Hakutulokset
Ajankohtaista
Tule testaamaan vesi.fi-verkkopalvelua!
10.12.2019
Vesi.fi on vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde, joka palvelee niin kansalaisia kuin eri alojen asiantuntijoitakin. Palvelua rakennetaan yhdessä käyttäjien kanssa.
Vesi.fi saa kehuja helppokäyttöisyydestä
2.7.2020
Vesi.fi-palvelusta on tehty helppokäyttöisyyden arviointi. Kehitysvammaliiton tekemässä arvioinnissa oltiin tyytyväisiä sivuston selkeyteen ja käytön sujuvuuteen. Helppokäyttöisyys palvelee kaikkia käyttäjiä, ei vain erityisryhmiä. Vesi.fi-palvelua on alusta
Toimenpideohjelma Keski-Suomen vesien tilan parantamiseksi on valmistunut ‒ sinäkin voit vaikuttaa lähivesiesi tilaan
16.3.2022
Tiedätkö mistä käyttämäsi hanavesi tulee? Entä tunnetko kotona tai mökillä syntyvän jäteveden mahdolliset vaikutukset ympäristöösi? Pinta- ja pohjavesien hyvä tila mahdollistaa meille turvallisen juomaveden, vesien
Avaa 597 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Vesienhoitosuunnitelmat valmistuivat – Kainuussa toimia toteutetaan yhteistyöllä
23.2.2022
Valtioneuvosto teki joulukuussa 2021 päätökset seitsemästä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2022–2027. Suunnitelmassa esitetään toimet, joiden avulla pyritään saavuttamaan meren ja vesien hyvä tila. Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena
Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat 2030 – kuinka tavoite voidaan saavuttaa?
15.6.2021
Suomalaisille yrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa. Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta vetää yhteen tuoreessa
Vesistökunnostuskoulutusta uudella tavalla
9.2.2022
Osana vesiosaamisen kehittämiseen liittyvää täydennyskoulutuskokonaisuutta järjestettiin vesistökunnostuskoulutus (6/2021–2/2022). Koulutus herätti suurta kiinnostusta ja mukaan ilmoittautui 118 henkilöä eri puolilta Suomea. Koulutus on juuri päättynyt, joten
Vesihuollon tilanteesta haja-asutusalueella
22.7.2021
Haja-asutusalueella esimerkiksi Kainuussa on nähtävissä valtakunnallinen kehityssuunta: ulkopaikkakunnalta Etelä-Suomesta saakka matkustetaan maaseudulle viettämään aikaa työhön tai vapaa-aikaan liittyen ”kakkosasuntoon” tai majoituspalveluja tarjoavaan maaseutuyritykseen. Koronapandemian seurauksena
Lappeenrannan ja Taipalsaaren tarkistetut pohjavesialuetiedot ovat nyt kaikkien saatavilla
3.12.2021
Lappeenrannassa ja Taipalsaarella on tarkistamistyön jälkeen yhteensä 46 pohjavesialuetta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tarkisti ja uudelleenluokitteli Lappeenrannan ja Taipalsaaren pohjavesialueet alkuvuoden aikana. Tuoreet luokitustiedot ovat nähtävillä karttapalveluissa
Vesihuollon tietojärjestelmä tarjoaa kätevän työkalun vesiosuuskunnille
22.9.2020
Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) on ollut toiminnassa kohta viisi vuotta. Viemällä tietonsa VEETIin vesihuoltolaitokset voivat täyttää lain vaatiman raportointivelvollisuuden. Erityisesti pienet vesihuoltolaitokset voivat hyötyä palvelusta monella
Ehdota Kokemäenjoen vesistöalueen vuoden 2020 vesitekoa!
3.9.2020
Vaikuta ja ehdota Vuoden vesiteko -kunniamaininnan saajaa vuodelle 2020! Kuka tai mikä taho on tehnyt Kokemäenjoen vesistöalueella mielestäsi tärkeän, joko pienen tai suuren teon vesistöjemme
SYKEn uusi vesijalanjälkilaskuri kuvaa veden kokonaiskäyttöä
23.6.2021
Suomen ympäristökeskus on toteuttanut uuden työkalun oman vesijalanjäljen tarkasteluun. Laskuri löytyy vesi.fi-verkkopalvelusta. Vesijalanjälki havainnollistaa käytännöllisellä tavalla elämän vesivaltaisuutta. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään.
Vesivisio2050 ja vuoden vesiteko -kunniamaininnan äänestys
29.9.2021
Maanantai iltapäivä 20.9.2021 virtasi vesiaiheisten keskustelujen ympärillä Vesi elämän rakentajana, Vesivisio2050 -webinaarissa. Webinaari oli osa Kokemäenjoen vesivisio2050 työtä ja sen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta vesivisiotyöstä ja herättää
Esimerkillisiä vesiensuojelijoita palkittiin Vesistökunnostusverkoston tilaisuudessa
25.8.2022
Projektipäällikkö Timo Rintalalle ja Alavuden kaupungille on myönnetty Vuoden vesistökunnostaja -palkinto esimerkillisestä ja pitkäjänteisestä työstä vesistöjen suojelun hyväksi. Vaelluskalojen elinolosuhteiden edistäjä, maisema-arkkitehti Jukka Jormola Vantaalta
Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia on valmistunut
24.1.2022
Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille on valmistunut yhteinen vuoteen 2030 ulottuva haja-asutuksen vesihuoltostrategia. Strategia on laadittu katalyytiksi vesihuollon arvostuksen, kehittämisen ja yhteistyön lisäämiseksi taajamien ulkopuolisilla
Taipalsaaren ja Lappeenrannan pohjavesialueiden luokituksiin ja rajauksiin muutoksia
21.6.2021
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tarkistanut pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Taipalsaaren ja Lappeenrannan alueilla. Vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita Taipalsaarella ja Lappeenrannassa on yhteensä 13 kappaletta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kainuussa pilottinäytöksillä vahvistetaan vesistökunnostuksia
22.9.2021
KAIPO-verkolla tehostetaan kunnostustoimintaa ja verkostoitumista Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkoston vahvistamishankkeen eli KAIPO-verkon tavoitteena on tehostaa vesien kunnostustoimintaa ja osaajien verkostoitumista sekä järjestää
Metsähallituksen Luontopalveluille Vuoden vesistökunnostaja -palkinto
29.9.2021
Erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo ympäristöministeriöstä jakoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Metsähallituksen Luontopalvelujen ”tehonelikolle” eli Pirkko-Liisa Luhdalle, Jari Ilmoselle, Mikko Tiiralle ja Viliina Evokarille. Metsähallituksen Luontopalvelut on tämän timanttisen tiimin johdolla mahdollistanut useiden
Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitushaku aukeaa syksyllä (Pirkanmaa)
30.6.2020
Kaipaako lähivetesi kunnostustoimia? Onko sinulla mielessä vesistökunnostushanke, mutta kumppanit ja rahoitus uupuvat? Nyt on aika toimia! Ympäristöministeriön aloittama vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman
Kuivan maaperän vuoksi viimeaikaiset sateet eivät ole näkyneet vesistöissä (Pirkanmaa)
9.10.2020
Tällä hetkellä erittäin kuiva maaperä on imenyt viimeaikaiset sateet, minkä vuoksi sateet eivät ole vielä vaikuttaneet järvien vedenkorkeuksiin. Kasvukauden loputtua ja maaperän vesivarastojen täytyttyä sateet
Vesijohtoveden laatutiedot näkyvät vesi.fi:ssä
2.2.2023
Vesi.fi:n työkalu ”Vesihuoltolaitosten tunnusluvut” on nyt entistäkin monipuolisempi. Palvelu on jo aiemmin tarjonnut paljon tietoa talousvettä toimittavista laitoksista, mutta nyt sieltä löytyvät myös tuoreimmat tiedot
Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan osaaminen kasvaa ja kehittyy hankkeissa ja hankkeiden avulla
15.9.2022
Osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää vuosittain avustuksia maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan edistämiseen. Hankkeiden ja niissä toteutettujen toimenpiteiden avulla levitetään tietoa erilaisista maa- ja
Rahoitushaku vesiensuojelun tehostamiseen aukeaa syksyllä (Kaakkois-Suomi)
7.7.2020
Oletko suunnitellut lähivesiesi kunnostusta? Onko sinulla ajatus vesistökunnostushankkeesta, mutta kumppanit ja rahoitus uupuvat? Nyt on aika toimia! Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman
Suomella merkittävä rooli kansainvälisessä vesiyhteistyössä – uusi käsikirja ohjeistaa kestävään vesivarojen jakoon
30.9.2021
Valtioiden rajat ylittävien vesivarojen kestävää ja oikeudenmukaista jakamista edistetään uudella julkaisulla. Käsikirja on ensimmäinen laatuaan, ja se on tuorein esimerkki Suomen merkittävästä roolista kansainvälisessä vesiyhteistyössä.
Jatkuvasti oppiva vesiala
17.9.2020
Vesialan asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaaminen on keskeisessä asemassa, kun mietitään ihmiskuntaan kohdistuvia suuria haasteita, kuten ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Vesiosaamisesta on myös povattu Suomen
Tukea vesistöjen kunnostukseen ELY-keskukselta
8.11.2021
Vesien- ja merenhoidon avustukset haettavina 30.11.2021 mennessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Tuemme hankkeita, jotka edistävät vesistön monipuolista ja kestävää käyttöä, vesistön hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä sekä
Puhutaan vesiemme puolesta!
30.4.2021
’No, onpas tätä tietoa tosi paljon!’. Näin moni ystäväni on huudahtanut, kun olen avannut vesialan tiedon lähteitä netistä tai kertonut alan julkaisuista. Ja tottahan se
Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset on tarkistettu
10.1.2022
Hartolan ja Sysmän 23.12.2021 voimaan astuneet pohjavesialueiden muutokset perustuvat alueilla tehtyihin pohjavesitutkimuksiin, maastokäynteihin ja karttatarkasteluihin. Hämeen ELY-keskus on tarkistanut Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden luokitukset ja
Vesihuolto mukaan ilmastotalkoisiin
14.1.2020
Tulvat, myrskyt ja pitkäaikainen kuivuus, lämpötilan nousu ja raakavesivarojen laadun vaihtelut. Ilmastonmuutosskenaariot antavat monta syytä vesihuoltolaitokselle huolehtia varautumisestaan häiriöihin. Ilmastonmuutokseen tulee sopeutua, mutta vesihuoltolaitokset pystyvät
Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla varaudutaan kevättulviin (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala)
14.4.2022
Lumen vesiarvo on Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla selvästi tavanomaista suurempi. Ennusteiden mukaan runsaiden kevättulvien todennäköisyys on suuri. Haittaa ja vahinkoa voi aiheutua maataloudelle ja etenkin
Vesi.fi – uusia palveluja vesitiedon käyttäjille
28.5.2020
Vesi.fi kokoaa yhteen verkkopalveluun tärkeät mittaustiedot veden, lumen ja jään määrästä. Palvelusta voi tarkistaa nyt myös paikallisen vesitilanteen joka puolelta Suomea eri mittauspisteiltä. Viranomaistiedon lähteisiin
Pohjavesialueiden rajaaminen ja luokitus Alavudella, Kruunupyyssä ja Seinäjoella on valmistunut (Pohjalaismaakunnat)
23.4.2020
Alavuden, Kruunupyyn ja Seinäjoen pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutosehdotuksiin oli mahdollista esittää hydrogeologisia tietoja kuntakohtaisten kuulemisten aikana. Kuulemisaikojen jälkeen ELY-keskus on käynyt läpi palautteet ja antanut
Avustushaku vesiosaamisen hankkeille avattu 10.1.2023
10.1.2023
Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelman avustushaku on auki 10.1.–17.3.2023. Avustusta voi hakea hankkeisiin, jotka kasvattavat suomalaista vesiosaamista, siihen perustuvaa liiketoimin-taa sekä kansainvälistymistä. Haku on valtakunnallinen.
Kainuun ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoa ja vesistön käyttöä edistäviin kunnostushankkeisiin
13.5.2022
Kainuun ELY-keskus on myöntänyt harkinnanvaraisia valtionavustuksia neljään vesienhoitoa edistävään kunnostushankkeeseen vuonna 2022. Kyseisten neljän kohteen avustusrahoituksen kokonaissumma on yhteensä 100 325 euroa. Vesistökunnostusten tavoitteena on
Kokonaisvaltainen vesistökunnostus pinnalla Vesitalous-lehdessä
9.9.2021
Vesitalous-lehden tuore vesistökunnostukset-teemanumero (pdf) kokoaa laajan tietopaketin vesialan ammattilaisille ja vesistökunnostuksesta kiinnostuneille. Teemanumeron juttujen takaa löytyy asiantuntijoita Suomen ympäristökeskus SYKEn lisäksi useasta muusta organisaatiosta. Kokoamisesta vastasi vesistökunnostusverkoston
Vesi.fi:n takana on runsaasti vesiosaamista
30.12.2019
Askarruttaako sinua mikä vesitilanne on juuri nyt? Tiedätkö asutko tulvariskialueella tai luokitellulla pohjavesialueella? Mikä on tällä hetkellä lumikuorma? Millainen on vesistön tila mökkijärvessäsi? Miten selvität
Hämeenkyrössä löytyi paksuimmillaan yli 100 metrin pohjavesikerros
3.5.2022
Hämeenkyrön Mahnalanharjun, Miharin ja Ketunkivenkankaan pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys on valmistunut. Selvitys paljasti, että muun muassa Miharin pohjavesikerros on paksuimmillaan yli 100 metriä. Rakenneselvitys auttaa vedenhankinnassa
Uusi vesitalousstrategia on julkaistu – visiona puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia
23.3.2022
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vesitalousstrategian, joka ohjaa ministeriön toimialan vesitaloustehtävien tulosohjausta, toimintaa ja talouden suunnittelua vuoteen 2030 saakka. Strategian toimeenpano näkyy jokaisen suomalaisen
Kokonaisvaltaista vesienhallintaa valuma-alueella
18.11.2021
Vesi.fi-palvelussa julkaistiin uusi teemasivu maa- ja metsätalouden vesienhallinnasta. Teemasivu esittelee, miten valuma-alueen vesiä hallitaan kokonaisvaltaisesti ja mitä etuja siitä saadaan. Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee
Vesistöjen kuntoa kohennetaan ELY-keskuksen rahoituksella monilla kohteilla
16.5.2022
ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna avustuksia Pohjois-Pohjanmaan alueelle vesien- ja merenhoidon toteutusta tukeville sekä maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa edistäville hankkeille ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta yhteensä
Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 420 000 eurolla
7.6.2022
Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 420 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 20 hankkeelle. Hankkeita on
Päijänteellä ja koko Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat erittäin korkealla
28.5.2021
Kaakkois-Suomen, Hämeen, Keski-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskukset ja Tulvakeskus tiedottavat Päijänteen pinta on 40 cm korkeammalla kuin keskimäärin, ja sen ennustetaan nousevan tulvarajalle kesäkuun alussa. Tulvakeskus
Vesihuollosta hiilineutraali kiertotalouden edelläkävijä
9.5.2022
Kiertotalous ja hiilineutraalisuus linkittyvät vesihuollossa vahvasti toisiinsa. Juuri alkavan hankkeen tavoitteena on edistää vesihuoltolaitosten hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustavoitteiden toteutumista sekä päästövähennystoimien tehokasta kohdentamista. Laitoksien tueksi tuotetaan
Vesistöjen kunnostusta ja hoitoa vauhditetaan yhteistyöllä
28.4.2022
Vesistöjemme hoito vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä panostusta. Miten vesienhoito- ja kunnostushankkeisiin voi saada rahaa ja tukea? Mitä voimme tehdä lähivesistöjemme hyväksi? Entä miten ja miksi
Vesien tila hyväksi yhdessä
15.4.2021
Vesienhoidon tavoitteena on kaikkien pinta- ja pohjavesien hyvä tila viimeistään vuoden 2027 aikana. Hämeessä on edelleen haasteita vesien tilassa myös Kokemäenjoen vesistöalueella ja tavoitteisiin pääseminen
Vakka-Suomen vesihuoltoyhteistyö tiivistyy entisestään
23.1.2023
Viime vuoden lopussa valmistunut Vakka-Suomen alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee tiivistämään alueen vesihuoltoyhteistyötä entisestään. Suunnitelmassa on esitetty, että yhteistyö johtaisi siihen, että alueen vesihuoltopalvelut toteutettaisiin lopulta
Hämeen ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita yli miljoonalla eurolla
4.5.2022
Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Avustuksia myönnettiin ensisijaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilan parantamiseen. Avustuksilla edistetään myös Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman
Vesitilanne on Hämeessä talvinen
10.12.2021
Hämeessä järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Pohjavedenpinnat sen sijaan ovat tällä hetkellä Hämeen seuranta-asemilla reilusti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Jään paksuus vaihtelee järvien eri osissa huomattavasti.
Työkaluja yritysten vesivastuullisuuden edistämiseen
4.12.2019
Vastuullinen veden käyttö on keskeistä kestävän kehityksen edistämisessä. Vesivarojen hyvä hallinta liittyy globaaleihin haasteisiin, kuten ruokaturvan varmistamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Pohjavesialueiden luokituksia muuttui Akaassa ja Sastamalassa
31.5.2022
Akaan ja Sastamalan alueella tarkistettiin kolmen pohjavesialueen luokitukset. Kaksi pohjavesialuetta poistettiin luokittelusta kokonaan, yhden luokitus muuttui. Pirkanmaalla luokiteltiin uudelleen Akaan Kylmäkoski B ja Nuljunkulman pohjavesialueet
Avustusta haettavana vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelmasta
8.2.2022
Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelmasta on haettavissa avustusta 8.2.-29.4.2022 välisenä aikana Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Avustusta on tarjolla 2 miljoonaa euroa. Haku on valtakunnallinen.
Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 275 000 eurolla
17.5.2021
Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 275 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 23 hankkeelle. Hankkeita on
Vesiensuojelun tehostamisohjelman uusi tutkimus selvittää, voidaanko maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta vähentää kaksitasouomien avulla
11.11.2020
Vesiensuojelun tehostamisohjelman uudessa Valumavesi-hankkeessa etsitään menetelmiä vähentää pelloilta ja talousmetsistä vesistöihin huuhtoutuvaa kuormitusta. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti kaksitasouomat. Kaksitasouomissa tulvatasanteet pidättävät osan uomassa kulkevan veden
Hangasmäessä 10.-17.8.2020 sattuneen jätevesivuodon ympäristövaikutuksia selvitetty (Kanta-Häme)
8.9.2020
Pintavesitulosten perusteella jätevesivuodon pintavesivaikutukset jäivät pääasiassa Otusojan alueelle. Pintavesinäytteitä otettiin 19.8. ja 23.8. Otusojasta sekä Eteläistenjärvestä. 19.8. Otusojan yläjuoksulla vuodon alapuolella jätevesivaikutus oli selvästi havaittavissa
Lapväärtin-Isojoelle luodaan yhteistyössä vesivarojen kestävää käyttöä ja suojelua edistävä vesivisio (Pohjalaismaakunnat)
4.3.2020
Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle laaditaan laajalla yhteistyöllä vesivisio. Vesivision tarkoituksena on koota yhteen alueen asukkaat sekä eri alojen toimijat ja laatia yhdessä vesistölle tulevaisuuteen ulottuva näkemys sen
Vesikirjeessä asiaa vesi.fi-palvelun vahvistumisesta ja erilaisten hankkeiden vesistövaikutuksista
19.5.2022
Uusimmassa SYKEn Vesikirjeessä kerrotaan muun muassa vesi.fi-palvelusta, joka sisältää jatkossa kattavimman tietopaketin vesistöistä ja vesivaroista. Loppuvuodesta 2022 uudistuvan ymparisto.fi-palvelun vesisisällöistä suuri osa on jo siirretty
Vesienhoidon toimenpideohjelmien valtakunnallinen tietopalvelu eTPO on avattu
21.6.2022
ELY-keskukset ovat julkaisseet uuden valtakunnallisen tietopalvelun, johon on kerätty sähköiseen muotoon kaikki Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmat (lukuun ottamatta Ahvenanmaata). Sivustolla pääsee selaamaan vaivattomasti vesienhoidon toimenpideohjelmia ja
Uudet toimintamallit edistävät yritysten vesivastuuta Suomessa ja kansainvälisesti
29.4.2021
Tiedote 29.4.2021 Uusien toimintamallien ja politiikkasuositusten avulla voidaan edistää yritysten vesivastuuta entistä tehokkaammin Suomessa ja kansainvälisesti. Juuri päättyneen hankkeen mukaan yritysten tulisi tunnistaa omien toimipaikkojensa
Kangasalan Rikun pohjavesialueelle on tulossa geologinen rakenneselvitys
11.5.2021
Mittaukset ovat alkaneet Kangasalan Rikun pohjavesialueella geologista rakenneselvitystä varten. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Kangasalan Vesi ja Kangasalan kaupunki. Kangasalan Rikun pohjavesialueelle laaditaan
Sinilevätilanne rauhoittunut, sisävesillä ja merialueilla sinilevähavainnot vähäisiä
22.7.2021
Sekä sisävesillä että merialueilla sinilevätilanne on rauhoittunut. Lähes kaikki sinilevähavainnot koskevat vähäistä määrää sinilevää. Järvillä Riikka-rajuilma sekoitti pintavesiä, mikä johti sinilevän sekoittumiseen vesimassaan. Itämeren rannikkoalueilla
Haja-asutuksen vesihuoltoon haetaan ratkaisuja
22.1.2021
Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille päivitetään yhteinen vuoteen 2030 ulottuva haja-asutuksen vesihuoltostrategia. Strategia tukee lähes 55 000 haja-asutuksen asukkaan vesihuollon varmistamista myös tulevaisuudessa. Strategia korvaa
Vesienhoitoa toteutettu monipuolisesti Etelä-Savossa
30.3.2022
Etelä-Savon vesien tilan parantamiseksi toteutettiin vuonna 2021 hoitokalastuksia kaikkialla maakunnassa. Saaliksi saatiin yhteensä noin 180 tonnia vähempiarvoista kalaa. Etelä-Savon kalatalousalueille laadittuja vesienhoidon yleissuunnitelmia esiteltiin viime
Uudet suuntaviivat maa- ja metsätalouden vesitaloudelle: luonnonmukaiset menetelmät käyttöön ja lisää yhteistyötä
16.6.2020
Uudessa vesistrategiassa määritellään vesitalouden suuntaviivat. Vesirakentamisen suunnittelussa hyödynnetään paikkatietotyökaluja ja toimenpiteiden toteutuksessa luonnonmukaisia menetelmiä. Valuma-alueella panostetaan eri toimijoiden yhteistyöhön. Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa
Seniorit syttyivät Vesi.fi:stä
13.1.2020
Vesi.fi-verkkopalvelun testaus jatkui joulukuussa 2019, kun palvelusta pääsi kertomaan mielipiteensä tamperelaisista senioreista koostuva testaajaryhmä.
Vesistöjen käyttöä ja tilaa parannetaan Kaakkois-Suomessa ELY-keskuksen tuella (Kaakkois-Suomi)
9.6.2021
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt 14 hankkeelle yhteensä 709 403 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja hoitoa palveleviin hankkeisiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Avustettavilla hankkeilla parannetaan sisävesien
Miten parannamme vesien tilaa ja hallitsemme tulvariskejä? Kerro mielipiteesi
14.4.2021
ELY-keskukset ovat valmistelleet yhteistyötahojensa kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi. Suunnitelmiin voi jokainen vaikuttaa 2.11.2020–14.5.2021 välisenä aikana järjestettävässä kuulemisessa. Eri tahoja kuullaan samalla myös tulvariskien
Yli miljoona euroa vesienhoitohankkeisiin Kaakossa
19.5.2022
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt yli miljoona euroa avustusta vesien- ja merenhoidon hankkeisiin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Tavoitteena vesien tilan ja virkistyskäytön parantaminen. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmia
Maa- ja metsätalouden vesistökuormitus jatkuu, mutta suojelutoimilla voi vaikuttaa
19.1.2022
Tuoreen selvityksen mukaan maa- ja metsätalouden vaikutukset jokien ja järvien ekologiseen tilaan ja vedenlaatuun ovat edelleen voimakkaita. Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurantaohjelman
Jäte- ja valumavesien puhdistukseen uusia ratkaisuja yhdistämällä biopohjaisia menetelmiä
18.1.2021
Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus SYKE tiedottavat Uudenlaisilla biopohjaisilla ratkaisuilla ja yhdistämällä erilaisia puhdistusyksiköitä on pystytty poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäte- ja valumavesistä pohjoisilla alueilla.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tavanomaista suurempiin tulviin Iijoen vesistöalueilla ja Kuusamon seudulla
20.5.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on yhdessä Tulvakeskuksen kanssa päivittänyt alueen tulvaennustetta. Iijoella on edelleen mahdollisuus ennätystulvaan, mikäli sää lämpenee nopeasti
Vesi.fi:n karttapalvelussa uusi teema: ravinnekuormitus
20.5.2022
Vesi.fi:n karttapalveluun on tullut uusi teema: vesistöjen ravinnekuormitus. Kuormituskartasta näkee, kuinka voimakkaasti oma lähivesistö – tai mikä hyvänsä Suomen vesistö – on kuormittunut. Kartasta avautuvat
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatuksessa – kaksitasouomat ja niiden vaikuttavuus
26.8.2021
Peltojen peruskuivatus, eli toimivat valta- ja laskuojat ovat edellytys maanviljelyn kannattavuudelle Suomen ilmasto-olosuhteissa. Kuivatuksen on oltava tehokasta, koska kasvukausi on lyhyt, sadanta jakautuu kasvukaudella epäedullisesti,
Juhannusviikolla sinilevähavainnot lisääntynet sisävesillä, merellä tilanne rauhallinen
23.6.2022
Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on lisääntynyt hieman viime viikosta. Merialueilla viileä vesi pitää sinilevän määrän vielä melko vähäisenä. Juhannukselle ennustettu lämmin sää todennäköisesti lisää sinileväkukintojen määrää
Kysely Loimijoen vesistöalueen käyttäjille
13.9.2022
Hämeen ELY-keskus uusii keväällä 2017 tehdyn kyselyn, jossa selvitetään vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Kyselyjen tuloksia vertaamalla selvitetään, onko käyttäjien
Vesien hyvä tila on mahdollista saavuttaa laajalla yhteistyöllä
27.9.2021
Suomessa vesien tila on pääasiassa hyvä, mutta parannettavaa löytyy erityisesti rannikkovesien ja jokien kunnossa. PNAS-tiedelehdessä julkaistussa kansainvälisen tutkimusryhmän artikkelissa tuodaan esille, että vesien hyvää tilaa
Selvitys valtion vesitaloushankkeista: säännöstelypatojen kunnossapidossa ja kalankulussa eniten kehittämistarvetta
24.9.2020
Huom. Alkuperäinen tiedote on julkaistu 28.7.2020 syke.fi- ja ymparisto.fi-palvelussa Valtion vesitaloushankkeet on arvioitu kattavasti ensimmäistä kertaa. Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa järvien ja jokien säännöstelyhankkeista, kalateiden,
Sinilevähavainnot lisääntyneet hieman sisävesillä ja merellä
16.6.2022
Sinilevästä on tehty joitakin havaintoja sisävesillä ja merialueilla, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Merellä sinilevää on havaittu pinnanalaisissa vesikerroksissa, mutta pintakukintoja ei ole vielä
Laaja-alainen näkemys osaksi hulevesien hallintaa
15.5.2020
Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Kuivat kesät, sateiset talvet sekä rankkasateet lisääntyvät. Ääri-ilmiöt luovat paineita tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin myös hulevesien hallinnallinnalle. Mitoitussateet muuttuvat ja
Syksyn sateet ovat parantaneet vesitilannetta (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
9.12.2019
Syksyn ja alkutalven sateet ovat parantaneet suurten järvien vesitilannetta pitkään jatkuneen kuivuuden jälkeen.
Ruovikon niitto on vain laastari – uusi käsikirja antaa ohjeita, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla
30.9.2022
Suomen ympäristökeskus SYKE ja Metsähallituksen Luontopalvelut tiedottavat Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen uusi käsikirja tarjoaa toimintamallin siitä, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla, eli millaisilla ratkaisuilla rehevöitymistä
Vastaa kyselyyn eteläisen Pirkanmaan vesien kunnosta
2.7.2021
Onko lähivesistössäsi sinilevää? Ovatko rannat kasvamassa umpeen? Pirkanmaan ELY-keskus kartoittaa eteläisen Pirkanmaan vesistöjen käyttäjien kokemuksia vesien tilasta ja kunnostustarpeesta. Vastaa kyselyyn! Kysely on osa eteläisen
Vatten.fi tarjoaa tarkkaa ja ajantasaista vesitilannetietoa ruotsiksi
1.12.2021
Suomen ympäristökeskuksen juuri julkaisema vatten.fi on ensimmäinen kattava ruotsinkielinen vesitilannepalvelu maassamme. Palvelu kokoaa yhteen verkkopalveluun hyödyllisiä työkaluja, tuoreita uutisia, yleistä ja syventävää vesitietoa sekä monipuolisen
Vesistökunnostuksesta iso tietopaketti Vesi.fi:ssä
30.6.2022
Vesi.fi:ssä on avautunut uusi laaja teemasivu vesistöjen kunnostamisesta. Sivusto antaa tietoa kunnostuksen mahdollisuuksista, menetelmistä ja toteuttamisesta. Sieltä voi myös löytää yhteistyökumppanin kunnostushankkeeseen. Kiinnostaako lähijärven tai
Tulvia odotettavissa Pohjois-Pohjanmaan jokivesissä
28.10.2020
Viime päivien ja viikkojen lumi- ja vesisateiden vuoksi Pohjois-Pohjanmaan jokivesissä on odotettavissa tulvia lähipäivinä. Useassa joessa vesimäärä ja vedenkorkeus ylittää moninkertaisesti ajankohtaan nähden keskimääräiset tasot.
Vesikirjeessä tietoa vesiosaamisen kehittämisestä ja viennistä
10.3.2022
Tuoreessa SYKEn Vesikirjeessä kerrotaan muun muassa siitä, miten suomalaista vesiosaamista viedään Etelä-Amerikkaan sekä vesiosaamisen sekä vesialan toimijoiden osaamisen kehittämisestä kotimaassa. Uutiskirjeestä voit lukea myös haja-asutuksen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tavanomaista suurempiin tulviin Iijoen ja Kuivajoen vesistöalueilla
21.4.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Oulun pohjoispuolisilla vesistöalueilla lunta on huomattavasti keskimääräistä enemmän. Tulva Ii- ja Kuivajoella tulee olemaan todennäköisesti keskimääräistä suurempi. Tulvavaara
Elokuun loppupuolen sateet näkyivät maavesivarastoissa ja vain vähän vesistöissä (Pohjalaismaakunnat)
7.9.2021
Elokuun alkupuoliskolla jokien virtaamat olivat kuivan kesä- ja heinäkuun jäljiltä pieniä ja järvien vedenpinnat alhaisia. Kuivan ja lämpimän alkukesän seurauksena maaperän vesivarastoissa oli vajausta elokuun
Vesitietoa arkeen ja vapaa-aikaan – Opettaja tule mukaan vesi.fi-kehittäjäksi
17.12.2020
Vesi.fi-palvelu lanseerattiin virallisesti toukokuun 2020 lopussa. Palvelun on löytänyt tänä vuonna jo lähes 75 000 käyttäjää, ja palvelusta on saatu erinomaista palautetta. Vesi.fi-palvelun testaamisessa on
Selkämeren ulapalla laajalti sinilevää, sisävesillä lämmin sää edistänyt sinilevien kasvua
15.7.2021
Rannikolla ja avomerialueilla sinilevää on havaittu vaihtelevasti. Rannikolla havainnot painottuvat edelleen Saaristomerelle. Helle on edistänyt sinilevän kasvua sisävesillä, mutta havainnoissa sinilevää on pääosin vähäisesti. Järvillä
Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat saaneet oman rannikon vesistökunnostusverkoston
13.4.2022
Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkovedet ovat pääosin heikossa tilassa, mutta tahtotila vesien tilan parantamiseksi yhdistää uunituoreen verkoston jäseniä. Verkosto kokoaa yhteen rannikkovesien tilasta kiinnostuneita tahoja yksityishenkilöistä
Pienvesien kartoitukset jatkuvat Pirkanmaalla nykytilan ja ennallistamistarpeiden selvittämiseksi
7.6.2022
Pirkanmaan ELY-keskus jatkaa viime vuonna alkaneita pienvesien maastokartoituksia tulevalla maastokaudella. Kartoituksien tavoitteena on parantaa tietoja Pirkanmaan pienvesien luonnontilasta sekä ennallistamistarpeesta. Pirkanmaan ELY-keskuksessa aloitettiin viime vuonna
Raahen alueen säännösteltyjen vesien säännöstelykäytäntöjä kehitetään – hankkeen pohjaksi toivotaan käyttäjien näkemyksiä kehittämistarpeista
30.9.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy ovat käynnistäneet Raahessa kehittämishankkeen, joka koskee vedenkorkeuksien säännöstelyä Haapajärven tekojärvessä sekä merestä padotuissa Siniluodonlahdessa ja Kuljunlahdessa sekä
Nähdäänkö Suomessa lähitulevaisuudessa rannikolla sijaitsevia kiertovesilaitoksia? – Uusi toimintamalli voi lisätä poikastuotantoa ja lyhentää kasvukautta
16.9.2020
Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt yhdistetyn avomeri- ja kiertovesiviljelyn haasteita ja arvioinut toimintamallin kannattavuutta. Suurimmat haasteet liittyvät osaavan työvoiman saatavuuteen, alan koulutukseen, kalojen siirtämiseen kiertovesilaitoksesta merelle
Vesistötutkimuksen osaamiskeskus nostaa yhteistyön ja tutkimuslaitteistot uudelle tasolle
23.5.2022
Uusi osaamiskeskus Freshwater Competence Centre (FWCC) kehittää vesistötutkimuksen infrastruktuuria, tutkimuslaitteistoja sekä huipputason suomalaista osaamista sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostaman keskuksen tavoitteena
Metsätalouden riski pohjavesien laadulle verrattain pieni
18.1.2022
Metsätalouden todennetut vaikutukset pohjavesien laadulle ovat osoittautuneet verrattain pieniksi. Tutkittua tietoa vaikutuksista on kuitenkin melko vähän ja siksi seurantoja tulisi lisätä ja kehittää mahdollisimman nopeasti.
Vesiosaaminen saa vauhtia?
