Ajankohtaista

Tabletin näytöllä vesi.fi-karttapalvelu

Tule testaamaan vesi.fi-verkkopalvelua!

10.12.2019

Vesi.fi on vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde, joka palvelee niin kansalaisia kuin eri alojen asiantuntijoitakin. Palvelua rakennetaan yhdessä käyttäjien kanssa.

Avaa

Sinilevien ultraäänitorjunta ei tehonnut Jäppilän Ahvenlammella

17.5.2022

Ultraääni ei ehkäissyt sinileväkukinnan muodostumista Ahvenlammella kesällä 2021. SYKEn tuoreiden seurantatulosten mukaan se ei myöskään vaikuttanut kasvi- ja eläinplanktonyhteisöihin ja vedenlaatuun. Jäppilän Ahvenlammella pilotoitiin ensimmäistä

Avaa

Tulvan juoksutus joella.

Tulvat ovat olleet Keski-Suomessa keskimääräistä korkeampia – suurten järvien vedenpinnat vielä nousussa

16.5.2022

Runsaslumisen talven jälkeen oli odotettavissa tavanomaista korkeampia kevättulvia. Kuukausi sitten ennustettiin pahempia tulvia verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Tulvat ovat pääosin jo saavuttaneet huippunsa, mutta isojen järvien

Avaa

Logo ELY-keskus

Vesistöjen kuntoa kohennetaan ELY-keskuksen rahoituksella monilla kohteilla

16.5.2022

ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna avustuksia Pohjois-Pohjanmaan alueelle vesien- ja merenhoidon toteutusta tukeville sekä maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa edistäville hankkeille ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta yhteensä

Avaa

Kainuun ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoa ja vesistön käyttöä edistäviin kunnostushankkeisiin

13.5.2022

Kainuun ELY-keskus on myöntänyt harkinnanvaraisia valtionavustuksia neljään vesienhoitoa edistävään kunnostushankkeeseen vuonna 2022. Kyseisten neljän kohteen avustusrahoituksen kokonaissumma on yhteensä 100 325 euroa. Vesistökunnostusten tavoitteena on

Avaa

Tulvatilanne vaihtelee Pirkanmaan eri osissa – vedenpinnat edelleen korkealla

11.5.2022

Suuressa osassa Pirkanmaata tulvatilanne on rauhoittunut. Useimpien järvien vedenpinnat kääntyvät viimeistään lähipäivinä laskuun. Laaja-alaisia vahinkoja ei ole odotettavissa, jos sää pysyy poutaisena. Pirkanmaalla kaikkein suurimpien

Avaa

Logo ELY-keskus

Runsasluminen talvi nosti vedenkorkeuksia paikoitellen Hämeen alueella poikkeuksellisen korkealle

11.5.2022

Kevään tulvahuiput on osin ohitettu Hämeen alueella. Vesi nousi pelloille, katkaisi joitakin pienempiä teitä ja kevyenliikenteenväyliä, nousi pihoille sekä uhkasi vapaa-ajanasutuksia, sauna- ja varastorakennuksia ja

Avaa

Lapin jokien virtaamat lähdössä vähitellen nousuun

5.5.2022

Huhti-toukokuun vaihteen tavanomaista kylmempi sää sai Lapin vesistöjen virtaamien kasvun pysähtymään. Loppuviikosta sää lämpenee ja vesistöjen virtaamien ennustetaan lähtevän rauhalliseen nousuun kohti kevään tulvahuippua. Suurimmassa

Avaa

Logo ELY-keskus

Runsaslumisesta talvesta selvittiin keskimääräisellä kevättulvalla (Pohjalaismaakunnat)

4.5.2022

Pohjalaisjokien alueella oli huhtikuun alussa pääosin selvästi keskimääräistä enemmän lunta ja lumen vesiarvot olivat korkeita. Aurinkoisen ja sateettoman sään sekä yöpakkasten ansiosta tulvahuippu jakaantui melko

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeen ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita yli miljoonalla eurolla

4.5.2022

Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Avustuksia myönnettiin ensisijaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilan parantamiseen. Avustuksilla edistetään myös Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman

Avaa

Kattavaa paikkatietoa tulva-alueista valmisteilla koko maahan

3.5.2022

Tulva-alueista saadaan ensi vuonna käyttöön entistä kattavammat paikkatietoaineistot tulvariskien hallintaa, maankäytön suunnittelua sekä vesien- ja luonnonsuojelutyötä varten. Uudessa hankkeessa tuotettavat tulvakartat tukevat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista

Avaa

Geologisia tutukimuksia maastossa.

Hämeenkyrössä löytyi paksuimmillaan yli 100 metrin pohjavesikerros

3.5.2022

Hämeenkyrön Mahnalanharjun, Miharin ja Ketunkivenkankaan pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys on valmistunut. Selvitys paljasti, että muun muassa Miharin pohjavesikerros on paksuimmillaan yli 100 metriä. Rakenneselvitys auttaa vedenhankinnassa

Avaa

Keväinen jokimaisema Lapissa.

Tavanomaista kylmempi sää hidastaa Lapin tulvatilanteen etenemistä

29.4.2022

Viime viikon lämpimät säät sulattivat lumia Lapin alueella ja jokien virtaamat lähtivät lähes kaikilla Lapin havaintoasemilla rauhalliseen nousuun. Tällä viikolla alkanut kylmä sääjakso yöpakkasineen pysäyttää

Avaa

Järvimaisema

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.4.2022

28.4.2022

Kallaveden vedenkorkeuden ennustetaan nousevan tasolle NN+82,19 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Havaittu vedenkorkeus 27.4.2022 on NN+81,82 m.  Vedenkorkeus on noin

Avaa

Vesistöjen kunnostusta ja hoitoa vauhditetaan yhteistyöllä

28.4.2022

Vesistöjemme hoito vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä panostusta. Miten vesienhoito- ja kunnostushankkeisiin voi saada rahaa ja tukea? Mitä voimme tehdä lähivesistöjemme hyväksi? Entä miten ja miksi

Avaa

Logo ELY-keskus

Rengon ja Kiikun patojen kunnostustyöt alkavat toukokuussa

27.4.2022

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Seinäjoen Energia Oy kunnostavat Rengon ja Kiikun säännöstelypadot kesällä 2022. Hankkeen pääurakoitsijana toimii Oteran Oy ja luukkutoimittajana OMP Konepaja Oy. Kunnostustyöt saattavat

Avaa

Pellot ovat muuttuneet järviksi osassa Pirkanmaata – tulvakausi jatkuu jopa juhannukseen

26.4.2022

Tulvavahinkoja on syntymässä laajasti Pirkanmaalla. Pahimmillaan tulva voi kastella peltoja, teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Vähäjärvisillä alueilla ja peltovaltaisilla alueilla tulvahuippu on meneillään. Suurten järvien

Avaa

Logo ELY-keskus

Kevättulva voimistunut Uudenmaan ELYn alueella, haittoja liikenteelle

21.4.2022

Keväisen lämmin ja aurinkoinen sää on nopeuttanut viimeistenkin lumien sulamista, ja tulvatilanne on voimistunut Uudenmaan ELYn alueella monin paikoin 2000-luvun ennätyslukemiin. Laajoja peltoalueita on tulvaveden

Avaa

Logo ELY-keskus

Kyrön- ja Lapuanjoen tulvahuippua pienennetään tekojärvien avulla

21.4.2022

Tulvakeskuksen ennusteiden mukaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen joet saavuttavat tulvahuippunsa pääosin torstaina tai perjantaina (21.–22.4). Kyrönjoen virtaaman ennustetaan nousevan Skatilassa (Mustasaari) runsaan 300 m3/s (kuutiometriä

Avaa

Logo ELY-keskus

Happitilanne on huono osassa pohjalaisjärviä

20.4.2022

Koska pohjalaisjärvien happitilanteen havaittiin maaliskuussa heikentyneen pitkään jatkuneen talven aikana, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti happitilannetta uudelleen pääsiäisviikolla. Happitilanne oli heikoin pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Takatalviviikon runsaat sateet saavat Varsinais-Suomen rannikkojoet tulvimaan lähipäivinä – Satakunnassa kunnon kevättulva odotettavissa myöhemmin huhtikuussa

20.4.2022

Kevättulvat näyttivät Varsinais-Suomessa jäävän vähäiseksi vielä viime viikolla. Vähäsateisen maaliskuun aikana lumipeite katosi suurelta osin. Kuitenkin kuluvan viikon (vko 14) runsaat lumi- ja vesisateet, vesimääräksi

Avaa

Alavuden Kuorasjärvellä kartoitetaan kunnostustoiveita ja Saukkojärvellä valmistellaan lupahakemusta

19.4.2022

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on sopeuttaa Alavudella sijaitsevien Kuorasjärven ja Saukkojärven säännöstelyä ilmastonmuutokseen ja samalla muutenkin edistää alueen vesien kunnostusta.  Tämän kevään aikana Kuorasjärvellä kartoitetaan kunnostustoiveita

Avaa

Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla varaudutaan kevättulviin (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala)

14.4.2022

Lumen vesiarvo on Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla selvästi tavanomaista suurempi. Ennusteiden mukaan runsaiden kevättulvien todennäköisyys on suuri. Haittaa ja vahinkoa voi aiheutua maataloudelle ja etenkin

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat saaneet oman rannikon vesistökunnostusverkoston

13.4.2022

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkovedet ovat pääosin heikossa tilassa, mutta tahtotila vesien tilan parantamiseksi yhdistää uunituoreen verkoston jäseniä. Verkosto kokoaa yhteen rannikkovesien tilasta kiinnostuneita tahoja yksityishenkilöistä

Avaa

Edessä voi olla pahin tulvakevät vuosikymmeniin Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä

13.4.2022

Tulvavahinkojen riskistä ennustetaan korkeaa etenkin Pirkanmaan itäosissa ja Kanta-Hämeen länsiosissa. Pahimmillaan tulva voi kastella paikallisia teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Tulvakausi on alkamassa lähipäivinä. Suurten

Avaa

Logo ELY-keskus

Kevättulva käynnissä Uudellamaalla

11.4.2022

Loppuviikon sateet ja lämmin sää ovat sulattaneet lumipeitettä, ja Uudenmaan jokien virtaamat ovat kääntyneet selvään nousuun. Tulvavesi on noussut paikoin alavimmille pelloille ja teille. Lähipäivien

Avaa

Logo ELY-keskus

Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lauha ja vähäsateinen

4.4.2022

Maaliskuu oli tavanomaista vähäsateisempi ja lämpimämpi. Pohjois-Karjalassa lunta oli kuukauden lopussa vielä runsaasti ja sen vesiarvo oli korkea. Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajan-kohdan keskiarvoon

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne maaliskuussa tavanomainen

4.4.2022

Järvien happitilanne oli hyvä erinomaisessa ja hyvässä ekologisessa tilassa olevissa järvissä. Heikoin happitilanne oli matalissa ja rehevissä järvissä. Koillismaan järvissä jäänpaksuus oli maaliskuussa keskimäärin 0,7

Avaa

Lumien sulaminen alkoi ja jokien virtaamat kasvoivat maaliskuun puolivälissä (Pohjalaismaakunnat)

4.4.2022

Pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tavanomaisia maaliskuun alkupuoliskolla. Maaliskuun puolivälin lämpimät kelit nostivat pohjalaisjokien virtaamia etenkin rannikon pienillä vesistöalueilla, kuten Laihianjoella ja Maalahdenjoella. Maaliskuun lopulla sää

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.3.2022

31.3.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04.  Nyt taso on 13 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on samalla tasolla kuin kuukausi sitten ja myös samalla

Avaa

Hoitokalastussaalista veneissä.

Vesienhoitoa toteutettu monipuolisesti Etelä-Savossa

30.3.2022

Etelä-Savon vesien tilan parantamiseksi toteutettiin vuonna 2021 hoitokalastuksia kaikkialla maakunnassa. Saaliksi saatiin yhteensä noin 180 tonnia vähempiarvoista kalaa. Etelä-Savon kalatalousalueille laadittuja vesienhoidon yleissuunnitelmia esiteltiin viime

Avaa

Vanajaveden alhainen vedenkorkeus on vaikuttanut myös Lempäälässä sijaitsevan Herralanvirran vedenkorkeuksiin.

​Kylmä sää lykkää kevättulvia Pirkanmaalla, sulamispiikki voi olla raju

29.3.2022

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet on laskettu kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Kevään myöhentyminen tarkoittaa vedenkorkeuksien pysymistä alhaisina tavanomaista pidempään. Myöhäinen sulaminen enteilee myös nopeaa sulamispiikkiä. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet

Avaa

Logo ELY-keskus

Happipitoisuudet alhaisia useissa järvissä pitkään jatkuvan talven vuoksi

25.3.2022

Järvien happitilanne on heikentynyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Lämpimän kesän ja vähäsateisen loppuvuoden vuoksi monen järven vedenpinta oli jäätymisen aikaan alkutalvella keskimääräistä matalammalla Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja

Avaa

Uusi vesitalousstrategia on julkaistu – visiona puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia

23.3.2022

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vesitalousstrategian, joka ohjaa ministeriön toimialan vesitaloustehtävien tulosohjausta, toimintaa ja talouden suunnittelua vuoteen 2030 saakka. Strategian toimeenpano näkyy jokaisen suomalaisen

Avaa

Maailman vesipäivä: Talousveden merkitys ja häiriötilanteisiin varautuminen

22.3.2022

Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa puhdasta juomavettä. Vettä tarvitaan myös ruoanlaittoon ja peseytymiseen. Veden tavoitemäärä on 20 l/as/vrk ja minimimäärä 5 l/as/vrk. Vuonna 1992 YK:n

Avaa

Vedenkorkeuden ja aallokon keskinäinen riippuvuus vaikuttaa tulvariskeihin Helsingin rannoilla

22.3.2022

Tutkimuksessa selvitettiin merenpinnan korkeuksien ja aallokon yhteisesiintymistä Helsingin edustalla. Yksittäiset korkeimmat vedenkorkeudet ja korkeimmat aallot eivät yleensä osu samoille ajanhetkille. Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että korkeilla

Avaa

Logo ELY-keskus

Ensimmäinen geologinen rakenneselvitys Keski-Suomen alueella

16.3.2022

Laukaan Valkolan ja Lintumäen pohjavesialueilla on käynnistymässä geologinen rakenneselvitys, jossa maaperäkairausten, maatutkaluotausten ja painovoimamittausten avulla selvitetään kallioperän syvyyttä, maalajikerrosten paksuutta ja pohjaveden esiintymistä. Tutkimusten aikana

Avaa

Toimenpideohjelma Keski-Suomen vesien tilan parantamiseksi on valmistunut ‒ sinäkin voit vaikuttaa lähivesiesi tilaan

16.3.2022

Tiedätkö mistä käyttämäsi hanavesi tulee? Entä tunnetko kotona tai mökillä syntyvän jäteveden mahdolliset vaikutukset ympäristöösi? Pinta- ja pohjavesien hyvä tila mahdollistaa meille turvallisen juomaveden, vesien

Avaa

Koko maahan ennustetaan tavanomaisia kevättulvia

15.3.2022

Kuva: Etelä-Savon ELY-keskus Vaikka talven aikana on kertynyt paikoin poikkeuksellisen paljon lunta, kevättulvia voidaan odottaa suhteellisen rauhallisin mielin. Koko maahan on ennustettu melko tavanomaisia kevättulvia.

Avaa

Logo ELY-keskus

Kevään tuloon varaudutaan mittaamalla jokijäiden paksuuksia ja tekemällä säännösteltyihin järviin tilaa sulamisvesille

11.3.2022

Jokijäät olivat pohjalaismaakunnissa helmi-maaliskuun vaihteessa keskimääräistä paksumpia eli noin puoli metriä ja paikoin ylikin. Esimerkiksi jään paksuus Lapväärtinjoen suistossa, Isossakyrössä ja Perhonjoen suistossa oli paikoin

Avaa

Helmikuussa lumen määrä kasvoi Pohjois-Karjalassa

7.3.2022

Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon nähden. Lunta on kertynyt 15–30 cm tavallista enemmän. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Kontiolahdella,

Avaa

Lunta oli helmikuussa keskimääräistä enemmän (Pohjalaismaakunnat)

3.3.2022

Helmikuussa koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella oli keskimääräistä enemmän lunta. Myös lumen vesiarvo eli lumikuorma on keskimääräistä suurempi. Virtaamat, pohjavedenpinnat ja jokien vedenlaatu olivat pääasiassa talvelle

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeessä ei ole yhtään huonoksi luokiteltua järveä tai jokea

2.3.2022

Hämeen ELY-keskus on julkaissut Kanta- ja Päijät-Hämettä koskevan vesienhoidon toimenpideohjelman. Ohjelmassa kuvataan vesistöjen ja pohjavesien tilaa, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä esitetään toimenpiteitä, joilla pinta- ja

Avaa

Pohjavedet maailman vesipäivän keskiössä 22.3.2022 seminaarissa

25.2.2022

YK:n maailman vesipäivän teemaan eli pohjavesiin voi sukeltaa tänä vuonna Suomen Vesiyhdistys ry:n järjestämässä seminaarissa 22.3.2022 klo 12 alkaen. Paikalla on useita johtavia asiantuntijoita, jotka

Avaa

Logo ELY-keskus

Pirkanmaan säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi

25.2.2022

Lumikertymät ovat nyt paikoin jopa yli puolet tavanomaista suurempia Pirkanmaalla. Myös kevättulvista voi tulla tavallista suurempia. Säännöstelyllä varaudutaan mahdollisiin tulviin. Lunta on Pirkanmaalla kertynyt tänä

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.2.2022

24.2.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04.  Nyt taso on 4 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta nousi edellisen lumimyräkän seurauksena 5 cm, mutta nousu on

Avaa

Vesienhoitosuunnitelmat valmistuivat – Kainuussa toimia toteutetaan yhteistyöllä

23.2.2022

Valtioneuvosto teki joulukuussa 2021 päätökset seitsemästä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2022–2027. Suunnitelmassa esitetään toimet, joiden avulla pyritään saavuttamaan meren ja vesien hyvä tila. Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena

Avaa

Metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen paikkatietoanalyysin avulla

22.2.2022

Metsätalous aiheuttaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta etenkin turvemaavaltaisilla alueilla, joita löytyy runsaasti mm. Kokemäenjoen valuma-alueelta. Pahimpia kuormituslähteitä ovat suometsien ojitukset ja maanmuokkaus, joiden seurauksena ravinteita ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä keskiarvotasolla ja lunta on paikoin runsaasti

22.2.2022

Viime viikon suurimmat sateet nostivat Etelä-Suomen vesistöjen vedenkorkeuksia pieneen talvitulvahuippuun. Pakastunut sää käänsi vedenkorkeudet viikonloppuna kuitenkin laskuun. Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Lumisateet

Avaa

Vesistökunnostuskoulutusta uudella tavalla

9.2.2022

Osana vesiosaamisen kehittämiseen liittyvää täydennyskoulutuskokonaisuutta järjestettiin vesistökunnostuskoulutus (6/2021–2/2022). Koulutus herätti suurta kiinnostusta ja mukaan ilmoittautui 118 henkilöä eri puolilta Suomea. Koulutus on juuri päättynyt, joten

Avaa

Avustusta haettavana vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelmasta

8.2.2022

Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelmasta on haettavissa avustusta 8.2.-29.4.2022 välisenä aikana Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Avustusta on tarjolla 2 miljoonaa euroa. Haku on valtakunnallinen.

Avaa

Tammikuussa satoi lunta tavanomaista enemmän Pohjois-Karjalassa

4.2.2022

Lunta on kertynyt n. 15–30 cm tavallista enemmän. Tammikuun lämpötila oli melko tavanomainen: alkukuun pakkasia seurasi lauhempi jakso. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun lämpötila oli

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.1.2022

28.1.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,99.  Nyt taso on 6 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta alenee hiukan pakkaskauden jatkuessa. Muutokset alkuvuonna ovat olleet hitaita

Avaa

Yhdyskuntien jätevesien satunnaispäästöt (Yhteissatu) – päätösseminaari 16.2.2022

27.1.2022

Jätevesien satunnaispäästöt, eli viemäriverkostojen ylivuodot ja jätevedenpuhdistamoiden ohitukset, kattavat noin 0,2 % jätevesien kokonaismäärästä. Kokonaiskuormituksena määrä on pieni, mutta saattaa paikallisesti aiheuttaa merkittäviä ympäristö- ja

Avaa

Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia on valmistunut

24.1.2022

Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille on valmistunut yhteinen vuoteen 2030 ulottuva haja-asutuksen vesihuoltostrategia. Strategia on laadittu katalyytiksi vesihuollon arvostuksen, kehittämisen ja yhteistyön lisäämiseksi taajamien ulkopuolisilla

Avaa

Maa- ja metsätalouden vesistökuormitus jatkuu, mutta suojelutoimilla voi vaikuttaa

19.1.2022

Tuoreen selvityksen mukaan maa- ja metsätalouden vaikutukset jokien ja järvien ekologiseen tilaan ja vedenlaatuun ovat edelleen voimakkaita. Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurantaohjelman

Avaa

Meriekosysteemi aiheuttaa suuria vuorokausivaihteluja meriveden hiilidioksidipitoisuuteen

18.1.2022

Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja saksalainen Warnemünden Itämeren tutkimuslaitos selvittivät Itämeren hiilidioksidin vuorokausivaihtelun suuruuden ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi tutkimuksessa määritettiin vuorokausivaihtelun vaikutus ilman ja

Avaa

Metsätalouden riski pohjavesien laadulle verrattain pieni

18.1.2022

Metsätalouden todennetut vaikutukset pohjavesien laadulle ovat osoittautuneet verrattain pieniksi. Tutkittua tietoa vaikutuksista on kuitenkin melko vähän ja siksi seurantoja tulisi lisätä ja kehittää mahdollisimman nopeasti.

Avaa

Joulukuu oli tavanomaista kylmempi ja vähäsateisempi Pohjois-Karjalassa

12.1.2022

Lunta satoi joulukuussa tavallista vähemmän, mutta marraskuun lumisuuden ansiosta lunta oli kertynyt vuodenvaihteeseen mennessä n. 10–20 cm normaalia enemmän. Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa reilun neljä

Avaa

Joulukuun vesitilannekatsaus: Talvi saapui aikaisin (Pohjalaismaakunnat)

10.1.2022

Talvi tuli jo joulukuussa mukanaan kovat pakkaset ja runsaat lumisateet. Talvisen sään seurauksena vesistöissä esiintyi jonkin verran hyydeongelmia. Vesistöjen virtaamat kuitenkin olivat keskimääräistä pienempiä ja

Avaa

Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset on tarkistettu

10.1.2022

Hartolan ja Sysmän 23.12.2021 voimaan astuneet pohjavesialueiden muutokset perustuvat alueilla tehtyihin pohjavesitutkimuksiin, maastokäynteihin ja karttatarkasteluihin. Hämeen ELY-keskus on tarkistanut Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden luokitukset ja

Avaa

Pohjois-Savossa jäät arvaamattomia

30.12.2021

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.12.2021 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00.  Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja 30 cm alempana kuin marraskuun puolivälissä

Avaa

Koottua tietoa tulvariskien hallinnasta vesi.fi-palvelussa

17.12.2021

Vesi.fi-palvelussa julkaistiin tulvariskien hallinnasta uusi teemasivusto, joka esittelee tulvia ja niihin varautumista. Tietoa saa tulvariskien alustavasta arvioinnista, tulvavaaroista, tulvaryhmistä ja toiminnasta tulvatilanteissa. Lisäksi voi tutustua

Avaa

Etelä-Savon järvet jäätyivät tänä vuonna aikaisin

16.12.2021

Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jään paksuuksia kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat järvestä riippuen 13–19 cm:n

Avaa

Jäät heikkoja – lumi hidastanut jään paksuuskasvua Kainuussa

16.12.2021

Kainuussa lumi on hidastanut jään paksuuskasvua. Saman vesistön eri osissa jäätilanne voi vaihdella suuresti. Jäällä liikkujan on aina varmistuttava jääpeitteen kantavuudesta omalla kulkureitillään ja ennen

Avaa

Joulukuun Vesikirje ilmestynyt

16.12.2021

Suomen ympäristökeskuksen toimittaman Vesikirjeen uusin numero on ilmestynyt 16.12. Uutiskirje julkaistaan jo toista kertaa uudella alustalla, joka helpottaa uutisten selaamista ja lukemista. Vesikirje kokoaa keskeisiä

Avaa

Kovat pakkaset ovat aiheuttaneet hyydeongelmia Pohjois-Pohjanmaan joilla

10.12.2021

Alkutalven tavanomaista suuremmat virtaamat ja kovat pakkaset ovat aiheuttaneet hyytöä usealla joella. Hyytöä muodostuu jäättömillä jokijaksoilla, joilla kova virtaus estää jääkannen muodostumisen. Kun jäähtynyt virta

Avaa

Logo ELY-keskus

Vesitilanne on Hämeessä talvinen

10.12.2021

Hämeessä järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Pohjavedenpinnat sen sijaan ovat tällä hetkellä Hämeen seuranta-asemilla reilusti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Jään paksuus vaihtelee järvien eri osissa huomattavasti.

Avaa

Lappeenrannan ja Taipalsaaren tarkistetut pohjavesialuetiedot ovat nyt kaikkien saatavilla

3.12.2021

Lappeenrannassa ja Taipalsaarella on tarkistamistyön jälkeen yhteensä 46 pohjavesialuetta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tarkisti ja uudelleenluokitteli Lappeenrannan ja Taipalsaaren pohjavesialueet alkuvuoden aikana. Tuoreet luokitustiedot ovat nähtävillä karttapalveluissa

Avaa

Vatten.fi tarjoaa tarkkaa ja ajantasaista vesitilannetietoa ruotsiksi

1.12.2021

Suomen ympäristökeskuksen juuri julkaisema vatten.fi on ensimmäinen kattava ruotsinkielinen vesitilannepalvelu maassamme. Palvelu kokoaa yhteen verkkopalveluun hyödyllisiä työkaluja, tuoreita uutisia, yleistä ja syventävää vesitietoa sekä monipuolisen

Avaa

Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin (Pohjalaismaakunnat)

30.11.2021

Ähtävänjoella varauduttaan hyydetulvien syntymiseen lämpötilan laskettua reilusti pakkaselle. ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä asentamalla hyydeköysiä ja riistakameroita. Jos joen virtaama on suuri

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.11.2021

26.11.2021

Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+81,75 m, eli noin 20 cm korkeammalla ajankohtaan nähden. Vedenpinta on juoksutusten myötä laskenut ja laskee edelleen keskiennusteen mukaan noin 10

Avaa

Vatten.fi – Suomen kattavin vesitieto pian myös ruotsiksi! 

