huhtikuun loppupuolelle.  Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan joet saavuttivat

Avaa

Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin

9.12.2022

Viime päivien pakkaset ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet paikoin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä

Avaa

Ely-keskus logo

Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä

12.6.2020

Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä viikolla 24. Yleisöhavainto sinileväesiintymästä oli kirjattu Järviwikiin Näsijärven Luhtaanrannasta. Veden paha haju voi viitata leviin Monet levät kuten

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevät hieman vähentyneet Lounais-Suomen alueella

27.8.2020

Kuluneen viikon epävakaiset säät ovat hillinneet sinilevien esiintymistä ja Lounais-Suomen merialueilla levät ovat vakioseurantapaikoilla hieman vähentyneet. Sisävesialueilla havaintopaikkakohtaiset levätilanteet ovat osin muuttuneet, mutta kokonaisuudessaan sinilevätilanne

Avaa

Logo ELY-keskus

Lounais-Suomen sinilevätilanteessa ei suuria muutoksia, havainnot pääasiassa vähäisiä

6.8.2020

Lounais-Suomen merialueilla sinilevätilanne jatkuu tasaisena. Paikoin levät ovat vähentyneet, mutta havaintoja on tehty myös uusissa paikoissa. Sisävesialueilla sinilevähavaintoja on tehty hieman useammalla paikalla kuin viime

Avaa

Ely-keskus logo

Sinilevätilanne on rauhallinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

12.6.2020

Viikolla 24 ei ole havaittu sinileväesiintymiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteillä. Pintaveden lämpötilat ovat tällä hetkellä ajankohdalle tyypillisiä. Viikolla 24 ei ole havaittu sinileväesiintymiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteillä.

Avaa

Jäänpaksuus vaihtelee petollisesti koko maassa ja jäät ovat normaalia ohuempia erityisesti Etelä-Suomessa

11.1.2021

Tiedote 11.1.2021 Koko maan vesistöjen jää on 10-30 cm ohuempaa kuin tavallisesti tähän aikaan. Etelä-Suomen järvien jäitä ei ole vielä pystytty turvallisesti mittaamaan. Vesistöjen jäänpaksuus

Avaa

Ovatko kunnon jäätalvet menneiden talvien lumia?

1.2.2021

Kuluva vuosi on ehtinyt ilahduttaa koko maassa talvisen ulkoilusään ystäviä lumen ja pakkasen myötä. Tosin viime vuosilta yhä tutummaksi käynyt loskasää ehti jo puskea etelässä

Avaa

Vesitieto: Lyhytartikkelit

Vesi.fi Tulvatilanne kuvituskuva

Pikaohjeet tulvatilanteeseen

Tulvatilanteessa on tärkeintä pitää huolta omasta ja perheen turvallisuudesta. Tärkeää on kuunnella viranomaisten tiedotuksia, hälytyksiä ja ohjeita ja toimia niiden mukaan.

Avaa

Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriön tavoitteena on vesien ja Itämeren hyvä tila. Tätä edistetään vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelulla sekä toimenpideohjelmilla, jotka laaditaan laajassa yhteistyössä toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Avaa

Vesitornin huippu piirtyy taivasta vasten.

Oma vesihuoltolaitos syyniin

Yhdyskuntien vesihuollosta on koottu tietoja järjestelmällisesti jo 50 vuotta. Vesihuoltolaitosten toimintaan pääsee tutustumaan kätevästi vesi.fi:n työkalusta ”Vesihuoltolaitosten tunnusluvut”. Se sisältää tietoja kaikista Suomessa toimivista vesihuoltolaitoksista.

Avaa

Vettä kaivosta vai vesijohtoverkosta?

Maaseudulla vesi on perinteisesti hankittu pihakaivosta. Vesi- ja viemäriverkostot laajenevat nyt myös haja-asutusalueille. Onko niihin pakko liittyä ja kannattaako se?

Avaa

Suunnitelmallista vesienhoitoa

Vesienhoidon tavoitteena on, että Suomen kaikkien pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Vesien tila ei saa myöskään heiketä.

Avaa

Vedenkulutuksen vesimittari

Mihin vesimaksu käytetään?

Vesihuoltolaitoksen perimä perusmaksu kattaa vedenpuhdistuslaitoksen ja vesijohtoverkoston ylläpidon. Käyttömaksua peritään veden kulutuksen mukaan.

Avaa

Lumpeenlehti piirtyy veden alta sinistä taivasta vasten.

Kuinka vesien tilaa seurataan?

Vesien tilaa tarkkailevat monet tahot: vesiensuojeluyhdistykset, teollisuuslaitokset, kunnat ja valtion ympäristöhallinto.

Avaa

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto

Vesistökunnostusverkosto on valtakunnallinen kohtaamispaikka vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille kansalaisille, yhteisöille, yrityksille ja viranomaisille. Vesistökunnostusverkoston avulla etsitään ratkaisuja ja mahdollistetaan hyvinvoivat vedet yhdessä. Verkoston kautta

Avaa

Kaivuri kaivaa omakotitalon vesiputkea maahan.

Kuka vastaa, jos vesihuolto ei toimi?

Vesihuoltolaitokset huolehtivat siitä, että vesijohtoverkostoon liittyneet asiakkaat saavat laatuvaatimukset täyttävää talousvettä.

Avaa

Viisasta virkistäytymistä vesillä

Vesistöjen virkistyskäyttö lisääntyy ja saa uusia muotoja. Virkistyskäytölle on tärkeää, että vesistöt säilyvät hyväkuntoisina.

Avaa

Hanasta lasketaan juomavettä kädessä olevaan lasiin.

Mistä hanavesi tulee?

Suomalainen käyttää yleensä vähän yli sata litraa vettä päivässä, jotkut jopa kaksisataa. Useimmat saavat talousvetensä vesijohtoverkosta.

Avaa

Kaupunkinänäkymä järven rannalla.

Likaako asutus vesistöjä?

Kaupungeista ja taajamista tulevat jätevedet puhdistetaan nykyään hyvin. Vieläkö ne pilaavat vesistöjä? Entä haja-asutus?

Avaa

Sininen ja punainen vesiputki

Vesijohtoverkoston kunto

Vesiputket rapistuvat ajan myötä. Jos ikääntynyt putki rikkoontuu, vesijohtovesi voi likaantua. Vesijohtoverkosto vaatiikin jatkuvaa ylläpitoa.

Avaa

Sadevesikaivo asfalttipihalla.

Mitä on hulevesi?

Hulevesi on sitä sade- ja kuivatusvettä, joka johdetaan pois pihoilta ja kaduilta.

Avaa

Pohjavesi ja tekopohjavesi

Kartasta näkee, että Suomessa on paljon vettä. Suurin osa makeasta vedestä jää kuitenkin karttakuvassa piiloon, maan alle.

Avaa

Miten vaalin lähivesiä?

Keskustele ja vaikuta! Osallistu alueesi vesiensuojelutoimintaan. Kun toimit oikein ja otat huomioon vesiluonnon, edistät suuresti lähivesistösi hyvinvointia.

Avaa

Punainen ulkokäymälä koivikossa

Haja-asutuksen jätevesijärjestelmät

Jätevesien käsittelytekniikan voi valita sen mukaan, mikä parhaiten sopii kiinteistön tarpeisiin.

Avaa

Vesihuoltolaitosten tunnusluvut

Vesihuoltolaitosten tunnusluvut -työkalu kokoaa yhteen kaikkien Suomessa vuonna 2018 toiminnassa olleiden vesihuoltolaitosten perustiedot ja valikoidut tunnusluvut.

Avaa

Vesistön virkistysarvo voidaan mitata rahassa

Vesistöjen tuottamat hyödyt on tärkeä tunnistaa ja määrittää. Näin ne voidaan ottaa huomioon vesistöjen käytön suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Avaa

Piilovesi ja vesijalanjälki

Piilovedellä tarkoitetaan kaikkea sitä vettä, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana: raaka-ainetuotannosta siihen asti, kun tuote käsitellään jätteenä.

Avaa

Miten vesijohtovettä tehdään?

Suuren kaupungin vesilaitos tuo mieleen aution terveyskylpylän. Pumput humisevat, vesi solisee altaasta toiseen ja ilma tuoksuu kostealta.

Avaa

Paljonko vesi maksaa?

Litra pullovettä saattaa maksaa useita euroja. Hanaveden hinta on siihen verrattuna mitätön. Täysin ilmaista ei ole edes oman kaivon vesi.

Avaa

Kuinka vesijohtoveden laatua valvotaan?

Vesijohtoveden laatua valvovat sekä viranomaiset että vettä toimittavat laitokset itse. Kaiken valvonnan lähtökohta on, että vettä on turvallista käyttää.

Avaa

Ilmastonmuutos lisää vesistöjen kuormitusta

Ilmastonmuutos vaikuttaa veden laatuun ja vesiluontoon monella tapaa, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä vielä täsmällisesti ennustamaan.

Avaa

Paljonko vesistöissä on kasvi- ja eläinlajeja?

Pienessäkin vesilampareessa käy kova kuhina. Kuinka paljon vesistöissä on erilaisia kasvi- ja eläinlajeja, ja mitkä ryhmät ovat runsaimpia? Suomen sisävesissä on laskettu elävän noin 5000

Avaa

Miten maa- ja metsätalouden vesienhallinta optimoidaan?

Kokonaisvaltainen vesienhallinta hyödyttää maanomistajia. Samalla edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta.

Avaa

Vesistöt ja mikromuovit

Mikromuovit eivät ole vain merten ongelma. Niitä on myös sisävesissä, Suomenkin järvissä. Vesistöissä mikromuovit voivat olla ympäristöriski.

Avaa

Rajavesistöt ja niiden hoito

Vesistöt eivät noudata valtioiden rajoja. Joet virtaavat maasta toiseen, ja raja voi myös kulkea järven poikki. Suomella on lukuisia tällaisia rajavesistöjä.

Avaa

Kuka omistaa vesialueet?

Järven selällä ei ole rajapyykkejä. Vesialueella voi silti kulkea kiinteistörajoja. Miten vesialueiden omistus on Suomessa järjestetty? Vesialueiden omistus kytkeytyy useimmiten kiinteistöjen omistukseen. Vesialue voi kuulua

Avaa

Vesinäytteen ottaja veneellä järvellä.

Vesien hyvinvoinnin mittarit

Vesienhoidon tavoitteena on, että kaikkien vesien tila olisi vähintään hyvä ja ettei tila heikkene.

Avaa

Vieläkö teollisuus likaa vesistöjä?

Teollisuuden jätevesipäästöjä säädellään ja seurataan tarkasti. Eri teollisuudenalat ovat myös investoineet mittavasti vesiensuojeluun.

Avaa

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Kun hulevedet käsitellään luonnonmukaisesti, saadaan monia hyötyjä: vesistön kuormitus ja tulvahaitat vähenevät, kaupunkiluonto rikastuu ja rahaakin säästyy.

Avaa

Vaellusesteet katkovat virtavesiä

Kalat ja monet muut vesien eliöt voivat siirtyä paikasta toiseen vain vettä pitkin. Kulku katkeaa, jos vastaan tulee pato tai huonosti asennettu tierumpu. Suomen joissa

Avaa

Väheneekö maatalouden vesistökuormitus?

Suomessa maatalous on suurin vesistöjen rehevöittäjä; se aiheuttaa yli puolet ihmisen toiminnasta syntyvistä ravinnepäästöistä.

Avaa

Kalavesien hoito ja kunnostus

Kalavesien hoidon ja kunnostuksen kulmakivi on, että vesistö kykenee tuottamaan kalaa. Kalantuotantoa voivat heikentää monet seikat.

