Hakutulokset
Ajankohtaista
Vesi.fi saa kehuja helppokäyttöisyydestä
Vesi.fi-palvelusta on tehty helppokäyttöisyyden arviointi. Kehitysvammaliiton tekemässä arvioinnissa oltiin tyytyväisiä sivuston selkeyteen ja käytön sujuvuuteen. Helppokäyttöisyys palvelee kaikkia käyttäjiä, ei vain erityisryhmiä. Vesi.fi-palvelua on alusta
Tule testaamaan vesi.fi-verkkopalvelua!
Vesi.fi on vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde, joka palvelee niin kansalaisia kuin eri alojen asiantuntijoitakin. Palvelua rakennetaan yhdessä käyttäjien kanssa.
Vesihuolto mukaan ilmastotalkoisiin
Tulvat, myrskyt ja pitkäaikainen kuivuus, lämpötilan nousu ja raakavesivarojen laadun vaihtelut. Ilmastonmuutosskenaariot antavat monta syytä vesihuoltolaitokselle huolehtia varautumisestaan häiriöihin. Ilmastonmuutokseen tulee sopeutua, mutta vesihuoltolaitokset pystyvät
Avaa 174 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Lapissa varaudutaan suurtulviin
Lapissa on edelleen paljon lunta maastossa ja lumen vesiarvot ovat ennätyksellisen suuria. Säiden lämmetessä uhkana ovat suurtulvat. Niihin on varauduttava hyvissä ajoin. Kevättulvia saadaan vielä
Seniorit syttyivät Vesi.fi:stä
Vesi.fi-verkkopalvelun testaus jatkui joulukuussa 2019, kun palvelusta pääsi kertomaan mielipiteensä tamperelaisista senioreista koostuva testaajaryhmä.
Vesi.fi – uusia palveluja vesitiedon käyttäjille
Vesi.fi kokoaa yhteen verkkopalveluun tärkeät mittaustiedot veden, lumen ja jään määrästä. Palvelusta voi tarkistaa nyt myös paikallisen vesitilanteen joka puolelta Suomea eri mittauspisteiltä. Viranomaistiedon lähteisiin
Vesi.fi:n takana on runsaasti vesiosaamista
Askarruttaako sinua mikä vesitilanne on juuri nyt? Tiedätkö asutko tulvariskialueella tai luokitellulla pohjavesialueella? Mikä on tällä hetkellä lumikuorma? Millainen on vesistön tila mökkijärvessäsi? Miten selvität
Vesitietoa arkeen ja vapaa-aikaan – Opettaja tule mukaan vesi.fi-kehittäjäksi
Vesi.fi-palvelu lanseerattiin virallisesti toukokuun 2020 lopussa. Palvelun on löytänyt tänä vuonna jo lähes 75 000 käyttäjää, ja palvelusta on saatu erinomaista palautetta. Vesi.fi-palvelun testaamisessa on
Vesi.fi-verkkopalvelu tulevaisuuden tekijöiden testissä
Iittalan yhtenäiskoulun 5 A -luokka pääsi testaamaan vesi.fi-verkkopalvelua heti tuoreeltaan sen julkaisun jälkeen. Testiryhmä antoi palvelun kehittäjille hyödyllisiä kommentteja sivuston sisällöstä ja myös mielenkiintoisen vinkin
Vesi.fi:n karttapalvelusta näkee nyt myös historiatietoja vesitilanteesta
Vesi.fi:n karttapalvelua on täydennetty mahdollisuudella ladata myös historiadataa. Karttapalvelusta näkee kätevästi, miten vaikkapa järven vedenkorkeus tai pintaveden lämpötila on kehittynyt. Järven vedenkorkeus kiinnostaa ranta-asukkaita. Vesi.fi-karttapalvelu
Vesi.fi – vesitiedon lähde
Suomen ympäristökeskus rakentaa parhaillaan kansalaisille suunnattua vesi.fi-verkkopalvelua yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja ELY-keskusten kanssa. Projekti on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa vesitaloustiedon tuottamisen ja jakamisen kehittämishanketta
Luotamme vesijohtoveteen, mutta emme tunne sen tuotantoa
Tänä keväänä, yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa, tutkimme Kemiralla suomalaisten kuluttajien asenteita ja tietämystä liittyen vesijohtoveteen. Tutkimukseen osallistui 1 040 suomalaista. Tuloksista korostuu tarve käydä
Vesihuollon tietojärjestelmä tarjoaa kätevän työkalun vesiosuuskunnille
Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) on ollut toiminnassa kohta viisi vuotta. Viemällä tietonsa VEETIin vesihuoltolaitokset voivat täyttää lain vaatiman raportointivelvollisuuden. Erityisesti pienet vesihuoltolaitokset voivat hyötyä palvelusta monella
Selkämeren ulapalla laajalti sinilevää, sisävesillä lämmin sää edistänyt sinilevien kasvua
Rannikolla ja avomerialueilla sinilevää on havaittu vaihtelevasti. Rannikolla havainnot painottuvat edelleen Saaristomerelle. Helle on edistänyt sinilevän kasvua sisävesillä, mutta havainnoissa sinilevää on pääosin vähäisesti. Järvillä
Vesi.fi sai kiitosta selväsanaisuudesta
Vesi.fi-sivusto sai kiitosmaininnan Vuoden selväsanainen 2020 -kilpailussa. Kotimaisten kielten keskuksen järjestämä kilpailu oli suunnattu virastoille tai työryhmille, jotka ovat edistäneet asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän virkakielen
Jäte- ja valumavesien puhdistukseen uusia ratkaisuja yhdistämällä biopohjaisia menetelmiä
Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus SYKE tiedottavat Uudenlaisilla biopohjaisilla ratkaisuilla ja yhdistämällä erilaisia puhdistusyksiköitä on pystytty poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäte- ja valumavesistä pohjoisilla alueilla.
Sinilevätilanne rauhoittunut, sisävesillä ja merialueilla sinilevähavainnot vähäisiä
Sekä sisävesillä että merialueilla sinilevätilanne on rauhoittunut. Lähes kaikki sinilevähavainnot koskevat vähäistä määrää sinilevää. Järvillä Riikka-rajuilma sekoitti pintavesiä, mikä johti sinilevän sekoittumiseen vesimassaan. Itämeren rannikkoalueilla
Kainuun kaivoissa riittää vielä vesi
Kaivoissa on riittänyt vielä vettä helteistä huolimatta. Kainuussa on noin 10000 asukasta kiinteistökohtaisen vesijärjestelmän varassa ja lisäksi myös vapaa-ajan asunnoilla on kaivoja. llmatieteenlaitos ennustaa, että
Sinilevärintamalla vielä rauhallista Kaakkois-Suomen vesillä
Viime päivien tuuliset kelit ovat sekoittaneet pintavettä niin, että silminnähtäviä sinileväesiintymiä ei tällä hetkellä ole havaittavissa järvi- eikä merialueilla. Viime viikolla merialueella havaittuja vähäisiä määriä
Vesihuollon tilanteesta haja-asutusalueella
Haja-asutusalueella esimerkiksi Kainuussa on nähtävissä valtakunnallinen kehityssuunta: ulkopaikkakunnalta Etelä-Suomesta saakka matkustetaan maaseudulle viettämään aikaa työhön tai vapaa-aikaan liittyen ”kakkosasuntoon” tai majoituspalveluja tarjoavaan maaseutuyritykseen. Koronapandemian seurauksena
Syyskuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat vedenkorkeuksia ja paikoin samensivat jokivesiä (Pohjalaismaakunnat)
Syyskuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satoi paikoin erittäin runsaasti ja rankasti. Sateiden seurauksena vedenkorkeudet nousivat, mutta edelleen kuivan kevään ja kesän vaikutukset näkyvät järvissä ja joissa.
Vesivisio2050 ja vuoden vesiteko -kunniamaininnan äänestys
Maanantai iltapäivä 20.9.2021 virtasi vesiaiheisten keskustelujen ympärillä Vesi elämän rakentajana, Vesivisio2050 -webinaarissa. Webinaari oli osa Kokemäenjoen vesivisio2050 työtä ja sen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta vesivisiotyöstä ja herättää
SYKEn uusi vesijalanjälkilaskuri kuvaa veden kokonaiskäyttöä
Suomen ympäristökeskus on toteuttanut uuden työkalun oman vesijalanjäljen tarkasteluun. Laskuri löytyy vesi.fi-verkkopalvelusta. Vesijalanjälki havainnollistaa käytännöllisellä tavalla elämän vesivaltaisuutta. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään.
Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueelle on tulossa geologinen rakenneselvitys
Mittaukset ovat alkaneet Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueella geologista rakenneselvitystä varten. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Hämeenkyrön kunta ja Nokian Vesi Oy. Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueelle
Sisävesillä ja rannikolla maltillisesti sinilevää, Suomenlahden avomerialueilla havainnot lisääntyneet
Sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena järvillä ja rannikkoalueilla. Sisävesillä sinilevää on keskimääräistä vähemmän. Suomenlahden avomerialueilla sinileväkukintoja on havaittu edellistä kuukautta runsaammin, ja Suomenlahden suulla levälauttoja on
Hämeen vesitilanne on talvisen rauhallinen
Lauha viikonloppu on saanut virtaamat hienoiseen kasvuun, mutta ennusteen mukainen sään viileneminen kääntää jokien pinnat taas laskuun. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräisiä tasoja tai jonkin
Rahoitushaku vesiensuojelun tehostamiseen aukeaa syksyllä (Kaakkois-Suomi)
Oletko suunnitellut lähivesiesi kunnostusta? Onko sinulla ajatus vesistökunnostushankkeesta, mutta kumppanit ja rahoitus uupuvat? Nyt on aika toimia! Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman
Valtakunnallinen leväkatsaus 9.7.2020: Sinilevätilanne on maltillinen sekä sisävesillä että merialueilla
Sinilevätilanne on jatkunut rauhallisena sekä sisävesillä että merialueilla. Tuulinen ja pilvinen sää on edelleen kuluvalla viikolla hillinnyt leväesiintymiä, ja epävakaan sään jatkuessa sinilevien pintakukintojen runsastumisen
Valtakunnallinen leväkatsaus 16.7.2020: Sinilevien määrä on runsastunut sekä merialueilla että sisävesillä
Sekä merialueilla että järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän, joskin vertailussa aikaisempiin vuosiin levähavaintoja on edelleen keskimääräistä vähemmän. Sinilevien määrä on tavallisesti suurimmillaan heinäkuun lopulla
Kokonaisvaltaista vesienhallintaa valuma-alueella
Vesi.fi-palvelussa julkaistiin uusi teemasivu maa- ja metsätalouden vesienhallinnasta. Teemasivu esittelee, miten valuma-alueen vesiä hallitaan kokonaisvaltaisesti ja mitä etuja siitä saadaan. Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee
Vatten.fi – Suomen kattavin vesitieto pian myös ruotsiksi!