24.11.2021

Vesi.fi-verkkopalvelun ruotsinkielinen versio Vatten.fi julkaistaan joulukuussa 2021. Ruotsinkielinen Vatten.fi-palvelu valmistuu kovaa vauhtia pinnan alla. Kehitystyö jatkuu myös julkaisun jälkeen. Palvelua on kovasti odotettu ja nyt

Avaa

Suomi allekirjoitti sitoumuksen, joka edistää kestävää ja oikeudenmukaista veden käyttöä

15.11.2021

Suomi allekirjoitti 5.11. Glasgow’n ilmastokokouksessa Fair Water Footprints –julistuksen. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen sitoumus vastuulliseen veden käyttöön. Vesi on avainasemassa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja myös sen

Avaa

Lapin jokivesistöissä muodostunut suppo- ja hyydepatoja

12.11.2021

Alkuviikon pakkasten myötä on jokien virtaamat Lapissa kääntyneet laskuun. Pakkasien seurauksena on virtavesistöissä tapahtunut suppojään muodostumista. Suppo voi aiheuttaa ongelmia kasaantuessaan esimerkiksi kiinteän jään alapuolelle,

Avaa

Happamien sulfaattimaiden aiheuttamia ongelmia ennaltaehkäistään riskikartoituksen ja mobiilisovelluksen avulla

11.11.2021

Uudessa HaSuRiski-hankkeessa laaditaan happamien sulfaattimaiden riskikartat pilottialueille Laihianjoen ja Siikajoen valuma-alueilla. Hankkeessa tuotetaan myös koneoppimista ja tekoälyä hyödyntävä mobiilisovelluksen prototyyppi, joka voi voi auttaa asiantuntijoita

Avaa

Logo ELY-keskus

Järvien ja pohjavesien pinnat nousivat ja jokien vedenlaatu heikkeni (Pohjalaismaakunnat)

5.11.2021

Kuivan kesän ja alkusyksyn jäljiltä matalalla olleet järvien ja tekojärvien vedenpinnat nousivat runsaiden sateiden seurauksena lokakuun puolivälin jälkeen ajankohdan keskimääräisiä tasoja ylemmäksi. Sateiden johdosta vedenlaatu

Avaa

Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja sateinen

5.11.2021

Lokakuun sademäärä oli lähes kolmanneksen tavallista suurempi. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat -15 senttimetristä +32 senttimetriin tavanomaiseen verrattuna. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli Pohjois-Karjalassa reilun 2 astetta

Avaa

Pyhtäällä hoidetaan hiekkarantoja Helmi-elinympäristöohjelmassa

2.11.2021

Hiekkarantoja ja näiden tunnusomaista lajistoa uhkaa rehevöityminen ja tämän aikaansaama runsaan kasvillisuuden leviäminen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tänä syksynä teettämässä heikentyneelle hiekkarannalle harvinaislaatuisen kunnostusurakan. Hanke toteutetaan

Avaa

Lämpimät kelit sulattavat lumia ja nostavat jokien virtaamia Lapissa

29.10.2021

Lapissa vesistöjen vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat sateisen lokakuun seurauksena keskimääräistä korkeammilla tasoilla.  Sään ennustetaan lämpenevän, jonka seurauksena tapahtuu lumien sulamista ja virtaamat tulevat edelleen

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.10.2021

28.10.2021

Lokakuu kääntyi märäksi. Järvien pinnat ovat nopeassa nousussa ja jokien virtaamat ovat suuria. On ajankohtaista käydä varmistamassa, että soutuvene talvehtii riittävän korkealla järven pinnasta. Nyt

Avaa

Ilmastonmuutos huomioidaan entistä vahvemmin Saimaan ja Vuoksen juoksutuksissa

26.10.2021

Saimaalla esiintyy entistä useammin tulva- ja kuivuustilanteita ilmastonmuutoksen myötä. Poikkeuksellisten vesitilanteiden lisääntymisen vuoksi suomalais-venäläinen rajavesistökomissio on sopinut yhteistoimintakäytännöstä, joka lisää ennakointia ja tiedonvaihtoa Saimaan ja

Avaa

Keski-Suomen ELY-keskuksen leväseurannan katsaus kesä 2021

15.10.2021

Perinteiseen tapaan kesän 2021 aikana Keski-Suomen maakunnassa seurattiin sinilevätilannetta 14 virallisella pisteellä kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Sinileväseurannan tarkoitus on antaa yleiskuva levätilanteesta erilaisissa järvissä. Viikoittaisessa

Avaa

Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti heikossa tilassa

14.10.2021

Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti hyvin heikossa tilassa, selviää uuteen paikkatietoaineistoon perustustuvista arvioista. Tilaa heikentävät erityisesti maatalous- ja metsämaiden mittavat ojitukset ja vuosikymmenten saatossa toteutetut perkaukset

Avaa

Sateet nostavat vedenpintoja: ”Kohta on aika nostaa veneet veden äärestä”

14.10.2021

Syyssateet nostavat vedenkorkeuksia lähiviikkoina Pirkanmaalla. Veneet kannattaa siirtää turvaan. Loivilla rannoilla rantaviiva voi nousta jopa metrejä. Järvien vedenpinnat ovat olleet maakunnan itäosissa ajankohtaan nähden keskimääräisiä

Avaa

Samuli Joensuu, asiantuntija, Tapio Oy.

Metsäojituksella on myös positiivisia vaikutuksia

12.10.2021

Suometsätaloudella on tärkeä merkitys Metsäojitusta kohtaan on viime aikoina esitetty kovaa kritiikkiä – osin syystäkin. Nykytiedon valossa on helppo heittää, että soita ei olisi pitänyt

Avaa

Syyskuussa järvien vedenpinnat edelleen alle keskimääräisen tason (Pohjalaismaakunnat)

7.10.2021

Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat syyskuussa edelleen olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet keskimääräistä pienempiä. Syyskuun sateet jäivät melko vähäisiksi. Maaperän vesivarastoissa oli vajausta

Avaa

Syyskuun sademäärä tavanomaista vähäisempi ja järvien vedenkorkeudet keskimääräistä alempia Pohjois-Karjalassa

6.10.2021

Syyskuun keskilämpötila oli reilut kaksi astetta keskiarvoa viileämpi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista viileämpi. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli reilut

Avaa

Suomella merkittävä rooli kansainvälisessä vesiyhteistyössä – uusi käsikirja ohjeistaa kestävään vesivarojen jakoon

30.9.2021

Valtioiden rajat ylittävien vesivarojen kestävää ja oikeudenmukaista jakamista edistetään uudella julkaisulla. Käsikirja on ensimmäinen laatuaan, ja se on tuorein esimerkki Suomen merkittävästä roolista kansainvälisessä vesiyhteistyössä.

Avaa

Leväseurannan viimeisellä viikolla sinilevää vain muutamalla havaintopaikalla Lounais-Suomessa

30.9.2021

Syksyisen sään myötä sinilevähavainnot ovat selvästi vähentyneet kuluneella viikolla Lounais-Suomessa. Sinileviä havaittiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla vain kahdella järvellä ja niissäkin havaitut levämäärät olivat vähäisiä. Merialueella

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.9.2021

30.9.2021

Kevään tulvat ja kesän kuumuus ja kuivuus on tasaantunut yllättävän laajasti lähelle pitkänajan keskiarvoja. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,92.  Kallaveden pinta on uudelleen

Avaa

Metsähallituksen Luontopalveluille Vuoden vesistökunnostaja -palkinto

29.9.2021

Erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo ympäristöministeriöstä jakoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Metsähallituksen Luontopalvelujen ”tehonelikolle” eli Pirkko-Liisa Luhdalle, Jari Ilmoselle, Mikko Tiiralle ja Viliina Evokarille. Metsähallituksen Luontopalvelut on tämän timanttisen tiimin johdolla mahdollistanut useiden

Avaa

Sinilevähavainnot viime viikon tasolla – viilentynyt vesi hillitsee levien kasvua

23.9.2021

Sinilevää näkyi kuudella valtakunnallisella leväseurantapaikalla Pirkanmaalla. Pirkanmaan ELY-keskuksen viikoittainen levätiedotus jatkuu vielä ensi viikolla. Viikolla 38 runsaasti sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Valkeakoskella Vanajaveden

Avaa

Vesitilanne Kainuussa normalisoitunut kuivan kesän jälkeen

22.9.2021

Syyssateet ovat nostaneet vedenpinnan ajankohtaan tyypilliselle tasolle. Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä luonnontilaisten järvien pinnat ovat jopa tavallista korkeammalla. Kainuun alueen säännösteltyjen järvien pinnat ovat pääosin

Avaa

Kainuussa pilottinäytöksillä vahvistetaan vesistökunnostuksia

22.9.2021

KAIPO-verkolla tehostetaan kunnostustoimintaa ja verkostoitumista Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkoston vahvistamishankkeen eli KAIPO-verkon tavoitteena on tehostaa vesien kunnostustoimintaa ja osaajien verkostoitumista sekä järjestää

Avaa

Hossaan uusi pohjavesiasema

21.9.2021

Hossa on sijaintina asemalle suotuisa, koska ihmisten vaikutus on vähäinen. Uuden pohjavesiaseman avaaminen on harvinaista. Pohjavesiasemaverkon tarkoituksena on seurata pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita ja pohjaveden laatua

Avaa

Muutoksia merivedenkorkeuksiin: N2000-järjestelmä teoreettisen keskiveden rinnalle

15.9.2021

Ilmatieteen laitos alkaa ilmoittaa merivedenkorkeudet myös N2000-järjestelmässä syyskuun puolivälistä alkaen. Muutos on osa laajempaa väylä- ja merikarttauudistusta. Ilmatieteen laitos havainnoi ja ennustaa meriveden korkeutta. Tieto

Avaa

Sinilevää edelleen ajankohtaan nähden runsaasti

9.9.2021

Sinilevää havaittiin 13 havaintopaikalla valtakunnallisessa leväseurannassa Pirkanmaalla sekä yhdellä rotarien seuraamalla havaintopaikalla viikolla 36. Kansalaishavaintojen määrä on vähentynyt. Järviwikin Leväbarometrin mukaan sinilevää on edelleen pitkän

Avaa

Kokonaisvaltainen vesistökunnostus pinnalla Vesitalous-lehdessä

9.9.2021

Vesitalous-lehden tuore vesistökunnostukset-teemanumero (pdf) kokoaa laajan tietopaketin vesialan ammattilaisille ja vesistökunnostuksesta kiinnostuneille. Teemanumeron juttujen takaa löytyy asiantuntijoita Suomen ympäristökeskus SYKEn lisäksi useasta muusta organisaatiosta. Kokoamisesta vastasi vesistökunnostusverkoston

Avaa

Logo ELY-keskus

Elokuun loppupuolen sateet näkyivät maavesivarastoissa ja vain vähän vesistöissä (Pohjalaismaakunnat)

7.9.2021

Elokuun alkupuoliskolla jokien virtaamat olivat kuivan kesä- ja heinäkuun jäljiltä pieniä ja järvien vedenpinnat alhaisia. Kuivan ja lämpimän alkukesän seurauksena maaperän vesivarastoissa oli vajausta elokuun

Avaa

Vettä satoi elokuussa Pohjois-Karjalassa jonkin verran tavallista enemmän

7.9.2021

Elokuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaisen lämmin. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat alueittain. Jokien virtaamat olivat keskimääräistä pienempiä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa lämpötilaltaan tavanomainen. Esimerkiksi Valtimolla

Avaa

Miehikkälän–Virojoen Tyllinjärvellä koekalastuksia Helmi-elinympäristöohjelmassa

27.8.2021

Miehikkälän–Virojoen Tyllinjärvellä on parhaillaan käynnissä verkkokoekalastukset osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Koekalastusten tavoitteena on selvittää, voitaisiinko hoitokalastuksen avulla kohentaa Tyllinjärven tilaa vesilinnuston kannalta parempaan suuntaan. Millainen on Tyllinjärven

Avaa

Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2021

26.8.2021

Helteet edistivät sinilevien kasvua alkukesällä – heinäkuun puolivälistä lähtien suurimmassa osassa vesistöjä sinileväkukintoja oli silti keskimääräistä vähemmän Sinilevätilanne on vaihdellut kesän aikana sekä järvillä että

Avaa

Sinilevää vähän Kaakkois-Suomen vesillä

26.8.2021

Lappeenrannan Haapajärvellä on hieman sinilevää veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen muilla vakiohavaintopaikoilla ei sinilevää ole havaittu. Sinilevätilanne rauhallinen Viime päivien sateet ja tuulet ovat sekoittaneet vesiä eikä Kaakkois-Suomen sisävesien vakiohavaintopaikoilla ole

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.8.2021

26.8.2021

Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+ 81,40 m, joka on enää noin 10 cm ajankohdan mediaaniarvon alapuolella. Ennusteiden mukaan tulovirtaamat ovat kasvussa ja sitä myötä myös

Avaa

Sinilevähavainnot edellisen viikon tasolla Pirkanmaalla

26.8.2021

Pirkanmaalla on tehty tällä viikolla sama määrä sinilevähavaintoja kuin viikko sitten. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä

Avaa

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatuksessa – kaksitasouomat ja niiden vaikuttavuus

26.8.2021

Peltojen peruskuivatus, eli toimivat valta- ja laskuojat ovat edellytys maanviljelyn kannattavuudelle Suomen ilmasto-olosuhteissa. Kuivatuksen on oltava tehokasta, koska kasvukausi on lyhyt, sadanta jakautuu kasvukaudella epäedullisesti,

Avaa

Elokuun sateet näkyvät Pirkanmaan järvien korkeuksissa

25.8.2021

Elokuussa on satanut keskimääräistä enemmän, mikä näkyy Pirkanmaan vedenkorkeuksissa. Kuuman ja kuivan jakson takia vielä heinäkuussa säännöstelemättömien järvien vedenpinnat laskivat nopeaa vauhtia, mutta nyt järvien

Avaa

Sinilevätilanne rauhallinen järvillä ja merialueilla

19.8.2021

Järvillä ja rannikkoalueilla on edelleen keskimääräistä vähemmän sinilevää. Rannikkoalueista vain Saaristomerellä on paikoin havaittu runsaasti sinilevää. Loppukesälle tyypillisesti sinilevän määrä on jatkanut vähentymistään avomerialueilla. Järvillä

Avaa

Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla

19.8.2021

Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet viime viikosta. Sinilevähavainnot ovat keskittyneet etenkin Pyhäjärvelle, siellä havaittiin sinilevää seitsemällä havaintopaikalla. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärven

Avaa

Valuma-aluesuunnittelussa huomioidaan erilaisia näkökulmia

17.8.2021

Viljelijä tuskailee, kun peltoalaa jää tulvien alle, ojat ovat täynnä vettä ja toisaalta kesällä kasteluvedestä voi olla pulaa. Virkistyskäyttäjät kauhistelevat järven umpeenkasvua ja sinileviä. Peratusta

Avaa

Sisävesillä ja rannikolla maltillisesti sinilevää, Suomenlahden avomerialueilla havainnot lisääntyneet

12.8.2021

Sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena järvillä ja rannikkoalueilla. Sisävesillä sinilevää on keskimääräistä vähemmän. Suomenlahden avomerialueilla sinileväkukintoja on havaittu edellistä kuukautta runsaammin, ja Suomenlahden suulla levälauttoja on

Avaa

Puhtaan juomaveden merkitys

10.8.2021

Suomalainen talousvesi on puhdasta, raikasta, kirkasta ja maistuu hyvältä. Siihen voidaan luottaa ja se on yksinkertaisesti maailman parasta. Näin ystävät vastasivat, kun pyysin heitä kuvaamaan

Avaa

Kuiva ja helteinen kesä laskenut vedenpintoja Etelä-Savossa – myös pohjavedet laskussa

6.8.2021

Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat laskeneet voimakkaasti vähäsateisen ja kuuman kesän johdosta. Myös pohjavesivarannot ovat laskeneet ja maankosteus on alhainen. Viime päivien sateet ovat hieman helpottaneet

Avaa

Pohjavedet laskussa – vähäsateinen ja kuuma kesä voi kuivattaa kaivon

6.8.2021

Järvet jatkavat vielä laskuaan monin paikoin. © Lauri Ahopelto Kuivan ja kuuman kesä- ja heinäkuun vuoksi pohja- ja pintavesivarannot sekä maankosteus ovat monin paikoin alhaisia. Runsasvetisen

Avaa

Etelä-Savossa elokuun alun sinilevätilanne enimmäkseen rauhallinen

5.8.2021

Kuluvan viikon viileä ja tuulinen sää on laskenut sinilevähavaintojen määrän maltilliselle tasolle. Tällä viikolla sinilevähavaintoja ilmoitettiin Mäntyharjun Pyhäveden Haapaselältä ja Pieksämäen Ahvenlammen Jäppilän uimarannalta. Jäppilän

Avaa

Sinilevätilanne edellisviikkoa parempi Kaakkois-Suomessa

5.8.2021

Kuva: Lauritsalan ranta, Lappeenranta Sinilevää ei Lappeenrannan Haapajärveä lukuun ottamatta vakiohavainto-paikoilla havaittu. Haapajärvellä levää on viime viikon tapaan runsaasti. Sinilevätilanne järvissä ja merellä Sinilevähavaintoja ei

Avaa

Sinilevätilanne rauhoittunut sekä sisävesillä että merialueilla

5.8.2021

Sisävesillä ja Itämeren rannikoilla sinilevähavaintojen määrä on kääntynyt laskuun. Sisävesillä tilanne on tavanomaista rauhallisempi. Yleensä sinilevää esiintyy elokuussa eniten. Avomerialueilla olosuhteet ovat rauhoittuneet tuulisen viikonlopun

Avaa

Sinileviä vain kolmella havaintopaikalla Pirkanmaalla

5.8.2021

Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla ja Kranstolpan uimarannassa Pirkkalassa. Kansalaishavaintoja sinilevästä

Avaa

Logo ELY-keskus

Heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa erittäin lämmin ja vähäsateinen

4.8.2021

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuu oli suurimmassa osassa maata harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa 20 asteen tuntumassa. Keskilämpötila oli yleisesti kolmisen astetta

Avaa

Hellekesä 2021 on laukaissut useita leväkukintoja myös Kainuussa

2.8.2021

Kainuussa leväesiintymiä on ollut alkukesän 2021 aikana selvästi enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna.  Kesäkuun loppupuolella alkaneet leväkukinnat ovat lisääntyneet helteiden jatkuessa. Tähän mennessä on tehty kuusitoista

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevähavainnot lisääntyneet – koko heinäkuun ajan leväesiintymiä keskimääräistä enemmän

2.8.2021

Sinileväesiintymät yleistyivät Pohjois-Savon järvillä hellesäiden palattua. Alkuviikon (vko 30) levätilanne oli selvästi huonompi kuin aiempina seurantavuosina (1998–2020) keskimäärin vastaavana ajankohtana. Koko heinäkuun tilanne on leväesiintymien

Avaa

Sinilevähavainnot lisääntyneet sekä järvillä että merialueilla, tilanne loppukesälle tyypillinen

29.7.2021

Sinilevää on havaittu sisävesillä edellistä viikkoa runsaammin. Havainnot painottuvat Suomen eteläosien reheviin järviin ja reheviin lahtiin. Rannikoilla ja Saaristomerellä sinileväkukinnat ovat runsastuneet. Avomerellä merkittäviä pintalevälauttoja

Avaa

Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä ajankohtaan nähden

29.7.2021

Sinilevätilanne on vakiohavaintopaikoilla edelleen pääsääntöisesti rauhallinen ja havainnot ovat pysyneet vähäisinä. Lappeenrannan Haapajärven levätilanne huononi viime viikosta. Sinilevätilanne järvissä ja merellä Sinilevähavaintoja ei ole Kaakkois-Suomen

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.7.2021

29.7.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,89.  Pinta on laskenut kevään huipusta jo 67 cm, josta puolet heinäkuussa. Nyt taso on 22 cm alle ajankohdan

Avaa

Sinilevätilanne rauhoittunut, sisävesillä ja merialueilla sinilevähavainnot vähäisiä

22.7.2021

Sekä sisävesillä että merialueilla sinilevätilanne on rauhoittunut. Lähes kaikki sinilevähavainnot koskevat vähäistä määrää sinilevää. Järvillä Riikka-rajuilma sekoitti pintavesiä, mikä johti sinilevän sekoittumiseen vesimassaan. Itämeren rannikkoalueilla

Avaa

Logo ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella levätilanne suhteellisen rauhallinen

22.7.2021

Kuluneen viikon aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteillä sinilevää. Sisävesillä levää esiintyi hieman Ähtärinjärvellä Ähtärinrannan koulun havaintopisteellä ja Evijärvellä Sillankorvan havaintopisteellä. Rannikkoalueilla

Avaa

Vesihuollon tilanteesta haja-asutusalueella

22.7.2021

Haja-asutusalueella esimerkiksi Kainuussa on nähtävissä valtakunnallinen kehityssuunta: ulkopaikkakunnalta Etelä-Suomesta saakka matkustetaan maaseudulle viettämään aikaa työhön tai vapaa-aikaan liittyen ”kakkosasuntoon” tai majoituspalveluja tarjoavaan maaseutuyritykseen. Koronapandemian seurauksena

Avaa

Viilennyt sää kääntänyt sinilevähavainnot laskuun Etelä-Savossa

22.7.2021

Säiden viilennyttyä kuluvalla viikolla Etelä-Savon alueelta kirjattiin sinilevähavainto ainoastaan Pieksämäen Heiniöltä. Viileä ja tuulinen sää ehkäisee sinileväkukintojen muodostumista ja hajottaa jo syntyneitä leväesiintymiä. Kahden edellisen

Avaa

Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä

22.7.2021

Sinilevähavainnot ovat vakiohavaintopaikoilta vähäisiä, etenkin järvialueilla ei levää ole pääsääntöisesti havaittu. Itäisen Suomenlahden rannikkovesillä on paikoitellen sinilevää veteen sekoittuneena. Sinilevätilanne rauhallinen Sateet ja tuulet ovat

Avaa

Logo ELY-keskus

Lämmin sää on lisännyt sinilevien kasvua etenkin rannikkoalueilla pohjalaismaakunnissa

15.7.2021

Viikolla 28 sinilevää on havaittu kolmella valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä pohjalaismaakunnissa. Hieman sinilevää havaittiin Kaskisten, Vöyrin Storbådanin ja Evijärven Sillankorvan havaintopisteillä. Lisäksi valtakunnallisen leväseurannan ulkopuolisia asiantuntijahavaintoja

Avaa

Eteläisellä Saimaalla jo levähavaintoja

15.7.2021

Lappeenrannan Haapajärvellä on vain vähän sinilevää. Lämmin sää ei ole vielä lisännyt sinilevähavaintoja Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla. Leväseurannan sisävesien havaintopaikoista ainoastaan Saimaan Huhtiniemessä on havaittu runsaasti levää.

Avaa

Selkämeren ulapalla laajalti sinilevää, sisävesillä lämmin sää edistänyt sinilevien kasvua

15.7.2021

Rannikolla ja avomerialueilla sinilevää on havaittu vaihtelevasti. Rannikolla havainnot painottuvat edelleen Saaristomerelle. Helle on edistänyt sinilevän kasvua sisävesillä, mutta havainnoissa sinilevää on pääosin vähäisesti. Järvillä

Avaa

Sinilevät runsastuneet merialueilla, sisävesissä tilanne tavanomaisempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)

15.7.2021

Sinilevätilanne on huonontunut merialueilla ja levää on havaittu laajoilla alueilla. Sisävesien osalta tilanne on tavanomaisempi, joskin yksittäisillä järvillä sinilevää voi esiintyä runsaastikin. Merialueilla sinileväesiintymiä on

Avaa

Sinilevää on nyt normaalia enemmän – helteiden jatkuminen näkyy levien määrässä

15.7.2021

Sinilevää on nyt Järviwikin leväbarometrin mukaan ajankohdan keskiarvoon nähden normaalia enemmän. Viikolla 28 sinilevää havaittiin Pirkanmaalla 11 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Viikolla 27 sinilevähavaintoja tehtiin neljällä

Avaa

Kainuun kaivoissa riittää vielä vesi

13.7.2021

Kaivoissa on riittänyt vielä vettä helteistä huolimatta. Kainuussa on noin 10000 asukasta kiinteistökohtaisen vesijärjestelmän varassa ja lisäksi myös vapaa-ajan asunnoilla on kaivoja. llmatieteenlaitos ennustaa, että

Avaa

Kuivuus voi yllättää hitaudellaan

9.7.2021

Tämän kesän kesä- ja heinäkuun kuumuus ja sateettomuus saattavat kuivattaa kaivoja ja heikentää satoja. Kuivakausi vaatii kuitenkin aikaa kehittyäkseen vakavaksi ongelmaksi. Kuivakausi voi kestää useita

Avaa

Sinilevähavaintoja tehdään Etelä-Savossa tasaiseen tahtiin

8.7.2021

Kahden edellisen viikon aikana helteet ovat jatkuneet Etelä-Savossa, mikä on suotuisaa sinileväkukintojen esiintymiselle. Yleisöilmoituksia lievistä sinileväesiintymistä on tehty ELY-keskukselle ja JärviWiki-sivustolle tasaisesti eri puolilta maakuntaa.

Avaa

Merialueilla runsaasti sinilevää, järvillä sinilevän määrä lisääntynyt paikoitellen

8.7.2021

Lämmin ja tyyni sää on edistänyt sinilevien kasvua etenkin merialueilla. Rannikolla sinilevähavaintoja on tehty erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ja Perämeren rannikolla on havaittu poikkeuksellisen runsaita

Avaa

Kansalaiset ovat havainneet sinilevää monissa järvissä Pirkanmaalla, kuivuus ei vielä juurikaan näy pohjavedenkorkeudessa

8.7.2021

Järviwikiin kirjattiin viikon aikana runsaasti yleisöhavaintoja sinilevästä, mutta valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla levää havaittiin vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Pitkään jatkunut helle ei näy pohjavesien vedenkorkeuksissa.