13.1.2021
Kahden vesialaa ohjaavan ministeriön rahoittama vesiosaamisen kehittäminen on lähtenyt käyntiin. Kehittämishankkeen taustoista on projektipäällikkö Annina Takala kirjoittanut jo aiemmin blogin tälle sivuostolle. Oulun yliopisto järjesti
Lumikertymien vuoksi Pirkanmaan vesistösäännöstelyissä varaudutaan kevättulviin
19.2.2021
Lunta on tänä talvena niin runsaasti, että säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Vedenkorkeuden alentamisella säännösteltyihin järviin tehdään tilaa sulamisvesille, jotta tulvavedet eivät aiheuttaisi
Vesiensuojeluun panostetaan edelleen – Vesienhoito edistyy 14 uuden hankkeen voimin Lounais-Suomessa
21.6.2022
Sekä ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta että maa- ja metsätalousministeriöstä on myönnetty rahoitusta reilut 350 000 euroa erilaisiin vesistökunnostuksiin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Haku oli auki viime syksynä
Järvien ja pohjavesien pinnat nousivat ja jokien vedenlaatu heikkeni (Pohjalaismaakunnat)
5.11.2021
Kuivan kesän ja alkusyksyn jäljiltä matalalla olleet järvien ja tekojärvien vedenpinnat nousivat runsaiden sateiden seurauksena lokakuun puolivälin jälkeen ajankohdan keskimääräisiä tasoja ylemmäksi. Sateiden johdosta vedenlaatu
Kesäkuun vesitilannekatsaus: jokien ja järvien vesipinnat ovat laskeneet ajankohdan tyypillisille tasoille (Pohjalaismaakunnat)
4.7.2022
Kesäkuun aikana pohjalaismaakuntien jokien ja järvien vesipinnat ovat laskeneet hyvältä alkukesän tasolta ajankohdan tyypillisille tasoille. Touko-kesäkuun vaihteen sateiden seurauksena vesipinnat nousivat jonkin verran ajankohdan keskimääräisiä
Vesi.fi – vesitiedon lähde
13.12.2019
Suomen ympäristökeskus rakentaa parhaillaan kansalaisille suunnattua vesi.fi-verkkopalvelua yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja ELY-keskusten kanssa. Projekti on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa vesitaloustiedon tuottamisen ja jakamisen kehittämishanketta
Vesistötutkimuksen huipputeknologia laajemmin käyttöön verkostoitumisen avulla
2.11.2022
Uuden vesistötutkimuksen osaamiskeskuksen Freshwater Competence Centre (FWCC) partneriorganisaatiot esittelivät uusimpia teknologisia ratkaisuja 28.10.2022 Vantaanjokipäivän tilaisuudessa. Esillä oli esimerkiksi robottiveneitä, droneja, laserkeilausteniikkaa ja sensoreita. Vahvistamalla verkostoitumista
Metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen paikkatietoanalyysin avulla
22.2.2022
Metsätalous aiheuttaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta etenkin turvemaavaltaisilla alueilla, joita löytyy runsaasti mm. Kokemäenjoen valuma-alueelta. Pahimpia kuormituslähteitä ovat suometsien ojitukset ja maanmuokkaus, joiden seurauksena ravinteita ja
Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueelle on tulossa geologinen rakenneselvitys
8.6.2021
Mittaukset ovat alkaneet Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueella geologista rakenneselvitystä varten. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Hämeenkyrön kunta ja Nokian Vesi Oy. Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueelle
Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategiatyö etenee
4.6.2021
Haja-asutuksen vesihuollon kehittämistarpeet on tunnistettu. Jatkossa korostuvat kokonaisuuden hallinta, suunnitelmallisuus ja yhteistyö. Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille päivitettävässä ja vuoteen 2030 ulottuvassa haja-asutuksen vesihuoltostrategiatyössä on
Ilmastonmuutos haastaa vesistösäännöstelyä Teuronjoen ja Puujoen alueella
29.6.2022
Hämeen ELY-keskuksen koollekutsuma yhteistyöryhmä on ryhtynyt selvittämään, miten poikkeuksellisiin vesivuosiin pystytään jatkossa varautumaan paremmin. Kuluneen kevään vesitilanne oli haastava. Sekä Teuronjoella, sen latvoilla, että Puujoella
Valtion vesistörakenteita kunnostetaan Kainuussa
5.7.2022
Kainuun ELY-keskus huolehtii valtion hallinnassa olevista vesistöhankkeista ja -rakenteista sekä niiden ylläpidosta Kainuussa. Valtion vesistörakenteita kunnostetaan tänä vuonna Sotkamon Lontanjoen uittopadolla. Lisäksi Puolangalla sijaitsevan Askanjärven
Uusi vesienhoitoverkosto käynnistyy eteläisellä Pirkanmaalla
14.10.2021
Pirkanmaan ELY-keskus on käynnistämässä uuden vesienhoitoverkoston toimintaa eteläisellä Pirkanmaalla. Ensimmäinen kokous on 9. marraskuuta. Tule mukaan ideoimaan verkoston toimintaa ja vaikuttamaan sen sisältöön! Vesienhoitoverkoston ensimmäisen
Maailman vesipäivä: Talousveden merkitys ja häiriötilanteisiin varautuminen
22.3.2022
Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa puhdasta juomavettä. Vettä tarvitaan myös ruoanlaittoon ja peseytymiseen. Veden tavoitemäärä on 20 l/as/vrk ja minimimäärä 5 l/as/vrk. Vuonna 1992 YK:n
Valtakunnallinen leväkatsaus 2.7.2020: Sinilevätilanne rauhoittunut sekä merialueilla että sisävesillä
2.7.2020
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla on havaittu viime viikkoa vähemmän sinilevää. Tuulinen ja pilvinen sää on hillinnyt sinilevän pintakukintojen esiintymistä merialueilla ja sisävesillä. Sinilevät voivat kuitenkin runsastua
Kainuun kaivoissa riittää vielä vesi
13.7.2021
Kaivoissa on riittänyt vielä vettä helteistä huolimatta. Kainuussa on noin 10000 asukasta kiinteistökohtaisen vesijärjestelmän varassa ja lisäksi myös vapaa-ajan asunnoilla on kaivoja. llmatieteenlaitos ennustaa, että
Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista järvillä
31.3.2021
Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista monilla järvillä ja lammilla Kainuussa. Lisäksi lämmin sää ja vesisateet nopeuttavat jään ohenemista. Vedenkorkeudet säännöstellyillä ja luonnontilaisilla järvillä ovat
Miten sinä liikut vesillä?
17.6.2022
Melojien ja sup-lautailijoiden määrät kasvavat vuosi vuodelta, vai pitäisikö sanoa kesä kesältä. Minäkin olen melomista testannut, mutta suppailu on mun juttu. Näiden edellä mainittujen lisäksi
Luotamme vesijohtoveteen, mutta emme tunne sen tuotantoa
3.9.2020
Tänä keväänä, yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa, tutkimme Kemiralla suomalaisten kuluttajien asenteita ja tietämystä liittyen vesijohtoveteen. Tutkimukseen osallistui 1 040 suomalaista. Tuloksista korostuu tarve käydä
Tue vesihuollon kehittämistä – vastaa kyselyyn!
8.7.2020
Läntisen Suomen alueelle laaditaan yhteinen, vuoteen 2050 ulottuva vesihuoltostrategia, joka kattaa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Hankkeen tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä
Vesiasiantuntijaksi Varsinais-Suomen ELY-keskukseen?
13.8.2020
ELY-keskus kehittää ja tukee alueellista hyvinvointia Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset kehittävät ja tukevat alueillaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Sinilevätilanne rauhoittunut sekä sisävesillä että merialueilla
5.8.2021
Sisävesillä ja Itämeren rannikoilla sinilevähavaintojen määrä on kääntynyt laskuun. Sisävesillä tilanne on tavanomaista rauhallisempi. Yleensä sinilevää esiintyy elokuussa eniten. Avomerialueilla olosuhteet ovat rauhoittuneet tuulisen viikonlopun
Torju vesistöjen vieraslajit! Huomioi erityisesti nämä kolme lajia
7.6.2021
Vieraslajit voivat pilata uimarantoja sekä haitata kaloja ja alkuperäisiä kasveja. Jos havaitset vieraslajin vesistössä, ilmoita siitä www.vieraslaji.fi -sivustolle mieluiten kuvan kera. ELY-keskus toivoo havaintoja erityisesti
Hämeen ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoon ja tulvariskien hallintaan
10.5.2021
Hämeen ELY-keskus on myöntänyt lähes 603 000 euroa avustusta vesien- ja merenhoidon toteutusta sekä tulvariskien hallintaa palveleviin hankkeisiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien
Maaliskuun 2021 vesitilannekatsaus: Täysi talvi vaihtui nopeasti kevättulviin (Pohjalaismaakunnat)
8.4.2021
Maaliskuun alkupuolella lumen vesiarvot pohjalaismaakunnissa olivat keskimääräiset tai keskimääräistä suurempia. Maaliskuun loppupuolella sää lämpeni selvästi ja sen johdosta lumen sulaminen eteni nopeasti. Aivan kuukauden viimeisinä
Järvissä vesi edelleen korkealla Pirkanmaalla
10.1.2020
Pirkanmaan järvillä vesi on edelleen korkealla, ja nykytilanteessa vähäisetkin vesisateet nostavat vedenkorkeuksia lisää. Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuksien nousua on pystytty hillitsemään ja jopa hiukan laskemaan voimakkaiden
Pohjois-Pohjanmaan vesistökunnostajille 444 000€ ympäristöministeriön tukea vesistöjen kunnostukseen
1.6.2021
Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosittaiseen hankehakuun tuli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen ennätysmäärä hakemuksia. Marraskuussa 2020 päättynyt haku aktivoi kaikkiaan 24 hakijaa esittämään oman hankeideansa vesistökunnostukseen. Hakijoina olivat yhdistykset,
Vesitilanne Hämeessä ajankohtaan nähden poikkeuksellinen (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
8.4.2020
Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat laskussa, mutta pysyneet vielä pääosin selvästi ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla. Suuret muutokset pinnankorkeuksissa eivät ole lähiviikkoina todennäköisiä. Tavallisesti järvien vedenpinnat nousevat
Ojasyvyyden vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin metsätalousmaalla tutkitaan Pudasjärvellä
16.6.2020
Turvemaiden metsien käyttöön etsitään kestäviä ratkaisuja. EU-rahoitteisen TurVI-hankkeen tavoitteena on suometsien puutuotannon turvaaminen, vesiensuojelun kehittäminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä siihen sopeutuminen. Eri syvyisistä ojista hankitaan tutkimuksellista
Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana – mahdollinen sähköpula voi aiheuttaa muutoksia vesistöjen säännöstelyyn
5.1.2023
Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana. Osa säännöstellyistä järvistä jää tavallista alemmalle tasolle talven ajaksi. Pohjavesien pinnankorkeudet ovat myös edelleen alhaalla. Mäntyharjun reitillä useimpien
Kokemäenjoen vesistöalueen vaikea vesitilanne on vaatinut poikkeuksellisia toimia (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)
10.3.2020
Reilusti keskimääräistä suuremmat sateet ovat saaneet Pirkanmaan järvien vedenkorkeudet nousemaan. Säännöstelyyn on jouduttu hakemaan poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen tulvatilanne ei pahenisi. Tilanne on edelleen hankala, vaikka
Syyskuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat vedenkorkeuksia ja paikoin samensivat jokivesiä (Pohjalaismaakunnat)
6.10.2020
Syyskuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satoi paikoin erittäin runsaasti ja rankasti. Sateiden seurauksena vedenkorkeudet nousivat, mutta edelleen kuivan kevään ja kesän vaikutukset näkyvät järvissä ja joissa.
Kesäkuun vesitilannekatsaus: Lämmin kesäkuu näkyi pohjalaisvesistöissä
5.7.2021
Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ja virtaamat olivat toukokuun sateiden seurauksena kesäkuun alussa selvästi ajankohdan keskimääräistä suuremmat. Kesäkuun vähäsateisuuden ja lämmön seurauksena kuun lopussa jokien
Väitös: Yhdyskuntien kestävä vesihuolto edellyttää toimiakseen laajaa osaamista
8.9.2020
Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tampereen yliopisto tiedottavat Yhdyskuntien kestävä vesihuolto edellyttää perusteellista yhdyskuntien toimintojen tuntemusta sen lisäksi, että taloudelliset ja hallinnolliset järjestelyt toimivat hyvin ja
Kansallisen vesihuoltouudistuksen visio ja toimenpideohjelma lausunnoille
8.12.2020
Suomessa aloitetaan vuonna 2021 kansallinen vesihuoltouudistus. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille uudistuksen vision sekä toimeenpano-ohjelman luonnoksen. Luonnoksessa on listattu vesihuollon kymmenen keskeisintä kehittämistarvetta lähivuosille.
Valtakunnallinen leväkatsaus 25.6.2020: Sinilevän määrä lisääntynyt merialueilla ja sisävesillä
25.6.2020
Sinileviä on havaittu viime viikkoa enemmän sekä merialueilla että sisävesillä. Kesäkuun lämmin ajanjakso on lämpöaallolle tyypillisesti edesauttanut sinilevien runsastumista. Lämpimän sään jatkuessa sinilevien pintaesiintymät voivat
ELY-keskus rahoittaa vesihuollon turvaamista poikkeusoloissa – Kouvolan haja-asutusalueen vesiosuuskuntien yhteishanke käynnistyy
19.1.2021
Valtion 2020 II lisätalousarviossa on varattu määrärahaa vesihuollon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tukea suunnataan erityisesti hankkeisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa vesihuollon palvelujen turvaaminen epidemia- ja muissa erityistilanteissa
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.2.2021
25.2.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,18. Pinta on laskenut 8 cm helmikuun alusta. Nyt taso on 18 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Jatkossa lisäjuoksutus aloitetaan
Valtakunnallinen leväkatsaus 9.7.2020: Sinilevätilanne on maltillinen sekä sisävesillä että merialueilla
9.7.2020
Sinilevätilanne on jatkunut rauhallisena sekä sisävesillä että merialueilla. Tuulinen ja pilvinen sää on edelleen kuluvalla viikolla hillinnyt leväesiintymiä, ja epävakaan sään jatkuessa sinilevien pintakukintojen runsastumisen
Kevään tuloon varaudutaan mittaamalla jokijäiden paksuuksia ja tekemällä säännösteltyihin järviin tilaa sulamisvesille
11.3.2022
Jokijäät olivat pohjalaismaakunnissa helmi-maaliskuun vaihteessa keskimääräistä paksumpia eli noin puoli metriä ja paikoin ylikin. Esimerkiksi jään paksuus Lapväärtinjoen suistossa, Isossakyrössä ja Perhonjoen suistossa oli paikoin
Hämeen vesitilanne on talvisen rauhallinen
15.3.2021
Lauha viikonloppu on saanut virtaamat hienoiseen kasvuun, mutta ennusteen mukainen sään viileneminen kääntää jokien pinnat taas laskuun. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräisiä tasoja tai jonkin
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.8.2020 (Pohjois-Savo)
27.8.2020
Vedenpinnat edelleen matalalla Kallaveden vedenpinta on noin 15 cm ajankohdan keskimääräisen korkeuden yläpuolella, tasossa NN+81,55 m. Viime vuonna samaan aikaan vedenpinta oli alhaalla, tasossa NN
Talviaikaiset vesisateet tuovat vesistösäännöstelylle uusia haasteita
20.1.2021
Vielä 20 vuotta sitten, siis ihan vähän aikaa sitten, ei Suomessa voitu kuvitella talvea ilman lunta. Etelässä pysyvä lumi tuli marras-joulukuussa ja pohjoisessa noin kuukautta
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.10.2021
28.10.2021
Lokakuu kääntyi märäksi. Järvien pinnat ovat nopeassa nousussa ja jokien virtaamat ovat suuria. On ajankohtaista käydä varmistamassa, että soutuvene talvehtii riittävän korkealla järven pinnasta. Nyt
Tiekartta avuksi maatalouden vesiensuojelun haasteiden ratkontaan
20.1.2022
Varsinais-Suomen ELY-keskus on selvittänyt maatalouden vesiensuojelun haasteita osana Saaristomeren hot spot -tiekarttatyötä. Haasteet on koottu vuoden 2021 lopulla julkaistuun Maatalouden vesiensuojelun pullonkaulat -raporttiin. Maatalouden vesiensuojeluun
Virtuaalinen esittelytilaisuus Raahen alueen vesien säännöstelykäytäntöjen kehittämisestä 14.4.
12.4.2021
Raahen alueelle on aikanaan rakentunut monimutkainen vesistöjärjestelmä terästehtaan vedensaannin varmistamiseksi. Laaditussa selvityksessä vesistöjärjestelmän käyttöön haetaan sellaisia ratkaisuja, että tehtaan vedenkäytön lisäksi huomioitaisiin nykyistä paremmin myös
Lapin säännösteltyjen vesistöjen jääolosuhteet voivat poiketa tavanomaisesta
12.1.2023
Sähköenergian tarve voi kuluvana talvena johtaa tavanomaisesta poikkeaviin juoksutuksiin Lapin alueen säännöstellyissä vesistöissä. Tästä johtuen jäätilanne erityisesti Kitisen, Kemijoen pääuoman, Suolijärvien, Vanttausjoen, Kaihuanjoen, Juotasjoen ja
Hossaan uusi pohjavesiasema
21.9.2021
Hossa on sijaintina asemalle suotuisa, koska ihmisten vaikutus on vähäinen. Uuden pohjavesiaseman avaaminen on harvinaista. Pohjavesiasemaverkon tarkoituksena on seurata pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita ja pohjaveden laatua
Raahen vesistöjen säännöstelyn kehittäminen etenee, selvityksiä esitellään yleisötilaisuudessa 25.1.
19.1.2023
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy tekivät vuosi sitten Raahen säännösteltyjen vesien tilan parantamista koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimusosapuolet laativat vuosittain toimenpideohjelman, jossa sovitaan toimenpiteiden
Vesikirje-uutiskirje on uudistunut
15.10.2021
SYKEn toimittama ja julkaisema Vesikirje-uutiskirje ilmestyi uudistettuna 15.10.2021. Uusi ulkoasu keventää vesiin liittyvien uutisten selaamista ja lukemista. Erityisesti muutoksessa on panostettu kuviin ja visuaalisuuteen. Otamme
Sinilevätilanne heikentynyt merialueilla huomattavasti, sisävesillä tilanne rauhallinen
14.7.2022
Sinilevähavainnot ovat runsastuneet huomattavasti sekä rannikolla että avomerellä. Havainnot ovat lisääntyneet niin Suomenlahdella kuin Pohjanlahdellakin. Sisävesien sinilevätilanne on pysynyt keskimääräistä parempana, vaikka havainnot ovat hieman
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus varoittavat hyyteiden nostamasta korkeasta vedenpinnasta Iijoen vesistöalueella Taivalkosken ja Pudasjärven alueilla
12.2.2021
Syksyn runsaiden sateiden myötä Iijoen valuma-alueella on paljon vettä ja Iijoessa virtaama ovat ajankohtaan nähden suuria. Tämän vuoksi Iijokeen ei ole pakkasista huolimatta joka paikkaan
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.6.2021
24.6.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,31. Pinta on laskenut kevään huipusta jo 25 cm. Nyt taso on 5 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset lopetettiin
Pirkanmaan vesitilanne rauhallinen – talvitulvilta vältytään tänä jouluna
17.12.2020
Pirkanmaan järvillä vesitilanne on lähellä ajankohdan keskimääräistä, eikä lähipäiville ennustetuista vesi- ja lumisateista huolimatta ole loppuvuodesta odotettavissa viime talven kaltaista talvitulvaa Kokemäenjoessa. Luonnontilaisilla järvillä ollaan
Vesi.fi-verkkopalvelu tulevaisuuden tekijöiden testissä
11.12.2019
Iittalan yhtenäiskoulun 5 A -luokka pääsi testaamaan vesi.fi-verkkopalvelua heti tuoreeltaan sen julkaisun jälkeen. Testiryhmä antoi palvelun kehittäjille hyödyllisiä kommentteja sivuston sisällöstä ja myös mielenkiintoisen vinkin
Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle – rohkealle Hiitolanjoen avaajalle
28.10.2020
Ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä antoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja sen toimitusjohtajalle Hanna Ollikaiselle. Säätiö on Ollikaisen johdolla mahdollistanut hankkeen, jossa kolme
Joulukuun Vesikirjeessä teemana haitalliset aineet
13.12.2022
Tuoreessa joulukuun Vesikirjeessä paneudutaan pääasiassa haitallisten aineiden hallintaan eri näkökulmista. Uutta tietoa on tarjolla taajamien valuma- eli hulevesiä puhdistavista hulevesialtaista ja haitta-aineiden tarkasta tutkimusmenetelmästä eli
Vaikuta vesiin – hae rahoitusta kunnostuksiin – webinaari ja etätyöpaja 7.10.2022
5.10.2022
KAIPO-verkko (Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkostojen vahvistamishanke) järjestää webinaarin ja etätyöpajan pe 7.10.2022 klo 12–15. Tilaisuudessa esitellään erilaisia pääosin vesistöihin kohdistuvia rahoitushakuja. Vesienhoidon
Vesijalanjälki – Ei pelkkää hanavettä
30.6.2021
SYKEn uuden vesijalanjälkilaskurin avulla voi selvittää omaa vedenkulutustaan. Yksinkertaisen laskurin avulla vedenkulutuksesta voi havaita mahdolliset vesisyöpöt tai vaihtoehtoisesti onnitella itseään keskiarvoa pienemmästä vedenkulutuksesta. Äkkiseltään vedenkulutuksen voi
Hämeen vesistöjen vedenkorkeuksissa ei suurta vaihtelua
15.11.2022
Vesistöjen vedenkorkeudet ovat lähes koko Hämeessä hieman keskimääräistä alempana, eikä niihin ennusteta suuria muutoksia. Suurin osa järvien vedenkorkeuksista on jo kääntynyt nousuun. Kokemäenjoen vesistöalueella Vanajaveden
Elokuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat virtaamia vain hetkellisesti elokuun alussa (Pohjalaismaakunnat)
1.9.2020
Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat myös elokuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet heinä-elokuun vaihdetta lukuun ottamatta keskimääräistä pienempiä. Elokuun alun sateet nostivat hetkellisesti
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.3.2021
25.3.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,06. Pinta on laskenut 11 cm maaliskuun alusta ja lienee nyt alimmillaan. Nyt taso on 14 cm yli ajankohdan
Sinilevää yhä vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
23.7.2020
Runsaita levähavaintoja on ollut Kaakkois-Suomen järvillä vähän myös tällä viikolla. Vakiohavaintopaikoista vain Lappeenrannan Haapajärvellä on runsaasti levää. Muilla havaintopaikoilla todetut levämäärät ovat olleet varsin vähäisiä.
Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintojen määrää merellä ja sisävesillä
11.8.2022
Sinilevätilanne on huonontunut aiempiin viikkoihin verrattuna lämpimän sään seurauksena. Sisävesillä sinileväkukintoja on nyt havaittu keskimääräistä enemmän, vaikka järvien pintalämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisiä. Myös merialueilla on
Lokakuun vesitilannekatsaus: Syyssateet toivat pieniä tulvia mukanaan (Pohjalaismaakunnat)
4.11.2020
Lokakuun sateet saivat pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenpinnat vähitellen nousuun. Lokakuun lopulla satoi runsaasti. Kolmen vuorokauden 25. – 27.10.2020 yhteenlaskettu sademäärä oli Pohjanmaan rannikolla monin
Lokakuun Vesikirjeessä asiaa kuivuudesta ja vesistöjen ekologisen tilan seurannasta
13.10.2022
Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista mm. kuivuusriskien hallinnasta, vesistöjen ekologisen tilan seurannan kehittämisestä sekä yhteistyöstä Kolumbian kanssa. Ilmastonmuutoksen myötä
Helmikuun vesitilannekatsaus: Kovia pakkasia ja runsaasti lunta (Pohjalaismaakunnat)
2.3.2021
Helmikuu oli alueellamme hyvin talvinen. Lähes koko kuukauden ajan lämpötila oli reilusti pakkasella ja lisäksi useampaankin otteeseen satoi runsaasti lunta. Lumen vesiarvot olivat helmikuun lopussa
Pilottikunnat haussa – Vesihuollon kiertotalouden ja hiilineutraalisuustavoitteiden edistäminen (Vesihuki)
16.11.2021
Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman visio vuodelle 2030 on: ”Vastuullinen vesihuoltoala turvaa laadukkaat ja turvalliset vesihuoltopalvelut ja on hiilineutraali kiertotalouden edelläkävijä.” Tämä on merkittävä tavoite myös kuntien
Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinnan arviointiin uusi työkalu
5.9.2022
Nyt pientenkin vesilaitosten on helppo arvioida omaisuutensa tila maksuttomalla työkalulla. ELY-keskus on julkistanut yksinkertaisen Excel-pohjaisen työkalun vesiosuuskuntien ja muidenkin pienten laitosten omaisuudenhallinnan tueksi. Työkalu on
Sisävesillä ja rannikolla maltillisesti sinilevää, Suomenlahden avomerialueilla havainnot lisääntyneet
12.8.2021
Sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena järvillä ja rannikkoalueilla. Sisävesillä sinilevää on keskimääräistä vähemmän. Suomenlahden avomerialueilla sinileväkukintoja on havaittu edellistä kuukautta runsaammin, ja Suomenlahden suulla levälauttoja on
Vesienhallinnan edistämiseen Hämeessä myönnettiin 300 000 euroa
8.6.2021
Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen valtakunnallisessa avustushaussa Hämeen ELY-keskuksen toimialueelta kaksi hanketta sai tukea: Hämeen ammattikorkeakoulun ”Opitaan ojista” sekä Vanajavesisäätiön ”JUUREVA”. Hankkeiden saama avustusmäärä on
Suomalainen talousvesi täyttää laatuvaatimukset lähes 100-prosenttisesti
4.1.2023
Alkuperäinen julkaisu THL:n verkkosivuilla 15.12. Suomessa käytetään erittäin hyvälaatuista talousvettä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore raportti. Talousvesi on vettä, joka on tarkoitettu kotitalouskäyttöön,
Ehdota vesistöihin ja vesiin keskittyvää tutkimus-, testaus- tai yhteistyöympäristöä Living Lab -atlakseen
13.1.2023
Suomen ympäristökeskus toivoo yhteydenottaja 22.1.2023 mennessä kaikilta toimijoilta, joilla on vesiin liittyvä Living Lab -tyyppinen tutkimusympäristö. Kartoituksen avulla pääsemme vertailemaan suomalaisia tutkimusympäristöjä kansainvälisiin, jolloin saadaan esille
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.1.2021
29.1.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,24. Pinta on laskenut 12 cm kuukaudessa. Nyt taso on 21 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallaveden lisäjuoksutukset on lopetettu
Valtakunnallinen leväkatsaus 16.7.2020: Sinilevien määrä on runsastunut sekä merialueilla että sisävesillä
16.7.2020
Sekä merialueilla että järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän, joskin vertailussa aikaisempiin vuosiin levähavaintoja on edelleen keskimääräistä vähemmän. Sinilevien määrä on tavallisesti suurimmillaan heinäkuun lopulla
Lämpenevä sää näkyy pohjalaisvesistöissä
14.4.2022
Päivälämpötilojen nousu ja yöpakkasten väheneminen on lisännyt ja lisää jokien virtaamia Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, missä tulvahuippua ennustetaan pääosin ensi viikolle. Myös Keski-Pohjanmaalla virtaamat ovat osin
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus
30.10.2020
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.10.2020 vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34. Pinta on nyt noussut 27 cm kuukaudessa ja nyt taso on 40 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon.
Vesikirjeessä asiaa kemikaaliturvallisuudesta, vesien kemiallisesta tilasta sekä suojelun ja kunnostuksen yhteensovittamisesta
26.8.2022
Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista. Elokuun Vesikirjeessä mukana seuraavat aiheet: Kansallinen kemikaaliohjelma asettaa tavoitteita ja suuntaviivoja kemikaaliturvallisuuden kehittämiseksi. Ohjelman
Vähäsateisen syksyn myötä vesistöjen vedenkorkeudet keskimääräistä alempana Etelä-Savossa
12.10.2022
Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat vähäsateisen syksyn jäljiltä ajankohtaan nähden keskimääräistä alempana. Sääolot ovat kuitenkin alkaneet muuttua sateisemmaksi, jonka myötä luonnontilaisissa pienissä vesistöissä vedenkorkeudet lähtevät hiljalleen
Vedenpinnat poikkeuksellisen korkealla Oulujoen vesistöalueella, hyydetulvariskiä minimoidaan Oulujokivarressa
9.12.2020
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset tiedottavat Oulujoen vesitilanteesta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hyydetulvariskin minimointi Oulujoen virtaamia pienentämällä nostaa todennäköisesti vedenpintaa Oulujärvessä sekä sen yläpuolella olevissa järvissä.
Joulukuun Vesikirje ilmestynyt
16.12.2021
Suomen ympäristökeskuksen toimittaman Vesikirjeen uusin numero on ilmestynyt 16.12. Uutiskirje julkaistaan jo toista kertaa uudella alustalla, joka helpottaa uutisten selaamista ja lukemista. Vesikirje kokoaa keskeisiä
Runsaat sateet ja lauha sää saa vesistöt tulvimaan (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi)
18.2.2020
Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Talven leuto ja sateinen sää on pitänyt järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden erittäin suurina. Lunta
Kysely Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen käyttäjille on avattu
13.9.2022
Hämeen ELY-keskuksen toteuttama verkkopohjainen kysely Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen käyttäjille on avattu. Kyselyssä selvitetään vesistöalueen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.9.2020
24.9.2020
Syyskuussa on satanut paljon. Nyt ennuste on sen suuntainen, että viime syksyn kaltaista haitalliseksi koettua vedenpintojen laskua ei syksyn edetessä tapahdu. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla
Koottua tietoa tulvariskien hallinnasta vesi.fi-palvelussa
17.12.2021
Vesi.fi-palvelussa julkaistiin tulvariskien hallinnasta uusi teemasivusto, joka esittelee tulvia ja niihin varautumista. Tietoa saa tulvariskien alustavasta arvioinnista, tulvavaaroista, tulvaryhmistä ja toiminnasta tulvatilanteissa. Lisäksi voi tutustua
Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia
27.4.2021
Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen
Vesi elämän rakentajana -webinaari tulossa, varaa aika kalenteriisi!
7.5.2021
Kokemäenjoen vesivisio2050 laadittiin 2017 alueellisten sidosryhmien, ELY-keskusten ja maakuntien liittojen yhteistyönä. Visio on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen käytön, vesien hoidon ja kalatalouden
Toukokuun vesitilannekatsaus: Järvien vedenpinnat pääsivät hyville alkukesän tasoille
6.6.2022
Toukokuun alussa pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tyypillisesti melko suuria. Erityisen suuri oli Perhonjoen virtaama, joka oli joen alaosalla tasolla 100 m3/s. Jokien virtaamat laskivat selvästi
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.9.2021
30.9.2021
Kevään tulvat ja kesän kuumuus ja kuivuus on tasaantunut yllättävän laajasti lähelle pitkänajan keskiarvoja. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,92. Kallaveden pinta on uudelleen
Kokemäenjoen vesistöalueen vedenpinnat vielä pitkään poikkeuksellisen korkeita (Häme, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)
26.2.2020
Kokemäenjoen tulvatilanteeseen ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua, sillä sivujokien virtaamien pienentyessä juoksutuksia on lisättävä Pirkanmaan suurista järvistä. Järvet ovat jopa keskimääräisiä kevättulvia korkeammalla. Marraskuun alusta
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.1.2022
28.1.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,99. Nyt taso on 6 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta alenee hiukan pakkaskauden jatkuessa. Muutokset alkuvuonna ovat olleet hitaita
Verkostoyhteistyötä vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistämiseksi (Vesihuki)
13.10.2022
Vesihukiverkosto tukee vesihuoltolaitosten välistä ilmasto- ja kiertotalousyhteistyötä. Verkosto on hyviä käytäntöjä yhteen kokoava foorumi, jossa tiedon jakaminen ja vertaistuki ovat keskiössä. Vielä ehdit ilmoittautua mukaan
Sinilevärintamalla vielä rauhallista Kaakkois-Suomen vesillä
17.6.2021
Viime päivien tuuliset kelit ovat sekoittaneet pintavettä niin, että silminnähtäviä sinileväesiintymiä ei tällä hetkellä ole havaittavissa järvi- eikä merialueilla. Viime viikolla merialueella havaittuja vähäisiä määriä
Heinäkuun vesitilannekatsaus: Joet vähävetisiä, järvet normaalia alempana, Merenkurkussa sinilevää (Pohjalaismaakunnat)
31.7.2020
Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat heinäkuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet pieniä. Heinäkuun lopun sateet nostivat etenkin rannikon jokien pienten virtaamia, mutta Etelä-
Joulukuun vesitilannekatsaus: Talvi saapui aikaisin (Pohjalaismaakunnat)
10.1.2022
Talvi tuli jo joulukuussa mukanaan kovat pakkaset ja runsaat lumisateet. Talvisen sään seurauksena vesistöissä esiintyi jonkin verran hyydeongelmia. Vesistöjen virtaamat kuitenkin olivat keskimääräistä pienempiä ja
Ähtävänjoella hyyteet nostavat vesipintoja (Pohjalaismaakunnat)
13.1.2021
Viime päivien pakkaset ja kova tuuli ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin. Juoksutusta yläpuolisista Lappajärvestä ja Evijärvestä
Vesi.fi:n karttapalvelusta näkee nyt myös historiatietoja vesitilanteesta
7.10.2020
Vesi.fi:n karttapalvelua on täydennetty mahdollisuudella ladata myös historiadataa. Karttapalvelusta näkee kätevästi, miten vaikkapa järven vedenkorkeus tai pintaveden lämpötila on kehittynyt. Järven vedenkorkeus kiinnostaa ranta-asukkaita. Vesi.fi-karttapalvelu
Sijaintipaikkani vesitilanne – uusi palvelu käyttöösi
17.10.2019
Sijaintipaikkani vesitilanne on vesi.fi-verkkopalvelussa julkaistu uusi kätevä palvelu. Palvelun kautta voit yhdellä näytöllä tarkastella sijaintipaikkasi kokonaisvesitilannetta.