Avaa

Valtion vesitaloushankkeet

Valtio on toteuttanut lukuisia vesitaloushankkeita, joilla edistetään vesistöjen eri käyttötapoja. Hankkeiden kirjo ulottuu tekojärvien rakentamisesta lintuvesien kunnostuksiin.

Avaa

Routa vaikuttaa vesihuoltoon

Routa aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa suomalaiselle vesihuollolle. Roudan vaikutukset pitää ottaa huomioon, kun rakennetaan kaivoa, vesijohtoa tai viemäriä.

Avaa

Vesistöjen vaihteleva vesitilanne

Keväällä joki virtaa vuolaana. Se saa vettä maastossa sulavasta lumesta. Loppukesällä sama joki näyttää kesyltä ja rauhalliselta.

Avaa

Miten teollisuuden vesistökuormitusta säädellään?

Teollisuuslaitosten päästöjä ohjaa ympäristönsuojelulaki. Lain tarkoitus on ehkäistä ympäristön pilaantumista ja vähentää päästöjä.

Avaa

Miksi vesistöjä säännöstellään?

Vedenpinnan korkeus vaihtelee järvissä vuodenaikojen mukaan. Samoin vaihtelee jokien virtaama. Ihminen muokkaa tätä luonnon kulkua monesta syystä.

Avaa

Mikä likaa vesistöjä?

Suomen järvet ja joet ovat puhdistuneet sitä mukaa kuin päästöt ovat vähentyneet. Laajoilta alueilta tuleva hajakuormitus vaivaa silti edelleen vesistöjä.

Avaa

Oma lähivesi kuntoon

Kunnostushankkeita voidaan viedä eteenpäin esimerkiksi kylätoimikunnan tai osakaskunnan voimin. Toisinaan on tarpeen perustaa erillinen yhdistys tai toimikunta.

Avaa

Turvetuotanto vähenee, miten se vaikuttaa vesiin?

Loppuuko kuormitus, kun turpeennosto lopetetaan? Vastaus riippuu siitä, mitä alueelle tapahtuu.

Avaa

Rikas ja toimiva vesiluonto

Suomessa ei ole pelkästään paljon vesistöjä, vaan paljon erilaisia vesistöjä. Niissä kaikissa elää omanlaisensa eliöyhteisö, joka pitää yllä mutkikasta, mutta hienosti toimivaa ekosysteemiä. Mitä kaikkea

Avaa

Muutoksille herkät vesikasvit

Vesikasveilla on monta tehtävää. Ne puhdistavat vettä, sitovat sedimenttejä ja hiilidioksidia ja luovat suojaisan elinympäristön muille lajeille. Mutta miten niillä itsellään menee? Elämä vedessä asettaa

Avaa

Vesien vieraslajit

Vieraslajiksi kutsutaan sellaista eläin- tai kasvilajia, jonka ihminen on tuonut alueelle joko tahallaan tai vahingossa.

Avaa

Vesiliikenteen monet muodot

Erilaisten alusten kirjo kertoo vesiliikenteen tärkeydestä. Meri ja sisävedet ovat vuosisatojen ajan tarjonneet kätevän tavan päästä paikasta toiseen tai siirtää tavaraa.

Avaa

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa vesivaroihin eri vuodenaikoina?

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän erityisesti talven sademääriä. Koska talvet muuttuvat myös leudommiksi, suurempi osa sateesta tulee vetenä.

Avaa

Tehoa vesialueiden omistukseen!

Osakaskunta hoitaa kiinteistöjen yhteisiä vesialueita. Moni järvi, joki tai merialue jakautuu usealle osakaskunnalle. Kannattaisiko osakaskuntia yhdistää?

Avaa

Sijaintipaikkani vesitilanne

Oman sijaintipaikan kokonaisvesitilanteen saa kätevästi selville yhdellä silmäyksellä sijaintipaikkani vesitilanne -työkalun avulla.

Avaa

Millaista on kestävä vesiliikenne?

Vesiliikenteessä turvallisuus on kaiken lähtökohta. Riskialtis liikkuminen vesillä vaarantaa sekä ihmishenkiä että ympäristön hyvinvoinnin.

Avaa

Lumi ja routa vaikuttavat pohjavesivaroihin

Maahan imeytyvä sadevesi täydentää pohjavesivarastoja. Miten pohjavesien käy talvella, kun sade tulee lumena ja maa on jäässä?

Avaa

Miksi vesi on ruskeaa?

Luonnossa esiintyvä vesi ei ole koskaan pelkkää puhdasta vettä, vaan siinä on mukana monia aineita. Osa niistä antaa vedelle väriä.

Avaa

Sähkökatkot ja vesihuolto

Miten vesihuollon käy, jos sähköt katkeavat? Tuleeko vettä hanasta? Voiko vessassa käydä? Vesihuoltolaitokset suosittelevat, että sähkökatkon aikana käytetään niin vähän vettä kuin mahdollista. Vaikka lyhyt

Avaa

Kun vesi näyttää tai haisee oudolta

Mitä pitää tehdä, jos puro vaahtoa oudosti tai haisee kummalliselta? Tai jos järvenrannalla on outoa mönjää?

Avaa

Muuttuva ilmasto muokkaa vesien elämää

Veden kasvi- ja eläinlajit ovat sopeutuneet nykyiseen ilmastoon. Miten muutos vaikuttaa vesien lajistoon ja koko ekosysteemiin?

Avaa

Onko vesistöissä myrkkyjä?

Suomen järvistä ja joista voi löytyä pieniä pitoisuuksia ympäristömyrkkyjä. Mistä ne ovat peräisin ja onko niistä vaaraa ihmiselle tai ympäristölle?

Avaa

Miten juomavesi turvataan poikkeustilanteessa?

Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet erilaisiin häiriöihin. Varautumisesta huolimatta voi tulla tilanteita, joissa veden jakelu joudutaan keskeyttämään. Mistä silloin saa vettä? Vesihuollon tavallisimpia häiriöitä ovat pienet putkirikot

Avaa

Näin kevennetään metsäojituksen vesistövaikutuksia

Metsänkasvatusta edistettiin Suomessa 1900-luvun jälkipuoliskolla turvemaiden voimallisella ojituksella. Ojitukset kuormittavat yhä vesistöjä, mutta haittojen vähentämiseen on keinoja.

Avaa

Jalat vedessä ahventen hämmästeltävänä.

Ryhdy vesitutkijaksi!

Järvi-meriwiki on kaiken kaikkiaan mahtava järvi- ja meritiedon varasto. Ryhdy vesitutkijaksi, ja voit lisätä tietoa omasta lähivedestäsi!

Avaa

Päällyslevät kertovat vesistön tilasta

Harmaan nukan peittämä laituritolppa, petollisen liukas rantakallio, limoittunut verkko. Päällyslevien kasvustoja löytää monenlaisilta vedenalaisilta pinnoilta. Päällyslevät käyttävät tehokkaasti hyväkseen kaikki tarjolla olevat kasvualustat: kivet, puupinnat,

Avaa

Säännöstellyt vesistöt

Suuri osa Suomen joista on padottu ja monia järviäkin säännöstellään. Säännöstely ei kuitenkaan koske kaikkia vesistöjä.

Avaa

Loiset kuuluvat terveeseen vesiluontoon

Loisinta on vesistöissä niin yleistä, että sen täytyy olla menestyksekäs elämäntapa. Loisen elämä voi kuitenkin olla todella mutkikasta. Tarvitaan monta onnekasta sattumaa, jotta suku jatkuu.

Avaa

Vesitilanne ja ilmastonmuutos

Maailmanlaajuiset ilmastomallit ennustavat, että sademäärät kasvavat Suomessa vähintään viisi prosenttia, enimmillään jopa 30 prosenttia.

Avaa

Onko vesi uimakelpoista?

Mistä tietää, voiko vedessä uida turvallisesti? Millaisia vikoja uimavedessä voi olla?

Avaa

Uppopuu puhdistaa ojavesiä

Ojavedet kuljettavat vesistöihin paljon metsistä ja pelloilta huuhtoutuvia ravinteita ja maa-ainesta. Yksi keino vähentää kuormitusta on niin sanottu puupuhdistamo.

Avaa

Hanaveden historiaa

Vesijohtoveden historia ulottuu 140 vuoden taakse. Vuosikymmenten saatossa vesijohtoveden laatu on parantunut.

Avaa

Pihakaivosta valuu vettä saaviin.

Riittääkö pohjavettä?

Pohjavesi ei uhkaa loppua, koska sitä syntyy koko ajan lisää. Suurempi vaara on pohjaveden likaantuminen.

Avaa

Ilmakuva järvimaisemasta jossa maaseudun asutusta.

Haja-asutuksen jätevedet

Noin joka kymmenes suomalainen asuu viemäriverkoston ulkopuolella. Myös haja-asutukselta vaaditaan nyt jätevesien käsittelyä.

Avaa

Vesipsaroita sataa veden pinnalle muodostaen rinkuloita veden pintaan.

Veden kiertokulku

Vesi on ikuinen kiertolainen. Se kulkee paikasta toiseen ja muuttaa matkalla muotoaan.

Avaa

Säännöstelyn monet tavoitteet

Vesistöjen säännöstelyssä pitää ottaa huomioon eri käyttötarpeet: vesivoiman tuotanto, tulvasuojelu, vesiliikenne, virkistyskäyttö, luonnonsuojelu ja kalakantojen hoito.

Avaa

Kovaa vai pehmeää vettä

Veden kovuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon vedessä on tiettyjä kivennäisaineita, lähinnä kalsiumia ja magnesiumia.

Avaa

Puuvillapelto. Kuva bobbycrim Pixabaystä

Vastuullista vedenkäyttöä

Vesivastuullisuus tarkoittaa, että yritys ottaa vastuun kaikesta vedenkäytöstään. Se sisältää myös veden, joka kuluu yrityksen käyttämien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden tuotantoon.

Avaa

Nainen juo vettä lasista

Jos hanavedessä on vikaa

Vesijohtovesi on yleensä tasalaatuista. Joskus siinä voi silti huomata väriä tai makua. Mistä se johtuu ja mitä silloin pitää tehdä?

Avaa

Pohjavedet tarvitsevat suojelua

Pohjavesien suojelu on tärkeää, sillä likaantunutta pohjavettä on hyvin vaikea puhdistaa. Jokainen voi omalta osaltaan pitää huolta pohjavesistä.

Avaa

Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se tuottaa tietoja ja ratkaisuja vesien ja ympäristön suojeluun ja hoitoon.

Avaa

Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se tuottaa tietoja ja ratkaisuja vesien ja ympäristön suojeluun ja hoitoon.

Avaa

Kunnostushankkeen rahoitus

Valtiolta voi hakea avustusta vesistökunnostuksiin. Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) neuvovat siinä, miten hankkeelle voi hakea rahoitusta.

Avaa

Pintaveden vaihteleva lämpötila

Meren ja järvien pintaveden lämpötila vaihtelee vuodenkierron mukaan. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä; sääoloilla on iso vaikutus veden lämpötilaan.

Avaa

Kaivoveden laatu

Kaivoveden laatu on syytä tutkia tietyin välein. Kerran kolmessa vuodessa tehdään suppea tutkimus ja kuuden vuoden välein laajempi tutkimus.

Avaa

Mitä kalojen maailmassa tapahtuu?

Kalan elämä on kotivesistön varassa. Ihanteellinen vesistö tarjoaa vakaat olot mutta myös erilaisia elinympäristöjä ja ravintolähteitä elämän eri vaiheisiin. Yhtälö voi olla vaativa. Suomen sisävesissä

Avaa

Maa- ja metsätalousministeriö

Vesi on keskeisessä roolissa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii yhdessä kumppaniensa kanssa ennakoimaan ilmastonmuutoksen haasteita sekä hyödyntämään myös vesiasioissa kiertotalouden ja uuden teknologian

Avaa

Putkia jäteveden puhdistamolla.