Avaa

Kaakkois-Suomen vesillä ei vielä runsaasti sinilevähavaintoja

8.7.2021

Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, tuulet ovat sekoittaneet vesiä ja runsaita sinilevähavaintoja ei vielä vakiohavaintopaikoissa ole havaittu. Pintavedet ovat sekä Suomenlahdella että järvialueilla

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevät runsastuneet koillisella Perämerellä – pintalämpötilat poikkeuksellisen korkeita

7.7.2021

Perämerellä vesi on poikkeuksellisen lämmintä, mikä on edistänyt sinilevien kasvua.  Viikonlopun ja alkuviikon aikana Järwi-meriwiki verkkopalvelun ja sinileväseurannan kautta on tullut useita ilmoituksia sinilevien runsastumisesta

Avaa

Pohjois-Karjalan järvien vedenkorkeudet olivat kesäkuun lopussa yleisesti tavanomaista ylempänä

5.7.2021

Kesäkuun keskilämpötila oli lähes viisi astetta tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Loppukuusta esiintyi voimakkaita ukkoskuuroja. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa

Avaa

Logo ELY-keskus

Kesäkuun vesitilannekatsaus: Lämmin kesäkuu näkyi pohjalaisvesistöissä

5.7.2021

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ja virtaamat olivat toukokuun sateiden seurauksena kesäkuun alussa selvästi ajankohdan keskimääräistä suuremmat. Kesäkuun vähäsateisuuden ja lämmön seurauksena kuun lopussa jokien

Avaa

Sinilevähavainnot lisääntyneet – järvivedet keskimääräistä lämpimämpiä

1.7.2021

Sinilevää havaittiin kymmenellä havaintopaikalla. Helteisenä jatkuva sää saattaa aiheuttaa kalakuolemia. Laajoista kalakuolemista tulee ilmoittaa ELY-keskukseen. Viikolla 26 sinilevää havaittiin 9 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Sinilevää havaittiin

Avaa

Saaristomerellä paikoitellen runsaasti sinilevää, järvillä sinilevätilanne valtaosin tavanomainen

1.7.2021

Järvillä sinileväkausi alkanut pari viikkoa tavallista aiemmin “Sisävesillä sinileväkausi on alkanut paria viikkoa aikaisemmin kuin yleensä. Kuitenkin tämän viikon sinilevätilanne järvillä on monin paikoin ajankohtaan

Avaa

Sinilevät hieman lisääntyneet Saaristomerellä, sisävesillä tilanne rauhallinen (Varsinais-Suomi, Satakunta)

1.7.2021

Sinilevät ovat hieman lisääntyneet Saaristomerellä viime viikosta. Sisävesialueilla tilanne on ainakin toistaiseksi pysynyt rauhallisena ja viimeviikon kaltaisena. Tiedotteen kuva on kuvituskuva. Merialueilla sinilevät ovat runsastuneet

Avaa

Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Kaakkois-Suomen vesillä

1.7.2021

Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, tuulet ovat sekoittaneet vesiä ja runsaita sinilevähavaintoja ei vielä vakiohavaintopaikoissa ole havaittu. Lemin Kivijärven Kuuksenenselällä on hieman levää

Avaa

Vesijalanjälki – Ei pelkkää hanavettä

30.6.2021

SYKEn uuden vesijalanjälkilaskurin avulla voi selvittää omaa vedenkulutustaan. Yksinkertaisen laskurin avulla vedenkulutuksesta voi havaita mahdolliset vesisyöpöt tai vaihtoehtoisesti onnitella itseään keskiarvoa pienemmästä vedenkulutuksesta. Äkkiseltään vedenkulutuksen voi

Avaa

Logo ELY-keskus

Juhannusviikolla useilla Hämeen leväseurantapaikoilla havaittu hieman sinilevää

24.6.2021

Sääolosuhteet ovat olleet juhannusviikolla otolliset vanhenevan sinilevän pintaan nousemiselle järvissä. Hämeessä havaittiin vedenpintaan noussutta sinilevää kuudella seurantapaikalla.  Vanhaa sinilevää on viime päivinä voinut nousta pintaan

Avaa

Juhannusviikon levätilanne Etelä-Savossa on yleisesti melko rauhallinen, mutta sinilevämäärät lisääntymässä

24.6.2021

Sinileväesiintymien määrä Etelä-Savon vesistöissä on yleisesti vielä melko vähäinen. Levähavaintojen ja yleisöilmoitusten määrä on kuitenkin kasvanut loppuviikkoa kohden. Runsaita sinileväesiintymiä on tavattu tietyissä osissa suuria

Avaa

Juhannusviikolla sinilevähavainnot runsastuneet merialueilla ja Etelä- ja Keski-Suomen järvillä

24.6.2021

Juhannusviikolla sinilevää on havaittu yhä enemmän sekä järvi- että merialueilla. Kesäkuun hellesää on vauhdittanut sinilevän kasvua etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Vaikka sinilevähavaintojen määrä onkin lisääntynyt,

Avaa

Helteet ovat lisänneet sinilevien määrää Kaakkois-Suomen vesillä

24.6.2021

Kuva: Tuuli ja sateet ovat sekoittaneet Lappeenrannan Haapajärven veden eikä sinilevää järvellä vielä ole kuin vähän veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen levähavainnoinnissa on muutamia ilmoituksia runsaista levähavainnoista

Avaa

Sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, tilanne kuitenkin vielä hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)

24.6.2021

Sinilevätilanne on pysynyt vielä toistaiseksi rauhallisena ja ajankohtaan nähden tyypillisenä. Levää on havaittu muutamalla vakioseurantapisteellä meri- sekä sisävesialueella. Tilanne voi kuitenkin huonontua nopeastikin lämpimän sään

Avaa

Hellejakso toi sinileväkukinnat Pohjois-Savon järville

24.6.2021

Sinileväkukinnat – eli oikeammin sinibakteerien massaesiintymät – alkoivat Pohjois-Savossa juhannusviikolla. Havaintoja tehtiin alkuviikosta eri puolilla maakuntaa ja hyvin erityyppisissä järvissä, mutta eniten Kallaveden eri osissa.

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.6.2021

24.6.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,31.  Pinta on laskenut kevään huipusta jo 25 cm.   Nyt taso on 5 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset lopetettiin

Avaa

SYKEn uusi vesijalanjälkilaskuri kuvaa veden kokonaiskäyttöä

23.6.2021

Suomen ympäristökeskus on toteuttanut uuden työkalun oman vesijalanjäljen tarkasteluun. Laskuri löytyy vesi.fi-verkkopalvelusta. Vesijalanjälki havainnollistaa käytännöllisellä tavalla elämän vesivaltaisuutta. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään.

Avaa

Taipalsaaren ja Lappeenrannan pohjavesialueiden luokituksiin ja rajauksiin muutoksia

21.6.2021

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tarkistanut pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Taipalsaaren ja Lappeenrannan alueilla. Vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita Taipalsaarella ja Lappeenrannassa on yhteensä 13 kappaletta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Avaa

Logo ELY-keskus

Ei sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella viikolla 24

17.6.2021

Sinilevähavaintoja ei ole havaittu pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu pohjalaismaakunnissa. Lämmin ja tyyni sää on otollista aikaa

Avaa

Järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, merialueilla Vieno-myrsky hillitsi sinilevän kasvua

17.6.2021

Järvillä on tehty sinilevähavaintoja edellisviikkoa enemmän, mutta sinilevän määrä on ollut havainnoissa vähäinen. Merialueilla sinilevätilanne on edelleen rauhallinen. Alkuviikon Vieno-myrskyn vuoksi meriveden pintalämpötilat ovat laskeneet

Avaa

Pirkanmaalla on havaittu vähän sinilevää viidellä järvellä

17.6.2021

Sinilevää on havaittu Nokialla, Pälkäneellä ja Sastamalassa. Leväpitoista vettä ei pidä antaa eläimille juomavedeksi eikä sillä tule kastella syötäviä kasveja. Pirkanmaalla havaittiin viikolla 24 vähän

Avaa

Sinilevärintamalla vielä rauhallista Kaakkois-Suomen vesillä

17.6.2021

Viime päivien tuuliset kelit ovat sekoittaneet pintavettä niin, että silminnähtäviä sinileväesiintymiä ei tällä hetkellä ole havaittavissa järvi- eikä merialueilla. Viime viikolla merialueella havaittuja vähäisiä määriä

Avaa

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat 2030 – kuinka tavoite voidaan saavuttaa?

15.6.2021

Suomalaisille yrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa. Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta vetää yhteen tuoreessa

Avaa

Lämpimät kesäsäät suosivat sinilevää (Keski-Suomi)

10.6.2021

Lämpimät ja tyynet kesäsäät lisäävät sinilevien esiintymistä. Muutamia havaintoja on Keski-Suomessakin jo sekä viikoittain seurattavilta paikoilta että yleisöltä. Erityisesti runsaan sinileväesiintymän kanssa on syytä olla

Avaa

Sinilevätilanne rauhallinen, järvillä ja merialueilla yksittäisiä sinilevähavaintoja

10.6.2021

Järvillä sinilevähavainnot ovat jonkin verran lisääntyneet edellisviikkoon verrattuna, mutta runsaita sinileväkukintoja ei ole havaittu. Merialueilla on tehty muutamia sinilevähavaintoja Saaristomerellä sekä Suomenlahden ja eteläisen Selkämeren

Avaa

Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomessa

10.6.2021

Lämmin sää ei vielä merkittävästi näy Kaakkois-Suomen levähavainnoissa, sen sijaa runsaat siitepölylauttoja näkyvät vesissä sekä järvillä että merellä. Vedet ovat yhä korkealla sekä Kymijoella että

Avaa

Järvivesi on tavallista lämpimämpää – sinileviä havaittiin kolmella järvellä (Pirkanmaa)

10.6.2021

Leväseurannassa on havaittu sinilevää kolmella pirkanmaalaisjärvellä. Järvivesien pintalämpötila poikkeaa usealla mittauspisteellä jopa 4–5 astetta ajankohdan keskiarvosta. Pirkanmaalla havaittiin viikolla 23 vähän sinileviä kolmella valtakunnallisen leväseurannan

Avaa

Siikajoen Ruukinkosken pohjapato peruskorjataan

9.6.2021

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus peruskorjaa Ruukin kylässä Siikajoen kunnassa sijaitsevan Ruukinkosken pohjapadon ja rakentaa uuden kalojen ja vesieliöiden liikkumisen mahdollistavan väylän. Ruukinkosken nykyinen pohjapato on rakennettu alun

Avaa

Vesistöjen käyttöä ja tilaa parannetaan Kaakkois-Suomessa ELY-keskuksen tuella (Kaakkois-Suomi)

9.6.2021

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt 14 hankkeelle yhteensä 709 403 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja hoitoa palveleviin hankkeisiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Avustettavilla hankkeilla parannetaan sisävesien

Avaa

Sateinen toukokuu nostanut vedenpintoja – Etelä-Savon järvet tulvakorkeudella

8.6.2021

Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat sateisen toukokuun johdosta korkealla. Toukokuussa satoi noin kaksinkertainen määrä toukokuun normaaliin sademäärään verrattuna. Saimaan vedenkorkeus on noussut noin 25 cm toukokuun

Avaa

Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueelle on tulossa geologinen rakenneselvitys

8.6.2021

Mittaukset ovat alkaneet Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueella geologista rakenneselvitystä varten. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Hämeenkyrön kunta ja Nokian Vesi Oy. Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueelle

Avaa

Logo ELY-keskus

Vesienhallinnan edistämiseen Hämeessä myönnettiin 300 000 euroa

8.6.2021

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen valtakunnallisessa avustushaussa Hämeen ELY-keskuksen toimialueelta kaksi hanketta sai tukea: Hämeen ammattikorkeakoulun ”Opitaan ojista” sekä Vanajavesisäätiön ”JUUREVA”. Hankkeiden saama avustusmäärä on

Avaa

Pohjois-Karjalan toukokuun vesitilanne

7.6.2021

Hellepäiviä oli maakunnassa kahdesta kolmeen ja kuukauden sademäärä kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Järvien vedenkorkeudet olivat toukokuun lopussa yleisesti tavanomaista ylempänä. Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuu oli Pohjois-Karjalassa

Avaa

Torju vesistöjen vieraslajit! Huomioi erityisesti nämä kolme lajia

7.6.2021

Vieraslajit voivat pilata uimarantoja sekä haitata kaloja ja alkuperäisiä kasveja. Jos havaitset vieraslajin vesistössä, ilmoita siitä www.vieraslaji.fi -sivustolle mieluiten kuvan kera. ELY-keskus toivoo havaintoja erityisesti

Avaa

Sinileväesiintymiä ei havaittavissa (Varsinais-Suomi, Satakunta)

4.6.2021

Sinilevää ei havaittu yhdelläkään havaintopisteellä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tällä viikolla. Myöskään Rotarien havaintopisteillä sinilevää ei havaittu. Tilanne on tavanomainen, sillä vielä alkukesästä sinilevää ei yleensä

Avaa

Logo ELY-keskus

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi (Häme)

3.6.2021

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa.  Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan tiistaisin tai keskiviikkoisin Järviwiki-verkkopalvelussa olevaan taulukkoon. Seurannan ensimmäisellä viikolla havaittiin vähäinen määrä

Avaa

Leväseuranta käynnistyy Kaakkois-Suomessa

3.6.2021

Sinilevähavaintoja ei sisävesillä eikä merialueilla Haapasaarta lukuun ottamatta ole havaittu, mutta siitepölyä on paikoitellen veden pinnalla runsaasti. Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ELY-keskusten yhteinen levähavainnointi käynnistyy

Avaa

Kesäkauden 2021 leväseuranta alkoi Etelä-Savossa – sinilevistä ei havaintoja

3.6.2021

Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on jälleen käynnistynyt ja jatkuu syyskuun loppuun. Toistaiseksi Etelä-Savon järvissä ei ole havaittu merkittäviä sinileväesiintymiä eikä ilmoituksia ole tullut myöskään yleisöhavaintoina.

Avaa

Merialueilla sinilevää vain yhdellä havaintopaikalla, järvillä muutamia sinilevähavaintoja

3.6.2021

Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2021 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu hieman sinilevää vain yhdellä itäisen Suomenlahden havaintopaikalla. Järvillä sinilevähavaintoja on toistaiseksi

Avaa

Leväseuranta käynnistyi Pirkanmaan järvillä

3.6.2021

Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla. Leväseurannan ensimmäisellä viikolla Pirkanmaalla vähän sinilevää havaittiin yhdellä paikalla, Sastamalan Houhajärvellä. Pirkanmaalla levätilannetta seurataan viikoittain 41 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti.

Avaa

Toukokuun 2021 vesitilannekatsaus: Runsaat sateet lyhyellä aikavälillä

2.6.2021

Vähäsateisen alkukuun jälkeen runsaat sateet toukokuun puolivälissä nostivat vedenpintoja. Paikoin ennätyksellisiä sademääriä Toukokuun alkupuoli oli vähäsateinen. Pohjalaisjokien pinnat olivatkin toukokuun alkupuolella ajankohdan tavanomaista pienempiä. Toukokuun

Avaa

Saimaan juoksutusta lisätään tulvavahinkojen ehkäisemiseksi

31.5.2021

Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen Saimaan juoksutuksen lisäämiseksi 7.6.2021 alkaen. Lisäjuoksutuksilla pienennetään

Avaa

Päijänteellä ja koko Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat erittäin korkealla

28.5.2021

Kaakkois-Suomen, Hämeen, Keski-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskukset ja Tulvakeskus tiedottavat Päijänteen pinta on 40 cm korkeammalla kuin keskimäärin, ja sen ennustetaan nousevan tulvarajalle kesäkuun alussa. Tulvakeskus

Avaa

Puutteellinen suunnittelu voi tuplata kalatien rakentamiskustannukset

28.5.2021

Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus tiedottavat Kalatien puutteellinen suunnittelu voi tuplata sen rakentamiskustannukset ja pidentää huomattavasti rakentamisaikaa. Haasteita liittyy usein myös lähtötietojen puutteisiin ja liian optimistisiin

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.5.2021

27.5.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,56.  Pinta lienee tämän kevään osalta ylimmillään.  Nyt taso on 9 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset ovat olleet täysitehoisesti

Avaa

Sinilevien ultraäänitorjunnan vaikutuksia tutkitaan Jäppilän Ahvenlammella

27.5.2021

Tiedote 27.5.2021 klo 10.00 Uudessa UltraPlan-hankkeessa tutkitaan, voidaanko rehevöitymisen ja sinilevien aiheuttamia haittoja vähentää ultraääneen perustuvalla menetelmällä. Pilottina toimii Pieksämäellä sijaitseva Jäppilän Ahvenlampi, jossa arvioidaan

Avaa

Sateinen loppukevät nostanut vedenkorkeuksia Pirkanmaalla – seuraa rantasi tilannetta

26.5.2021

Etenkin Pirkanmaan itäisessä osassa vedenkorkeudet ovat nousseet selvästi viime päivien aikana. Tulevat sateet lisäävät nousua entisestään, koska maaperä on vettynyt ja sateet valuvat vesistöihin nopeasti.

Avaa

Lapin jokien tulvahuiput ohitettu, Tornionjoen ja Ounasjoen virtaamat nousivat viime kevään lukemiin

26.5.2021

Lapin jokien virtaamat saavuttivat kevään huippunsa viime viikon lopulla. Lämmin sää sulatti lumet nopeasti ja vesisateet vauhdittivat jokien virtaamien kasvua. Ounasjoen vedenpinta nousi Kittilässä lähelle

Avaa

Lapin jokien virtaamat monin paikoin huipussaan viikonvaihteessa, Kittilässä vahinkoraja saattaa ylittyä

21.5.2021

Lapin jokien virtaamat ovat monin paikoin huipussaan viikonvaihteessa. Kittilässä Ounasjoen vahinkoraja saattaa ylittyä lähipäivinä, jolloin rantarakennukset ovat vaarassa kastua. Laitureiden ja veneiden kiinnitykset kannattaa varmistaa.

Avaa

Suojaa koti tulvalta

21.5.2021

Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella. Viemäreistä nousevan tulvaveden voi estää tukkimalla lattiakaivot

Avaa

Pieliselle ja Saimaalle ennustetaan tavanomaista suurempia kevättulvia

19.5.2021

Saimaan ja erityisesti Pielisen vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan lähiviikkoina selvästi keskimääräistä tulvahuippua suuremmiksi. Lumen sulannan jäljiltä maaperä on kosteaa, ja lähiviikolle ennustetut sateet yhdessä aikaisempien sateiden

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Kalvolassa

19.5.2021

Hämeenlinnan Kalvolassa sijaitsevilla Könnölän, Huntinkivenkankaan ja Saapaslamminharjun pohjavesialueilla aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikolla 21 maatutkaluotauksilla. Ensi syksyn ja talven aikana

Avaa

Lämpöaalto kasvattaa nopeasti Lapin jokien virtaamia

12.5.2021

Tiedote 12.5.2021 klo 10.30 Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Sään lämpeneminen saa Lapin jokien virtaamat tällä viikolla nopeaan nousuun. Lämpöaalto jää kuitenkin ennusteiden mukaan lyhytaikaiseksi

Avaa

Kangasalan Rikun pohjavesialueelle on tulossa geologinen rakenneselvitys

11.5.2021

Mittaukset ovat alkaneet Kangasalan Rikun pohjavesialueella geologista rakenneselvitystä varten. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Kangasalan Vesi ja Kangasalan kaupunki. Kangasalan Rikun pohjavesialueelle laaditaan

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeen ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoon ja tulvariskien hallintaan

10.5.2021

Hämeen ELY-keskus on myöntänyt lähes 603 000 euroa avustusta vesien- ja merenhoidon toteutusta sekä tulvariskien hallintaa palveleviin hankkeisiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien

Avaa

Logo ELY-keskus

Vesi elämän rakentajana -webinaari tulossa, varaa aika kalenteriisi!

7.5.2021

Kokemäenjoen vesivisio2050 laadittiin 2017 alueellisten sidosryhmien, ELY-keskusten ja maakuntien liittojen yhteistyönä. Visio on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen käytön, vesien hoidon ja kalatalouden

Avaa

Pohjois-Karjalan huhtikuun vesitilanne

7.5.2021

Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa asteen verran keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden kylmimmät lämpötilat mitattiin vappuaattoa edeltäneinä öinä. Maakunnan sadekertymä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi.

Avaa

Sastamalassa aloitetaan jokimittaukset tulvakartoitusta varten

4.5.2021

Pirkanmaan ELY-keskus laatii parhaillaan tulvakarttaa Sastamalassa Kokemäenjoen yläosalle Äetsän ja Hartolankosken voimalaitosten väliselle alueelle. Kartoitus on jatkoa jo useille aikaisemmille kartoituksille Pirkanmaalla. Tähän mennessä on

Avaa

Puhutaan vesiemme puolesta!

30.4.2021

’No, onpas tätä tietoa tosi paljon!’. Näin moni ystäväni on huudahtanut, kun olen avannut vesialan tiedon lähteitä netistä tai kertonut alan julkaisuista.  Ja tottahan se

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.4.2021

29.4.2021

Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+ 81,94 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran kolmessa vuodessa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä lähes 20 cm, tasolle NN+82,12

Avaa

Uudet toimintamallit edistävät yritysten vesivastuuta Suomessa ja kansainvälisesti

29.4.2021

Tiedote 29.4.2021 Uusien toimintamallien ja politiikkasuositusten avulla voidaan edistää yritysten vesivastuuta entistä tehokkaammin Suomessa ja kansainvälisesti. Juuri päättyneen hankkeen mukaan yritysten tulisi tunnistaa omien toimipaikkojensa

Avaa

Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia

27.4.2021

Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen

Avaa

Länsi- ja Pohjois-Suomeen ennustetaan pieniä tai tavanomaisia kevättulvia – vedenpinnat korkealla Päijänteellä ja Kymijoella

23.4.2021

Tiedote 23.4.2021 klo 11.02 SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteisen Tulvakeskuksen kooste koko maan tulvatilanteesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle odotetaan tavanomaista pienempää kevättulvaa lähipäivinä ja Lappiin aikaisintaan

Avaa

Päijänteellä ja Kymijoella varaudutaan kevättulvaan

15.4.2021

Huhtikuun alun lämmin ja sateinen sää on nostanut Kymijoen vesistöalueen järvien vedenpintoja nopeasti. Monissa järvissä vedenkorkeudet ovat olleet läpi talven huomattavasti tavanomaista korkeammalla ja helmikuun

Avaa

Vesien tila hyväksi yhdessä

15.4.2021

Vesienhoidon tavoitteena on kaikkien pinta- ja pohjavesien hyvä tila viimeistään vuoden 2027 aikana. Hämeessä on edelleen haasteita vesien tilassa myös Kokemäenjoen vesistöalueella ja tavoitteisiin pääseminen

Avaa

Selvitäänkö kuivin jaloin? Paikkatiedot auttavat tulvariskien hallinnassa

14.4.2021

Julkaistu Maanmittauslaitoksen internetsivut 14.4.2021 Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla kevättulva tuli totuttua aikaisemmin. Lapissa odotellaan keskimääräisiä tai sitä pienempiä tulvia. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea, mutta kaiken

Avaa

Virtuaalinen esittelytilaisuus Raahen alueen vesien säännöstelykäytäntöjen kehittämisestä 14.4.

12.4.2021

Raahen alueelle on aikanaan rakentunut monimutkainen vesistöjärjestelmä terästehtaan vedensaannin varmistamiseksi. Laaditussa selvityksessä vesistöjärjestelmän käyttöön haetaan sellaisia ratkaisuja, että tehtaan vedenkäytön lisäksi huomioitaisiin nykyistä paremmin myös

Avaa

Maaliskuun 2021 vesitilannekatsaus: Täysi talvi vaihtui nopeasti kevättulviin (Pohjalaismaakunnat)

8.4.2021

Maaliskuun alkupuolella lumen vesiarvot pohjalaismaakunnissa olivat keskimääräiset tai keskimääräistä suurempia. Maaliskuun loppupuolella sää lämpeni selvästi ja sen johdosta lumen sulaminen eteni nopeasti. Aivan kuukauden viimeisinä

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjalaismaakuntien tulvatilanne tasaantunut eikä tulvaluukkuja pengerrysalueille tarvitse avata

3.4.2021

Pohjalaisjokien vedenpinnat ja virtaamat ovat yöpakkasten ja vähien sateiden ansiosta kääntyneet pääosin laskuun. Jääpatojen riski on edelleen olemassa erityisesti Kyrönjoen alaosalla, jossa jäät ovat toistaiseksi

Avaa

Jäät ja jääpadot voivat aiheuttaa vaaratilanteita pohjalaismaakunnissa

2.4.2021

Kevään tulo ja jäiden lähtö ovat aina kiinnostaneet jokivarsien asukkaita. Tänä vuonna nopeasti edennyt aikainen kevät on jo niin pitkällä, että jäillä ei voi enää

Avaa

Omatoimisella varautumisella voi suojautua monenlaisilta tulvahaitoilta

1.4.2021

Keskiviikon 31.3.2021 aikana Kyrönjoen ja Lapuanjoen virtaamien nousu oli suhteellisen maltillista, mutta jäät liikkuivat monin paikoin Ylistaron (Kyrönjoki) ja Lapuan taajaman (Lapuanjoki) alapuolella. Ylistaron alapuolelle

Avaa

Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista järvillä

31.3.2021

Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista monilla järvillä ja lammilla Kainuussa. Lisäksi lämmin sää ja vesisateet nopeuttavat jään ohenemista. Vedenkorkeudet säännöstellyillä ja luonnontilaisilla järvillä ovat

Avaa

Nopea sulaminen lisää Kyrön- ja Lapuanjoen jääpatoriskiä

31.3.2021

Lämpimien säiden seurauksena lumet jatkavat edelleen nopeaa sulamista pohjalaismaakunnissa. Tiistaina 30.3.2021 Kyrön- ja Lapuanjoen vesipinnat jatkoivat nousuaan, vaikka tulvavesiä johdettiin merkittävästi tekojärviin ja säännöstelyihin järviin.

Avaa

Pohjalaisjokien tulvahuippuja pyritään pienentämään tekojärvien avulla

30.3.2021

Tulvatilanteen helpottamiseksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on aloittanut tulvavesien keräämisen tekojärviin ja säännösteltyihin järviin.  Tästä aamusta (30.3.2021) lähtien Kalajärven ja Hirvijärven tekojärvien yläpuolelta tulevat sulamisvedet jäävät tekojärviin.

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.3.2021

25.3.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,06.  Pinta on laskenut 11 cm maaliskuun alusta ja lienee nyt alimmillaan. Nyt taso on 14 cm yli ajankohdan

Avaa

Pirkanmaan kevättulvista tulossa paikoin keskimääräistä suurempia

25.3.2021

Lähipäivinä on odotettavissa Pirkanmaalla nopeaa lumen sulamista, mikä voi näkyä järvissä paikoin nopeanakin vedenkorkeuden nousuna. Lunta on saatu tänä talvena runsaasti viime vuosiin verrattuna. Kevättulvat

Avaa

EU-komission Missio Meritähti kannustaa vesiensuojeluun

19.3.2021

EU-komissio on käynnistänyt Missio Meritähden tukeakseen merten, rannikoiden ja sisävesien puhdistamista ja ennallistamista. Meritähti-mission tarkoituksena on tutkia ja ennallistaa Euroopan merten ja makeiden vesien ekosysteemit

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeen vesitilanne on talvisen rauhallinen

15.3.2021

Lauha viikonloppu on saanut virtaamat hienoiseen kasvuun, mutta ennusteen mukainen sään viileneminen kääntää jokien pinnat taas laskuun. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräisiä tasoja tai jonkin

Avaa

Logo ELY-keskus

Helmikuun vesitilannekatsaus: Kovia pakkasia ja runsaasti lunta (Pohjalaismaakunnat)

2.3.2021

Helmikuu oli alueellamme hyvin talvinen. Lähes koko kuukauden ajan lämpötila oli reilusti pakkasella ja lisäksi useampaankin otteeseen satoi runsaasti lunta. Lumen vesiarvot olivat helmikuun lopussa

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.2.2021

25.2.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,18.  Pinta on laskenut 8 cm helmikuun alusta. Nyt taso on 18 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Jatkossa lisäjuoksutus aloitetaan

Avaa

Lumikertymien vuoksi Pirkanmaan vesistösäännöstelyissä varaudutaan kevättulviin

19.2.2021

Lunta on tänä talvena niin runsaasti, että säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Vedenkorkeuden alentamisella säännösteltyihin järviin tehdään tilaa sulamisvesille, jotta tulvavedet eivät aiheuttaisi

Avaa

Uusi tilannetiedote kertoo tulvavaarasta

16.2.2021

Vesi.fi-palvelusta näkee nyt nopeasti ja helposti, onko tulva uhkaamassa. Mahdollisesta vahinkovaarasta kertoo jatkuvasti päivittyvä Tulvakeskuksen uusi tilannetiedote. Huolestuttaako lähestyvä kevät ja sen tuomat kevättulvat? Asutko

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus varoittavat hyyteiden nostamasta korkeasta vedenpinnasta Iijoen vesistöalueella Taivalkosken ja Pudasjärven alueilla

12.2.2021

Syksyn runsaiden sateiden myötä Iijoen valuma-alueella on paljon vettä ja Iijoessa virtaama ovat ajankohtaan nähden suuria. Tämän vuoksi Iijokeen ei ole pakkasista huolimatta joka paikkaan

Avaa

Logo ELY-keskus

Jäänpaksuudet vaihtelevat Etelä-Savossa paljon ja teräsjäätä paikoin vähän

8.2.2021

Jäiden paksuus vaihtelee Etelä-Savon järvillä 15–25 cm:n välillä. Paksuus vaihtelee myös saman järven eri osissa. Jäänpaksuudet ovat monella mittauspaikalla ajankohtaan nähden alhaisia ja noin 10–15

Avaa

Ovatko kunnon jäätalvet menneiden talvien lumia?

