Hakutulokset
Ajankohtaista
Marraskuun 2024 vesitilannekatsaus: Kylmempi sää, mutta runsaasti vettä (Pohjalaismaakunnat)
12.12.2024
Marraskuussa vedet kylmenivät ja kuun loppuun mennessä pienissä järvissä oli jo jääpeite. Kuukauden loppupuolella tulleet lumi- ja vesisadealueet ja samaan aikaan lämmennyt sää aiheuttivat Lounais-
Minne Tiukanjoen tulvavedet leviävät? (Pohjanmaa)
11.12.2024
Tiukanjoen eli Teuvanjoen alaosan tulvavaarakartoitus on valmistunut Kristiinankaupungin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä ja on nyt käytettävissä ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa (vesi.fi/tulvakartat) tai Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunasta (kartta.paikkatietoikkuna.fi). Laaditut kartat
Uudessa hankkeessa kehitetään ratkaisuja saariston jätevesihuollon haasteisiin
5.12.2024
Saariston jätevesihuoltoon liittyviä ongelmia ratkotaan Suomen ympäristökeskuksen uudessa Saaristoravinne-hankkeessa. Hankkeessa kehitetään saariston nykyisiä jätevesihuollon käytäntöjä ravinnekiertoa tukeviksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on löytää monistettavia ja
Pielisen poikkeusjuoksutukset mahdollistuvat joustavammin ja varautuminen tulva- ja kuivuustilanteisiin paranee
2.12.2024
Luonnonmukaista vedenkorkeutta ja virtaamaa noudattavan Pielisen tulva- tai kuivuustilanteet ovat aiheuttaneet erityisesti parin viime vuosikymmenen aikana suurta haittaa vesistön käytölle. Tähän saakka Pohjois-Karjalan ELY-keskus on
Alkuviikolla nopeasti nousseet pohjalaisjoet ovat kääntyneet laskuun (Pohjalaismaakunnat)
29.11.2024
Alkuviikolla nopeasti nousseet pohjalaisjoet ovat kääntyneet laskuun. Vuodenaikaan nähden virtaamat olivat suuria. Kyrönjoella vesi kävi lähellä tulvarajaa, mutta tulvaluukkuja ei jouduttu avaamaan. Kyrönjoen alaosalla Skatilassa
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.11.2024
28.11.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 7 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Marraskuun alusta muutos on +2 cm, mutta välillä oli kuivempaa, niin viimeisellä
Pohjalaismaakuntien tulvat lähtemässä laskuun (Pohjalaismaakunnat)
27.11.2024
Viime päivien tulvat pohjalaismaakunnissa ovat laskusuunnassa. Tulvahuiput saavutettiin tiistain aikana Lapväärtin-Isojoella, Teuvanjoella ja Närpiönjoella. Keskiviikon aikana tulvahuippunsa saavuttavat Maalahdenjoki ja Laihianjoki. Tämänhetkisen tiedon mukaan laajamittaisempia
Kokemäenjoen tulvatilanne jatkuu vaikeana erityisesti Huittisissa ja iso virtaama tulee jatkumaan pitkälle eteenpäin (Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa)
27.11.2024
Kokemäenjoen ja sen sivujokien tulvatilanne on kehittynyt alkuviikon aikana selvästi pahemmaksi, kuin ennen tulvan alkua ennustettiin. Kokemäenjoen keskiosan sivujokien (Loimijoki, Punkalaitumenjoki, Sammunjoki ja Kauvatsanjoki) yhteenlasketun
Poikkeuksellinen syystulva Länsi-Suomessa
26.11.2024