Läntisen Suomen alueelle laaditaan yhteinen, vuoteen 2050 ulottuva vesihuoltostrategia
8.4.2020
Hankkeen tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä ja toimiva vesihuolto vuonna 2050 ja millaisilla toimilla siihen päästään. Hanke on alkanut vuoden 2020 alussa ja valmistuu
Laaja kooste biotalouden vesistövaikutuksien tutkimustuloksista
12.10.2020
Biotalouden vesistövaikutuksia ei vielä tunneta riittävän hyvin. Puutteita on nyt osin paikattu, kun Ambio-julkaisusarjan biotalous-teemanumeron artikkeleissa esitellään laajasti pohjoismaisen Biowater-hankkeen tuloksia. Artikkeleissa käsitellään mm. biotalouden
Vesistökunnostusverkoston uutiskirje on uudistunut
16.6.2022
SYKEn ja valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston toimittama ja julkaisema uutiskirje ilmestyi uudistettuna 16.6.2022. Uusi ulkoasu keventää uutisten selaamista ja lukemista. Kuusi kertaa vuodessa julkaistavassa uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisista
Lue uusin Vesikirje – Monipuolista tietoa ajankohtaisista vesiasioista
11.12.2020
SYKEn 10.12.2020 julkaisema Vesikirje kertoo kaupunkipurojen arvostamisesta, kipsinlevityksen vesistövaikutuksista, jätevesineuvonnasta sekä Koitajoen ja Tohmajoen ympäristökuorman vähentämisestä yhteistyössä Venäjän kanssa. Lisäksi voit tutustua maalajinimistöjen kirjavuuteen ja
Vesistöjen vedenkorkeudet ovat hitaassa laskussa
11.7.2022
Vesistöjen vedenkorkeudet ovat koko maassa pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja hitaassa laskussa. Kesäkuu oli monin paikoin tavallista vähäsateisempi ja maaperä on kuivaa. Osassa maata
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus
31.12.2020
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.12.2020 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,36. Pinta on laskenut 17 cm kuukaudessa. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallaveden
Sinilevää vähän Kaakkois-Suomen vesillä
26.8.2021
Lappeenrannan Haapajärvellä on hieman sinilevää veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen muilla vakiohavaintopaikoilla ei sinilevää ole havaittu. Sinilevätilanne rauhallinen Viime päivien sateet ja tuulet ovat sekoittaneet vesiä eikä Kaakkois-Suomen sisävesien vakiohavaintopaikoilla ole
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.7.2021
29.7.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,89. Pinta on laskenut kevään huipusta jo 67 cm, josta puolet heinäkuussa. Nyt taso on 22 cm alle ajankohdan
Toukokuun vesitilannekatsaus: Jokien virtaamat selvässä laskussa ja järvien pinnat tavanomaisilla kesätasoilla (Pohjalaismaakunnat)
3.6.2020
Säännösteltyjen luonnonjärvien ja tekojärvien pinnat päätyivät toukokuun aikana lähelle tavanomaisia kesätasoja. Kuortaneenjärven pinta laski toukokuun loppupuolella kesän tavoitetason paikkeille. Myös pitkään korkealla ollut Lappajärven pinta
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satavesi-ohjelma järjestävät Selkämeriseminaarin Sataveden 20-vuotisen taipaleen kunniaksi
10.11.2022
Satakunnan vesien hyvä tila on haasteellinen tavoite meille kaikille. Satavesi-ohjelma on vuodesta 2002 alkaen edistänyt eri intressiryhmien yhteistyön kehittymistä sekä kymmenien paikallisten ja alueellisten vesienhoitohankkeiden
Sinilevää havaittu vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
16.7.2020
Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä tälläkin viikolla, runsaita levähavaintoja on ollut vain Lappeenrannan Haapajärvellä. Sinilevien määrä on vesistöissä yleensä runsaimmillaan heinäkuun lopulla
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.4.2020 (Pohjois-Savo)
29.4.2020
Vedenpinnan korkeudet Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,25. Pinta on laskenut kuukauden aikana 7 cm. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.3.2022
31.3.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04. Nyt taso on 13 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on samalla tasolla kuin kuukausi sitten ja myös samalla
Hyyde aiheuttaa ongelmia Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä
17.12.2020
Sateisen ja lämpimän syksyn myötä järvien vedenpinnat ovat monin paikoin keskimääräistä korkeammalla. Poikkeuksellinen syyssää näkyy myös tavanomaista suurempina virtauksina Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä. Lämpimän syksyn myötä jääkannen
Tulvavesi nousee lähipäivinä vahinkorajalle Rovaniemellä ja Kittilässä
27.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Rovaniemellä ja Kittilässä vesi nousee lähelle tulvahuippua viikon vaihteessa. Molemmilla alueilla tulvahuippu on pitkä ja kestää todennäköisesti viikon ajan. Kittilässä
Lokakuun vesitilannekatsaus: Sademäärät ja virtaamat lähellä tavanomaisia (Pohjalaismaakunnat)
4.11.2022
Lokakuussa virtaamat olivat lähellä tavanomaisia. Alkukuun runsaat sateet näkyivät vedenlaadussa ja pohjavedenpinnoissa. Lokakuun alkuosan jälkeen virtaamat lähestyivät tavanomaisia tasoja Pohjalaismaakunnissa lokakuun sademäärät olivat noin 50–70
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.2.2022
24.2.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04. Nyt taso on 4 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta nousi edellisen lumimyräkän seurauksena 5 cm, mutta nousu on
Luonnonmukaisilla vesistökunnostuksilla ja turvemaiden ennallistamisella edistetään Euroopan vihreää kehitystä
17.11.2021
Kuluvana vuonna poikkeukselliset sääolosuhteet, kuten Saksan tulvat ovat nostaneet esille patojen ja tulvapenkereiden tehottomuuden tulvavesien hallinnassa. Niiden sijaan professori Daniel Hering Duisburg-Essenin yliopistosta peräänkuuluttaa uudessa hankkeessa muun
Sinilevät runsastuneet hieman Pirkanmaan vesistöissä
25.6.2020
Pirkanmaalla havaittiin viikolla 26 sinileviä 11 valtakunnallisella leväseurantapaikalla. Runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvessä ja Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä Lempäälän Lempoisten uimalassa, Pirkkalan
Joulukuun 2022 vesitilannekatsaus: Pakkanen pienensi virtaamia ja vedenlaatu parani (Pohjalaismaakunnat)
4.1.2023
Joulukuussa lämpötila pysytteli pääosin pakkasella. Reilumpia pakkasia esiintyi itsenäisyyspäivän ja joulukuun puolivälin paikkeilla. Talvisella säällä oli myös vaikutuksensa vesitilanteeseen. Vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat kuun puoliväliin
Toukokuun 2021 vesitilannekatsaus: Runsaat sateet lyhyellä aikavälillä
2.6.2021
Vähäsateisen alkukuun jälkeen runsaat sateet toukokuun puolivälissä nostivat vedenpintoja. Paikoin ennätyksellisiä sademääriä Toukokuun alkupuoli oli vähäsateinen. Pohjalaisjokien pinnat olivatkin toukokuun alkupuolella ajankohdan tavanomaista pienempiä. Toukokuun
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.1.2023
26.1.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,08. Nyt taso on 2 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on noussut vuodenvaihteesta 6 cm. Nyt pinnan nousupyrähdys
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.6.2020 (Pohjois-Savo)
25.6.2020
Järvien vesipinnat ovat vielä suhteellisen hyvällä tasolla, mutta kuivuuden jatkuminen tarkoittaa vesitilanteen huononemista koko Pohjois-Savossa. Jos kesäkuun tyyppinen suursäätila jatkuu vielä heinäkuun, vedenpinnat laskevat useissa
Vesienpinnalla paljon siitepölyä Kaakkois-Suomessa
16.6.2022
Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomen vesillä, sen sijaan siitepölyä on vedenpinnalla ollut runsaasti sekä järvillä että Suomenlahdella. Itäisellä Suomenlahdella Huovarin havaintopisteellä on havaittu vesinäytteenoton yhteydessä vähäisiä
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.10.2022
27.10.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,73. Nyt taso on 21 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Syksyn vähäsateisuus on muuttanut alkukesän hyvän vesitilanteen selvästi keskimääräistä kuivemmaksi,
Kuusen suopursuruoste värjää vesiä Pohjois-Pohjanmaalla, sinilevähavaintoja vähän
4.8.2022
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen on tullut Koillismaan ja Iin alueelta ilmoituksia sateen jälkeen vesistöihin ilmestyneistä ruskeista, kellertävistä tai ruosteenpunaisista pintalautoista. Lauttojen on epäilty olevan turvetta tai sinilevää.
Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Kaakkois-Suomen vesillä
1.7.2021
Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, tuulet ovat sekoittaneet vesiä ja runsaita sinilevähavaintoja ei vielä vakiohavaintopaikoissa ole havaittu. Lemin Kivijärven Kuuksenenselällä on hieman levää
Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma on hyväksytty
21.12.2021
Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 16.12.2021 Vantaanjoen vesistöalueen päivitetyn tulvariskien hallintasuunnitelman vuosille 2022-2027. Hämeen ELY-keskuksen toimialueella on lisäksi hyväksytty Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueiden tulvariskien hallintasuunnitelmat.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.3.2020 (Pohjois-Savo)
30.3.2020
Vedenpinnan korkeudet Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34. Pinta on laskenut kuukauden aikana 11 cm. Taso on 43 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan
Pohjavedet maailman vesipäivän keskiössä 22.3.2022 seminaarissa
25.2.2022
YK:n maailman vesipäivän teemaan eli pohjavesiin voi sukeltaa tänä vuonna Suomen Vesiyhdistys ry:n järjestämässä seminaarissa 22.3.2022 klo 12 alkaen. Paikalla on useita johtavia asiantuntijoita, jotka
Uusi opas avuksi ojituksiin ja vesistökunnostushankkeisiin
11.11.2022
Laajana yhteistyönä valmistunut ”Vesitalousisännöitsijän opas” on suunnattu erityisesti isännöitsijöille, mutta myös muille ojitushankkeista tai vesistökunnostushankkeista vastaaville. Opas on konkreettinen ohjeisto, jossa kerrotaan muun muassa ojitusyhteisöstä
Sinilevät runsastumassa Kaakkois-Suomen vesillä (Kaakkois-Suomi)
26.6.2020
Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat lisääntyneet ja joillain paikoilla levämäärä on todettu alkuviikolla jopa runsaiksi. Erittäin runsaasti sinilevää on havaittu ainakin Iitin Urajärveltä. Myös
Joulukuun 2020 vesitilannekatsaus: Virtaamat keskimääräistä suurempia (Pohjalaismaakunnat)
13.1.2021
Joulukuun vesitilanteessa oli edelleen näkyvissä marraskuun runsaiden sateiden vaikutus niin virtaamissa, vedenkorkeuksissa kuin veden laadussa. Virtaamat ja vedenkorkeudet suurempia kuin keskimäärin joulukuussa Joulukuussa pohjalaisjokien virtaamat
Pohjois-Karjalan huhtikuun vesitilanne
7.5.2021
Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa asteen verran keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden kylmimmät lämpötilat mitattiin vappuaattoa edeltäneinä öinä. Maakunnan sadekertymä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi.
Lapin jokivesistöissä muodostunut suppo- ja hyydepatoja
12.11.2021
Alkuviikon pakkasten myötä on jokien virtaamat Lapissa kääntyneet laskuun. Pakkasien seurauksena on virtavesistöissä tapahtunut suppojään muodostumista. Suppo voi aiheuttaa ongelmia kasaantuessaan esimerkiksi kiinteän jään alapuolelle,
Vesitilanne Kainuussa normalisoitunut kuivan kesän jälkeen
22.9.2021
Syyssateet ovat nostaneet vedenpinnan ajankohtaan tyypilliselle tasolle. Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä luonnontilaisten järvien pinnat ovat jopa tavallista korkeammalla. Kainuun alueen säännösteltyjen järvien pinnat ovat pääosin
Sinilevätilanne yhä rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla
30.7.2020
Vakiohavaintopaikoista edelleen vain Lappeenrannan Haapajärvellä sekä ulkomerialueella Haapasaaren ympäristössä on runsaasti levää. Muilla havaintopaikoilla todetut levämäärät ovat olleet vähäisiä tai levää ei ole havaittu lainkaan.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.9.2022
29.9.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,82. Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Elo-syyskuun vähäsateisuus on muuttanut alkukesän hyvän vesitilanteen selvästi keskimääräistä kuivemmaksi,
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.11.2021
26.11.2021
Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+81,75 m, eli noin 20 cm korkeammalla ajankohtaan nähden. Vedenpinta on juoksutusten myötä laskenut ja laskee edelleen keskiennusteen mukaan noin 10
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.2.2020 (Pohjois-Savo)
27.2.2020
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,45. Taso on 47 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan juoksutus on täysillä ja avattu lisäksi pienesti Naapuskosken patoa.
Helteet ovat lisänneet sinilevien määrää Kaakkois-Suomen vesillä
24.6.2021
Kuva: Tuuli ja sateet ovat sekoittaneet Lappeenrannan Haapajärven veden eikä sinilevää järvellä vielä ole kuin vähän veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen levähavainnoinnissa on muutamia ilmoituksia runsaista levähavainnoista
Sateet nostavat vedenpintoja erityisesti Vaasan pohjoispuolisissa vesistöissä
18.11.2020
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 18.11.2020. Tämän viikon suurimmat sateet kohdistuvat todennäköisesti Vaasan pohjoispuolisiin jokilaaksoihin. Tämän viikon aikana sadetta voi kertyä yli 50
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.12.2022
29.12.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,02. Nyt taso on 7 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta näyttää kääntyneen hitaasti laskevaksi. Lähipäiviksi ennustettu lämpimämpi jakso
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.5.2021
27.5.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,56. Pinta lienee tämän kevään osalta ylimmillään. Nyt taso on 9 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset ovat olleet täysitehoisesti
Helmikuun vesitilannekatsaus: Pohjalaisjoissa kolme tulvahuippua ja pohjavedet korkealla (Pohjalaismaakunnat)
3.3.2020
Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi koko helmikuun 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Helmikuun aikana pohjalaisjoet ovat olleet kolme kertaa
Pohjavedet laskussa – vähäsateinen ja kuuma kesä voi kuivattaa kaivon
6.8.2021
Järvet jatkavat vielä laskuaan monin paikoin. © Lauri Ahopelto Kuivan ja kuuman kesä- ja heinäkuun vuoksi pohja- ja pintavesivarannot sekä maankosteus ovat monin paikoin alhaisia. Runsasvetisen
Evijärven juoksutuksessa muutoksia Kattilakosken vesivoimalaitoksen turbiinikokeiden vuoksi
21.10.2022
Oy Herrfors Ab:n Kattilakosken vesivoimalaitoksella Ähtävänjoessa Evijärvellä suoritetaan vesivoimalaitoksen turbiinilla kokeita torstaina 27.10.2022. Tämän vuoksi Evijärven juoksutuksessa on erityisjärjestelyjä tästä loppuviikosta alkaen. Turbiinikokeissa optimoidaan turbiinin
Metsähallitus rakentaa vesiensuojelua tehostavan tulvakosteikon Aurejärven valuma-alueelle
22.1.2020
Metsähallitus huolehtii vastuullisuudestaan panostamalla vesiensuojelun tasoon metsätaloudessa. Tähän liittyy myös Ylöjärvellä sijaitsevaan Teeriojaan säätelypadon avulla toteutettava tulvakosteikko. Nyt toteutettava kosteikko tehostaa metsätalouden vesiensuojelua Aurejärven valuma-alueella.
Yhdyskuntien jätevesien satunnaispäästöt (Yhteissatu) – päätösseminaari 16.2.2022
27.1.2022
Jätevesien satunnaispäästöt, eli viemäriverkostojen ylivuodot ja jätevedenpuhdistamoiden ohitukset, kattavat noin 0,2 % jätevesien kokonaismäärästä. Kokonaiskuormituksena määrä on pieni, mutta saattaa paikallisesti aiheuttaa merkittäviä ympäristö- ja
Kadut voivat tulvia ensi viikolla Etelä- ja Lounais-Suomen taajamissa – sadevesiviemärit kannattaa avata
16.12.2022
Lämmin sää ja vesisateet saavat ennusteiden mukaan kadut tulvimaan Etelä- ja Lounais-Suomessa ensi viikon maanantain ja torstain välillä. Tulvimista edesauttaa viime päivinä kaduille kertynyt lumi
Vatten.fi – Suomen kattavin vesitieto pian myös ruotsiksi!
24.11.2021
Vesi.fi-verkkopalvelun ruotsinkielinen versio Vatten.fi julkaistaan joulukuussa 2021. Ruotsinkielinen Vatten.fi-palvelu valmistuu kovaa vauhtia pinnan alla. Kehitystyö jatkuu myös julkaisun jälkeen. Palvelua on kovasti odotettu ja nyt
Sinilevät runsastuneet merialueilla, sisävesissä tilanne tavanomaisempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)
15.7.2021
Sinilevätilanne on huonontunut merialueilla ja levää on havaittu laajoilla alueilla. Sisävesien osalta tilanne on tavanomaisempi, joskin yksittäisillä järvillä sinilevää voi esiintyä runsaastikin. Merialueilla sinileväesiintymiä on
Vettä on riittänyt pohjalaisvesistöissä (Pohjalaismaakunnat)
6.2.2020
Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi tammikuussa 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Samoin pohjalaisjärvien vedenpinnat ovat pääosin tavanomaista korkeammalla. Säätilan
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.5.2022
25.5.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,62. Nyt taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallavesi on noussut tämän vuoden alimmasta 60 cm. Vedenpinta on
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.8.2021
26.8.2021
Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+ 81,40 m, joka on enää noin 10 cm ajankohdan mediaaniarvon alapuolella. Ennusteiden mukaan tulovirtaamat ovat kasvussa ja sitä myötä myös
Sinileväkesä rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
28.8.2020
Levähavaintoja Kaakkois-Suomen järvillä on vähän myös tällä viikolla. Sisämaan vakiohavaintopaikoista vain Lappeenrannan Haapajärvellä on edelleen havaittu sinilevää. Muilta havaintopaikoilla on saatu vain vähän havaintoja ja
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.5.2020 (Pohjois-Savo)
28.5.2020
Kevättulvat jäivät pieniksi koko Pohjois-Savossa. Iisalmen reitin tulvaherkissä järvissä tarvittiin vain puolet juoksutuskapasiteetista pitämään pinnat tulvarajojen alla. Loppujen lopuksi vedenpinnat ovat kuitenkin varsin keskimääräiset ajankohtaan
Kesäkuun vesitilannekatsaus: Vähäsateinen ja lämmin sää on laskenut järvien, jokien ja pohjaveden pinnat tavanomaista alemmalle tasolle (Pohjalaismaakunnat)
23.7.2020
Pohjalaismaakunnissa jokien virtaamat olivat kesäkuussa 2020 ajankohtaan nähden hyvin pieniä. Luonnonjärvien ja tekojärvien pinnat laskivat jo kesäkuun aikana loppukesälle tyypillisille tasoille. Monet alueen säännöstellyistä järvistä
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.4.2021
29.4.2021
Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+ 81,94 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran kolmessa vuodessa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä lähes 20 cm, tasolle NN+82,12
Sinilevätilanne rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
9.7.2020
Tuulinen ja sateinen sää on viilentänyt ja sekoittanut vedet ja sinilevätilanne on rauhoittunut. Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä, lukuun ottamatta Lappeenrannan Haapajärveä,
Sinilevätilanne parantunut sekä merialueilla että sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
25.8.2022
Sinilevätilanne on parantunut varsinkin avomerellä ja viikonlopun runsaat leväkukinnat ovat pääsääntöisesti hajonneet. Sinilevät ovat vähentyneet myös sisävesissä. Merialueilla sinileväesiintymiä on edelleen havaittu koko Saaristomeren alueella
Mennäänkö metsätaloudessa Ojasta allikkoon?
8.6.2022
Moni kirkas ja kalaisa metsäpuro ja järvi on liettynyt ja tummentunut metsätalouden hajakuormituksen seurauksena. Hakkuut, maanmuokkaus, ojitukset, puuston lisääntyminen ja kuusivaltaistuminen, kuten myös ilmastonmuutoksen myötä
Vesi.fi sai kiitosta selväsanaisuudesta
1.12.2020
Vesi.fi-sivusto sai kiitosmaininnan Vuoden selväsanainen 2020 -kilpailussa. Kotimaisten kielten keskuksen järjestämä kilpailu oli suunnattu virastoille tai työryhmille, jotka ovat edistäneet asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän virkakielen
Puhtaan juomaveden merkitys
10.8.2021
Suomalainen talousvesi on puhdasta, raikasta, kirkasta ja maistuu hyvältä. Siihen voidaan luottaa ja se on yksinkertaisesti maailman parasta. Näin ystävät vastasivat, kun pyysin heitä kuvaamaan
Vedenkorkeudet Hämeessä nousseet reilusti
4.2.2020
Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat pääsääntöisesti ajankohdan keskitason yläpuolella, ja vedenkorkeudet ovat paikoin edelleen nousussa. Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti ranta-alueiden ja selkäosien tai virtavesipaikkojen välillä. Jään
Pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Hollolan Kirkonseudulla ja Hälvälänkankaalla (Häme)
12.12.2022
Hollolan Kukonkoivu-Hatsinan ja Kirkonseudun pohjavesialueilla aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikon 50 loppupuolella ja koko rakenneselvitystyö valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Tutkimukset
Miten sisävesien kalankasvatuslaitosten ravinnekuormitusta voitaisiin vähentää?
9.10.2020
Suomen sisävesialueen kalankasvatus on pysynyt melko samanlaisena vähintään viimeiset pari vuosikymmentä. Vaikka kiertovesikasvatus on yleistynyt, perinteisemmille sisävesien kalankasvatuslaitoksille on myönnetty pikemminkin pienempiä ympäristölupia kuin ennen.
Sinilevähavainnot viime viikon tasolla – viilentynyt vesi hillitsee levien kasvua
23.9.2021
Sinilevää näkyi kuudella valtakunnallisella leväseurantapaikalla Pirkanmaalla. Pirkanmaan ELY-keskuksen viikoittainen levätiedotus jatkuu vielä ensi viikolla. Viikolla 38 runsaasti sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Valkeakoskella Vanajaveden
EU-komission Missio Meritähti kannustaa vesiensuojeluun
19.3.2021
EU-komissio on käynnistänyt Missio Meritähden tukeakseen merten, rannikoiden ja sisävesien puhdistamista ja ennallistamista. Meritähti-mission tarkoituksena on tutkia ja ennallistaa Euroopan merten ja makeiden vesien ekosysteemit
Kaakkois-Suomen sisävesillä levätilanne rauhallinen, Suomenlahden avomerialueella pintakertymiä Haapasaaren – Suursaaren tienoille asti
14.7.2022
Lämmin sää ei ole vielä lisännyt sinilevähavaintoja sisävesillä, voimakkaat sateet ja tuulet ovat sekoittaneet mahdolliset levät vesimassaan. Suomenlahden avomerialueella on havaittu sinilevälauttoja. Pintavedet ovat sekä
Pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Kalvolassa
19.5.2021
Hämeenlinnan Kalvolassa sijaitsevilla Könnölän, Huntinkivenkankaan ja Saapaslamminharjun pohjavesialueilla aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikolla 21 maatutkaluotauksilla. Ensi syksyn ja talven aikana
Pohjavesialueen geologista rakennetta selvitetään Janakkalan Kalpalinnanmäellä (Häme)
15.11.2022
Kalpalinnanmäen pohjavesialueella aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikolla 47 ja koko rakenneselvitystyö valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Tutkimukset sijoittuvat Hiidenjoen sillan ja
Kaivoveden analyysitulkki vesi.fi-palveluun
16.10.2019
Kaivoveden analyysitulkki on erityisesti kaivonomistajille tarkoitettu työkalu kaivoveden laadun arvioimiseen. Analyysitulkkia voivat hyödyntää myös muut kaivoveden laatuasioiden parissa työskentelevät.
Sinilevää sisäsaaristossa, sisävesillä sinilevät runsastuneet (Varsinais-Suomi, Satakunta)
12.8.2021
Merialueilla sinilevähavainnot painottuvat Saaristomeren itäisille alueille, sisäsaariston suojaisiin osiin. Sisävesillä sinilevät ovat paikoin runsastuneet. Sinilevää havaittiin ELY-keskuksen vakioseurannassa viidellä järvellä. Merialueilla sinilevää havaittiin kuluvan viikon
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.11.2022
25.11.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,01. Nyt taso on enää 3 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vesi on noussut 22 cm kuukauden alusta. Nyt
Sinilevätilanne vaihteleva Saaristomerellä ja Selkämerellä, sisävesissä viime viikkojen kaltainen (Varsinais-Suomi, Satakunta)
11.8.2022
Viime viikonlopun kovien tuulten myötä sinilevät sekoittuivat vesiin ja alkuviikon lämpimän sään seurauksena runsastuivat paikoitellen koko merialueella. Avomerellä sinilevät runsastuivat etenkin Saaristomeren eteläosassa. Sisävesissä sinilevää
Pohjois-Karjalan toukokuun vesitilanne
7.6.2021
Hellepäiviä oli maakunnassa kahdesta kolmeen ja kuukauden sademäärä kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Järvien vedenkorkeudet olivat toukokuun lopussa yleisesti tavanomaista ylempänä. Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuu oli Pohjois-Karjalassa
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.6.2022
30.6.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,32. Nyt taso on 2 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallavesi on laskenut kevään tulvahuipusta 30 cm. Kallaveden lisäjuoksutus on
Pohjois-Karjalan elokuun vesitilanne
7.9.2020
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa puolisen astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin elokuun keskilämpötilaksi 14,4 astetta, kun se tavallisesti on 13,7 astetta. Vastaavasti
Sinilevä sekoittunut vesikerroksiin sekä merellä että järvissä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
7.7.2022
Sinilevää on edelleen havaittu meri- ja järvialueilla. Havainnot painottuvat Saaristomerelle. Avomerialueen sinileväkasvustot ovat sekoittuneet pintaveteen. Myös järvissä on havaittu vähäisiä määriä sinilevää. Merialueilla sinilevää havaittiin
Pohjalaismaakunnissa tehty sinilevähavaintoja sekä merialueilla että sisävesillä (Pohjalaismaakunnat)
30.6.2022
Juhannuksena alkaneet helteet ja tyyni sää muuttivat pohjalaismaakuntien sinilevätilanteen nopeasti. Juhannuksena alkaneet helteet ja tyyni sää muuttivat pohjalaismaakuntien sinilevätilanteen nopeasti. Kuluneen viikon aikana Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla
Järvivesi on tavallista lämpimämpää – sinileviä havaittiin kolmella järvellä (Pirkanmaa)
10.6.2021
Leväseurannassa on havaittu sinilevää kolmella pirkanmaalaisjärvellä. Järvivesien pintalämpötila poikkeaa usealla mittauspisteellä jopa 4–5 astetta ajankohdan keskiarvosta. Pirkanmaalla havaittiin viikolla 23 vähän sinileviä kolmella valtakunnallisen leväseurannan
Kaakkois-Suomen vesillä joitakin havaintoja sinilevistä
7.7.2022
Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, sinilevähavaintoja on alkuviikon aikana ollut edelleen vain muutamalla Kaakkois-Suomen sisävesien vakiohavaintopaikoista. Yleisöhavaintojakin sinilevistä on vesi.fi -palvelun kautta tullut
Sinilevä runsastunut Lounais-Suomen rannikkovesissä, myös sisävesillä havaintoja (Varsinais-Suomi, Satakunta)
30.6.2022
Sinilevä on runsastunut merialueilla, ja havainnot painottuvat Saaristomeren sisä- ja välisaaristoon. Avomerialueen sinilevähavainnot sijoittuvat enimmäkseen ulkosaariston suojaisiin kohtiin. Myös järvissä on havaittu vähäisiä määriä sinilevää,
Puupuhdistamot tekevät ojista ravinnesieppareita ja hyönteishotelleja
11.10.2022
Puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi vähentää merkittävästi vesistöihin päätyvää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta. Uuden tutkimuksen mukaan esimerkiksi fosforipitoisuudet alenivat jopa 30–50 prosenttia. Puhdistuminen
Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä keskiarvotasolla ja lunta on paikoin runsaasti
22.2.2022
Viime viikon suurimmat sateet nostivat Etelä-Suomen vesistöjen vedenkorkeuksia pieneen talvitulvahuippuun. Pakastunut sää käänsi vedenkorkeudet viikonloppuna kuitenkin laskuun. Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Lumisateet
Kerro mielipiteesi vesistöjen tilan parantamisesta!
8.6.2020
Suomen ympäristökeskuksen uutinen 4.6.2020 EU:ssa alkaa vuonna 2021 tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma Horisontti Eurooppa. Ohjelma sisältää myös missiolähtöisen tavan toteuttaa ja rahoittaa tutkimusta ja innovointia.
Valuma-aluesuunnittelussa huomioidaan erilaisia näkökulmia
17.8.2021
Viljelijä tuskailee, kun peltoalaa jää tulvien alle, ojat ovat täynnä vettä ja toisaalta kesällä kasteluvedestä voi olla pulaa. Virkistyskäyttäjät kauhistelevat järven umpeenkasvua ja sinileviä. Peratusta
Lounais-Suomen merialueilla sinilevää veteen sekoittuneena, sisävesialueilla levätilanne vakaa
30.7.2020
Kuluneen viikon sinilevätilanne Lounais-Suomen alueella on pysynyt pääosin edellisviikkojen kaltaisena. Merialueilla levää on vaihtelevissa määrin etupäässä veteen sekoittuneena, mutta tyynillä paikoilla pintakukintojakin esiintyy. Sisävesialueilla on
Maaliskuun vesitilannekatsaus: Lumen vähäisyys vaikuttaa pohjalaisjärvien säännöstelyyn, pohjavedet hyvällä tasolla
1.4.2020
Pohjalaismaakunnissa on poikkeuksellisen vähän lunta ja jäätä. Joet ovat keskeisiltä osiltaan jäättömiä ja järvien jääpeite on normaalia ohuempaa ja hauraampaa. Monin paikoin lunta ei ole
Sinilevätilanne jatkuu huonona merialueilla, sisävesillä tilanne tavanomaisempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)
21.7.2022
Sinilevää havaittiin koko Saaristomeren alueella sekä Selkämerellä. Sisävesillä levät ovat hieman runsastuneet viime viikosta. Lämmin ja heikkotuulinen sää voi pahentaa tilannetta. Merialueilla sinilevää on havaittu vaihtelevassa
Sinilevät paikoitellen runsastuneet Saaristomerellä, sisävesissä sinilevätilanne viime viikkojen kaltainen (Varsinais-Suomi, Satakunta)
2.9.2021
Viime viikonlopun ja alkuviikon kesäisen lämpimän ja aurinkoisen sään myötä sinilevät runsastuivat paikoitellen Saaristomeren alueella erityisesti alkuviikosta, mutta loppuviikkoa kohden sinilevähavainnot vähenivät. Sisävesissä sinilevää on
Sinilevätilanne maltillinen meri- ja sisävesialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)
29.7.2021
Sinilevätilanne on rauhoittunut etenkin avomerialueilla tuulisen sään vuoksi. Sisävesialueilla tilanne on ajankohtaan nähden tavanomainen. Merialueilla Saaristomeren ulkosaaristossa sinileviä ei havaittu kuluvalla viikolla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa.
Sinilevää havaittu vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
2.7.2020
Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä tällä viikolla, runsaita levähavaintoja on ollut vain Iitin Urajärvellä ja Lappeenrannan Haapajärvellä. Pintaveden lämpötilat ovat 20 asteen
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.4.2022
28.4.2022
Kallaveden vedenkorkeuden ennustetaan nousevan tasolle NN+82,19 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Havaittu vedenkorkeus 27.4.2022 on NN+81,82 m. Vedenkorkeus on noin
Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitason tuntumassa
27.10.2020
Pintavedet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa tai jonkin verran ajankohdan keskitasoa alempana. Myös jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskiarvoja. Suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet
Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme)
5.12.2022
Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme) Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan säännöstelemättömillä järvillä vedenkorkeudet ovat tavallista alempana. Vanajaveden vedenkorkeus on tavanomaisella tasolla, mutta tulevana
Runsasluminen talvi nosti vedenkorkeuksia paikoitellen Hämeen alueella poikkeuksellisen korkealle
11.5.2022
Kevään tulvahuiput on osin ohitettu Hämeen alueella. Vesi nousi pelloille, katkaisi joitakin pienempiä teitä ja kevyenliikenteenväyliä, nousi pihoille sekä uhkasi vapaa-ajanasutuksia, sauna- ja varastorakennuksia ja
Lumisateet ovat hidastaneet Etelä-Savon vesistöjen jäätymistä joulukuussa
21.12.2022
Etelä-Savon järvien jääpeitteen kokonaispaksuus vaihtelee järvestä riippuen 3–15 senttimetrin välillä. Myös järven sisällä voi jäänpaksuuksissa olla huomattavia eroja. Pertunmaan Peruvettä lukuun ottamatta jäänpaksuus on alueellisilla
Kipsitalkoot vesien tilan parantamiseksi hyvässä vauhdissa
23.6.2022
KIPSI-hanke mahdollistaa viljelijöille maksuttoman peltojen kipsikäsittelyn sekä kahden tunnin ilmaisen kipsineuvonnan. Haku on auki nyt osoitteessa www.kipsinlevitys.fi. Myös neuvontaa haetaan samasta osoitteesta. Peltojen kipsikäsittely on herättänyt
Järvissä on paljon muutakin kuin vettä
5.8.2020
Vesissä on ihmiselle ensisilmäyksellä näkymätön eliömaailma, johon kuuluu suunnattoman paljon erilaisia otuksia, joilla kaikilla on oma merkityksensä. Järvi on eliöiden kolmiulotteinen koti, jonka kaikissa kerroksissa
Metsäojituksella on myös positiivisia vaikutuksia
12.10.2021
Suometsätaloudella on tärkeä merkitys Metsäojitusta kohtaan on viime aikoina esitetty kovaa kritiikkiä – osin syystäkin. Nykytiedon valossa on helppo heittää, että soita ei olisi pitänyt
Hämeessä ei ole yhtään huonoksi luokiteltua järveä tai jokea
2.3.2022
Hämeen ELY-keskus on julkaissut Kanta- ja Päijät-Hämettä koskevan vesienhoidon toimenpideohjelman. Ohjelmassa kuvataan vesistöjen ja pohjavesien tilaa, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä esitetään toimenpiteitä, joilla pinta- ja
Sinilevää havaittu sekä merialueilla että sisävesillä (Pohjalaismaakunnat)
14.7.2022
Kuluneen viikon aikana sinilevää havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä pohjalaismaakunnissa. Vähäisistä sinileväesiintymistä tehtiin havainto Pietarsaaren edustalla Luodon rannikkoalueella, Mustasaaren Karperönjärvellä, Evijärven Sillankorvan sekä Ähtärinjärven Mustaniemen
Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomen vesillä
9.6.2022
Kuvateksti: Lappeenrannan Haapajärven veden pinnalla näkyy siitepölyä. Kaakkois-Suomen merialueille ei vielä ole levää havaittu. Myöskään satelliittikuvissa ei näy samentumia. Sen sijaan siitepölyä on veden pinnalla
Sinileväesiintymiä Pohjalaisvesistöissä
13.8.2020
Sinilevää on havaittu viikolla 33 monin paikoin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteillä. Myös tämän kesän sinileväkukinnat ovat noudattaneet totuttua kaavaa sen suhteen, että esiintymät ovat
Sinilevät hieman lisääntyneet Saaristomerellä, sisävesillä tilanne rauhallinen (Varsinais-Suomi, Satakunta)
1.7.2021
Sinilevät ovat hieman lisääntyneet Saaristomerellä viime viikosta. Sisävesialueilla tilanne on ainakin toistaiseksi pysynyt rauhallisena ja viimeviikon kaltaisena. Tiedotteen kuva on kuvituskuva. Merialueilla sinilevät ovat runsastuneet
Kaakkois-Suomen vesillä ei vielä runsaasti sinilevähavaintoja
8.7.2021
Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, tuulet ovat sekoittaneet vesiä ja runsaita sinilevähavaintoja ei vielä vakiohavaintopaikoissa ole havaittu. Pintavedet ovat sekä Suomenlahdella että järvialueilla
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.8.2022
26.8.2022
Kallaveden vedenkorkeus on laskenut kevään tulvakorkeudesta noin 70 cm. Vedenpinnan lasku on hidastunut viimeaikaisten sateitten ansiosta, mutta keskiennusteen mukaan vedenpinta laskisi syyskuun loppuun mennessä vielä
Merialueilla sinilevää paikoin runsaasti, sisävesialueilla tilanne hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
28.7.2022
Saaristomeren sisäsaaristossa sinilevää paikoin runsaasti, ulkosaaristossa tilanne parantunut viime viikosta. Selkämeren rannikolla levätilanne melko hyvä. Järvillä levämäärät vähentyneet viime viikosta. Saaristomerellä sinilevää on sisäsaaristossa monin
Sinilevätilanne Lounais-Suomen sisävesissä viime viikon kaltainen, Selkämerellä tilanne heikentynyt
13.8.2020
Lounais-Suomen vakiohavaintopaikkojen sinilevätilanteessa ei kuluneella viikolla ole tapahtunut suuria muutoksia. Sisävesialueilla levätilanne on hyvin edellisviikon kaltainen. Merialueilla havaintoja on tehty osin uusilla havaintopaikoilla ja satelliittikuvien
Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitasolla tai keskitasoa ylempänä
15.1.2021
Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä pääsääntöisesti ajankohdan keskitasolla tai jonkin verran keskitasoa ylempänä. Pakkasen kiristyminen voi aiheuttaa avoimiin virtavesiin hyydön muodostusta ja vedenkorkeuden nopeaa nousua. Pohjavedenpinnat
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tavanomaista suurempiin tulviin
18.5.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on yhdessä Tulvakeskuksen kanssa päivittänyt alueen tulvaennustetta. Iijoella on edelleen mahdollisuus ennätystulvaan mikäli sää lämpenee nopeasti
Metsätalouden suojavyöhykkeiden mallintamiseen uusi työkalu (Pirkanmaa)
7.12.2020
Metsätalouden suojavyöhykkeiden mitoitukseen ja sijoittamiseen maastoon on valmistunut uusi työkalu. Pirkanmaalle suunnatun mallin on rakentanut Suomen Metsäkeskus Pirkanmaan ELY-keskuksen tilauksesta. Työkalua voivat käyttää mm. tahot,
Suomi allekirjoitti sitoumuksen, joka edistää kestävää ja oikeudenmukaista veden käyttöä
15.11.2021
Suomi allekirjoitti 5.11. Glasgow’n ilmastokokouksessa Fair Water Footprints –julistuksen. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen sitoumus vastuulliseen veden käyttöön. Vesi on avainasemassa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja myös sen
Lämmin alkukesä luo otolliset puitteet hyytelösammaleläimen esiintymiselle
15.6.2020
Kesä on alkanut melko lämpimänä ja järvivesien lämpötila noussut tasolle, joka alkaa olla suotuisaa hyytelösammaleläimen (Pectinatella magnifica) esiintymiselle. Hyytelösammaleläin on sisävesien vieraslaji, joka esiintyy runsasravinteisissa
Pirkanmaan lauha ja sateinen talvi aikaisti järvien vedenkorkeuksien nousua ja lisäsi fosforikuormitusta
1.6.2020
Viime talvi oli Suomessa hyvin lämmin ja sateinen. Etelä-Suomessa jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet nousivat huippuunsa poikkeuksellisen aikaisin jo maaliskuussa. Runsaat sateet tulivat talven aikana
Kokemäenjoen tammikuun tulva näkyy Pirkanmaalla vedenkorkeuksissa
26.1.2023
Tammikuun puolenvälin lämpimät päivät sekä sateet nostivat Etelä-Suomessa jokien virtaamia tulvalukemiin. Pirkanmaan keskeisiin säännösteltyihin järviin varastoitiin tulvahuipun aikana vettä Kokemäenjoen tulvahuipun pienentämiseksi. Tammikuun lämmin jakso
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 21.4.2022
21.4.2022
Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäinen tulvahuippu viikon sisällä. Pohjois-Pohjanmaan tulvahuippujen ennustetaan jakaantuvan kahteen osaan, koska sään ennustetaan viilenevän ensi viikolla huomattavasti. Oulun ja sen eteläpuolisten jokivesistöjen ensimmäinen tulvahuippu
Kansalaiset ovat havainneet sinilevää monissa järvissä Pirkanmaalla, kuivuus ei vielä juurikaan näy pohjavedenkorkeudessa
8.7.2021
Järviwikiin kirjattiin viikon aikana runsaasti yleisöhavaintoja sinilevästä, mutta valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla levää havaittiin vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Pitkään jatkunut helle ei näy pohjavesien vedenkorkeuksissa.