Jätevedenpuhdistamolla tapahtuu

Jätevesi kulkee monivaiheisen puhdistusprosessin läpi, ja jokaista vaihetta seurataan ja ohjataan tarkasti.

Avaa

Kunnostaminen parantaa rannan virkistyskäyttöä

Moni ranta muuttuu pikkuhiljaa tukkoisemmaksi. Ruovikko valtaa alaa, vesi mataloituu ja pohjaan kertyy pehmeää liejua. Olisiko kunnostamisesta apua?

Avaa

Voiko järvi hyvin vai huonosti?

Järvi siintää sinisenä ja vesi näyttää kirkkaalta. Tarkoittaako se, että järvi voi hyvin? Miten järven tai joen tila ylipäätään määritellään?

Avaa

Mihin vettä käytetään?

Suomessa otetaan joka tunti käyttöön noin miljoona kuutiometriä vettä. Pumpatusta vedestä vain pieni osa päätyy kotien vesihanoihin. Mihin muu vesi käytetään?

Avaa

Vastuullista veneilyä

Vastuullinen veneilijä ottaa huomioon sekä muut vesillä liikkujat että vesi- ja rantaluonnon.

Avaa

Kaivo kaipaa huoltoa

Kaivoista saa yleensä laadukasta pohjavettä. Kaivoa pitää kuitenkin vaalia ja huoltaa, jotta vesi säilyy hyvänä ja terveellisenä.

Avaa

Logo ELY-keskus

ELY-keskukset

ELY-keskusten ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus vastaa ympäristöä koskeviin kysymyksiin. Asiakasneuvojat opastavat esimerkiksi siinä, miten vesistön kunnostushanke pannaan vireille.

Avaa

Patorakennelma, tulvavesien juoksutus.

Ennakoivaa tulvantorjuntaa

Haitallisten tulvien syntyä voidaan estää jo ennalta. Tärkeimpiä keinoja ovat vesistöjen säännöstely ja tulvavesien hallinta.

Avaa

Naamankajoen kunnostustalkoot. Kivien siirtoa veden virtaaman muuttamiseksi.

Jokien ja purojen kunnostaminen

Kunnostamisella voidaan palauttaa virtavesiin niille ominaisia elinympäristöjä ja kasvi- ja eläinlajeja. Lisäksi vesistöjen arvo virkistyskohteena kasvaa.

Avaa

Rannikolla tulvii

Matalapaineen tuoma myrsky voi saada merenpinnan nousemaan voimakkaasti. Pahimmillaan merivesi tulvii asutusalueille: saartaa rakennuksia ja velloo pitkin katuja.

Avaa

Miten säästän vettä?

Vesi on uusiutuva luonnonvara, muttei ehtymätön. Vettä kannattaa säästää sekä luonnon että oman kukkaron takia.

Avaa

Kuivuuko kaivosi – tee havaintoilmoitus!

Vesi.fi-palvelussa voi ilmoittaa havaintoja kaivojen kuivumisesta. Kaivoveden loppuminen kertoo siitä, että pohjaveden pinta on laskenut.

Avaa

Miten pohjassa eletään?

Vaikka vesi tarjoaa kolmiulotteisen ympäristön, suuri osa vesieläimistä elää vedenpohjalla. Pohja on turvallinen paikka, mutta vain niin kauan kuin elinolot pysyvät hyvinä. Pohjaeläimet tarvitsevat elämäänsä

Avaa

Patotyypit

Suomessa on monenlaisia patoja: vesistöpatoja, jätepatoja ja tulvapenkereitä. Ne palvelevat monia eri tarpeita.

Avaa

Säännöstelyluvat

Luvan vesistön säännöstelyyn myöntää aluehallintovirasto. Lupaa harkitessaan virasto punnitsee eri näkökohtia.

Avaa

Miten säännöstelystä päätetään?

Säännöstelyluvan haltija voi olla vesivoimaa tuottava sähköyhtiö, valtio, kuivatusyhtiö, toiminnanharjoittaja tai jopa yksityinen henkilö.

Avaa

Maankuivatus tehostuu luonnonmukaisin menetelmin

Maankuivatus on Suomessa tärkeä osa maa- ja metsätaloutta. Liika vesi pitää johtaa pois, jotta viljelykasvit ja puut menestyvät.

Avaa

Lieksankosken voimalaoitos, suunnittelija Alvar Aalto

Säännöstelyn historiaa

Varhaisimpia säännöstelyhankkeita ovat järvien laskut; järvenpintaa alennettiin, jotta saatiin lisää viljavaa peltomaata.

Avaa

Purjenveneet merellä

Merenpinnan vaihtelut

Valtamerten rannoilla on totuttu vuoroveteen; meri nousee ja laskee säännöllisesti. Itämerellä vuorovesi on hyvin pientä, mutta meriveden korkeus vaihtelee muista syistä.

Avaa

Luonnonvarakeskus

Luke tuottaa tutkimuksellaan arvoa ja ratkaisuja kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin: ilmastoviisaaseen hiilenkiertoon, sopeutumis- ja palautumiskykyiseen biotalouteen, kannattavaan ja vastuulliseen alkutuotantoon sekä biokiertotalouteen.

Avaa

Rakennetaanko kaivo?

Suomessa rakennetaan joka vuosi tuhansia kaivoja. Mitä pitää ottaa huomioon, kun ryhtyy suunnittelemaan uutta kaivoa?

Avaa

Tulvakeskus

Tulvakeskus on jatkuvassa valmiudessa tulvien varalta. Se seuraa sisävesien vesitilannetta ja merenpinnan korkeutta. Se tarkkailee myös lumen kertymistä ja sulamista sekä rankkasateita. Keräämistään tiedoista Tulvakeskus

Avaa

Vesi valuu viemäriputkesta.

Mihin viemäri vie jäteveden?

Millaista olisi elää ilman maanalaisia viemäreitä? Jätevedet virtaisivat avo-ojissa ja etova haju leijailisi ympäriinsä.

Avaa

Säännöstelyn vaikutukset

Säännöstelyllä muutetaan vesistön luontaista virtaamaa tai vedenkorkeutta. Millaisia vaikutuksia tästä seuraa?

Avaa

Mistä rehevöityminen johtuu?

Rehevöityminen johtuu siitä, että veteen kulkeutuu typpeä ja fosforia. Ravinteita tulee vesiin sekä jätevesien mukana että pelloilta ja metsistä.

Avaa

Lumi sulaa männyn neulasista.

Miten lumi hupenee keväällä?

Lumipeite voi oheta keväällä vauhdikkaasti. Eniten lunta haihtuu aurinkoisella säällä, kun ilman lämpötila on joitakin asteita nollan ylä- tai alapuolella.

Avaa

Rannikon sulfaattimaiden herkät pohjavedet

Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja pohjaveden pintojen lasku ovatkin erityinen riski juuri happamilla sulfaattimailla.

Avaa

Kuinka paljon järvissä on vettä?

Suomi näyttää aika vetiseltä maalta. Järvet kattavat noin kymmenesosan maan pinta-alasta. Paljonko niissä todellisuudessa on vettä?

Avaa

Vaivaako happikato?

Vedessä kelluu kuolleita kaloja, ja haju on kamala. Näin pahasti voi käydä, jos happikato ulottuu pintaveteen asti.

Avaa

Jokien kevättulvat

Kevättulvan perimmäinen syy on lumen sulaminen. Mitä enemmän talvella on kertynyt lunta, sitä enemmän syntyy sulamisvesiä.

Avaa

Vedessä keijuva plankton

Planktoneliöt ovat niin pieniä, ettei niiden yksityiskohtia näe paljaalla silmällä. Mikroskoopissa planktonmaailma avautuu: kauniita, usein symmetrisiä leväsoluja tai läpikuultavia ja vähintäänkin oudon näköisiä eläinhahmoja.

Avaa

Lähteet kaipaavat kunnostamista

Jos suunnittelet omalla maallasi olevan lähteen kunnostamista, ota yhteys Suomen metsäkeskukseen tai oman alueesi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskukseen).

Avaa

Tekojärviä moneen tarkoitukseen

Mitä järkeä on rakentaa Suomeen tekojärviä? Meillähän on ennestään kymmeniätuhansia järviä. Miksi tekojärviä on tehty ja kuinka paljon niitä on? Suomen vanhin tekojärvi löytyy Isonkyrön

Avaa

Kuka saa kaivaa ojan ja minne?

Voiko omalle tontille tehdä kuivatusojan? Entä pitääkö pelto- tai metsämaan kuivattamisesta ilmoittaa viranomaisille tai hakea lupa? Omalle tontille voi kaivaa ojan esimerkiksi rakennuspaikan kuivattamiseksi. Tällainen

Avaa

Patoturvallisuus

Patoturvallisuuslain mukaan padon omistaja on vastuussa siitä, että pato on turvallinen ja toimii suunnitellulla tavalla.

Avaa

Miten tulvariskejä hallitaan

Tulvien riskit on Suomessa tiedostettu hyvin. Tulvariskilaki määrittää ne viranomaisten tehtävät, joiden avulla vähennetään tulvahaittoja ja varaudutaan tulviin.

Avaa

Ilmastonmuutos vaikuttaa pohjaveden laatuun

Ilmastonmuutoksen seurauksena pohjaveden pinnat voivat vaihdella aiempaa enemmän. Talvella vedenpinnat nousevat luultavasti hieman nykyistä korkeammalle.

Avaa

Valtava lumimäärä on tippunut ulkorakennuksen katolta.

Paljonko lumi painaa?

Omakotiasujalle on tärkeintä huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta. On varmistettava, ettei katolta putoava lumi ole vaaraksi.

Avaa

Mistä kalakuolemat johtuvat?

Rantavedessä kelluu kuolleita kaloja. Muutama näyttäisi olevan vielä elossa, mutta henkitoreissaan. Mitä järvessä on tapahtunut? Miksi kalat kuolevat, ja mitä pitää tehdä, kun havaitsee kalakuoleman?

Avaa

Mitä kaloja Suomessa kalastetaan?

Suomen vesissä elää kymmeniä ruokakalaksi sopivia kalalajeja. Niistä saadaan terveellistä ja kestävästi tuotettua ravintoa.

Avaa

Elvyttävä sade

Kuivaan maastoon lankeava sade on kuin piristysruiske. Kasvillisuus elpyy, ja koko maailma näyttää kirkastuvan.

Avaa

Kaivoveden analyysitulkki

Kaivoveden analyysitulkki on työkalu kaivoveden laboratoriotulosten tulkintaan.

Avaa

Vesitieto: Syventävät artikkelit

Maatalousmaan kuivatus

Maatalousmaan kuivatuksen tavoite on johtaa liika vesi pois viljelyalueelta. Sopiva kuivatus turvaa maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon.

Avaa

Metsätalousmaan kuivatus

Metsämaan kuivatus nähdään yhä enemmän osana valuma-alueen vesienhallintaa. Kunnostusojitus kuormittaa vesistöjä, minkä vuoksi vesiensuojelu on olennainen osa hanketta.

Avaa

Näin toimit tulvatilanteessa

Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Anna myös naapuriapua.

Avaa

Näin varaudut tulviin

Tulvaan kannattaa varautua etukäteen, haitat jäävät silloin pienemmiksi. Tärkeintä on varmistaa oman ja läheisten turvallisuus.

Avaa

Kodin suojaaminen tulvalta

Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella.