Jokien vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin keskimääräistä tulvaa suuremmiksi Varsinais-Suomesta Vaasaan yltävällä alueella, osin virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Vesi jatkaa nousemista vielä tiistaina ja
Pohjalaismaakuntien tulvat ovat saavuttamassa huippunsa lähipäivinä (Pohjalaismaakunnat)
26.11.2024
Maanantain lämpeneminen ja vesisateet käynnistivät lumien sulamisen, jonka seurauksena Vaasan eteläpuolisten jokien pinnat ovat nousseet nopeasti ja virtaamat ovat moninkertaistuneet viimeisen vuorokauden aikana. Lapväärtin-Isojoen ja
Alkuviikon runsas vesisade yhdistettynä reippaaseen lämpenemiseen sulattaa lumet ja nostaa virtaamat ja vedenkorkeudet Lounais-Suomessa vuoden keskimääräisten tulvahuippujen tuntumaan (Varsinais-Suomi, Satakunta)
26.11.2024
Viime viikolla (vko 47/2024) satoi lunta vesimääräksi muutettuna Varsinais-Suomessa keskimäärin n. 20 mm ja Satakunnassa n. 30 mm. Kun alkuviikon runsas vesisade ja voimakas lämpeneminen
Sateet ja lumien sulaminen nostavat vedenpintoja nopeasti – Loimijoki tulvii seututielle 213
26.11.2024
Vedenkorkeudet ovat Hämeessä olleet ajankohtaan nähden lähellä keskimääräistä tasoa, mutta sateet ja sulava lumi ovat nopeasti nostamassa vedenpintoja tulvalukemiin. Loimijoki tulvii Ypäjällä seututielle 213 tänään
Pohjalaismaakuntien tulvaennusteet vastaavat tavanomaisten kevättulvavirtaamien tasoa (Pohjalaismaakunnat)
25.11.2024
Pohjalaismaakuntien alueella satoi maanantaina aiemmin odotettua vähemmän ja vedenpintojen nousu oli päivän aikana ennustettua hitaampaa. Sateiden ja lämpötilan nousun aiheuttaman lumen sulamisen johdosta virtaamien odotetaan
Joet tulvivat Länsi- ja Etelä-Suomessa tällä viikolla
25.11.2024
Sateet ja sulamisvedet saavat joet tulvimaan erityisesti Satakunnasta Vaasaan yltävällä alueella, jossa tulva on nousemassa vähintään keskimääräisen vuotuisen tulvan tasolle. Porissa joen pinta nousee keskiviikkona
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla
14.11.2024
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit
8.11.2024
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä
Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat syyskuussa matalalla
15.10.2024
Kuukauden keskilämpötila oli noin 4 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskiarvoon nähden matalammalla melkein koko maakunnassa. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa keskimääräistä korkeammalla. Ilmatieteen laitoksen
Syyskuun 2024 vesitilannekatsaus: Sateisen loppukesän jälkeen syyskuu oli tavallista vähäsateisempi (Pohjalaismaakunnat)
11.10.2024
Elo-syyskuun vaihteen voimakkaiden sateiden jälkeen pohjalaisjokien virtaamat lähtivät laskuun. Syyskuu oli pääosin vähäsateinen luukuunottamatta joitain paikallisia rankkasateita sekä syyskuun lopun yhtenäisempää sadetta, jolloin jokien virtaamat
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.9.2024
27.9.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,92. Taso on täsmälleen ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Syyskuussa muutos on +9 cm ja luultavasti Kallaveden pinta jatkaa nousuaan syksyn edetessä.