Kuiva ja helteinen kesä laskenut vedenpintoja Etelä-Savossa – myös pohjavedet laskussa
6.8.2021
Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat laskeneet voimakkaasti vähäsateisen ja kuuman kesän johdosta. Myös pohjavesivarannot ovat laskeneet ja maankosteus on alhainen. Viime päivien sateet ovat hieman helpottaneet
Syyskuussa järvien vedenpinnat edelleen alle keskimääräisen tason (Pohjalaismaakunnat)
7.10.2021
Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat syyskuussa edelleen olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet keskimääräistä pienempiä. Syyskuun sateet jäivät melko vähäisiksi. Maaperän vesivarastoissa oli vajausta
Kipsihaku innoitti viljelijät yhteisiin vesienhoitotalkoisiin
16.8.2022
Maksutonta peltojen kipsikäsittelyä pystyi tänä vuonna hakemaan koko Suomen rannikkoalueella. Kipsihaku herätti suurta kiinnostusta, ja laajentuneen hankkeen myötä kipsinlevityshakemuksia tuli kaikkiaan noin 37 000 hehtaarille. Saaristomeren
Ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjaveteen
31.1.2020
Suuressa osassa maata vallinnut hyvin lauha talvisää on herättänyt monet miettimään ilmastonmuutosta. Usein mielletäänkin, että ilmastonmuutoksella tarkoitetaan vain ilmaston lämpenemistä, vaikka todellisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena erilaiset
Jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista
25.1.2023
Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista. Viilentynyt sää ja vähäiset sademäärät ovat helpottaneet tilannetta. Keskiviikkona lämpötila kohoaa sääennusteiden mukaan suuressa osassa
Lunta oli helmikuussa keskimääräistä enemmän (Pohjalaismaakunnat)
3.3.2022
Helmikuussa koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella oli keskimääräistä enemmän lunta. Myös lumen vesiarvo eli lumikuorma on keskimääräistä suurempi. Virtaamat, pohjavedenpinnat ja jokien vedenlaatu olivat pääasiassa talvelle
Elokuun sateet näkyvät Pirkanmaan järvien korkeuksissa
25.8.2021
Elokuussa on satanut keskimääräistä enemmän, mikä näkyy Pirkanmaan vedenkorkeuksissa. Kuuman ja kuivan jakson takia vielä heinäkuussa säännöstelemättömien järvien vedenpinnat laskivat nopeaa vauhtia, mutta nyt järvien
Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2021
26.8.2021
Helteet edistivät sinilevien kasvua alkukesällä – heinäkuun puolivälistä lähtien suurimmassa osassa vesistöjä sinileväkukintoja oli silti keskimääräistä vähemmän Sinilevätilanne on vaihdellut kesän aikana sekä järvillä että
Lumien sulaminen alkoi ja jokien virtaamat kasvoivat maaliskuun puolivälissä (Pohjalaismaakunnat)
4.4.2022
Pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tavanomaisia maaliskuun alkupuoliskolla. Maaliskuun puolivälin lämpimät kelit nostivat pohjalaisjokien virtaamia etenkin rannikon pienillä vesistöalueilla, kuten Laihianjoella ja Maalahdenjoella. Maaliskuun lopulla sää
Pohjalaisjokien tulvahuippu lähestyy – kannattaa varautua
18.4.2022
Lumet sulavat nyt nopeasti pohjalaismaakunnissa. Pääsiäisajan sää on ollut lämmin ja alkavalle viikolle ennustetaan jopa yli + 15 asteen lämpötiloja ja yöpakkaset jäävät vähäisiksi. Koska
Sinilevää havaittu pohjalaisvesistöissä
23.7.2020
Viikolla 30 sinilevää on havaittu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen levähavainnointipisteillä. Tällä viikolla valtakunnallisen leväseurannan havainnointipisteillä levää tavattiin hieman Lappajärven Kivitipun edustalla, Västra Gloppetin rannikkoalueella Storbådanissa (Vöyri) ja
Vesikerrokset vaikeuttavat liikkumista Etelä-Savon jäillä
11.2.2022
Etelä-Savon järvien jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelevat järvestä riippuen 35–51 cm:n välillä, mutta järvien eri osissa jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja. Tällä hetkellä jään päällä on vaihteleva
Pirkanmaan kevättulvista tulossa paikoin keskimääräistä suurempia
25.3.2021
Lähipäivinä on odotettavissa Pirkanmaalla nopeaa lumen sulamista, mikä voi näkyä järvissä paikoin nopeanakin vedenkorkeuden nousuna. Lunta on saatu tänä talvena runsaasti viime vuosiin verrattuna. Kevättulvat
Merellä huono sinilevätilanne hieman helpottanut, järvillä sinilevää vain vähän
28.7.2022
Valtakunnallinen sinilevätilanne on hieman parantunut viime viikosta. Järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet tuulisen ja sateisen sään seurauksena, ja sisävesien tilanne on edelleen tavallista parempi. Merialueiden huono
Säiden viileneminen siirtää Ii- ja Kuivajokien tulvaa toukokuun lopulle (Pohjois-Pohjanmaa)
30.4.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Pohjois-Pohjanmaalla lämpötilat säilyvät viileänä ja lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan jatkuvan toukokuun alkupuolelle asti.
Pohjois-Pohjanmaan kevään tulvahuipuista odotetaan tavanomaisia
14.4.2021
Pohjois-Pohjanmaan kevään tulvahuippujen odotetaan olevan tavanomaisen suuruisia. Kiiminkijoen eteläpuolisella alueella tulvahuippuja odotetaan saapuvaksi huhtikuun loppupuolella. Mahdolliset suuret vesisateet voivat kuitenkin muuttaa tilannetta ja aiheuttaa odotettua
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 6.4.2022
6.4.2022
Pohjois-Pohjanmaalla Oulua ja siitä eteläisemmillä jokivesistöissä tulvista voi tulla keskimääräistä suuremmat. Mikäli kylmä sää jatkuu myös jääpatotulvariski kasvaa. Useimmilla valuma-alueilla ennustettu tulvahuippu on huhtikuun lopussa
Valtakunnallisen leväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2020
28.8.2020
Sinilevätilanne on kuluneena kesänä ollut vaihteleva sekä sisävesillä että merialueilla. Sinilevähavaintojen määrä noudatti kesä−elokuun aikana varsin tiiviisti sääolosuhteita. Järvillä, rannikolla ja saaristossa sinileväkesä alkoi tavanomaista
Tulvakevättä odotellaan eri puolille Lappia (Lappi)
25.2.2020
Lapissa on satanut lunta koko talven poikkeuksellisen paljon. Lumen määrä on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suuri Ivalon alueella, Ounasjoen yläosassa Kittilän alueella ja Kemijoen vesistössä Sodankylän,
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 17.3.2021
17.3.2022
Pohjois-Pohjanmaan kevättulvista tullee Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän vesistömallin mukaan tavanomaisia, vaikka Lesti-, Kala-, Pyhä-, Siika, Temmes- ja Oulujoen valuma-alueille on kertynyt keskimääräistä enemmän lunta. Tulvahuipun suuruus
Jäänsahausta Hellälässä, muualla Lapissa ohuet jäät
31.3.2020
Tornionjoen suualueella Hellälässä aloitetaan jäänsahaus viikolla 15. Jäätä sahataan Näätsaaren ja Pukulmin edustalta noin viiden kilometrin matkalta. Alueella liikkujia varoitetaan avatuista railoista ja jään päälle
Helteet ovat lisänneet merien sinilevähavaintoja, järvien tilanne pysynyt vakaana
30.6.2022
Vesistöt ovat lämmenneet helteiden seurauksena, mikä on johtanut sinilevähavaintojen lisääntymiseen merialueilla. Sinilevähavainnot ovat runsastuneet erityisesti Saaristomerellä sekä Gotlannin pohjoispuolella. Poikkeuksellisen lämpimistä järvivesistä huolimatta sisävesien sinilevätilanne
Pellot ovat muuttuneet järviksi osassa Pirkanmaata – tulvakausi jatkuu jopa juhannukseen
26.4.2022
Tulvavahinkoja on syntymässä laajasti Pirkanmaalla. Pahimmillaan tulva voi kastella peltoja, teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Vähäjärvisillä alueilla ja peltovaltaisilla alueilla tulvahuippu on meneillään. Suurten järvien
Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä–elokuu 2022: Merellä havaittiin tänä kesänä runsaasti sinilevää, järvien sinilevätilanne pysyi viime vuosien tasolla
25.8.2022
Kuluneen kesän sinilevätilanne on vaihdellut muuttuvien sääolosuhteiden mukaan. Merialueiden ja järvien sinilevämäärät olivat huipussaan kesän lämpimimpinä ajanjaksoina heinäkuun ja elokuun puolivälissä. Heinä–elokuun taitteen viilentyneet säät
Sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, lämmin ja tyyni sää voi lisätä pintakukintojen määrää loppukesällä
18.8.2022
Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt tasaisena koko maassa. Lämpimien säiden seurauksena järvivesi on hieman keskimääräistä lämpimämpää, mikä ylläpitää sinilevien kasvua. Merialueilla sinilevän määrä on edelleen pitkän
Sateet nostavat vedenpintoja: ”Kohta on aika nostaa veneet veden äärestä”
14.10.2021
Syyssateet nostavat vedenkorkeuksia lähiviikkoina Pirkanmaalla. Veneet kannattaa siirtää turvaan. Loivilla rannoilla rantaviiva voi nousta jopa metrejä. Järvien vedenpinnat ovat olleet maakunnan itäosissa ajankohtaan nähden keskimääräisiä
Runsaat sateet nostivat joet tulvakorkeuksiin ja heikensivät happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)
9.12.2020
Marraskuussa runsaat sateet nostivat pohjalaisjoet tulvakorkeuksiin jopa kolmeen kertaan. Sateiden vuoksi happamuustilanne vesistöissä on ollut huono. Pohjavedenpinnat ovat jopa yli keskiarvojen, mikä on paikoin aiheuttanut
Suunnitteletko rannan ruoppausta tai laiturin rakentamista?
24.2.2022
Rantamökin omistajilla on erilaisia toiveita mökkirannastaan ja laiturista. Mökkiläisen ei kuitenkaan kannata tilata kaivinkonetta ruoppaamaan rantaa ja tekemään pengertä laituria varten hetken päähänpistosta. Lupa aluehallintovirastolta
Edessä voi olla pahin tulvakevät vuosikymmeniin Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä
13.4.2022
Tulvavahinkojen riskistä ennustetaan korkeaa etenkin Pirkanmaan itäosissa ja Kanta-Hämeen länsiosissa. Pahimmillaan tulva voi kastella paikallisia teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Tulvakausi on alkamassa lähipäivinä. Suurten
Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti heikossa tilassa
14.10.2021
Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti hyvin heikossa tilassa, selviää uuteen paikkatietoaineistoon perustustuvista arvioista. Tilaa heikentävät erityisesti maatalous- ja metsämaiden mittavat ojitukset ja vuosikymmenten saatossa toteutetut perkaukset
Kyrön- ja Lapuanjoen tulvahuippua pienennetään tekojärvien avulla
21.4.2022
Tulvakeskuksen ennusteiden mukaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen joet saavuttavat tulvahuippunsa pääosin torstaina tai perjantaina (21.–22.4). Kyrönjoen virtaaman ennustetaan nousevan Skatilassa (Mustasaari) runsaan 300 m3/s (kuutiometriä
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus kehottavat varautumaan tulviin
11.5.2021
Sään lämpeneminen kiihdyttää lumen sulamista ja ennusteissa luvataan myös vesisateita. Iijoen tulvasta ennustetaan keskimääräistä suurempaa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus kehottavat varautumaan tulviin. Kiiminkijoen kevättulvasta arvioidaan
Sinilevätilanne rauhallinen – järvillä ja merialueilla ei havaintoja sinileväkukinnoista
6.6.2022
Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2022 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla ja sisävesillä ei ole vielä tehty sinilevähavaintoja. Rantavedessä saattaa kuitenkin esiintyä kellertävää siitepölyä,
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tulviin
3.4.2020
Oulun pohjoispuolisilla vesistöalueilla lunta on huomattavasti keskimääräistä enemmän. Tulva Kiiminki-, Ii- ja Kuivajoella tulee olemaan todennäköisesti keskimääräistä suurempi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaakin varautumaan kyseisillä alueilla tavanomaista
Runsaslumisesta talvesta selvittiin keskimääräisellä kevättulvalla (Pohjalaismaakunnat)
4.5.2022
Pohjalaisjokien alueella oli huhtikuun alussa pääosin selvästi keskimääräistä enemmän lunta ja lumen vesiarvot olivat korkeita. Aurinkoisen ja sateettoman sään sekä yöpakkasten ansiosta tulvahuippu jakaantui melko
Pohjalaismaakuntien tulvariskien hallintasuunnitelmissa varaudutaan tulvien vaikutuksiin nyt ja tulevaisuudessa
29.3.2022
Pohjanmaan lakeudet tunnetaan tulvistaan ja viimeisen kymmenen vuoden aikana tulvia on koettu mm. Ähtävänjoella, Kimonjoella ja Vöyrinjoella, Lapuanjoella, Kyrönjoella, Maalahdenjoella, Närpiönjoella ja Lapväärtin-Isojoella. Tulvat ovat
Merialueilla runsaasti sinilevää, järvillä sinilevän määrä lisääntynyt paikoitellen
8.7.2021
Lämmin ja tyyni sää on edistänyt sinilevien kasvua etenkin merialueilla. Rannikolla sinilevähavaintoja on tehty erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ja Perämeren rannikolla on havaittu poikkeuksellisen runsaita
Ilmastonmuutos kasvattaa tulvariskiä – hallintasuunnitelmat pienentävät sitä
18.3.2022
Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sää- ja vesioloihin liittyviä ääritilanteita. Suomi on pitkä maa ja parina viime vuotena on koettu sekä kokonaan lumettomia ja jäättömiä, että lähes
Järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, merialueilla Vieno-myrsky hillitsi sinilevän kasvua
17.6.2021
Järvillä on tehty sinilevähavaintoja edellisviikkoa enemmän, mutta sinilevän määrä on ollut havainnoissa vähäinen. Merialueilla sinilevätilanne on edelleen rauhallinen. Alkuviikon Vieno-myrskyn vuoksi meriveden pintalämpötilat ovat laskeneet
Iijoen tulvat huipussaan, Kuusamon seudulla tulvahuippu ensi viikolla
26.5.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Lämmenneen sään vuoksi lumen sulaminen on nyt kiihtynyt huippuunsa Iijoen vesistöalueella. Suurin osa Iijoen lumista on sulanut. Tämä
Leväseuranta käynnistyy Kaakkois-Suomessa
3.6.2021
Sinilevähavaintoja ei sisävesillä eikä merialueilla Haapasaarta lukuun ottamatta ole havaittu, mutta siitepölyä on paikoitellen veden pinnalla runsaasti. Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ELY-keskusten yhteinen levähavainnointi käynnistyy
Neljä eriskummallista vuodenaikaa
19.3.2020
Olemme saaneet viime kesästä lähtien todistaa hydrologisessa mielessä eriskummallisia vuodenaikoja. Niin vesien pintalämpötilat, vesistöjen ja pohjavesien vedenkorkeudet kuin lumimäärätkin ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen. Ilmastonmuutoksen myötä
Vesistöjen vedenkorkeusmittausten kahdennus auttaa varautumaan tulviin
18.6.2020
Lapin poikkeuksellinen tulvakevät on vihdoin ohi. Monella eri Lapin vesistöalueella vedenkorkeus nousi lähelle ennätyskorkeuksia ja vahinkoraja ylittyi Rovaniemellä. Tulvakeskuksen eri toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä ja suurella
Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa hoitokalastukset Halikonlahdella (Varsinais-Suomi, Satakunta)
3.9.2020
Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa syyskuussa poistokalastukset Salon Halikonlahden vanhoilla jätevesialtailla. Kohde kuuluu Viurilanlahden Natura-alueeseen ja se on pitkään ollut vesilinnuille tärkeä levähdys- ja sulkasatoalue, jonka vuoksi
Nopea sulaminen lisää Kyrön- ja Lapuanjoen jääpatoriskiä
31.3.2021
Lämpimien säiden seurauksena lumet jatkavat edelleen nopeaa sulamista pohjalaismaakunnissa. Tiistaina 30.3.2021 Kyrön- ja Lapuanjoen vesipinnat jatkoivat nousuaan, vaikka tulvavesiä johdettiin merkittävästi tekojärviin ja säännöstelyihin järviin.
Sinilevähavainnot lisääntyneet sekä järvillä että merialueilla, tilanne loppukesälle tyypillinen
29.7.2021
Sinilevää on havaittu sisävesillä edellistä viikkoa runsaammin. Havainnot painottuvat Suomen eteläosien reheviin järviin ja reheviin lahtiin. Rannikoilla ja Saaristomerellä sinileväkukinnat ovat runsastuneet. Avomerellä merkittäviä pintalevälauttoja
Pirkanmaan sinilevätilanne ajankohtaan nähden rauhallinen
7.7.2022
Viikolla 27 Pirkanmaan alueen sinilevätilanne oli Pirkanmaan ELY-keskuksen seurannan perusteella edelleen rauhoittumaan päin. Kangasalan Kirkkojärvellä havaittiin edellisviikon tapaan runsaasti sinilevää, mutta muilla Pirkanmaan viranomaisseurannan havaintopaikoilla
Lapin tulvien arvioidaan jäävän alle vahinkorajojen
20.4.2021
Kevättulvien arvioidaan tuoreiden ennusteiden perusteella olevan suuruudeltaan keskimääräisiä tai sitä pienempiä Lapin vesistöissä. Ainoastaan Tornionjoen vesistössä hieman keskimääräistä suurempi tulva näyttää melko todennäköiseltä vesistöennusteiden mukaan.
Sateet nostavat järvien vedenkorkeuksia, säännöstelyssä joudutaan tasapainoilemaan Kokemäenjoen tulvien vuoksi (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)
21.2.2020
Tulevan viikonlopun sateet nostavat ennestään suuria vedenkorkeuksia. Tämän vuoksi Pirkanmaan säännöstellyillä järvillä joudutaan tasapainottelemaan juoksutusten kanssa, jotta sekä Kokemäenjoella että järvillä vältyttäisi merkittäviltä tulvavahingoilta. Toistaiseksi
Vuosi vaihtui Pohjois-Karjalassa leudoissa olosuhteissa
12.1.2023
Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Vesistöjen jäänpaksuudet vaihtelevat ja kohvajäätä on merkittävä osa jäänpaksuudesta. Kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjäähän verrattuna. Joulukuun sademäärä oli
Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Suomen järvillä ja merialueilla
9.6.2022
Kuva: Adobe Stock Suomen järvillä ja merialueilla ei ole vielä tehty merkittäviä sinilevähavaintoja. Alkukesän viileä sää ei ole ollut otollinen sinileväkukintojen kehittymiselle. Järvillä ja merellä
Merellä sinilevää edelleen runsaasti, järvien tilanne normaalia parempi
21.7.2022
Merialueiden huono sinilevätilanne jatkuu. Sinileväesiintymiä on nyt kaikilla merialueilla. Runsaasti sinilevää on havaittu erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkoalueilla. Järvien tilanne on edelleen tavallista parempi, mutta
Länsi- ja Pohjois-Suomeen ennustetaan pieniä tai tavanomaisia kevättulvia – vedenpinnat korkealla Päijänteellä ja Kymijoella
23.4.2021
Tiedote 23.4.2021 klo 11.02 SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteisen Tulvakeskuksen kooste koko maan tulvatilanteesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle odotetaan tavanomaista pienempää kevättulvaa lähipäivinä ja Lappiin aikaisintaan
Tulvatilanne vaihtelee Pirkanmaan eri osissa – vedenpinnat edelleen korkealla
11.5.2022
Suuressa osassa Pirkanmaata tulvatilanne on rauhoittunut. Useimpien järvien vedenpinnat kääntyvät viimeistään lähipäivinä laskuun. Laaja-alaisia vahinkoja ei ole odotettavissa, jos sää pysyy poutaisena. Pirkanmaalla kaikkein suurimpien
Juhannusviikolla sinilevähavainnot runsastuneet merialueilla ja Etelä- ja Keski-Suomen järvillä
24.6.2021
Juhannusviikolla sinilevää on havaittu yhä enemmän sekä järvi- että merialueilla. Kesäkuun hellesää on vauhdittanut sinilevän kasvua etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Vaikka sinilevähavaintojen määrä onkin lisääntynyt,
Takatalviviikon runsaat sateet saavat Varsinais-Suomen rannikkojoet tulvimaan lähipäivinä – Satakunnassa kunnon kevättulva odotettavissa myöhemmin huhtikuussa
20.4.2022
Kevättulvat näyttivät Varsinais-Suomessa jäävän vähäiseksi vielä viime viikolla. Vähäsateisen maaliskuun aikana lumipeite katosi suurelta osin. Kuitenkin kuluvan viikon (vko 14) runsaat lumi- ja vesisateet, vesimääräksi
Lapuanjoella testataan automaattista lumen mittausta
28.3.2022
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa meneillään maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jossa testataan automaattista lumen mittausta. Jatkuvasti saatavaa reaaliaikaista tietoa hyödynnetään vesistömallin ennusteita
Saaristomerellä paikoitellen runsaasti sinilevää, järvillä sinilevätilanne valtaosin tavanomainen
1.7.2021
Järvillä sinileväkausi alkanut pari viikkoa tavallista aiemmin “Sisävesillä sinileväkausi on alkanut paria viikkoa aikaisemmin kuin yleensä. Kuitenkin tämän viikon sinilevätilanne järvillä on monin paikoin ajankohtaan
Miehikkälän–Virojoen Tyllinjärvellä koekalastuksia Helmi-elinympäristöohjelmassa
27.8.2021
Miehikkälän–Virojoen Tyllinjärvellä on parhaillaan käynnissä verkkokoekalastukset osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Koekalastusten tavoitteena on selvittää, voitaisiinko hoitokalastuksen avulla kohentaa Tyllinjärven tilaa vesilinnuston kannalta parempaan suuntaan. Millainen on Tyllinjärven
Tulvat lisääntyvät Suomessa, varautumisella pienennetään vahinkoja
29.5.2020
Vahingot tämän kevään tulvista Pohjois-Suomessa voisivat nousta jopa 25 miljoonaan euroon, jos niihin ei olisi ennalta varauduttu. Varautumisella riskejä voidaan vähentää merkittävästi. Ilmasto, sää- ja
Siikajoen Ruukinkosken pohjapato peruskorjataan
9.6.2021
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus peruskorjaa Ruukin kylässä Siikajoen kunnassa sijaitsevan Ruukinkosken pohjapadon ja rakentaa uuden kalojen ja vesieliöiden liikkumisen mahdollistavan väylän. Ruukinkosken nykyinen pohjapato on rakennettu alun
Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä päätti seuraavasta säännöstelysuositusten seurantakaudesta
30.1.2023
Hämeen ELY-keskus uusi syksyllä 2022 kevään 2017 verkkokyselyn, jossa selvitettiin vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Vastauksia kyselyyn
Kesän levätilanteen seuranta on alkanut
2.6.2022
Kesäinen levätilanteen havainnointi ja tiedotus käynnistyi tällä viikolla. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Kaakkois-Suomen vesialueilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä. Myös Tarkka-satelliitin kartoissa ei leväsamentumia ole havaittavissa Kaakkois-Suomenkaan
Lämpöaalto kasvattaa nopeasti Lapin jokien virtaamia
12.5.2021
Tiedote 12.5.2021 klo 10.30 Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Sään lämpeneminen saa Lapin jokien virtaamat tällä viikolla nopeaan nousuun. Lämpöaalto jää kuitenkin ennusteiden mukaan lyhytaikaiseksi
Ennuste: Lapin jokien tulvahuiput vasta touko–kesäkuun vaihteessa
29.4.2021
Kylmä sää viivästyttää Lapin kevättulvia. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan useimpien Pohjois-Suomen jokien tulvahuiput ajoittuvat toukokuun loppupuolelle tai jopa kesäkuun alkuun. Kevättulvien ennustetaan olevan suuruudeltaan pääosin keskimääräisiä
Valtakunnallinen leväkatsaus 23.7.2020: Järvillä hieman viime viikkoa enemmän sinilevää, merialueilla levä sekoittuneena vedessä
23.7.2020
Sinilevää on havaittavissa sekä merialueilla että sisävesillä. Sinilevät ovat tällä hetkellä Suomen läheisillä merialueilla pääosin veteen sekoittuneena. Rannikkomerialueiden sinilevähavainnoista suurin osa on Suomenlahden, Saaristomeren ja
Kuusamon seudulla tulvahuippu tällä viikolla, Iijoen tulvat laskussa
2.6.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Kuusamon seudulla järvien tulvahuiput saavutetaan tämän viikon aikana tai seuraavan viikon alussa, koska lumet ovat sulaneet lähes kokonaan.
Kevättulva voimistunut Uudenmaan ELYn alueella, haittoja liikenteelle
21.4.2022
Keväisen lämmin ja aurinkoinen sää on nopeuttanut viimeistenkin lumien sulamista, ja tulvatilanne on voimistunut Uudenmaan ELYn alueella monin paikoin 2000-luvun ennätyslukemiin. Laajoja peltoalueita on tulvaveden
Päijänteellä ja Kymijoella varaudutaan kevättulvaan
15.4.2021
Huhtikuun alun lämmin ja sateinen sää on nostanut Kymijoen vesistöalueen järvien vedenpintoja nopeasti. Monissa järvissä vedenkorkeudet ovat olleet läpi talven huomattavasti tavanomaista korkeammalla ja helmikuun
Viileä sää siirtänee tulvahuipun touko-kesäkuun vaihteeseen Lapissa
28.4.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Ennätyssuuria tulvia odotettavissa Lapissa lämpötilat säilyvät viileänä ja voimakas lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan
Sateet ovat nostaneet vedenpintoja Hämeessä
15.7.2020
Viimeisen kahden viikon aikana runsaat sateet ovat nostaneet jokien ja järvien vedenkorkeuksia tai ainakin hidastaneet merkittävästi kesälle tyypillistä vedenkorkeuden laskua. Kevät ja alkukesä olivat Hämeessä
Jäät heikkoja – lumi hidastanut jään paksuuskasvua Kainuussa
16.12.2021
Kainuussa lumi on hidastanut jään paksuuskasvua. Saman vesistön eri osissa jäätilanne voi vaihdella suuresti. Jäällä liikkujan on aina varmistuttava jääpeitteen kantavuudesta omalla kulkureitillään ja ennen
Sinilevätilanne järvillä ja merellä rauhallinen, mutta lämmin sää voi nostaa kukintojen määrää vielä loppukesällä
4.8.2022
Sinilevätilanne järvillä on paikoin heikentynyt viime viikosta, vaikka valtakunnallisesti tilanne sisävesillä on rauhallinen. Merialueilla pintakukinnat ovat vähentyneet, ja sinilevä on monin paikoin sekoittuneena veteen. Lämmin
Sinilevähavainnot lisääntyneet – järvivedet keskimääräistä lämpimämpiä
1.7.2021
Sinilevää havaittiin kymmenellä havaintopaikalla. Helteisenä jatkuva sää saattaa aiheuttaa kalakuolemia. Laajoista kalakuolemista tulee ilmoittaa ELY-keskukseen. Viikolla 26 sinilevää havaittiin 9 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Sinilevää havaittiin
Ensijäät ovat muodostuneet Pohjois-Karjalassa
7.12.2022
Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Pienille vesistöille on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa. Marraskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes tavanomainen. Kuukauden aikana satoi 54–61
Sateet eivät pahentaneet tulvatilannetta – Tornionjoella tulvahuippu loppuviikosta, muualla vedenpinnat pääosin laskusuunnassa
8.6.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Viikonlopun sateet eivät nostaneet vedenpintoja Lapin vesistöissä ja vedenpinnat ovat laskemassa kohti kesävedenkorkeuksia. Tornionjoella tulvahuippu on loppuviikosta ja Tenojoella virtaamat
Juhannusviikon levätilanne Etelä-Savossa on yleisesti melko rauhallinen, mutta sinilevämäärät lisääntymässä
24.6.2021
Sinileväesiintymien määrä Etelä-Savon vesistöissä on yleisesti vielä melko vähäinen. Levähavaintojen ja yleisöilmoitusten määrä on kuitenkin kasvanut loppuviikkoa kohden. Runsaita sinileväesiintymiä on tavattu tietyissä osissa suuria
Kylmä sää lykkää kevättulvia Pirkanmaalla, sulamispiikki voi olla raju
29.3.2022
Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet on laskettu kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Kevään myöhentyminen tarkoittaa vedenkorkeuksien pysymistä alhaisina tavanomaista pidempään. Myöhäinen sulaminen enteilee myös nopeaa sulamispiikkiä. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet
Happamien sulfaattimaiden aiheuttamia ongelmia ennaltaehkäistään riskikartoituksen ja mobiilisovelluksen avulla
11.11.2021
Uudessa HaSuRiski-hankkeessa laaditaan happamien sulfaattimaiden riskikartat pilottialueille Laihianjoen ja Siikajoen valuma-alueilla. Hankkeessa tuotetaan myös koneoppimista ja tekoälyä hyödyntävä mobiilisovelluksen prototyyppi, joka voi voi auttaa asiantuntijoita
Järvisätkimen massaesiintymistä tehty havaintoja Längelmäveden reitillä
18.6.2020
Pirkanmaan ELY-keskukseen on tullut kesäkuun aikana useita havaintoja järvisätkimen (Ranunculus schmaulhausenii) poikkeuksellisen runsaista kukinnoista Längelmäveden reitin suurilla järvillä. Tähän mennessä havaintoja on tehty Längelmäveden, Vesijärven,
Kuivuus voi yllättää hitaudellaan
9.7.2021
Tämän kesän kesä- ja heinäkuun kuumuus ja sateettomuus saattavat kuivattaa kaivoja ja heikentää satoja. Kuivakausi vaatii kuitenkin aikaa kehittyäkseen vakavaksi ongelmaksi. Kuivakausi voi kestää useita
Lapin ELY-keskus ei tee jäänsahauksia tänä keväänä
30.3.2021
Jäätilanne on heikko Lapin alueen vesistöissä. Teräsjäänpaksuuksia on mitattu viikoilla 10 ja 11 Tenojoella, Ivalojoella, Kemijoella, Ounasjoella, Muonionjoella, Tornionjoella ja Simojoella. Tenojoella teräsjäänpaksuudet ovat lähellä
Lämpimät kelit sulattavat lumia ja nostavat jokien virtaamia Lapissa
29.10.2021
Lapissa vesistöjen vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat sateisen lokakuun seurauksena keskimääräistä korkeammilla tasoilla. Sään ennustetaan lämpenevän, jonka seurauksena tapahtuu lumien sulamista ja virtaamat tulevat edelleen
Perämerellä Iin ja Kuivaniemen edustoilla sinilevää edelleen veteen sekoittuneena, Pohjois-Pohjanmaan järvien sinilevätilanne rauhallinen
14.7.2022
Juhannuksen aikaan tehtiin kesän ensimmäiset sinilevähavainnot rannikkovesissä Iin Pirttiperällä ja Oulun Kellossa. Kesä-heinäkuun vaihteessa 28.6-4.7. kansalaiset tallensivat Järvi-meriwiki ja Vesi.fi verkkopalveluihin 20 sinilevähavaintoa Oulun, Iin
Metsähallitus tarttui Itämerihaasteeseen – huomio koko valuma-alueella
26.11.2019
Metsähallitus lähtee mukaan Itämerihaasteeseen ja lupaa lisää käytännön toimia vesiensuojeluun. Keskeisimpänä tavoitteena on vähentää Itämeren ravinnekuormaa ja turvata luonnon monimuotoisuutta.
Lapin tulvatilanne säilyy rauhallisena lähipäivien ajan – suurtulvien riski ei ole väistynyt kesäkuulta
13.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin jokien tulvatilanne säilyy rauhallisena lähipäivien ajan, koska lumi sulaa hitaasti tavanomaista viileämmän sään takia. Riski kesäkuun alun suurtulville säilyy
Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista viileämpi ja vähäsateinen
12.5.2020
Vedenpinnat korkealla Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa vajaan asteen verran keskimääräistä viileämpi. Maakunnan sadekertymä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi. Huhtikuun sademäärä oli 31
Pirkanmaan säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi
25.2.2022
Lumikertymät ovat nyt paikoin jopa yli puolet tavanomaista suurempia Pirkanmaalla. Myös kevättulvista voi tulla tavallista suurempia. Säännöstelyllä varaudutaan mahdollisiin tulviin. Lunta on Pirkanmaalla kertynyt tänä
Sinilevähavaintoja vain kolmella paikalla Pirkanmaalla
28.7.2022
Pirkanmaalla tehtiin viikolla 30 vain muutama sinilevähavainto valtakunnallisilla havaintopaikoilla. Kuluvalla viikolla havaittiin runsaasti sinilevää Kangasalan Kirkkojärvellä. Vähän sinilevää havaittiin Tampereella Näsijärven Elianderin uimarannalla ja Sastamalan
Sinilevähavaintoja tehdään Etelä-Savossa tasaiseen tahtiin
8.7.2021
Kahden edellisen viikon aikana helteet ovat jatkuneet Etelä-Savossa, mikä on suotuisaa sinileväkukintojen esiintymiselle. Yleisöilmoituksia lievistä sinileväesiintymistä on tehty ELY-keskukselle ja JärviWiki-sivustolle tasaisesti eri puolilta maakuntaa.
Sateinen loppukevät nostanut vedenkorkeuksia Pirkanmaalla – seuraa rantasi tilannetta
26.5.2021
Etenkin Pirkanmaan itäisessä osassa vedenkorkeudet ovat nousseet selvästi viime päivien aikana. Tulevat sateet lisäävät nousua entisestään, koska maaperä on vettynyt ja sateet valuvat vesistöihin nopeasti.
Viilennyt sää kääntänyt sinilevähavainnot laskuun Etelä-Savossa
22.7.2021
Säiden viilennyttyä kuluvalla viikolla Etelä-Savon alueelta kirjattiin sinilevähavainto ainoastaan Pieksämäen Heiniöltä. Viileä ja tuulinen sää ehkäisee sinileväkukintojen muodostumista ja hajottaa jo syntyneitä leväesiintymiä. Kahden edellisen
Saimaan juoksutusta lisätään tulvavahinkojen ehkäisemiseksi
31.5.2021
Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen Saimaan juoksutuksen lisäämiseksi 7.6.2021 alkaen. Lisäjuoksutuksilla pienennetään
Peltojen laaja kipsikäsittely vähentäisi fosforipäästöjä Itämereen
19.10.2022
Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto tiedottavat Peltojen kipsikäsittelystä saadut monivuotisen seurannan tulokset vahvistavat kipsin vesiensuojeluvaikutukset. Haittoja viljelylle ei ole havaittu. Peltojen kipsikäsittely on Lounais-Suomen Savijoella
Tulvariskien hallintasuunnitelmat auttavat varautumaan ilmastonmuutokseen
17.12.2021
Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi 16.12.2021 tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille 2022–2027. Suunnitelmia on yhteensä 18 ja niitä toteutetaan vesistö- tai rannikkoalueilla, joilla on nimetty vähintään yksi merkittävä
Loimijoen padotus ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui – seurantakaudella koettiin onnistumisia ja haasteita
2.6.2022
Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui huhtikuun lopussa keskustelemaan kuluneesta seurantakaudesta 2017–21 ja tulevista jatkotoimenpiteistä. Kokouksessa käytiin läpi kuluvan kevään vesitilannetta, padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa,
Uusi tilannetiedote kertoo tulvavaarasta
16.2.2021
Vesi.fi-palvelusta näkee nyt nopeasti ja helposti, onko tulva uhkaamassa. Mahdollisesta vahinkovaarasta kertoo jatkuvasti päivittyvä Tulvakeskuksen uusi tilannetiedote. Huolestuttaako lähestyvä kevät ja sen tuomat kevättulvat? Asutko
Merialueilla sinilevää vain yhdellä havaintopaikalla, järvillä muutamia sinilevähavaintoja
3.6.2021
Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2021 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu hieman sinilevää vain yhdellä itäisen Suomenlahden havaintopaikalla. Järvillä sinilevähavaintoja on toistaiseksi
Lapin jokien virtaamat monin paikoin huipussaan viikonvaihteessa, Kittilässä vahinkoraja saattaa ylittyä
21.5.2021
Lapin jokien virtaamat ovat monin paikoin huipussaan viikonvaihteessa. Kittilässä Ounasjoen vahinkoraja saattaa ylittyä lähipäivinä, jolloin rantarakennukset ovat vaarassa kastua. Laitureiden ja veneiden kiinnitykset kannattaa varmistaa.