Avaa

Pohjavesialueet

Antoisat pohjavesimuodostumat on rajattu pohjavesialueiksi. Pohjavesialueet jaetaan kolmeen luokkaan niiden käytön ja merkityksen mukaan.

Avaa

Pohjaveden käyttö ja pohjavesialueiden suojelu

Suurin osa suomalaisista saa talousvetensä pohjavedestä. Pohjavesialueiden turvaksi tehdään suojelusuunnitelmia, suojelua ohjaa lainsäädäntö.

Avaa

Hulevesien hallinnan vastuut ja ohjeistus

Hulevesien käsittelystä vastaa pääsääntöisesti se kiinteistö, jolla hulevedet muodostuvat. Kunnan pitää suunnitella ja järjestää hulevesien hallinta erityisesti asemakaava-alueella.

Avaa

Vesien ekologinen ja kemiallinen tila

Suomen vesistöjen ekologinen tila on enimmäkseen hyvä. Sisävesistä parhaiten voivat suuret järvet, heikoiten joet. Ekologista tilaa heikentää erityisesti rehevöityminen.

Avaa

Hulevesien ympäristöriskit

Hulevedet sisältävät monenlaisia vesistöjä kuormittavia haitta-aineita. Niitä tulee hulevesiin kaduilta ja pihoilta sekä rakentamisesta ja muusta toiminnasta.

Avaa

Pintavesien tilan seuranta

Pintavesien tilan seuranta antaa tietoa muun muassa vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Seurantatulokset kertovat vesistöjen nykytilasta ja vesiensuojelutoimien tehokkuudesta.

Avaa

Ratkaisuja hulevesien hallintaan

Hulevedet on otettava huomioon kaikessa taajamien rakentamisessa ja maankäytössä. Hulevesien hallinta kunnassa kannattaa suunnitella kokonaisvaltaisesti sekä valita käytettävät menetelmät paikallisten olojen mukaan.

Avaa

Haja-asutuksen jätevesimääräykset – keitä ne koskevat?

Kiinteistön jätevedet tulee käsitellä asianmukaisesti, jotta oma elinympäristö säilyy puhtaana, terveellisenä ja viihtyisänä.

Avaa

Yhdyskuntajätevesien aiheuttama vesistökuormitus

Yhdyskuntien jätevesien käsittely on tehostunut huomattavasti, ja samalla jätevesien aiheuttama vesistökuormitus on pienentynyt.

Avaa

Uhanalainen vesiluonto

Sisävesien luonnonkirjo kapenee, koska rehevöityminen, vesirakentaminen ja muu vesien käyttö ja kuormitus ovat muuttaneet vesistöjä. Huomattava osa sisävesien luontotyypeistä on uhanalaisia, samoin useat vesien eliölajit.

Avaa

Pienvesien kunnostus

Pienvesillä on huomattava ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys samoin kuin maisema-arvo. Pienvedet ovat osa veden kertokulkua, ja ne kytkevät eri elinympäristöt ja niiden ravintoverkot toisiinsa.

Avaa

Hulevesien aiheuttamat tulvariskit

Rakennetuille alueille kertyvät hulevedet voivat aiheuttaa tulvariskin. Hulevesitulvien riski kasvaa, kun rankkasateet yleistyvät ja kaupunkialueet laajenevat ja tiivistyvät.

Avaa

Rajavesiyhteistyö Suomen ja naapurimaiden välillä

Suomella on yhteisiä vesistöalueita Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Niitä pitää hoitaa ja käyttää yhteistuumin. Rajavesiyhteistyö perustuu maiden välisiin valtiosopimuksiin ja se täyttää kansainvälisten rajavesistösopimusten

Avaa

Pohjavesien tila ja riskit

Pohjavesien tila on Suomessa yleisesti hyvä. Osa pohjavesialueista luokitellaan riskialueiksi; niillä pohjaveden tila voi heiketä ilman suojelutoimia.

Avaa

Maatalouden vesiensuojelu

Peltoviljelyn ja kotieläintalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta voidaan vähentää eri keinoin. Perinteisten vesiensuojelutoimien lisäksi suositellaan kokonaisvaltaisempia menetelmiä, joilla turvataan myös maan hyvä rakenne ja vesitalous. Tärkeää on

Avaa

Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjavesivaroihin

Ilmastonmuutos heikentää loppukesän pohjavesitilannetta. Pitkät kuivuusjaksot on otettava huomioon vesihuollossa.

Avaa

Pintavesien luokittelun periaatteet

Pintavedet luokitellaan niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä, kemiallisen tilan luokittelussa taas tiettyjä vaarallisia ja haitallisia aineita.

Avaa

Virtavesien kunnostus

Joet ja purot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä mutta myös herkkiä elinympäristöjä. Virtavesien kunnostus tähtää siihen, että niiden ekologinen tila kohenee.

Avaa

Pienet vesirakennustyöt

Vesistössä tai vesistön lähellä toteutettavista pienimuotoisista hankkeista on tietyissä tapauksissa tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle. Osa hankkeista voi vaatia vesilain mukaisen luvan.

Avaa

Pohjavesien tilan seuranta

Pohjavesien tilaa seurataan valtakunnan laajuisen seurantaverkon avulla. Lisäksi seurataan ihmisen aiheuttamia muutoksia pohjavesiin.

Avaa

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimat vesitaloushankkeet ja vesistörakenteet

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vesitaloushankkeilla ja niihin liittyvillä vesistörakenteilla on huomattava merkitys muun muassa tulvantorjunnalle sekä suunniteltaessa tulvariskien hallintaa.

Avaa

Jätevesijärjestelmän suunnittelu haja-asutusalueella

Hyvä suunnitelma varmistaa sen, että rakennettava käsittelyjärjestelmä täyttää jätevesien käsittelylle asetetut vaatimukset eli että sen puhdistusteho on riittävä.

Avaa

Pintavesien tyypittely

Vesien tyypittely tarjoaa lähtötietoja pintavesien ekologisen tilan arviointiin. Tyypittelyssä Suomen sisävedet ja rannikkovedet jaotellaan luontaisten ominaisuuksiensa mukaan. Näin saadaan vertailukohta veden nykytilan arvioinnille.

Avaa

Näin etenet haja-asutusalueen kiinteistön jätevesiremontissa

Jätevesijärjestelmän uudistaminen tai rakentaminen kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella. Näin saat toimivan järjestelmän ja parhaan vastineen rahoillesi.

Avaa

Humuskuormitus ja vesien tummuminen

Suomen vesistöt ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet aiempaa tummemmiksi. Kehityksen taustalla on monia syitä. Tummuminen vaikuttaa vesistön ravintoverkkoon. Siitä on myös haittaa vesien virkistyskäytölle ja raakaveden

Avaa

Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnossapito

Säännöllinen tarkkailu ja huolto varmistavat, että järjestelmä toimii suunnitellusti ja säilyy pitkään toimintakuntoisena. Järjestelmän toimivuudesta ja kunnossapidosta vastaa omistaja.

Avaa

Talousveden laatu

Vesijohtoveden pitää olla puhdasta ja terveellistä ja sen tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Vesilaitokset huolehtivat veden laadunvalvonnasta ja vesiriskien hallinnasta.

Avaa

Pohjaveden muodostuminen ja esiintyminen

Pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta sen määrä vaihtelee sekä alueittain että vuodenajan mukaan. Runsaimmat pohjavesivarat ovat harjuissa ja reunamuodostumissa.

Avaa

Vastuullinen vedenkäyttö

Hanaveden valmistamiseen ja jakeluun kuluu kemikaaleja ja energiaa. Hyvästä raakavedestä voi olla myös paikoin pulaa.

Avaa

Juomaveden terveysriskit

Yleisin syy talousvedestä koituviin terveyshaittoihin on se, että raakavesi on mikrobiologisesti saastunutta eli siinä on terveydelle haitallisia mikrobeja.

Avaa

Valuma-alueen kunnostus

Valuma-alueen kunnostaminen on tärkeää, kun pyritään parantamaan vesistön vedenlaatua ja ekologista tilaa. Valuma-aluekunnostuksella vähennetään vesistöön tulevaa ulkoista kuormitusta.

Avaa

Kaivoveden laatu

Kaivoveden täytyy olla terveydelle vaaratonta. Niinpä kaivovettä koskevat samat laatuvaatimukset ja -suositukset, jotka on asetettu talousvedelle.

Avaa

Kuivuuden vaikutukset

Ilmastonmuutos lisää todennäköisesti kuivuusongelmia myös suuressa osassa Suomea. Kuivuuden vaikutukset kohdistuvat sekä luontoon että yhteiskuntaan.

Avaa

Hydrologinen seuranta

Ajankohtaisia vesitilannetietoja tarvitaan muun muassa tulvasuojelussa, vesistöjen säännöstelyssä ja vesienhoidossa.

Avaa

Rehevöittävä kuormitus

Järviin, jokiin ja rannikkovesiin tuleva ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä. Pistekuormitus on vähentynyt mutta hajakuormitus on edelleen suurta. Kuormituksen määrä ja lähteet vaihtelevat huomattavasti alueittain ja paikallisesti.

Avaa

Järvien kunnostus

Järven kunnostustarve syntyy Suomessa useimmiten siitä, että järvi on rehevöitynyt, mataloitunut tai kasvamassa umpeen.

Avaa

Rantojen kunnostus

Rannat ovat arvokkaita elinympäristöjä. Niiden kunnostuksessa on tärkeää ottaa huomioon sekä ihmisen tarpeet että luonnon monimuotoisuus.

Avaa

Kaivon rakentaminen

Kaivon rakentaminen alkaa siitä, että rakennuspaikan maaperäolojen perusteella päätetään, mikä kaivotyyppi soveltuu parhaiten: perinteinen rengaskaivo vai porakaivo.

Avaa

Tulvariskialueet

Suomessa on nimetty 22 merkittävää tulvariskialuetta. Näillä alueilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu voi aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja.

Avaa

Luonnonmukaiset menetelmät maankuivatuksessa

Luonnonmukainen peruskuivatus parantaa maatalouden vesienhallintaa ja pienentää vesistökuormitusta. Luonnonmukaiset menetelmät edistävät myös luonnon monimuotoisuutta ja rikastuttavat maisemaa.

Avaa

Kaivon huolto

Kaivon kuntoa sekä veden laatua ja riittävyyttä on syytä tarkkailla ympäri vuoden. Monet vedenlaatuongelmat voidaan välttää, kun kaivo huolletaan säännöllisesti ja tarvittaessa kunnostetaan.

Avaa

Talousveden radon

Pohjaveden radioaktiivisista aineista tärkein on radon. Radonia esiintyy erityisesti porakaivovedessä, mutta joskus myös rengaskaivoissa. Lainsäädännössä on asetettu raja-arvoja talousveden radonpitoisuuksille. Radonia voidaan poistaa vedestä eri

Avaa

Fluori ja arseeni talousvedessä

Fluorin ja arseenin pitoisuuksille talousvedessä on asetettu enimmäisarvot. Suomessa pohjavesi voi paikallisesti sisältää enimmäisarvot ylittäviä fluoridi- tai arseenipitoisuuksia. Tällaista pohjavettä ei saa käyttää talousvetenä, tai

Avaa

Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa

Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.

Avaa

Patoturvallisuus ja sen valvonta

Padon turvallisuudesta vastaa padon omistaja. Viranomaisen tehtävä on valvoa, että padon omistaja hoitaa patoturvallisuuteen liittyvät velvoitteensa.

Avaa

Tulvariskien hallinta

Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.

Avaa

Kuivuuteen varautuminen ja kuivuusriskien hallinta

Kuivuuteen voidaan varautua eri keinoin. Suomessa tehdään pohjatyötä kuivuusriskien hallitsemiseksi. Jokainen voi myös itse varautua kuivuuteen.