Vesi.fi-verkkopalvelun ruotsinkielinen versio Vatten.fi julkaistaan joulukuussa 2021. Ruotsinkielinen Vatten.fi-palvelu valmistuu kovaa vauhtia pinnan alla. Kehitystyö jatkuu myös julkaisun jälkeen. Palvelua on kovasti odotettu ja nyt
Sinilevätilanne rauhoittunut sekä sisävesillä että merialueilla
Sisävesillä ja Itämeren rannikoilla sinilevähavaintojen määrä on kääntynyt laskuun. Sisävesillä tilanne on tavanomaista rauhallisempi. Yleensä sinilevää esiintyy elokuussa eniten. Avomerialueilla olosuhteet ovat rauhoittuneet tuulisen viikonlopun
Järvissä vesi edelleen korkealla Pirkanmaalla
Pirkanmaan järvillä vesi on edelleen korkealla, ja nykytilanteessa vähäisetkin vesisateet nostavat vedenkorkeuksia lisää. Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuksien nousua on pystytty hillitsemään ja jopa hiukan laskemaan voimakkaiden
Sinilevähavainnot viime viikon tasolla – viilentynyt vesi hillitsee levien kasvua
Sinilevää näkyi kuudella valtakunnallisella leväseurantapaikalla Pirkanmaalla. Pirkanmaan ELY-keskuksen viikoittainen levätiedotus jatkuu vielä ensi viikolla. Viikolla 38 runsaasti sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Valkeakoskella Vanajaveden
Kaivoveden analyysitulkki vesi.fi-palveluun
Kaivoveden analyysitulkki on erityisesti kaivonomistajille tarkoitettu työkalu kaivoveden laadun arvioimiseen. Analyysitulkkia voivat hyödyntää myös muut kaivoveden laatuasioiden parissa työskentelevät.
Elokuun loppupuolen sateet näkyivät maavesivarastoissa ja vain vähän vesistöissä (Pohjalaismaakunnat)
Elokuun alkupuoliskolla jokien virtaamat olivat kuivan kesä- ja heinäkuun jäljiltä pieniä ja järvien vedenpinnat alhaisia. Kuivan ja lämpimän alkukesän seurauksena maaperän vesivarastoissa oli vajausta elokuun
Kangasalan Rikun pohjavesialueelle on tulossa geologinen rakenneselvitys
Mittaukset ovat alkaneet Kangasalan Rikun pohjavesialueella geologista rakenneselvitystä varten. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Kangasalan Vesi ja Kangasalan kaupunki. Kangasalan Rikun pohjavesialueelle laaditaan
Puhutaan vesiemme puolesta!
’No, onpas tätä tietoa tosi paljon!’. Näin moni ystäväni on huudahtanut, kun olen avannut vesialan tiedon lähteitä netistä tai kertonut alan julkaisuista. Ja tottahan se
Uudet toimintamallit edistävät yritysten vesivastuuta Suomessa ja kansainvälisesti
Tiedote 29.4.2021 Uusien toimintamallien ja politiikkasuositusten avulla voidaan edistää yritysten vesivastuuta entistä tehokkaammin Suomessa ja kansainvälisesti. Juuri päättyneen hankkeen mukaan yritysten tulisi tunnistaa omien toimipaikkojensa
Tulvavesi nousee lähipäivinä vahinkorajalle Rovaniemellä ja Kittilässä
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Rovaniemellä ja Kittilässä vesi nousee lähelle tulvahuippua viikon vaihteessa. Molemmilla alueilla tulvahuippu on pitkä ja kestää todennäköisesti viikon ajan. Kittilässä
Toukokuun vesitilannekatsaus: Jokien virtaamat selvässä laskussa ja järvien pinnat tavanomaisilla kesätasoilla (Pohjalaismaakunnat)
Säännösteltyjen luonnonjärvien ja tekojärvien pinnat päätyivät toukokuun aikana lähelle tavanomaisia kesätasoja. Kuortaneenjärven pinta laski toukokuun loppupuolella kesän tavoitetason paikkeille. Myös pitkään korkealla ollut Lappajärven pinta
Maaliskuun 2021 vesitilannekatsaus: Täysi talvi vaihtui nopeasti kevättulviin (Pohjalaismaakunnat)
Maaliskuun alkupuolella lumen vesiarvot pohjalaismaakunnissa olivat keskimääräiset tai keskimääräistä suurempia. Maaliskuun loppupuolella sää lämpeni selvästi ja sen johdosta lumen sulaminen eteni nopeasti. Aivan kuukauden viimeisinä
Sinilevää yhä vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
Runsaita levähavaintoja on ollut Kaakkois-Suomen järvillä vähän myös tällä viikolla. Vakiohavaintopaikoista vain Lappeenrannan Haapajärvellä on runsaasti levää. Muilla havaintopaikoilla todetut levämäärät ovat olleet varsin vähäisiä.
Lumikertymien vuoksi Pirkanmaan vesistösäännöstelyissä varaudutaan kevättulviin
Lunta on tänä talvena niin runsaasti, että säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Vedenkorkeuden alentamisella säännösteltyihin järviin tehdään tilaa sulamisvesille, jotta tulvavedet eivät aiheuttaisi
Tue vesihuollon kehittämistä – vastaa kyselyyn!
Läntisen Suomen alueelle laaditaan yhteinen, vuoteen 2050 ulottuva vesihuoltostrategia, joka kattaa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Hankkeen tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä
Valtakunnallinen leväkatsaus 25.6.2020: Sinilevän määrä lisääntynyt merialueilla ja sisävesillä
Sinileviä on havaittu viime viikkoa enemmän sekä merialueilla että sisävesillä. Kesäkuun lämmin ajanjakso on lämpöaallolle tyypillisesti edesauttanut sinilevien runsastumista. Lämpimän sään jatkuessa sinilevien pintaesiintymät voivat
Sinilevät runsastumassa Kaakkois-Suomen vesillä (Kaakkois-Suomi)
Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat lisääntyneet ja joillain paikoilla levämäärä on todettu alkuviikolla jopa runsaiksi. Erittäin runsaasti sinilevää on havaittu ainakin Iitin Urajärveltä. Myös
Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat 2030 – kuinka tavoite voidaan saavuttaa?
Suomalaisille yrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa. Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta vetää yhteen tuoreessa
Valtakunnallinen leväkatsaus 2.7.2020: Sinilevätilanne rauhoittunut sekä merialueilla että sisävesillä
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla on havaittu viime viikkoa vähemmän sinilevää. Tuulinen ja pilvinen sää on hillinnyt sinilevän pintakukintojen esiintymistä merialueilla ja sisävesillä. Sinilevät voivat kuitenkin runsastua
Elokuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat virtaamia vain hetkellisesti elokuun alussa (Pohjalaismaakunnat)
Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat myös elokuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet heinä-elokuun vaihdetta lukuun ottamatta keskimääräistä pienempiä. Elokuun alun sateet nostivat hetkellisesti
Lokakuun vesitilannekatsaus: Syyssateet toivat pieniä tulvia mukanaan (Pohjalaismaakunnat)
Lokakuun sateet saivat pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenpinnat vähitellen nousuun. Lokakuun lopulla satoi runsaasti. Kolmen vuorokauden 25. – 27.10.2020 yhteenlaskettu sademäärä oli Pohjanmaan rannikolla monin
Lapin jokivesistöissä muodostunut suppo- ja hyydepatoja
Alkuviikon pakkasten myötä on jokien virtaamat Lapissa kääntyneet laskuun. Pakkasien seurauksena on virtavesistöissä tapahtunut suppojään muodostumista. Suppo voi aiheuttaa ongelmia kasaantuessaan esimerkiksi kiinteän jään alapuolelle,
Sijaintipaikkani vesitilanne – uusi palvelu käyttöösi
Sijaintipaikkani vesitilanne on vesi.fi-verkkopalvelussa julkaistu uusi kätevä palvelu. Palvelun kautta voit yhdellä näytöllä tarkastella sijaintipaikkasi kokonaisvesitilannetta.
Vesi elämän rakentajana -webinaari tulossa, varaa aika kalenteriisi!
Kokemäenjoen vesivisio2050 laadittiin 2017 alueellisten sidosryhmien, ELY-keskusten ja maakuntien liittojen yhteistyönä. Visio on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen käytön, vesien hoidon ja kalatalouden
Pohjavedet laskussa – vähäsateinen ja kuuma kesä voi kuivattaa kaivon
Järvet jatkavat vielä laskuaan monin paikoin. © Lauri Ahopelto Kuivan ja kuuman kesä- ja heinäkuun vuoksi pohja- ja pintavesivarannot sekä maankosteus ovat monin paikoin alhaisia. Runsasvetisen
Pirkanmaan vesitilanne rauhallinen – talvitulvilta vältytään tänä jouluna
Pirkanmaan järvillä vesitilanne on lähellä ajankohdan keskimääräistä, eikä lähipäiville ennustetuista vesi- ja lumisateista huolimatta ole loppuvuodesta odotettavissa viime talven kaltaista talvitulvaa Kokemäenjoessa. Luonnontilaisilla järvillä ollaan
Talviaikaiset vesisateet tuovat vesistösäännöstelylle uusia haasteita
Vielä 20 vuotta sitten, siis ihan vähän aikaa sitten, ei Suomessa voitu kuvitella talvea ilman lunta. Etelässä pysyvä lumi tuli marras-joulukuussa ja pohjoisessa noin kuukautta
Ähtävänjoella hyyteet nostavat vesipintoja (Pohjalaismaakunnat)
Viime päivien pakkaset ja kova tuuli ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin. Juoksutusta yläpuolisista Lappajärvestä ja Evijärvestä
Järvien ja pohjavesien pinnat nousivat ja jokien vedenlaatu heikkeni (Pohjalaismaakunnat)
Kuivan kesän ja alkusyksyn jäljiltä matalalla olleet järvien ja tekojärvien vedenpinnat nousivat runsaiden sateiden seurauksena lokakuun puolivälin jälkeen ajankohdan keskimääräisiä tasoja ylemmäksi. Sateiden johdosta vedenlaatu
Suomella merkittävä rooli kansainvälisessä vesiyhteistyössä – uusi käsikirja ohjeistaa kestävään vesivarojen jakoon
Valtioiden rajat ylittävien vesivarojen kestävää ja oikeudenmukaista jakamista edistetään uudella julkaisulla. Käsikirja on ensimmäinen laatuaan, ja se on tuorein esimerkki Suomen merkittävästä roolista kansainvälisessä vesiyhteistyössä.
Vesiosaaminen saa vauhtia?