Minustako vesistötutkija? Verkkokurssilta perusteet roskaisuuden ja vedenlaadun tutkimiseen
25.9.2024
Kiinnostaisiko oman mökkirannan tutkiminen? Vai onko mielessäsi ryhmä, jolle haluaisit esitellä tutkimuksen tekoa käytännössä? Erilaisia havaintoja tekemällä ja tulokset raportoimalla pääset tuottamaan tutkimusaineistoa ympäristön tilan
Viikonlopun sateet nostivat vedenkorkeuksia Hämeessä
17.9.2024
Hämeen alueella satoi viikonlopun aikana laajoilla alueilla jopa 40 millimetriä vettä. Sateiden myötä virtavesien vedenkorkeudet nousivat reilusti aiemmista kesälle tyypillisistä matalista korkeuksista. Suuri sademäärä näkyy
Heinä-elokuun vesitilannekatsaus 2024: järvivedet olivat keskimääräistä lämpimämpiä (Pohjalaismaakunnat)
13.9.2024
Vesitilannekatsauksessa käydään kuukausittain läpi muun muassa vesistöjen virtaamia, vedenkorkeutta ja lämpötiloja. Näiden tietojen lisäksi tässä katsauksessa kerrotaan kesän sateiden vaikutuksista ja pohjavesitilanteesta. Heinä-elokuussa saatiin sateita
Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat olivat matalalla elokuussa
9.9.2024
Kuukauden keskilämpötila oli yli 1,5 astetta keskimääräistä korkeampi. Vedenkorkeudet ja virtaamat olivat ajankohdan keskiarvon alapuolella. Pintaveden lämpötilat olivat elokuun lopussa vielä lämpöisiä, noin 3–4 astetta
Pohjois-Karjalassa on havaittu sinilevää syyskuun ensimmäisellä viikolla
9.9.2024
Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoista Kiteenjärvellä sekä Pyhäjärvellä. Havainnoista on hyvä muistaa, että ne koskevat aina sen hetkistä tilannetta ja sinilevätilanne voi
Kaivovesi vähissä joillakin alueilla Pohjois-Karjalassa
9.9.2024
Vähäiset sateet yhdistettynä keskimääräistä korkeampiin lämpötiloihin ovat alentaneet pohjavedenkorkeuksia, mikä näkyy kaivojen matalina vedenpinnankorkeuksina. ELY-keskukseen on tullut tällä viikolla ilmoituksia kuivuneista kaivoista Pohjois-Karjalassa. Vuoksen ja
Miten huomioida ympäristöarvot ojitushankkeissa? Uusi opas kokosi tiedot yksiin kansiin
9.9.2024
Miten huomioida ympäristöarvot ojitushankkeissa? Uusi opas kokosi tiedot yksiin kansiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus (Syke) ovat julkaisseet uuden oppaan, joka korostaa ympäristöystävällisten menetelmien käyttöä
Viikonlopun rankkasateet nostivat jokien pintoja erityisesti Kyrönjoella ja Lapuanjoella (Pohjalaismaakunnat)
3.9.2024
Viime viikonloppuna Etelä-Pohjanmaalla satoi paikoin poikkeuksellisen runsaasti. Erityisesti Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesistöalueilla jokien pinnat lähtivät nopeaan nousuun ja paikoin päästiin lähelle keskimääräisiä tulvakorkeuksia. Kovimmat sateet
Kesän sinilevätilanne oli muuttuvien säiden seurauksena vaihteleva (Pohjalaismaakunnat)
29.8.2024
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sinileväseuranta alkoi kesäkuun alussa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella. Alueemme sinilevätilannetta seurataan pysyvillä havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta aina
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.8.2024
29.8.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,83. Taso on 15 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta lopetettiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Pinnan
Testauskutsu vesihuoltolaitoksille – Työkalu vesihuollon ilmastonmuutokseen sopeutumisesta
29.8.2024
Vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa on välttämätöntä yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseksi. Ilmastonmuutoksen oletetaan vaikuttavan Suomessa lisääntyvässä määrin vesihuoltoon aiheuttaen ongelmia raakaveden laadun ja vedentuotannon jatkuvuuden sekä
Meriympäristön tila-arvio: Suomen merialueiden tilassa pieniä parannuksia, kokonaiskuva edelleen heikko
29.8.2024
Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat uudesta verkkojulkaisusta: Itämeren tila on edelleen pääosin heikko. Kaikilla merialueilla rehevöitymisen vaikutukset häiritsevät luonnon monimuotoisuutta
Pohjalaismaakunnissa sinilevätilanne rauhoittunut edellisistä viikoista
22.8.2024
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuuluvilla havaintopaikoilla on viikolla 34 sinilevää havaittu hieman Purmojärvellä, Luodonjärvellä sekä Peränteellä. Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu hieman Rotarien ylläpitämillä havaintopaikoilla
Ähtävänjoella ja Evijärvellä runsas leväkukinta (Pohjalaismaakunnat)
16.8.2024
Lämmin sää näkyy sinileväkukinnoissa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Sisävesissä sinilevää on havaittu hieman Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä, Kuortaneenjärvellä ja Ähtärinjärvellä. Kauhavan Purmojärvellä sinilevää on havaittu runsaasti. Pohjanmaalla Evijärvellä
Katsaus kesän 2024 Pohjois-Karjalan levätilanteeseen
15.8.2024
Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu Kiteenjärven Postirannan uimarannalla. Havainnoista on hyvä muistaa, että ne koskevat aina sen hetkistä tilannetta ja sinilevätilanne voi muuttua nopeasti. Valtakunnallinen
Ähtävänjoella ja Evijärvellä runsas leväkukinta (Pohjalaismaakunnat)
15.8.2024
Lämmin sää näkyy sinileväkukinnoissa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Sisävesissä sinilevää on havaittu hieman Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä, Kuortaneenjärvellä ja Ähtärinjärvellä. Kauhavan Purmojärvellä sinilevää on havaittu runsaasti. Pohjanmaalla Evijärvellä
Heinäkuussa Pohjois-Karjalassa oli lämmintä
12.8.2024
Kuukauden keskilämpötila oli 1–1,5 astetta keskimääräistä korkeampi. Vesistöjen vedenpinnankorkeudet ovat palautuneet ajankohdan keskitasolle. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa keskimääräistä lämpimämpiä. Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu oli
Sinilevää havaittu hieman viidellä valtakunnallisella havaintopaikalla Etelä-Savossa
8.8.2024
Kuluneella viikolla Etelä-Savossa on havaittu hieman sinilevää Pieksämäellä, Juvalla ja Rantasalmella. Pieksämäellä sinilevää havaittiin hieman Pieksänjärvellä, Ahvenlammen Jäppilän uimarannalla sekä Vangasjärvellä Seunalassa. Lisäksi hieman sinilevää
Sinilevätilanne rauhallinen (Pohjalaismaakunnat)
1.8.2024
Pohjalaismaakuntien sisävesissä vain Kauhavan Purmojärvellä Etelä-Pohjanmaalla on havaittu hieman levää, joten sisävesien levätilannetta voi alueella pitää erinomaisena vuodenaikaan nähden. Merialueella ainoastaan Vackergrundiin havaintopisteellä Kaskisen edustalla
Sinilevätilanne jatkuu runsaana Lounais-Suomessa
25.7.2024
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sinilevähavainnot ovat lisääntyneet meri- ja sisävesialueilla viime viikkoon nähden. Saaristomerellä että Selkämerellä on havaittu runsaita sinileväesiintymiä. Saaristomerellä levää on havaittu hyvin runsaissa
Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintoja Pohjalaismaakunnissa
18.7.2024
Merialueella Kaskisissa on havaittu hieman levää kahdella seurantapisteellä ja Mustasaaressa on havaittu runsaasti levää Raippaluodonselällä. Selkämeren rannikolla levähavainnot ovat lisääntyneet myös etelämpänä Uudenkaupungin ja Rauman
Sinilevätilanne heikentynyt Lounais-Suomen alueella
18.7.2024
Varsinais-Suomen ja Satakunnan sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta satelliittikuviin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannan tietoihin perustuen. Sinilevää on havaittu hyvin runsaissa määrin erityisesti Saaristomeren sisä- ja
Kesäkuun 2024 vesitilannekatsaus: Järvivedet alkukuusta keskimääräistä lämpimämpiä (Pohjalaismaakunnat)
17.7.2024
Kesäkuun vesitilannekatsauksessa käydään tuttuun tapaan läpi muun muassa vesistöjen virtaamia, vedenkorkeutta, happamuustilannetta ja lämpötiloja. Pohjavedenpinnan tilanteen lisäksi katsauksessa kerrotaan kesäkuun sinilevätilanteesta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteuttaa myös