Avaa

Tulvakarttapalvelu

Tulvakeskuksen ylläpitämässä tulvakarttapalvelussa ovat esillä ELY-keskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäviltä tulvariskialueilta.

Avaa

Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit

Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit tekevät mahdolliseksi seurata vesien tilaa lähes reaaliaikaisesti. Mittareiden keräämää tietoa pääsee katsomaan Vesimittari-palvelusta.

Avaa

Tulvariskien vähentäminen ja tulvasuojelu

Tärkeässä asemassa ovat tulviin varautuminen ja tulvien ennaltaehkäisy. Jos tulva kuitenkin uhkaa, on tilanteeseen reagoitava ja ryhdyttävä suojaus- ja varoitustoimiin.

Avaa

Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä

Mitä sinilevä on ja miksi sitä pitää varoa? Mitä pitää tehdä, jos on joutunut kosketuksiin sinilevän kanssa?

Avaa

Erilaisia patoja

Padot voidaan ryhmitellä käyttötarkoituksen tai rakenteen mukaan. Suomen patokantaan sisältyy niin betonisia vesistöpatoja kuin matalia maapatojakin.

Avaa

Tulvariskien kehitys tulevaisuudessa

Suomessa tulvariskit ovat moniin muihin maihin verrattuna vähäisiä. Ilmastonmuutos ja yhteiskunnallinen kehitys asettavat kuitenkin uusia haasteita tulvariskien hallinnalle.

Avaa

Maankuivatus ja happamat sulfaattimaat

Maankuivatus rannikkoseutujen happamilla sulfaattimailla vaatii erityistä harkintaa ja huolellisuutta. Jos pohjaveden pinta laskee, veteen voi vapautua happamoittavia aineita ja metalleja.

Avaa

Tulvariskilainsäädäntö

Tulvariskien hallintaa ohjaavan lainsäädännön tavoitteena on vähentää tulvariskejä ja -haittoja sekä parantaa varautumista tulviin.

Avaa

Patojen vahingonvaara

Padot luokitellaan Suomessa kolmeen luokkaan. Luokittelun perusteena on se, kuinka vakavaa vahinkoa pato-onnettomuus voi aiheuttaa.

Avaa

Tulvakartoitus

Tulvavaarakartta kertoo, mille alueille tulva voi levitä. Tulvariskikartta taas kuvaa, mitä riskikohteita tulvavaara-alueilla sijaitsee.

Avaa

Usein kysytyt kysymykset

Saako vesistöstä ottaa vettä?

Jokaisella on oikeus ottaa vesistöstä vettä väliaikaisesti ja henkilökohtaista tarvetta varten, kunhan vedenotosta ei koidu vahinkoa tai häiriötä alueen omistajalle tai muille oikeuden haltijoille. Vesialueen

Avaa

Mistä tiedän onko kiinteistöni pohjavesialueella?

Tietoa pohjavesialueista löydät vesi.fi-sivuston karttapalveluosiosta. Valitse karttakuvan vasemmalta puolelta teemavalikosta “pohjavesialueet” ja kirjoita sen jälkeen etsimäsi paikkakunnan nimi “hae paikka” -kenttään. Pohjavesialueiden rajat ilmestyvät kartalle.

Avaa

Mistä löydän tietoa asuinpaikkani vesihuollosta?

Verkkosivustoltamme löydät palvelun, jonka avulla voit tutustua kaikkien Suomessa vuonna 2018 toiminnassa olleiden vesihuoltolaitosten perustietoihin sekä valikoituihin tunnuslukuihin. Palvelussa voit etsiä alueellasi toimivia vesihuolto-organisaatioita kunnan nimen

Avaa

Teemasivut

Haja-asutuksen jätevesien käsittely – SYKE:n puhdistamosivusto

Haja-asutuksen jätevesien käsittely – SYKEn puhdistamosivusto Haja-asutusalueella sijaitsevan, viemäriverkkoon kuulumattoman kiinteistön jätevedet kannattaa käsitellä asianmukaisesti. Näin kaivovesi pysyy puhtaana, lähijärven kuormitus vähenee ja vesistön virkistyskäyttöarvo

Avaa

Animaatio 3: Luonnonmukainen hulevesien hallinta

Piirroskuvaa klikkaamalla näet animaationa, kuinka hulevesia hallitaan kaupunkiympäristössä.

Avaa

Animaatio 1: Hulevesien haitta-aineet

Piirroskuvaa klikkaamalla näet animaationa, mitä haitta-aineita omasta ympäristöstäsi kulkeutuu hulevesien mukana vesistöihin.

Avaa

Animaatio 2: Hulevesitulvien haitat

Piirroskuvaa klikkaamalla näet animaationa, millaista haittaa hulevesitulvista on kaupunkiympäristössä.

Avaa

Vesivastuullisuuden askeleet

Vesivastuullisuuden askeleet Klikkaamalla numeroa näet kunkin askeleen toimenpiteet.

Avaa

Vesijalanjälki

Vesijalanjälki kuvaa vedenkäytön kokonaisuutta Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta

Avaa

Vesistökunnostus

Vesistökunnostuksilla parannetaan vesien tilaa Ihminen on toiminnallaan muuttanut suurinta osaa Suomen tuhansista vesistöistä. Jokia, puroja, rannikkovesiä ja järviä on padottu, muokattu ja ruopattu vesivoimantuotannon, tulvasuojelun,

Avaa

Kodin vesietiketti ja vesihuolto

Kodin vesietiketti ja vesihuolto Kodin vesietiketti ja vesihuollon aakkoset -oppimiskokonaisuus tarjoaa kerralla koko paketin: taustottavia tietotekstejä ja monipuolisia oppilasta aktivoivia tehtäviä. Video, lautapeli ja interaktiivinen

Avaa

Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarit

Vesistökunnostusverkosto järjestää vuosittain kaikille avoimen ja maksuttoman seminaarin. Tilaisuuksissa käsitellään vesistöjen kunnostukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita ja palkitaan vesien kunnostustyössä ansioitunut toimija Vuoden vesistökunnostajapalkinnolla. Seminaarin yhteydessä

Avaa

Vesistökunnostusverkosto

Vesistökunnostusverkosto tuo kunnostajat yhteen! Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on avoin yhteydenpitofoorumi kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille. Toiminnassa on mukana yhteisöjä, tutkimuslaitoksia, yrityksiä, viranomaisia sekä kansalaisia. Vesistökunnostusverkosto

Avaa

Vesistöjen säännöstely

Vesistöjen säännöstely Vesistön säännöstely tarkoittaa, että vesistön vedenkorkeuksia ja virtaamia säädellään jatkuvasti patojen, vesivoimalaitosten tai muiden rakenteiden avulla. Säännöstely voi palvella vesivoiman tuotantoa tai tulvien

Avaa

Vesijalanjäljen värit

Vesijalanjäljen värit Klikkaamalla numeroa näet kunkin värin merkityksen.

Avaa

Vesijalanjälki

Vesijalanjälki Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi sekä

Avaa

Maa- ja metsätalouden vesienhallinta

Kokonaisvaltaista vesienhallintaa valuma-alueella Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee toisiinsa metsät, pellot ja rakennetut alueet. Kaikki maankäyttö vaikuttaa alueen vesiin, ja vettä taas tarvitaan moneen toimintaan.

Avaa

Vesivastuusitoumus

Vesivastuusitoumus Vesivastuusitoumus haastaa yritykset tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan ja huolehtimaan siitä, että niiden toimipaikat ja alihankkijat käyttävät vettä kestävästi. Se myös kannustaa yrityksiä kehittämään veden kestävää

Avaa

Keinoja pienentää vesijalanjälkeä

Keinoja pienentää vesijalanjälkeä Klikkaamalla numeroa näet kunkin ryhmän vaikutusmahdollisuuksia.

Avaa

Kymijoen vesistöalueen säännöstely

Kymijoen vesistöalue Kymijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin vesistöalue (37 159 km2), ja se kattaa n. 11 % koko Suomen pinta-alasta. Vesistöalue sijaitsee suurelta

Avaa

Vesistökunnostuksen toteuttaminen

Vesistökunnostuksen toteuttaminen

Avaa

Vuoksen vesistöalueen säännöstely

Vuoksen vesistöalue Vuoksen vesistö on valuma-alueeltaan maamme suurin. Se ulottuu Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueelle. Vesistöä rajaavat lännestä Savonselän, luoteesta

Avaa

Vesistökunnostajien aamukahvit

Tervetuloa vesistökunnostajien aamukahveille kuukauden viimeinen perjantai klo 8:30-10:00. Aamukahveilla tarjoillaan tietoiskuja valuma-alue- ja vesistökunnostusten ajankohtaisista aiheista. Kaikille avoimet aamukahvit järjestetään Teams-yhteydellä. Liity aamukahville tästä linkistä.

Avaa

Vesistökunnostusverkoston talviseminaarit

Vesistökunnostusverkosto järjestää vuosittain maksuttoman talviseminaarin, jossa käsitellään vesistöjen kunnostukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Vesistökunnostusverkoston Talviwebinaari 2023 Tervetuloa Talviwebinaariin! TALVIWEBINAARIN ohjelma on nyt julkaistu! Tapahtumamme ovat maksuttomia

Avaa

Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely

Kokemäenjoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue on maamme viidenneksi suurin ja sijaitsee pääosin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Keski-Suomen alueilla. Vesistöalueen vedet laskevat Kokemäenjoen kautta Selkämereen. Vesistöalueen keskiosa

Avaa

Oulujoen vesistöalueen säännöstely

Oulujoen vesistöalue Oulujoen vesistöalue on pinta-alaltaan viidenneksi suurin ja virtaamaltaan neljänneksi suurin vesistöalue Suomessa. Sen pinta-ala on 22 841 km2 ja järvisyys 11,47 %. Vesistön

Avaa

Kemijoen vesistöalueen säännöstely

Kemijoen vesistöalue Kemijoen vesistöalue on Lapin suurin ja koko Suomen toiseksi suurin vesistöalue. Vesistöalue peittää noin 50 prosenttia Lapin maakunnan pinta-alasta. Vesistöalueen pääjoki on Itä-Lapista

Avaa

Vesistökunnostuksen suunnittelu

Vesistökunnostuksen suunnittelu

Avaa

Lapuanjoen vesistöalueen säännöstely

Lapuanjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue on läntisen Suomen kolmanneksi suurin. Lapuanjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4122 km2 ja järvisyysprosentti 2,92. Lapuanjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki.

Avaa

4. Luonnonmukainen vesienhallinta

Luonnonmukaisella vesirakentamisella pyritään säilyttämään ja palauttamaan vesistön luonnontilaisia piirteitä ja maisema-arvoja niin, että otetaan huomioon vesistön käyttötarpeet ja niissä tapahtuvat muutokset. Luonnonmukaista vesirakentamista voidaan toteuttaa

Avaa

Närpiönjoen vesistöalueen säännöstely

Närpiönjoen vesistöalue Närpiönjoen vesistöalue sijaitsee pääosin Närpiön, Teuvan ja Kurikan kuntien alueilla. Närpiönjoki saa alkunsa Kurikan ja Laihian kuntien rajalta useana haarana. Varsinainen Närpiönjoki alkaa

Avaa

Ähtävänjoen vesistöalueen säännöstely

Ähtävänjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2054 km2. Järvisyysprosentti on Pohjanmaalle poikkeuksellisen suuri eli 9,8 %. Ähtävänjoen vesistö saa alkunsa Alajärven ja Soinin kuntien alueilta,

Avaa

Paatsjoen vesistöalueen säännöstely

Paatsjoen vesistöalue Paatsjoen vesistöalue sijaitsee Lapin maakunnan pohjoisosassa, pääosin Inarin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 18 403 km2, josta Suomen puolella 14 512 km2, ja

Avaa

Kyrönjoen vesistöalueen säännöstely

Kyrönjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue on läntisen Suomen toiseksi suurin. Kyrönjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4923 km2 ja järvisyysprosentti 1,23. Kyrönjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki.