Kahden vesialaa ohjaavan ministeriön rahoittama vesiosaamisen kehittäminen on lähtenyt käyntiin. Kehittämishankkeen taustoista on projektipäällikkö Annina Takala kirjoittanut jo aiemmin blogin tälle sivuostolle. Oulun yliopisto järjesti
Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista järvillä
Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista monilla järvillä ja lammilla Kainuussa. Lisäksi lämmin sää ja vesisateet nopeuttavat jään ohenemista. Vedenkorkeudet säännöstellyillä ja luonnontilaisilla järvillä ovat
Taipalsaaren ja Lappeenrannan pohjavesialueiden luokituksiin ja rajauksiin muutoksia
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tarkistanut pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Taipalsaaren ja Lappeenrannan alueilla. Vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita Taipalsaarella ja Lappeenrannassa on yhteensä 13 kappaletta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesien hyvä tila on mahdollista saavuttaa laajalla yhteistyöllä
Suomessa vesien tila on pääasiassa hyvä, mutta parannettavaa löytyy erityisesti rannikkovesien ja jokien kunnossa. PNAS-tiedelehdessä julkaistussa kansainvälisen tutkimusryhmän artikkelissa tuodaan esille, että vesien hyvää tilaa
Kesäkuun vesitilannekatsaus: Lämmin kesäkuu näkyi pohjalaisvesistöissä
Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ja virtaamat olivat toukokuun sateiden seurauksena kesäkuun alussa selvästi ajankohdan keskimääräistä suuremmat. Kesäkuun vähäsateisuuden ja lämmön seurauksena kuun lopussa jokien
Hossaan uusi pohjavesiasema
Hossa on sijaintina asemalle suotuisa, koska ihmisten vaikutus on vähäinen. Uuden pohjavesiaseman avaaminen on harvinaista. Pohjavesiasemaverkon tarkoituksena on seurata pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita ja pohjaveden laatua
Miten parannamme vesien tilaa ja hallitsemme tulvariskejä? Kerro mielipiteesi
ELY-keskukset ovat valmistelleet yhteistyötahojensa kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi. Suunnitelmiin voi jokainen vaikuttaa 2.11.2020–14.5.2021 välisenä aikana järjestettävässä kuulemisessa. Eri tahoja kuullaan samalla myös tulvariskien
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatuksessa – kaksitasouomat ja niiden vaikuttavuus
Peltojen peruskuivatus, eli toimivat valta- ja laskuojat ovat edellytys maanviljelyn kannattavuudelle Suomen ilmasto-olosuhteissa. Kuivatuksen on oltava tehokasta, koska kasvukausi on lyhyt, sadanta jakautuu kasvukaudella epäedullisesti,
Vatten.fi tarjoaa tarkkaa ja ajantasaista vesitilannetietoa ruotsiksi
Suomen ympäristökeskuksen juuri julkaisema vatten.fi on ensimmäinen kattava ruotsinkielinen vesitilannepalvelu maassamme. Palvelu kokoaa yhteen verkkopalveluun hyödyllisiä työkaluja, tuoreita uutisia, yleistä ja syventävää vesitietoa sekä monipuolisen
Vesitilanne Hämeessä ajankohtaan nähden poikkeuksellinen (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat laskussa, mutta pysyneet vielä pääosin selvästi ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla. Suuret muutokset pinnankorkeuksissa eivät ole lähiviikkoina todennäköisiä. Tavallisesti järvien vedenpinnat nousevat
Päijänteellä ja koko Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat erittäin korkealla
Kaakkois-Suomen, Hämeen, Keski-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskukset ja Tulvakeskus tiedottavat Päijänteen pinta on 40 cm korkeammalla kuin keskimäärin, ja sen ennustetaan nousevan tulvarajalle kesäkuun alussa. Tulvakeskus
Metsähallitus rakentaa vesiensuojelua tehostavan tulvakosteikon Aurejärven valuma-alueelle
Metsähallitus huolehtii vastuullisuudestaan panostamalla vesiensuojelun tasoon metsätaloudessa. Tähän liittyy myös Ylöjärvellä sijaitsevaan Teeriojaan säätelypadon avulla toteutettava tulvakosteikko. Nyt toteutettava kosteikko tehostaa metsätalouden vesiensuojelua Aurejärven valuma-alueella.
Sinilevää havaittu vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä tällä viikolla, runsaita levähavaintoja on ollut vain Iitin Urajärvellä ja Lappeenrannan Haapajärvellä. Pintaveden lämpötilat ovat 20 asteen
Syksyn sateet ovat parantaneet vesitilannetta (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
Syksyn ja alkutalven sateet ovat parantaneet suurten järvien vesitilannetta pitkään jatkuneen kuivuuden jälkeen.
Runsaat sateet ja lauha sää saa vesistöt tulvimaan (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi)
Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Talven leuto ja sateinen sää on pitänyt järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden erittäin suurina. Lunta
Sinilevätilanne yhä rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla
Vakiohavaintopaikoista edelleen vain Lappeenrannan Haapajärvellä sekä ulkomerialueella Haapasaaren ympäristössä on runsaasti levää. Muilla havaintopaikoilla todetut levämäärät ovat olleet vähäisiä tai levää ei ole havaittu lainkaan.
Lapin tulvatilanne kiihtyy ‒ ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Jokien virtaamat ovat eri puolilla Lappia poikkeuksellisen korkealla, ja ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan ensi viikon aikana. Keskimääräisen kevättulvan taso on
Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitason tuntumassa
Pintavedet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa tai jonkin verran ajankohdan keskitasoa alempana. Myös jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskiarvoja. Suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet
Sinilevähavainnot lisääntyneet sekä järvillä että merialueilla, tilanne loppukesälle tyypillinen
Sinilevää on havaittu sisävesillä edellistä viikkoa runsaammin. Havainnot painottuvat Suomen eteläosien reheviin järviin ja reheviin lahtiin. Rannikoilla ja Saaristomerellä sinileväkukinnat ovat runsastuneet. Avomerellä merkittäviä pintalevälauttoja
Uusi tilannetiedote kertoo tulvavaarasta
Vesi.fi-palvelusta näkee nyt nopeasti ja helposti, onko tulva uhkaamassa. Mahdollisesta vahinkovaarasta kertoo jatkuvasti päivittyvä Tulvakeskuksen uusi tilannetiedote. Huolestuttaako lähestyvä kevät ja sen tuomat kevättulvat? Asutko
Sateet eivät pahentaneet tulvatilannetta – Tornionjoella tulvahuippu loppuviikosta, muualla vedenpinnat pääosin laskusuunnassa
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Viikonlopun sateet eivät nostaneet vedenpintoja Lapin vesistöissä ja vedenpinnat ovat laskemassa kohti kesävedenkorkeuksia. Tornionjoella tulvahuippu on loppuviikosta ja Tenojoella virtaamat
Lämpöaalto sulattaa Lapin alueen lumet nopeasti – tulvaennätyksiä voi rikkoontua (Lappi)
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lappiin saapunut lämpöaalto käynnisti lumen voimakkaan sulamisen. Virtaamat ovat sen seurauksena lähdössä nopeaan nousuun ja tulvahuiput ajoittuvat kesäkuun alkuun tai
Ei-tekeminen ei aina ole tekemistä!
Blogiteksti julkaistu Lapin pelastuslaitoksen sivulla 25.5.2020. Teksti julkaistu pelastuslaitoksen luvalla vesi.fi-palvelussa. Entisen pitkäaikaisen esimieheni lempilauseita yliopistolla työskennellessäni oli: ”Ei-tekeminen on tekemistä”. Lauseella vanha filosofi halusi
Viileä sää siirtänee tulvahuipun touko-kesäkuun vaihteeseen Lapissa
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Ennätyssuuria tulvia odotettavissa Lapissa lämpötilat säilyvät viileänä ja voimakas lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan
Merialueilla sinilevää vain yhdellä havaintopaikalla, järvillä muutamia sinilevähavaintoja
Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2021 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu hieman sinilevää vain yhdellä itäisen Suomenlahden havaintopaikalla. Järvillä sinilevähavaintoja on toistaiseksi
Sinilevätilanne rauhallinen järvillä ja merialueilla
Järvillä ja rannikkoalueilla on edelleen keskimääräistä vähemmän sinilevää. Rannikkoalueista vain Saaristomerellä on paikoin havaittu runsaasti sinilevää. Loppukesälle tyypillisesti sinilevän määrä on jatkanut vähentymistään avomerialueilla. Järvillä
Tulvat lisääntyvät Suomessa, varautumisella pienennetään vahinkoja
Vahingot tämän kevään tulvista Pohjois-Suomessa voisivat nousta jopa 25 miljoonaan euroon, jos niihin ei olisi ennalta varauduttu. Varautumisella riskejä voidaan vähentää merkittävästi. Ilmasto, sää- ja
Merialueilla runsaasti sinilevää, järvillä sinilevän määrä lisääntynyt paikoitellen
Lämmin ja tyyni sää on edistänyt sinilevien kasvua etenkin merialueilla. Rannikolla sinilevähavaintoja on tehty erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ja Perämeren rannikolla on havaittu poikkeuksellisen runsaita
Puhtaan juomaveden merkitys
Suomalainen talousvesi on puhdasta, raikasta, kirkasta ja maistuu hyvältä. Siihen voidaan luottaa ja se on yksinkertaisesti maailman parasta. Näin ystävät vastasivat, kun pyysin heitä kuvaamaan
Valtakunnallinen leväkatsaus 13.8.2020: Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä
Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä. Viime viikolla vallinnut lämmin ja tyyni sää on nostanut sinileväkukintoja pintaan. Avomerialueilla havaittiin viime viikonloppuna paikoin runsaita
Valtakunnallinen leväkatsaus 6.8.2020: Merialueilla vallitsee tyypillinen loppukesän sinilevätilanne, järvillä yhä tavanomaista vähemmän levää
Elokuun ensimmäisellä viikolla sinilevätilanne on merialueilla ajankohtaan nähden tyypillinen. Valtakunnallisessa leväseurannassa sinilevähavaintoja on tehty erityisesti lounaissaaristossa, Selkämeren ja Merenkurkun rannikoilla sekä pääkaupunkiseudulla. Järvillä levää on
Järvissä on paljon muutakin kuin vettä
Vesissä on ihmiselle ensisilmäyksellä näkymätön eliömaailma, johon kuuluu suunnattoman paljon erilaisia otuksia, joilla kaikilla on oma merkityksensä. Järvi on eliöiden kolmiulotteinen koti, jonka kaikissa kerroksissa
Valtakunnallinen leväkatsaus 30.7.2020: Merialueilla sinilevätilanne ajankohtaan nähden tyypillinen, järvillä keskimääräistä vähemmän sinilevää
Merialueilla sinilevien määrä on heinä-elokuun vaihteelle tyypillisesti kasvanut, mutta tuulinen sää on pitänyt sinilevät viime viikon tapaan pääosin veteen sekoittuneena. Laajoja pintaesiintymiä ei ole havaittu.
Valtakunnallinen leväkatsaus 23.7.2020: Järvillä hieman viime viikkoa enemmän sinilevää, merialueilla levä sekoittuneena vedessä
Sinilevää on havaittavissa sekä merialueilla että sisävesillä. Sinilevät ovat tällä hetkellä Suomen läheisillä merialueilla pääosin veteen sekoittuneena. Rannikkomerialueiden sinilevähavainnoista suurin osa on Suomenlahden, Saaristomeren ja
Vedenkorkeudet Hämeessä nousseet reilusti
Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat pääsääntöisesti ajankohdan keskitason yläpuolella, ja vedenkorkeudet ovat paikoin edelleen nousussa. Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti ranta-alueiden ja selkäosien tai virtavesipaikkojen välillä. Jään
Juhannusviikolla sinilevähavainnot runsastuneet merialueilla ja Etelä- ja Keski-Suomen järvillä
Juhannusviikolla sinilevää on havaittu yhä enemmän sekä järvi- että merialueilla. Kesäkuun hellesää on vauhdittanut sinilevän kasvua etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Vaikka sinilevähavaintojen määrä onkin lisääntynyt,
Saaristomerellä paikoitellen runsaasti sinilevää, järvillä sinilevätilanne valtaosin tavanomainen
Järvillä sinileväkausi alkanut pari viikkoa tavallista aiemmin “Sisävesillä sinileväkausi on alkanut paria viikkoa aikaisemmin kuin yleensä. Kuitenkin tämän viikon sinilevätilanne järvillä on monin paikoin ajankohtaan
Uudet suuntaviivat maa- ja metsätalouden vesitaloudelle: luonnonmukaiset menetelmät käyttöön ja lisää yhteistyötä
Uudessa vesistrategiassa määritellään vesitalouden suuntaviivat. Vesirakentamisen suunnittelussa hyödynnetään paikkatietotyökaluja ja toimenpiteiden toteutuksessa luonnonmukaisia menetelmiä. Valuma-alueella panostetaan eri toimijoiden yhteistyöhön. Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa
Ojasyvyyden vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin metsätalousmaalla tutkitaan Pudasjärvellä
Turvemaiden metsien käyttöön etsitään kestäviä ratkaisuja. EU-rahoitteisen TurVI-hankkeen tavoitteena on suometsien puutuotannon turvaaminen, vesiensuojelun kehittäminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä siihen sopeutuminen. Eri syvyisistä ojista hankitaan tutkimuksellista
Lapin tulvien arvioidaan jäävän alle vahinkorajojen
Kevättulvien arvioidaan tuoreiden ennusteiden perusteella olevan suuruudeltaan keskimääräisiä tai sitä pienempiä Lapin vesistöissä. Ainoastaan Tornionjoen vesistössä hieman keskimääräistä suurempi tulva näyttää melko todennäköiseltä vesistöennusteiden mukaan.