Valtakunnallinen leväkatsaus 6.8.2020: Merialueilla vallitsee tyypillinen loppukesän sinilevätilanne, järvillä yhä tavanomaista vähemmän levää
6.8.2020
Elokuun ensimmäisellä viikolla sinilevätilanne on merialueilla ajankohtaan nähden tyypillinen. Valtakunnallisessa leväseurannassa sinilevähavaintoja on tehty erityisesti lounaissaaristossa, Selkämeren ja Merenkurkun rannikoilla sekä pääkaupunkiseudulla. Järvillä levää on
Valtakunnallinen leväkatsaus 13.8.2020: Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä
13.8.2020
Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä. Viime viikolla vallinnut lämmin ja tyyni sää on nostanut sinileväkukintoja pintaan. Avomerialueilla havaittiin viime viikonloppuna paikoin runsaita
Lapin jokien tulvahuiput ohitettu, Tornionjoen ja Ounasjoen virtaamat nousivat viime kevään lukemiin
26.5.2021
Lapin jokien virtaamat saavuttivat kevään huippunsa viime viikon lopulla. Lämmin sää sulatti lumet nopeasti ja vesisateet vauhdittivat jokien virtaamien kasvua. Ounasjoen vedenpinta nousi Kittilässä lähelle
Lapin tulvahuippujen ennustetaan siirtyvän poikkeuksellisen myöhään kesän kynnykselle
7.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Viileän säätilan vuoksi Lapin tulvahuippujen arvioidaan ajoittuvan poikkeuksellisen myöhäiseen ajankohtaan eli kesäkuulle. Lähes kaikilla alueilla Lapissa tulvahuippujen ajankohta on vasta
Pakkaset kääntämässä järvien vedenpinnat hiljalleen laskuun Etelä-Savossa – hyytöä voi esiintyä
13.1.2021
Sateisen syksyn myötä Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohdan keskitason yläpuolelle. Pakastuneen sään takia järvien vedenkorkeudet ovat kääntymässä laskuun Saimaata lukuun ottamatta. Hyydettä saattaa muodostua
Etelä-Savossa elokuun alun sinilevätilanne enimmäkseen rauhallinen
5.8.2021
Kuluvan viikon viileä ja tuulinen sää on laskenut sinilevähavaintojen määrän maltilliselle tasolle. Tällä viikolla sinilevähavaintoja ilmoitettiin Mäntyharjun Pyhäveden Haapaselältä ja Pieksämäen Ahvenlammen Jäppilän uimarannalta. Jäppilän
Lapin suuret lumimäärät edellyttävät varautumista kevään tulviin
15.4.2020
Lapin ELY-Keskus ja Tulvakeskus tiedottaa Lapin suurimmat tulvariskit ovat Kittilässä ja Rovaniemellä. Kittilän tulvan ennustetaan nousevan jopa vuoden 2005 tasolle. Lapin tulvien arvioidaan ajoittuvan toukokuun
Pieliselle ja Saimaalle ennustetaan tavanomaista suurempia kevättulvia
19.5.2021
Saimaan ja erityisesti Pielisen vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan lähiviikkoina selvästi keskimääräistä tulvahuippua suuremmiksi. Lumen sulannan jäljiltä maaperä on kosteaa, ja lähiviikolle ennustetut sateet yhdessä aikaisempien sateiden
Lämmin sääjakso käynnistää lumien sulamisen Lapin alueella
20.4.2022
Kuluvan viikon lämpimät säät sulattavat lumia Lapin alueella, mikä nostaa hetkellisesti jokien virtaamia. Ensi viikosta lähtien sää kylmenee ja yöpakkaset jarruttavat sulamista, joten tulvatilanteen kehittyminen
Happitilanne on huono osassa pohjalaisjärviä
20.4.2022
Koska pohjalaisjärvien happitilanteen havaittiin maaliskuussa heikentyneen pitkään jatkuneen talven aikana, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti happitilannetta uudelleen pääsiäisviikolla. Happitilanne oli heikoin pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä ja
Ivalossa varaudutaan kevättulvaan (Lappi)
23.3.2020
Poikkeuksellisen runsasluminen talvi aiheuttaa haasteita kevään tulvatilanteeseen eri puolille Lappia. Lumitilanne Ivalojoen vesistöalueella on ajankohtaan nähden ennätyksellinen. Lumen vesiarvo on hieman yli 250 mm, kun
Sateinen toukokuu nostanut vedenpintoja – Etelä-Savon järvet tulvakorkeudella
8.6.2021
Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat sateisen toukokuun johdosta korkealla. Toukokuussa satoi noin kaksinkertainen määrä toukokuun normaaliin sademäärään verrattuna. Saimaan vedenkorkeus on noussut noin 25 cm toukokuun
Vaasan eteläpuoleiset joet lähellä tulvakorkeuksia
28.10.2020
Kolmen vuorokauden 25.–27.10.2020 (sunnuntai–tiistai) sademäärät ovat monin paikoin Pohjanmaan rannikkoalueella 40–50 mm, mikä vastaa lähes keskimääräistä kuukauden sademäärää. Koska sadetta on tullut melko paljon jo
Pohjois-Karjalan järvien vedenkorkeudet olivat kesäkuun lopussa yleisesti tavanomaista ylempänä
5.7.2021
Kesäkuun keskilämpötila oli lähes viisi astetta tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Loppukuusta esiintyi voimakkaita ukkoskuuroja. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa
Suunnitteletko rannan ruoppausta – muista ilmoittaa ajoissa
6.4.2021
Rannan ruoppaustöistä sekä vesikasvillisuuden koneellisesta niitosta tulee ilmoittaa vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloitusta. Ilmoitukset voi tehdä sähköisellä lomakkeella. Jos suunnittelet tälle keväälle rannan ruoppaustöitä,
Avustushakuja auki ELY-keskuksissa
27.10.2022
ELY-keskuksissa on avautunut 18.10.2022 useita vesiensuojeluun, vesistöjen kunnostukseen, vesienhallintaan ja kalatalouteen liittyviä avustushakuja. Hakuajat päättyvät pääsääntöisesti 30.11. Avustukset ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen
Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn myönnetty poikkeuslupa heti hyötykäyttöön
12.2.2020
AVI on myöntänyt Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn poikkeusluvan vähälumisen talven vuoksi. Järvillä ei tarvitse varautua kevättulviin ja laskea vedenkorkeuksia, sillä Pirkanmaalla ei ole odotettavissa juurikaan
Kattavaa paikkatietoa tulva-alueista valmisteilla koko maahan
3.5.2022
Tulva-alueista saadaan ensi vuonna käyttöön entistä kattavammat paikkatietoaineistot tulvariskien hallintaa, maankäytön suunnittelua sekä vesien- ja luonnonsuojelutyötä varten. Uudessa hankkeessa tuotettavat tulvakartat tukevat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista
Sinilevätilanne rauhallinen järvillä ja merialueilla
19.8.2021
Järvillä ja rannikkoalueilla on edelleen keskimääräistä vähemmän sinilevää. Rannikkoalueista vain Saaristomerellä on paikoin havaittu runsaasti sinilevää. Loppukesälle tyypillisesti sinilevän määrä on jatkanut vähentymistään avomerialueilla. Järvillä
Koko maahan ennustetaan tavanomaisia kevättulvia
15.3.2022
Kuva: Etelä-Savon ELY-keskus Vaikka talven aikana on kertynyt paikoin poikkeuksellisen paljon lunta, kevättulvia voidaan odottaa suhteellisen rauhallisin mielin. Koko maahan on ennustettu melko tavanomaisia kevättulvia.
Sinilevää on nyt normaalia enemmän – helteiden jatkuminen näkyy levien määrässä
15.7.2021
Sinilevää on nyt Järviwikin leväbarometrin mukaan ajankohdan keskiarvoon nähden normaalia enemmän. Viikolla 28 sinilevää havaittiin Pirkanmaalla 11 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Viikolla 27 sinilevähavaintoja tehtiin neljällä
Heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista sateisempi ja viileämpi
6.8.2020
Pohjois-Karjalan vesistössä useimpien järvien ja jokien vesitilanne on ajankohtaan nähden varsin tavanomainen. Heinäkuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen verrattuna keskimääräiseen heinäkuun sadantaan, mutta kun alkukesä oli
Valtakunnallinen leväkatsaus 18.6.2020: Juhannusviikolla sinileväesiintymät runsastuneet
18.6.2020
Juhannusviikolla sinilevää on alkanut esiintyä lisääntyvissä määrin sekä järvillä että Etelä- ja Lounais-Suomen merialueilla. Kesäkuun poikkeuksellisen lämpimät ilmat ovat aikaistuttaneet sinileväesiintymiä paikallisesti järvillä, kun taas merialueilla
Pohjalaisjokien tulvahuippuja pyritään pienentämään tekojärvien avulla
30.3.2021
Tulvatilanteen helpottamiseksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on aloittanut tulvavesien keräämisen tekojärviin ja säännösteltyihin järviin. Tästä aamusta (30.3.2021) lähtien Kalajärven ja Hirvijärven tekojärvien yläpuolelta tulevat sulamisvedet jäävät tekojärviin.
Vedenpinnat ovat yhä korkealla Itä- ja Pohjois-Pirkanmaalla – tulvatilanne jo rauhoittumaan päin
1.6.2022
Isot säännöstelemättömät järvet nousivat tänä keväänä keskimääräisen tulvakorkeuden yläpuolelle ja vedenpinnat pysyvät vielä pitkään korkealla. Säännösteltyjen Näsijärven ja Vanajaveden vedenpinnat ovat vielä nousussa lähiviikkojen ajan.
Tornionjoen tulva korkeimmillaan lähipäivinä − Muonionjoen tulva kääntymässä laskuun
1.6.2022
Tornionjoen alaosan virtaaman ennustetaan olevan huipussaan lähipäivinä. Muonionjoella tulvavirtaama on kääntymässä laskuun. Lapin alueen muut jokivesistöt ovat jo tulvahuippunsa näyttäneet. Loppuviikolle on ennustettu Lapin alueelle
Lapin tulvatilanne kiihtyy ‒ ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan
29.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Jokien virtaamat ovat eri puolilla Lappia poikkeuksellisen korkealla, ja ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan ensi viikon aikana. Keskimääräisen kevättulvan taso on
Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lauha ja vähäsateinen
4.4.2022
Maaliskuu oli tavanomaista vähäsateisempi ja lämpimämpi. Pohjois-Karjalassa lunta oli kuukauden lopussa vielä runsaasti ja sen vesiarvo oli korkea. Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajan-kohdan keskiarvoon
Kesäkauden 2021 leväseuranta alkoi Etelä-Savossa – sinilevistä ei havaintoja
3.6.2021
Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on jälleen käynnistynyt ja jatkuu syyskuun loppuun. Toistaiseksi Etelä-Savon järvissä ei ole havaittu merkittäviä sinileväesiintymiä eikä ilmoituksia ole tullut myöskään yleisöhavaintoina.
Lapin jokien virtaamat lähdössä vähitellen nousuun
5.5.2022
Huhti-toukokuun vaihteen tavanomaista kylmempi sää sai Lapin vesistöjen virtaamien kasvun pysähtymään. Loppuviikosta sää lämpenee ja vesistöjen virtaamien ennustetaan lähtevän rauhalliseen nousuun kohti kevään tulvahuippua. Suurimmassa
Lämpöaalto sulattaa Lapin alueen lumet nopeasti – tulvaennätyksiä voi rikkoontua (Lappi)
22.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lappiin saapunut lämpöaalto käynnisti lumen voimakkaan sulamisen. Virtaamat ovat sen seurauksena lähdössä nopeaan nousuun ja tulvahuiput ajoittuvat kesäkuun alkuun tai
Sinilevätilanne rauhallinen, järvillä ja merialueilla yksittäisiä sinilevähavaintoja
10.6.2021
Järvillä sinilevähavainnot ovat jonkin verran lisääntyneet edellisviikkoon verrattuna, mutta runsaita sinileväkukintoja ei ole havaittu. Merialueilla on tehty muutamia sinilevähavaintoja Saaristomerellä sekä Suomenlahden ja eteläisen Selkämeren
Kokemäenjoen tulvatilanne helpottaa – vielä yksi poikkeuslupa säännöstelyihin (Pirkanmaa)
25.3.2020
Marraskuusta alkanut sateinen talvi ehti aiheuttaa laajoja tulvia Kokemäenjoen keskiosalla. Pirkanmaan suurimmille säännöstellyille järville haettiin useita poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen tilanne ei hankaloidu. Pakkasyöt, kuiva kausi
Valtakunnallinen leväkatsaus 30.7.2020: Merialueilla sinilevätilanne ajankohtaan nähden tyypillinen, järvillä keskimääräistä vähemmän sinilevää
30.7.2020
Merialueilla sinilevien määrä on heinä-elokuun vaihteelle tyypillisesti kasvanut, mutta tuulinen sää on pitänyt sinilevät viime viikon tapaan pääosin veteen sekoittuneena. Laajoja pintaesiintymiä ei ole havaittu.
Kevättulva käynnissä Uudellamaalla
11.4.2022
Loppuviikon sateet ja lämmin sää ovat sulattaneet lumipeitettä, ja Uudenmaan jokien virtaamat ovat kääntyneet selvään nousuun. Tulvavesi on noussut paikoin alavimmille pelloille ja teille. Lähipäivien
Pitkäjänteinen työ Saaristomeren hyväksi saa uutta pontta
7.5.2021
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään mahdollisuuksia poistaa Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitus Itämeren suojelukomission HELCOMin ns. hot spot-listalta. Hallitus teki torstaina 29.4.2021
Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Etelä-Savossa
21.7.2022
Viikolla 29 sinilevää ei ole löytynyt viikottain seurattavilla havaintopaikoilla. Tiedoksi tulleet esiintymät ovat olleet koko kesän melko vähäisiä Etelä-Savon alueella. Viimeaikainen sateinen ja tuulinen sää
Harvinainen talvitulva Etelä- ja Länsi-Suomessa
16.1.2023
Vedenpinnat ovat nousseet harvinaisiin talvitulvalukemiin Etelä- ja Lounais-Suomen joissa sekä Vaasan eteläpuoleisella rannikolla. Tulvahuippu saavutetaan useimmilla alueilla lähipäivinä. Vesi nousee ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle, paikoin
Sinilevää on havaittu aiempaa enemmän Pirkanmaalla
21.7.2022
Pirkanmaalla tehtiin viikolla 29 edellisviikkoa enemmän sinilevähavaintoja. Vähän sinilevää havaittiin kuluvalla viikolla Herrasen uimarannalla sekä laivarannassa Virroilla, Tampereella Näsijärven Elianderin ja Rauhaniemen uimarannoilla sekä Pyhäjärven
Leväseurannan loppumetreillä sinilevää enää muutamalla havaintopaikalla Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)
8.9.2022
Syksyisen sään myötä sinilevähavainnot ovat selvästi vähentyneet kuluneella viikolla Lounais-Suomessa. Leväkukintoja havaittiin tyynissä sisälahdissa. Sisävesissä levätilanne on pääosin hyvä. Sinileviä havaittiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla vain
Sinilevähavainnot edellisen viikon tasolla Pirkanmaalla
26.8.2021
Pirkanmaalla on tehty tällä viikolla sama määrä sinilevähavaintoja kuin viikko sitten. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä
Muonionjoelle ja Tenojoelle tulossa tavanomaista suurempi tulva
24.5.2022
Ensimmäiset tulvahuiput Lapin jokivesistöissä saavutettiin viime viikon alussa, minkä jälkeen kylmä sää hidasti lumen sulantaa ja virtaamat kääntyivät laskuun. Lämpenevä sää sulattaa loput lumet ja
Sade-ennusteet alkuviikolle runsaita ja tulvaongelmia saattaa esiintyä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla
3.11.2020
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 2.11.2020 klo 15.15. Maanantain ja tiistain aikana on sade-ennusteissa paikoin runsaita sateita, jotka saattavat johtaa tulvaongelmien esiintymiseen erityisesti
Leväseuranta käynnistyi – Pohjois-Pohjanmaalla ei havaintoja sinilevistä
3.6.2022
Sinileväseurannan ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Pohjois-Pohjanmaan havaintopaikalla ei havaittu sinileviä. Alkukesälle tyypilliseen tapaan rantavedestä on tehty havaintoja männyn siitepölystä. Viileähkö sää on pitänyt pintavesien lämpötilan 7-15
Jokien virtaamat pieniä, järvien pinnat lähestyvät kesätasoja (Pohjanmaa)
6.5.2020
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokien virtaamat ovat yleensä suurimmillaan huhtikuussa, mutta tänä vuonna huhtikuun virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen pieniä. Tänä vuonna suurimmat virtaamat on tähän
Tulvatilanne helpottaa Kemijoella, Ounasjoella ja Ivalojoella – Tornionjoella tulvahuippu ensi viikolla
5.6.2020
Lapin ELY-keskus, Tulvakeskus ja Lapin pelastuslaitos tiedottavat Tornionjoella tulvahuippu on ensi viikolla. Vielä on suuria vedenkorkeuksia muillakin vesistöillä, mutta pääosin vedenpinnat ovat laskemassa kohti kesävedenkorkeuksia.
Pohjalaisjokien jäät liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin
17.1.2023
Lauha sää ja runsaat vesisateet ovat saaneet pohjalaismaakuntien jokien jäät tänä talvena liikkeelle poikkeuksellisen aikaisin. Erityisesti Kyrönjoen eteläpuolisten pienien jokien jäätilanne on muuttunut nopeasti. Myös
Valtakunnallinen leväkatsaus 20.8.2020: Avomeren laajat sinileväesiintymät lieventyneet, järvillä ja rannikolla sinileväesiintymät paikoin lisääntyneet
20.8.2020
Avomerialueilla Suomenlahdella ja Selkämerellä on edelleen havaittavissa sinileväesiintymiä, mutta ne eivät ole yhtä voimakkaasti näkyvissä kuin aiemmin. Saaristo- ja rannikkoalueilta sinilevähavaintoja on ilmoitettu ajankohtaan nähden
Kuivuus muuttui kuukaudessa lähes tulvaksi Pirkanmaalla
13.12.2019
Pirkanmaan järvet ja joet kärsivät kuivuudesta vielä loppusyksyllä, mutta tilanne muuttui täydellisesti marraskuun aikana.
Sinilevähavainnot edellisen viikon tasolla Pirkanmaalla
25.8.2022
Viikolla 34 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä sekä Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa. Vähän sinilevää havaittiin Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella, Pyhäjärven Maatialanlahdella, Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla,
Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä
22.7.2021
Sinilevähavainnot ovat vakiohavaintopaikoilta vähäisiä, etenkin järvialueilla ei levää ole pääsääntöisesti havaittu. Itäisen Suomenlahden rannikkovesillä on paikoitellen sinilevää veteen sekoittuneena. Sinilevätilanne rauhallinen Sateet ja tuulet ovat
Sinileviä usealla havaintopaikalla Pirkanmaalla
12.8.2021
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta. Pirkanmaan ELY-keskus tiedottaa säännöllisesti levätilanteesta aina syyskuun loppuun asti. Runsaasti sinilevää on havaittu Kyrösjärven Hämylänlahdella Ikaalisissa, Kangasalan Kirkkojärvessä
Pohjois-Savossa jäät arvaamattomia
30.12.2021
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.12.2021 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja 30 cm alempana kuin marraskuun puolivälissä
Lapin tulvat ovat ohi ja vedenkorkeudet laskussa
12.6.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin pitkäkestoinen tulvakevät on vihdoin päättymässä ja on aika poistaa rakennuksia suojaavat tilapäiset tulvasuojelurakenteet. Muonionjoella tulvahuippu oli tiistaina ja Tornionjoella
Vähäisiä sinileväesiintymiä havaittu Etelä-Savossa
4.8.2022
Viikolla 31 hieman sinilevää havaittiin kahdella vakiohavaintopaikalla, Pieksämäen Heiniöllä ja Mikkelissä Launialan uimarannalla. Lisäksi kansalaishavaintoja vähäisistä sinileväesiintymistä on tehty Mikkelin Ukonvedellä Kyyhkylän uimarannalla sekä itäisellä
Lapin tulvatilanne on rauhallinen – ennustettua suuremmat sateet voivat pahentaa tilannetta
2.6.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Tulvatilanne Lapissa on vähitellen rauhoittumassa. Rovaniemellä vesi on laskenut hieman, mutta se on edelleen vahinkorajan yläpuolella. Tulvan arvioidaan lähtevän alenemaan lähipäivinä.
Helmikuussa lumen määrä kasvoi Pohjois-Karjalassa
7.3.2022
Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon nähden. Lunta on kertynyt 15–30 cm tavallista enemmän. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Kontiolahdella,
Sinilevät runsastuneet koillisella Perämerellä – pintalämpötilat poikkeuksellisen korkeita
7.7.2021
Perämerellä vesi on poikkeuksellisen lämmintä, mikä on edistänyt sinilevien kasvua. Viikonlopun ja alkuviikon aikana Järwi-meriwiki verkkopalvelun ja sinileväseurannan kautta on tullut useita ilmoituksia sinilevien runsastumisesta
Hellejakso toi sinileväkukinnat Pohjois-Savon järville
24.6.2021
Sinileväkukinnat – eli oikeammin sinibakteerien massaesiintymät – alkoivat Pohjois-Savossa juhannusviikolla. Havaintoja tehtiin alkuviikosta eri puolilla maakuntaa ja hyvin erityyppisissä järvissä, mutta eniten Kallaveden eri osissa.
Sinilevää edelleen ajankohtaan nähden runsaasti
9.9.2021
Sinilevää havaittiin 13 havaintopaikalla valtakunnallisessa leväseurannassa Pirkanmaalla sekä yhdellä rotarien seuraamalla havaintopaikalla viikolla 36. Kansalaishavaintojen määrä on vähentynyt. Järviwikin Leväbarometrin mukaan sinilevää on edelleen pitkän
Lounais-Suomen merialueilla kesän mittaan runsaita sinileväkukintoja, järvillä sinileväkesä rauhallisempi
19.10.2022
Merialueemme heikko tila näkyi taas kuluneena kesänä paikoitellen runsainakin sinileväkukintoina ja laajoina pintalauttoina Saaristomerellä ja eteläisellä Selkämerellä. Järvillä kulunut kesä oli rauhallisempi, runsaita sinileväkukintoja havaittiin
Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja sateinen
5.11.2021
Lokakuun sademäärä oli lähes kolmanneksen tavallista suurempi. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat -15 senttimetristä +32 senttimetriin tavanomaiseen verrattuna. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli Pohjois-Karjalassa reilun 2 astetta
Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta (Pirkanmaa)
2.7.2020
Sinilevää havaittiin viikolla 27 Pirkanmaalla neljällä valtakunnallisella havaintopaikalla. Valtakunnallisessa leväseurannassa on mukana 43 havaintopaikkaa Pirkanmaalla. Vielä viime viikolla levää havaittiin yhdellätoista havaintopaikalla. Järviwikin Leväbarometrin mukaan
Pohjalaismaakuntien tulvatilanne tasaantunut eikä tulvaluukkuja pengerrysalueille tarvitse avata
3.4.2021
Pohjalaisjokien vedenpinnat ja virtaamat ovat yöpakkasten ja vähien sateiden ansiosta kääntyneet pääosin laskuun. Jääpatojen riski on edelleen olemassa erityisesti Kyrönjoen alaosalla, jossa jäät ovat toistaiseksi
Lapissa varaudutaan suurtulviin
8.5.2020
Lapissa on edelleen paljon lunta maastossa ja lumen vesiarvot ovat ennätyksellisen suuria. Säiden lämmetessä uhkana ovat suurtulvat. Niihin on varauduttava hyvissä ajoin. Kevättulvia saadaan vielä
Sinilevien ultraäänitorjunnan vaikutuksia tutkitaan Jäppilän Ahvenlammella
27.5.2021
Tiedote 27.5.2021 klo 10.00 Uudessa UltraPlan-hankkeessa tutkitaan, voidaanko rehevöitymisen ja sinilevien aiheuttamia haittoja vähentää ultraääneen perustuvalla menetelmällä. Pilottina toimii Pieksämäellä sijaitseva Jäppilän Ahvenlampi, jossa arvioidaan
Hoitokalastuksen monet mahdollisuudet – Hoitokalastustilaisuus 25.3.2021
3.3.2021
Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry ja Pohjois-Savon ELY-keskus järjestävät Hoitokalastus vesienhoitotoimena -tilaisuuden torstaina 25.3.2021 klo 12.15 – 15.45. Etätilaisuuden tavoitteena on jatkaa pohjoissavolaisten kunnostustoimijoiden
Saimaan vedenkorkeuksista, vedenlaadusta ja käytöstä kerätään kokemuksia – vastaa kyselyyn!
7.12.2022
Minkälaisia kokemuksia sinulla on Saimaan vedenkorkeuksista? Mitä ajattelet vedenlaadusta Saimaan alueella? Onko mahdollisilla muutoksilla vaikutuksia vesistön käyttöön? Saimaan alueen ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus tekevät yhdessä
Kesäkauden 2022 leväseuranta alkoi Etelä-Savossa – sinilevistä ei havaintoja
2.6.2022
Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on käynnistynyt ja jatkuu syyskuun loppuun. Seurantakautena havainnoidaan ja tiedotetaan sinilevien esiintymistä. Toistaiseksi Etelä-Savon järvissä ei ole havaittu merkittäviä sinileväesiintymiä eikä
Sinilevien ultraäänitorjunta ei tehonnut Jäppilän Ahvenlammella
17.5.2022
Ultraääni ei ehkäissyt sinileväkukinnan muodostumista Ahvenlammella kesällä 2021. SYKEn tuoreiden seurantatulosten mukaan se ei myöskään vaikuttanut kasvi- ja eläinplanktonyhteisöihin ja vedenlaatuun. Jäppilän Ahvenlammella pilotoitiin ensimmäistä
Ilmastonmuutos huomioidaan entistä vahvemmin Saimaan ja Vuoksen juoksutuksissa
26.10.2021
Saimaalla esiintyy entistä useammin tulva- ja kuivuustilanteita ilmastonmuutoksen myötä. Poikkeuksellisten vesitilanteiden lisääntymisen vuoksi suomalais-venäläinen rajavesistökomissio on sopinut yhteistoimintakäytännöstä, joka lisää ennakointia ja tiedonvaihtoa Saimaan ja
Harjunpäänjoen kunnostus valmistunut Ulvilassa elokuun lopulla – vaelluskaloilla käytössä nyt valtaosa joesta
12.9.2022
Harjunpäänjoen koskialueisiin kohdistunut kunnostushanke valmistui noin kahden kuukauden tehokkaan urakoinnin tuloksena elokuun lopussa jatkona kesäkuun alussa valmistuneeseen Leineperin padon kalatieurakkaan. Pääosin Ulvilan kaupungin alueelle sijoittuva
Saaristomeren pelastamiseen yhteistyöllä ja aktiivisella hanketoiminnalla
13.10.2022
Vesiensuojelun tiekartan kick off -tilaisuus järjestettiin torstaina 6.10.2022 Forum Marinumissa Turussa. Hybriditapahtuma kokosi yhteen lähes 100 vesiensuojelusta kiinnostunutta henkilöä niin Saaristomeren valuma-alueelta kuin sen ulkopuoleltakin.
Perhonjoen kalatien toimivuutta tehostetaan (Keski-Pohjanmaa)
8.6.2020
ELY-keskuksen tiedote 4.6.2020 Perhonjoella Sääkskosken kalatien toimivuudessa on ollut puutteita alivirtaamien aikaan. Myös Kaitforsin voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstelyn on todettu häiritsevän kutuvaelluksella olevia kaloja, ja meritaimen ei
Joulukuu Pohjois-Karjalassa tavanomaista leudompi ja vuosi 2020 mittaushistorian lämpimin
13.1.2021
Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa viisi astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -3 astetta, kun se tavallisesti on -8,1 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin
Pintaan kohonnutta sinilevää havaittu muutamilla Hämeen seurantapaikoilla
25.6.2020
Viikolla 26 havaittiin vähäinen sinileväesiintymä Vesijärven kaikilla kolmella seurantapaikalla, Kymijärvellä Karistossa ja Hattulassa Vanajaveden rannassa. Juhannuksen jälkeisen viikon tuuleton säätyyppi on otollinen vanhenevan sinilevän pintaan
Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat edelleen matalat lokakuussa
4.11.2022
Kuukauden keskilämpötila oli melkein kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat pääosin 5–10 cm pitkän aikavälin tarkastelua matalammalla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun loppupuolella vielä yli asteen
Eteläisellä Saimaalla jo levähavaintoja
15.7.2021
Lappeenrannan Haapajärvellä on vain vähän sinilevää. Lämmin sää ei ole vielä lisännyt sinilevähavaintoja Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla. Leväseurannan sisävesien havaintopaikoista ainoastaan Saimaan Huhtiniemessä on havaittu runsaasti levää.
Pirkanmaalla sinilevähavainnot hieman laskussa juhannusviikon jälkeen
30.6.2022
Viikolla 26 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää kolmella valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Kankahuven uimarannalla Aitoon Uusikylässä Pälkäneellä sekä Pyhäjärven Mäyriänrannalla Lempäälässä. Kangasalan Kirkkojärvellä sinilevää
Vedenkorkeus monin paikoin Lounais-Suomessa ennätyslukemissa
20.12.2019
Keskiviikon sateet nostavat virtaamat ja vedenkorkeudet Lounais-Suomessa monin paikoin tämän vuoden ennätyslukemiin – Kokemäenjoella virtaama nousemassa suuremmaksi kuin kertaakaan 11 vuoteen (Varsinais-Suomi, Satakunta). Keskiviikon noin
Heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa erittäin lämmin ja vähäsateinen
4.8.2021
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuu oli suurimmassa osassa maata harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa 20 asteen tuntumassa. Keskilämpötila oli yleisesti kolmisen astetta
Sinilevähavainnot edelleen vähäisiä Pirkanmaalla
4.8.2022
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat edellisen viikon tasolla. Viikolla 31 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Tampereella Pyhäjärven Pyynikin uimarannassa ja Sastamalan Houhajärvessä.
Alkuviikon sateet ja tulvat ennakoituja pienempiä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla
3.11.2020
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 3.11.2020. Maanantain ja tiistain välinen sade jäi osin ennakoitua pienemmäksi. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella satoi keskimäärin 15–25 mm
Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla
1.9.2022
Pirkanmaalla on tehty paljon sinilevähavaintoja. Tampereella uimavesien vedenlaadun seuranta on päättynyt tältä kesältä. 35 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa sekä
Sinilevähavaintoja ajankohtaan nähden normaali määrä Pirkanmaalla
18.8.2022
Viikolla 33 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä sekä Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa, Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella, Pyhäjärven
Sulaminen käynnistyy vähitellen koko Lapissa – suurtulvat edelleen mahdollisia
20.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin tilanne tulvien osalta on vielä rauhallinen, mutta virtaamat alkavat vähitellen kasvaa lämpötilojen noustessa. Simojoella virtaamien arvioidaan olevan korkeimmillaan toukokuun
Joulukuu oli tavanomaista kylmempi ja vähäsateisempi Pohjois-Karjalassa
12.1.2022
Lunta satoi joulukuussa tavallista vähemmän, mutta marraskuun lumisuuden ansiosta lunta oli kertynyt vuodenvaihteeseen mennessä n. 10–20 cm normaalia enemmän. Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa reilun neljä
Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet keskimääräistä ylempänä, mutta laskusuunnassa
23.6.2022
Pienten ja keskikokoisten järvien vedenkorkeudet ovat Etelä-Savossa laskusuunnassa. Kevättulva oli tänä vuonna monin paikoin keskimääräistä suurempi, minkä vuoksi vedenkorkeus on edelleen usealla järvellä ajankohtaan nähden
Leväseuranta käynnistyi Pirkanmaan järvillä
3.6.2021
Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla. Leväseurannan ensimmäisellä viikolla Pirkanmaalla vähän sinilevää havaittiin yhdellä paikalla, Sastamalan Houhajärvellä. Pirkanmaalla levätilannetta seurataan viikoittain 41 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti.
Omatoimisella varautumisella voi suojautua monenlaisilta tulvahaitoilta
1.4.2021
Keskiviikon 31.3.2021 aikana Kyrönjoen ja Lapuanjoen virtaamien nousu oli suhteellisen maltillista, mutta jäät liikkuivat monin paikoin Ylistaron (Kyrönjoki) ja Lapuan taajaman (Lapuanjoki) alapuolella. Ylistaron alapuolelle
Vähäisiä sinileväesiintymiä muutamalla järvellä ja Suomenlahden rannikolla (Kaakkois-Suomi)
20.8.2020
Levätilanne on elokuun puolivälissä jokseenkin edellisviikkojen kaltainen. Vakituisen havainnoinnin piirissä olevilla järvillä ei ole koko elokuun aikana ollut lievää voimakkaampaa leväesiintymää Lappeenrannan Haapajärveä, Iitin Urajärveä
Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan kesä-elokuun sinilevätilanteesta
1.9.2022
Kuluneena kesänä valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuului Pohjois-Pohjanmaalla 22 havaintopaikkaa. Oulun ja Muhoksen Rotaryklubit osallistuivat sinileväseurantaan Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäistä kertaa kolmella havaintopaikalla. Suomen ympäristökeskuksen hyödyntämät satelliittihavainnot ja kansalaishavainnot
Rengon ja Kiikun patojen kunnostustyöt alkavat toukokuussa
27.4.2022
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Seinäjoen Energia Oy kunnostavat Rengon ja Kiikun säännöstelypadot kesällä 2022. Hankkeen pääurakoitsijana toimii Oteran Oy ja luukkutoimittajana OMP Konepaja Oy. Kunnostustyöt saattavat
Kalastus kiinnosti tänä kesänä kaikenikäisiä – Kalastonhoitomaksujen tuotto 20 % enemmän edellisvuoteen verrattuna
16.9.2020
Vapaa-ajankalastus on yksi suomalaisten suosituimmista harrastuksista. Tänä vuonna harrastuksen suosio kasvoi entisestään. Suosion kasvusta kertoo kalastonhoitomaksujen määrän nousu. Suomessa on laajat yleiskalastusoikeudet. Kalastonhoitomaksun suorittaneella sekä
Tee ilmoitus ruoppaustyöstä ELY-keskukselle
26.3.2021
Jos aikoo ruopata vielä tänä keväänä, kannattaa pitää kiirettä. Ruoppauksista on vesilain mukaan tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloittamista.