Avaa

3. Vähemmän vesistökuormitusta

Suuri osa ihmisen aiheuttamasta vesistökuormituksesta on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Vesistöjä kuormittavat ravinteet ja kiintoaine kulkeutuvat vesistöihin pääosin ojien ja muiden kuivatusjärjestelmien kautta. Vesistöhaitat ovat

Avaa

Kuvaaja Okko Sorma

Vesivastuullisuus

Vesivastuullisuus tarkoittaa, että yritys käyttää vettä ympäristön kannalta kestävästi ja että veden käyttö on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kannattavaa.

Avaa

Tornionjoen vesistöalueen säännöstely

Tornionjoen vesistöalue Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalue ulottuu Perämeren rannikolta Tunturi-Lapin käsivarteen saakka. Vesistöalue muodostuu Ruotsin puolelta virtaavasta Tornionjoesta sekä Muonionjoesta, joka virtaa pitkin Suomen ja Ruotsin rajaa.

Avaa

Jänisjoen vesistöalueen säännöstely

Jänisjoen vesistöalue Jänisjoen vesistöalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Tohmajärven, Joensuun, Kontiolahden ja Ilomantsin kunnissa. Noin puolet vesistöalueesta sijaitsee Venäjän puolella. Vesistöalueen keskusjärvi Suomen puolella on Melakko-Loitimo (pinta-ala

Avaa

Löydä kumppani vesistökunnostukseen

Löydä kumppani vesistökunnostukseen Jos toimit vesistö- ja valuma-aluekunnostuksen parissa ja haluat lisätä yhdistyksesi, yrityksesi tai organisaatiosi alla olevaan listaan, niin ilmoitathan asiasta sähköpostilla vesistokunnostusverkosto(at)syke.fi. Valtakunnalliset

Avaa

Perhonjoen vesistöalueen säännöstely

Perhonjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2524 km2 ja järvisyysprosentti 3,35 %. Perhonjoki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja-alueella olevista pienistä järvistä. Latva-alueilta

Avaa

Osallistu lähivesien tilan parantamiseen ja kunnostukseen

Järvien, jokien ja pienvesien tilaa voidaan parantaa monin tavoin. Lähivesien kunnostuksilla voi vaikuttaa koko valuma-alueen tilaan ja muun muassa ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Asukkaiden toiminta ja

Avaa

Vesiopin oppimiskokonaisuuksia

Vesiopin oppimiskokonaisuuksia  

Avaa

Globaalit vesivarat

Globaalit vesivarat Suomessa riittää makeaa vettä, mutta mikä on tilanne muualla maailmassa? Miksi meidän tulisi olla huolissamme vedenkäytöstämme? Tässä oppimiskokonaisuudessa perehdytään makean veden jakaantumiseen ja

Avaa

Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueen säännöstely

Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue sijaitsee Keski-Karjalassa, Tohmajärven ja Kiteen kunnissa. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on noin 1 700 km2, josta Suomen puolella on noin 700 km2. Kiteenjoki

Avaa

Lisää haja-asutuksen jätevesistä

Lisää haja-asutuksen jätevesistä

Avaa

Laitepuhdistamoja harmaille jätevesille

Jätevesi on niin sanottua harmaata jätevettä, jos se on peräisin ainoastaan pesemisestä, siivoamisesta, keittiöstä tai muusta vastaavasta, eikä sisällä WC-vesiä. Harmaavesipuhdistamon hankinta edellyttää, että kiinteistön

Avaa

Valuma-alue rajataan tapauskohtaisesti

Valuma-alue rajataan tapauskohtaisesti Valuma-alueen tarkastelu antaa yleiskuvan luonnonoloista, maankäytöstä ja niiden vaikutuksista vesiin. Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla vesienhallintaa on järkevä tarkastella pienten valuma-alueiden tasolla. Pienen

Avaa

Tulvariskit tutuiksi

Tulvariskit tutuiksi Tutustu varautumisohjeisiin, laadi tulvasuunnitelma ja käy läpi tarkistuslista. Tulvan aikana tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus.

Avaa

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston tapahtumat

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston tapahtumat Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarit Vesistökunnostusverkoston talviseminaarit Vesistökunnostajien aamukahvit

Avaa

Ajankohtaista vesienhallinnasta

Ajankohtaista vesienhallinnasta

Avaa

Vesiviisas kiertotalous

Vesiviisas kiertotalous Vesi voidaan nähdä yhtenä osana kiertotaloutta. Kiertotalouden tavoite on käyttää maapallon rajallisia luonnonvaroja viisaasti niin, että hukkaa ei synny ja aineet ja energia

Avaa

Vinkit vesien ystäville kuvituskuva

Vinkit vesien ystäville

SYKEn vinkit vesien ystäville Vesi on osa jokapäiväistä elämäämme. Voimme arjessamme tehdä viisaita valintoja vedenkulutuksen vähentämiseksi ja vesistöjen suojelemiseksi. Tiesitkö, että valinnoilla on merkitystä myös

Avaa

Lyhytartikkeleita vesistökunnostuksesta

Lyhytartikkeleita vesistökunnostuksesta

Avaa

Vesistökunnostusverkosto tuo kunnostajat yhteen!

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on yhteydenpitofoorumi kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille. Toiminnassa on mukana yhteisöjä, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja viranomaisia sekä kansalaisia. Siirry Vesistökunnostusverkoston teemasivulle

Avaa

Lyhytartikkeleita vesienhallinnasta

Lyhytartikkeleita vesienhallinnasta

Avaa

Vesienhallinnan tavoitteet

Vesienhallinnan tavoitteet

Avaa

Umpisäiliöt ja kuivakäymälät

Jätevesien käsittely on helpompaa ja edullisempaa, jos käymäläjäte käsitellään erillään muusta kotitalouden jätevedestä. Moni kunta edellyttää erillistä käsittelyä pohjavesialueilla. Jätevedet voidaan jakaa mustiin ja harmaisiin

Avaa

Iloitse puhtaista vesistämme

Suuri osa maamme pintavesistä on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä – järvistä 86 prosenttia pinta-alasta ja joista 65 prosenttia jokipituudesta. http://www.ymparisto.fi/pintavesientila

Avaa

Huolehdi omakotitalon ja kesämökin jätevesien puhdistuksesta

Asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat vähenevät, vesien rehevöityminen hidastuu ja riski pohjaveden pilaantumiselle pienenee. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet pilaavat pohjavesiä, mikä voi ilmetä esimerkiksi oman tai

Avaa

Laitepuhdistamoja kaikille jätevesille

Kotitalousjätevesien käsittelyyn on suunniteltu erilaisia laite- eli pienpuhdistamoita, jotka sopivat erityisesti pienelle tontille. Alla on päivittyvä listaus Suomessa yleisesti saatavilla olevista, kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn soveltuvista laitepuhdistamoista.

Avaa

Säännöstellyt päävesistöalueet

Säännöstellyt päävesistöalueet Alla olevilla päävesistöalueilla on oma sivu, jolla kerrotaan alueen säännöstelyistä.

Avaa

Hulevedet

Hulevedet Oppimiskokonaisuus innostaa oppilaat havainnoimaan sade- ja sulamisvesien eli hulevesien vaikutusta lähivesiin. Hulevesien mukana kulkeutuu roskia ja haitta-aineita suoraan vesistöihin. Oppimiskokonaisuus koostuu aihetta taustoittavista tietoteksteistä

Avaa

Maaperäkäsittely

Maaperäkäsittely Maaperäkäsittely tarkoittaa jätevesien imeyttämistä maahan. Sen toiminta perustuu maakerroksen pinnalla tapahtuvaan biologiseen toimintaan. Maaperäkäsittely on suunniteltava käsiteltävän jäteveden määrän ja käytössä olevan tilan mukaan.

Avaa

Maapuhdistamoratkaisujen tutkimustiivistelmät

Maapuhdistamot ovat jätevesien käsittelymenetelmiä, joissa hyödynnetään luonnollisen maaperän ominaisuuksia tai käytetään muuten maa-aineksia hyväksi jätevesien käsittelyssä. Maapuhdistamon perusratkaisut ovat maasuodattamo ja maahanimeyttämö. Maapuhdistamot voidaan toteuttaa

Avaa

Pese matot maalla, imeytä saunavedet maahan tai johda vesihuoltolaitoksen viemäriin

Mattojen pesun ja saunavesien kuormitusmäärä ei välttämättä ole suuri, mutta voi paikallisesti lisätä rannan rehevöitymistä, pahentaa levätilannetta ja lisätä roskaisuutta.

Avaa

Ajankohtaista vesistökunnostuksesta

Ajankohtaista vesistökunnostuksesta

Avaa

Ajankohtaista vesistökunnostuksesta

Ajankohtaista vesistökunnostuksesta

Avaa

Lähivedet tutuksi

Lähivedet tutuksi Nyt on aika vaihtaa koulureppu vesireppuun! Innostamme opettajia johdattamaan yläkoulun ja lukion oppilaat tutkimaan erilaisia lähivesiä. Käytäntö on paras opettaja. Maastoretkellä teoriaoppi yhdistyy

Avaa

Tutkimustulokset

Tutkimustulokset Tähän osioon on koottu tutkimustietoa kiinteistökohtaisista laitepuhdistamoista sekä maaperäkäsittelystä. Tuloksia tulee tarkastella kriittisesti, sillä paikalliset tekijät vaikuttavat puhdistustulokseen: hyväkin puhdistamo voi toimia huonosti, jos

Avaa

5. Sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon

Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia sää- ja vesioloihin. Sisävesissä merkittävimmät muutokset liittyvät valunnan, virtaamien ja vedenkorkeuksien vuodenaikaisiin vaihteluihin. Valunnat kasvavat talvella ja pienenevät keväällä ja kesällä. Muutokset

Avaa

Tulviin varautuminen – Tulvatilanne

Toimi viisaasti tulvatilanteessa Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Lemmikki- ja tuotantoeläinten omistajat vastaavat myös eläinten turvallisuudesta. Jos et pääse omin avuin turvaan

Avaa

Laitepuhdistamot

Laitepuhdistamot Laitepuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelyjärjestelmiä. Laitepuhdistamo on hyvä valinta jätevesien käsittelyyn erityisesti silloin, kun tontilla ei ole tarpeeksi tilaa maapuhdistamolle tai kun maaperä on kallioinen.