Jyllinkosken padon purku Kankaanpäässä edistää erittäin uhanalaisen raakun elinympäristöjen laajentumista
12.7.2024
Heinäkuun alussa aloitettu Jyllinkosken voimalaitospadon purku Kankaanpäässä on herättänyt paljon huolta paikallisten keskuudessa. Purkutöiden takia Karvianjoen vedenpintaa on laskettu, mikä on paljastanut jokitörmiä ja siellä
Kesäkuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja vähäsateinen
12.7.2024
Pohjois-Karjalassa oli kesäkuun aikana useita hellepäiviä, minkä vuoksi myös pintaveden lämpötilat olivat ajankohdan keskiarvoon verrattuna korkeita. Vesistöjen vedenkorkeudet ovat pääosin palautuneet ajankohdan keskitasolle. Ilmatieteen laitoksen
Levätilanne on jatkunut viime viikon tapaan rauhallisena (Pohjalaismaakunnat)
11.7.2024
Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan Purmojärvellä on havaittu hieman levää. Muualla Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan tai Keski-Pohjanmaan vesistöissä levähavaintoja ei ole tehty. Valtakunnallisessa seurannassa viime viikolla saatiin myös aiempaa vähemmän
Pohjalaismaakunnissa sinilevätilanne rauhallinen
4.7.2024
Kesäkuun lopun hellepäivät näkyivät viime viikolla sisävesillä tehtyinä levähavaintoina. Viikonloppuna viilennyt ilma ja tuulinen sää ovat muuttaneet tilannetta, ja kuluneella viikolla sinilevää ei ole havaittu
Järvivesi on lämmintä ja sitä on riittävästi
4.7.2024
Järvivesien lämpötilat ovat Hämeessä kesäisissä lukemissa. Vesistöjen pinnat ovat nyt tavanomaisilla korkeuksilla. Vaikka vedenpinnan korkeudet ovat heinäkuiseen tapaan laskussa, kuivuus ei uhkaa vesistöjä eikä peltoja.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.6.2024
27.6.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,28. Taso on 3 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta lopetettiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Pinnan
Sinilevähavainnot lisääntyneet runsaasti sekä meri- että sisävesialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)
27.6.2024
Sinilevähavainnot Lounais-Suomesta ovat lisääntyneet. ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu runsaasti sekä Saaristomerellä että sisävesillä. Havaintoja on myös Selkämereltä. Myös Rotarien seurantaan ja Vesi.fi-palveluun on tallennettu
Lämmin sää lisäsi sinilevähavaintoja sisävesillä, rannikoilla sekä Suomenlahden alueella
27.6.2024
Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt viime viikosta. Lämpimien säiden seurauksena sinilevää esiintyy sisävesillä ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä enemmän. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet merkittävissä määrin Suomenlahden merialueella ja
Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sinilevähavaintoja järvissä (Pohjalaismaakunnat)
27.6.2024
Keski-Pohjanmaalla Vetelin Räyringinjärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin Ähtärinjärvellä havaittu hieman ja Peränteenjärvellä runsaasti sinilevää. Myös Alajärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Pohjalaismaakuntien merialueilla ei
Merialueiden sinilevähavainnot aikaistuneet, sisävesillä tilanne alkukesälle tyypillinen
20.6.2024
Alkukesän lämmin sää ja varhaisessa vaiheessa lämmennyt merivesi aikaisti sinilevähavaintoja Suomenlahden avomerialueilla. Tällä viikolla pintaleväesiintymien havainnot ovat lisääntyneet Suomenlahden rannikolla. Sisävesillä sinilevähavainnot ovat viime viikoista
Pohjanmaalla tehty ensimmäiset sinilevähavainnot (pohjalaismaakunnat)
20.6.2024
Sinilevää on havaittu Pohjanmaalla sisävesissä vähäisiä määriä Luodonjärvellä, Isolla-Seljesjärvellä Kruunupyyssä ja Karperonjärvellä Mustasaaressa. Kyse on vähäisistä määristä levää yksittäisillä havaintopisteillä. Suurimmassa osassa Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja
Saaristomerellä runsaasti sinilevähavaintoja, esiintymiä myös Lounais-Suomen sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
20.6.2024
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet tällä viikolla runsaasti monin paikoin Saaristomerta, ja havaintoja on tullut myös Lounais-Suomen järviltä. Sinilevää on havaittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa. Havaintoja on tallennettu
Valtakunnallisia ympäristökasvatuksen avustuksia erityisesti vesiimme liittyviin hankkeisiin
18.6.2024
Miten joki ja sen valuma-alue liittyvät toisiinsa? Miten paljon lähijärvessämme on mikromuoveja ja mistä ne tulevat? Millaista elämää vedessä on? Miten saadaan ihmiset entistä innokkaammin
Hanke pienruoppauksen ohjeistuksen kehittämiseksi alkaa (Varsinais-Suomi, Satakunta)
14.6.2024
Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on alkanut pienruoppauksia koskeva kehittämishanke, jonka aikana tuotetaan uutta ohjemateriaalia kansalaisille, urakoitsijoille sekä kaavoittajien käyttöön. Hanke toteutetaan yhteistyössä muiden rannikon ELY-keskusten ja ympäristöhallinnon
Toukokuun 2024 vesitilannekatsaus: vähäsateisuutta, vedenpintojen laskua ja kohtuullista happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)
14.6.2024
Pohjalaisjokien vedenpinnat lähtivät huhtikuun lopulla uudestaan noususuuntaan säiden lämmetessä ja loppujen lumien sulaessa. Toukokuun alussa pohjalaisjokien virtaamat olivat vielä melko suuria ja järvien pinnat korkealla.
Sinilevätilanne yhä rauhallinen viikolla 24 Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla (Pohjalaismaakunnat)
13.6.2024
Alueella ei ole havaittu sinilevää sisävesissä tai merialueella. Valtakunnallisessa seurannassa Varsinais-Suomen rannikkovesiltä ja Pirkanmaan ja Keski-Suomen sisävesialueilta on yksittäisiä havaintoja vähäisistä sinilevähavainnoista. Lämmin vesikerros on
Ajoita vesikasvien niitto oikein
6.6.2024
Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa ja rantamaisemaa sekä tärkeä elinympäristö kaloille, linnuille ja muulle vesieliöstölle. Vesikasvit myös parantavat järven veden laatua ehkäisemällä rantojen eroosiota ja
Sinileväseuranta on alkanut rauhallisissa merkeissä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
6.6.2024
Kesän 2024 valtakunnallinen sinileväseuranta on jälleen alkanut. Seurantajakso kestää kesäkuun alusta syyskuun loppuun, ja sen aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä havainnointialueen järvissä ja merialueella. Lounais-Suomen alueella
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesän 2024 sinileväseuranta on alkanut (Pohjalaismaakunnat)
6.6.2024
Alueemme sinilevätilannetta seurataan pysyvillä havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta torstaisin. Sinilevän runsaus arvellaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei sinilevää) – 3 (erittäin
Sinileväseuranta käynnistyi – Pohjois-Pohjanmaalla ei havaintoja sinilevistä, männyn siitepölyä paikoin runsaasti
6.6.2024
Valtakunnallinen sinileväseuranta on käynnistynyt kesäkuun alussa ja jatkuu syyskuun loppuun. Seurannan ensimmäisellä viikolla Pohjois-Pohjanmaan vakiohavaintopaikoilla ei havaittu sinileviä. Havupuiden kellertävää siitepölyä esiintyy paikoin runsaasti veden
Toukokuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi
6.6.2024
Pohjois-Karjalan mittauspisteillä keskilämpötila oli pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 2,4 astetta korkeampi. Vedenkorkeudet olivat pääasiallisesti keskimääräistä korkeammalla. Maakunnassa satoi vettä keskimääräistä vähemmän. Ilmatieteen laitoksen mukaan
Hämeen pintavedet poikkeuksellisen lämpimiä
5.6.2024
Vesistöjen lämpötilaseurannan mukaan Hämeen pintavedet ovat hellejakson myötä lämmenneet jo yli 20-asteisiksi ja ovat nyt jopa yhdeksän astetta lämpimämpiä kuin kesäkuun alussa yleensä. Päijänteen vedenpinta
Onko laiturin rakentaminen ajankohtaista?