Merialueilla paikoin sinilevää, järvillä ei juurikaan sinilevähavaintoja
5.6.2020
Valtakunnallinen leväkatsaus 4.6.2020: Merialueilla paikoin sinilevää, järvillä ei juurikaan sinilevähavaintoja Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2020 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu paikoitellen
Kalatie valmistui Leineperin kulttuurihistorialliseen ympäristöön Ulvilassa – kunnostustyöt muualla Harjunpäänjoessa käynnistymässä
21.6.2022
Harjunpäänjoen kunnostushankkeeseen kuuluva Leineperin säännöstelypadon ohittava kalatie on valmistunut kesäkuun 2022 alussa yhdeksän kuukautta kestäneen rakennustyön tuloksena. Kalatie sijaitsee Leineperin arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Harjunpäänjoki on kalataloudellinen
Ensimmäinen geologinen rakenneselvitys Keski-Suomen alueella
16.3.2022
Laukaan Valkolan ja Lintumäen pohjavesialueilla on käynnistymässä geologinen rakenneselvitys, jossa maaperäkairausten, maatutkaluotausten ja painovoimamittausten avulla selvitetään kallioperän syvyyttä, maalajikerrosten paksuutta ja pohjaveden esiintymistä. Tutkimusten aikana
Sinilevähavainnot vähentyneet hieman Pirkanmaalla
8.9.2022
Viikolla 36 runsaasti sinilevää on havaittu Sastamalan Liekovedessä sekä Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä, Halkoniemessä ja Maatialalahdella. Vähän sinilevää havaittiin Nokian Tottijärvessä ja Kuloveden Naarlahdella, Kangasalan Kirkkojärvessä,
Iso- ja Vähä-Allasjärven vedenpintaa lasketaan tilapäisesti kunnostusta varten (Etelä-Pohjanmaa)
28.8.2020
Iso- ja Vähä-Allasjärven (Alavus) säännöstelyn muutokseen ja järvien kunnostushankkeeseen kuuluva järvien tilapäinen vedenpinnan laskeminen aloitetaan syyskuussa. Vedenpinnan lasku helpottaa järven rantojen kunnostusta. Järvien vedenpinta nostetaan
Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla
15.9.2022
Viikolla 35 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa sekä Maatialanlahdella, Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella ja
Lapin ELY-keskus sahaa jäitä Tornionjoen suualueella
29.3.2022
Teräsjää on useassa Lapin alueen joessa tänä keväänä vahvempaa kuin parina edeltävänä vuotena. Teräsjäätä on kuitenkin usealla mittauspisteellä pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Jäätä sahataan huhtikuun
Lauha ja sateinen talvi enteilee kevättulvia (Pohjois-Karjala)
5.3.2020
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa reilut kuusi astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -4,0 astetta, kun se tavallisesti on -10,4 astetta.
Tammikuussa satoi lunta tavanomaista enemmän Pohjois-Karjalassa
4.2.2022
Lunta on kertynyt n. 15–30 cm tavallista enemmän. Tammikuun lämpötila oli melko tavanomainen: alkukuun pakkasia seurasi lauhempi jakso. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun lämpötila oli
Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla
19.8.2021
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet viime viikosta. Sinilevähavainnot ovat keskittyneet etenkin Pyhäjärvelle, siellä havaittiin sinilevää seitsemällä havaintopaikalla. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärven
Sinilevätilanne rauhallinen vakiohavaintopaikoilla
21.7.2022
Tuulinen ja sateinen sää ovat hillinneet sinileväesiintymiä Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla. Rannikkoalueilla on havaittu levää vähäisiä määriä. Leväseurannan sisävesien havaintopaikoista ainoastaan Lappeenrannan Haapajärvellä on runsaasti levää. Itäisellä
Sinilevää useilla havaintopaikoilla Pirkanmaalla
11.8.2022
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla ja Pyhäjärven Kranstolpassa Pirkkalassa. Vähän sinilevää havaittiin Kyrösjärven Hämylänlahdella
Kovat pakkaset ovat aiheuttaneet hyydeongelmia Pohjois-Pohjanmaan joilla
10.12.2021
Alkutalven tavanomaista suuremmat virtaamat ja kovat pakkaset ovat aiheuttaneet hyytöä usealla joella. Hyytöä muodostuu jäättömillä jokijaksoilla, joilla kova virtaus estää jääkannen muodostumisen. Kun jäähtynyt virta
Sinilevätilanne edellisviikkoa parempi Kaakkois-Suomessa
5.8.2021
Kuva: Lauritsalan ranta, Lappeenranta Sinilevää ei Lappeenrannan Haapajärveä lukuun ottamatta vakiohavainto-paikoilla havaittu. Haapajärvellä levää on viime viikon tapaan runsaasti. Sinilevätilanne järvissä ja merellä Sinilevähavaintoja ei
Juhannusviikolla useilla Hämeen leväseurantapaikoilla havaittu hieman sinilevää
24.6.2021
Sääolosuhteet ovat olleet juhannusviikolla otolliset vanhenevan sinilevän pintaan nousemiselle järvissä. Hämeessä havaittiin vedenpintaan noussutta sinilevää kuudella seurantapaikalla. Vanhaa sinilevää on viime päivinä voinut nousta pintaan
Toukokuu oli viileä ja vähäsateinen Pohjois-Karjalassa
3.6.2022
Kuukauden keskilämpötila oli n. puoli astetta tavallista viileämpi. Vedenkorkeudet olivat hieman tavallista korkeammalla, mutta pahoilta tulvilta vältyttiin. Pintavedet olivat kuun lopussa hieman tavanomaista lämpimämpiä. Ilmatieteen
Sinilevähavainnot Pirkanmaalla taas nousussa
29.7.2021
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat runsastuneet säiden taas lämmettyä. Neljällä Pirkanmaan havaintopaikalla näkyi runsaasti sinilevää valtakunnallisessa seurannassa viikolla 30. Runsaasti sinilevää on havaittu Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän
Pohjalaisjoet korkealla, pääosin vedenpintojen nousu on pysähtymässä (Pohjalaismaakunnat)
20.11.2020
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 20.11.2020. Tämän viikon aikana on saatu runsaita sateita varsinkin Pohjanmaan rannikolla, Keski-Pohjanmaalla ja Kauhajoen suunnalla. Useat joet ovat
Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä ajankohtaan nähden
29.7.2021
Sinilevätilanne on vakiohavaintopaikoilla edelleen pääsääntöisesti rauhallinen ja havainnot ovat pysyneet vähäisinä. Lappeenrannan Haapajärven levätilanne huononi viime viikosta. Sinilevätilanne järvissä ja merellä Sinilevähavaintoja ei ole Kaakkois-Suomen
Hämeen leväseurantapaikoilla kesäkuussa muutama sinilevähavainto
23.6.2022
Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin viikolla 22 ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeessä on tänä vuonna yhteensä 16 seurantapaikkaa. Ne ovat samat kuin viime vuonna. Viikoittaiset levähavainnot
Juhannusviikon sinilevätilanne rauhallinen Etelä-Savossa
23.6.2022
Sinilevistä on tehty vain joitakin yksittäisiä havaintoja Etelä-Savon järviltä, ja esiintymät ovat olleet melko pieniä ja paikallisia. Maakunnan alueella sijaitsevilta 15 vakiohavaintopisteeltä hieman sinilevää havaittiin
Vettä satoi elokuussa Pohjois-Karjalassa jonkin verran tavallista enemmän
7.9.2021
Elokuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaisen lämmin. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat alueittain. Jokien virtaamat olivat keskimääräistä pienempiä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa lämpötilaltaan tavanomainen. Esimerkiksi Valtimolla
Sään lämpeneminen lisää tulvariskiä pääsiäisviikolla
25.3.2021
Sään voimakas lämpeneminen sulattaa lumia ja nostaa jokien ja järvien pintoja seuraavan viikon aikana koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Suurin tulvariski on Pohjanmaalla, missä tulva
Syyskuu oli Pohjois-Karjalassa viileä ja vähäsateinen
6.10.2022
Kuukauden keskilämpötila oli noin puolitoista astetta tavanomaista viileämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä matalammalla koko maakunnassa. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes tavanomaisella tasolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi Hämeessä, seurantapaikkoihin yksi muutos (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
12.6.2020
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki -verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin. Seurannan ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Hämeen seurantapaikalla ei havaittu sinilevää
Sinilevää hieman normaalia vähemmän Pirkanmaalla
22.9.2022
Viikolla 38 vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Maatialanlahdella, Halkoniemessä ja Lehtiniemessä, Kuloveden Naarlahdella ja Tottijärvessä, Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpan rannassa, Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla
Kesän 2020 leväseuranta alkoi Keski-Suomessa
12.6.2020
Valtakunnallinen ja maakunnallinen kesän 2020 leväseuranta on käynnistynyt. Keski-Suomen järvien viikoittaisissa seurantapaikoissa ei ole toistaiseksi havaittu sinilevää. Keski-Suomessa viikoittaista seurantaa jatketaan 14:llä järvellä ympäri maakuntaa.
Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta
22.7.2021
Viilentynyt sää on vähentänyt sinilevien esiintymistä. Lisäksi kovat tuulet ovat hajottaneet levälauttoja vedestä. Sinilevää havaittiin Pirkanmaalla vain kolmella valtakunnallisella havaintopaikalla viikolla 29. Vielä viime viikolla
Heinäkuussa Pohjois-Karjalassa satoi runsaasti ja oli lämmintä
4.8.2022
Kuukauden keskilämpötila oli vajaan asteen verran tavallista korkeampi. Helteiden vastapainoksi saatiin runsaita sateita ja viileämpää säätä. Vedenkorkeudet olivat hieman tavallista korkeammalla tai tavanomaisella tasolla. Pintaveden
Happipitoisuudet alhaisia useissa järvissä pitkään jatkuvan talven vuoksi
25.3.2022
Järvien happitilanne on heikentynyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Lämpimän kesän ja vähäsateisen loppuvuoden vuoksi monen järven vedenpinta oli jäätymisen aikaan alkutalvella keskimääräistä matalammalla Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja
Hellejakson seurauksena sinilevähavainnot lisääntyneet Kaakkois-Suomessa
30.6.2022
Sinilevähavainnot ja levämäärät Kaakkois-Suomen järvien vakiohavaintopaikoikoilla ovat edelleen pysyneet vähäisinä. Sen sijaan yleisöhavaintoja on juhannusviikonlopun aikana ja sen jälkeen tullut useita sekä Pohjois-Kymenlaakson että varsinkin
Hellekesä 2021 on laukaissut useita leväkukintoja myös Kainuussa
2.8.2021
Kainuussa leväesiintymiä on ollut alkukesän 2021 aikana selvästi enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kesäkuun loppupuolella alkaneet leväkukinnat ovat lisääntyneet helteiden jatkuessa. Tähän mennessä on tehty kuusitoista
Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadintaan apuja tuoreesta raportista
18.10.2019
Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi raportti avaa Suomessa kerätyn laajan kalamerkintäaineiston käyttömahdollisuuksia käynnistymässä olevien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa.
Väärinpäin asennetut kaivonrenkaat heikentävät kaivoveden laatua
21.10.2022
Suomen Vesiyhdistys tiedottaa Uuden opinnäytetyön mukaan rengaskaivojen suurin ongelma on väärin päin asennetut kaivonrenkaat, jolloin sadevedet ja niiden mukana tulevat epäpuhtaudet pääsevät kaivoon ja kaivoveden
Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen on nyt entistä nopeampaa
17.11.2021
Uusien menetelmien avulla voidaan tunnistaa happamat sulfaattimaat huomattavasti nopeammin jo maastossa. Nopea tunnistaminen ja luotettavampi riskinarviointi auttavat vähentämään happamista valumavesistä johtuvia haittoja ympäristölle ja rakenteille.
Pienseminaari Perämeren kunnostuksista 2.6.
18.5.2022
Kaikille avoin Perämeren vesistökunnostusverkoston suunnitteluryhmän järjestämä pienseminaari pidetään 2.6.2022 9–11 Teams-yhteydellä aiheena Perämeren kunnostukset. Tänä vuonna perustettu Perämeren vesistökunnostuksen suunnitteluryhmä koostuu alan asiantuntijoista, mukana ovat
Oijärvelle laaditaan uusi säännöstelyohje
25.1.2023
ELY-keskus laatii Iin kunnassa Kuivajoen vesistöalueella sijaitsevalle Oijärvelle uuden säännöstelyohjeen vuoden 2023 aikana vesilain valvojan kehotuksen vuoksi. Voimassa oleva säännöstelyohje on otettu käyttöön vuonna 2012.
Ilmastonmuutos ja tulvat
25.2.2020
Ennen talvi, etenkin helmikuu, olivat hyvää aikaa tulvaennustajan lomailla tai tehdä muita töitä. Vedenkorkeudet olivat useimmiten laskussa ja tulvat alkoivat harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta vasta
Vetelin Haapajärven kunnostushankkeen ensimmäinen vaihe alkaa
15.6.2022
Vetelin Haapajärven kunnostushankkeen työt aloitetaan elokuussa 2022. Kunnostushankkeella kompensoidaan Patanan tekojärven säännöstelyn aiheuttamia haittoja nostamalla umpeenkasvaneen Haapajärven keskiveden korkeutta ja kunnostamalla järveä. Hankkeen avulla parannetaan
Valtakunnallinen leväkatsaus 11.6.2020: Sekä merialueilla että järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet
11.6.2020
Sinilevätilanne ei ole merkittävästi muuttunut viime viikosta, eteläisessä Suomessa sekä merialueilla että järvillä havainnot ovat vain hieman lisääntyneet. Kaikkien havaintojen kohdalla on kyse vähäisistä määristä
Tulvariskit kasvavat, näin varaudut tulviin
8.4.2022
Vesi.fi-palvelussa on julkaistu uusi teemasivu tulviin varautumisesta. Tulvariskien arvioidaan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä. Uusi teemasivusto tarjoaa konkreettisia neuvoja tulviin varautumiseen ja tulvavahinkojen pienentämiseen. Sivustolla kerrotaan,
Löydä tietoa Ojitusyhteisöt-karttapalvelusta
22.9.2022
Loppukesän rankat sateet ovat taas paljastaneet peltojen vesitalouden haasteita eri puolilla Suomea. Ilmastonmuutoksen seurauksena rankkasateiden ennustetaan edelleen lisääntyvän. Ojitusten kunnostukset lähtevätkin liikkeelle yleensä siitä, kun
Leväseuranta käynnistyi Kainuussa
3.6.2022
Valtakunnallinen leväseuranta käynnistyi kesäkuun ensimmäisellä viikolla ja jatkuu syyskuun loppuun. Kainuussa ei havaittu sinileväkukintoja ensimmäisen viikon aikana. Kainuun ELY-keskus seuraa kesällä viikoittain alueensa järvien sinilevätilannetta
Viileä sää rauhoittanut sinilevätilannetta Lounais-Suomessa
9.7.2020
Sinilevähavaintojen määrä Lounais-Suomessa on vähentynyt viileän, sateisen ja tuulisen sään seurauksena. Meri- ja sisävesialueilla on tehty etupäässä vähäisiä sinilevähavaintoja. Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla on tehty
Kesällä 2022 sinileviä havaittiin keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla
29.9.2022
Sinileväseuranta päättyy. Viimeisellä leväseurantaviikolla vähän sinilevää havaittiin Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpan rannassa, Nokialla Tottijärvessä ja Pyhäjärven Lehtiniemessä, Valkeakoskella Sääksmäen siltojen kohdalla sekä Kangasalan Kirkkojärvessä. Kansalaishavaintoja sinilevästä
Jäät ja jääpadot voivat aiheuttaa vaaratilanteita pohjalaismaakunnissa
2.4.2021
Kevään tulo ja jäiden lähtö ovat aina kiinnostaneet jokivarsien asukkaita. Tänä vuonna nopeasti edennyt aikainen kevät on jo niin pitkällä, että jäillä ei voi enää
Kesän 2022 leväseuranta on alkanut (Varsinais-Suomi, Satakunta)
2.6.2022
Tällä viikolla käynnistyi jälleen kesäkuun alusta syyskuun loppuun kestävä valtakunnallinen leväseuranta. Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Tänä kesänä Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja
Etelä-Savon järvet jäätyivät tänä vuonna aikaisin
16.12.2021
Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jään paksuuksia kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat järvestä riippuen 13–19 cm:n
Levähavainnot runsastuneet Lounais-Suomessa lämmenneen sään seurauksena
16.7.2020
Sinilevähavaintojen määrä Lounais-Suomessa on kuluneella viikolla kääntynyt kasvuun lämmenneiden ja aurinkoisten säiden seurauksena. Merialueilla levähavainnot ovat vähäisiä, mutta sisävesialueilla on tehty myös erittäin runsaita sinilevähavaintoja.
Rannikon jokien virtaamat nousivat kevättulvatasolle (Pohjalaismaakunnat)
28.10.2020
Pohjanmaan rannikon joet nousivat tiistain aikana keskimääräisen kevättulvan tasolle ja osin ylikin. Tulvavedet levisivät paikoin pelloille ja metsiin. Vesi haittasi myös muutamien pienempien teiden käyttöä.
Lounais-Suomen sinilevätilanne pysynyt edellisviikon kaltaisena
23.7.2020
Kuluneella viikolla Lounais-Suomen sinilevämäärät ovat pysyneet pääosin edellisen viikon tasolla. Viileä sää on rauhoittanut levien kasvua ja voimakkaat tuulet ovat hajottaneet yhtenäiset levälautat. Meri- ja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella levätilanne suhteellisen rauhallinen
22.7.2021
Kuluneen viikon aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteillä sinilevää. Sisävesillä levää esiintyi hieman Ähtärinjärvellä Ähtärinrannan koulun havaintopisteellä ja Evijärvellä Sillankorvan havaintopisteellä. Rannikkoalueilla
Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne maaliskuussa tavanomainen
4.4.2022
Järvien happitilanne oli hyvä erinomaisessa ja hyvässä ekologisessa tilassa olevissa järvissä. Heikoin happitilanne oli matalissa ja rehevissä järvissä. Koillismaan järvissä jäänpaksuus oli maaliskuussa keskimäärin 0,7
Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja sateinen
6.11.2020
Lokakuu oli yli kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Erityisesti kuukauden alku ja loppu olivat lämpimiä. Lähes koko maakuntamme sai ensilumen kuukauden puolivälissä. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu
Sinilevähavaintoja Pohjalaismaakunnissa (Pohjalaismaakunnat)
28.8.2020
Tämä on toistaiseksi kesän viimeinen levätiedote, mutta sinilevätilannetta seurataan edelleen syyskuussa ja havainnot tallennetaan kaikille avoimeen Järvi-meriwikiin (www.jarviwiki.fi). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus seuraa levätilannetta 27 virallisella havaintopaikalla
Kohvajää on lisääntynyt Etelä-Savon järvillä
22.3.2021
Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat Etelä-Savon järvillä järvestä riippuen 37–46 cm:n välillä, mutta myös järven sisällä jäänpaksuuksissa on huomattavia eroja. Jäänpaksuudet ovat edelleen monella Etelä-Savon mittauspaikalla ajankohtaan
Syyskuun sademäärä tavanomaista vähäisempi ja järvien vedenkorkeudet keskimääräistä alempia Pohjois-Karjalassa
6.10.2021
Syyskuun keskilämpötila oli reilut kaksi astetta keskiarvoa viileämpi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista viileämpi. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli reilut
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi (Häme)
3.6.2021
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan tiistaisin tai keskiviikkoisin Järviwiki-verkkopalvelussa olevaan taulukkoon. Seurannan ensimmäisellä viikolla havaittiin vähäinen määrä
Tulvat ovat olleet Keski-Suomessa keskimääräistä korkeampia – suurten järvien vedenpinnat vielä nousussa
16.5.2022
Runsaslumisen talven jälkeen oli odotettavissa tavanomaista korkeampia kevättulvia. Kuukausi sitten ennustettiin pahempia tulvia verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Tulvat ovat pääosin jo saavuttaneet huippunsa, mutta isojen järvien
Lapväärtinjoen alaosalla nopeasti lisääntynyt virtaama sai jäät liikkeelle
15.1.2023
Sateinen ja lauha sää on nostanut jokien vedenpintoja voimakkaasti Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Sään ennustetaan jatkuvan sateisena myös alkuviikon ajan. Vesi saattaa paikoin nousta ajankohtaan
Etelä-Savon järvillä on paljon kohvajäätä
25.2.2021
Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat Etelä-Savon järvillä 19.-23.2.2021 tehdyissä mittauksissa 31–38 cm:n välillä. Myös järven sisällä jäänpaksuuksissa on huomattavia eroja. Jäänpaksuudet ovat edelleen monella mittauspaikalla ajankohtaan nähden
Pohjoisen lumikuormat koettelevat kattorakenteita
16.4.2020
TUKES Mediatiedote 16.4.2020 8.33 Vaikka Etelä-Suomessa on jo päästy nauttimaan keväisistä säistä, niin Lapissa lumikuormat ovat edelleen poikkeuksellisen suuria vuodenaikaan nähden. Lumikuormat koettelevat kattorakenteita ja
Pielisen tulvia rajoitetaan poikkeusjuoksutuksin (Pohjois-Karjala)
9.4.2020
Itä-Suomen aluehallintovirasto on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksesta myöntänyt luvan poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksuttamisesta. Juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella on lisätty 100 m3 /s luonnonmukaiseen nähden. Pielisen vedenkorkeus on
Saimaalla aloitetaan lisäjuoksutukset (Kaakkois-Suomi)
19.2.2020
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt 17.2.2020 päätöksen lisäjuoksutusten aloittamisesta Saimaalla. Päätöksellä Saimaan juoksutusta lisätään 24.2.2020 alkaen korkeintaan viikkokeskiarvoon 800 m3/s. Ajankohdan luonnonmukainen juoksutus ilman lisäjuoksutusta olisi
Sinileviä vain kolmella havaintopaikalla Pirkanmaalla
5.8.2021
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla ja Kranstolpan uimarannassa Pirkkalassa. Kansalaishavaintoja sinilevästä
Tavanomaista kylmempi sää hidastaa Lapin tulvatilanteen etenemistä
29.4.2022
Viime viikon lämpimät säät sulattivat lumia Lapin alueella ja jokien virtaamat lähtivät lähes kaikilla Lapin havaintoasemilla rauhalliseen nousuun. Tällä viikolla alkanut kylmä sääjakso yöpakkasineen pysäyttää
Patoturvallisuuskoulutus
3.12.2019
Vuonna 2005 Suomessa järjestettiin PATU-patoturvallisuuskoulutus. Kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana on todettu, että tarve uudelle koulutukselle on syntynyt, sillä patoturvallisuuasioiden parissa työskentelevät ihmiset ovat osittain
Tulvariskissä olevien rakennusten kastumiskorkeuksia selvitetään Kyrönjoen alaosalla (Pohjalaismaakunnat)
9.6.2022
Kesän 2022 aikana selvitetään rakennusten tarkempia kastumiskorkeuksia Kyrönjoen vesistöalueen alaosalla Isonkyrön, Mustasaaren ja Vaasan kuntien alueilla. Tulvariskissä olevien rakennusten kastumiskorkeuksien selvitystä tehdään osana Kyrönjoen vesistöalueen
Levämäärän lisääntyminen Kallavedellä voi liittyä ravintoverkon koostumuksessa tapahtuneisiin muutoksiin
14.7.2022
Eteläisellä Kallavedellä Kuopiossa on havaittu kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana vedessä keijuvien levien eli kasviplanktonin määrän kasvua. Kasviplanktonin runsaus on Kallavedellä nykyisin tasolla, joka ilmentää järven
Perhonjoen säännöstely saattaa muuttua sähköpulan aikana
8.12.2022
Perhonjoella varaudutaan mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin muutoksiin vesistön säännöstelyssä. Sähkön saannin turvaamiseksi Perhonjoen keskiosan järviryhmän alapuolella sijaitsevalla Kaitforsin voimalaitoksella on lupapäätöksen mukaan oikeus hoitaa säännöstelyä normaalitilanteesta
Kiertojoen vaellusesteitä poistettiin Rutalahdella (Keski-Suomi)
1.9.2020
Joutsan Rutalahdella virtaavalla Kiertojoella poistettiin kalojen vaellusesteitä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja UPM:n yhteishankkeessa. Vedenlaatu joessa on hyvä ja vaelluskalojen menestyminen on nyt täysin mahdollista. Rutajärven pohjoispäähän
Sastamalassa aloitetaan jokimittaukset tulvakartoitusta varten
4.5.2021
Pirkanmaan ELY-keskus laatii parhaillaan tulvakarttaa Sastamalassa Kokemäenjoen yläosalle Äetsän ja Hartolankosken voimalaitosten väliselle alueelle. Kartoitus on jatkoa jo useille aikaisemmille kartoituksille Pirkanmaalla. Tähän mennessä on
Ekopaasto kutsuu mukaan vaalimaan vettä 17.2. alkaen
16.2.2021
Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Baltic Sea Action Group, HSY, Martat ja SYKE tiedottavat Ekopaasto-kampanja käynnistyy jälleen tuhkakeskiviikkona, joka tänä vuonna on 17.2. Jo kymmenettä kertaa järjestettävä
Jääskänjärven säännöstelypadon kunnostaminen ja kalatien rakentaminen alkaa
20.5.2022
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kunnostaa Jääskänjärven (Alavus) säännöstelypadon betonirakenteita sekä säännöstelyluukun. Samalla padon länsipuolelle aukaistaan tilapäinen juoksutusväylä, jotta kunnostustyöt pystytään tekemään kuivatyönä säännöstelyn vaarantumatta. Kunnostustyön jälkeen juoksutusväylään
Jäänsahaus Tornionjoen suualueella Hellälässä alkaa 11.4.2022
8.4.2022
Jäänsahaus Tornionjoen suualueella Hellälässä aloitetaan maanantaina 11.4.2022. Lapin ELY-keskus varoittaa alueella liikkujia 18 cm leveistä sahausurista ja jään päälle nousevasta vedestä. Hellälän jälkeen jäänsahausta jatketaan
Pohjalaismaakunnissa on myös tällä viikolla havaittu sinilevää
21.8.2020
Viikolla 34 Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevista ELY-keskuksen virallisista levähavainnointipisteistä sinilevää havaittiin sisävesillä hieman Kuortaneenjärvellä ja Ähtärinjärven Suninsalmella. Rannikkoalueella levää havaittiin Lilla Tjärubådanin, Märaströmmenin ja
Juhannusviikon sinilevätilanne rauhallinen Lounais-Suomessa
18.6.2020
Vaikka juhannusviikolla on ollut kesäisen lämmintä ja sen myötä myös vesistöjen lämpötilat nousseet, ei se ole vielä merkittävästi näkynyt Lounais-Suomessa sinileväesiintymien runsastumisena. Sinilevää on havaittu
Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomessa
10.6.2021
Lämmin sää ei vielä merkittävästi näy Kaakkois-Suomen levähavainnoissa, sen sijaa runsaat siitepölylauttoja näkyvät vesissä sekä järvillä että merellä. Vedet ovat yhä korkealla sekä Kymijoella että
Sinilevätilanne viimeviikon kaltainen, Saaristomerellä levähavaintoja eniten (Varsinais-Suomi, Satakunta)
8.7.2021
Merialueilla sinilevää on havaittu eniten välisaaristossa. Kemiönsaaren eteläisellä merialueella on myös havaittu paikoin runsaasti sinilevää. Sisävesialueilla tilanne on pysynyt rauhallisena. Merialueilla sinilevää on havaittu runsaimmin Korppoon,
Leväseuranta alkoi Pirkanmaan järvillä
2.6.2022
Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla. Leväseurannan ensimmäisellä viikolla Pirkanmaalla ei havaittu sinilevää. Pirkanmaalla levätilannetta seurataan viikoittain 41 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja
Leväseuranta käynnistyi Kainuussa kesäkuun ensimmäisellä viikolla
10.6.2021
Valtakunnallinen leväseuranta käynnistyi tällä viikolla ja jatkuu syyskuun loppuun. Ensimmäisellä viikolla Kainuussa ei havaittu sinileväkukintoja missään kohteessa. Sinileväkukintojen määrään vaikuttaa kesän vallitseva säätila ja niitä
Syyskuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi
14.10.2020
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuu oli keskilämpötilaltaan Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista lämpimämpi. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli 1-2 astetta. Viimeksi syyskuu oli keskimääräistä kylmempi vuonna 2008.
Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin (Pohjalaismaakunnat)
30.11.2021
Ähtävänjoella varauduttaan hyydetulvien syntymiseen lämpötilan laskettua reilusti pakkaselle. ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä asentamalla hyydeköysiä ja riistakameroita. Jos joen virtaama on suuri
Sinilevähavaintoja vain muutamilla havaintopaikoilla Lounais-Suomessa
17.9.2020
Epävakaisen sään myötä sinilevähavaintojen määrä on vähentynyt edelleen viime viikosta Lounais-Suomessa niin merialueella kuin sisävesissäkin. Tällä viikolla sinileviä havaittiin Lounais-Suomessa vain viidellä vakiohavaintopaikalla ja niissäkin
Etelä-Savon järvien jäänpaksuudet vaihtelevat paljon ja teräsjäätä paikoin vähän
13.1.2021
Etelä-Savon jäätilannekatsaus 13.1.2021 Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus (Syke) mittasivat 10.-12.1.2021 jään paksuuksia kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Jääpeitteen kokonaispaksuudet
Ensimmäiset sinilevähavainnot Pirkanmaalla
18.6.2020
Pirkanmaalla havaittiin viikolla 25 ensimmäiset sinilevähavainnot valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla. Runsaasti sinilevää havaittiin Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa. Vähän sinilevää havaittiin Nokian Tottijärvellä, Sastamalan Houhajärvellä, Valkeakoskella Mallasveden Tyrynlahdella ja
Pohjalaisjoet tulvivat selvästi normaalia aikaisemmin
5.4.2021
Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien jäiden lähtö ja keväinen tulvahuippu ajoittuvat keskimäärin huhtikuun toiselle viikolle ja Keski-Pohjanmaalla huhtikuun loppupuolelle. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan joet saavuttivat
Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin
9.12.2022
Viime päivien pakkaset ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet paikoin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä
Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä
12.6.2020
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä viikolla 24. Yleisöhavainto sinileväesiintymästä oli kirjattu Järviwikiin Näsijärven Luhtaanrannasta. Veden paha haju voi viitata leviin Monet levät kuten
Sinilevät hieman vähentyneet Lounais-Suomen alueella
27.8.2020
Kuluneen viikon epävakaiset säät ovat hillinneet sinilevien esiintymistä ja Lounais-Suomen merialueilla levät ovat vakioseurantapaikoilla hieman vähentyneet. Sisävesialueilla havaintopaikkakohtaiset levätilanteet ovat osin muuttuneet, mutta kokonaisuudessaan sinilevätilanne
Lounais-Suomen sinilevätilanteessa ei suuria muutoksia, havainnot pääasiassa vähäisiä
6.8.2020
Lounais-Suomen merialueilla sinilevätilanne jatkuu tasaisena. Paikoin levät ovat vähentyneet, mutta havaintoja on tehty myös uusissa paikoissa. Sisävesialueilla sinilevähavaintoja on tehty hieman useammalla paikalla kuin viime
Sinilevätilanne on rauhallinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
12.6.2020
Viikolla 24 ei ole havaittu sinileväesiintymiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteillä. Pintaveden lämpötilat ovat tällä hetkellä ajankohdalle tyypillisiä. Viikolla 24 ei ole havaittu sinileväesiintymiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteillä.
Jäänpaksuus vaihtelee petollisesti koko maassa ja jäät ovat normaalia ohuempia erityisesti Etelä-Suomessa
11.1.2021
Tiedote 11.1.2021 Koko maan vesistöjen jää on 10-30 cm ohuempaa kuin tavallisesti tähän aikaan. Etelä-Suomen järvien jäitä ei ole vielä pystytty turvallisesti mittaamaan. Vesistöjen jäänpaksuus
Ovatko kunnon jäätalvet menneiden talvien lumia?
1.2.2021
Kuluva vuosi on ehtinyt ilahduttaa koko maassa talvisen ulkoilusään ystäviä lumen ja pakkasen myötä. Tosin viime vuosilta yhä tutummaksi käynyt loskasää ehti jo puskea etelässä
Karttateemat
Vesitieto: Lyhytartikkelit
Pikaohjeet tulvatilanteeseen
Tulvatilanteessa on tärkeintä pitää huolta omasta ja perheen turvallisuudesta. Tärkeää on kuunnella viranomaisten tiedotuksia, hälytyksiä ja ohjeita ja toimia niiden mukaan.
Ympäristöministeriö
Ympäristöministeriön tavoitteena on vesien ja Itämeren hyvä tila. Tätä edistetään vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelulla sekä toimenpideohjelmilla, jotka laaditaan laajassa yhteistyössä toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Oma vesihuoltolaitos syyniin
Yhdyskuntien vesihuollosta on koottu tietoja järjestelmällisesti jo 50 vuotta. Vesihuoltolaitosten toimintaan pääsee tutustumaan kätevästi vesi.fi:n työkalusta ”Vesihuoltolaitosten tunnusluvut”. Se sisältää tietoja kaikista Suomessa toimivista vesihuoltolaitoksista.
Vettä kaivosta vai vesijohtoverkosta?
Maaseudulla vesi on perinteisesti hankittu pihakaivosta. Vesi- ja viemäriverkostot laajenevat nyt myös haja-asutusalueille. Onko niihin pakko liittyä ja kannattaako se?
Suunnitelmallista vesienhoitoa
Vesienhoidon tavoitteena on, että Suomen kaikkien pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Vesien tila ei saa myöskään heiketä.
Avaa 119 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Mihin vesimaksu käytetään?
Vesihuoltolaitoksen perimä perusmaksu kattaa vedenpuhdistuslaitoksen ja vesijohtoverkoston ylläpidon. Käyttömaksua peritään veden kulutuksen mukaan.
Kuinka vesien tilaa seurataan?
Vesien tilaa tarkkailevat monet tahot: vesiensuojeluyhdistykset, teollisuuslaitokset, kunnat ja valtion ympäristöhallinto.
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto
Vesistökunnostusverkosto on valtakunnallinen kohtaamispaikka vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille kansalaisille, yhteisöille, yrityksille ja viranomaisille. Vesistökunnostusverkoston avulla etsitään ratkaisuja ja mahdollistetaan hyvinvoivat vedet yhdessä. Verkoston kautta
Kuka vastaa, jos vesihuolto ei toimi?
Vesihuoltolaitokset huolehtivat siitä, että vesijohtoverkostoon liittyneet asiakkaat saavat laatuvaatimukset täyttävää talousvettä.
Viisasta virkistäytymistä vesillä
Vesistöjen virkistyskäyttö lisääntyy ja saa uusia muotoja. Virkistyskäytölle on tärkeää, että vesistöt säilyvät hyväkuntoisina.
Mistä hanavesi tulee?
Suomalainen käyttää yleensä vähän yli sata litraa vettä päivässä, jotkut jopa kaksisataa. Useimmat saavat talousvetensä vesijohtoverkosta.
Likaako asutus vesistöjä?
Kaupungeista ja taajamista tulevat jätevedet puhdistetaan nykyään hyvin. Vieläkö ne pilaavat vesistöjä? Entä haja-asutus?
Vesijohtoverkoston kunto
Vesiputket rapistuvat ajan myötä. Jos ikääntynyt putki rikkoontuu, vesijohtovesi voi likaantua. Vesijohtoverkosto vaatiikin jatkuvaa ylläpitoa.
Mitä on hulevesi?
Hulevesi on sitä sade- ja kuivatusvettä, joka johdetaan pois pihoilta ja kaduilta.
Pohjavesi ja tekopohjavesi
Kartasta näkee, että Suomessa on paljon vettä. Suurin osa makeasta vedestä jää kuitenkin karttakuvassa piiloon, maan alle.
Miten vaalin lähivesiä?
Keskustele ja vaikuta! Osallistu alueesi vesiensuojelutoimintaan. Kun toimit oikein ja otat huomioon vesiluonnon, edistät suuresti lähivesistösi hyvinvointia.
Haja-asutuksen jätevesijärjestelmät
Jätevesien käsittelytekniikan voi valita sen mukaan, mikä parhaiten sopii kiinteistön tarpeisiin.
Vesihuoltolaitosten tunnusluvut
Vesihuoltolaitosten tunnusluvut -työkalu kokoaa yhteen kaikkien Suomessa vuonna 2018 toiminnassa olleiden vesihuoltolaitosten perustiedot ja valikoidut tunnusluvut.
Vesistön virkistysarvo voidaan mitata rahassa
Vesistöjen tuottamat hyödyt on tärkeä tunnistaa ja määrittää. Näin ne voidaan ottaa huomioon vesistöjen käytön suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Piilovesi ja vesijalanjälki
Piilovedellä tarkoitetaan kaikkea sitä vettä, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana: raaka-ainetuotannosta siihen asti, kun tuote käsitellään jätteenä.