Avaa

Tulviin varautuminen – Tulvan jälkeen

Varmista turvallisuus, tutki vahingot ja aloita siivous Tulvan jälkien siivoaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian. Talon kuivumisen kannalta on tärkeää, että seisova vesi, liete ja märkä

Avaa

Virtsan ja suotonesteen käsittely

Erottelevassa kuiva- tai vesikäymälässä nesteet erotellaan ulostejätteestä. Tämä vähentää muun muassa kuivakäymälästä syntyviä hajuhaittoja. Nesteet erotellaan joko suoraan istuimesta tai käymäläsäiliön pohjalta. Säiliön pohjalta eroteltua

Avaa

Tulviin varautuminen – Tulva uhkaa

Hanki suojausvarusteet ja suojaa omaisuutesi Ryhdy suojautumistoimiin heti, kun saat tiedon tulvan uhasta. Viranomaiset varoittavat tulvasta, mutta kiinteistönomistajien pitää itse seurata tilannetta ja hankkia tarvittavat

Avaa

Roskaantuminen ja mikromuovit

Roskaantuminen ja mikromuovit Vesiympäristön roskaantuminen ja erityisesti mikromuovien vaikutukset vesistössä ovat herättäneet huomiota viime vuosina.  Muoviroska uhkaa vesiekosysteemejä globaalisti niin meriä kuin sisävesiäkin. Roskaantuminen ja

Avaa

Oppia vedestä

Oppia vedestä Etsitkö tietoa ja materiaaleja vesiaiheiseen opetukseen? Olet oikeassa paikassa. Täältä löydät opetuspalikoita laidasta laitaan: laajoista oppimiskokonaisuuksista peleihin ja animaatioihin. Vesiaihetta tutkaillaan monesta eri

Avaa

Tulviin varautuminen – Normaalitilanne

Varaudu tuleviin tulviin Tulva voi nousta nopeasti ja yllättäen. Varsinkin rankkasateiden aiheuttamia tulvia on vaikea ennustaa, eikä väestöä ehditä varoittaa ajoissa. Perusvarautuminen tulviin on tämän

Avaa

Muut sivut

Tulvariskien hallinta

Tulvariskien hallinnan tavoite on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja. Hallinnan vaiheisiin kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien

Avaa

Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinta -työkalu (latauslinkki ja ohjeet)

Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinnan työkalu on helppo ja nopea Excel-pohjainen työkalu, jolla saat yleiskuvan vesiosuuskunnan verkosto-omaisuuden hallinnasta ja kunnosta.

Avaa

Lapväärtin-Isojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Avaa

Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Avaa

Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Avaa

Kokemäen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Avaa

Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Avaa

Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Avaa

Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Avaa

Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Avaa

Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Avaa

Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Avaa

Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Avaa

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Avaa

Tutkitaan vesiä satelliiteilla

Tutkitaan vesiä satelliiteilla Oppimiskokonaisuus lennättää peruskoulun yläasteen oppilaat seuraamaan ympäristöä avaruudesta! Maan luonnonilmiöitä Suomessa ja muualla tutkitaan hyödyntäen avoimia satelliitti- ja kartta-aineistoja. Tehtävissä tarkastellaan jäidenlähtöä,

Avaa

Pyhäjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Avaa

Tulvaryhmä Vantaanjoen vesistöalue

Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Avaa

Medialle

Tietoa vedestä Suomen ympäristökeskuksen koordinoima vesi.fi-sivusto tarjoaa kansalaisille, asiantuntijoille sekä medialle ajantasaista tietoa ja työkaluja vedestä sekä siihen liittyvistä ilmiöistä, uutisista ja toimijoista. Viestintä ja

Avaa

Pohjavesitilanne

Ajankohtainen pohjavesitilanne sekä paljon tärkeää lisätietoa pohjavesistä.

Avaa

Tulvaryhmä Kymijoen vesistöalue

Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Avaa

Tulvaryhmä Kemijoen vesistöalue

Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Avaa

Tulvaryhmä Kyrönjoen vesistöalue

Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Avaa

Tulvaryhmä Ivalojoen vesistöalue

Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Avaa

Tulvaryhmä Pyhäjoen vesistöalue

Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Avaa

Tulvaryhmä Tornionjoen vesistöalue

Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Avaa

Tulvaryhmä Kalajoen vesistöalue

Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Avaa

Tulvaryhmä Kokemäenjoen vesistöalue

Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Avaa

Tulvaryhmä Iijoen vesistöalue

Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Avaa

Tulvaryhmä Lapväärtin–Isojoen vesistöalue

Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Avaa

Tulvaryhmä Lapuanjoen vesistöalue

Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Avaa

Tulvaryhmä Laihianjoen vesistöalue

Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Avaa

Tulvat Pohjalaismaakunnissa

Alueellista tietoa Pohjalaismaakuntien tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.

Avaa

Vesitilanne

Koko maata koskeva yleinen vesitilanne sekä linkit alueellisiin vesitilanteisiin.

Avaa

Tulvariskien aluesivut Lappi

Alueellista tietoa Lapin tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.

Avaa

Tulvariskien aluesivut Etelä-Karjala

Alueellista tietoa Etelä-Karjalan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.

Avaa

Tulvariskien aluesivut Kymenlaakso

Alueellista tietoa Kymenlaakson tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.

Avaa

Tulvariskien aluesivut Pohjois-Pohjanmaa

Alueellista tietoa Pohjois-Pohjanmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.

Avaa

Tulvariskien aluesivut Uusimaa

Alueellista tietoa Uudenmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.

Avaa

Tulvariskien aluesivut Häme

Alueellista tietoa Hämeen tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.

Avaa

Tulvariskien aluesivut Pohjois-Karjala

Alueellista tietoa Pohjois-Karjalan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.

Avaa

Vesisanasto

82
77

Vesirakentaminen

Vesirakentaminen tarkoittaa vesistöön kohdistuvaa rakentamistoimintaa. Vesirakentamista ovat esimerkiksi ruoppaus, uomien kaivu, pengerrys ja patoaminen. Vesirakentamisella edistetään esimerkiksi vesistön käyttöä, tulvasuojelua tai maankuivatusta. Luonnonmukaisella vesirakentamisella parannetaan

Avaa

Hulevesilammikko

Hulevesilammikko on hulevesien keräämiseen, viivyttämiseen ja puhdistamiseen tarkoitettu vesirakenne. Hulevedet ohjataan hulevesilammikkoon joko pintavaluntana taikka hulevesikosteikon tai imeytys- ja suodatinrakenteen kautta. Hulevesilammikot elävöittävät myös maisemaa.

Avaa

Hulevesiviemäri

Hulevesiviemäri eli sadevesiviemäri on jätevesiviemäristä erillään oleva viemäri, joka johtaa pois pihoille, salaojiin ja kaduille kertyneen sade- ja kuivatusveden. Hulevesiviemäreistä vesi johdetaan vesistöön.

Avaa

Vesistö

Vesistö tarkoittaa niiden sisävesien muodostamaa kokonaisuutta, joilla on yhteinen laskujoki mereen. Vesilaissa vesistö tarkoittaa järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa

Avaa

Vesimuodostuma

Vesimuodostuma on vesienhoidossa käytetty käsite, joka tarkoittaa järveä tai muuta erillistä vesistökohdetta. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin määritelmässä vesimuodostuma on ”maanpinnan painanteeseen kerääntyneen veden muodostama, selvästi erottuva

Avaa

Rajavesistö

Rajavesistö tai rajavesi tarkoittaa vesistöä, joka ulottuu valtionrajan molemmille puolille. Suomella on rajavesistöjä Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Rajavesistöjen hoito ja käyttö perustuu valtioiden välisiin

Avaa

Hulevesiverkosto

Hulevesiverkosto on viemäriverkosto, joka on tarkoitettu johtamaan hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä. Hulevesiverkosto voi koostua putkiviemäreistä sekä niihin välittömästi yhdistyvistä mahdollisista avouomista. Verkostoon kuuluvat myös hulevesikaivot

Avaa

Vesihuoltoraportti

Vesihuoltoraportti on vesihuollon tietojärjestelmästä (VEETI) saatava kuvaus vesihuoltolaitoksen toiminnasta. Vesihuoltoraportteja on erilaisia sen mukaan, mitä tietoja niissä esitetään. Raportit sisältävät muun muassa vesihuollon tunnuslukuja, toimintakertomuksen

Avaa

Pohjavesialueiden luokittelu

Pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1. luokassa ovat vedenhankinnalle tärkeät pohjavesialueet, joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yli 10 m3/vrk tai yli

Avaa

Virtuaalivesi

Virtuaalivesi, toiselta nimeltään piilovesi, tarkoittaa tuotteisiin sisältyvää vesimäärää. Piiloveteen lasketaan kaikki se vesi, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana: raaka-ainetuotannosta siihen asti, kun tuote käsitellään

Avaa

Vakavesi

Vakavesiksi kutsutaan sellaisia vesistöjä, joissa ei ole olennaista virtausta. Vakavesi on siten virtaveden vastakohta. Vakavesiä ovat esimerkiksi meri, järvi, lampi, tekojärvi ja kanava.

Avaa

Rajavesikomissio

Rajavesikomissio on valtioiden välinen elin, joka käsittelee valtionrajan molemmille puolille ulottuvien vesistöjen hoitoa ja käyttöä. Rajavesikomission työ perustuu valtioiden väliseen rajavesisopimukseen.

Avaa

Musta jätevesi

Mustilla jätevesillä tarkoitetaan vesi-WC:stä tulevia jätevesiä. Ne sisältävät virtsaa ja ulosteita, minkä vuoksi niiden käsittely on vaativampaa kuin pelkkien pesuvesien käsittely.

Avaa

Vesienhoitoalue

Vesienhoitoalue on yhdestä tai useammasta vesistöalueesta muodostuva alue, jolle suunnitellaan vesienhoitoa. Suomessa on kahdeksan vesienhoitoaluetta.

Avaa

Vesienhoidon suunnittelu

Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on suojella ja parantaa vesiekosysteemien tilaa. Laki vesienhoidon järjestämisestä, 1299/2004, toteuttaa Euroopan unionin vesipuitedirektiiviä Suomessa.

Avaa

Piilovesi

Piilovesi, toiselta nimeltään virtuaalivesi, tarkoittaa tuotteisiin sisältyvää vesimäärää. Piiloveteen lasketaan kaikki se vesi, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana: raaka-ainetuotannosta siihen asti, kun tuote käsitellään

Avaa

Vesistöpato

Vesistöpadolla tarkoitetaan sellaista rakennetta, joka patoaa vettä esimerkiksi tulvasuojelun, vesivoiman tuotannon tai kalanviljelyn tarpeisiin. Osa vesistöpadoista on säännöstelypatoja, joilla ohjataan vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaamia.

Avaa

Vesistömalli

Vesistömalli on matemaattinen esitys siitä, miten vesi kulkee vesistössä ja sen valuma-alueella. Malli kuvaa veden koko kiertokulun sadannasta maaperän ja vesistön kautta haihdunnaksi ja valunnaksi.

Avaa

Hulevesi

Hulevesi on kaduilta ja kiinteistöjen pinnoilta virtaavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesien hallinnasta tulee huolehtia. Hulevedet pyritään ensisijaisesti imeyttämään maahan tai hyödyntämään niiden syntypaikalla. Jos tämä

Avaa

Hulevesitulva

Hulevesitulva syntyy, kun sataa niin rankasti, että kaupungin hulevesijärjestelmä ylikuormittuu. Sadevesiviemärit eivät silloin pysty kuljettamaan satanutta vettä pois riittävällä nopeudella, vaan vesi nousee kaduille ja

Avaa

Hulevesien hallinta

Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan toimia, jotka vaikuttavat hulevesien kertymiseen tai jotka liittyvät hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn.

Avaa

Vesivastuusitoumus

Vesivastuusitoumus on yrityksen tai muun organisaation antama sitoumus kehittää veden kestävää käyttöä ja hallintaa omassa tuotantoketjussaan. Vesivastuusitoumus on osa Suomen ja suomalaisyritysten pyrkimystä tulla maailman

Avaa

Vesikiikari

Vesikiikari on yksinkertainen apuväline vedenalaisen luonnon tarkkailuun. Kartiomaisessa vesikiikarissa on läpinäkyvä pohja ja yläosassa aukko katselua varten. Pohja painetaan veteen, jolloin valon taittuminen vedenpinnassa ei

Avaa

Vesirakenne

Vesirakenne on vesistöön tehty penger, virranohjain, putkitus, pato tai muu rakenne, jonka tarkoitus on edistää esimerkiksi vesistön käyttöä, tulvasuojelua tai maankuivatusta.