31.5.2024
Rannan omistajalla tai haltijalla on yksityistä tarvetta varten oikeus rakentaa laituri, joka voi ulottua toisenkin omistamalle vesialueelle. Laiturin voi rakentaa, vaikka ei olisikaan vesialueen omistaja
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.5.2024
30.5.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,70. Taso on 22 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedennousun aikaistuminen on selvästi poikkeava historiaan nähden. Saavutettu tulvakorkeus on Kallaveden
Euroopan uimavesiraportti: Suomen yleisten uimarantojen vesi on laadukasta
30.5.2024
Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, noin 94 prosenttia, on luokiteltu laadultaan erinomaiseksi tai
Lapissa jokien tulvahuiput olivat lähes kaikissa vesistöissä keskimääräistä suurempia
28.5.2024
Lapin vesistöjen tulvahuiput on ohitettu. Tulvat olivat tänä keväänä Simojokea lukuun ottamatta keskimääräistä suuremmat. Suuremmilta vahingoilta säästyttiin. Lapissa kaikkien vesistöjen tulvahuiput on ohitettu, ja vedenkorkeudet
Lapissa jokien tulvahuiput on saavutettu
22.5.2024
Lapin vesistöissä Tornionjoen alaosaa lukuun ottamatta kaikilla havaintoasemilla vedenkorkeudet ovat kääntyneet laskuun. Tulva on parhaillaan huipussaan Tornionjoen alimmalla osalla, mutta sielläkin tulva alkaa laskemaan lähipäivinä.
Useimpien Lapin jokien virtaamat ovat lähellä huippuaan
20.5.2024
Ivalojoen virtaama oli korkeimmillaan sunnuntaina. Ounasjoella, Kemijoella ja Tenojoella tulva on saavuttamassa huippunsa tänään tai huomenna. Tornionjoella ja Muonionjoella vedenkorkeudet ovat nousussa vielä muutaman päivän
Lapin jokien vedenkorkeudet nopeassa nousussa, teitä kastumisvaarassa
17.5.2024
Vedenkorkeuksien nousu Lapin kaikissa vesistöissä on ollut parin edellisen päivän aikana nopeaa. Vesi on noussut tai on nousemassa lähipäivinä alavimmille teille Ounasjoen yläosalla ja Tornionjoella.
Lapin jokien tulvahuiput odotettavissa viikonvaihteessa tai ensi viikon aikana
15.5.2024
Lämpenevä sää vauhdittaa lumen sulamista. Jokien virtaamat ovat kääntyneet nousuun koko Lapissa. Vedenkorkeudet nousevat nopeasti, ja tulvahuiput ovat monissa vesistöissä keskimääräistä suurempia. Jäät ovat kaikilta
Maalis-huhtikuun 2024 vesitilannekatsaus: tulvia, vedenlaadun heikentymistä ja pohjavedenpinnan nousua (Pohjalaismaakunnat)
14.5.2024
Lunta oli pohjalaismaakunnissa maaliskuun loppupuolella enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot jokien latvaosilla olivat noin 100-130 mm. Jokijäät Kyrönjoella ja Lapuanjoella olivat maaliskuun alussa
Pohjois-Karjalassa satoi keskimääräistä enemmän huhtikuun aikana
8.5.2024
Kuukauden keskilämpötila oli Liperin mittausasemalla noin 1,1 astetta ja Nurmeksessa 1,4 astetta keskimääräistä viileämpi. Vedenkorkeudet olivat pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna korkeammalla. Alueen sadanta oli keskimääräiseen
Kainuussa kevättulvasta odotettavissa edelliskevään kaltaista eli keskimääräistä suurempi
8.5.2024
Kainuussa huhtikuun aiempi viileä jakso on hidastanut alkanutta vedenpintojen nousua. Kainuussa lämmin sää on huhti-toukokuun vaihteessa jouduttanut lumen sulamista ja nostanut vedenpintoja nopeasti. Kuitenkin sään
Lapin tulvakausi jatkuu rauhallisena
8.5.2024
Etelä-Lapissa Simojoki ja Viantienjoki vapautuivat jäistä viime viikonloppuna. Yöpakkaset hillitsevät Lapin vesistöjen virtaamien kasvua. Pohjoisessa Lapissa jokien virtaamat ovat edelleen pieniä. Jokien jäät heikkenevät nopeasti,
Pohjois-Pohjanmaan tulvat siirtyvät pohjoista kohti
3.5.2024
Pohjois-Pohjanmaan tulvat siirtyvät pohjoista kohti. Kiiminkijoessa virtaama kasvaa ja jääpatoriski säilyy edelleen. Oulujoen eteläpuolisten jokien jäät ovat pitkälti sulaneet ja Pyhäjoella odotetaan nyt toista tulvahuippua.