1.2.2021

Kuluva vuosi on ehtinyt ilahduttaa koko maassa talvisen ulkoilusään ystäviä lumen ja pakkasen myötä. Tosin viime vuosilta yhä tutummaksi käynyt loskasää ehti jo puskea etelässä

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.1.2021

29.1.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,24.  Pinta on laskenut 12 cm kuukaudessa. Nyt taso on 21 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallaveden lisäjuoksutukset on lopetettu

Avaa

Logo ELY-keskus

Haja-asutuksen vesihuoltoon haetaan ratkaisuja

22.1.2021

Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille päivitetään yhteinen vuoteen 2030 ulottuva haja-asutuksen vesihuoltostrategia. Strategia tukee lähes 55 000 haja-asutuksen asukkaan vesihuollon varmistamista myös tulevaisuudessa. Strategia korvaa

Avaa

Talviaikaiset vesisateet tuovat vesistösäännöstelylle uusia haasteita

20.1.2021

Vielä 20 vuotta sitten, siis ihan vähän aikaa sitten, ei Suomessa voitu kuvitella talvea ilman lunta. Etelässä pysyvä lumi tuli marras-joulukuussa ja pohjoisessa noin kuukautta

Avaa

Saimaalla aloitetaan lisäjuoksutukset

19.1.2021

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt 7.12.2020 päätöksen Saimaan lisäjuoksutusten aloittamisesta. Päätöksellä Saimaan juoksutusta lisätään 14.12.2020 alkaen korkeintaan viikkokeskiarvoon 800 m³ /s. Viikoilla 51 ja 52 juoksutus

Avaa

ELY-keskus rahoittaa vesihuollon turvaamista poikkeusoloissa – Kouvolan haja-asutusalueen vesiosuuskuntien yhteishanke käynnistyy

19.1.2021

Valtion 2020 II lisätalousarviossa on varattu määrärahaa vesihuollon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tukea suunnataan erityisesti hankkeisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa vesihuollon palvelujen turvaaminen epidemia- ja muissa erityistilanteissa

Avaa

Jäte- ja valumavesien puhdistukseen uusia ratkaisuja yhdistämällä biopohjaisia menetelmiä

18.1.2021

Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus SYKE tiedottavat Uudenlaisilla biopohjaisilla ratkaisuilla ja yhdistämällä erilaisia puhdistusyksiköitä on pystytty poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäte- ja valumavesistä pohjoisilla alueilla.

Avaa

Logo ELY-keskus

Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitasolla tai keskitasoa ylempänä

15.1.2021

Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä pääsääntöisesti ajankohdan keskitasolla tai jonkin verran keskitasoa ylempänä. Pakkasen kiristyminen voi aiheuttaa avoimiin virtavesiin hyydön muodostusta ja vedenkorkeuden nopeaa nousua. Pohjavedenpinnat

Avaa

Timo Yrjänä Inarilla

Vesiosaaminen saa vauhtia?

13.1.2021

Kahden vesialaa ohjaavan ministeriön rahoittama vesiosaamisen kehittäminen on lähtenyt käyntiin. Kehittämishankkeen taustoista on projektipäällikkö Annina Takala kirjoittanut jo aiemmin blogin tälle sivuostolle. Oulun yliopisto järjesti

Avaa

Logo ELY-keskus

Ähtävänjoella hyyteet nostavat vesipintoja (Pohjalaismaakunnat)

13.1.2021

Viime päivien pakkaset ja kova tuuli ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin. Juoksutusta yläpuolisista Lappajärvestä ja Evijärvestä

Avaa

Logo ELY-keskus

Joulukuun 2020 vesitilannekatsaus: Virtaamat keskimääräistä suurempia (Pohjalaismaakunnat)

13.1.2021

Joulukuun vesitilanteessa oli edelleen näkyvissä marraskuun runsaiden sateiden vaikutus niin virtaamissa, vedenkorkeuksissa kuin veden laadussa. Virtaamat ja vedenkorkeudet suurempia kuin keskimäärin joulukuussa Joulukuussa pohjalaisjokien virtaamat

Avaa

Logo ELY-keskus

Pakkaset kääntämässä järvien vedenpinnat hiljalleen laskuun Etelä-Savossa – hyytöä voi esiintyä

13.1.2021

Sateisen syksyn myötä Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohdan keskitason yläpuolelle. Pakastuneen sään takia järvien vedenkorkeudet ovat kääntymässä laskuun Saimaata lukuun ottamatta. Hyydettä saattaa muodostua

Avaa

Logo ELY-keskus

Joulukuu Pohjois-Karjalassa tavanomaista leudompi ja vuosi 2020 mittaushistorian lämpimin

13.1.2021

Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa viisi astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -3 astetta, kun se tavallisesti on -8,1 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin

Avaa

Pakkaset lisäävät hyydetulvariskiä jokivarsilla

12.1.2021

Hyydetulvat voivat nostaa vedenkorkeuksia nopeasti. Jokivarsien asukkaita kehotetaan seuraamaan tilannetta ja varautumaan tulvasuojaustoimenpiteisiin. Jäällä liikkuminen on tavanomaista vaarallisempaa suurten virtaamien heikentäessä jääkantta. Syksyn runsaiden sateiden

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus

31.12.2020

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.12.2020 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,36.  Pinta on laskenut 17 cm kuukaudessa. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallaveden

Avaa

Hyyde aiheuttaa ongelmia Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä

17.12.2020

Sateisen ja lämpimän syksyn myötä järvien vedenpinnat ovat monin paikoin keskimääräistä korkeammalla. Poikkeuksellinen syyssää näkyy myös tavanomaista suurempina virtauksina Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä. Lämpimän syksyn myötä jääkannen

Avaa

Logo ELY-keskus

Pirkanmaan vesitilanne rauhallinen – talvitulvilta vältytään tänä jouluna

17.12.2020

Pirkanmaan järvillä vesitilanne on lähellä ajankohdan keskimääräistä, eikä lähipäiville ennustetuista vesi- ja lumisateista huolimatta ole loppuvuodesta odotettavissa viime talven kaltaista talvitulvaa Kokemäenjoessa. Luonnontilaisilla järvillä ollaan

Avaa

Logo ELY-keskus

Runsaat sateet nostivat joet tulvakorkeuksiin ja heikensivät happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)

9.12.2020

Marraskuussa runsaat sateet nostivat pohjalaisjoet tulvakorkeuksiin jopa kolmeen kertaan. Sateiden vuoksi happamuustilanne vesistöissä on ollut huono. Pohjavedenpinnat ovat jopa yli keskiarvojen, mikä on paikoin aiheuttanut

Avaa

Vedenpinnat poikkeuksellisen korkealla Oulujoen vesistöalueella, hyydetulvariskiä minimoidaan Oulujokivarressa

9.12.2020

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset tiedottavat Oulujoen vesitilanteesta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hyydetulvariskin minimointi Oulujoen virtaamia pienentämällä nostaa todennäköisesti vedenpintaa Oulujärvessä sekä sen yläpuolella olevissa järvissä.

Avaa

Kansallisen vesihuoltouudistuksen visio ja toimenpideohjelma lausunnoille

8.12.2020

Suomessa aloitetaan vuonna 2021 kansallinen vesihuoltouudistus. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille uudistuksen vision sekä toimeenpano-ohjelman luonnoksen. Luonnoksessa on listattu vesihuollon kymmenen keskeisintä kehittämistarvetta lähivuosille.

Avaa

Metsätalouden suojavyöhykkeiden mallintamiseen uusi työkalu (Pirkanmaa)

7.12.2020

Metsätalouden suojavyöhykkeiden mitoitukseen ja sijoittamiseen maastoon on valmistunut uusi työkalu. Pirkanmaalle suunnatun mallin on rakentanut Suomen Metsäkeskus Pirkanmaan ELY-keskuksen tilauksesta. Työkalua voivat käyttää mm. tahot,

Avaa

Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeuspalvelu on uudistunut

25.11.2020

Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen vedenkorkeuspalvelu on uudistunut. Uudistuneesta palvelusta on saatavilla ennuste- ja havaintokuvaajia merivedenkorkeuden mittausasemille, joita rannikollamme on 14 kappaletta. Uudistunut vedenkorkeuspalvelu on osoitteessa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus.

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjalaisjoet korkealla, pääosin vedenpintojen nousu on pysähtymässä (Pohjalaismaakunnat)

20.11.2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 20.11.2020. Tämän viikon aikana on saatu runsaita sateita varsinkin Pohjanmaan rannikolla, Keski-Pohjanmaalla ja Kauhajoen suunnalla. Useat joet ovat

Avaa

Logo ELY-keskus

Sateet nostavat vedenpintoja erityisesti Vaasan pohjoispuolisissa vesistöissä

18.11.2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 18.11.2020. Tämän viikon suurimmat sateet kohdistuvat todennäköisesti Vaasan pohjoispuolisiin jokilaaksoihin. Tämän viikon aikana sadetta voi kertyä yli 50

Avaa

Vesiensuojelun tehostamisohjelman uusi tutkimus selvittää, voidaanko maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta vähentää kaksitasouomien avulla

11.11.2020

Vesiensuojelun tehostamisohjelman uudessa Valumavesi-hankkeessa etsitään menetelmiä vähentää pelloilta ja talousmetsistä vesistöihin huuhtoutuvaa kuormitusta. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti kaksitasouomat. Kaksitasouomissa tulvatasanteet pidättävät osan uomassa kulkevan veden

Avaa

Logo ELY-keskus

Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja sateinen

6.11.2020

Lokakuu oli yli kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Erityisesti kuukauden alku ja loppu olivat lämpimiä. Lähes koko maakuntamme sai ensilumen kuukauden puolivälissä. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu

Avaa

Lokakuun vesitilannekatsaus: Syyssateet toivat pieniä tulvia mukanaan (Pohjalaismaakunnat)

4.11.2020

Lokakuun sateet saivat pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenpinnat vähitellen nousuun. Lokakuun lopulla satoi runsaasti. Kolmen vuorokauden 25. – 27.10.2020 yhteenlaskettu sademäärä oli Pohjanmaan rannikolla monin

Avaa

Alkuviikon sateet ja tulvat ennakoituja pienempiä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla

3.11.2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 3.11.2020. Maanantain ja tiistain välinen sade jäi osin ennakoitua pienemmäksi. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella satoi keskimäärin 15–25 mm

Avaa

Haapaveden Haapajärven säännöstelyn kehittämiselle haetaan lupaa

2.11.2020

Haapajärven vedenkorkeutta säännöstellään Haapakosken säännöstelypadolla. Säännöstelyn tarkoituksena on Haapajärven ylävirran puolella olevan tulva-alueen vapauttaminen haitallisista vedenkorkeuksista. Haapajärvelle on valmistunut Vesilain 18 3 a § mukainen

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus

30.10.2020

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.10.2020 vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34.  Pinta on nyt noussut 27 cm kuukaudessa ja nyt taso on 40 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon.

Avaa

Rannikon jokien virtaamat nousivat kevättulvatasolle (Pohjalaismaakunnat)

28.10.2020

Pohjanmaan rannikon joet nousivat tiistain aikana keskimääräisen kevättulvan tasolle ja osin ylikin. Tulvavedet levisivät paikoin pelloille ja metsiin. Vesi haittasi myös muutamien pienempien teiden käyttöä.

Avaa

Logo ELY-keskus

Vaasan eteläpuoleiset joet lähellä tulvakorkeuksia

28.10.2020

Kolmen vuorokauden 25.–27.10.2020 (sunnuntai–tiistai) sademäärät ovat monin paikoin Pohjanmaan rannikkoalueella 40–50 mm, mikä vastaa lähes keskimääräistä kuukauden sademäärää.  Koska sadetta on tullut melko paljon jo

Avaa

Tulvia odotettavissa Pohjois-Pohjanmaan jokivesissä

28.10.2020

Viime päivien ja viikkojen lumi- ja vesisateiden vuoksi Pohjois-Pohjanmaan jokivesissä on odotettavissa tulvia lähipäivinä. Useassa joessa vesimäärä ja vedenkorkeus ylittää moninkertaisesti ajankohtaan nähden keskimääräiset tasot.

Avaa

Logo ELY-keskus

Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitason tuntumassa

27.10.2020

Pintavedet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa tai jonkin verran ajankohdan keskitasoa alempana. Myös jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskiarvoja. Suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet

Avaa

Logo ELY-keskus

Syyskuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi

14.10.2020

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuu oli keskilämpötilaltaan Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista lämpimämpi. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli 1-2 astetta. Viimeksi syyskuu oli keskimääräistä kylmempi vuonna 2008.

Avaa

Miten sisävesien kalankasvatuslaitosten ravinnekuormitusta voitaisiin vähentää?

9.10.2020

Suomen sisävesialueen kalankasvatus on pysynyt melko samanlaisena vähintään viimeiset pari vuosikymmentä. Vaikka kiertovesikasvatus on yleistynyt, perinteisemmille sisävesien kalankasvatuslaitoksille on myönnetty pikemminkin pienempiä ympäristölupia kuin ennen.

Avaa

Logo ELY-keskus

Kuivan maaperän vuoksi viimeaikaiset sateet eivät ole näkyneet vesistöissä (Pirkanmaa)

9.10.2020

Tällä hetkellä erittäin kuiva maaperä on imenyt viimeaikaiset sateet, minkä vuoksi sateet eivät ole vielä vaikuttaneet järvien vedenkorkeuksiin. Kasvukauden loputtua ja maaperän vesivarastojen täytyttyä sateet

Avaa

Uutta tietoa vesi.fi-palvelussa. Ahti-hahmo.

Vesi.fi:n karttapalvelusta näkee nyt myös historiatietoja vesitilanteesta

7.10.2020

Vesi.fi:n karttapalvelua on täydennetty mahdollisuudella ladata myös historiadataa. Karttapalvelusta näkee kätevästi, miten vaikkapa järven vedenkorkeus tai pintaveden lämpötila on kehittynyt. Järven vedenkorkeus kiinnostaa ranta-asukkaita. Vesi.fi-karttapalvelu

Avaa

Logo ELY-keskus

Syyskuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat vedenkorkeuksia ja paikoin samensivat jokivesiä (Pohjalaismaakunnat)

6.10.2020

Syyskuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satoi paikoin erittäin runsaasti ja rankasti. Sateiden seurauksena vedenkorkeudet nousivat, mutta edelleen kuivan kevään ja kesän vaikutukset näkyvät järvissä ja joissa.

Avaa

Raahen alueen säännösteltyjen vesien säännöstelykäytäntöjä kehitetään – hankkeen pohjaksi toivotaan käyttäjien näkemyksiä kehittämistarpeista

30.9.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy ovat käynnistäneet Raahessa kehittämishankkeen, joka koskee vedenkorkeuksien säännöstelyä Haapajärven tekojärvessä sekä merestä padotuissa Siniluodonlahdessa ja Kuljunlahdessa sekä

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.9.2020

24.9.2020

Syyskuussa on satanut paljon. Nyt ennuste on sen suuntainen, että viime syksyn kaltaista haitalliseksi koettua vedenpintojen laskua ei syksyn edetessä tapahdu. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla

Avaa

Hanasta lasketaan juomavettä kädessä olevaan lasiin.

Vesihuollon tietojärjestelmä tarjoaa kätevän työkalun vesiosuuskunnille

22.9.2020

Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) on ollut toiminnassa kohta viisi vuotta. Viemällä tietonsa VEETIin vesihuoltolaitokset voivat täyttää lain vaatiman raportointivelvollisuuden. Erityisesti pienet vesihuoltolaitokset voivat hyötyä palvelusta monella

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta Pirkanmaalla

17.9.2020

Sinilevien määrä Pirkanmaalla on hieman vähentynyt viime viikosta. Viikolla 37 runsaasti sinilevää havaittiin Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Vähän sinilevää havaittiin Pälkäneellä Mallasveden Pakanrannassa, Kangasalan

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta Pirkanmaalla

10.9.2020

Sinilevien määrä Pirkanmaalla on hieman vähentynyt viime viikosta. Viikolla 37 runsaasti sinilevää havaittiin Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Vähän sinilevää havaittiin Pälkäneellä Mallasveden Pakanrannassa, Kangasalan

Avaa

Logo ELY-keskus

Hangasmäessä 10.-17.8.2020 sattuneen jätevesivuodon ympäristövaikutuksia selvitetty (Kanta-Häme)

8.9.2020

Pintavesitulosten perusteella jätevesivuodon pintavesivaikutukset jäivät pääasiassa Otusojan alueelle. Pintavesinäytteitä otettiin 19.8. ja 23.8. Otusojasta sekä Eteläistenjärvestä. 19.8. Otusojan yläjuoksulla vuodon alapuolella jätevesivaikutus oli selvästi havaittavissa

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjois-Karjalan elokuun vesitilanne

7.9.2020

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa puolisen astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin elokuun keskilämpötilaksi 14,4 astetta, kun se tavallisesti on 13,7 astetta. Vastaavasti

Avaa

Logo ELY-keskus

Ehdota Kokemäenjoen vesistöalueen vuoden 2020 vesitekoa!

3.9.2020

Vaikuta ja ehdota Vuoden vesiteko -kunniamaininnan saajaa vuodelle 2020! Kuka tai mikä taho on tehnyt Kokemäenjoen vesistöalueella mielestäsi tärkeän, joko pienen tai suuren teon vesistöjemme

Avaa

Vesa Kettunen, Pohjoismaiden myyntijohtaja, Kemira

Luotamme vesijohtoveteen, mutta emme tunne sen tuotantoa

3.9.2020

Tänä keväänä, yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa, tutkimme Kemiralla suomalaisten kuluttajien asenteita ja tietämystä liittyen vesijohtoveteen. Tutkimukseen osallistui      1 040 suomalaista. Tuloksista korostuu tarve käydä

Avaa

Kuva: Kiertojoki ennen vaellusesteiden poistoa. Pasi Perämäki, Keski-Suomen ELY-keskus.

Kiertojoen vaellusesteitä poistettiin Rutalahdella (Keski-Suomi)

1.9.2020

Joutsan Rutalahdella virtaavalla Kiertojoella poistettiin kalojen vaellusesteitä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja UPM:n yhteishankkeessa. Vedenlaatu joessa on hyvä ja vaelluskalojen menestyminen on nyt täysin mahdollista. Rutajärven pohjoispäähän

Avaa

Logo ELY-keskus

Elokuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat virtaamia vain hetkellisesti elokuun alussa (Pohjalaismaakunnat)

1.9.2020

Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat myös elokuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet heinä-elokuun vaihdetta lukuun ottamatta keskimääräistä pienempiä. Elokuun alun sateet nostivat hetkellisesti

Avaa

Valtakunnallisen leväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2020

28.8.2020

Sinilevätilanne on kuluneena kesänä ollut vaihteleva sekä sisävesillä että merialueilla. Sinilevähavaintojen määrä noudatti kesä−elokuun aikana varsin tiiviisti sääolosuhteita. Järvillä, rannikolla ja saaristossa sinileväkesä alkoi tavanomaista

Avaa

Sinileväkesä rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)

28.8.2020

Levähavaintoja Kaakkois-Suomen järvillä on vähän myös tällä viikolla. Sisämaan vakiohavaintopaikoista vain Lappeenrannan Haapajärvellä on edelleen havaittu sinilevää. Muilta havaintopaikoilla on saatu vain vähän havaintoja ja

Avaa

Sinilevähavaintoja Pohjalaismaakunnissa (Pohjalaismaakunnat)

28.8.2020

Tämä on toistaiseksi kesän viimeinen levätiedote, mutta sinilevätilannetta seurataan edelleen syyskuussa ja havainnot tallennetaan kaikille avoimeen Järvi-meriwikiin (www.jarviwiki.fi). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus seuraa levätilannetta 27 virallisella havaintopaikalla

Avaa

Logo ELY-keskus

Iso- ja Vähä-Allasjärven vedenpintaa lasketaan tilapäisesti kunnostusta varten (Etelä-Pohjanmaa)

28.8.2020

Iso- ja Vähä-Allasjärven (Alavus) säännöstelyn muutokseen ja järvien kunnostushankkeeseen kuuluva järvien tilapäinen vedenpinnan laskeminen aloitetaan syyskuussa. Vedenpinnan lasku helpottaa järven rantojen kunnostusta. Järvien vedenpinta nostetaan

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevät hieman vähentyneet Lounais-Suomen alueella

27.8.2020

Kuluneen viikon epävakaiset säät ovat hillinneet sinilevien esiintymistä ja Lounais-Suomen merialueilla levät ovat vakioseurantapaikoilla hieman vähentyneet. Sisävesialueilla havaintopaikkakohtaiset levätilanteet ovat osin muuttuneet, mutta kokonaisuudessaan sinilevätilanne

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.8.2020 (Pohjois-Savo)

27.8.2020

Vedenpinnat edelleen matalalla Kallaveden vedenpinta on noin 15 cm ajankohdan keskimääräisen korkeuden yläpuolella, tasossa NN+81,55 m. Viime vuonna samaan aikaan vedenpinta oli alhaalla, tasossa NN

Avaa

Logo ELY-keskus

Pirkanmaan sinilevätilanne maltillinen

27.8.2020

Viikolla 35 Pirkanmaalla havaittiin vähän sinilevää seitsemällä leväseurantapaikalla. Levähavaintoja tehtiin Kyrösjärven Hämylänlahdella (Ikaalinen), Houhajärvessä (Sastamala), Pyhäjärven Lehtiniemessä (Nokia), Kranstolpan uimarannassa (Pirkkala) ja Vesilahden Kirkonkylän rannassa

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevissä vähäistä runsastumista Lounais-Suomen alueella

21.8.2020

Lounais-Suomen vakiohavaintopaikkojen sinilevätilanne on jatkunut pääsääntöisesti edellisten viikkojen kaltaisena, mutta paikoittain levät ovat kuluneella viikolla runsastuneet. Lämpimät ja tyynet säät ovat saaneet leväesiintymiä nousemaan pintaan,

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevähavainnot Pirkanmaalla nousussa

21.8.2020

Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat runsastuneet viikolla 34 säiden pysyessä lämpiminä ja sateettomina. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvellä. Vähäisiä sinilevähavaintoja on tehty Ikaalisissa Kyrösjärven Toivolansaaren

Avaa

Pohjalaismaakunnissa on myös tällä viikolla havaittu sinilevää

21.8.2020

Viikolla 34 Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevista ELY-keskuksen virallisista levähavainnointipisteistä sinilevää havaittiin sisävesillä hieman Kuortaneenjärvellä ja Ähtärinjärven Suninsalmella. Rannikkoalueella levää havaittiin Lilla Tjärubådanin, Märaströmmenin ja

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 20.8.2020: Avomeren laajat sinileväesiintymät lieventyneet, järvillä ja rannikolla sinileväesiintymät paikoin lisääntyneet

20.8.2020

Avomerialueilla Suomenlahdella ja Selkämerellä on edelleen havaittavissa sinileväesiintymiä, mutta ne eivät ole yhtä voimakkaasti näkyvissä kuin aiemmin. Saaristo- ja rannikkoalueilta sinilevähavaintoja on ilmoitettu ajankohtaan nähden

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 13.8.2020: Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä

13.8.2020

Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä. Viime viikolla vallinnut lämmin ja tyyni sää on nostanut sinileväkukintoja pintaan. Avomerialueilla havaittiin viime viikonloppuna paikoin runsaita

Avaa

Sinileväesiintymiä Pohjalaisvesistöissä

13.8.2020

Sinilevää on havaittu viikolla 33 monin paikoin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteillä. Myös tämän kesän sinileväkukinnat ovat noudattaneet totuttua kaavaa sen suhteen, että esiintymät ovat

Avaa

Logo ELY-keskus

Useilla Hämeen seurantapaikoilla havaittu sinilevää veden pinnalla

13.8.2020

Kuluvalla viikolla havaittiin sinilevää kuudella valtakunnallisessa leväseurannassa olevalla järvellä Hämeessä. Vain Loppijärven seurantapaikalla levää oli runsaasti pinnalla. Hämeenlinnassa Vanajavedellä ja Alajärvellä havaittiin vähäinen esiintymä, samoin

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevätilanne Lounais-Suomen sisävesissä viime viikon kaltainen, Selkämerellä tilanne heikentynyt

13.8.2020

Lounais-Suomen vakiohavaintopaikkojen sinilevätilanteessa ei kuluneella viikolla ole tapahtunut suuria muutoksia. Sisävesialueilla levätilanne on hyvin edellisviikon kaltainen. Merialueilla havaintoja on tehty osin uusilla havaintopaikoilla ja satelliittikuvien

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 6.8.2020: Merialueilla vallitsee tyypillinen loppukesän sinilevätilanne, järvillä yhä tavanomaista vähemmän levää

6.8.2020

Elokuun ensimmäisellä viikolla sinilevätilanne on merialueilla ajankohtaan nähden tyypillinen. Valtakunnallisessa leväseurannassa sinilevähavaintoja on tehty erityisesti lounaissaaristossa, Selkämeren ja Merenkurkun rannikoilla sekä pääkaupunkiseudulla. Järvillä levää on

Avaa

Logo ELY-keskus

Lounais-Suomen sinilevätilanteessa ei suuria muutoksia, havainnot pääasiassa vähäisiä

6.8.2020

Lounais-Suomen merialueilla sinilevätilanne jatkuu tasaisena. Paikoin levät ovat vähentyneet, mutta havaintoja on tehty myös uusissa paikoissa. Sisävesialueilla sinilevähavaintoja on tehty hieman useammalla paikalla kuin viime

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevähavainnot Pirkanmaalla hieman nousussa (Pirkanmaa)

6.8.2020

Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet hieman viime viikon tilanteesta. Runsaasti sinilevää havaittiin viikolla 32 Kangasalan Kirkkojärvessä. Vähän sinilevää on havaittu Nokian Tottijärvessä, Sastamalan Houhajärvessä, Pyhäjärvessä

Avaa

Logo ELY-keskus

Heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista sateisempi ja viileämpi

6.8.2020

Pohjois-Karjalan vesistössä useimpien järvien ja jokien vesitilanne on ajankohtaan nähden varsin tavanomainen. Heinäkuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen verrattuna keskimääräiseen heinäkuun sadantaan, mutta kun alkukesä oli

Avaa

Hydrobiologi Heini-Marja Hulkko Hämeen ELY-Keskus

Järvissä on paljon muutakin kuin vettä

5.8.2020

Vesissä on ihmiselle ensisilmäyksellä näkymätön eliömaailma, johon kuuluu suunnattoman paljon erilaisia otuksia, joilla kaikilla on oma merkityksensä. Järvi on eliöiden kolmiulotteinen koti, jonka kaikissa kerroksissa

Avaa

Heinäkuun vesitilannekatsaus: Joet vähävetisiä, järvet normaalia alempana, Merenkurkussa sinilevää (Pohjalaismaakunnat)

31.7.2020

Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat heinäkuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet pieniä. Heinäkuun lopun sateet nostivat etenkin rannikon jokien pienten virtaamia, mutta Etelä-

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevätilanne yhä rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla

30.7.2020

Vakiohavaintopaikoista edelleen vain Lappeenrannan Haapajärvellä sekä ulkomerialueella Haapasaaren ympäristössä on runsaasti levää. Muilla havaintopaikoilla todetut levämäärät ovat olleet vähäisiä tai levää ei ole havaittu lainkaan.