Avaa

Sininen vesijalanjälki

Sininen vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon esimerkiksi henkilö, valtio tai tietyn tuotteen valmistaminen kuluttaa luonnon vesivarastoista eli joista, järvistä ja pohjavesivarastoista ammennettavaa vettä. Laskelmassa otetaan

Avaa

Vesiviljely

Vesiviljely eli akvakulttuuri tarkoittaa kalojen, rapujen ja muiden vesieliöiden hallittua kasvattamista vesistössä, meressä tai maanvaraisissa altaissa.

Avaa

Pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje siitä, miten pohjavesi pitää ottaa huomioon esimerkiksi suunniteltaessa alueen maankäyttöä. Suojelusuunnitelmia laaditaan lähinnä sellaisille pohjavesialueille, joita käytetään vedenhankintaan ja

Avaa

Vesipuitedirektiivi

Vesipuitedirektiivi, VPD, eli vesipolitiikan puitedirektiivi, 2000/60/EY, on Euroopan unionin direktiivi, joka yhtenäistää vesiensuojelua EU:n jäsenvaltioissa.

Avaa

Vesihuollon toiminta-alue

Vesihuollon toiminta-alue on kunnan määrittelemä maantieteellinen alue, jolla vesihuoltolaitokset hoitavat vesihuollon.

Avaa

Pohjavesiesiintymä

Vesilaissa pohjavesiesiintymällä tarkoitetaan kyllästyneeseen vyöhykkeeseen yhtenäisenä vesimassana varastoitunutta pohjavettä. Esiintymä voi sijaita myös pohjaesialueen ulkopuolella.

Avaa

Lumen vesiarvo

Lumen vesiarvolla tarkoitetaan lumessa olevan veden määrää. Vesiarvon yksikkö on kg/m2 (lumikuorma). Lukuarvoltaan se vastaa lumen vesisisältöä millimetreinä.

Avaa

Vuorovesi

Vuorovesi tarkoittaa merenpinnan korkeuden jaksollista vaihtelua, joka johtuu Kuun ja osittain myös Auringon vetovoimasta. Itämeressä vuorovesi on hyvin vähäistä, koska Itämeren vesimassa on melko pieni.

Avaa

Vesiosuuskunta

Vesiosuuskunta on alueen asukkaiden omistama ja hallinnoima osuuskuntamuotoinen vesihuoltolaitos. Vesiosuuskunnat toimivat yleensä haja-asutusalueilla.

Avaa

Vesihuoltolaitos

Vesihuoltolaitos on määritelty vesihuoltolaissa laitokseksi, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella.

Avaa

Merivesitulva

Merivesitulva eli meritulva johtuu siitä, että merenpinta nousee poikkeuksellisen korkealle ja tulvii maa-alueille. Suomessa on nimetty viisi merivesitulvien riskialuetta. Ilmastonmuutos voi lisätä merivesitulvien vaaraa.

Avaa

Raakavesi

Raakavedeksi kutsutaan sitä vettä, jota tuotantolaitokset ja yhdyskunnat ottavat pinta- tai pohjavesilähteestä. Raakavesi pitää usein käsitellä ennen kuin se soveltuu teollisuuden prosessivedeksi tai jaettavaksi vesijohtoverkkoon.

Avaa

Suolavesipulssi

Suolavesipulssi eli suolapulssi on Pohjanmeren pintaveden voimakas sisäänvirtaus Itämereen. Se tuo Itämereen lyhyessä ajassa, muutamassa viikossa, 200–300 km³ runsassuolaista ja hapekasta Pohjanmeren pintavettä Tanskan salmien

Avaa

Vesihuolto

Vesihuolto on yhteiskunnan tärkeä perustoiminto. Vesihuollon tehtävä on turvata puhtaan ja laadukkaan talousveden saanti sekä jätevesien asianmukainen käsittely.

Avaa

Vesiensuojeluyhdistys

Vesiensuojeluyhdistyksiä on kahdenlaisia: suuria alueellisia ja pienempiä paikallisia yhdistyksiä. Paikalliset yhdistykset edistävät yleensä tietyn vesistökohteen suojelua tai kunnostamista. Alueellisten yhdistysten toimintakenttä on laajempi, ja ne

Avaa

Prosessivesi

Prosessivesi tarkoittaa vettä, jota teollisuuslaitokset käyttävät tuotantoprosesseissaan. Prosessivesi joudutaan yleensä puhdistamaan, ennen kuin se lasketaan vesistöön.

Avaa

Hulevesimaksu

Hulevesimaksua peritään hulevesien johtamisesta viemäriin.

Avaa

Hulevesikaivo

Hulevesikaivo on hulevesien kokoamiseen tarkoitettu kaivo. Kaivossa voi olla ritiläkansi; se voi myös olla varustettu liete- tai hiekkapesällä.

Avaa

Hulevesiallas

Hulevesiallas on hulevesien varastoimiseen tai viivyttämiseen käytetty tai rakennettu allas.

Avaa

Hulevesijärjestelmä

Hulevesijärjestelmäksi kutsutaan hulevesien hallintaan tarkoitettujen rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta.

Avaa

Jätevesijärjestelmä

Jätevesijärjestelmä tarkoittaa sitä menetelmää ja laitteistoa, jolla jätevedet kerätään, johdetaan jätevedenpuhdistamolle ja käsitellään. Viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevalla kiinteistöllä on erilaisia vaihtoehtoja jätevesijärjestelmäksi: tyhjennettävä umpisäiliö, maasuodattamo, maahan

Avaa

Pintavesi

Pintavesi tarkoittaa maanpäällistä vettä, joka virtaa tai on varastoituneena maan pinnalla. Pintavesiä ovat esimerkiksi järvet, lammet, joet ja rannikkovedet.

Avaa

Jätevesiliete

Jätevesiliete eli puhdistamoliete on yhdyskuntien jätevedenpuhdistamolla syntyvää lietettä. Lietettä syntyy, kun jätevedestä poistetaan kiinteä aines ja saostetaan epäpuhtauksia. Jätevesilietettä voidaan käyttää energiantuotantoon tai esimerkiksi viherrakentamiseen.

Avaa

Pienvesien kunnostus

Pienvesien kunnostuksella pyritään parantamaan purojen, lampien, lähteiden ja muiden pienvesien tilaa. Kunnostusmenetelmät vaihtelevat kohteen mukaan. Jos esimerkiksi puro on aikoinaan perattu, yksi tärkeä kunnostustoimi on

Avaa

Harmaa jätevesi

Harmaalla jätevedellä tarkoitetaan muusta kuin WC:stä tulevia kotitalouden jätevesiä. Harmaita jätevesiä syntyy pesemisestä, siivoamisesta, keittiöstä ja muusta vastaavasta toiminnasta.

Avaa

Pohjavesi

Pohjavesi tarkoittaa kaikkea maanpinnan alla olevaa vettä, joka täyttää avoimet tilat maa- ja kallioperässä. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa

Avaa

Vesihuoltolaki

Vesihuoltolaki on vuonna 2001 säädetty ja sittemmin päivitetty laki, jonka tarkoitus on varmistaa, että yhdyskunnissa saadaan hyvää talousvettä ja että jätevedet käsitellään asianmukaisesti. Laissa määrätään

Avaa

Vesijalanjälki

Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon esimerkiksi henkilö tai valtio kuluttaa vettä sekä suoraan että hankkimiensa hyödykkeiden välityksellä hyödykkeiden koko elinkaaren aikana. Vesijalanjälki voidaan laskea myös

Avaa

Pohjavesimuodostuma

Pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä esiintymänä olevaa vettä, joka sijaitsee huokoisessa ja läpäisevässä maa- tai kallioperämuodostumassa ja joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjaveden oton. (Laki

Avaa

Hajajätevesi

Hajajätevesi on kansanomainen nimitys jätevesille, joita ei johdeta yleiseen viemäriverkkoon ja jotka käsitellään niiden syntypaikalla.

Avaa

Vesistön säännöstely

Vesistön säännöstelyllä muutetaan vedenkorkeuksia ja virtaamia pato- tai vesivoimalaitosrakenteiden avulla.

Avaa

Virtavesi

Virtavesi on yleiskäsite, joka sisältää kaikki sellaiset vesistöt, jotka virtaavat uomassa, toisin sanoen joet, purot, norot ja ojat.

Avaa

Vesivoima

Vesivoima on energiantuotantomuoto, jossa uoma padotaan ja käytetään hyväksi veden virtausta ja korkeuseroja. Vesivoiman osuus Suomen koko energiantuotannosta vaihtelee kolmesta neljään prosenttiin.

Avaa

Kattovesi

Kattovesi on rakennusten katoilta valuva sade- ja sulamisvesi.

Avaa

Pienvesi

Pienvesiä ovat purot, lammet, norot, ojat ja lähteet sekä pienet kluuvijärvet ja fladat. Pienvedet ovat herkkiä, joten pienetkin muutokset niiden lähiympäristössä voivat heikentää niiden tilaa.

Avaa

Juomavesidirektiivi

Euroopan unionin tarkistettu juomavesidirektiivi tuli voimaan tammikuussa 2021. Sen tavoite on suojella kansalaisia ja ympäristöä pilaantuneen juomaveden haitoilta ja parantaa juomaveden saatavuutta. Direktiivi sisältää määräyksiä

Avaa

Harmaa vesijalanjälki

Harmaa vesijalanjälki tarkoittaa sitä puhtaan veden määrää, joka kuluu tuotantolaitoksissa huuhteluun ja pesuun sekä tuotteen tai jäteveden puhdistamiseen.

Avaa

Vihreä vesijalanjälki

Vihreä vesijalanjälki tarkoittaa viljelykasvien haihduttamaa sadevettä.

Avaa

Tekopohjavesi

Tekopohjavesi on pohjavettä, jonka määrää on lisätty imeyttämällä maahan järvi- tai jokivettä. Suomessa toimii lähes 30 tekopohjavettä valmistavaa laitosta.

Avaa

Vesistöalue

Vesistöalue on alue, josta kaikki pintavalunta virtaa puron, järven, joen tai suistoalueen kautta mereen.

Avaa

Virtavesien kunnostus

Virtavesien kunnostuksella pyritään saavuttamaan ja turvaamaan joen tai muun virtaveden hyvä ekologinen tila sekä edistämään vaelluskalojen luontaista lisääntymistä. Kunnostustoimia voivat olla esimerkiksi kutupaikkojen kunnostus, vaellusesteiden

Avaa

Pohjavesialue

Pohjavesialue on ympäristönsuojelulaissa määritelty geologisin perustein rajattavissa olevaksi maaperän muodostumaksi tai kallioperän vyöhykkeeksi, joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai vedenoton.

Avaa

Purkukaivo

Purkukaivoksi kutsutaan sellaista jätevesi- tai hulevesijärjestelmään sisältyvää kaivoa, josta vesi johdetaan vesistöön tai muuhun purkupaikkaan. Purkukaivo voi tarkoittaa myös paineviemärin suuhun tulevaa kaivoa, josta jätevesi

Avaa

Fosfori

Fosfori on kaikille eliöille välttämätön aine. Fosforin puute rajoittaa levien kasvua monissa Suomen vesistöissä. Fosforikuormitus aiheuttaakin vesien rehevöitymistä. Fosforia joutuu vesistöihin jätevesien mukana sekä maatalous-

Avaa

Maavesi

Maavedeksi kutsutaan sitä maaperään sitoutunutta tai siellä vapaana olevaa vettä, joka on pohjaveden pinnan yläpuolella.

Avaa