Ennuste: Lapin jokien tulvahuiput vasta touko–kesäkuun vaihteessa
Kylmä sää viivästyttää Lapin kevättulvia. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan useimpien Pohjois-Suomen jokien tulvahuiput ajoittuvat toukokuun loppupuolelle tai jopa kesäkuun alkuun. Kevättulvien ennustetaan olevan suuruudeltaan pääosin keskimääräisiä
Vedenkorkeus monin paikoin Lounais-Suomessa ennätyslukemissa
Keskiviikon sateet nostavat virtaamat ja vedenkorkeudet Lounais-Suomessa monin paikoin tämän vuoden ennätyslukemiin – Kokemäenjoella virtaama nousemassa suuremmaksi kuin kertaakaan 11 vuoteen (Varsinais-Suomi, Satakunta). Keskiviikon noin
Sinilevähavainnot edellisen viikon tasolla Pirkanmaalla
Pirkanmaalla on tehty tällä viikolla sama määrä sinilevähavaintoja kuin viikko sitten. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä
Sinilevät runsastuneet koillisella Perämerellä – pintalämpötilat poikkeuksellisen korkeita
Perämerellä vesi on poikkeuksellisen lämmintä, mikä on edistänyt sinilevien kasvua. Viikonlopun ja alkuviikon aikana Järwi-meriwiki verkkopalvelun ja sinileväseurannan kautta on tullut useita ilmoituksia sinilevien runsastumisesta
Kuivuus voi yllättää hitaudellaan
Tämän kesän kesä- ja heinäkuun kuumuus ja sateettomuus saattavat kuivattaa kaivoja ja heikentää satoja. Kuivakausi vaatii kuitenkin aikaa kehittyäkseen vakavaksi ongelmaksi. Kuivakausi voi kestää useita
Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2021
Helteet edistivät sinilevien kasvua alkukesällä – heinäkuun puolivälistä lähtien suurimmassa osassa vesistöjä sinileväkukintoja oli silti keskimääräistä vähemmän Sinilevätilanne on vaihdellut kesän aikana sekä järvillä että
Lämpöaalto kasvattaa nopeasti Lapin jokien virtaamia
Tiedote 12.5.2021 klo 10.30 Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Sään lämpeneminen saa Lapin jokien virtaamat tällä viikolla nopeaan nousuun. Lämpöaalto jää kuitenkin ennusteiden mukaan lyhytaikaiseksi
Säiden viileneminen siirtää Ii- ja Kuivajokien tulvaa toukokuun lopulle (Pohjois-Pohjanmaa)
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Pohjois-Pohjanmaalla lämpötilat säilyvät viileänä ja lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan jatkuvan toukokuun alkupuolelle asti.
Lapin suuret lumimäärät edellyttävät varautumista kevään tulviin
Lapin ELY-Keskus ja Tulvakeskus tiedottaa Lapin suurimmat tulvariskit ovat Kittilässä ja Rovaniemellä. Kittilän tulvan ennustetaan nousevan jopa vuoden 2005 tasolle. Lapin tulvien arvioidaan ajoittuvan toukokuun
Järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, merialueilla Vieno-myrsky hillitsi sinilevän kasvua
Järvillä on tehty sinilevähavaintoja edellisviikkoa enemmän, mutta sinilevän määrä on ollut havainnoissa vähäinen. Merialueilla sinilevätilanne on edelleen rauhallinen. Alkuviikon Vieno-myrskyn vuoksi meriveden pintalämpötilat ovat laskeneet
Leväseuranta käynnistyy Kaakkois-Suomessa
Sinilevähavaintoja ei sisävesillä eikä merialueilla Haapasaarta lukuun ottamatta ole havaittu, mutta siitepölyä on paikoitellen veden pinnalla runsaasti. Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ELY-keskusten yhteinen levähavainnointi käynnistyy
Sään lämpeneminen lisää tulvariskiä pääsiäisviikolla
Sään voimakas lämpeneminen sulattaa lumia ja nostaa jokien ja järvien pintoja seuraavan viikon aikana koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Suurin tulvariski on Pohjanmaalla, missä tulva
Saimaan juoksutusta lisätään tulvavahinkojen ehkäisemiseksi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen Saimaan juoksutuksen lisäämiseksi 7.6.2021 alkaen. Lisäjuoksutuksilla pienennetään
Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta (Pirkanmaa)
Sinilevää havaittiin viikolla 27 Pirkanmaalla neljällä valtakunnallisella havaintopaikalla. Valtakunnallisessa leväseurannassa on mukana 43 havaintopaikkaa Pirkanmaalla. Vielä viime viikolla levää havaittiin yhdellätoista havaintopaikalla. Järviwikin Leväbarometrin mukaan
Syyskuussa järvien vedenpinnat edelleen alle keskimääräisen tason (Pohjalaismaakunnat)
Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat syyskuussa edelleen olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet keskimääräistä pienempiä. Syyskuun sateet jäivät melko vähäisiksi. Maaperän vesivarastoissa oli vajausta
Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitasolla tai keskitasoa ylempänä
Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä pääsääntöisesti ajankohdan keskitasolla tai jonkin verran keskitasoa ylempänä. Pakkasen kiristyminen voi aiheuttaa avoimiin virtavesiin hyydön muodostusta ja vedenkorkeuden nopeaa nousua. Pohjavedenpinnat
Lapin tulvatilanne on rauhallinen – ennustettua suuremmat sateet voivat pahentaa tilannetta
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Tulvatilanne Lapissa on vähitellen rauhoittumassa. Rovaniemellä vesi on laskenut hieman, mutta se on edelleen vahinkorajan yläpuolella. Tulvan arvioidaan lähtevän alenemaan lähipäivinä.
Sade-ennusteet alkuviikolle runsaita ja tulvaongelmia saattaa esiintyä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 2.11.2020 klo 15.15. Maanantain ja tiistain aikana on sade-ennusteissa paikoin runsaita sateita, jotka saattavat johtaa tulvaongelmien esiintymiseen erityisesti
Metsäojituksella on myös positiivisia vaikutuksia
Suometsätaloudella on tärkeä merkitys Metsäojitusta kohtaan on viime aikoina esitetty kovaa kritiikkiä – osin syystäkin. Nykytiedon valossa on helppo heittää, että soita ei olisi pitänyt
Suomi allekirjoitti sitoumuksen, joka edistää kestävää ja oikeudenmukaista veden käyttöä
Suomi allekirjoitti 5.11. Glasgow’n ilmastokokouksessa Fair Water Footprints –julistuksen. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen sitoumus vastuulliseen veden käyttöön. Vesi on avainasemassa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja myös sen
Jäätalvi on alkanut Perämerellä
Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu on julkaissut kauden ensimmäiset jääkartat. Jääpalvelun päätehtävä on ajantasaisen tiedon tarjoaminen talvimerenkulun tarpeisiin.
Sinilevää edelleen ajankohtaan nähden runsaasti
Sinilevää havaittiin 13 havaintopaikalla valtakunnallisessa leväseurannassa Pirkanmaalla sekä yhdellä rotarien seuraamalla havaintopaikalla viikolla 36. Kansalaishavaintojen määrä on vähentynyt. Järviwikin Leväbarometrin mukaan sinilevää on edelleen pitkän
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus kehottavat varautumaan tulviin
Sään lämpeneminen kiihdyttää lumen sulamista ja ennusteissa luvataan myös vesisateita. Iijoen tulvasta ennustetaan keskimääräistä suurempaa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus kehottavat varautumaan tulviin. Kiiminkijoen kevättulvasta arvioidaan
Kuivuus muuttui kuukaudessa lähes tulvaksi Pirkanmaalla
Pirkanmaan järvet ja joet kärsivät kuivuudesta vielä loppusyksyllä, mutta tilanne muuttui täydellisesti marraskuun aikana.
Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn myönnetty poikkeuslupa heti hyötykäyttöön
AVI on myöntänyt Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn poikkeusluvan vähälumisen talven vuoksi. Järvillä ei tarvitse varautua kevättulviin ja laskea vedenkorkeuksia, sillä Pirkanmaalla ei ole odotettavissa juurikaan
Pieliselle ja Saimaalle ennustetaan tavanomaista suurempia kevättulvia
Saimaan ja erityisesti Pielisen vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan lähiviikkoina selvästi keskimääräistä tulvahuippua suuremmiksi. Lumen sulannan jäljiltä maaperä on kosteaa, ja lähiviikolle ennustetut sateet yhdessä aikaisempien sateiden
Lämpimät kelit sulattavat lumia ja nostavat jokien virtaamia Lapissa
Lapissa vesistöjen vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat sateisen lokakuun seurauksena keskimääräistä korkeammilla tasoilla. Sään ennustetaan lämpenevän, jonka seurauksena tapahtuu lumien sulamista ja virtaamat tulevat edelleen
Ivalossa varaudutaan kevättulvaan (Lappi)
Poikkeuksellisen runsasluminen talvi aiheuttaa haasteita kevään tulvatilanteeseen eri puolille Lappia. Lumitilanne Ivalojoen vesistöalueella on ajankohtaan nähden ennätyksellinen. Lumen vesiarvo on hieman yli 250 mm, kun
Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet viime viikosta. Sinilevähavainnot ovat keskittyneet etenkin Pyhäjärvelle, siellä havaittiin sinilevää seitsemällä havaintopaikalla. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärven
Lapin tulvat ovat ohi ja vedenkorkeudet laskussa
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin pitkäkestoinen tulvakevät on vihdoin päättymässä ja on aika poistaa rakennuksia suojaavat tilapäiset tulvasuojelurakenteet. Muonionjoella tulvahuippu oli tiistaina ja Tornionjoella
Kesän 2020 leväseuranta alkoi Keski-Suomessa
Valtakunnallinen ja maakunnallinen kesän 2020 leväseuranta on käynnistynyt. Keski-Suomen järvien viikoittaisissa seurantapaikoissa ei ole toistaiseksi havaittu sinilevää. Keski-Suomessa viikoittaista seurantaa jatketaan 14:llä järvellä ympäri maakuntaa.