Avaa

Logo ELY-keskus

Lounais-Suomen merialueilla sinilevää veteen sekoittuneena, sisävesialueilla levätilanne vakaa

30.7.2020

Kuluneen viikon sinilevätilanne Lounais-Suomen alueella on pysynyt pääosin edellisviikkojen kaltaisena. Merialueilla levää on vaihtelevissa määrin etupäässä veteen sekoittuneena, mutta tyynillä paikoilla pintakukintojakin esiintyy. Sisävesialueilla on

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 30.7.2020: Merialueilla sinilevätilanne ajankohtaan nähden tyypillinen, järvillä keskimääräistä vähemmän sinilevää

30.7.2020

Merialueilla sinilevien määrä on heinä-elokuun vaihteelle tyypillisesti kasvanut, mutta tuulinen sää on pitänyt sinilevät viime viikon tapaan pääosin veteen sekoittuneena. Laajoja pintaesiintymiä ei ole havaittu.

Avaa

Logo ELY-keskus

Kesäkuun vesitilannekatsaus: Vähäsateinen ja lämmin sää on laskenut järvien, jokien ja pohjaveden pinnat tavanomaista alemmalle tasolle (Pohjalaismaakunnat)

23.7.2020

Pohjalaismaakunnissa jokien virtaamat olivat kesäkuussa 2020 ajankohtaan nähden hyvin pieniä. Luonnonjärvien ja tekojärvien pinnat laskivat jo kesäkuun aikana loppukesälle tyypillisille tasoille. Monet alueen säännöstellyistä järvistä

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevää havaittu pohjalaisvesistöissä

23.7.2020

Viikolla 30 sinilevää on havaittu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen levähavainnointipisteillä. Tällä viikolla valtakunnallisen leväseurannan havainnointipisteillä levää tavattiin hieman Lappajärven Kivitipun edustalla, Västra Gloppetin rannikkoalueella Storbådanissa (Vöyri) ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Lounais-Suomen sinilevätilanne pysynyt edellisviikon kaltaisena

23.7.2020

Kuluneella viikolla Lounais-Suomen sinilevämäärät ovat pysyneet pääosin edellisen viikon tasolla. Viileä sää on rauhoittanut levien kasvua ja voimakkaat tuulet ovat hajottaneet yhtenäiset levälautat. Meri- ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevää yhä vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)

23.7.2020

Runsaita levähavaintoja on ollut Kaakkois-Suomen järvillä vähän myös tällä viikolla. Vakiohavaintopaikoista vain Lappeenrannan Haapajärvellä on runsaasti levää. Muilla havaintopaikoilla todetut levämäärät ovat olleet varsin vähäisiä.

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 23.7.2020: Järvillä hieman viime viikkoa enemmän sinilevää, merialueilla levä sekoittuneena vedessä

23.7.2020

Sinilevää on havaittavissa sekä merialueilla että sisävesillä. Sinilevät ovat tällä hetkellä Suomen läheisillä merialueilla pääosin veteen sekoittuneena. Rannikkomerialueiden sinilevähavainnoista suurin osa on Suomenlahden, Saaristomeren ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Levähavainnot runsastuneet Lounais-Suomessa lämmenneen sään seurauksena

16.7.2020

Sinilevähavaintojen määrä Lounais-Suomessa on kuluneella viikolla kääntynyt kasvuun lämmenneiden ja aurinkoisten säiden seurauksena. Merialueilla levähavainnot ovat vähäisiä, mutta sisävesialueilla on tehty myös erittäin runsaita sinilevähavaintoja.

Avaa

Sinilevää havaittu vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)

16.7.2020

Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä tälläkin viikolla, runsaita levähavaintoja on ollut vain Lappeenrannan Haapajärvellä. Sinilevien määrä on  vesistöissä yleensä runsaimmillaan heinäkuun lopulla

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 16.7.2020: Sinilevien määrä on runsastunut sekä merialueilla että sisävesillä

16.7.2020

Sekä merialueilla että järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän, joskin vertailussa aikaisempiin vuosiin levähavaintoja on edelleen keskimääräistä vähemmän. Sinilevien määrä on tavallisesti suurimmillaan heinäkuun lopulla

Avaa

Sateet ovat nostaneet vedenpintoja Hämeessä

15.7.2020

Viimeisen kahden viikon aikana runsaat sateet ovat nostaneet jokien ja järvien vedenkorkeuksia tai ainakin hidastaneet merkittävästi kesälle tyypillistä vedenkorkeuden laskua. Kevät ja alkukesä olivat Hämeessä

Avaa

Logo ELY-keskus

Viileä sää rauhoittanut sinilevätilannetta Lounais-Suomessa

9.7.2020

Sinilevähavaintojen määrä Lounais-Suomessa on vähentynyt viileän, sateisen ja tuulisen sään seurauksena. Meri- ja sisävesialueilla on tehty etupäässä vähäisiä sinilevähavaintoja. Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla on tehty

Avaa

Sinilevätilanne rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)

9.7.2020

Tuulinen ja sateinen sää on viilentänyt ja sekoittanut vedet ja sinilevätilanne on rauhoittunut. Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä, lukuun ottamatta Lappeenrannan Haapajärveä,

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 9.7.2020: Sinilevätilanne on maltillinen sekä sisävesillä että merialueilla

9.7.2020

Sinilevätilanne on jatkunut rauhallisena sekä sisävesillä että merialueilla. Tuulinen ja pilvinen sää on edelleen kuluvalla viikolla hillinnyt leväesiintymiä, ja epävakaan sään jatkuessa sinilevien pintakukintojen runsastumisen

Avaa

Tue vesihuollon kehittämistä – vastaa kyselyyn!

8.7.2020

Läntisen Suomen alueelle laaditaan yhteinen, vuoteen 2050 ulottuva vesihuoltostrategia, joka kattaa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Hankkeen tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä

Avaa

Virtaa vesistökunnostukseen hankkeen tunnuskuva kaloja vedessä.

Rahoitushaku vesiensuojelun tehostamiseen aukeaa syksyllä (Kaakkois-Suomi)

7.7.2020

Oletko suunnitellut lähivesiesi kunnostusta? Onko sinulla ajatus vesistökunnostushankkeesta, mutta kumppanit ja rahoitus uupuvat? Nyt on aika toimia! Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman

Avaa

Sinilevää havaittu vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)

2.7.2020

Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä tällä viikolla, runsaita levähavaintoja on ollut vain Iitin Urajärvellä ja Lappeenrannan Haapajärvellä. Pintaveden lämpötilat ovat 20 asteen

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevämäärät viime viikon tasolla Lounais-Suomessa

2.7.2020

Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt viime viikon tasolla kovista tuulista ja sateista huolimatta. Tuulet ovat saaneet sinilevälautat sekoittumaan veteen, mutta levää on paikoin yhä runsaasti.  Suurin

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 2.7.2020: Sinilevätilanne rauhoittunut sekä merialueilla että sisävesillä

2.7.2020

Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla on havaittu viime viikkoa vähemmän sinilevää. Tuulinen ja pilvinen sää on hillinnyt sinilevän pintakukintojen esiintymistä merialueilla ja sisävesillä. Sinilevät voivat kuitenkin runsastua

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta (Pirkanmaa)

2.7.2020

Sinilevää havaittiin viikolla 27 Pirkanmaalla neljällä valtakunnallisella havaintopaikalla. Valtakunnallisessa leväseurannassa on mukana 43 havaintopaikkaa Pirkanmaalla. Vielä viime viikolla levää havaittiin yhdellätoista havaintopaikalla. Järviwikin Leväbarometrin mukaan

Avaa

Virtaa vesistökunnostukseen hankkeen tunnuskuva kaloja vedessä.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitushaku aukeaa syksyllä (Pirkanmaa)

30.6.2020

Kaipaako lähivetesi kunnostustoimia? Onko sinulla mielessä vesistökunnostushanke, mutta kumppanit ja rahoitus uupuvat? Nyt on aika toimia! Ympäristöministeriön aloittama vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevähavainnot lisääntyneet Lounais-Suomen merialueilla

26.6.2020

Sinilevähavaintojen määrä on kasvanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla Lounais-Suomessa. Vakioseurantapaikoilta tulleiden havaintojen sinilevämäärät ovat kuitenkin pääosin pysyneet vähäisinä. Myös sisävesillä on tehty muutama sinilevähavainto. Merialueilla Varsinais-Suomen

Avaa

Sinilevät runsastumassa Kaakkois-Suomen vesillä (Kaakkois-Suomi)

26.6.2020

Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat lisääntyneet ja joillain paikoilla levämäärä on todettu alkuviikolla jopa runsaiksi. Erittäin runsaasti sinilevää on havaittu ainakin Iitin Urajärveltä. Myös

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 25.6.2020: Sinilevän määrä lisääntynyt merialueilla ja sisävesillä

25.6.2020

Sinileviä on havaittu viime viikkoa enemmän sekä merialueilla että sisävesillä. Kesäkuun lämmin ajanjakso on lämpöaallolle tyypillisesti edesauttanut sinilevien runsastumista. Lämpimän sään jatkuessa sinilevien pintaesiintymät voivat

Avaa

Ensimmäiset viralliset sinilevähavainnot on raportoitu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

25.6.2020

Viikolla 26 Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla sijaitsevilla ELY-keskuksen levähavainnointipisteillä havaittiin kesän ensimmäiset sinileväesiintymät. Valtakunnallisilla levähavainnointipisteillä sinilevää havaittiin hieman sekä Ähtärinjärvellä että Kuortaneenjärvellä. Lämmenneet pintavedet

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevät runsastuneet hieman Pirkanmaan vesistöissä

25.6.2020

Pirkanmaalla havaittiin viikolla 26 sinileviä 11 valtakunnallisella leväseurantapaikalla. Runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvessä ja Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa.  Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä Lempäälän Lempoisten uimalassa, Pirkkalan

Avaa

Logo ELY-keskus

Pintaan kohonnutta sinilevää havaittu muutamilla Hämeen seurantapaikoilla

25.6.2020

Viikolla 26 havaittiin vähäinen sinileväesiintymä Vesijärven kaikilla kolmella seurantapaikalla, Kymijärvellä Karistossa ja Hattulassa Vanajaveden rannassa. Juhannuksen jälkeisen viikon tuuleton säätyyppi on otollinen vanhenevan sinilevän pintaan

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.6.2020 (Pohjois-Savo)

25.6.2020

Järvien vesipinnat ovat vielä suhteellisen hyvällä tasolla, mutta kuivuuden jatkuminen tarkoittaa vesitilanteen huononemista koko Pohjois-Savossa.  Jos kesäkuun tyyppinen suursäätila jatkuu vielä heinäkuun, vedenpinnat laskevat useissa

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 18.6.2020: Juhannusviikolla sinileväesiintymät runsastuneet

18.6.2020

Juhannusviikolla sinilevää on alkanut esiintyä lisääntyvissä määrin sekä järvillä että Etelä- ja Lounais-Suomen merialueilla. Kesäkuun poikkeuksellisen lämpimät ilmat ovat aikaistuttaneet sinileväesiintymiä paikallisesti järvillä, kun taas merialueilla

Avaa

Järvisätkimen massaesiintymistä tehty havaintoja Längelmäveden reitillä

18.6.2020

Pirkanmaan ELY-keskukseen on tullut kesäkuun aikana useita havaintoja järvisätkimen (Ranunculus schmaulhausenii) poikkeuksellisen runsaista kukinnoista Längelmäveden reitin suurilla järvillä. Tähän mennessä havaintoja on tehty Längelmäveden, Vesijärven,

Avaa

Uimari lähtee uimaan laiturilta.

Juhannusviikon sinilevätilanne rauhallinen Lounais-Suomessa

18.6.2020

Vaikka juhannusviikolla on ollut kesäisen lämmintä ja sen myötä myös vesistöjen lämpötilat nousseet, ei se ole vielä merkittävästi näkynyt Lounais-Suomessa sinileväesiintymien runsastumisena. Sinilevää on havaittu

Avaa

Sami Soosalu

Vesistöjen vedenkorkeusmittausten kahdennus auttaa varautumaan tulviin

18.6.2020

Lapin poikkeuksellinen tulvakevät on vihdoin ohi. Monella eri Lapin vesistöalueella vedenkorkeus nousi lähelle ennätyskorkeuksia ja vahinkoraja ylittyi Rovaniemellä. Tulvakeskuksen eri toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä ja suurella

Avaa

Logo ELY-keskus

Ensimmäiset sinilevähavainnot Pirkanmaalla

18.6.2020

Pirkanmaalla havaittiin viikolla 25 ensimmäiset sinilevähavainnot valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla. Runsaasti sinilevää havaittiin Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa.  Vähän sinilevää havaittiin Nokian Tottijärvellä, Sastamalan Houhajärvellä, Valkeakoskella Mallasveden Tyrynlahdella ja

Avaa

Puita suolla

Ojasyvyyden vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuone­kaasu­päästöihin metsätalous­maalla tutkitaan Pudasjärvellä

16.6.2020

Turvemaiden metsien käyttöön etsitään kestäviä ratkaisuja. EU-rahoitteisen TurVI-hankkeen tavoitteena on suometsien puutuotannon turvaaminen, vesiensuojelun kehittäminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä siihen sopeutuminen. Eri syvyisistä ojista hankitaan tutkimuksellista

Avaa

Järvi ja männikköä.

Uudet suuntaviivat maa- ja metsätalouden vesitaloudelle: luonnonmukaiset menetelmät käyttöön ja lisää yhteistyötä

16.6.2020

Uudessa vesistrategiassa määritellään vesitalouden suuntaviivat. Vesirakentamisen suunnittelussa hyödynnetään paikkatietotyökaluja ja toimenpiteiden toteutuksessa luonnonmukaisia menetelmiä. Valuma-alueella panostetaan eri toimijoiden yhteistyöhön. Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa

Avaa

Ely-keskus logo

Lounais-Suomen sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena

15.6.2020

Kuluneella viikolla Lounais-Suomen sinilevätilanne on pysynyt pääosin edellisen viikon kaltaisena, vaikka lämpimät ja aurinkoiset säät ovat jatkuneet. Sisävesillä ei toistaiseksi olla havaittu sinilevää, mutta merialueilla

Avaa

Lämmin alkukesä luo otolliset puitteet hyytelösammaleläimen esiintymiselle

15.6.2020

Kesä on alkanut melko lämpimänä ja järvivesien lämpötila noussut tasolle, joka alkaa olla suotuisaa hyytelösammaleläimen (Pectinatella magnifica) esiintymiselle. Hyytelösammaleläin on sisävesien vieraslaji, joka esiintyy runsasravinteisissa

Avaa

Lapin ELY-keskus: Karesuvanto 9.6.2020 tulvan ollessa huipussaan

Lapin tulvat ovat ohi ja vedenkorkeudet laskussa

12.6.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin pitkäkestoinen tulvakevät on vihdoin päättymässä ja on aika poistaa rakennuksia suojaavat tilapäiset tulvasuojelurakenteet. Muonionjoella tulvahuippu oli tiistaina ja Tornionjoella

Avaa

Kesän 2020 leväseuranta alkoi Keski-Suomessa

12.6.2020

Valtakunnallinen ja maakunnallinen kesän 2020 leväseuranta on käynnistynyt. Keski-Suomen järvien viikoittaisissa seurantapaikoissa ei ole toistaiseksi havaittu sinilevää. Keski-Suomessa viikoittaista seurantaa jatketaan 14:llä järvellä ympäri maakuntaa.

Avaa

Ely-keskus logo

Sinilevätilanne on rauhallinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

12.6.2020

Viikolla 24 ei ole havaittu sinileväesiintymiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteillä. Pintaveden lämpötilat ovat tällä hetkellä ajankohdalle tyypillisiä. Viikolla 24 ei ole havaittu sinileväesiintymiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteillä.

Avaa

Ely-keskus logo

Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä

12.6.2020

Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä viikolla 24. Yleisöhavainto sinileväesiintymästä oli kirjattu Järviwikiin Näsijärven Luhtaanrannasta. Veden paha haju voi viitata leviin Monet levät kuten

Avaa

Ely-keskus logo

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi Hämeessä, seurantapaikkoihin yksi muutos (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

12.6.2020

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki -verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin. Seurannan ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Hämeen seurantapaikalla ei havaittu sinilevää

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 11.6.2020: Sekä merialueilla että järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet

11.6.2020

Sinilevätilanne ei ole merkittävästi muuttunut viime viikosta, eteläisessä Suomessa sekä merialueilla että järvillä havainnot ovat vain hieman lisääntyneet. Kaikkien havaintojen kohdalla on kyse vähäisistä määristä

Avaa

narijärvi Seitalaassan säähavaintoasemalla 8.6.2020 (kuva: Ilmatieteen laitos)

Sateet eivät pahentaneet tulvatilannetta – Tornionjoella tulvahuippu loppuviikosta, muualla vedenpinnat pääosin laskusuunnassa

8.6.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Viikonlopun sateet eivät nostaneet vedenpintoja Lapin vesistöissä ja vedenpinnat ovat laskemassa kohti kesävedenkorkeuksia. Tornionjoella tulvahuippu on loppuviikosta ja Tenojoella virtaamat

Avaa

Logo ELY-keskus

Perhonjoen kalatien toimivuutta tehostetaan (Keski-Pohjanmaa)

8.6.2020

ELY-keskuksen tiedote 4.6.2020 Perhonjoella Sääkskosken kalatien toimivuudessa on ollut puutteita alivirtaamien aikaan.  Myös Kaitforsin voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstelyn on todettu häiritsevän kutuvaelluksella olevia kaloja, ja meritaimen ei

Avaa

Rovaniemen tulvavuosien 1973, 1993 ja 2020 virtaamat lähimmillä havaintoasemilla

Tulvatilanne helpottaa Kemijoella, Ounasjoella ja Ivalojoella – Tornionjoella tulvahuippu ensi viikolla

5.6.2020

Lapin ELY-keskus, Tulvakeskus ja Lapin pelastuslaitos tiedottavat Tornionjoella tulvahuippu on ensi viikolla. Vielä on suuria vedenkorkeuksia muillakin vesistöillä, mutta pääosin vedenpinnat ovat laskemassa kohti kesävedenkorkeuksia.

Avaa

Merialueilla paikoin sinilevää, järvillä ei juurikaan sinilevähavaintoja

5.6.2020

Valtakunnallinen leväkatsaus 4.6.2020: Merialueilla paikoin sinilevää, järvillä ei juurikaan sinilevähavaintoja Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2020 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu paikoitellen

Avaa

Malkakoski tulvii Etelä-Pohjanmaalla

Toukokuun vesitilannekatsaus: Jokien virtaamat selvässä laskussa ja järvien pinnat tavanomaisilla kesätasoilla (Pohjalaismaakunnat)

3.6.2020

Säännösteltyjen luonnonjärvien ja tekojärvien pinnat päätyivät toukokuun aikana lähelle tavanomaisia kesätasoja. Kuortaneenjärven pinta laski toukokuun loppupuolella kesän tavoitetason paikkeille. Myös pitkään korkealla ollut Lappajärven pinta

Avaa

Lapin ELY-keskus: Ounasjoen suiston tulvaa 1.6.2020

Lapin tulvatilanne on rauhallinen – ennustettua suuremmat sateet voivat pahentaa tilannetta

2.6.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Tulvatilanne Lapissa on vähitellen rauhoittumassa. Rovaniemellä vesi on laskenut hieman, mutta se on edelleen vahinkorajan yläpuolella. Tulvan arvioidaan lähtevän alenemaan lähipäivinä.

Avaa

Logo ELY-keskus

Kuusamon seudulla tulvahuippu tällä viikolla, Iijoen tulvat laskussa

2.6.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Kuusamon seudulla järvien tulvahuiput saavutetaan tämän viikon aikana tai seuraavan viikon alussa, koska lumet ovat sulaneet lähes kokonaan.

Avaa

Logo ELY-keskus

Pirkanmaan lauha ja sateinen talvi aikaisti järvien vedenkorkeuksien nousua ja lisäsi fosforikuormitusta

1.6.2020

Viime talvi oli Suomessa hyvin lämmin ja sateinen. Etelä-Suomessa jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet nousivat huippuunsa poikkeuksellisen aikaisin jo maaliskuussa. Runsaat sateet tulivat talven aikana

Avaa

Tulvat lisääntyvät Suomessa, varautumisella pienennetään vahinkoja

29.5.2020

Vahingot tämän kevään tulvista Pohjois-Suomessa voisivat nousta jopa 25 miljoonaan euroon, jos niihin ei olisi ennalta varauduttu. Varautumisella riskejä voidaan vähentää merkittävästi. Ilmasto, sää- ja

Avaa

Lapin ELY-keskus, Rovaniemen Saarenpudas tulvii 29.5.2020.

Lapin tulvatilanne kiihtyy ‒ ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan

29.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Jokien virtaamat ovat eri puolilla Lappia poikkeuksellisen korkealla, ja ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan ensi viikon aikana. Keskimääräisen kevättulvan taso on

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.5.2020 (Pohjois-Savo)

28.5.2020

Kevättulvat jäivät pieniksi koko Pohjois-Savossa. Iisalmen reitin tulvaherkissä järvissä tarvittiin vain puolet juoksutuskapasiteetista pitämään pinnat tulvarajojen alla. Loppujen lopuksi vedenpinnat ovat kuitenkin varsin keskimääräiset ajankohtaan

Avaa

Vesi.fi – uusia palveluja vesitiedon käyttäjille

28.5.2020

Vesi.fi kokoaa yhteen verkkopalveluun tärkeät mittaustiedot veden, lumen ja jään määrästä. Palvelusta voi tarkistaa nyt myös paikallisen vesitilanteen joka puolelta Suomea eri mittauspisteiltä. Viranomaistiedon lähteisiin

Avaa

Tulvavesi nousee lähipäivinä vahinkorajalle Rovaniemellä ja Kittilässä

27.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Rovaniemellä ja Kittilässä vesi nousee lähelle tulvahuippua viikon vaihteessa. Molemmilla alueilla tulvahuippu on pitkä ja kestää todennäköisesti viikon ajan. Kittilässä

Avaa

Iijoen tulvat huipussaan, Kuusamon seudulla tulvahuippu ensi viikolla

26.5.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Lämmenneen sään vuoksi lumen sulaminen on nyt kiihtynyt huippuunsa Iijoen vesistöalueella. Suurin osa Iijoen lumista on sulanut. Tämä

Avaa

Logo ELY-keskus

Lämpöaalto sulattaa Lapin alueen lumet nopeasti – tulvaennätyksiä voi rikkoontua (Lappi)

22.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lappiin saapunut lämpöaalto käynnisti lumen voimakkaan sulamisen. Virtaamat ovat sen seurauksena lähdössä nopeaan nousuun ja tulvahuiput ajoittuvat kesäkuun alkuun tai

Avaa

Logo ELY-keskus

Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista viileämpi ja vähäsateinen

12.5.2020

Vedenpinnat korkealla Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa vajaan asteen verran keskimääräistä viileämpi. Maakunnan sadekertymä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi. Huhtikuun sademäärä oli 31

Avaa

Ely-keskus logo

Lapin tulvahuippujen ennustetaan siirtyvän poikkeuksellisen myöhään kesän kynnykselle

7.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Viileän säätilan vuoksi Lapin tulvahuippujen arvioidaan ajoittuvan poikkeuksellisen myöhäiseen ajankohtaan eli kesäkuulle. Lähes kaikilla alueilla Lapissa tulvahuippujen ajankohta on vasta

Avaa

Tuovilanjoki eli Laihianjoen alaosa huhti-toukokuun vaihteessa 2020. Tänä keväänä joki on pysynyt hyvin uomassaan.

Jokien virtaamat pieniä, järvien pinnat lähestyvät kesätasoja (Pohjanmaa)

6.5.2020

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokien virtaamat ovat yleensä suurimmillaan huhtikuussa, mutta tänä vuonna huhtikuun virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen pieniä. Tänä vuonna suurimmat virtaamat on tähän

Avaa

Oikukkaat talvet lisäävät jäävaurioiden riskiä – laiturit ja venevajat vaarassa

30.4.2020

Viime talvet ovat osoittaneet, että ilmastonmuutos voi lisätä jään aiheuttamia vaurioita. Rantaa vasten puskevilla jäämassoilla on valtava voima. Jäät kääntävät kiviä ja kantoja, murjovat rantarakennelmia

Avaa

Säiden viileneminen siirtää Ii- ja Kuivajokien tulvaa toukokuun lopulle (Pohjois-Pohjanmaa)

30.4.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Pohjois-Pohjanmaalla lämpötilat säilyvät viileänä ja lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan jatkuvan toukokuun alkupuolelle asti.