Miten vesijohtovettä tehdään?
Suuren kaupungin vesilaitos tuo mieleen aution terveyskylpylän. Pumput humisevat, vesi solisee altaasta toiseen ja ilma tuoksuu kostealta.
Paljonko vesi maksaa?
Litra pullovettä saattaa maksaa useita euroja. Hanaveden hinta on siihen verrattuna mitätön. Täysin ilmaista ei ole edes oman kaivon vesi.
Kuinka vesijohtoveden laatua valvotaan?
Vesijohtoveden laatua valvovat sekä viranomaiset että vettä toimittavat laitokset itse. Kaiken valvonnan lähtökohta on, että vettä on turvallista käyttää.
Ilmastonmuutos lisää vesistöjen kuormitusta
Ilmastonmuutos vaikuttaa veden laatuun ja vesiluontoon monella tapaa, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä vielä täsmällisesti ennustamaan.
Paljonko vesistöissä on kasvi- ja eläinlajeja?
Pienessäkin vesilampareessa käy kova kuhina. Kuinka paljon vesistöissä on erilaisia kasvi- ja eläinlajeja, ja mitkä ryhmät ovat runsaimpia? Suomen sisävesissä on laskettu elävän noin 5000
Miten maa- ja metsätalouden vesienhallinta optimoidaan?
Kokonaisvaltainen vesienhallinta hyödyttää maanomistajia. Samalla edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta.
Vesistöt ja mikromuovit
Mikromuovit eivät ole vain merten ongelma. Niitä on myös sisävesissä, Suomenkin järvissä. Vesistöissä mikromuovit voivat olla ympäristöriski.
Rajavesistöt ja niiden hoito
Vesistöt eivät noudata valtioiden rajoja. Joet virtaavat maasta toiseen, ja raja voi myös kulkea järven poikki. Suomella on lukuisia tällaisia rajavesistöjä.
Kuka omistaa vesialueet?
Järven selällä ei ole rajapyykkejä. Vesialueella voi silti kulkea kiinteistörajoja. Miten vesialueiden omistus on Suomessa järjestetty? Vesialueiden omistus kytkeytyy useimmiten kiinteistöjen omistukseen. Vesialue voi kuulua
Vesien hyvinvoinnin mittarit
Vesienhoidon tavoitteena on, että kaikkien vesien tila olisi vähintään hyvä ja ettei tila heikkene.
Vieläkö teollisuus likaa vesistöjä?
Teollisuuden jätevesipäästöjä säädellään ja seurataan tarkasti. Eri teollisuudenalat ovat myös investoineet mittavasti vesiensuojeluun.
Hulevesien luonnonmukainen käsittely
Kun hulevedet käsitellään luonnonmukaisesti, saadaan monia hyötyjä: vesistön kuormitus ja tulvahaitat vähenevät, kaupunkiluonto rikastuu ja rahaakin säästyy.
Vaellusesteet katkovat virtavesiä
Kalat ja monet muut vesien eliöt voivat siirtyä paikasta toiseen vain vettä pitkin. Kulku katkeaa, jos vastaan tulee pato tai huonosti asennettu tierumpu. Suomen joissa
Väheneekö maatalouden vesistökuormitus?
Suomessa maatalous on suurin vesistöjen rehevöittäjä; se aiheuttaa yli puolet ihmisen toiminnasta syntyvistä ravinnepäästöistä.
Kalavesien hoito ja kunnostus
Kalavesien hoidon ja kunnostuksen kulmakivi on, että vesistö kykenee tuottamaan kalaa. Kalantuotantoa voivat heikentää monet seikat.
Valtion vesitaloushankkeet
Valtio on toteuttanut lukuisia vesitaloushankkeita, joilla edistetään vesistöjen eri käyttötapoja. Hankkeiden kirjo ulottuu tekojärvien rakentamisesta lintuvesien kunnostuksiin.
Routa vaikuttaa vesihuoltoon
Routa aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa suomalaiselle vesihuollolle. Roudan vaikutukset pitää ottaa huomioon, kun rakennetaan kaivoa, vesijohtoa tai viemäriä.
Vesistöjen vaihteleva vesitilanne
Keväällä joki virtaa vuolaana. Se saa vettä maastossa sulavasta lumesta. Loppukesällä sama joki näyttää kesyltä ja rauhalliselta.
Miten teollisuuden vesistökuormitusta säädellään?
Teollisuuslaitosten päästöjä ohjaa ympäristönsuojelulaki. Lain tarkoitus on ehkäistä ympäristön pilaantumista ja vähentää päästöjä.
Miksi vesistöjä säännöstellään?
Vedenpinnan korkeus vaihtelee järvissä vuodenaikojen mukaan. Samoin vaihtelee jokien virtaama. Ihminen muokkaa tätä luonnon kulkua monesta syystä.
Mikä likaa vesistöjä?
Suomen järvet ja joet ovat puhdistuneet sitä mukaa kuin päästöt ovat vähentyneet. Laajoilta alueilta tuleva hajakuormitus vaivaa silti edelleen vesistöjä.
Oma lähivesi kuntoon
Kunnostushankkeita voidaan viedä eteenpäin esimerkiksi kylätoimikunnan tai osakaskunnan voimin. Toisinaan on tarpeen perustaa erillinen yhdistys tai toimikunta.
Turvetuotanto vähenee, miten se vaikuttaa vesiin?
Loppuuko kuormitus, kun turpeennosto lopetetaan? Vastaus riippuu siitä, mitä alueelle tapahtuu.
Rikas ja toimiva vesiluonto
Suomessa ei ole pelkästään paljon vesistöjä, vaan paljon erilaisia vesistöjä. Niissä kaikissa elää omanlaisensa eliöyhteisö, joka pitää yllä mutkikasta, mutta hienosti toimivaa ekosysteemiä. Mitä kaikkea
Muutoksille herkät vesikasvit
Vesikasveilla on monta tehtävää. Ne puhdistavat vettä, sitovat sedimenttejä ja hiilidioksidia ja luovat suojaisan elinympäristön muille lajeille. Mutta miten niillä itsellään menee? Elämä vedessä asettaa
Vesien vieraslajit
Vieraslajiksi kutsutaan sellaista eläin- tai kasvilajia, jonka ihminen on tuonut alueelle joko tahallaan tai vahingossa.
Vesiliikenteen monet muodot
Erilaisten alusten kirjo kertoo vesiliikenteen tärkeydestä. Meri ja sisävedet ovat vuosisatojen ajan tarjonneet kätevän tavan päästä paikasta toiseen tai siirtää tavaraa.
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa vesivaroihin eri vuodenaikoina?
Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän erityisesti talven sademääriä. Koska talvet muuttuvat myös leudommiksi, suurempi osa sateesta tulee vetenä.
Tehoa vesialueiden omistukseen!
Osakaskunta hoitaa kiinteistöjen yhteisiä vesialueita. Moni järvi, joki tai merialue jakautuu usealle osakaskunnalle. Kannattaisiko osakaskuntia yhdistää?
Sijaintipaikkani vesitilanne
Oman sijaintipaikan kokonaisvesitilanteen saa kätevästi selville yhdellä silmäyksellä sijaintipaikkani vesitilanne -työkalun avulla.
Millaista on kestävä vesiliikenne?
Vesiliikenteessä turvallisuus on kaiken lähtökohta. Riskialtis liikkuminen vesillä vaarantaa sekä ihmishenkiä että ympäristön hyvinvoinnin.
Lumi ja routa vaikuttavat pohjavesivaroihin
Maahan imeytyvä sadevesi täydentää pohjavesivarastoja. Miten pohjavesien käy talvella, kun sade tulee lumena ja maa on jäässä?
Miksi vesi on ruskeaa?
Luonnossa esiintyvä vesi ei ole koskaan pelkkää puhdasta vettä, vaan siinä on mukana monia aineita. Osa niistä antaa vedelle väriä.
Sähkökatkot ja vesihuolto
Miten vesihuollon käy, jos sähköt katkeavat? Tuleeko vettä hanasta? Voiko vessassa käydä? Vesihuoltolaitokset suosittelevat, että sähkökatkon aikana käytetään niin vähän vettä kuin mahdollista. Vaikka lyhyt
Kun vesi näyttää tai haisee oudolta
Mitä pitää tehdä, jos puro vaahtoa oudosti tai haisee kummalliselta? Tai jos järvenrannalla on outoa mönjää?
Muuttuva ilmasto muokkaa vesien elämää
Veden kasvi- ja eläinlajit ovat sopeutuneet nykyiseen ilmastoon. Miten muutos vaikuttaa vesien lajistoon ja koko ekosysteemiin?
Onko vesistöissä myrkkyjä?
Suomen järvistä ja joista voi löytyä pieniä pitoisuuksia ympäristömyrkkyjä. Mistä ne ovat peräisin ja onko niistä vaaraa ihmiselle tai ympäristölle?
Miten juomavesi turvataan poikkeustilanteessa?
Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet erilaisiin häiriöihin. Varautumisesta huolimatta voi tulla tilanteita, joissa veden jakelu joudutaan keskeyttämään. Mistä silloin saa vettä? Vesihuollon tavallisimpia häiriöitä ovat pienet putkirikot
Näin kevennetään metsäojituksen vesistövaikutuksia
Metsänkasvatusta edistettiin Suomessa 1900-luvun jälkipuoliskolla turvemaiden voimallisella ojituksella. Ojitukset kuormittavat yhä vesistöjä, mutta haittojen vähentämiseen on keinoja.
Ryhdy vesitutkijaksi!
Järvi-meriwiki on kaiken kaikkiaan mahtava järvi- ja meritiedon varasto. Ryhdy vesitutkijaksi, ja voit lisätä tietoa omasta lähivedestäsi!
Päällyslevät kertovat vesistön tilasta
Harmaan nukan peittämä laituritolppa, petollisen liukas rantakallio, limoittunut verkko. Päällyslevien kasvustoja löytää monenlaisilta vedenalaisilta pinnoilta. Päällyslevät käyttävät tehokkaasti hyväkseen kaikki tarjolla olevat kasvualustat: kivet, puupinnat,
Säännöstellyt vesistöt
Suuri osa Suomen joista on padottu ja monia järviäkin säännöstellään. Säännöstely ei kuitenkaan koske kaikkia vesistöjä.
Loiset kuuluvat terveeseen vesiluontoon
Loisinta on vesistöissä niin yleistä, että sen täytyy olla menestyksekäs elämäntapa. Loisen elämä voi kuitenkin olla todella mutkikasta. Tarvitaan monta onnekasta sattumaa, jotta suku jatkuu.
Vesitilanne ja ilmastonmuutos
Maailmanlaajuiset ilmastomallit ennustavat, että sademäärät kasvavat Suomessa vähintään viisi prosenttia, enimmillään jopa 30 prosenttia.
Onko vesi uimakelpoista?
Mistä tietää, voiko vedessä uida turvallisesti? Millaisia vikoja uimavedessä voi olla?
Uppopuu puhdistaa ojavesiä
Ojavedet kuljettavat vesistöihin paljon metsistä ja pelloilta huuhtoutuvia ravinteita ja maa-ainesta. Yksi keino vähentää kuormitusta on niin sanottu puupuhdistamo.
Hanaveden historiaa
Vesijohtoveden historia ulottuu 140 vuoden taakse. Vuosikymmenten saatossa vesijohtoveden laatu on parantunut.
Riittääkö pohjavettä?
Pohjavesi ei uhkaa loppua, koska sitä syntyy koko ajan lisää. Suurempi vaara on pohjaveden likaantuminen.
Haja-asutuksen jätevedet
Noin joka kymmenes suomalainen asuu viemäriverkoston ulkopuolella. Myös haja-asutukselta vaaditaan nyt jätevesien käsittelyä.
Veden kiertokulku
Vesi on ikuinen kiertolainen. Se kulkee paikasta toiseen ja muuttaa matkalla muotoaan.
Säännöstelyn monet tavoitteet
Vesistöjen säännöstelyssä pitää ottaa huomioon eri käyttötarpeet: vesivoiman tuotanto, tulvasuojelu, vesiliikenne, virkistyskäyttö, luonnonsuojelu ja kalakantojen hoito.
Kovaa vai pehmeää vettä
Veden kovuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon vedessä on tiettyjä kivennäisaineita, lähinnä kalsiumia ja magnesiumia.
Vastuullista vedenkäyttöä
Vesivastuullisuus tarkoittaa, että yritys ottaa vastuun kaikesta vedenkäytöstään. Se sisältää myös veden, joka kuluu yrityksen käyttämien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden tuotantoon.
Jos hanavedessä on vikaa
Vesijohtovesi on yleensä tasalaatuista. Joskus siinä voi silti huomata väriä tai makua. Mistä se johtuu ja mitä silloin pitää tehdä?
Pohjavedet tarvitsevat suojelua
Pohjavesien suojelu on tärkeää, sillä likaantunutta pohjavettä on hyvin vaikea puhdistaa. Jokainen voi omalta osaltaan pitää huolta pohjavesistä.
Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se tuottaa tietoja ja ratkaisuja vesien ja ympäristön suojeluun ja hoitoon.
Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se tuottaa tietoja ja ratkaisuja vesien ja ympäristön suojeluun ja hoitoon.
Kunnostushankkeen rahoitus
Valtiolta voi hakea avustusta vesistökunnostuksiin. Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) neuvovat siinä, miten hankkeelle voi hakea rahoitusta.
Pintaveden vaihteleva lämpötila
Meren ja järvien pintaveden lämpötila vaihtelee vuodenkierron mukaan. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä; sääoloilla on iso vaikutus veden lämpötilaan.
Kaivoveden laatu
Kaivoveden laatu on syytä tutkia tietyin välein. Kerran kolmessa vuodessa tehdään suppea tutkimus ja kuuden vuoden välein laajempi tutkimus.
Mitä kalojen maailmassa tapahtuu?
Kalan elämä on kotivesistön varassa. Ihanteellinen vesistö tarjoaa vakaat olot mutta myös erilaisia elinympäristöjä ja ravintolähteitä elämän eri vaiheisiin. Yhtälö voi olla vaativa. Suomen sisävesissä
Maa- ja metsätalousministeriö
Vesi on keskeisessä roolissa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii yhdessä kumppaniensa kanssa ennakoimaan ilmastonmuutoksen haasteita sekä hyödyntämään myös vesiasioissa kiertotalouden ja uuden teknologian
Jätevedenpuhdistamolla tapahtuu
Jätevesi kulkee monivaiheisen puhdistusprosessin läpi, ja jokaista vaihetta seurataan ja ohjataan tarkasti.
Kunnostaminen parantaa rannan virkistyskäyttöä
Moni ranta muuttuu pikkuhiljaa tukkoisemmaksi. Ruovikko valtaa alaa, vesi mataloituu ja pohjaan kertyy pehmeää liejua. Olisiko kunnostamisesta apua?
Voiko järvi hyvin vai huonosti?
Järvi siintää sinisenä ja vesi näyttää kirkkaalta. Tarkoittaako se, että järvi voi hyvin? Miten järven tai joen tila ylipäätään määritellään?
Mihin vettä käytetään?
Suomessa otetaan joka tunti käyttöön noin miljoona kuutiometriä vettä. Pumpatusta vedestä vain pieni osa päätyy kotien vesihanoihin. Mihin muu vesi käytetään?
Vastuullista veneilyä
Vastuullinen veneilijä ottaa huomioon sekä muut vesillä liikkujat että vesi- ja rantaluonnon.
Kaivo kaipaa huoltoa
Kaivoista saa yleensä laadukasta pohjavettä. Kaivoa pitää kuitenkin vaalia ja huoltaa, jotta vesi säilyy hyvänä ja terveellisenä.
ELY-keskukset
ELY-keskusten ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus vastaa ympäristöä koskeviin kysymyksiin. Asiakasneuvojat opastavat esimerkiksi siinä, miten vesistön kunnostushanke pannaan vireille.
Ennakoivaa tulvantorjuntaa
Haitallisten tulvien syntyä voidaan estää jo ennalta. Tärkeimpiä keinoja ovat vesistöjen säännöstely ja tulvavesien hallinta.
Jokien ja purojen kunnostaminen
Kunnostamisella voidaan palauttaa virtavesiin niille ominaisia elinympäristöjä ja kasvi- ja eläinlajeja. Lisäksi vesistöjen arvo virkistyskohteena kasvaa.
Rannikolla tulvii
Matalapaineen tuoma myrsky voi saada merenpinnan nousemaan voimakkaasti. Pahimmillaan merivesi tulvii asutusalueille: saartaa rakennuksia ja velloo pitkin katuja.
Miten säästän vettä?
Vesi on uusiutuva luonnonvara, muttei ehtymätön. Vettä kannattaa säästää sekä luonnon että oman kukkaron takia.
Kuivuuko kaivosi – tee havaintoilmoitus!
Vesi.fi-palvelussa voi ilmoittaa havaintoja kaivojen kuivumisesta. Kaivoveden loppuminen kertoo siitä, että pohjaveden pinta on laskenut.
Miten pohjassa eletään?
Vaikka vesi tarjoaa kolmiulotteisen ympäristön, suuri osa vesieläimistä elää vedenpohjalla. Pohja on turvallinen paikka, mutta vain niin kauan kuin elinolot pysyvät hyvinä. Pohjaeläimet tarvitsevat elämäänsä
Patotyypit
Suomessa on monenlaisia patoja: vesistöpatoja, jätepatoja ja tulvapenkereitä. Ne palvelevat monia eri tarpeita.
Säännöstelyluvat
Luvan vesistön säännöstelyyn myöntää aluehallintovirasto. Lupaa harkitessaan virasto punnitsee eri näkökohtia.
Miten säännöstelystä päätetään?
Säännöstelyluvan haltija voi olla vesivoimaa tuottava sähköyhtiö, valtio, kuivatusyhtiö, toiminnanharjoittaja tai jopa yksityinen henkilö.
Maankuivatus tehostuu luonnonmukaisin menetelmin
Maankuivatus on Suomessa tärkeä osa maa- ja metsätaloutta. Liika vesi pitää johtaa pois, jotta viljelykasvit ja puut menestyvät.
Säännöstelyn historiaa
Varhaisimpia säännöstelyhankkeita ovat järvien laskut; järvenpintaa alennettiin, jotta saatiin lisää viljavaa peltomaata.
Merenpinnan vaihtelut
Valtamerten rannoilla on totuttu vuoroveteen; meri nousee ja laskee säännöllisesti. Itämerellä vuorovesi on hyvin pientä, mutta meriveden korkeus vaihtelee muista syistä.
Luonnonvarakeskus
Luke tuottaa tutkimuksellaan arvoa ja ratkaisuja kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin: ilmastoviisaaseen hiilenkiertoon, sopeutumis- ja palautumiskykyiseen biotalouteen, kannattavaan ja vastuulliseen alkutuotantoon sekä biokiertotalouteen.
Rakennetaanko kaivo?
Suomessa rakennetaan joka vuosi tuhansia kaivoja. Mitä pitää ottaa huomioon, kun ryhtyy suunnittelemaan uutta kaivoa?
Tulvakeskus
Tulvakeskus on jatkuvassa valmiudessa tulvien varalta. Se seuraa sisävesien vesitilannetta ja merenpinnan korkeutta. Se tarkkailee myös lumen kertymistä ja sulamista sekä rankkasateita. Keräämistään tiedoista Tulvakeskus
Mihin viemäri vie jäteveden?
Millaista olisi elää ilman maanalaisia viemäreitä? Jätevedet virtaisivat avo-ojissa ja etova haju leijailisi ympäriinsä.
Säännöstelyn vaikutukset
Säännöstelyllä muutetaan vesistön luontaista virtaamaa tai vedenkorkeutta. Millaisia vaikutuksia tästä seuraa?
Mistä rehevöityminen johtuu?
Rehevöityminen johtuu siitä, että veteen kulkeutuu typpeä ja fosforia. Ravinteita tulee vesiin sekä jätevesien mukana että pelloilta ja metsistä.
Miten lumi hupenee keväällä?
Lumipeite voi oheta keväällä vauhdikkaasti. Eniten lunta haihtuu aurinkoisella säällä, kun ilman lämpötila on joitakin asteita nollan ylä- tai alapuolella.
Rannikon sulfaattimaiden herkät pohjavedet
Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja pohjaveden pintojen lasku ovatkin erityinen riski juuri happamilla sulfaattimailla.
Kuinka paljon järvissä on vettä?
Suomi näyttää aika vetiseltä maalta. Järvet kattavat noin kymmenesosan maan pinta-alasta. Paljonko niissä todellisuudessa on vettä?
Vaivaako happikato?
Vedessä kelluu kuolleita kaloja, ja haju on kamala. Näin pahasti voi käydä, jos happikato ulottuu pintaveteen asti.
Jokien kevättulvat
Kevättulvan perimmäinen syy on lumen sulaminen. Mitä enemmän talvella on kertynyt lunta, sitä enemmän syntyy sulamisvesiä.
Vedessä keijuva plankton
Planktoneliöt ovat niin pieniä, ettei niiden yksityiskohtia näe paljaalla silmällä. Mikroskoopissa planktonmaailma avautuu: kauniita, usein symmetrisiä leväsoluja tai läpikuultavia ja vähintäänkin oudon näköisiä eläinhahmoja.
Lähteet kaipaavat kunnostamista
Jos suunnittelet omalla maallasi olevan lähteen kunnostamista, ota yhteys Suomen metsäkeskukseen tai oman alueesi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskukseen).
Tekojärviä moneen tarkoitukseen
Mitä järkeä on rakentaa Suomeen tekojärviä? Meillähän on ennestään kymmeniätuhansia järviä. Miksi tekojärviä on tehty ja kuinka paljon niitä on? Suomen vanhin tekojärvi löytyy Isonkyrön
Kuka saa kaivaa ojan ja minne?
Voiko omalle tontille tehdä kuivatusojan? Entä pitääkö pelto- tai metsämaan kuivattamisesta ilmoittaa viranomaisille tai hakea lupa? Omalle tontille voi kaivaa ojan esimerkiksi rakennuspaikan kuivattamiseksi. Tällainen
Patoturvallisuus
Patoturvallisuuslain mukaan padon omistaja on vastuussa siitä, että pato on turvallinen ja toimii suunnitellulla tavalla.
Miten tulvariskejä hallitaan
Tulvien riskit on Suomessa tiedostettu hyvin. Tulvariskilaki määrittää ne viranomaisten tehtävät, joiden avulla vähennetään tulvahaittoja ja varaudutaan tulviin.
Ilmastonmuutos vaikuttaa pohjaveden laatuun
Ilmastonmuutoksen seurauksena pohjaveden pinnat voivat vaihdella aiempaa enemmän. Talvella vedenpinnat nousevat luultavasti hieman nykyistä korkeammalle.
Paljonko lumi painaa?
Omakotiasujalle on tärkeintä huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta. On varmistettava, ettei katolta putoava lumi ole vaaraksi.
Mistä kalakuolemat johtuvat?
Rantavedessä kelluu kuolleita kaloja. Muutama näyttäisi olevan vielä elossa, mutta henkitoreissaan. Mitä järvessä on tapahtunut? Miksi kalat kuolevat, ja mitä pitää tehdä, kun havaitsee kalakuoleman?
Mitä kaloja Suomessa kalastetaan?
Suomen vesissä elää kymmeniä ruokakalaksi sopivia kalalajeja. Niistä saadaan terveellistä ja kestävästi tuotettua ravintoa.
Elvyttävä sade
Kuivaan maastoon lankeava sade on kuin piristysruiske. Kasvillisuus elpyy, ja koko maailma näyttää kirkastuvan.
Kaivoveden analyysitulkki
Kaivoveden analyysitulkki on työkalu kaivoveden laboratoriotulosten tulkintaan.
Vesitieto: Syventävät artikkelit
Maatalousmaan kuivatus
Maatalousmaan kuivatuksen tavoite on johtaa liika vesi pois viljelyalueelta. Sopiva kuivatus turvaa maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon.
Metsätalousmaan kuivatus
Metsämaan kuivatus nähdään yhä enemmän osana valuma-alueen vesienhallintaa. Kunnostusojitus kuormittaa vesistöjä, minkä vuoksi vesiensuojelu on olennainen osa hanketta.
Näin toimit tulvatilanteessa
Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Anna myös naapuriapua.
Näin varaudut tulviin
Tulvaan kannattaa varautua etukäteen, haitat jäävät silloin pienemmiksi. Tärkeintä on varmistaa oman ja läheisten turvallisuus.
Kodin suojaaminen tulvalta
Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella.
Avaa 57 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Pohjavesialueet
Antoisat pohjavesimuodostumat on rajattu pohjavesialueiksi. Pohjavesialueet jaetaan kolmeen luokkaan niiden käytön ja merkityksen mukaan.
Pohjaveden käyttö ja pohjavesialueiden suojelu
Suurin osa suomalaisista saa talousvetensä pohjavedestä. Pohjavesialueiden turvaksi tehdään suojelusuunnitelmia, suojelua ohjaa lainsäädäntö.
Hulevesien hallinnan vastuut ja ohjeistus
Hulevesien käsittelystä vastaa pääsääntöisesti se kiinteistö, jolla hulevedet muodostuvat. Kunnan pitää suunnitella ja järjestää hulevesien hallinta erityisesti asemakaava-alueella.
Vesien ekologinen ja kemiallinen tila
Suomen vesistöjen ekologinen tila on enimmäkseen hyvä. Sisävesistä parhaiten voivat suuret järvet, heikoiten joet. Ekologista tilaa heikentää erityisesti rehevöityminen.
Hulevesien ympäristöriskit
Hulevedet sisältävät monenlaisia vesistöjä kuormittavia haitta-aineita. Niitä tulee hulevesiin kaduilta ja pihoilta sekä rakentamisesta ja muusta toiminnasta.
Pintavesien tilan seuranta
Pintavesien tilan seuranta antaa tietoa muun muassa vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Seurantatulokset kertovat vesistöjen nykytilasta ja vesiensuojelutoimien tehokkuudesta.
Ratkaisuja hulevesien hallintaan
Hulevedet on otettava huomioon kaikessa taajamien rakentamisessa ja maankäytössä. Hulevesien hallinta kunnassa kannattaa suunnitella kokonaisvaltaisesti sekä valita käytettävät menetelmät paikallisten olojen mukaan.
Haja-asutuksen jätevesimääräykset – keitä ne koskevat?
Kiinteistön jätevedet tulee käsitellä asianmukaisesti, jotta oma elinympäristö säilyy puhtaana, terveellisenä ja viihtyisänä.
Yhdyskuntajätevesien aiheuttama vesistökuormitus
Yhdyskuntien jätevesien käsittely on tehostunut huomattavasti, ja samalla jätevesien aiheuttama vesistökuormitus on pienentynyt.
Uhanalainen vesiluonto
Sisävesien luonnonkirjo kapenee, koska rehevöityminen, vesirakentaminen ja muu vesien käyttö ja kuormitus ovat muuttaneet vesistöjä. Huomattava osa sisävesien luontotyypeistä on uhanalaisia, samoin useat vesien eliölajit.
Pienvesien kunnostus
Pienvesillä on huomattava ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys samoin kuin maisema-arvo. Pienvedet ovat osa veden kertokulkua, ja ne kytkevät eri elinympäristöt ja niiden ravintoverkot toisiinsa.
Hulevesien aiheuttamat tulvariskit
Rakennetuille alueille kertyvät hulevedet voivat aiheuttaa tulvariskin. Hulevesitulvien riski kasvaa, kun rankkasateet yleistyvät ja kaupunkialueet laajenevat ja tiivistyvät.
Rajavesiyhteistyö Suomen ja naapurimaiden välillä
Suomella on yhteisiä vesistöalueita Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Niitä pitää hoitaa ja käyttää yhteistuumin. Rajavesiyhteistyö perustuu maiden välisiin valtiosopimuksiin ja se täyttää kansainvälisten rajavesistösopimusten
Pohjavesien tila ja riskit
Pohjavesien tila on Suomessa yleisesti hyvä. Osa pohjavesialueista luokitellaan riskialueiksi; niillä pohjaveden tila voi heiketä ilman suojelutoimia.
Maatalouden vesiensuojelu
Peltoviljelyn ja kotieläintalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta voidaan vähentää eri keinoin. Perinteisten vesiensuojelutoimien lisäksi suositellaan kokonaisvaltaisempia menetelmiä, joilla turvataan myös maan hyvä rakenne ja vesitalous. Tärkeää on
Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjavesivaroihin
Ilmastonmuutos heikentää loppukesän pohjavesitilannetta. Pitkät kuivuusjaksot on otettava huomioon vesihuollossa.
Pintavesien luokittelun periaatteet
Pintavedet luokitellaan niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä, kemiallisen tilan luokittelussa taas tiettyjä vaarallisia ja haitallisia aineita.
Virtavesien kunnostus
Joet ja purot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä mutta myös herkkiä elinympäristöjä. Virtavesien kunnostus tähtää siihen, että niiden ekologinen tila kohenee.
Pienet vesirakennustyöt
Vesistössä tai vesistön lähellä toteutettavista pienimuotoisista hankkeista on tietyissä tapauksissa tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle. Osa hankkeista voi vaatia vesilain mukaisen luvan.
Pohjavesien tilan seuranta
Pohjavesien tilaa seurataan valtakunnan laajuisen seurantaverkon avulla. Lisäksi seurataan ihmisen aiheuttamia muutoksia pohjavesiin.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimat vesitaloushankkeet ja vesistörakenteet
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vesitaloushankkeilla ja niihin liittyvillä vesistörakenteilla on huomattava merkitys muun muassa tulvantorjunnalle sekä suunniteltaessa tulvariskien hallintaa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelu haja-asutusalueella
Hyvä suunnitelma varmistaa sen, että rakennettava käsittelyjärjestelmä täyttää jätevesien käsittelylle asetetut vaatimukset eli että sen puhdistusteho on riittävä.
Pintavesien tyypittely
Vesien tyypittely tarjoaa lähtötietoja pintavesien ekologisen tilan arviointiin. Tyypittelyssä Suomen sisävedet ja rannikkovedet jaotellaan luontaisten ominaisuuksiensa mukaan. Näin saadaan vertailukohta veden nykytilan arvioinnille.
Näin etenet haja-asutusalueen kiinteistön jätevesiremontissa
Jätevesijärjestelmän uudistaminen tai rakentaminen kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella. Näin saat toimivan järjestelmän ja parhaan vastineen rahoillesi.
Humuskuormitus ja vesien tummuminen
Suomen vesistöt ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet aiempaa tummemmiksi. Kehityksen taustalla on monia syitä. Tummuminen vaikuttaa vesistön ravintoverkkoon. Siitä on myös haittaa vesien virkistyskäytölle ja raakaveden
Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnossapito
Säännöllinen tarkkailu ja huolto varmistavat, että järjestelmä toimii suunnitellusti ja säilyy pitkään toimintakuntoisena. Järjestelmän toimivuudesta ja kunnossapidosta vastaa omistaja.
Talousveden laatu
Vesijohtoveden pitää olla puhdasta ja terveellistä ja sen tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Vesilaitokset huolehtivat veden laadunvalvonnasta ja vesiriskien hallinnasta.
Pohjaveden muodostuminen ja esiintyminen
Pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta sen määrä vaihtelee sekä alueittain että vuodenajan mukaan. Runsaimmat pohjavesivarat ovat harjuissa ja reunamuodostumissa.
Vastuullinen vedenkäyttö
Hanaveden valmistamiseen ja jakeluun kuluu kemikaaleja ja energiaa. Hyvästä raakavedestä voi olla myös paikoin pulaa.
Juomaveden terveysriskit
Yleisin syy talousvedestä koituviin terveyshaittoihin on se, että raakavesi on mikrobiologisesti saastunutta eli siinä on terveydelle haitallisia mikrobeja.
Valuma-alueen kunnostus
Valuma-alueen kunnostaminen on tärkeää, kun pyritään parantamaan vesistön vedenlaatua ja ekologista tilaa. Valuma-aluekunnostuksella vähennetään vesistöön tulevaa ulkoista kuormitusta.
Kaivoveden laatu
Kaivoveden täytyy olla terveydelle vaaratonta. Niinpä kaivovettä koskevat samat laatuvaatimukset ja -suositukset, jotka on asetettu talousvedelle.
Kuivuuden vaikutukset
Ilmastonmuutos lisää todennäköisesti kuivuusongelmia myös suuressa osassa Suomea. Kuivuuden vaikutukset kohdistuvat sekä luontoon että yhteiskuntaan.
Hydrologinen seuranta
Ajankohtaisia vesitilannetietoja tarvitaan muun muassa tulvasuojelussa, vesistöjen säännöstelyssä ja vesienhoidossa.
Rehevöittävä kuormitus
Järviin, jokiin ja rannikkovesiin tuleva ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä. Pistekuormitus on vähentynyt mutta hajakuormitus on edelleen suurta. Kuormituksen määrä ja lähteet vaihtelevat huomattavasti alueittain ja paikallisesti.
Järvien kunnostus
Järven kunnostustarve syntyy Suomessa useimmiten siitä, että järvi on rehevöitynyt, mataloitunut tai kasvamassa umpeen.
Rantojen kunnostus
Rannat ovat arvokkaita elinympäristöjä. Niiden kunnostuksessa on tärkeää ottaa huomioon sekä ihmisen tarpeet että luonnon monimuotoisuus.
Kaivon rakentaminen
Kaivon rakentaminen alkaa siitä, että rakennuspaikan maaperäolojen perusteella päätetään, mikä kaivotyyppi soveltuu parhaiten: perinteinen rengaskaivo vai porakaivo.
Tulvariskialueet
Suomessa on nimetty 22 merkittävää tulvariskialuetta. Näillä alueilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu voi aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja.
Luonnonmukaiset menetelmät maankuivatuksessa
Luonnonmukainen peruskuivatus parantaa maatalouden vesienhallintaa ja pienentää vesistökuormitusta. Luonnonmukaiset menetelmät edistävät myös luonnon monimuotoisuutta ja rikastuttavat maisemaa.
Kaivon huolto
Kaivon kuntoa sekä veden laatua ja riittävyyttä on syytä tarkkailla ympäri vuoden. Monet vedenlaatuongelmat voidaan välttää, kun kaivo huolletaan säännöllisesti ja tarvittaessa kunnostetaan.
Talousveden radon
Pohjaveden radioaktiivisista aineista tärkein on radon. Radonia esiintyy erityisesti porakaivovedessä, mutta joskus myös rengaskaivoissa. Lainsäädännössä on asetettu raja-arvoja talousveden radonpitoisuuksille. Radonia voidaan poistaa vedestä eri
Fluori ja arseeni talousvedessä
Fluorin ja arseenin pitoisuuksille talousvedessä on asetettu enimmäisarvot. Suomessa pohjavesi voi paikallisesti sisältää enimmäisarvot ylittäviä fluoridi- tai arseenipitoisuuksia. Tällaista pohjavettä ei saa käyttää talousvetenä, tai
Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa
Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.
Patoturvallisuus ja sen valvonta
Padon turvallisuudesta vastaa padon omistaja. Viranomaisen tehtävä on valvoa, että padon omistaja hoitaa patoturvallisuuteen liittyvät velvoitteensa.
Tulvariskien hallinta
Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.
Kuivuuteen varautuminen ja kuivuusriskien hallinta
Kuivuuteen voidaan varautua eri keinoin. Suomessa tehdään pohjatyötä kuivuusriskien hallitsemiseksi. Jokainen voi myös itse varautua kuivuuteen.
Tulvakarttapalvelu
Tulvakeskuksen ylläpitämässä tulvakarttapalvelussa ovat esillä ELY-keskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäviltä tulvariskialueilta.
Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit
Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit tekevät mahdolliseksi seurata vesien tilaa lähes reaaliaikaisesti. Mittareiden keräämää tietoa pääsee katsomaan Vesimittari-palvelusta.
Tulvariskien vähentäminen ja tulvasuojelu
Tärkeässä asemassa ovat tulviin varautuminen ja tulvien ennaltaehkäisy. Jos tulva kuitenkin uhkaa, on tilanteeseen reagoitava ja ryhdyttävä suojaus- ja varoitustoimiin.
Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä
Mitä sinilevä on ja miksi sitä pitää varoa? Mitä pitää tehdä, jos on joutunut kosketuksiin sinilevän kanssa?
Erilaisia patoja
Padot voidaan ryhmitellä käyttötarkoituksen tai rakenteen mukaan. Suomen patokantaan sisältyy niin betonisia vesistöpatoja kuin matalia maapatojakin.
Tulvariskien kehitys tulevaisuudessa
Suomessa tulvariskit ovat moniin muihin maihin verrattuna vähäisiä. Ilmastonmuutos ja yhteiskunnallinen kehitys asettavat kuitenkin uusia haasteita tulvariskien hallinnalle.
Maankuivatus ja happamat sulfaattimaat
Maankuivatus rannikkoseutujen happamilla sulfaattimailla vaatii erityistä harkintaa ja huolellisuutta. Jos pohjaveden pinta laskee, veteen voi vapautua happamoittavia aineita ja metalleja.
Tulvariskilainsäädäntö
Tulvariskien hallintaa ohjaavan lainsäädännön tavoitteena on vähentää tulvariskejä ja -haittoja sekä parantaa varautumista tulviin.
Patojen vahingonvaara
Padot luokitellaan Suomessa kolmeen luokkaan. Luokittelun perusteena on se, kuinka vakavaa vahinkoa pato-onnettomuus voi aiheuttaa.
Tulvakartoitus
Tulvavaarakartta kertoo, mille alueille tulva voi levitä. Tulvariskikartta taas kuvaa, mitä riskikohteita tulvavaara-alueilla sijaitsee.
Usein kysytyt kysymykset
Saako vesistöstä ottaa vettä?
Jokaisella on oikeus ottaa vesistöstä vettä väliaikaisesti ja henkilökohtaista tarvetta varten, kunhan vedenotosta ei koidu vahinkoa tai häiriötä alueen omistajalle tai muille oikeuden haltijoille. Vesialueen
Mistä tiedän onko kiinteistöni pohjavesialueella?
Tietoa pohjavesialueista löydät vesi.fi-sivuston karttapalveluosiosta. Valitse karttakuvan vasemmalta puolelta teemavalikosta “pohjavesialueet” ja kirjoita sen jälkeen etsimäsi paikkakunnan nimi “hae paikka” -kenttään. Pohjavesialueiden rajat ilmestyvät kartalle.
Mistä löydän tietoa asuinpaikkani vesihuollosta?
Verkkosivustoltamme löydät palvelun, jonka avulla voit tutustua kaikkien Suomessa vuonna 2018 toiminnassa olleiden vesihuoltolaitosten perustietoihin sekä valikoituihin tunnuslukuihin. Palvelussa voit etsiä alueellasi toimivia vesihuolto-organisaatioita kunnan nimen
Teemasivut
Haja-asutuksen jätevesien käsittely – SYKE:n puhdistamosivusto
Haja-asutuksen jätevesien käsittely – SYKEn puhdistamosivusto Haja-asutusalueella sijaitsevan, viemäriverkkoon kuulumattoman kiinteistön jätevedet kannattaa käsitellä asianmukaisesti. Näin kaivovesi pysyy puhtaana, lähijärven kuormitus vähenee ja vesistön virkistyskäyttöarvo
Animaatio 3: Luonnonmukainen hulevesien hallinta
Piirroskuvaa klikkaamalla näet animaationa, kuinka hulevesia hallitaan kaupunkiympäristössä.
Animaatio 1: Hulevesien haitta-aineet
Piirroskuvaa klikkaamalla näet animaationa, mitä haitta-aineita omasta ympäristöstäsi kulkeutuu hulevesien mukana vesistöihin.
Animaatio 2: Hulevesitulvien haitat
Piirroskuvaa klikkaamalla näet animaationa, millaista haittaa hulevesitulvista on kaupunkiympäristössä.
Vesivastuullisuuden askeleet
Vesivastuullisuuden askeleet Klikkaamalla numeroa näet kunkin askeleen toimenpiteet.
Avaa 74 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Vesijalanjälki
Vesijalanjälki kuvaa vedenkäytön kokonaisuutta Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta
Vesistökunnostus
Vesistökunnostuksilla parannetaan vesien tilaa Ihminen on toiminnallaan muuttanut suurinta osaa Suomen tuhansista vesistöistä. Jokia, puroja, rannikkovesiä ja järviä on padottu, muokattu ja ruopattu vesivoimantuotannon, tulvasuojelun,
Kodin vesietiketti ja vesihuolto
Kodin vesietiketti ja vesihuolto Kodin vesietiketti ja vesihuollon aakkoset -oppimiskokonaisuus tarjoaa kerralla koko paketin: taustottavia tietotekstejä ja monipuolisia oppilasta aktivoivia tehtäviä. Video, lautapeli ja interaktiivinen
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarit
Vesistökunnostusverkosto järjestää vuosittain kaikille avoimen ja maksuttoman seminaarin. Tilaisuuksissa käsitellään vesistöjen kunnostukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita ja palkitaan vesien kunnostustyössä ansioitunut toimija Vuoden vesistökunnostajapalkinnolla. Seminaarin yhteydessä
Vesistökunnostusverkosto
Vesistökunnostusverkosto tuo kunnostajat yhteen! Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on avoin yhteydenpitofoorumi kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille. Toiminnassa on mukana yhteisöjä, tutkimuslaitoksia, yrityksiä, viranomaisia sekä kansalaisia. Vesistökunnostusverkosto
Vesistöjen säännöstely
Vesistöjen säännöstely Vesistön säännöstely tarkoittaa, että vesistön vedenkorkeuksia ja virtaamia säädellään jatkuvasti patojen, vesivoimalaitosten tai muiden rakenteiden avulla. Säännöstely voi palvella vesivoiman tuotantoa tai tulvien
Vesijalanjälki
Vesijalanjälki Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi sekä
Maa- ja metsätalouden vesienhallinta
Kokonaisvaltaista vesienhallintaa valuma-alueella Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee toisiinsa metsät, pellot ja rakennetut alueet. Kaikki maankäyttö vaikuttaa alueen vesiin, ja vettä taas tarvitaan moneen toimintaan.
Vesivastuusitoumus
Vesivastuusitoumus Vesivastuusitoumus haastaa yritykset tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan ja huolehtimaan siitä, että niiden toimipaikat ja alihankkijat käyttävät vettä kestävästi. Se myös kannustaa yrityksiä kehittämään veden kestävää
Keinoja pienentää vesijalanjälkeä
Keinoja pienentää vesijalanjälkeä Klikkaamalla numeroa näet kunkin ryhmän vaikutusmahdollisuuksia.
Kymijoen vesistöalueen säännöstely
Kymijoen vesistöalue Kymijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin vesistöalue (37 159 km2), ja se kattaa n. 11 % koko Suomen pinta-alasta. Vesistöalue sijaitsee suurelta
Vuoksen vesistöalueen säännöstely
Vuoksen vesistöalue Vuoksen vesistö on valuma-alueeltaan maamme suurin. Se ulottuu Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueelle. Vesistöä rajaavat lännestä Savonselän, luoteesta
Vesistökunnostajien aamukahvit
Tervetuloa vesistökunnostajien aamukahveille kuukauden viimeinen perjantai klo 8:30-10:00. Aamukahveilla tarjoillaan tietoiskuja valuma-alue- ja vesistökunnostusten ajankohtaisista aiheista. Kaikille avoimet aamukahvit järjestetään Teams-yhteydellä. Liity aamukahville tästä linkistä.
Vesistökunnostusverkoston talviseminaarit
Vesistökunnostusverkosto järjestää vuosittain maksuttoman talviseminaarin, jossa käsitellään vesistöjen kunnostukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Vesistökunnostusverkoston Talviwebinaari 2023 Tervetuloa Talviwebinaariin! TALVIWEBINAARIN ohjelma on nyt julkaistu! Tapahtumamme ovat maksuttomia
Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely
Kokemäenjoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue on maamme viidenneksi suurin ja sijaitsee pääosin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Keski-Suomen alueilla. Vesistöalueen vedet laskevat Kokemäenjoen kautta Selkämereen. Vesistöalueen keskiosa
Oulujoen vesistöalueen säännöstely
Oulujoen vesistöalue Oulujoen vesistöalue on pinta-alaltaan viidenneksi suurin ja virtaamaltaan neljänneksi suurin vesistöalue Suomessa. Sen pinta-ala on 22 841 km2 ja järvisyys 11,47 %. Vesistön
Kemijoen vesistöalueen säännöstely
Kemijoen vesistöalue Kemijoen vesistöalue on Lapin suurin ja koko Suomen toiseksi suurin vesistöalue. Vesistöalue peittää noin 50 prosenttia Lapin maakunnan pinta-alasta. Vesistöalueen pääjoki on Itä-Lapista
Lapuanjoen vesistöalueen säännöstely
Lapuanjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue on läntisen Suomen kolmanneksi suurin. Lapuanjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4122 km2 ja järvisyysprosentti 2,92. Lapuanjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki.
4. Luonnonmukainen vesienhallinta
Luonnonmukaisella vesirakentamisella pyritään säilyttämään ja palauttamaan vesistön luonnontilaisia piirteitä ja maisema-arvoja niin, että otetaan huomioon vesistön käyttötarpeet ja niissä tapahtuvat muutokset. Luonnonmukaista vesirakentamista voidaan toteuttaa
Närpiönjoen vesistöalueen säännöstely
Närpiönjoen vesistöalue Närpiönjoen vesistöalue sijaitsee pääosin Närpiön, Teuvan ja Kurikan kuntien alueilla. Närpiönjoki saa alkunsa Kurikan ja Laihian kuntien rajalta useana haarana. Varsinainen Närpiönjoki alkaa
Ähtävänjoen vesistöalueen säännöstely
Ähtävänjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2054 km2. Järvisyysprosentti on Pohjanmaalle poikkeuksellisen suuri eli 9,8 %. Ähtävänjoen vesistö saa alkunsa Alajärven ja Soinin kuntien alueilta,
Paatsjoen vesistöalueen säännöstely
Paatsjoen vesistöalue Paatsjoen vesistöalue sijaitsee Lapin maakunnan pohjoisosassa, pääosin Inarin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 18 403 km2, josta Suomen puolella 14 512 km2, ja
Kyrönjoen vesistöalueen säännöstely
Kyrönjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue on läntisen Suomen toiseksi suurin. Kyrönjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4923 km2 ja järvisyysprosentti 1,23. Kyrönjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki.
3. Vähemmän vesistökuormitusta
Suuri osa ihmisen aiheuttamasta vesistökuormituksesta on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Vesistöjä kuormittavat ravinteet ja kiintoaine kulkeutuvat vesistöihin pääosin ojien ja muiden kuivatusjärjestelmien kautta. Vesistöhaitat ovat
Vesivastuullisuus
Vesivastuullisuus tarkoittaa, että yritys käyttää vettä ympäristön kannalta kestävästi ja että veden käyttö on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kannattavaa.
Tornionjoen vesistöalueen säännöstely
Tornionjoen vesistöalue Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalue ulottuu Perämeren rannikolta Tunturi-Lapin käsivarteen saakka. Vesistöalue muodostuu Ruotsin puolelta virtaavasta Tornionjoesta sekä Muonionjoesta, joka virtaa pitkin Suomen ja Ruotsin rajaa.
Jänisjoen vesistöalueen säännöstely
Jänisjoen vesistöalue Jänisjoen vesistöalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Tohmajärven, Joensuun, Kontiolahden ja Ilomantsin kunnissa. Noin puolet vesistöalueesta sijaitsee Venäjän puolella. Vesistöalueen keskusjärvi Suomen puolella on Melakko-Loitimo (pinta-ala
Löydä kumppani vesistökunnostukseen
Löydä kumppani vesistökunnostukseen Jos toimit vesistö- ja valuma-aluekunnostuksen parissa ja haluat lisätä yhdistyksesi, yrityksesi tai organisaatiosi alla olevaan listaan, niin ilmoitathan asiasta sähköpostilla vesistokunnostusverkosto(at)syke.fi. Valtakunnalliset
Perhonjoen vesistöalueen säännöstely
Perhonjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2524 km2 ja järvisyysprosentti 3,35 %. Perhonjoki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja-alueella olevista pienistä järvistä. Latva-alueilta
Osallistu lähivesien tilan parantamiseen ja kunnostukseen
Järvien, jokien ja pienvesien tilaa voidaan parantaa monin tavoin. Lähivesien kunnostuksilla voi vaikuttaa koko valuma-alueen tilaan ja muun muassa ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Asukkaiden toiminta ja
Globaalit vesivarat
Globaalit vesivarat Suomessa riittää makeaa vettä, mutta mikä on tilanne muualla maailmassa? Miksi meidän tulisi olla huolissamme vedenkäytöstämme? Tässä oppimiskokonaisuudessa perehdytään makean veden jakaantumiseen ja
Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueen säännöstely
Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue sijaitsee Keski-Karjalassa, Tohmajärven ja Kiteen kunnissa. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on noin 1 700 km2, josta Suomen puolella on noin 700 km2. Kiteenjoki
Laitepuhdistamoja harmaille jätevesille
Jätevesi on niin sanottua harmaata jätevettä, jos se on peräisin ainoastaan pesemisestä, siivoamisesta, keittiöstä tai muusta vastaavasta, eikä sisällä WC-vesiä. Harmaavesipuhdistamon hankinta edellyttää, että kiinteistön
Valuma-alue rajataan tapauskohtaisesti
Valuma-alue rajataan tapauskohtaisesti Valuma-alueen tarkastelu antaa yleiskuvan luonnonoloista, maankäytöstä ja niiden vaikutuksista vesiin. Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla vesienhallintaa on järkevä tarkastella pienten valuma-alueiden tasolla. Pienen
Tulvariskit tutuiksi
Tulvariskit tutuiksi Tutustu varautumisohjeisiin, laadi tulvasuunnitelma ja käy läpi tarkistuslista. Tulvan aikana tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus.
Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston tapahtumat
Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston tapahtumat Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarit Vesistökunnostusverkoston talviseminaarit Vesistökunnostajien aamukahvit
Vesiviisas kiertotalous
Vesiviisas kiertotalous Vesi voidaan nähdä yhtenä osana kiertotaloutta. Kiertotalouden tavoite on käyttää maapallon rajallisia luonnonvaroja viisaasti niin, että hukkaa ei synny ja aineet ja energia
Vinkit vesien ystäville
SYKEn vinkit vesien ystäville Vesi on osa jokapäiväistä elämäämme. Voimme arjessamme tehdä viisaita valintoja vedenkulutuksen vähentämiseksi ja vesistöjen suojelemiseksi. Tiesitkö, että valinnoilla on merkitystä myös
Vesistökunnostusverkosto tuo kunnostajat yhteen!
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on yhteydenpitofoorumi kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille. Toiminnassa on mukana yhteisöjä, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja viranomaisia sekä kansalaisia. Siirry Vesistökunnostusverkoston teemasivulle
Umpisäiliöt ja kuivakäymälät
Jätevesien käsittely on helpompaa ja edullisempaa, jos käymäläjäte käsitellään erillään muusta kotitalouden jätevedestä. Moni kunta edellyttää erillistä käsittelyä pohjavesialueilla. Jätevedet voidaan jakaa mustiin ja harmaisiin
Iloitse puhtaista vesistämme
Suuri osa maamme pintavesistä on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä – järvistä 86 prosenttia pinta-alasta ja joista 65 prosenttia jokipituudesta. http://www.ymparisto.fi/pintavesientila
Huolehdi omakotitalon ja kesämökin jätevesien puhdistuksesta
Asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat vähenevät, vesien rehevöityminen hidastuu ja riski pohjaveden pilaantumiselle pienenee. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet pilaavat pohjavesiä, mikä voi ilmetä esimerkiksi oman tai
Laitepuhdistamoja kaikille jätevesille
Kotitalousjätevesien käsittelyyn on suunniteltu erilaisia laite- eli pienpuhdistamoita, jotka sopivat erityisesti pienelle tontille. Alla on päivittyvä listaus Suomessa yleisesti saatavilla olevista, kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn soveltuvista laitepuhdistamoista.
Säännöstellyt päävesistöalueet
Säännöstellyt päävesistöalueet Alla olevilla päävesistöalueilla on oma sivu, jolla kerrotaan alueen säännöstelyistä.
Maaperäkäsittely
Maaperäkäsittely Maaperäkäsittely tarkoittaa jätevesien imeyttämistä maahan. Sen toiminta perustuu maakerroksen pinnalla tapahtuvaan biologiseen toimintaan. Maaperäkäsittely on suunniteltava käsiteltävän jäteveden määrän ja käytössä olevan tilan mukaan.
Maapuhdistamoratkaisujen tutkimustiivistelmät
Maapuhdistamot ovat jätevesien käsittelymenetelmiä, joissa hyödynnetään luonnollisen maaperän ominaisuuksia tai käytetään muuten maa-aineksia hyväksi jätevesien käsittelyssä. Maapuhdistamon perusratkaisut ovat maasuodattamo ja maahanimeyttämö. Maapuhdistamot voidaan toteuttaa
Pese matot maalla, imeytä saunavedet maahan tai johda vesihuoltolaitoksen viemäriin
Mattojen pesun ja saunavesien kuormitusmäärä ei välttämättä ole suuri, mutta voi paikallisesti lisätä rannan rehevöitymistä, pahentaa levätilannetta ja lisätä roskaisuutta.
Lähivedet tutuksi
Lähivedet tutuksi Nyt on aika vaihtaa koulureppu vesireppuun! Innostamme opettajia johdattamaan yläkoulun ja lukion oppilaat tutkimaan erilaisia lähivesiä. Käytäntö on paras opettaja. Maastoretkellä teoriaoppi yhdistyy
Tutkimustulokset
Tutkimustulokset Tähän osioon on koottu tutkimustietoa kiinteistökohtaisista laitepuhdistamoista sekä maaperäkäsittelystä. Tuloksia tulee tarkastella kriittisesti, sillä paikalliset tekijät vaikuttavat puhdistustulokseen: hyväkin puhdistamo voi toimia huonosti, jos
5. Sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon
Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia sää- ja vesioloihin. Sisävesissä merkittävimmät muutokset liittyvät valunnan, virtaamien ja vedenkorkeuksien vuodenaikaisiin vaihteluihin. Valunnat kasvavat talvella ja pienenevät keväällä ja kesällä. Muutokset
Tulviin varautuminen – Tulvatilanne
Toimi viisaasti tulvatilanteessa Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Lemmikki- ja tuotantoeläinten omistajat vastaavat myös eläinten turvallisuudesta. Jos et pääse omin avuin turvaan
Laitepuhdistamot
Laitepuhdistamot Laitepuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelyjärjestelmiä. Laitepuhdistamo on hyvä valinta jätevesien käsittelyyn erityisesti silloin, kun tontilla ei ole tarpeeksi tilaa maapuhdistamolle tai kun maaperä on kallioinen.
Tulviin varautuminen – Tulvan jälkeen
Varmista turvallisuus, tutki vahingot ja aloita siivous Tulvan jälkien siivoaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian. Talon kuivumisen kannalta on tärkeää, että seisova vesi, liete ja märkä
Virtsan ja suotonesteen käsittely
Erottelevassa kuiva- tai vesikäymälässä nesteet erotellaan ulostejätteestä. Tämä vähentää muun muassa kuivakäymälästä syntyviä hajuhaittoja. Nesteet erotellaan joko suoraan istuimesta tai käymäläsäiliön pohjalta. Säiliön pohjalta eroteltua
Tulviin varautuminen – Tulva uhkaa
Hanki suojausvarusteet ja suojaa omaisuutesi Ryhdy suojautumistoimiin heti, kun saat tiedon tulvan uhasta. Viranomaiset varoittavat tulvasta, mutta kiinteistönomistajien pitää itse seurata tilannetta ja hankkia tarvittavat
Roskaantuminen ja mikromuovit
Roskaantuminen ja mikromuovit Vesiympäristön roskaantuminen ja erityisesti mikromuovien vaikutukset vesistössä ovat herättäneet huomiota viime vuosina. Muoviroska uhkaa vesiekosysteemejä globaalisti niin meriä kuin sisävesiäkin. Roskaantuminen ja
Oppia vedestä
Oppia vedestä Etsitkö tietoa ja materiaaleja vesiaiheiseen opetukseen? Olet oikeassa paikassa. Täältä löydät opetuspalikoita laidasta laitaan: laajoista oppimiskokonaisuuksista peleihin ja animaatioihin. Vesiaihetta tutkaillaan monesta eri
Tulviin varautuminen – Normaalitilanne
Varaudu tuleviin tulviin Tulva voi nousta nopeasti ja yllättäen. Varsinkin rankkasateiden aiheuttamia tulvia on vaikea ennustaa, eikä väestöä ehditä varoittaa ajoissa. Perusvarautuminen tulviin on tämän
Muut sivut
Tulvariskien hallinta
Tulvariskien hallinnan tavoite on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja. Hallinnan vaiheisiin kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien
Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinta -työkalu (latauslinkki ja ohjeet)
Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinnan työkalu on helppo ja nopea Excel-pohjainen työkalu, jolla saat yleiskuvan vesiosuuskunnan verkosto-omaisuuden hallinnasta ja kunnosta.
Lapväärtin-Isojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Avaa 45 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Kokemäen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tutkitaan vesiä satelliiteilla
Tutkitaan vesiä satelliiteilla Oppimiskokonaisuus lennättää peruskoulun yläasteen oppilaat seuraamaan ympäristöä avaruudesta! Maan luonnonilmiöitä Suomessa ja muualla tutkitaan hyödyntäen avoimia satelliitti- ja kartta-aineistoja. Tehtävissä tarkastellaan jäidenlähtöä,
Pyhäjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvaryhmä Vantaanjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Kymijoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Kemijoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Kyrönjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Ivalojoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Pyhäjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Tornionjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Kalajoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Kokemäenjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Iijoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Lapväärtin–Isojoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Lapuanjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Laihianjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvat Pohjalaismaakunnissa
Alueellista tietoa Pohjalaismaakuntien tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Lappi
Alueellista tietoa Lapin tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Etelä-Karjala
Alueellista tietoa Etelä-Karjalan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Kymenlaakso
Alueellista tietoa Kymenlaakson tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Pohjois-Pohjanmaa
Alueellista tietoa Pohjois-Pohjanmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Uusimaa
Alueellista tietoa Uudenmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Häme
Alueellista tietoa Hämeen tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Pohjois-Karjala
Alueellista tietoa Pohjois-Karjalan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Vesisanasto
Vesirakentaminen
Vesirakentaminen tarkoittaa vesistöön kohdistuvaa rakentamistoimintaa. Vesirakentamista ovat esimerkiksi ruoppaus, uomien kaivu, pengerrys ja patoaminen. Vesirakentamisella edistetään esimerkiksi vesistön käyttöä, tulvasuojelua tai maankuivatusta. Luonnonmukaisella vesirakentamisella parannetaan
Hulevesilammikko
Hulevesilammikko on hulevesien keräämiseen, viivyttämiseen ja puhdistamiseen tarkoitettu vesirakenne. Hulevedet ohjataan hulevesilammikkoon joko pintavaluntana taikka hulevesikosteikon tai imeytys- ja suodatinrakenteen kautta. Hulevesilammikot elävöittävät myös maisemaa.
Hulevesiviemäri
Hulevesiviemäri eli sadevesiviemäri on jätevesiviemäristä erillään oleva viemäri, joka johtaa pois pihoille, salaojiin ja kaduille kertyneen sade- ja kuivatusveden. Hulevesiviemäreistä vesi johdetaan vesistöön.
Vesimuodostuma
Vesimuodostuma on vesienhoidossa käytetty käsite, joka tarkoittaa järveä tai muuta erillistä vesistökohdetta. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin määritelmässä vesimuodostuma on ”maanpinnan painanteeseen kerääntyneen veden muodostama, selvästi erottuva
Avaa 77 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Rajavesistö
Rajavesistö tai rajavesi tarkoittaa vesistöä, joka ulottuu valtionrajan molemmille puolille. Suomella on rajavesistöjä Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Rajavesistöjen hoito ja käyttö perustuu valtioiden välisiin
Hulevesiverkosto
Hulevesiverkosto on viemäriverkosto, joka on tarkoitettu johtamaan hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä. Hulevesiverkosto voi koostua putkiviemäreistä sekä niihin välittömästi yhdistyvistä mahdollisista avouomista. Verkostoon kuuluvat myös hulevesikaivot
Vesihuoltoraportti
Vesihuoltoraportti on vesihuollon tietojärjestelmästä (VEETI) saatava kuvaus vesihuoltolaitoksen toiminnasta. Vesihuoltoraportteja on erilaisia sen mukaan, mitä tietoja niissä esitetään. Raportit sisältävät muun muassa vesihuollon tunnuslukuja, toimintakertomuksen
Pohjavesialueiden luokittelu
Pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1. luokassa ovat vedenhankinnalle tärkeät pohjavesialueet, joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yli 10 m3/vrk tai yli
Virtuaalivesi
Virtuaalivesi, toiselta nimeltään piilovesi, tarkoittaa tuotteisiin sisältyvää vesimäärää. Piiloveteen lasketaan kaikki se vesi, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana: raaka-ainetuotannosta siihen asti, kun tuote käsitellään
Rajavesikomissio
Rajavesikomissio on valtioiden välinen elin, joka käsittelee valtionrajan molemmille puolille ulottuvien vesistöjen hoitoa ja käyttöä. Rajavesikomission työ perustuu valtioiden väliseen rajavesisopimukseen.
Musta jätevesi
Mustilla jätevesillä tarkoitetaan vesi-WC:stä tulevia jätevesiä. Ne sisältävät virtsaa ja ulosteita, minkä vuoksi niiden käsittely on vaativampaa kuin pelkkien pesuvesien käsittely.
Vesienhoitoalue
Vesienhoitoalue on yhdestä tai useammasta vesistöalueesta muodostuva alue, jolle suunnitellaan vesienhoitoa. Suomessa on kahdeksan vesienhoitoaluetta.
Vesienhoidon suunnittelu
Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on suojella ja parantaa vesiekosysteemien tilaa. Laki vesienhoidon järjestämisestä, 1299/2004, toteuttaa Euroopan unionin vesipuitedirektiiviä Suomessa.
Vesistöpato
Vesistöpadolla tarkoitetaan sellaista rakennetta, joka patoaa vettä esimerkiksi tulvasuojelun, vesivoiman tuotannon tai kalanviljelyn tarpeisiin. Osa vesistöpadoista on säännöstelypatoja, joilla ohjataan vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaamia.
Vesistömalli
Vesistömalli on matemaattinen esitys siitä, miten vesi kulkee vesistössä ja sen valuma-alueella. Malli kuvaa veden koko kiertokulun sadannasta maaperän ja vesistön kautta haihdunnaksi ja valunnaksi.
Hulevesitulva
Hulevesitulva syntyy, kun sataa niin rankasti, että kaupungin hulevesijärjestelmä ylikuormittuu. Sadevesiviemärit eivät silloin pysty kuljettamaan satanutta vettä pois riittävällä nopeudella, vaan vesi nousee kaduille ja
Hulevesien hallinta
Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan toimia, jotka vaikuttavat hulevesien kertymiseen tai jotka liittyvät hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn.
Vesivastuusitoumus
Vesivastuusitoumus on yrityksen tai muun organisaation antama sitoumus kehittää veden kestävää käyttöä ja hallintaa omassa tuotantoketjussaan. Vesivastuusitoumus on osa Suomen ja suomalaisyritysten pyrkimystä tulla maailman
Vesikiikari
Vesikiikari on yksinkertainen apuväline vedenalaisen luonnon tarkkailuun. Kartiomaisessa vesikiikarissa on läpinäkyvä pohja ja yläosassa aukko katselua varten. Pohja painetaan veteen, jolloin valon taittuminen vedenpinnassa ei
Vesirakenne
Vesirakenne on vesistöön tehty penger, virranohjain, putkitus, pato tai muu rakenne, jonka tarkoitus on edistää esimerkiksi vesistön käyttöä, tulvasuojelua tai maankuivatusta.
Sininen vesijalanjälki
Sininen vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon esimerkiksi henkilö, valtio tai tietyn tuotteen valmistaminen kuluttaa luonnon vesivarastoista eli joista, järvistä ja pohjavesivarastoista ammennettavaa vettä. Laskelmassa otetaan
Vesiviljely
Vesiviljely eli akvakulttuuri tarkoittaa kalojen, rapujen ja muiden vesieliöiden hallittua kasvattamista vesistössä, meressä tai maanvaraisissa altaissa.
Pohjavesialueen suojelusuunnitelma
Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje siitä, miten pohjavesi pitää ottaa huomioon esimerkiksi suunniteltaessa alueen maankäyttöä. Suojelusuunnitelmia laaditaan lähinnä sellaisille pohjavesialueille, joita käytetään vedenhankintaan ja
Vesipuitedirektiivi
Vesipuitedirektiivi, VPD, eli vesipolitiikan puitedirektiivi, 2000/60/EY, on Euroopan unionin direktiivi, joka yhtenäistää vesiensuojelua EU:n jäsenvaltioissa.
Vesihuollon toiminta-alue
Vesihuollon toiminta-alue on kunnan määrittelemä maantieteellinen alue, jolla vesihuoltolaitokset hoitavat vesihuollon.
Pohjavesiesiintymä
Vesilaissa pohjavesiesiintymällä tarkoitetaan kyllästyneeseen vyöhykkeeseen yhtenäisenä vesimassana varastoitunutta pohjavettä. Esiintymä voi sijaita myös pohjaesialueen ulkopuolella.
Lumen vesiarvo
Lumen vesiarvolla tarkoitetaan lumessa olevan veden määrää. Vesiarvon yksikkö on kg/m2 (lumikuorma). Lukuarvoltaan se vastaa lumen vesisisältöä millimetreinä.
Vesiosuuskunta
Vesiosuuskunta on alueen asukkaiden omistama ja hallinnoima osuuskuntamuotoinen vesihuoltolaitos. Vesiosuuskunnat toimivat yleensä haja-asutusalueilla.
Vesihuoltolaitos
Vesihuoltolaitos on määritelty vesihuoltolaissa laitokseksi, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella.
Merivesitulva
Merivesitulva eli meritulva johtuu siitä, että merenpinta nousee poikkeuksellisen korkealle ja tulvii maa-alueille. Suomessa on nimetty viisi merivesitulvien riskialuetta. Ilmastonmuutos voi lisätä merivesitulvien vaaraa.
Suolavesipulssi
Suolavesipulssi eli suolapulssi on Pohjanmeren pintaveden voimakas sisäänvirtaus Itämereen. Se tuo Itämereen lyhyessä ajassa, muutamassa viikossa, 200–300 km³ runsassuolaista ja hapekasta Pohjanmeren pintavettä Tanskan salmien
Vesihuolto
Vesihuolto on yhteiskunnan tärkeä perustoiminto. Vesihuollon tehtävä on turvata puhtaan ja laadukkaan talousveden saanti sekä jätevesien asianmukainen käsittely.
Vesiensuojeluyhdistys
Vesiensuojeluyhdistyksiä on kahdenlaisia: suuria alueellisia ja pienempiä paikallisia yhdistyksiä. Paikalliset yhdistykset edistävät yleensä tietyn vesistökohteen suojelua tai kunnostamista. Alueellisten yhdistysten toimintakenttä on laajempi, ja ne
Prosessivesi
Prosessivesi tarkoittaa vettä, jota teollisuuslaitokset käyttävät tuotantoprosesseissaan. Prosessivesi joudutaan yleensä puhdistamaan, ennen kuin se lasketaan vesistöön.
Hulevesikaivo
Hulevesikaivo on hulevesien kokoamiseen tarkoitettu kaivo. Kaivossa voi olla ritiläkansi; se voi myös olla varustettu liete- tai hiekkapesällä.
Hulevesiallas
Hulevesiallas on hulevesien varastoimiseen tai viivyttämiseen käytetty tai rakennettu allas.
Hulevesijärjestelmä
Hulevesijärjestelmäksi kutsutaan hulevesien hallintaan tarkoitettujen rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta.
Jätevesijärjestelmä
Jätevesijärjestelmä tarkoittaa sitä menetelmää ja laitteistoa, jolla jätevedet kerätään, johdetaan jätevedenpuhdistamolle ja käsitellään. Viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevalla kiinteistöllä on erilaisia vaihtoehtoja jätevesijärjestelmäksi: tyhjennettävä umpisäiliö, maasuodattamo, maahan
Jätevesiliete
Jätevesiliete eli puhdistamoliete on yhdyskuntien jätevedenpuhdistamolla syntyvää lietettä. Lietettä syntyy, kun jätevedestä poistetaan kiinteä aines ja saostetaan epäpuhtauksia. Jätevesilietettä voidaan käyttää energiantuotantoon tai esimerkiksi viherrakentamiseen.
Pienvesien kunnostus
Pienvesien kunnostuksella pyritään parantamaan purojen, lampien, lähteiden ja muiden pienvesien tilaa. Kunnostusmenetelmät vaihtelevat kohteen mukaan. Jos esimerkiksi puro on aikoinaan perattu, yksi tärkeä kunnostustoimi on
Harmaa jätevesi
Harmaalla jätevedellä tarkoitetaan muusta kuin WC:stä tulevia kotitalouden jätevesiä. Harmaita jätevesiä syntyy pesemisestä, siivoamisesta, keittiöstä ja muusta vastaavasta toiminnasta.
Vesihuoltolaki
Vesihuoltolaki on vuonna 2001 säädetty ja sittemmin päivitetty laki, jonka tarkoitus on varmistaa, että yhdyskunnissa saadaan hyvää talousvettä ja että jätevedet käsitellään asianmukaisesti. Laissa määrätään
Vesijalanjälki
Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon esimerkiksi henkilö tai valtio kuluttaa vettä sekä suoraan että hankkimiensa hyödykkeiden välityksellä hyödykkeiden koko elinkaaren aikana. Vesijalanjälki voidaan laskea myös
Pohjavesimuodostuma
Pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä esiintymänä olevaa vettä, joka sijaitsee huokoisessa ja läpäisevässä maa- tai kallioperämuodostumassa ja joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjaveden oton. (Laki
Hajajätevesi
Hajajätevesi on kansanomainen nimitys jätevesille, joita ei johdeta yleiseen viemäriverkkoon ja jotka käsitellään niiden syntypaikalla.
Vesistön säännöstely
Vesistön säännöstelyllä muutetaan vedenkorkeuksia ja virtaamia pato- tai vesivoimalaitosrakenteiden avulla.
Juomavesidirektiivi
Euroopan unionin tarkistettu juomavesidirektiivi tuli voimaan tammikuussa 2021. Sen tavoite on suojella kansalaisia ja ympäristöä pilaantuneen juomaveden haitoilta ja parantaa juomaveden saatavuutta. Direktiivi sisältää määräyksiä
Harmaa vesijalanjälki
Harmaa vesijalanjälki tarkoittaa sitä puhtaan veden määrää, joka kuluu tuotantolaitoksissa huuhteluun ja pesuun sekä tuotteen tai jäteveden puhdistamiseen.
Tekopohjavesi
Tekopohjavesi on pohjavettä, jonka määrää on lisätty imeyttämällä maahan järvi- tai jokivettä. Suomessa toimii lähes 30 tekopohjavettä valmistavaa laitosta.
Vesistöalue
Vesistöalue on alue, josta kaikki pintavalunta virtaa puron, järven, joen tai suistoalueen kautta mereen.
Virtavesien kunnostus
Virtavesien kunnostuksella pyritään saavuttamaan ja turvaamaan joen tai muun virtaveden hyvä ekologinen tila sekä edistämään vaelluskalojen luontaista lisääntymistä. Kunnostustoimia voivat olla esimerkiksi kutupaikkojen kunnostus, vaellusesteiden
Pohjavesialue
Pohjavesialue on ympäristönsuojelulaissa määritelty geologisin perustein rajattavissa olevaksi maaperän muodostumaksi tai kallioperän vyöhykkeeksi, joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai vedenoton.
Purkukaivo
Purkukaivoksi kutsutaan sellaista jätevesi- tai hulevesijärjestelmään sisältyvää kaivoa, josta vesi johdetaan vesistöön tai muuhun purkupaikkaan. Purkukaivo voi tarkoittaa myös paineviemärin suuhun tulevaa kaivoa, josta jätevesi