Valtakunnallinen leväkatsaus 11.6.2020: Sekä merialueilla että järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet
Sinilevätilanne ei ole merkittävästi muuttunut viime viikosta, eteläisessä Suomessa sekä merialueilla että järvillä havainnot ovat vain hieman lisääntyneet. Kaikkien havaintojen kohdalla on kyse vähäisistä määristä
Tulvatilanne helpottaa Kemijoella, Ounasjoella ja Ivalojoella – Tornionjoella tulvahuippu ensi viikolla
Lapin ELY-keskus, Tulvakeskus ja Lapin pelastuslaitos tiedottavat Tornionjoella tulvahuippu on ensi viikolla. Vielä on suuria vedenkorkeuksia muillakin vesistöillä, mutta pääosin vedenpinnat ovat laskemassa kohti kesävedenkorkeuksia.
Merialueilla paikoin sinilevää, järvillä ei juurikaan sinilevähavaintoja
Valtakunnallinen leväkatsaus 4.6.2020: Merialueilla paikoin sinilevää, järvillä ei juurikaan sinilevähavaintoja Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2020 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu paikoitellen
Lapin ELY-keskus ei tee jäänsahauksia tänä keväänä
Jäätilanne on heikko Lapin alueen vesistöissä. Teräsjäänpaksuuksia on mitattu viikoilla 10 ja 11 Tenojoella, Ivalojoella, Kemijoella, Ounasjoella, Muonionjoella, Tornionjoella ja Simojoella. Tenojoella teräsjäänpaksuudet ovat lähellä
Lämmin alkukesä luo otolliset puitteet hyytelösammaleläimen esiintymiselle
Kesä on alkanut melko lämpimänä ja järvivesien lämpötila noussut tasolle, joka alkaa olla suotuisaa hyytelösammaleläimen (Pectinatella magnifica) esiintymiselle. Hyytelösammaleläin on sisävesien vieraslaji, joka esiintyy runsasravinteisissa
Valuma-aluesuunnittelussa huomioidaan erilaisia näkökulmia
Viljelijä tuskailee, kun peltoalaa jää tulvien alle, ojat ovat täynnä vettä ja toisaalta kesällä kasteluvedestä voi olla pulaa. Virkistyskäyttäjät kauhistelevat järven umpeenkasvua ja sinileviä. Peratusta
Pakkaset kääntämässä järvien vedenpinnat hiljalleen laskuun Etelä-Savossa – hyytöä voi esiintyä
Sateisen syksyn myötä Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohdan keskitason yläpuolelle. Pakastuneen sään takia järvien vedenkorkeudet ovat kääntymässä laskuun Saimaata lukuun ottamatta. Hyydettä saattaa muodostua
Valtakunnallisen leväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2020
Sinilevätilanne on kuluneena kesänä ollut vaihteleva sekä sisävesillä että merialueilla. Sinilevähavaintojen määrä noudatti kesä−elokuun aikana varsin tiiviisti sääolosuhteita. Järvillä, rannikolla ja saaristossa sinileväkesä alkoi tavanomaista
Rannikon jokien virtaamat nousivat kevättulvatasolle (Pohjalaismaakunnat)
Pohjanmaan rannikon joet nousivat tiistain aikana keskimääräisen kevättulvan tasolle ja osin ylikin. Tulvavedet levisivät paikoin pelloille ja metsiin. Vesi haittasi myös muutamien pienempien teiden käyttöä.
Alkuviikon sateet ja tulvat ennakoituja pienempiä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 3.11.2020. Maanantain ja tiistain välinen sade jäi osin ennakoitua pienemmäksi. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella satoi keskimäärin 15–25 mm
Valtakunnallinen leväkatsaus 20.8.2020: Avomeren laajat sinileväesiintymät lieventyneet, järvillä ja rannikolla sinileväesiintymät paikoin lisääntyneet
Avomerialueilla Suomenlahdella ja Selkämerellä on edelleen havaittavissa sinileväesiintymiä, mutta ne eivät ole yhtä voimakkaasti näkyvissä kuin aiemmin. Saaristo- ja rannikkoalueilta sinilevähavaintoja on ilmoitettu ajankohtaan nähden
Metsätalouden suojavyöhykkeiden mallintamiseen uusi työkalu (Pirkanmaa)
Metsätalouden suojavyöhykkeiden mitoitukseen ja sijoittamiseen maastoon on valmistunut uusi työkalu. Pirkanmaalle suunnatun mallin on rakentanut Suomen Metsäkeskus Pirkanmaan ELY-keskuksen tilauksesta. Työkalua voivat käyttää mm. tahot,
Lounais-Suomen sinilevätilanteessa ei suuria muutoksia, havainnot pääasiassa vähäisiä
Lounais-Suomen merialueilla sinilevätilanne jatkuu tasaisena. Paikoin levät ovat vähentyneet, mutta havaintoja on tehty myös uusissa paikoissa. Sisävesialueilla sinilevähavaintoja on tehty hieman useammalla paikalla kuin viime
Sateet ovat nostaneet vedenpintoja Hämeessä
Viimeisen kahden viikon aikana runsaat sateet ovat nostaneet jokien ja järvien vedenkorkeuksia tai ainakin hidastaneet merkittävästi kesälle tyypillistä vedenkorkeuden laskua. Kevät ja alkukesä olivat Hämeessä
Pirkanmaan kevättulvista tulossa paikoin keskimääräistä suurempia
Lähipäivinä on odotettavissa Pirkanmaalla nopeaa lumen sulamista, mikä voi näkyä järvissä paikoin nopeanakin vedenkorkeuden nousuna. Lunta on saatu tänä talvena runsaasti viime vuosiin verrattuna. Kevättulvat
Nopea sulaminen lisää Kyrön- ja Lapuanjoen jääpatoriskiä
Lämpimien säiden seurauksena lumet jatkavat edelleen nopeaa sulamista pohjalaismaakunnissa. Tiistaina 30.3.2021 Kyrön- ja Lapuanjoen vesipinnat jatkoivat nousuaan, vaikka tulvavesiä johdettiin merkittävästi tekojärviin ja säännöstelyihin järviin.
Pohjalaismaakuntien tulvatilanne tasaantunut eikä tulvaluukkuja pengerrysalueille tarvitse avata
Pohjalaisjokien vedenpinnat ja virtaamat ovat yöpakkasten ja vähien sateiden ansiosta kääntyneet pääosin laskuun. Jääpatojen riski on edelleen olemassa erityisesti Kyrönjoen alaosalla, jossa jäät ovat toistaiseksi
Sinilevää on nyt normaalia enemmän – helteiden jatkuminen näkyy levien määrässä
Sinilevää on nyt Järviwikin leväbarometrin mukaan ajankohdan keskiarvoon nähden normaalia enemmän. Viikolla 28 sinilevää havaittiin Pirkanmaalla 11 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Viikolla 27 sinilevähavaintoja tehtiin neljällä
Jäänsahausta Hellälässä, muualla Lapissa ohuet jäät
Tornionjoen suualueella Hellälässä aloitetaan jäänsahaus viikolla 15. Jäätä sahataan Näätsaaren ja Pukulmin edustalta noin viiden kilometrin matkalta. Alueella liikkujia varoitetaan avatuista railoista ja jään päälle
Sinilevähavainnot lisääntyneet – järvivedet keskimääräistä lämpimämpiä
Sinilevää havaittiin kymmenellä havaintopaikalla. Helteisenä jatkuva sää saattaa aiheuttaa kalakuolemia. Laajoista kalakuolemista tulee ilmoittaa ELY-keskukseen. Viikolla 26 sinilevää havaittiin 9 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Sinilevää havaittiin
Neljä eriskummallista vuodenaikaa
Olemme saaneet viime kesästä lähtien todistaa hydrologisessa mielessä eriskummallisia vuodenaikoja. Niin vesien pintalämpötilat, vesistöjen ja pohjavesien vedenkorkeudet kuin lumimäärätkin ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen. Ilmastonmuutoksen myötä
Ruoppausmassojen käyttöä voitaisiin laajentaa
Suomen ympäristökeskus SYKE on selvittänyt kansainvälisiä käytäntöjä ruoppausmassojen hallinnassa ja hyödyntämisessä. Selvityksen mukaan ruoppausmassoja voitaisiin käyttää muun muassa viherrakentamisessa ja erilaisten tuotteiden raaka-aineena. Ruoppausmassoja on
Sinilevähavaintoja tehdään Etelä-Savossa tasaiseen tahtiin
Kahden edellisen viikon aikana helteet ovat jatkuneet Etelä-Savossa, mikä on suotuisaa sinileväkukintojen esiintymiselle. Yleisöilmoituksia lievistä sinileväesiintymistä on tehty ELY-keskukselle ja JärviWiki-sivustolle tasaisesti eri puolilta maakuntaa.
Kansalaiset ovat havainneet sinilevää monissa järvissä Pirkanmaalla, kuivuus ei vielä juurikaan näy pohjavedenkorkeudessa
Järviwikiin kirjattiin viikon aikana runsaasti yleisöhavaintoja sinilevästä, mutta valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla levää havaittiin vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Pitkään jatkunut helle ei näy pohjavesien vedenkorkeuksissa.
Viilennyt sää kääntänyt sinilevähavainnot laskuun Etelä-Savossa
Säiden viilennyttyä kuluvalla viikolla Etelä-Savon alueelta kirjattiin sinilevähavainto ainoastaan Pieksämäen Heiniöltä. Viileä ja tuulinen sää ehkäisee sinileväkukintojen muodostumista ja hajottaa jo syntyneitä leväesiintymiä. Kahden edellisen
Pielisen tulvia rajoitetaan poikkeusjuoksutuksin (Pohjois-Karjala)
Itä-Suomen aluehallintovirasto on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksesta myöntänyt luvan poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksuttamisesta. Juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella on lisätty 100 m3 /s luonnonmukaiseen nähden. Pielisen vedenkorkeus on
Eteläisellä Saimaalla jo levähavaintoja
Lappeenrannan Haapajärvellä on vain vähän sinilevää. Lämmin sää ei ole vielä lisännyt sinilevähavaintoja Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla. Leväseurannan sisävesien havaintopaikoista ainoastaan Saimaan Huhtiniemessä on havaittu runsaasti levää.