Avaa

Ely-keskus logo

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.4.2020 (Pohjois-Savo)

29.4.2020

Vedenpinnan korkeudet Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,25. Pinta on laskenut kuukauden aikana 7 cm. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan

Avaa

Ely-keskus logo

Viileä sää siirtänee tulvahuipun touko-kesäkuun vaihteeseen Lapissa

28.4.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Ennätyssuuria tulvia odotettavissa Lapissa lämpötilat säilyvät viileänä ja voimakas lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjavesialueiden rajaaminen ja luokitus Alavudella, Kruunupyyssä ja Seinäjoella on valmistunut (Pohjalaismaakunnat)

23.4.2020

Alavuden, Kruunupyyn ja Seinäjoen pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutosehdotuksiin oli mahdollista esittää hydrogeologisia tietoja kuntakohtaisten kuulemisten aikana. Kuulemisaikojen jälkeen ELY-keskus on käynyt läpi palautteet ja antanut

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tavanomaista suurempiin tulviin Iijoen ja Kuivajoen vesistöalueilla

21.4.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Oulun pohjoispuolisilla vesistöalueilla lunta on huomattavasti keskimääräistä enemmän.  Tulva Ii- ja Kuivajoella tulee olemaan todennäköisesti keskimääräistä suurempi. Tulvavaara

Avaa

Logo ELY-keskus

Pielisen tulvia rajoitetaan poikkeusjuoksutuksin (Pohjois-Karjala)

9.4.2020

Itä-Suomen aluehallintovirasto on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksesta myöntänyt luvan poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksuttamisesta. Juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella on lisätty 100 m3 /s luonnonmukaiseen nähden. Pielisen vedenkorkeus on

Avaa

Ely-keskus logo

Vesitilanne Hämeessä ajankohtaan nähden poikkeuksellinen (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

8.4.2020

Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat laskussa, mutta pysyneet vielä pääosin selvästi ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla. Suuret muutokset pinnankorkeuksissa eivät ole lähiviikkoina todennäköisiä. Tavallisesti järvien vedenpinnat nousevat

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tulviin

3.4.2020

Oulun pohjoispuolisilla vesistöalueilla lunta on huomattavasti keskimääräistä enemmän.  Tulva Kiiminki-, Ii- ja Kuivajoella tulee olemaan todennäköisesti keskimääräistä suurempi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaakin varautumaan kyseisillä alueilla tavanomaista

Avaa

Maaliskuun vesitilannekatsaus: Lumen vähäisyys vaikuttaa pohjalaisjärvien säännöstelyyn, pohjavedet hyvällä tasolla

1.4.2020

Pohjalaismaakunnissa on poikkeuksellisen vähän lunta ja jäätä. Joet ovat keskeisiltä osiltaan jäättömiä ja järvien jääpeite on normaalia ohuempaa ja hauraampaa. Monin paikoin lunta ei ole

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.3.2020 (Pohjois-Savo)

30.3.2020

Vedenpinnan korkeudet Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34.  Pinta on laskenut kuukauden aikana 11 cm. Taso on 43 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan

Avaa

Ely-keskus logo

Kokemäenjoen tulvatilanne helpottaa – vielä yksi poikkeuslupa säännöstelyihin​ (Pirkanmaa)

25.3.2020

Marraskuusta alkanut sateinen talvi ehti aiheuttaa laajoja tulvia Kokemäenjoen keskiosalla. Pirkanmaan suurimmille säännöstellyille järville haettiin useita poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen tilanne ei hankaloidu. Pakkasyöt, kuiva kausi

Avaa

Logo ELY-keskus

Ivalossa varaudutaan kevättulvaan (Lappi)

23.3.2020

Poikkeuksellisen runsasluminen talvi aiheuttaa haasteita kevään tulvatilanteeseen eri puolille Lappia. Lumitilanne Ivalojoen vesistöalueella on ajankohtaan nähden ennätyksellinen. Lumen vesiarvo on hieman yli 250 mm, kun

Avaa

Neljä eriskummallista vuodenaikaa

19.3.2020

Olemme saaneet viime kesästä lähtien todistaa hydrologisessa mielessä eriskummallisia vuodenaikoja. Niin vesien pintalämpötilat, vesistöjen ja pohjavesien vedenkorkeudet kuin lumimäärätkin ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen. Ilmastonmuutoksen myötä

Avaa

Ely-keskus logo

Kokemäenjoen vesistöalueen vaikea vesitilanne on vaatinut poikkeuksellisia toimia (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

10.3.2020

Reilusti keskimääräistä suuremmat sateet ovat saaneet Pirkanmaan järvien vedenkorkeudet nousemaan. Säännöstelyyn on jouduttu hakemaan poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen tulvatilanne ei pahenisi. Tilanne on edelleen hankala, vaikka

Avaa

Logo ELY-keskus

Lauha ja sateinen talvi enteilee kevättulvia (Pohjois-Karjala)

5.3.2020

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa reilut kuusi astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -4,0 astetta, kun se tavallisesti on -10,4 astetta.

Avaa

Helmikuun vesitilannekatsaus: Pohjalaisjoissa kolme tulvahuippua ja pohjavedet korkealla (Pohjalaismaakunnat)

3.3.2020

Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi  koko helmikuun 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Helmikuun aikana pohjalaisjoet ovat olleet kolme kertaa

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.2.2020 (Pohjois-Savo)

27.2.2020

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,45.  Taso on 47 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan juoksutus on täysillä ja avattu lisäksi pienesti Naapuskosken patoa.

Avaa

Kokemäenjoen vesistöalueen vedenpinnat vielä pitkään poikkeuksellisen korkeita (Häme, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

26.2.2020

Kokemäenjoen tulvatilanteeseen ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua, sillä sivujokien virtaamien pienentyessä juoksutuksia on lisättävä Pirkanmaan suurista järvistä. Järvet ovat jopa keskimääräisiä kevättulvia korkeammalla. Marraskuun alusta

Avaa

Ilmastonmuutos ja tulvat

25.2.2020

Ennen talvi, etenkin helmikuu, olivat hyvää aikaa tulvaennustajan lomailla tai tehdä muita töitä. Vedenkorkeudet olivat useimmiten laskussa ja tulvat alkoivat harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta vasta

Avaa

Logo ELY-keskus

Tulvakevättä odotellaan eri puolille Lappia (Lappi)

25.2.2020

Lapissa on satanut lunta koko talven poikkeuksellisen paljon. Lumen määrä on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suuri Ivalon alueella, Ounasjoen yläosassa Kittilän alueella ja Kemijoen vesistössä Sodankylän,

Avaa

Ely-keskus logo

Sateet nostavat järvien vedenkorkeuksia, säännöstelyssä joudutaan tasapainoilemaan Kokemäenjoen tulvien vuoksi (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

21.2.2020

Tulevan viikonlopun sateet nostavat ennestään suuria vedenkorkeuksia. Tämän vuoksi Pirkanmaan säännöstellyillä järvillä joudutaan tasapainottelemaan juoksutusten kanssa, jotta sekä Kokemäenjoella että järvillä vältyttäisi merkittäviltä tulvavahingoilta. Toistaiseksi

Avaa

Ely-keskus logo

Saimaalla aloitetaan lisäjuoksutukset (Kaakkois-Suomi)

19.2.2020

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt 17.2.2020 päätöksen lisäjuoksutusten aloittamisesta Saimaalla. Päätöksellä Saimaan juoksutusta lisätään 24.2.2020 alkaen korkeintaan viikkokeskiarvoon 800 m3/s. Ajankohdan luonnonmukainen juoksutus ilman lisäjuoksutusta olisi

Avaa

Ely-keskus logo

Runsaat sateet ja lauha sää saa vesistöt tulvimaan (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi)

18.2.2020

Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Talven leuto ja sateinen sää on pitänyt järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden erittäin suurina. Lunta

Avaa

Ely-keskus logo

Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn myönnetty poikkeuslupa heti hyötykäyttöön

12.2.2020

AVI on myöntänyt Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn poikkeusluvan vähälumisen talven vuoksi. Järvillä ei tarvitse varautua kevättulviin ja laskea vedenkorkeuksia, sillä Pirkanmaalla ei ole odotettavissa juurikaan

Avaa

Vettä on riittänyt pohjalaisvesistöissä (Pohjalaismaakunnat)

6.2.2020

Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi tammikuussa 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Samoin pohjalaisjärvien vedenpinnat ovat pääosin tavanomaista korkeammalla. Säätilan

Avaa

Vedenkorkeudet Hämeessä nousseet reilusti

4.2.2020

Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat pääsääntöisesti ajankohdan keskitason yläpuolella, ja vedenkorkeudet ovat paikoin edelleen nousussa. Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti ranta-alueiden ja selkäosien tai virtavesipaikkojen välillä. Jään

Avaa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjaveteen

31.1.2020

Suuressa osassa maata vallinnut hyvin lauha talvisää on herättänyt monet miettimään ilmastonmuutosta. Usein mielletäänkin, että ilmastonmuutoksella tarkoitetaan vain ilmaston lämpenemistä, vaikka todellisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena erilaiset

Avaa

Minna Hanski, vesihallintoneuvos, maa- ja metsätalousministeriö

Vesihuolto mukaan ilmastotalkoisiin

14.1.2020

Tulvat, myrskyt ja pitkäaikainen kuivuus, lämpötilan nousu ja raakavesivarojen laadun vaihtelut. Ilmastonmuutosskenaariot antavat monta syytä vesihuoltolaitokselle huolehtia varautumisestaan häiriöihin. Ilmastonmuutokseen tulee sopeutua, mutta vesihuoltolaitokset pystyvät

Avaa

Seniorit syttyivät Vesi.fi:stä

13.1.2020

Vesi.fi-verkkopalvelun testaus jatkui joulukuussa 2019, kun palvelusta pääsi kertomaan mielipiteensä tamperelaisista senioreista koostuva testaajaryhmä.

Avaa

Ely-keskus logo

Järvissä vesi edelleen korkealla Pirkanmaalla

10.1.2020

Pirkanmaan järvillä vesi on edelleen korkealla, ja nykytilanteessa vähäisetkin vesisateet nostavat vedenkorkeuksia lisää. Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuksien nousua on pystytty hillitsemään ja jopa hiukan laskemaan voimakkaiden

Avaa

Johanna Korhonen, kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Vesi.fi:n takana on runsaasti vesiosaamista

30.12.2019

Askarruttaako sinua mikä vesitilanne on juuri nyt? Tiedätkö asutko tulvariskialueella tai luokitellulla pohjavesialueella? Mikä on tällä hetkellä lumikuorma? Millainen on vesistön tila mökkijärvessäsi? Miten selvität

Avaa

Ely-keskus logo

Vedenkorkeus monin paikoin Lounais-Suomessa ennätyslukemissa

20.12.2019

Keskiviikon sateet nostavat virtaamat ja vedenkorkeudet Lounais-Suomessa monin paikoin tämän vuoden ennätyslukemiin – Kokemäenjoella virtaama nousemassa suuremmaksi kuin kertaakaan 11 vuoteen (Varsinais-Suomi, Satakunta). Keskiviikon noin

Avaa

Ely-keskus logo

Kuivuus muuttui kuukaudessa lähes tulvaksi Pirkanmaalla

13.12.2019

Pirkanmaan järvet ja joet kärsivät kuivuudesta vielä loppusyksyllä, mutta tilanne muuttui täydellisesti marraskuun aikana.

Avaa

Vesi.fi-verkkopalvelu tulevaisuuden tekijöiden testissä

11.12.2019

Iittalan yhtenäiskoulun 5 A -luokka pääsi testaamaan vesi.fi-verkkopalvelua heti tuoreeltaan sen julkaisun jälkeen. Testiryhmä antoi palvelun kehittäjille hyödyllisiä kommentteja sivuston sisällöstä ja myös mielenkiintoisen vinkin

Avaa

Syksyn sateet ovat parantaneet vesitilannetta (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

9.12.2019

Syksyn ja alkutalven sateet ovat parantaneet suurten järvien vesitilannetta pitkään jatkuneen kuivuuden jälkeen.

Avaa

Työkaluja yritysten vesivastuullisuuden edistämiseen

4.12.2019

Vastuullinen veden käyttö on keskeistä kestävän kehityksen edistämisessä. Vesivarojen hyvä hallinta liittyy globaaleihin haasteisiin, kuten ruokaturvan varmistamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Avaa

Metsähallitus tarttui Itämerihaasteeseen – huomio koko valuma-alueella

26.11.2019

Metsähallitus lähtee mukaan Itämerihaasteeseen ja lupaa lisää käytännön toimia vesiensuojeluun. Keskeisimpänä tavoitteena on vähentää Itämeren ravinnekuormaa ja turvata luonnon monimuotoisuutta.

Avaa

Sijaintipaikkani vesitilanne -palvelu kertoo sijaintisi vesitilanteesta

Sijaintipaikkani vesitilanne – uusi palvelu käyttöösi

17.10.2019

Sijaintipaikkani vesitilanne on vesi.fi-verkkopalvelussa julkaistu uusi kätevä palvelu. Palvelun kautta voit yhdellä näytöllä tarkastella sijaintipaikkasi kokonaisvesitilannetta.

Avaa

Mobiilinäkymä kaivoveden analyysitulkki -palvelusta

Kaivoveden analyysitulkki vesi.fi-palveluun

16.10.2019

Kaivoveden analyysitulkki on erityisesti kaivonomistajille tarkoitettu työkalu kaivoveden laadun arvioimiseen. Analyysitulkkia voivat hyödyntää myös muut kaivoveden laatuasioiden parissa työskentelevät.

Avaa

Vesitieto: Lyhytartikkelit

Vesi.fi Tulvatilanne kuvituskuva

Pikaohjeet tulvatilanteeseen

Tulvatilanteessa on tärkeintä pitää huolta omasta ja perheen turvallisuudesta. Tärkeää on kuunnella viranomaisten tiedotuksia, hälytyksiä ja ohjeita ja toimia niiden mukaan.

Avaa

Miten juomavesi turvataan poikkeustilanteessa?

Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet erilaisiin häiriöihin. Varautumisesta huolimatta voi tulla tilanteita, joissa veden jakelu joudutaan keskeyttämään. Mistä silloin saa vettä? Vesihuollon tavallisimpia häiriöitä ovat pienet putkirikot

Avaa

Näin kevennetään metsäojituksen vesistövaikutuksia

Metsänkasvatusta edistettiin Suomessa 1900-luvun jälkipuoliskolla turvemaiden voimallisella ojituksella. Ojitukset kuormittavat yhä vesistöjä, mutta haittojen vähentämiseen on keinoja.

Avaa

Turvetuotanto vähenee, miten se vaikuttaa vesiin?

Loppuuko kuormitus, kun turpeennosto lopetetaan? Vastaus riippuu siitä, mitä alueelle tapahtuu.

Avaa

Routa vaikuttaa vesihuoltoon

Routa aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa suomalaiselle vesihuollolle. Roudan vaikutukset pitää ottaa huomioon, kun rakennetaan kaivoa, vesijohtoa tai viemäriä.

Avaa

Lumi ja routa vaikuttavat pohjavesivaroihin

Maahan imeytyvä sadevesi täydentää pohjavesivarastoja. Miten pohjavesien käy talvella, kun sade tulee lumena ja maa on jäässä?

Avaa

Pohjavedet tarvitsevat suojelua

Pohjavesien suojelu on tärkeää, sillä likaantunutta pohjavettä on hyvin vaikea puhdistaa. Jokainen voi omalta osaltaan pitää huolta pohjavesistä.

Avaa

Maankuivatus tehostuu luonnonmukaisin menetelmin

Maankuivatus on Suomessa tärkeä osa maa- ja metsätaloutta. Liika vesi pitää johtaa pois, jotta viljelykasvit ja puut menestyvät.

Avaa

Miten maa- ja metsätalouden vesienhallinta optimoidaan?

Kokonaisvaltainen vesienhallinta hyödyttää maanomistajia. Samalla edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta.

Avaa

Vieläkö teollisuus likaa vesistöjä?

Teollisuuden jätevesipäästöjä säädellään ja seurataan tarkasti. Eri teollisuudenalat ovat myös investoineet mittavasti vesiensuojeluun.

Avaa

Millaista on kestävä vesiliikenne?

Vesiliikenteessä turvallisuus on kaiken lähtökohta. Riskialtis liikkuminen vesillä vaarantaa sekä ihmishenkiä että ympäristön hyvinvoinnin.

Avaa

Vesistön virkistysarvo voidaan mitata rahassa

Vesistöjen tuottamat hyödyt on tärkeä tunnistaa ja määrittää. Näin ne voidaan ottaa huomioon vesistöjen käytön suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Avaa

Viisasta virkistäytymistä vesillä

Vesistöjen virkistyskäyttö lisääntyy ja saa uusia muotoja. Virkistyskäytölle on tärkeää, että vesistöt säilyvät hyväkuntoisina.

Avaa

Muuttuva ilmasto muokkaa vesien elämää

Veden kasvi- ja eläinlajit ovat sopeutuneet nykyiseen ilmastoon. Miten muutos vaikuttaa vesien lajistoon ja koko ekosysteemiin?

Avaa

Pintaveden vaihteleva lämpötila

Meren ja järvien pintaveden lämpötila vaihtelee vuodenkierron mukaan. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä; sääoloilla on iso vaikutus veden lämpötilaan.

Avaa

Kuivuuko kaivosi – tee havaintoilmoitus!

Vesi.fi-palvelussa voi ilmoittaa havaintoja kaivojen kuivumisesta. Kaivoveden loppuminen kertoo siitä, että pohjaveden pinta on laskenut.

Avaa

Lähteet kaipaavat kunnostamista

Jos suunnittelet omalla maallasi olevan lähteen kunnostamista, ota yhteys Suomen metsäkeskukseen tai oman alueesi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskukseen).

Avaa

Jalat vedessä ahventen hämmästeltävänä.

Ryhdy vesitutkijaksi!

Järvi-meriwiki on kaiken kaikkiaan mahtava järvi- ja meritiedon varasto. Ryhdy vesitutkijaksi, ja voit lisätä tietoa omasta lähivedestäsi!

Avaa

Ilmastonmuutos vaikuttaa pohjaveden laatuun

Ilmastonmuutoksen seurauksena pohjaveden pinnat voivat vaihdella aiempaa enemmän. Talvella vedenpinnat nousevat luultavasti hieman nykyistä korkeammalle.

Avaa

Rannikon sulfaattimaiden herkät pohjavedet

Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja pohjaveden pintojen lasku ovatkin erityinen riski juuri happamilla sulfaattimailla.

Avaa

Ilmastonmuutos lisää vesistöjen kuormitusta

Ilmastonmuutos vaikuttaa veden laatuun ja vesiluontoon monella tapaa, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä vielä täsmällisesti ennustamaan.

Avaa

Kovaa vai pehmeää vettä

Veden kovuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon vedessä on tiettyjä kivennäisaineita, lähinnä kalsiumia ja magnesiumia.

Avaa

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa vesivaroihin eri vuodenaikoina?

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän erityisesti talven sademääriä. Koska talvet muuttuvat myös leudommiksi, suurempi osa sateesta tulee vetenä.

Avaa

Puuvillapelto. Kuva bobbycrim Pixabaystä

Vastuullista vedenkäyttöä

Vesivastuullisuus tarkoittaa, että yritys ottaa vastuun kaikesta vedenkäytöstään. Se sisältää myös veden, joka kuluu yrityksen käyttämien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden tuotantoon.

Avaa

Kesäinen saaristo

Mikä on merenpinta, josta korkeudet lasketaan?

Suomessa on ollut yli sadan vuoden ajan käytössä tarkkavaaituksiin perustuvia korkeusjärjestelmiä.

Avaa

Säännöstelyn vaikutukset

Säännöstelyllä muutetaan vesistön luontaista virtaamaa tai vedenkorkeutta. Millaisia vaikutuksia tästä seuraa?

Avaa

Miten säännöstelystä päätetään?

Säännöstelyluvan haltija voi olla vesivoimaa tuottava sähköyhtiö, valtio, kuivatusyhtiö, toiminnanharjoittaja tai jopa yksityinen henkilö.

Avaa

Lumpeenlehti piirtyy veden alta sinistä taivasta vasten.

Vesien tilan seuranta

Vesien tilaa tarkkailevat monet tahot: vesiensuojeluyhdistykset, teollisuuslaitokset, kunnat ja valtion ympäristöhallinto.

Avaa

Kaivuri kaivaa omakotitalon vesiputkea maahan.

Kuka vastaa, jos vesihuolto ei toimi?

Vesihuoltolaitokset huolehtivat siitä, että vesijohtoverkostoon liittyneet asiakkaat saavat laatuvaatimukset täyttävää talousvettä.

Avaa

Vedenkulutuksen vesimittari

Mihin vesimaksu käytetään?

Vesihuoltolaitoksen perimä perusmaksu kattaa vedenpuhdistuslaitoksen ja vesijohtoverkoston ylläpidon. Käyttömaksua peritään veden kulutuksen mukaan.

Avaa

Talvinen jokimaisema, hyydetulva muodostumassa jokeen.

Talvinen hyydetulva

Jokivartta voi koetella talvella erikoinen ilmiö: hyydetulva. Sopivissa oloissa hyydetulva voi syntyä nopeasti.

Avaa

Sijaintipaikkani vesitilanne

Oman sijaintipaikan kokonaisvesitilanteen saa kätevästi selville yhdellä silmäyksellä sijaintipaikkani vesitilanne -työkalun avulla.

Avaa

Vesihuoltolaitosten tunnusluvut

Vesihuoltolaitosten tunnusluvut -työkalu kokoaa yhteen kaikkien Suomessa vuonna 2018 toiminnassa olleiden vesihuoltolaitosten perustiedot ja valikoidut tunnusluvut.

Avaa

Kaivoveden analyysitulkki

Kaivoveden analyysitulkki on työkalu kaivoveden laboratoriotulosten tulkintaan.

Avaa

Säännöstelyluvat

Luvan vesistön säännöstelyyn myöntää aluehallintovirasto. Lupaa harkitessaan virasto punnitsee eri näkökohtia.

Avaa

Säännöstelyn monet tavoitteet

Vesistöjen säännöstelyssä pitää ottaa huomioon eri käyttötarpeet: vesivoiman tuotanto, tulvasuojelu, vesiliikenne, virkistyskäyttö, luonnonsuojelu ja kalakantojen hoito.

Avaa

Patotyypit

Suomessa on monenlaisia patoja: vesistöpatoja, jätepatoja ja tulvapenkereitä. Ne palvelevat monia eri tarpeita.

Avaa

Vesinäytteen ottaja veneellä järvellä.

Vesien hyvinvoinnin mittarit

Vesienhoidon tavoitteena on, että kaikkien vesien tila olisi vähintään hyvä ja ettei tila heikkene.

Avaa

Maa- ja metsätalousministeriö

Vesi on keskeisessä roolissa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii yhdessä kumppaniensa kanssa ennakoimaan ilmastonmuutoksen haasteita sekä hyödyntämään myös vesiasioissa kiertotalouden ja uuden teknologian

Avaa

Säännöstellyt vesistöt

Suuri osa Suomen joista on padottu ja monia järviäkin säännöstellään. Säännöstely ei kuitenkaan koske kaikkia vesistöjä.

Avaa

Lieksankosken voimalaoitos, suunnittelija Alvar Aalto

Säännöstelyn historiaa

Varhaisimpia säännöstelyhankkeita ovat järvien laskut; järvenpintaa alennettiin, jotta saatiin lisää viljavaa peltomaata.

Avaa

Oma lähivesi kuntoon

Kunnostushankkeita voidaan viedä eteenpäin esimerkiksi kylätoimikunnan tai osakaskunnan voimin. Toisinaan on tarpeen perustaa erillinen yhdistys tai toimikunta.

Avaa

Miten vaalin lähivesiä?

Keskustele ja vaikuta! Osallistu alueesi vesiensuojelutoimintaan. Kun toimit oikein ja otat huomioon vesiluonnon, edistät suuresti lähivesistösi hyvinvointia.

Avaa

Elvyttävä sade

Kuivaan maastoon lankeava sade on kuin piristysruiske. Kasvillisuus elpyy, ja koko maailma näyttää kirkastuvan.

Avaa

Kestääkö jää?

Kiintojää, teräsjää, ahtojää, ajojää, kohvajää, riite. Jäätä on monenlaista, ja jään luonne on syytä tuntea, kun lähtee liikkumaan jäällä.

Avaa

Tulviin voi varautua

Yhteiskunta varautuu tulviin monin tavoin. Myös tulva-alueilla asuvat ihmiset voivat ryhtyä varotoimiin.

Avaa

Rannikolla tulvii

Matalapaineen tuoma myrsky voi saada merenpinnan nousemaan voimakkaasti. Pahimmillaan merivesi tulvii asutusalueille: saartaa rakennuksia ja velloo pitkin katuja.

Avaa

Purjenveneet merellä

Merenpinnan vaihtelut

Valtamerten rannoilla on totuttu vuoroveteen; meri nousee ja laskee säännöllisesti. Itämerellä vuorovesi on hyvin pientä, mutta meriveden korkeus vaihtelee muista syistä.

Avaa

Jokien kevättulvat

Kevättulvan perimmäinen syy on lumen sulaminen. Mitä enemmän talvella on kertynyt lunta, sitä enemmän syntyy sulamisvesiä.

Avaa

Kun kuivuus iskee

Kuivuus on suhteellinen asia. Jos vettä tulee paljon tavallista vähemmän, järjestelmät joutuvat koetukselle.

Avaa

Vesistöjen vaihteleva vesitilanne

Keväällä joki virtaa vuolaana. Se saa vettä maastossa sulavasta lumesta. Loppukesällä sama joki näyttää kesyltä ja rauhalliselta.

Avaa

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Kun hulevedet käsitellään luonnonmukaisesti, saadaan monia hyötyjä: vesistön kuormitus ja tulvahaitat vähenevät, kaupunkiluonto rikastuu ja rahaakin säästyy.

Avaa

Rakennetaanko kaivo?

Suomessa rakennetaan joka vuosi tuhansia kaivoja. Mitä pitää ottaa huomioon, kun ryhtyy suunnittelemaan uutta kaivoa?

Avaa

Sininen ja punainen vesiputki

Vesijohtoverkoston kunto

Vesiputket rapistuvat ajan myötä. Jos ikääntynyt putki rikkoontuu, vesijohtovesi voi likaantua. Vesijohtoverkosto vaatiikin jatkuvaa ylläpitoa.

Avaa

Pohjavesi ja tekopohjavesi

Kartasta näkee, että Suomessa on paljon vettä. Suurin osa makeasta vedestä jää kuitenkin karttakuvassa piiloon, maan alle.

Avaa

Mihin vettä käytetään?

Suomessa otetaan joka tunti käyttöön noin miljoona kuutiometriä vettä. Pumpatusta vedestä vain pieni osa päätyy kotien vesihanoihin. Mihin muu vesi käytetään?

Avaa

Hanaveden historiaa

Vesijohtoveden historia ulottuu 140 vuoden taakse. Vuosikymmenten saatossa vesijohtoveden laatu on parantunut.

Avaa

Vesien vieraslajit

Vieraslajiksi kutsutaan sellaista eläin- tai kasvilajia, jonka ihminen on tuonut alueelle joko tahallaan tai vahingossa.

Avaa

Kun vesi näyttää tai haisee oudolta

Mitä pitää tehdä, jos puro vaahtoa oudosti tai haisee kummalliselta? Tai jos järvenrannalla on outoa mönjää?

Avaa

Miksi vesi on ruskeaa?

Luonnossa esiintyvä vesi ei ole koskaan pelkkää puhdasta vettä, vaan siinä on mukana monia aineita. Osa niistä antaa vedelle väriä.

Avaa

Onko vesi uimakelpoista?

Mistä tietää, voiko vedessä uida turvallisesti? Millaisia vikoja uimavedessä voi olla?

Avaa

Mistä tuntee sinilevän?

Vedessä näkyy pieniä hitusia. Onko se sinilevää tai jotain muuta levää? Tai onko se levää lainkaan? Miten erottaa sinilevän vaikkapa siitepölystä?

Avaa

Mistä rehevöityminen johtuu?

Rehevöityminen johtuu siitä, että veteen kulkeutuu typpeä ja fosforia. Ravinteita tulee vesiin sekä jätevesien mukana että pelloilta ja metsistä.

Avaa

Voiko järvi hyvin vai huonosti?

Järvi siintää sinisenä ja vesi näyttää kirkkaalta. Tarkoittaako se, että järvi voi hyvin? Miten järven tai joen tila ylipäätään määritellään?

Avaa

Vettä kaivosta vai vesijohtoverkosta?

Maaseudulla vesi on perinteisesti hankittu pihakaivosta. Vesi- ja viemäriverkostot laajenevat nyt myös haja-asutusalueille. Onko niihin pakko liittyä ja kannattaako se?

Avaa

Piilovesi ja vesijalanjälki

Piilovedellä tarkoitetaan kaikkea sitä vettä, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana: raaka-ainetuotannosta siihen asti, kun tuote käsitellään jätteenä.

Avaa

Kaivoveden laatu

Kaivoveden laatu on syytä tutkia tietyin välein. Kerran kolmessa vuodessa tehdään suppea tutkimus ja kuuden vuoden välein laajempi tutkimus.

Avaa

Miten vesijohtovettä tehdään?