Sateet nostavat järvien vedenkorkeuksia, säännöstelyssä joudutaan tasapainoilemaan Kokemäenjoen tulvien vuoksi (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)
Tulevan viikonlopun sateet nostavat ennestään suuria vedenkorkeuksia. Tämän vuoksi Pirkanmaan säännöstellyillä järvillä joudutaan tasapainottelemaan juoksutusten kanssa, jotta sekä Kokemäenjoella että järvillä vältyttäisi merkittäviltä tulvavahingoilta. Toistaiseksi
Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta
Viilentynyt sää on vähentänyt sinilevien esiintymistä. Lisäksi kovat tuulet ovat hajottaneet levälauttoja vedestä. Sinilevää havaittiin Pirkanmaalla vain kolmella valtakunnallisella havaintopaikalla viikolla 29. Vielä viime viikolla
Sinilevähavainnot Pirkanmaalla taas nousussa
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat runsastuneet säiden taas lämmettyä. Neljällä Pirkanmaan havaintopaikalla näkyi runsaasti sinilevää valtakunnallisessa seurannassa viikolla 30. Runsaasti sinilevää on havaittu Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän
Sinileviä vain kolmella havaintopaikalla Pirkanmaalla
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla ja Kranstolpan uimarannassa Pirkkalassa. Kansalaishavaintoja sinilevästä
Etelä-Savossa elokuun alun sinilevätilanne enimmäkseen rauhallinen
Kuluvan viikon viileä ja tuulinen sää on laskenut sinilevähavaintojen määrän maltilliselle tasolle. Tällä viikolla sinilevähavaintoja ilmoitettiin Mäntyharjun Pyhäveden Haapaselältä ja Pieksämäen Ahvenlammen Jäppilän uimarannalta. Jäppilän
Sinileviä usealla havaintopaikalla Pirkanmaalla
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta. Pirkanmaan ELY-keskus tiedottaa säännöllisesti levätilanteesta aina syyskuun loppuun asti. Runsaasti sinilevää on havaittu Kyrösjärven Hämylänlahdella Ikaalisissa, Kangasalan Kirkkojärvessä
Juhannusviikon levätilanne Etelä-Savossa on yleisesti melko rauhallinen, mutta sinilevämäärät lisääntymässä
Sinileväesiintymien määrä Etelä-Savon vesistöissä on yleisesti vielä melko vähäinen. Levähavaintojen ja yleisöilmoitusten määrä on kuitenkin kasvanut loppuviikkoa kohden. Runsaita sinileväesiintymiä on tavattu tietyissä osissa suuria
Lapin tulvahuippujen ennustetaan siirtyvän poikkeuksellisen myöhään kesän kynnykselle
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Viileän säätilan vuoksi Lapin tulvahuippujen arvioidaan ajoittuvan poikkeuksellisen myöhäiseen ajankohtaan eli kesäkuulle. Lähes kaikilla alueilla Lapissa tulvahuippujen ajankohta on vasta
Selvitäänkö kuivin jaloin? Paikkatiedot auttavat tulvariskien hallinnassa
Julkaistu Maanmittauslaitoksen internetsivut 14.4.2021 Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla kevättulva tuli totuttua aikaisemmin. Lapissa odotellaan keskimääräisiä tai sitä pienempiä tulvia. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea, mutta kaiken
Kesäkauden 2021 leväseuranta alkoi Etelä-Savossa – sinilevistä ei havaintoja
Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on jälleen käynnistynyt ja jatkuu syyskuun loppuun. Toistaiseksi Etelä-Savon järvissä ei ole havaittu merkittäviä sinileväesiintymiä eikä ilmoituksia ole tullut myöskään yleisöhavaintoina.
Länsi- ja Pohjois-Suomeen ennustetaan pieniä tai tavanomaisia kevättulvia – vedenpinnat korkealla Päijänteellä ja Kymijoella
Tiedote 23.4.2021 klo 11.02 SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteisen Tulvakeskuksen kooste koko maan tulvatilanteesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle odotetaan tavanomaista pienempää kevättulvaa lähipäivinä ja Lappiin aikaisintaan
Iijoen tulvat huipussaan, Kuusamon seudulla tulvahuippu ensi viikolla
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Lämmenneen sään vuoksi lumen sulaminen on nyt kiihtynyt huippuunsa Iijoen vesistöalueella. Suurin osa Iijoen lumista on sulanut. Tämä
Sulaminen käynnistyy vähitellen koko Lapissa – suurtulvat edelleen mahdollisia
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin tilanne tulvien osalta on vielä rauhallinen, mutta virtaamat alkavat vähitellen kasvaa lämpötilojen noustessa. Simojoella virtaamien arvioidaan olevan korkeimmillaan toukokuun
Jokien virtaamat pieniä, järvien pinnat lähestyvät kesätasoja (Pohjanmaa)
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokien virtaamat ovat yleensä suurimmillaan huhtikuussa, mutta tänä vuonna huhtikuun virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen pieniä. Tänä vuonna suurimmat virtaamat on tähän
Lapin tulvatilanne säilyy rauhallisena lähipäivien ajan – suurtulvien riski ei ole väistynyt kesäkuulta
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin jokien tulvatilanne säilyy rauhallisena lähipäivien ajan, koska lumi sulaa hitaasti tavanomaista viileämmän sään takia. Riski kesäkuun alun suurtulville säilyy
Siikajoen Ruukinkosken pohjapato peruskorjataan
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus peruskorjaa Ruukin kylässä Siikajoen kunnassa sijaitsevan Ruukinkosken pohjapadon ja rakentaa uuden kalojen ja vesieliöiden liikkumisen mahdollistavan väylän. Ruukinkosken nykyinen pohjapato on rakennettu alun
Sinilevätilanne rauhallinen, järvillä ja merialueilla yksittäisiä sinilevähavaintoja
Järvillä sinilevähavainnot ovat jonkin verran lisääntyneet edellisviikkoon verrattuna, mutta runsaita sinileväkukintoja ei ole havaittu. Merialueilla on tehty muutamia sinilevähavaintoja Saaristomerellä sekä Suomenlahden ja eteläisen Selkämeren
Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomessa
Lämmin sää ei vielä merkittävästi näy Kaakkois-Suomen levähavainnoissa, sen sijaa runsaat siitepölylauttoja näkyvät vesissä sekä järvillä että merellä. Vedet ovat yhä korkealla sekä Kymijoella että
Leväseuranta käynnistyi Kainuussa kesäkuun ensimmäisellä viikolla
Valtakunnallinen leväseuranta käynnistyi tällä viikolla ja jatkuu syyskuun loppuun. Ensimmäisellä viikolla Kainuussa ei havaittu sinileväkukintoja missään kohteessa. Sinileväkukintojen määrään vaikuttaa kesän vallitseva säätila ja niitä
Karttateemat
Vesitieto: Lyhytartikkelit
Pikaohjeet tulvatilanteeseen
Tulvatilanteessa on tärkeintä pitää huolta omasta ja perheen turvallisuudesta. Tärkeää on kuunnella viranomaisten tiedotuksia, hälytyksiä ja ohjeita ja toimia niiden mukaan.
Vettä kaivosta vai vesijohtoverkosta?
Maaseudulla vesi on perinteisesti hankittu pihakaivosta. Vesi- ja viemäriverkostot laajenevat nyt myös haja-asutusalueille. Onko niihin pakko liittyä ja kannattaako se?
Miten vesijohtovettä tehdään?
Suuren kaupungin vesilaitos tuo mieleen aution terveyskylpylän. Pumput humisevat, vesi solisee altaasta toiseen ja ilma tuoksuu kostealta.
Miksi vesi on ruskeaa?
Luonnossa esiintyvä vesi ei ole koskaan pelkkää puhdasta vettä, vaan siinä on mukana monia aineita. Osa niistä antaa vedelle väriä.
Mistä hanavesi tulee?
Suomalainen käyttää yleensä vähän yli sata litraa vettä päivässä, jotkut jopa kaksisataa. Useimmat saavat talousvetensä vesijohtoverkosta.
Kun vesi näyttää tai haisee oudolta
Mitä pitää tehdä, jos puro vaahtoa oudosti tai haisee kummalliselta? Tai jos järvenrannalla on outoa mönjää?
Paljonko vesi maksaa?
Litra pullovettä saattaa maksaa useita euroja. Hanaveden hinta on siihen verrattuna mitätön. Täysin ilmaista ei ole edes oman kaivon vesi.
Miten maa- ja metsätalouden vesienhallinta optimoidaan?
Kokonaisvaltainen vesienhallinta hyödyttää maanomistajia. Samalla edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta.
Vesistöjen vaihteleva vesitilanne
Keväällä joki virtaa vuolaana. Se saa vettä maastossa sulavasta lumesta. Loppukesällä sama joki näyttää kesyltä ja rauhalliselta.
Hulevesien luonnonmukainen käsittely
Kun hulevedet käsitellään luonnonmukaisesti, saadaan monia hyötyjä: vesistön kuormitus ja tulvahaitat vähenevät, kaupunkiluonto rikastuu ja rahaakin säästyy.
Mihin vesimaksu käytetään?
Vesihuoltolaitoksen perimä perusmaksu kattaa vedenpuhdistuslaitoksen ja vesijohtoverkoston ylläpidon. Käyttömaksua peritään veden kulutuksen mukaan.
Pohjavesi ja tekopohjavesi
Kartasta näkee, että Suomessa on paljon vettä. Suurin osa makeasta vedestä jää kuitenkin karttakuvassa piiloon, maan alle.
Ryhdy vesitutkijaksi!
Järvi-meriwiki on kaiken kaikkiaan mahtava järvi- ja meritiedon varasto. Ryhdy vesitutkijaksi, ja voit lisätä tietoa omasta lähivedestäsi!
Onko vesi uimakelpoista?
Mistä tietää, voiko vedessä uida turvallisesti? Millaisia vikoja uimavedessä voi olla?
Veden kiertokulku
Vesi on ikuinen kiertolainen. Se kulkee paikasta toiseen ja muuttaa matkalla muotoaan.
Mikä likaa vesistöjä?
Suomen järvet ja joet ovat puhdistuneet sitä mukaa kuin päästöt ovat vähentyneet. Laajoilta alueilta tuleva hajakuormitus vaivaa silti edelleen vesistöjä.
Viisasta virkistäytymistä vesillä
Vesistöjen virkistyskäyttö lisääntyy ja saa uusia muotoja. Virkistyskäytölle on tärkeää, että vesistöt säilyvät hyväkuntoisina.
Vesijohtoverkoston kunto
Vesiputket rapistuvat ajan myötä. Jos ikääntynyt putki rikkoontuu, vesijohtovesi voi likaantua. Vesijohtoverkosto vaatiikin jatkuvaa ylläpitoa.
Vieläkö teollisuus likaa vesistöjä?
Teollisuuden jätevesipäästöjä säädellään ja seurataan tarkasti. Eri teollisuudenalat ovat myös investoineet mittavasti vesiensuojeluun.
Kovaa vai pehmeää vettä
Veden kovuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon vedessä on tiettyjä kivennäisaineita, lähinnä kalsiumia ja magnesiumia.
Jos hanavedessä on vikaa
Vesijohtovesi on yleensä tasalaatuista. Joskus siinä voi silti huomata väriä tai makua. Mistä se johtuu ja mitä silloin pitää tehdä?
Oma lähivesi kuntoon
Kunnostushankkeita voidaan viedä eteenpäin esimerkiksi kylätoimikunnan tai osakaskunnan voimin. Toisinaan on tarpeen perustaa erillinen yhdistys tai toimikunta.
Mitä on hulevesi?
Hulevesi on sitä sade- ja kuivatusvettä, joka johdetaan pois pihoilta ja kaduilta.
Ilmastonmuutos lisää vesistöjen kuormitusta
Ilmastonmuutos vaikuttaa veden laatuun ja vesiluontoon monella tapaa, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä vielä täsmällisesti ennustamaan.
Oma vesihuoltolaitos syyniin
Yhdyskuntien vesihuollosta on koottu tietoja järjestelmällisesti jo 50 vuotta. Vuonna 2016 saatiin käyttöön uusi Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI).
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa vesivaroihin eri vuodenaikoina?
Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän erityisesti talven sademääriä. Koska talvet muuttuvat myös leudommiksi, suurempi osa sateesta tulee vetenä.
Kuivuuko kaivosi – tee havaintoilmoitus!
Vesi.fi-palvelussa voi ilmoittaa havaintoja kaivojen kuivumisesta. Kaivoveden loppuminen kertoo siitä, että pohjaveden pinta on laskenut.