Suuren kaupungin vesilaitos tuo mieleen aution terveyskylpylän. Pumput humisevat, vesi solisee altaasta toiseen ja ilma tuoksuu kostealta.

Avaa

Kaivo kaipaa huoltoa

Kaivoista saa yleensä laadukasta pohjavettä. Kaivoa pitää kuitenkin vaalia ja huoltaa, jotta vesi säilyy hyvänä ja terveellisenä.

Avaa

Miten säästän vettä?

Vesi on uusiutuva luonnonvara, muttei ehtymätön. Vettä kannattaa säästää sekä luonnon että oman kukkaron takia.

Avaa

Nainen juo vettä lasista

Jos hanavedessä on vikaa

Vesijohtovesi on yleensä tasalaatuista. Joskus siinä voi silti huomata väriä tai makua. Mistä se johtuu ja mitä silloin pitää tehdä?

Avaa

Punainen ulkokäymälä koivikossa

Haja-asutuksen jätevesijärjestelmät

Jätevesien käsittelytekniikan voi valita sen mukaan, mikä parhaiten sopii kiinteistön tarpeisiin.

Avaa

Sadevesikaivo asfalttipihalla.

Mitä on hulevesi?

Hulevesi on sitä sade- ja kuivatusvettä, joka johdetaan pois pihoilta ja kaduilta.

Avaa

Vesi valuu viemäriputkesta.

Mihin viemäri vie jäteveden?

Millaista olisi elää ilman maanalaisia viemäreitä? Jätevedet virtaisivat avo-ojissa ja etova haju leijailisi ympäriinsä.

Avaa

Paljonko vesi maksaa?

Litra pullovettä saattaa maksaa useita euroja. Hanaveden hinta on siihen verrattuna mitätön. Täysin ilmaista ei ole edes oman kaivon vesi.

Avaa

Pihakaivosta valuu vettä saaviin.

Riittääkö pohjavettä?

Pohjavesi ei uhkaa loppua, koska sitä syntyy koko ajan lisää. Suurempi vaara on pohjaveden likaantuminen.

Avaa

Hanasta lasketaan juomavettä kädessä olevaan lasiin.

Mistä hanavesi tulee?

Suomalainen käyttää yleensä vähän yli sata litraa vettä päivässä, jotkut jopa kaksisataa. Useimmat saavat talousvetensä vesijohtoverkosta.

Avaa

Vesipsaroita sataa veden pinnalle muodostaen rinkuloita veden pintaan.

Veden kiertokulku

Vesi on ikuinen kiertolainen. Se kulkee paikasta toiseen ja muuttaa matkalla muotoaan.

Avaa

Miksi vesistöjä säännöstellään?

Vedenpinnan korkeus vaihtelee järvissä vuodenaikojen mukaan. Samoin vaihtelee jokien virtaama. Ihminen muokkaa tätä luonnon kulkua monesta syystä.

Avaa

Vesitieto: Syventävät artikkelit

Näin toimit tulvatilanteessa

Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Anna myös naapuriapua.

Avaa

Kodin suojaaminen tulvalta

Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella.

Avaa

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimat vesitaloushankkeet ja vesistörakenteet

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vesitaloushankkeilla ja niihin liittyvillä vesistörakenteilla on huomattava merkitys muun muassa tulvantorjunnalle sekä suunniteltaessa tulvariskien hallintaa.

Avaa

Yhdyskuntajätevesien aiheuttama vesistökuormitus

Yhdyskuntien jätevesien käsittely on tehostunut huomattavasti, ja samalla jätevesien aiheuttama vesistökuormitus on pienentynyt.

Avaa

Kuivuuteen varautuminen ja kuivuusriskien hallinta

Kuivuuteen voidaan varautua eri keinoin. Suomessa tehdään pohjatyötä kuivuusriskien hallitsemiseksi. Jokainen voi myös itse varautua kuivuuteen.

Avaa

Kuivuuden vaikutukset

Ilmastonmuutos lisää todennäköisesti kuivuusongelmia myös suuressa osassa Suomea. Kuivuuden vaikutukset kohdistuvat sekä luontoon että yhteiskuntaan.

Avaa

Hydrologinen seuranta

Ajankohtaisia vesitilannetietoja tarvitaan muun muassa tulvasuojelussa, vesistöjen säännöstelyssä ja vesienhoidossa.

Avaa

Metsätalousmaan kuivatus

Metsämaan kuivatus nähdään yhä enemmän osana valuma-alueen vesienhallintaa. Kunnostusojitus kuormittaa vesistöjä, minkä vuoksi vesiensuojelu on olennainen osa hanketta.

Avaa

Hulevesien hallinnan vastuut ja ohjeistus

Hulevesien käsittelystä vastaa pääsääntöisesti se kiinteistö, jolla hulevedet muodostuvat. Kunnan pitää suunnitella ja järjestää hulevesien hallinta erityisesti asemakaava-alueella.

Avaa

Ratkaisuja hulevesien hallintaan

Hulevedet on otettava huomioon kaikessa taajamien rakentamisessa ja maankäytössä. Hulevesien hallinta kunnassa kannattaa suunnitella kokonaisvaltaisesti sekä valita käytettävät menetelmät paikallisten olojen mukaan.

Avaa

Hulevesien ympäristöriskit

Hulevedet sisältävät monenlaisia vesistöjä kuormittavia haitta-aineita. Niitä tulee hulevesiin kaduilta ja pihoilta sekä rakentamisesta ja muusta toiminnasta.

Avaa

Pohjavesien tilan seuranta

Pohjavesien tilaa seurataan valtakunnan laajuisen seurantaverkon avulla. Lisäksi seurataan ihmisen aiheuttamia muutoksia pohjavesiin.

Avaa

Pohjavesien tila ja riskit

Pohjavesien tila on Suomessa yleisesti hyvä. Osa pohjavesialueista luokitellaan riskialueiksi; niillä pohjaveden tila voi heiketä ilman suojelutoimia.

Avaa

Pohjaveden käyttö ja pohjavesialueiden suojelu

Suurin osa suomalaisista saa talousvetensä pohjavedestä. Pohjavesialueiden turvaksi tehdään suojelusuunnitelmia, suojelua ohjaa lainsäädäntö.

Avaa

Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjavesivaroihin

Ilmastonmuutos heikentää loppukesän pohjavesitilannetta. Pitkät kuivuusjaksot on otettava huomioon vesihuollossa.

Avaa

Pohjavesialueet

Antoisat pohjavesimuodostumat on rajattu pohjavesialueiksi. Pohjavesialueet jaetaan kolmeen luokkaan niiden käytön ja merkityksen mukaan.

Avaa

Luonnonmukaiset menetelmät maankuivatuksessa

Luonnonmukainen peruskuivatus parantaa maatalouden vesienhallintaa ja pienentää vesistökuormitusta. Luonnonmukaiset menetelmät edistävät myös luonnon monimuotoisuutta ja rikastuttavat maisemaa.

Avaa

Maankuivatus ja happamat sulfaattimaat

Maankuivatus rannikkoseutujen happamilla sulfaattimailla vaatii erityistä harkintaa ja huolellisuutta. Jos pohjaveden pinta laskee, veteen voi vapautua happamoittavia aineita ja metalleja.

Avaa

Pohjaveden muodostuminen ja esiintyminen

Pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta sen määrä vaihtelee sekä alueittain että vuodenajan mukaan. Runsaimmat pohjavesivarat ovat harjuissa ja reunamuodostumissa.

Avaa

Rantojen kunnostus

Rannat ovat arvokkaita elinympäristöjä. Niiden kunnostuksessa on tärkeää ottaa huomioon sekä ihmisen tarpeet että luonnon monimuotoisuus.

Avaa

Pienvesien kunnostus

Pienvesillä on huomattava ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys samoin kuin maisema-arvo. Pienvedet ovat osa veden kertokulkua, ja ne kytkevät eri elinympäristöt ja niiden ravintoverkot toisiinsa.

Avaa

Valuma-alueen kunnostus

Valuma-alueen kunnostaminen on tärkeää, kun pyritään parantamaan vesistön vedenlaatua ja ekologista tilaa. Valuma-aluekunnostuksella vähennetään vesistöön tulevaa ulkoista kuormitusta.

Avaa

Virtavesien kunnostus

Joet ja purot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä mutta myös herkkiä elinympäristöjä. Virtavesien kunnostus tähtää siihen, että niiden ekologinen tila kohenee.

Avaa

Järvien kunnostus

Järven kunnostustarve syntyy Suomessa useimmiten siitä, että järvi on rehevöitynyt, mataloitunut tai kasvamassa umpeen.

Avaa

Kaivoveden laatu

Kaivoveden täytyy olla terveydelle vaaratonta. Niinpä kaivovettä koskevat samat laatuvaatimukset ja -suositukset, jotka on asetettu talousvedelle.

Avaa

Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnossapito

Säännöllinen tarkkailu ja huolto varmistavat, että järjestelmä toimii suunnitellusti ja säilyy pitkään toimintakuntoisena. Järjestelmän toimivuudesta ja kunnossapidosta vastaa omistaja.

Avaa

Haja-asutuksen jätevesimääräykset – keitä ne koskevat?

Kiinteistön jätevedet tulee käsitellä asianmukaisesti, jotta oma elinympäristö säilyy puhtaana, terveellisenä ja viihtyisänä.

Avaa

Jätevesijärjestelmän suunnittelu haja-asutusalueella

Hyvä suunnitelma varmistaa sen, että rakennettava käsittelyjärjestelmä täyttää jätevesien käsittelylle asetetut vaatimukset eli että sen puhdistusteho on riittävä.

Avaa

Kaivon rakentaminen

Kaivon rakentaminen alkaa siitä, että rakennuspaikan maaperäolojen perusteella päätetään, mikä kaivotyyppi soveltuu parhaiten: perinteinen rengaskaivo vai porakaivo.

Avaa

Kaivon huolto

Kaivon kuntoa sekä veden laatua ja riittävyyttä on syytä tarkkailla ympäri vuoden. Monet vedenlaatuongelmat voidaan välttää, kun kaivo huolletaan säännöllisesti ja tarvittaessa kunnostetaan.

Avaa

Tulvakarttapalvelu

Tulvakeskuksen ylläpitämässä tulvakarttapalvelussa ovat esillä ELY-keskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäviltä tulvariskialueilta.

Avaa

Tulvavahinkojen korvaaminen

Vakuutusyhtiöiden tarjoamat vakuutukset korvaavat sekä vedenpinnan noususta että rankkasateista aiheutuvia tulvavahinkoja.

Avaa

Juomaveden terveysriskit

Yleisin syy talousvedestä koituviin terveyshaittoihin on se, että raakavesi on mikrobiologisesti saastunutta eli siinä on terveydelle haitallisia mikrobeja.

Avaa

Talousveden laatu

Vesijohtoveden pitää olla puhdasta ja terveellistä ja sen tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Vesilaitokset huolehtivat veden laadunvalvonnasta ja vesiriskien hallinnasta.

Avaa

Vastuullinen vedenkäyttö

Hanaveden valmistamiseen ja jakeluun kuluu kemikaaleja ja energiaa. Hyvästä raakavedestä voi olla myös paikoin pulaa.

Avaa

Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa

Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.

Avaa

Tulvariskien vähentäminen ja tulvasuojelu

Tärkeässä asemassa ovat tulviin varautuminen ja tulvien ennaltaehkäisy. Jos tulva kuitenkin uhkaa, on tilanteeseen reagoitava ja ryhdyttävä suojaus- ja varoitustoimiin.

Avaa

Tulvakartoitus

Tulvavaarakartta kertoo, mille alueille tulva voi levitä. Tulvariskikartta taas kuvaa, mitä riskikohteita tulvavaara-alueilla sijaitsee.

Avaa

Tulvariskien hallinta

Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.

Avaa

Tulvariskien kehitys tulevaisuudessa

Suomessa tulvariskit ovat moniin muihin maihin verrattuna vähäisiä. Ilmastonmuutos ja yhteiskunnallinen kehitys asettavat kuitenkin uusia haasteita tulvariskien hallinnalle.

Avaa

Tulvariskialueet

Suomessa on nimetty 22 merkittävää tulvariskialuetta. Näillä alueilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu voi aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja.

Avaa

Erilaisia patoja

Padot voidaan ryhmitellä käyttötarkoituksen tai rakenteen mukaan. Suomen patokantaan sisältyy niin betonisia vesistöpatoja kuin matalia maapatojakin.

Avaa

Patojen vahingonvaara

Padot luokitellaan Suomessa kolmeen luokkaan. Luokittelun perusteena on se, kuinka vakavaa vahinkoa pato-onnettomuus voi aiheuttaa.

Avaa

Usein kysytyt kysymykset

Saako vesistöstä ottaa vettä?

Jokaisella on oikeus ottaa vesistöstä vettä väliaikaisesti ja henkilökohtaista tarvetta varten, kunhan vedenotosta ei koidu vahinkoa tai häiriötä alueen omistajalle tai muille oikeuden haltijoille. Vesialueen

Avaa

Kuinka puhdistan kaivon talven jälkeen?

• Poista kaivon kannelta roskat ja siivoa kaivon ympäristö oksista ja mätänevistä lehdistä. • Tarkista kaivon rakenteiden kunto, erityisesti kaivon kannen tiivisteet. • Poista kaivon

Avaa

Miten liikun turvallisesti jäällä?

Vedet jäätyvät, kun pintaveden lämpötila laskee alle nollan. Ensimmäisinä jäätyvät rantavedet sekä lahdenpoukamat ja viimeisenä ulapat sekä virtaavat vedet. Jään kantokyky pitää aina mitata kirkkaan,

Avaa

Miten varaudun tulviin?

Selvitä etukäteen, miten tulva on alueella ennen käyttäytynyt tai miten sen oletetaan tulvatilanteessa leviävän. Apuna voit käyttää tulvakarttoja. Hanki elintarvikkeita, juomavettä, ensiaputarvikkeita, pattereilla toimiva radio, taskulamppu,

Avaa

Mistä saan tietoa kaivoveden laadusta?

Verkkosivustoltamme löydät Kaivoveden analyysitulkki -palvelun, jonka avulla voit tulkita oman kaivovetesi laboratoriotuloksia. Analyysitulkki kertoo onko kaivosi vesi hyvää vai huonoa, mitä haittaa huonosta vedenlaadusta voi

Avaa

Miten toimin tulvatilanteessa?

Seuraa viranomaisten tiedotuksia, viestintää ja ohjeita ja toimi niiden mukaan. Pysy poissa tulvavedestä. Tulvavesi voi olla saastunutta. Pese kädet tarvittaessa. Varo virtaavaa tulvavettä – jo 15 cm

Avaa

Muut sivut

Laitepuhdistamoja harmaille jätevesille

Jätevesi on niin sanottua harmaata jätevettä, jos se on peräisin ainoastaan pesemisestä, siivoamisesta, keittiöstä tai muusta vastaavasta, eikä sisällä WC-vesiä. Harmaavesipuhdistamon hankinta edellyttää, että kiinteistön

Avaa

Vuoksen vesistöalueen säännöstely

Vuoksen vesistöalue Vuoksen vesistö on valuma-alueeltaan maamme suurin. Se ulottuu Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueelle. Vesistöä rajaavat lännestä Savonselän, luoteesta

Avaa

Jänisjoen vesistöalueen säännöstely

Jänisjoen vesistöalue Jänisjoen vesistöalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Tohmajärven, Joensuun, Kontiolahden ja Ilomantsin kunnissa. Noin puolet vesistöalueesta sijaitsee Venäjän puolella. Vesistöalueen keskusjärvi Suomen puolella on Melakko-Loitimo (pinta-ala

Avaa

Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueen säännöstely

Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue sijaitsee Keski-Karjalassa, Tohmajärven ja Kiteen kunnissa. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on noin 1 700 km2, josta Suomen puolella on noin 700 km2. Kiteenjoki

Avaa

Kymijoen vesistöalueen säännöstely

Kymijoen vesistöalue Kymijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin vesistöalue (37 159 km2), ja se kattaa n. 11 % koko Suomen pinta-alasta. Vesistöalue sijaitsee suurelta

Avaa

Ähtävänjoen vesistöalueen säännöstely

Ähtävänjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2054 km2. Järvisyysprosentti on Pohjanmaalle poikkeuksellisen suuri eli 9,8 %. Ähtävänjoen vesistö saa alkunsa Alajärven ja Soinin kuntien alueilta,

Avaa

Kyrönjoen vesistöalueen säännöstely

Kyrönjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue on läntisen Suomen toiseksi suurin. Kyrönjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4923 km2 ja järvisyysprosentti 1,23. Kyrönjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki.

Avaa

Lapuanjoen vesistöalueen säännöstely

Lapuanjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue on läntisen Suomen kolmanneksi suurin. Lapuanjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4122 km2 ja järvisyysprosentti 2,92. Lapuanjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki.

Avaa

Perhonjoen vesistöalueen säännöstely

Perhonjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2524 km2 ja järvisyysprosentti 3,35 %. Perhonjoki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja-alueella olevista pienistä järvistä. Latva-alueilta

Avaa

Närpiönjoen vesistöalueen säännöstely

Närpiönjoen vesistöalue Närpiönjoen vesistöalue sijaitsee pääosin Närpiön, Teuvan ja Kurikan kuntien alueilla. Närpiönjoki saa alkunsa Kurikan ja Laihian kuntien rajalta useana haarana. Varsinainen Närpiönjoki alkaa

Avaa

Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely

Kokemäenjoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue on maamme viidenneksi suurin ja sijaitsee pääosin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Keski-Suomen alueilla. Vesistöalueen vedet laskevat Kokemäenjoen kautta Selkämereen. Vesistöalueen keskiosa

Avaa

Paatsjoen vesistöalueen säännöstely

Paatsjoen vesistöalue Paatsjoen vesistöalue sijaitsee Lapin maakunnan pohjoisosassa, pääosin Inarin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 18 403 km2, josta Suomen puolella 14 512 km2, ja

Avaa

Kemijoen vesistöalueen säännöstely

Kemijoen vesistöalue Kemijoen vesistöalue on Lapin suurin ja koko Suomen toiseksi suurin vesistöalue. Vesistöalue peittää noin 50 prosenttia Lapin maakunnan pinta-alasta. Vesistöalueen pääjoki on Itä-Lapista

Avaa

Tutkimustulokset

Tutkimustulokset Tähän osioon on koottu tutkimustietoa kiinteistökohtaisista laitepuhdistamoista sekä maaperäkäsittelystä. Tuloksia tulee tarkastella kriittisesti, sillä paikalliset tekijät vaikuttavat puhdistustulokseen: hyväkin puhdistamo voi toimia huonosti, jos

Avaa

Laitepuhdistamot

Laitepuhdistamot Laitepuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelyjärjestelmiä. Laitepuhdistamo on hyvä valinta jätevesien käsittelyyn erityisesti silloin, kun tontilla ei ole tarpeeksi tilaa maapuhdistamolle tai kun maaperä on kallioinen.

Avaa

Kuivakäymäläjätteen käsittely

Kuivakäymälässä syntyvät jätteet on käsiteltävä niin, että taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Tämä tehdään tyypillisesti kompostoimalla. Kiinteän jätteen kompostoituminen kestää noin 1–2 vuotta siitä, kun joukkoon ei lisätä

Avaa

Lähivedet tutuksi

Lähivedet tutuksi Nyt on aika vaihtaa koulureppu vesireppuun! Innostamme opettajia johdattamaan yläkoulun ja lukion oppilaat tutkimaan erilaisia lähivesiä. Käytäntö on paras opettaja. Maastoretkellä teoriaoppi yhdistyy

Avaa

Maa- ja metsätalouden vesienhallinta

Kokonaisvaltaista vesienhallintaa valuma-alueella Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee toisiinsa metsät, pellot ja rakennetut alueet. Kaikki maankäyttö vaikuttaa alueen vesiin, ja vettä taas tarvitaan moneen toimintaan.

Avaa

5. Sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon

Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia sää- ja vesioloihin. Sisävesissä merkittävimmät muutokset liittyvät valunnan, virtaamien ja vedenkorkeuksien vuodenaikaisiin vaihteluihin. Valunnat kasvavat talvella ja pienenevät keväällä ja kesällä. Muutokset

Avaa

6. Myönteinen ilmastovaikutus

Maaperään on sitoutunut enemmän hiiltä kuin maanpäälliseen kasvustoon. Etenkin turvemaassa on valtava hiilivarasto. Maankuivatus on useimmiten kiihdyttänyt eloperäisten maiden hajoamista, mistä vapautuu ilmaan kasvihuonekaasuja. Suometsien

Avaa

Umpisäiliöt ja kuivakäymälät

Jätevesien käsittely on helpompaa ja edullisempaa, jos käymäläjäte käsitellään erillään muusta kotitalouden jätevedestä. Moni kunta edellyttää erillistä käsittelyä pohjavesialueilla. Jätevedet voidaan jakaa mustiin ja harmaisiin

Avaa

Valuma-alue rajataan tapauskohtaisesti

Valuma-alue rajataan tapauskohtaisesti Valuma-alueen tarkastelu antaa yleiskuvan luonnonoloista, maankäytöstä ja niiden vaikutuksista vesiin. Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla vesienhallintaa on järkevä tarkastella pienten valuma-alueiden tasolla. Pienen

Avaa

Maaperäkäsittely

Maaperäkäsittely Maaperäkäsittely tarkoittaa jätevesien imeyttämistä maahan. Sen toiminta perustuu maakerroksen pinnalla tapahtuvaan biologiseen toimintaan. Maaperäkäsittely on suunniteltava käsiteltävän jäteveden määrän ja käytössä olevan tilan mukaan.

Avaa

2. Hyvin kasvava metsä

Kuivatus luo edellytykset puuston kasvulle turvemailla. Se parantaa turvemaan happitaloutta ja lisää ravinteiden vapautumista puuston käyttöön. Soita ja veden vaivaamia metsämaita on ojitettu metsänkasvatusta varten

Avaa

Globaalit vesivarat

Globaalit vesivarat Suomessa riittää makeaa vettä, mutta mikä on tilanne muualla maailmassa? Miksi meidän tulisi olla huolissamme vedenkäytöstämme? Tässä oppimiskokonaisuudessa perehdytään makean veden jakaantumiseen ja

Avaa

Vesijalanjälki

Vesijalanjälki Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi sekä

Avaa

Tutkitaan vesiä satelliiteilla

Tutkitaan vesiä satelliiteilla Oppimiskokonaisuus lennättää peruskoulun yläasteen oppilaat seuraamaan ympäristöä avaruudesta! Maan luonnonilmiöitä Suomessa ja muualla tutkitaan hyödyntäen avoimia satelliitti- ja kartta-aineistoja. Tehtävissä tarkastellaan jäidenlähtöä,

Avaa

Kodin vesietiketti ja vesihuolto

Kodin vesietiketti ja vesihuolto Kodin vesietiketti ja vesihuollon aakkoset -oppimiskokonaisuus tarjoaa kerralla koko paketin: taustottavia tietotekstejä ja monipuolisia oppilasta aktivoivia tehtäviä. Video, lautapeli ja interaktiivinen

Avaa

Oppia vedestä

Oppia vedestä Etsitkö tietoa ja materiaaleja vesiaiheiseen opetukseen? Olet oikeassa paikassa. Täältä löydät opetuspalikoita laidasta laitaan: laajoista oppimiskokonaisuuksista peleihin ja animaatioihin. Vesiaihetta tutkaillaan monesta eri

Avaa

Vesijalanjälki

Vesijalanjälki kuvaa vedenkäytön kokonaisuutta Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta

Avaa

Vesijalanjäljen värit

Vesijalanjäljen värit Klikkaamalla numeroa näet kunkin värin merkityksen.

Avaa

Vesiviisas kiertotalous

Vesiviisas kiertotalous Vesi voidaan nähdä yhtenä osana kiertotaloutta. Kiertotalouden tavoite on käyttää maapallon rajallisia luonnonvaroja viisaasti niin, että hukkaa ei synny ja aineet ja energia

Avaa

Keinoja pienentää vesijalanjälkeä

Keinoja pienentää vesijalanjälkeä Klikkaamalla numeroa näet kunkin ryhmän vaikutusmahdollisuuksia.

Avaa

Vesivastuusitoumus

Vesivastuusitoumus Vesivastuusitoumus haastaa yritykset tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan ja huolehtimaan siitä, että niiden toimipaikat ja alihankkijat käyttävät vettä kestävästi. Se myös kannustaa yrityksiä kehittämään veden kestävää

Avaa

Vesivastuullisuuden askeleet

Vesivastuullisuuden askeleet Klikkaamalla numeroa näet kunkin askeleen toimenpiteet.

Avaa

Kuvaaja Okko Sorma

Vesivastuullisuus

Vesivastuullisuus tarkoittaa, että yritys käyttää vettä ympäristön kannalta kestävästi ja että veden käyttö on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kannattavaa.

Avaa

Huolehdi omakotitalon ja kesämökin jätevesien puhdistuksesta

Asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat vähenevät, vesien rehevöityminen hidastuu ja riski pohjaveden pilaantumiselle pienenee. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet pilaavat pohjavesiä, mikä voi ilmetä esimerkiksi oman tai

Avaa

Käytä hanavettä

Suomi on yksi harvoja maita, joissa hanavesi on puhdasta ja hyvälaatuista. Veden pullottaminen kuluttaa energiaa ja raaka-aineita.

Avaa

Käytä lämmintä vettä säästeliäästi

Lämmitysenergian kokonaiskulutuksesta veden osuus on huomattava, yleensä noin kolmannes.

Avaa

Käytä vettä järkevästi

Vettä ei pidä valuttaa turhaan, koska sen hankinta, puhdistus, pumppaus, jakaminen ja jäteveden käsittely maksavat ja kuluttavat energiaa. Lisäksi jätevedestä aiheutuu lähes aina ravinnekuormitusta lähivesistöön.

Avaa

Suosi vaatteiden kierrätystä, osta harkiten

Jos ostat uutta, osta EU-alueelta tai ympäristömerkittyjä vaatteita. (esim. Öko-tex, Joutsenmerkki). Kehittyvissä maissa tekstiilituotannossa veden käyttö on huomattavaa, vaarallisia kemikaaleja käytetään paljon ja jätevesien puhdistus

Avaa

Vinkit vesien ystäville kuvituskuva

Vinkit vesien ystäville

SYKEn vinkit vesien ystäville Vesi on osa jokapäiväistä elämäämme. Voimme arjessamme tehdä viisaita valintoja vedenkulutuksen vähentämiseksi ja vesistöjen suojelemiseksi. Tiesitkö, että valinnoilla on merkitystä myös

Avaa

Medialle

Tietoa vedestä Suomen ympäristökeskuksen koordinoima vesi.fi-sivusto tarjoaa kansalaisille, asiantuntijoille sekä medialle ajantasaista tietoa ja työkaluja vedestä sekä siihen liittyvistä ilmiöistä, uutisista ja toimijoista. Viestintä ja

Avaa

Kaivoveden analyysitulkki

Mikä on analyysitulkki? Kaivoveden analyysitulkki on sekä kaivoveden laatuasioiden parissa työskenteleville että kaivonomistajille tarkoitettu työkalu kaivoveden laadun arvioimiseen. Analyysitulkkiin syötetään kaivovedestä teetetyn laboratorio-tutkimuksen tulokset. Analyysitulkin

Avaa

Vesisanasto

Valtaväylä

Valtaväylä tarkoittaa vesilaissa väylää, joka on joen syvimmällä kohdalla veden vapaata juoksua, kulkemista, puutavaran uittoa ja kalan kulkua varten. Valtaväylä on myös sellainen vesistössä oleva

Avaa

Joki

Joki määritellään vesilaissa virtaavan veden vesistöksi, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä.

Avaa

Kuivakausi

Kuivakausi eli kuivuuskausi voidaan määrittää meteorologisin tai hydrologisin perustein taikka altistuvan sektorin, esim. maatalouden tai vedenhankinnan mukaan. Kuivakausi voi kestää kuukaudesta useampaan vuoteen.

Avaa

Veden niukkuus

Veden niukkuudesta puhutaan silloin, kun vettä kulutetaan liikaa suhteessa käytettävissä oleviin uusiutuviin vesivaroihin.

Avaa

Kuivuus

Kuivuudella tarkoitetaan pitkittynyttä ajanjaksoa, jolloin alueella on keskimääräistä vähemmän vettä. Kuivuus voi olla sadannan, pohjaveden tai pintaveden taikka kaikkien näiden vajautta.

Avaa

Kapillaari-ilmiö

Kapillaari-ilmiö säätelee nesteen, esimerkiksi veden, virtausta hyvin ohuessa putkessa tai huokosrakenteessa. Kapillaari-ilmiön ansiosta vesi voi virrata tiiviissä maassa ylöspäin. Ilmiö johtuu siitä, että molekyylien väliset

Avaa

pH-arvo

pH-arvo kuvaa veden tai muun nesteen happamuutta. Arvo ilmoitetaan asteikolla 0–14, jossa 7 on neutraali, sitä pienemmät luvut happamia ja suuremmat emäksisiä. pH-arvo perustuu positiivisten

Avaa

Pohjaveden muodostumisalue

Pohjaveden muodostumisalue on se alue, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueen perusteella lasketaan arvio muodostuvan pohjaveden

Avaa

Juomavesidirektiivi

Euroopan unionin tarkistettu juomavesidirektiivi tuli voimaan tammikuussa 2021. Sen tavoite on suojella kansalaisia ja ympäristöä pilaantuneen juomaveden haitoilta ja parantaa juomaveden saatavuutta. Direktiivi sisältää määräyksiä

Avaa

Vedenjakelualue

Vedenjakelualueesta säädetään terveydensuojelulaissa. Vedenjakelualue tarkoittaa sellaista talousveden jakeluverkon yhtenäistä osaa, jossa talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jossa veden toimittamisesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos.

Avaa

Huleveden imeytysrakenne

Huleveden imeytysrakenteeksi kutsutaan järjestelmää, jonka tarkoitus on edistää huleveden imeytymistä ja suodattumista maakerrosten läpi maaperään.

Avaa

Happamoituminen

Happamoituminen tarkoittaa sitä, että järven, metsämaan tai muun elinympäristön kyky neutraloida happoja vähenee. Happamoitumisen seurauksena järviveden, ojan tai maaveden pH laskee eli vesi muuttuu happamammaksi.

Avaa

Virtaamansäätöpato

Virtaamansäätöpato on ojitusalueelle rakennettu pato, jolla voidaan säädellä veden virtausnopeutta. Säätely tapahtuu esimerkiksi padon läpi asennettujen putkien avulla, jolloin patoa kutsutaan myös putkipadoiksi. Virtaamansäätöpato vähentää

Avaa

Kaivukatko

Kaivukatko on ojan osa, joka on jätetty kunnostusojituksessa avaamatta. Kaivukatko vähentää veden virtausnopeutta ja pidättää kunnostusojituksessa liikkeelle lähtenyttä kiintoainetta. Se myös pienentää eroosiota kaivukatkon alueella.

Avaa

Puro

Puro määritellään vesilaissa jokea pienemmäksi virtaavan veden vesistöksi. Puron valuma-alue on joen valuma-aluetta pienempi eli alle sata neliökilometriä. Purossa virtaa vettä ympäri vuoden, mikä erottaa

Avaa

Veden laatu

Vedenlaatu kuvaa sitä, miten hyvin vesi soveltuu käyttötarkoitukseensa, esim. talousvedeksi. Luonnonvesien yhteydessä vedenlaatu kertoo vesistön tilasta ja mahdollisesta kunnostustarpeesta. Vedenlaadun määrittämiseen käytetään useita kemiallisia, fysikaalisia

Avaa

Viivytysallas

Viivytysallas on huleveden viivyttämiseen tarkoitettu allas, jossa on vettä vain osan aikaa.

Avaa

Tulvareitti

Tulvareitti on maanpinnalla oleva huleveden virtausreitti, johon hulevedet johdetaan silloin, kun hulevesiviemäröinnin kapasiteetti ylittyy.

Avaa

Säätöpato

Säätöpato on patorakenne, jonka avulla säädellään virtaamaa ja siten vedenpinnan korkeutta. Säätöpadon avulla voidaan esimerkiksi hidastaa veden virtausta uomassa tai muodostaa kosteikkoja. Säätöpatoja käytetään muun

Avaa

Säätökaivo

Säätökaivo on salaojajärjestelmään liitetty kaivo, jonka avulla säädellään salaojavaluntaa ja siten pohjaveden pinnankorkeutta.

Avaa

Sulkukaivo

Sulkukaivo tai sulkuventtiilikaivo on vesi-, hulevesi- tai jätevesijärjestelmään sisältyvä kaivo, jossa on sulkuventtiili. Venttiilin sulkeminen katkaisee veden virtauksen.

Avaa

Siiviläputkikaivo

Siiviläputkikaivo eli putkikaivo on maahan upotettu putkimainen kaivo, johon vesi suotautuu putken seinämissä olevien siivilöiden tai pohjan kautta. Putken halkaisija on yleisimmin 40 cm ja

Avaa

Pidätysallas

Pidätysallas on huleveden tai muun veden pidättämiseen tarkoitettu allas.

Avaa

Maavesi

Maavedeksi kutsutaan sitä maaperään sitoutunutta tai siellä vapaana olevaa vettä, joka on pohjaveden pinnan yläpuolella.

Avaa

Läpäisevä pinta

Rakentamaton tai rakennettu pinta, missä tapahtuu huleveden imeyntää maaperään, esimerkiksi hiekka tai nurmi.

Avaa

Imeytyskaivanto

Imeytyskaivanto on huleveden tai muun veden imeyttämiseen tarkoitettu kaivanto, joka on täytetty kiviaineksella tai muulla materiaalilla, jonka huokostilavuus on suuri. Kaivantoon ohjattu vesi varastoituu huokostilaan

Avaa

Imeyttäminen

Imeyttäminen tarkoittaa jäteveden, huleveden tai muun veden tarkoituksellista imeyttämistä maaperään.

Avaa

Avouoma

Avouoma tarkoittaa maan pinnalla olevaa avointa veden kulkureittiä.

Avaa

Vesivastuusitoumus

Vesivastuusitoumus on yrityksen tai muun organisaation antama sitoumus kehittää veden kestävää käyttöä ja hallintaa omassa tuotantoketjussaan. Vesivastuusitoumus on osa Suomen ja suomalaisyritysten pyrkimystä tulla maailman

Avaa

Peruskuivatus

Peruskuivatus tarkoittaa maan kuivattamiseksi tehtävää valtaojien kaivua ja perkausta, pienehköjä pengerryksiä sekä purojen vedenjohtokyvyn parantamista. Peruskuivatuksella luodaan edellytykset paikalliskuivatukselle, johon luetaan muun muassa piiri-, sarka-

Avaa

Maankuivatus

Maankuivatus tarkoittaa vahinkoa tai haittaa aiheuttavan veden johtamista pois halutulta maa-alueelta, kuten pellolta tai pihalta. Maankuivatus jaetaan peruskuivatukseen ja paikalliskuivatukseen.

Avaa

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus tarkoittaa sellaisia peltojen peruskuivatusjärjestelyjä, joilla turvataan uomien vedenjohtokyky ja parannetaan veden laatua. Vesistöön kohdistuvaa kuormitusta pienennetään esimerkiksi tulvatasanteilla ja ennallistamalla uomia sekä tulvaniityillä,

Avaa

Laskeutusallas

Laskeutusallas on laskuojan yhteyteen kaivettu allas, johon yläpuolisen valuma-alueen vesiä ohjataan. Laskeutusaltaan tarkoitus on vähentää veden kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Laskeutusaltaassa veden virtausnopeus pienenee,

Avaa

Kosteikko

Kosteikko on yleisnimitys luontotyypeille, jotka ovat suuren osan vuodesta veden peitossa ja muinakin aikoina kosteita ja joissa on vesi- ja kosteikkokasvillisuutta. Luontoarvojensa ja muiden hyötyjen

Avaa

Happamat sulfaattimaat

Happamat sulfaattimaat ovat rikki- ja rautapitoisia maakerroksia, joita esiintyy alavilla rannikoilla, erityisesti Pohjanlahden rannikolla. Happamista sulfaattimaista voi liueta veteen rautaa ja muita metalleja, jos pohjaveden

Avaa

Virtavesien kunnostus

Virtavesien kunnostuksella pyritään saavuttamaan ja turvaamaan joen tai muun virtaveden hyvä ekologinen tila sekä edistämään vaelluskalojen luontaista lisääntymistä. Kunnostustoimia voivat olla esimerkiksi kutupaikkojen kunnostus, vaellusesteiden

Avaa

Sininen vesijalanjälki

Sininen vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon esimerkiksi henkilö, valtio tai tietyn tuotteen valmistaminen kuluttaa luonnon vesivarastoista eli joista, järvistä ja pohjavesivarastoista ammennettavaa vettä. Laskelmassa otetaan

Avaa

Harmaa vesijalanjälki

Harmaa vesijalanjälki tarkoittaa sitä puhtaan veden määrää, joka kuluu tuotantolaitoksissa huuhteluun ja pesuun sekä tuotteen tai jäteveden puhdistamiseen.

Avaa

Ylivedenkorkeus

Ylivedenkorkeus, HW, on havaintojakson suurin vedenkorkeus.

Avaa

Vesistön säännöstely

Vesistön säännöstelyllä muutetaan vedenkorkeuksia ja virtaamia pato- tai vesivoimalaitosrakenteiden avulla.

Avaa

Tulvavaarakartta

Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja veden syvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvavaara- ja tulvariskikarttoja laaditaan ainakin tulville, joiden vuotuinen todennäköisyys on

Avaa

Tulvasuojelutaso

Tulvasuojelutasolla tarkoitetaan sitä tulvan toistumisaikaa tai vedenkorkeutta, jota vastaavalta tulvavedenkorkeudelta rakennus tai muu toiminto suojataan.

Avaa

Tulvariskien alustavan arvioinnin tulva-alue

Tulvariskien alustavassa arvioinnissa määritelty tulva-alue on sellainen alue, joka jää harvinaisen suuressa tulvassa veden valtaan. Arvio perustuu hydrologisiin tietoihin ja maanpinnan korkeustietoihin. Arvioon on suhtauduttava

Avaa

Tulva

Tulvalla tarkoitetaan vesistön vedenpinnan noususta, merenpinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä.

Avaa

Suppopato 

Suppo- eli hyydepato syntyy alijäähtyneessä vedessä muodostuneen hyyde- eli suppojään tarttuessa uoman pohjaan tai kasautuessa jääkannen alle haitaten veden kulkua.

Avaa

Lumen vesiarvo

Lumen vesiarvolla tarkoitetaan lumessa olevan veden määrää. Vesiarvon yksikkö on kg/m2 (lumikuorma). Lukuarvoltaan se vastaa lumen vesisisältöä millimetreinä.

Avaa

Keskivedenkorkeus

Keskivedenkorkeus, MW, on tietyn havaintojakson keskimääräinen vedenkorkeus. Se ilmoitetaan korkeutena merenpinnasta jossakin korkeusjärjestelmässä.

Avaa

Hätäylivedenkorkeus

Hätäylivedenkorkeus, hätä-HW, on patoturvallisuuteen liittyvä käsite. Se määräytyy padon tiiviin osan yläpinnan korkeuden mukaan. Jos tiiviin osan yläpinnan korkeus vaihtelee, hätäylivedenkorkeus määräytyy yläpinnan alimman kohdan

Avaa

Hyydepato

Hyyde- eli suppopato syntyy, kun alijäähtyneeseen veteen muodostunut hyydejää tarttuu uoman pohjaan tai kasautuu jääkannen alle haitaten veden kulkua.

Avaa

Hydrologia

Hydrologia on geofysiikan osa-alue, joka tutkii veden esiintymistä, ominaisuuksia ja kiertokulkua maapallolla.

Avaa

Ympäristövirtaama

Ympäristövirtaama on se virtaama, jonka virtaveden ekosysteemi tarvitsee menestyäkseen. Kun säännöstellyn joen virtaama säädetään ympäristövirtaaman mukaiseksi, on mahdollista saavuttaa joen hyvä ekologinen tila. Ympäristövirtaama määritetään

Avaa

Virtaama

Virtaama tarkoittaa vesimäärää, joka kulkee esimerkiksi uoman poikkileikkauksen tai jonkin vesistöalueen läpi tietyssä aikayksikössä. Virtaamaa voidaan mitata virtaamamittareilla tai pienemmissä vesistöissä mittapadon avulla. Usein virtaama-arvot

Avaa

Vesivoima

Vesivoima on energiantuotantomuoto, jossa uoma padotaan ja käytetään hyväksi veden virtausta ja korkeuseroja. Vesivoiman osuus Suomen koko energiantuotannosta vaihtelee kolmesta neljään prosenttiin.

Avaa

Vesistöpato

Vesistöpadolla tarkoitetaan sellaista rakennetta, joka patoaa vettä esimerkiksi tulvasuojelun, vesivoiman tuotannon tai kalanviljelyn tarpeisiin. Osa vesistöpadoista on säännöstelypatoja, joilla ohjataan vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaamia.

Avaa

Vesistömalli

Vesistömalli on matemaattinen esitys siitä, miten vesi kulkee vesistössä ja sen valuma-alueella. Malli kuvaa veden koko kiertokulun sadannasta maaperän ja vesistön kautta haihdunnaksi ja valunnaksi.

Avaa

Vesihuolto

Vesihuolto on yhteiskunnan tärkeä perustoiminto. Vesihuollon tehtävä on turvata puhtaan ja laadukkaan talousveden saanti sekä jätevesien asianmukainen käsittely.

Avaa

Veden väri

Veden väri vaihtelee luonnonvesissä sen mukaan, millaisia ja kuinka paljon vedessä on värillisiä aineita. Suomessa tavallisimmat vettä värjäävät aineet ovat humus ja rauta. Kalkkiperäisillä alueilla

Avaa

Veden lämpötila

Veden lämpötila on yksi vesitutkimuksen perusmittauksista. Eri syvyyksistä mitattu lämpötila kertoo veden kerrostuneisuudesta. Lämpötilalla on merkitystä muun muassa arvioitaessa veden happitilannetta.

Avaa

Veden kovuus

Veden kovuus kuvaa vedessä olevien kalsium- ja magnesiumionien määrää. Mitä enemmän näitä ioneja on vedessä, sitä kovemmaksi vesi luokitellaan. Veden kovuus vaihtelee alueittain sen mukaan,

Avaa

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus kuvaa vesistöjen ja meren pinnankorkeuden vaihteluja. Vesistöjen vedenkorkeuteen vaikuttavat sademäärä, valunta, haihdunta sekä järveen tuleva ja sieltä lähtevä virtaama. Meriveden korkeuteen vaikuttavat ensisijaisesti Tanskan

Avaa

Veden hygieeninen laatu

Veden hygieeninen laatu tarkoittaa sitä, onko vesi mikrobiologisesti arvioituna turvallista. Hygieenisen laadun mittarina käytetään tiettyjen ulosteessa esiintyvien bakteerien pitoisuutta vedessä.

Avaa

Valunta

Valunta kertoo maan pinnalla ja maaperässä liikkuvan veden määrän. Lumien sulaminen ja rankat sateet lisäävät vesimäärää ja voivat aiheuttaa tulvia.

Avaa

Valuma-alue

Vesistön valuma-alue on se alue, jonne satava vesi päätyy maanpinnan muotojen ohjaamana kyseiseen vesistöön. Valuma-alueiden välisiä rajoja kutsutaan vedenjakajiksi.

Avaa

Tulvakorkeus

Tulvakorkeus on taso, jolle vedenkorkeus ylimmillään nousee. Tulvakorkeuden avulla voidaan määritellä, kuinka suuria ovat vesistön suurimmat havaitut tulvat, tyypilliset tulvat ja pienimmät havaitut tulvat. Tulvakorkeus

Avaa

Tulvahuippu

Tulvahuippu on tulvatilanteen korkein veden korkeus.

Avaa

Säännöstelty järvi

Säännöstelty järvi on järvi, jonka veden korkeutta ja virtaamaa säädellään patojen tai muiden säännöstelyrakenteiden avulla. Suomen järvipinta-alasta noin kolmasosaa säännöstellään.

Avaa

Suolavesipulssi

Suolavesipulssi eli suolapulssi on Pohjanmeren pintaveden voimakas sisäänvirtaus Itämereen. Se tuo Itämereen lyhyessä ajassa, muutamassa viikossa, 200–300 km³ runsassuolaista ja hapekasta Pohjanmeren pintavettä Tanskan salmien

Avaa

Sekaviemäri

Sekaviemäri on viemäri, jossa kulkee sekä hulevettä (sadevettä) että jätevettä. Sekaviemäreitä ei enää rakenneta, mutta vanhoilla asuinalueilla niitä saattaa olla edelleen. Sekaviemäreistä vesi johdetaan jäteveden

Avaa

Seiche-aalto

Seiche-aalto eli seisova aalto on suljettuun altaaseen syntyvä veden ominaisheilahtelu. Se voi syntyä esimerkiksi järvissä tai Itämerellä tuulen, painovoiman ja rantojen heijastusvaikutuksen seurauksena. Itämeren rannoilla

Avaa

Sedimentti

Sedimentti on veden mukana kulkeutuvaa ja kerrostuvaa kiinteää ainesta, esimerkiksi hienojakoista hiekkaa tai savea. Kun virtaus vähenee, sedimentti laskeutuu pohjaan. Niinpä sitä kertyy jokien, järvien

Avaa

Sakokaivo

Sakokaivo eli saostuskaivo on jätevesien käsittelyyn tarkoitettu säiliö, jossa jäteveden kiinteät ainesosat laskeutuvat pohjaan. Sakokaivoa käytettiin ennen yleisesti haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn, mutta sen puhdistusteho on

Avaa

Hulevesiviemäri

Hulevesiviemäri eli sadevesiviemäri on jätevesiviemäristä erillään oleva viemäri, joka johtaa pois pihoille, salaojiin ja kaduille kertyneen sade- ja kuivatusveden. Hulevesiviemäreistä vesi johdetaan vesistöön.

Avaa

Routa

Routa on se maakerros, jonka maassa olevan veden jäätyminen on kovettanut. Roudan muodostuminen ja syvyys sekä routakauden kesto riippuvat talven lämpötiloista, lumipeitteestä ja pohjaveden pinnankorkeudesta.

Avaa

Riite

Riite on hyvin ohut ja kiiltävä jääkerros, joka muodostuu tyynen veden pinnalle yhdessä yössä. Tuuli ja aallokko murtavat riitteen helposti.

Avaa

Rautabakteerit

Rautabakteerit ovat rautaa hapettavia bakteereita. Niiden hapetustuotteet voivat värjätä puron tai ojan ruskeaksi. Rautaa voi myös nousta veden pinnalle ja muodostaa sinne öljymäisen kalvon.

Avaa

Pohjavesimuodostuma

Pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä esiintymänä olevaa vettä, joka sijaitsee huokoisessa ja läpäisevässä maa- tai kallioperämuodostumassa ja joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjaveden oton. (Laki

Avaa

Pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje siitä, miten pohjavesi pitää ottaa huomioon esimerkiksi suunniteltaessa alueen maankäyttöä. Suojelusuunnitelmia laaditaan lähinnä sellaisille pohjavesialueille, joita käytetään vedenhankintaan ja

Avaa

Pohjavesialueen luokka

Pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1. luokassa ovat vedenhankinnalle tärkeät pohjavesialueet, joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yli 10 m3/vrk tai yli

Avaa

Pohjavesialue

Pohjavesialue on ympäristönsuojelulaissa määritelty geologisin perustein rajattavissa olevaksi maaperän muodostumaksi tai kallioperän vyöhykkeeksi, joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai vedenoton.

Avaa

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden korkeus kuvaa pohjaveden pinnankorkeutta ja sen vaihteluja. Pohjaveden korkeuteen vaikuttavat pohjavesimuodostuman koko, sademäärä, sulamisvedet, haihdunta sekä kasvillisuuden käyttämä vesi. Pohjaveden korkeus laskee tyypillisesti kesän

Avaa

Pohjapato

Pohjapato on vedenpinnan alapuolelle tehty patorakennelma tai kynnys. Pohjapadon avulla voidaan nostaa järven tai uoman vedenkorkeutta. Luonnonkivistä tai -sorasta virtaveteen rakennettu pohjapatojen sarja jäljittelee luonnonkosken

Avaa

Pohjaeläimet

Pohjaeläimet ovat selkärangattomia eläimiä, jotka elävät ainakin jossakin elinkiertonsa vaiheessa pääasiassa pohjan tai kivien pinnalla, kasveissa tai pohjasedimentin sisällä. Pohjaeläinten lajistoon vaikuttavat muun muassa pohjan

Avaa

Planktonlevä

Planktonlevät ovat mikroskooppisen pieniä leviä, jotka keijuvat vedessä ja ajautuvat veden liikkeiden mukana. Planktonlevät ovat enimmäkseen yksisoluisia. Ne yhteyttävät auringonvalossa tuottaen veteen happea ja muodostavat

Avaa

Pintaveden tila

Pintaveden tila viittaa vesistön ekologiseen tai kemialliseen tilaan, yleensä molempiin. Pintavedet luokitellaan viiteen tilaluokkaan niiden ekologisten ja kemiallisten ominaisuuksien perusteella.

Avaa

Pintaveden lämpötila

Pintaveden lämpötila kuvaa vesistön pintakerroksen (20 cm) lämpöoloja. Veden lämpötilaan vaikuttavat vesistön koon lisäksi ilman lämpötila ja tuuliolot.

Avaa

Pato

Padon tai penkereen tarkoitus on säännöstellä veden virtaamista tai korkeutta taikka rajata vesialueita tai esimerkiksi jätealueita. Patorakennelmat voivat olla maavalleja tai betonisia rakennelmia, ja ne

Avaa

Näkösyvyys

Näkösyvyys kuvaa veden läpinäkyvyyttä ja sameutta ja kuvastaa veden rehevyyttä. Näkösyvyyttä mitataan valkoisella pyöreällä levyllä, jonka halkaisija on 20 senttimetriä. Levy lasketaan varren tai narun

Avaa

Mallilaskelma

Mallilaskelmat ovat apuvälineitä, joiden avulla arvioidaan veden laatua, päästöjä tai hydrologisia oloja silloin, kun niitä ei voida mitata suoraan tai kun niitä halutaan ennakoida. Mallilaskelmat

Avaa

Luusua

Luusua on järven laskukohta eli se paikka, josta järven vesi purkautuu alavirtaan. Luusua määrittää järven vedenpinnan korkeuden, ja korkeutta voidaan muuttaa syventämällä tai mataloittamalla luusuaa.

Avaa

Lumikuorma

Lumikuorma kertoo lumikerroksen painon kiloina neliömetrillä. Tämä on sama asia kuin lumessa olevan veden määrä, eli sen vesikerroksen paksuus millimetreinä, joka syntyisi jos lumi sulatettaisiin.

Avaa

Leväkukinta

Leväkukinnaksi kutsutaan mikroskooppisten planktonlevien, yleensä sinilevien, runsasta esiintymistä veden pintakerroksessa. Levät eivät todellisuudessa kuki, vaan veden värjäytymisen tai puuroutumisen aiheuttaa itse levä. Tällainen massaesiintyminen voi

Avaa

Kiintoaine

Kiintoaine tarkoittaa vedessä olevia kiinteitä hiukkasia, kuten savea tai hiesua. Veden sameutta käytetään kiintoaineen mittarina.

Avaa

Kevätkuoppa

Kevätkuoppa on vesistöjen säännöstelyyn liittyvä käsite. Se tarkoittaa, että järven vedenpintaa lasketaan talven mittaan ja alkukeväällä, jotta järveen saadaan tilaa lumen sulamisvesille. Kevätkuopan tarve on

Avaa

Humus

Humusta syntyy, kun pitkälle lahonneet kasvien osat hajoavat ja maatuvat. Humusaineet voivat olla vedessä liuenneina tai kevyinä mikroskooppisina hiukkasina. Humusta esiintyy erityisesti turvemaiden lähivesissä, ja

Avaa

Harppauskerros

Harppauskerros on järvessä tai meressä oleva vesikerros, jossa jokin veden ominaisuus muuttuu nopeasti syvyyssuunnassa. Lämpötilan harppauskerrosta kutsutaan termokliiniksi ja suolaisuuden harppauskerrosta halokliiniksi. Harppauskerros estää yläpuolisen

Avaa

Happipitoisuus

Happipitoisuus on yksi veden laadun mittari. Hapen määrä on sidoksissa veden lämpötilaan, joten happipitoisuus ilmaistaan niin sanottuna kyllästysasteena eli prosenttiosuutena saman lämpöisen veden ”täydestä” happipitoisuudesta.

Avaa

Happamuus

Happamuus on yksi veden laatutekijöistä. Happamuus ilmaistaan pH-asteikolla, jossa neutraali vesi saa arvon 7. Suomen sisävedet ovat yleensä lievästi happamia (pH 6,5–6,8). Merivesi taas on

Avaa

Halokliini

Halokliini eli suolaisuuden harppauskerros on vyöhyke, jossa meriveden suolapitoisuus muuttuu paljon lyhyellä matkalla syvyyssuunnassa. Itämeressä halokliini on tyypillisesti 50–80 metrin syvyydessä. Pohjanlahdella ei ole selvää

Avaa

Haihtuminen

Haihtuminen on veden muuttumista vesihöyryksi kiehumispistettä alemmassa lämpötilassa. Haihtumisessa raskaampi aine (vesi) muuttuu kevyemmäksi (höyry). Haihtumisen käänteinen ilmiö on tiivistyminen.

Avaa

Ekosysteemi

Ekosysteemiksi kutsutaan eliöyhteisöjen ja niiden ympäristön muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta alueella, joka on luonnonoloiltaan melko yhtenäinen. Esimerkiksi järvi voi muodostaa yhden ekosysteemin. Se voidaan myös jakaa

Avaa

Desinfiointi

Desinfiointi on käsittelyvaihe, jossa vedestä tuhotaan bakteerit ja muut mikrobit. Desinfiointi on tärkeä osa vesijohtoveden valmistusta. Desinfiointiin voidaan käyttää otsonia, ultraviolettisäteilyä tai klooria.

Avaa

Aallonkorkeus

Meren tai järven aallokosta puhuttaessa aallonkorkeudella tarkoitetaan aallon pohjan ja huipun välistä korkeuseroa. Veden pinnan aallokko on epäsäännöllistä, eli peräkkäisetten aaltojen korkeus ei ole sama.

Avaa