Pintaveden vaihteleva lämpötila
Meren ja järvien pintaveden lämpötila vaihtelee vuodenkierron mukaan. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä; sääoloilla on iso vaikutus veden lämpötilaan.
Kaivo kaipaa huoltoa
Kaivoista saa yleensä laadukasta pohjavettä. Kaivoa pitää kuitenkin vaalia ja huoltaa, jotta vesi säilyy hyvänä ja terveellisenä.
Kaivoveden laatu
Kaivoveden laatu on syytä tutkia tietyin välein. Kerran kolmessa vuodessa tehdään suppea tutkimus ja kuuden vuoden välein laajempi tutkimus.
Merenpinnan vaihtelut
Valtamerten rannoilla on totuttu vuoroveteen; meri nousee ja laskee säännöllisesti. Itämerellä vuorovesi on hyvin pientä, mutta meriveden korkeus vaihtelee muista syistä.
Maankuivatus tehostuu luonnonmukaisin menetelmin
Maankuivatus on Suomessa tärkeä osa maa- ja metsätaloutta. Liika vesi pitää johtaa pois, jotta viljelykasvit ja puut menestyvät.
Hanaveden historiaa
Vesijohtoveden historia ulottuu 140 vuoden taakse. Vuosikymmenten saatossa vesijohtoveden laatu on parantunut.
Mistä rehevöityminen johtuu?
Rehevöityminen johtuu siitä, että veteen kulkeutuu typpeä ja fosforia. Ravinteita tulee vesiin sekä jätevesien mukana että pelloilta ja metsistä.
Jokien kevättulvat
Kevättulvan perimmäinen syy on lumen sulaminen. Mitä enemmän talvella on kertynyt lunta, sitä enemmän syntyy sulamisvesiä.
Säännöstelyn vaikutukset
Säännöstelyllä muutetaan vesistön luontaista virtaamaa tai vedenkorkeutta. Millaisia vaikutuksia tästä seuraa?
Rannikolla tulvii
Matalapaineen tuoma myrsky voi saada merenpinnan nousemaan voimakkaasti. Pahimmillaan merivesi tulvii asutusalueille: saartaa rakennuksia ja velloo pitkin katuja.
Miten säästän vettä?
Vesi on uusiutuva luonnonvara, muttei ehtymätön. Vettä kannattaa säästää sekä luonnon että oman kukkaron takia.
Kunnostaminen parantaa rannan virkistyskäyttöä
Moni ranta muuttuu pikkuhiljaa tukkoisemmaksi. Ruovikko valtaa alaa, vesi mataloituu ja pohjaan kertyy pehmeää liejua. Olisiko kunnostamisesta apua?
Mihin vettä käytetään?
Suomessa otetaan joka tunti käyttöön noin miljoona kuutiometriä vettä. Pumpatusta vedestä vain pieni osa päätyy kotien vesihanoihin. Mihin muu vesi käytetään?
Vastuullista veneilyä
Vastuullinen veneilijä ottaa huomioon sekä muut vesillä liikkujat että vesi- ja rantaluonnon.
Tulvakeskus
Tulvakeskus on jatkuvassa valmiudessa tulvien varalta. Se seuraa sisävesien vesitilannetta ja merenpinnan korkeutta. Se tarkkailee myös lumen kertymistä ja sulamista sekä rankkasateita. Keräämistään tiedoista Tulvakeskus
Voiko järvi hyvin vai huonosti?
Järvi siintää sinisenä ja vesi näyttää kirkkaalta. Tarkoittaako se, että järvi voi hyvin? Miten järven tai joen tila ylipäätään määritellään?
Maa- ja metsätalousministeriö
Vesi on keskeisessä roolissa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii yhdessä kumppaniensa kanssa ennakoimaan ilmastonmuutoksen haasteita sekä hyödyntämään myös vesiasioissa kiertotalouden ja uuden teknologian
Talvinen hyydetulva
Jokivartta voi koetella talvella erikoinen ilmiö: hyydetulva. Sopivissa oloissa hyydetulva voi syntyä nopeasti.
Lähteet kaipaavat kunnostamista
Jos suunnittelet omalla maallasi olevan lähteen kunnostamista, ota yhteys Suomen metsäkeskukseen tai oman alueesi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskukseen).
Voitaisiinko padot purkaa?
Isompien voimalaitospatojen purkaminen ei ole järkevää. Voimalaitokset tuottavat päästötöntä sähköä, millä on merkitystä torjuttaessa ilmastonmuutosta.
Tulviin voi varautua
Yhteiskunta varautuu tulviin monin tavoin. Myös tulva-alueilla asuvat ihmiset voivat ryhtyä varotoimiin.
Miten tulvariskejä hallitaan
Tulvien riskit on Suomessa tiedostettu hyvin. Tulvariskilaki määrittää ne viranomaisten tehtävät, joiden avulla vähennetään tulvahaittoja ja varaudutaan tulviin.
Asunko tulvariskialueella?
Mistä tiedän, onko asuntoni tulvariskialueella? Vastauksen voi saada Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä tulvakarttapalvelusta.
Rankkasateet ja äkkitulvat
Yhdessä päivässä voi sataa enemmän kuin tavallisesti kuukaudessa. Rankkasateet aiheuttavat äkkitulvia varsinkin kaupungeissa.
ELY-keskukset
ELY-keskusten ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus vastaa ympäristöä koskeviin kysymyksiin. Asiakasneuvojat opastavat esimerkiksi siinä, miten vesistön kunnostushanke pannaan vireille.
Riittääkö pohjavettä?
Pohjavesi ei uhkaa loppua, koska sitä syntyy koko ajan lisää. Suurempi vaara on pohjaveden likaantuminen.
Jätevedenpuhdistamolla tapahtuu
Jätevesi kulkee monivaiheisen puhdistusprosessin läpi, ja jokaista vaihetta seurataan ja ohjataan tarkasti.
Paljonko lumi painaa?
Omakotiasujalle on tärkeintä huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta. On varmistettava, ettei katolta putoava lumi ole vaaraksi.
Ennakoivaa tulvantorjuntaa
Haitallisten tulvien syntyä voidaan estää jo ennalta. Tärkeimpiä keinoja ovat vesistöjen säännöstely ja tulvavesien hallinta.
Haja-asutuksen jätevedet
Noin joka kymmenes suomalainen asuu viemäriverkoston ulkopuolella. Myös haja-asutukselta vaaditaan nyt jätevesien käsittelyä.
Lisääntyykö kalankasvatus?
Yli puolet ihmiskunnan syömästä kalasta on kasvatuskalaa. Myös Suomessa syödään enemmän kasvatettua kuin pyydettyä kalaa.
Vesitieto: Syventävät artikkelit
Näin toimit tulvatilanteessa
Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Anna myös naapuriapua.
Näin varaudut tulviin
Tulvaan kannattaa varautua etukäteen, haitat jäävät silloin pienemmiksi. Tärkeintä on varmistaa oman ja läheisten turvallisuus.
Virtavesien kunnostus
Joet ja purot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä mutta myös herkkiä elinympäristöjä. Virtavesien kunnostus tähtää siihen, että niiden ekologinen tila kohenee.
Pienvesien kunnostus
Pienvesillä on huomattava ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys samoin kuin maisema-arvo. Pienvedet ovat osa veden kertokulkua, ja ne kytkevät eri elinympäristöt ja niiden ravintoverkot toisiinsa.
Haja-asutuksen jätevesimääräykset – keitä ne koskevat?
Kiinteistön jätevedet tulee käsitellä asianmukaisesti, jotta oma elinympäristö säilyy puhtaana, terveellisenä ja viihtyisänä.
Kaivoveden laatu
Kaivoveden täytyy olla terveydelle vaaratonta. Niinpä kaivovettä koskevat samat laatuvaatimukset ja -suositukset, jotka on asetettu talousvedelle.
Kaivon huolto
Kaivon kuntoa sekä veden laatua ja riittävyyttä on syytä tarkkailla ympäri vuoden. Monet vedenlaatuongelmat voidaan välttää, kun kaivo huolletaan säännöllisesti ja tarvittaessa kunnostetaan.
Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnossapito
Säännöllinen tarkkailu ja huolto varmistavat, että järjestelmä toimii suunnitellusti ja säilyy pitkään toimintakuntoisena. Järjestelmän toimivuudesta ja kunnossapidosta vastaa omistaja.
Juomaveden terveysriskit
Yleisin syy talousvedestä koituviin terveyshaittoihin on se, että raakavesi on mikrobiologisesti saastunutta eli siinä on terveydelle haitallisia mikrobeja.
Talousveden laatu
Vesijohtoveden pitää olla puhdasta ja terveellistä ja sen tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Vesilaitokset huolehtivat veden laadunvalvonnasta ja vesiriskien hallinnasta.
Näin etenet haja-asutusalueen kiinteistön jätevesiremontissa
Jätevesijärjestelmän uudistaminen tai rakentaminen kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella. Näin saat toimivan järjestelmän ja parhaan vastineen rahoillesi.
Tulvariskialueet
Suomessa on nimetty 22 merkittävää tulvariskialuetta. Näillä alueilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu voi aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja.
Kaivon rakentaminen
Kaivon rakentaminen alkaa siitä, että rakennuspaikan maaperäolojen perusteella päätetään, mikä kaivotyyppi soveltuu parhaiten: perinteinen rengaskaivo vai porakaivo.
Vastuullinen vedenkäyttö
Hanaveden valmistamiseen ja jakeluun kuluu kemikaaleja ja energiaa. Hyvästä raakavedestä voi olla myös paikoin pulaa.
Rantojen kunnostus
Rannat ovat arvokkaita elinympäristöjä. Niiden kunnostuksessa on tärkeää ottaa huomioon sekä ihmisen tarpeet että luonnon monimuotoisuus.
Järvien kunnostus
Järven kunnostustarve syntyy Suomessa useimmiten siitä, että järvi on rehevöitynyt, mataloitunut tai kasvamassa umpeen.
Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa
Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.
Tulvariskien kehitys tulevaisuudessa
Suomessa tulvariskit ovat moniin muihin maihin verrattuna vähäisiä. Ilmastonmuutos ja yhteiskunnallinen kehitys asettavat kuitenkin uusia haasteita tulvariskien hallinnalle.
Tulvariskien vähentäminen ja tulvasuojelu
Tärkeässä asemassa ovat tulviin varautuminen ja tulvien ennaltaehkäisy. Jos tulva kuitenkin uhkaa, on tilanteeseen reagoitava ja ryhdyttävä suojaus- ja varoitustoimiin.
Erilaisia patoja
Padot voidaan ryhmitellä käyttötarkoituksen tai rakenteen mukaan. Suomen patokantaan sisältyy niin betonisia vesistöpatoja kuin matalia maapatojakin.
Tulvakarttapalvelu
Tulvakeskuksen ylläpitämässä tulvakarttapalvelussa ovat esillä ELY-keskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäviltä tulvariskialueilta.
Tulvakartoitus
Tulvavaarakartta kertoo, mille alueille tulva voi levitä. Tulvariskikartta taas kuvaa, mitä riskikohteita tulvavaara-alueilla sijaitsee.
Tulvavahinkojen korvaaminen
Vakuutusyhtiöiden tarjoamat vakuutukset korvaavat sekä vedenpinnan noususta että rankkasateista aiheutuvia tulvavahinkoja.
Valuma-alueen kunnostus
Valuma-alueen kunnostaminen on tärkeää, kun pyritään parantamaan vesistön vedenlaatua ja ekologista tilaa. Valuma-aluekunnostuksella vähennetään vesistöön tulevaa ulkoista kuormitusta.
Patojen vahingonvaara
Padot luokitellaan Suomessa kolmeen luokkaan. Luokittelun perusteena on se, kuinka vakavaa vahinkoa pato-onnettomuus voi aiheuttaa.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä tiedän onko kiinteistöni pohjavesialueella?
Tietoa pohjavesialueista löydät vesi.fi-sivuston karttapalveluosiosta. Valitse karttakuvan vasemmalta puolelta teemavalikosta “pohjavesialueet” ja kirjoita sen jälkeen etsimäsi paikkakunnan nimi “hae paikka” -kenttään. Pohjavesialueiden rajat ilmestyvät kartalle.
Miten toimin tulvatilanteessa?
Seuraa viranomaisten tiedotuksia, viestintää ja ohjeita ja toimi niiden mukaan. Pysy poissa tulvavedestä. Tulvavesi voi olla saastunutta. Pese kädet tarvittaessa. Varo virtaavaa tulvavettä – jo 15 cm
Miten liikun turvallisesti jäällä?
Vedet jäätyvät, kun pintaveden lämpötila laskee alle nollan. Ensimmäisinä jäätyvät rantavedet sekä lahdenpoukamat ja viimeisenä ulapat sekä virtaavat vedet. Jään kantokyky pitää aina mitata kirkkaan,
Mistä saan tietoa kaivoveden laadusta?
Verkkosivustoltamme löydät Kaivoveden analyysitulkki -palvelun, jonka avulla voit tulkita oman kaivovetesi laboratoriotuloksia. Analyysitulkki kertoo onko kaivosi vesi hyvää vai huonoa, mitä haittaa huonosta vedenlaadusta voi
Muut sivut
Vesijalanjälki
Vesijalanjälki kuvaa vedenkäytön kokonaisuutta Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta
Vesijalanjälki
Vesijalanjälki Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi sekä
Maa- ja metsätalouden vesienhallinta
Kokonaisvaltaista vesienhallintaa valuma-alueella Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee toisiinsa metsät, pellot ja rakennetut alueet. Kaikki maankäyttö vaikuttaa alueen vesiin, ja vettä taas tarvitaan moneen toimintaan.
Vesivastuullisuuden askeleet
Vesivastuullisuuden askeleet Klikkaamalla numeroa näet kunkin askeleen toimenpiteet.
Vesivastuusitoumus
Vesivastuusitoumus Vesivastuusitoumus haastaa yritykset tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan ja huolehtimaan siitä, että niiden toimipaikat ja alihankkijat käyttävät vettä kestävästi. Se myös kannustaa yrityksiä kehittämään veden kestävää
Vesiviisas kiertotalous
Vesiviisas kiertotalous Vesi voidaan nähdä yhtenä osana kiertotaloutta. Kiertotalouden tavoite on käyttää maapallon rajallisia luonnonvaroja viisaasti niin, että hukkaa ei synny ja aineet ja energia
Globaalit vesivarat
Globaalit vesivarat Suomessa riittää makeaa vettä, mutta mikä on tilanne muualla maailmassa? Miksi meidän tulisi olla huolissamme vedenkäytöstämme? Tässä oppimiskokonaisuudessa perehdytään makean veden jakaantumiseen ja
Vinkit vesien ystäville
SYKEn vinkit vesien ystäville Vesi on osa jokapäiväistä elämäämme. Voimme arjessamme tehdä viisaita valintoja vedenkulutuksen vähentämiseksi ja vesistöjen suojelemiseksi. Tiesitkö, että valinnoilla on merkitystä myös
Kaivoveden analyysitulkki
Mikä on analyysitulkki? Kaivoveden analyysitulkki on sekä kaivoveden laatuasioiden parissa työskenteleville että kaivonomistajille tarkoitettu työkalu kaivoveden laadun arvioimiseen. Analyysitulkkiin syötetään kaivovedestä teetetyn laboratorio-tutkimuksen tulokset. Analyysitulkin
Lähivedet tutuksi
Lähivedet tutuksi Nyt on aika vaihtaa koulureppu vesireppuun! Innostamme opettajia johdattamaan yläkoulun ja lukion oppilaat tutkimaan erilaisia lähivesiä. Käytäntö on paras opettaja. Maastoretkellä teoriaoppi yhdistyy
Tulvakeskuksen tilannetiedote
Tuoreimmat ennusteet vesi-, merivesi- ja rankkasadetilanteesta sekä IL:n 5 vrk sää kätevästi samalla sivulla. Tutustu tulvakeskuksen tilannetiedotteeseen
Käytä vettä järkevästi
Vettä ei pidä valuttaa turhaan, koska sen hankinta, puhdistus, pumppaus, jakaminen ja jäteveden käsittely maksavat ja kuluttavat energiaa. Lisäksi jätevedestä aiheutuu lähes aina ravinnekuormitusta lähivesistöön.
Valuma-alue rajataan tapauskohtaisesti
Valuma-alue rajataan tapauskohtaisesti Valuma-alueen tarkastelu antaa yleiskuvan luonnonoloista, maankäytöstä ja niiden vaikutuksista vesiin. Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla vesienhallintaa on järkevä tarkastella pienten valuma-alueiden tasolla. Pienen
Omat havainnot
Voit tallentaa tiettyyn paikkaan liittyviä havaintoja tulvista, lumesta, jäästä, roudasta sekä levätilanteesta vesi.fi:n karttapalveluun. Jätä oma havaintosi
Jäänpaksuuden mittaukset
Huomio! Jäänpaksuusmittaukset edustavat vain kyseistä paikkaa ja ovat siten ohjeellisia, eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita. Järvillä mittaukset tehdään lähellä rantaa ja erityisesti alkutalvesta
Vesisanasto
Suolavesipulssi
Suolavesipulssi eli suolapulssi on Pohjanmeren pintaveden voimakas sisäänvirtaus Itämereen. Se tuo Itämereen lyhyessä ajassa, muutamassa viikossa, 200–300 km³ runsassuolaista ja hapekasta Pohjanmeren pintavettä Tanskan salmien
Hulevesitulva
Hulevesitulva syntyy, kun sataa niin rankasti, että kaupungin hulevesijärjestelmä ylikuormittuu. Sadevesiviemärit eivät silloin pysty kuljettamaan satanutta vettä pois riittävällä nopeudella, vaan vesi nousee kaduille ja
Vesistömalli
Vesistömalli on matemaattinen esitys siitä, miten vesi kulkee vesistössä ja sen valuma-alueella. Malli kuvaa veden koko kiertokulun sadannasta maaperän ja vesistön kautta haihdunnaksi ja valunnaksi.
Virtuaalivesi
Virtuaalivesi, toiselta nimeltään piilovesi, tarkoittaa tuotteisiin sisältyvää vesimäärää. Piiloveteen lasketaan kaikki se vesi, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana: raaka-ainetuotannosta siihen asti, kun tuote käsitellään
Hulevesiviemäri
Hulevesiviemäri eli sadevesiviemäri on jätevesiviemäristä erillään oleva viemäri, joka johtaa pois pihoille, salaojiin ja kaduille kertyneen sade- ja kuivatusveden. Hulevesiviemäreistä vesi johdetaan vesistöön.
Vesihuoltolaki
Vesihuoltolaki on vuonna 2001 säädetty ja sittemmin päivitetty laki, jonka tarkoitus on varmistaa, että yhdyskunnissa saadaan hyvää talousvettä ja että jätevedet käsitellään asianmukaisesti. Laissa määrätään
Veden kovuus
Veden kovuus kuvaa vedessä olevien kalsium- ja magnesiumionien määrää. Mitä enemmän näitä ioneja on vedessä, sitä kovemmaksi vesi luokitellaan. Veden kovuus vaihtelee alueittain sen mukaan,
Siiviläputkikaivo
Siiviläputkikaivo eli putkikaivo on maahan upotettu putkimainen kaivo, johon vesi suotautuu putken seinämissä olevien siivilöiden tai pohjan kautta. Putken halkaisija on yleisimmin 40 cm ja
Sadepuutarha
Kasvipeitteinen painanne, jonne hulevedet johdetaan. Vesi pidättyy ja puhdistuu painanteessa, josta se suodattavan maakerroksen läpi imeytetään maaperään tai johdetaan hulevesijärjestelmään.
Padotuskorkeus
Taso, jolle vesi voi viemäriverkostossa nousta esimerkiksi viemärin tukkeutuessa.
Veden laatu
Vedenlaatu kuvaa sitä, miten hyvin vesi soveltuu käyttötarkoitukseensa, esim. talousvedeksi. Luonnonvesien yhteydessä vedenlaatu kertoo vesistön tilasta ja mahdollisesta kunnostustarpeesta. Vedenlaadun määrittämiseen käytetään useita kemiallisia, fysikaalisia
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden korkeus kuvaa pohjaveden pinnankorkeutta ja sen vaihteluja. Pohjaveden korkeuteen vaikuttavat pohjavesimuodostuman koko, sademäärä, sulamisvedet, haihdunta sekä kasvillisuuden käyttämä vesi. Pohjaveden korkeus laskee tyypillisesti kesän
Maankosteus
Maankosteus kuvaa maaperään sitoutunutta vesimäärää. Maankosteuteen vaikuttavat maalaji, sademäärä, lämpötila, lumen sulaminen, haihdunta ja kasvillisuuden käyttämä vesi.
Luontotyyppi
Luontotyyppi on vesi- tai maa-alue, jolla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Vesien luontotyyppejä ovat esimerkiksi humuspitoiset järvet ja laajat matalat merenlahdet.
Rehevöityminen
Rehevöityminen tarkoittaa sitä, että levät ja muut yhteyttävät eliöt runsastuvat, kun ne saavat aiempaa enemmän ravinteita. Tästä seuraa monenlaisia muutoksia: vesi samenee, syntyy levien massaesiintymiä,
Haihtuminen
Haihtuminen on veden muuttumista vesihöyryksi kiehumispistettä alemmassa lämpötilassa. Haihtumisessa raskaampi aine (vesi) muuttuu kevyemmäksi (höyry). Haihtumisen käänteinen ilmiö on tiivistyminen.
Sekaviemäri
Sekaviemäri on viemäri, jossa kulkee sekä hulevettä (sadevettä) että jätevettä. Sekaviemäreitä ei enää rakenneta, mutta vanhoilla asuinalueilla niitä saattaa olla edelleen. Sekaviemäreistä vesi johdetaan jäteveden
Veden väri
Veden väri vaihtelee luonnonvesissä sen mukaan, millaisia ja kuinka paljon vedessä on värillisiä aineita. Suomessa tavallisimmat vettä värjäävät aineet ovat humus ja rauta. Kalkkiperäisillä alueilla
Veden hygieeninen laatu
Veden hygieeninen laatu tarkoittaa sitä, onko vesi mikrobiologisesti arvioituna turvallista. Hygieenisen laadun mittarina käytetään tiettyjen ulosteessa esiintyvien bakteerien pitoisuutta vedessä.
Valuma-alue
Vesistön valuma-alue on se alue, jonne satava vesi päätyy maanpinnan muotojen ohjaamana kyseiseen vesistöön. Valuma-alueiden välisiä rajoja kutsutaan vedenjakajiksi.