Päijänne tulvii – ranta-asukkaiden kannattaa varautua
3.5.2024
Päijänteen vedenpinta on nousussa ja saavuttaa huippunsa kesäkuun aikana. Pinnan odotetaan nousevan nykyisestä vielä noin 40 senttimetriä. Ranta-asukkaiden on syytä varautua tulvan nousuun siivoamalla veden
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 2.5.2024
2.5.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,68. Taso on 50 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedennousun aikaistuminen on selvästi poikkeava historiaan nähden. Korkeampia vedenkorkeuksia on havaittu
Pohjois-Pohjanmaan joissa tulvahuippuja
26.4.2024
Pyhäjoella, Siikajoella, Temmesjoella ja Tyrnävänjoella on tulossa toinen tulvahuippu ensi viikon aikana. Myös Pattijoki saavuttaa tulvahuippunsa vappuviikolla. Kiiminkijoen virtaama on nousussa ja saavuttaa ennusteen mukaan
Lämmin sääjakso saa vesistöjen virtaamat hiljalleen nousuun Etelä-Lapissa
25.4.2024
Lumen sulaminen Lapin alueella jatkuu sään lämmetessä. Yöpakkaset hidastavat tulvien alkua. Simojoella virtaama lähtee nousuun kuun vaihteessa. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä
Pohjois-Karjalaan ennustetaan harvinaisia kevättulvia
24.4.2024
Pohjois-Karjalaan ennustetaan keskimääräistä suurempaa kevättulvaa. Huhtikuun alkupuolen lämpöaalto ja sateet ovat saaneet vedenpinnat ja virtaamat nousemaan nopeasti. Viinijärven vedenkorkeus on ylittänyt ajankohdan korkeimman mitatun lukeman
Kevään tulvahuippu on ohitettu, pohjaveden pinta nousee edelleen
24.4.2024
Järvien ja jokien vedenpinnat nousivat huhtikuun alun voimakkaiden sateiden jälkeen nopeasti. Voimakkaat sateet ja tavallista aikaisempi kevään tulo vaikeuttivat monin paikoin vedenpinnan korkeuden säännöstelyä. Tulvakorkeudet
Saimaan tulva kehittymässä selvästi tavanomaista suuremmaksi
19.4.2024
Saimaan vedenkorkeus on ajankohtaan nähden yli 60 cm tavanomaista korkeammalla ja on edelleen nousussa. Saimaan lisäjuoksutusta kasvatetaan vedenkorkeuden nousun hillitsemiseksi. Saimaan valuma-alueella viime syksy ja
Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin rehevissä ja matalissa järvissä
18.4.2024
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis–huhtikuussa 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä
Pielisen tulvia rajoitetaan poikkeusjuoksutuksin
17.4.2024
Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksen perusteella Pielisjoella sijaitsevan Kaltimon voimalaitoksen lisäjuoksutuksesta. Lupa määrää lisäjuoksutusten toteuttamisen, jolla pyritään ehkäisemään kevättulvan aiheuttamia vahinkoja Pielisellä.
Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat olivat korkealla maaliskuussa
17.4.2024
Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä korkeammalla valtaosassa maakuntaa. Korkeat lämpötilat ovat nopeuttaneet lumen ja jään sulamista. Maakuntaan ennustetaan keskimääräistä
Järvien pinnannousu hiipumassa (Pohjalaismaakunnat)
17.4.2024
Kuortaneenjärven pinta saavuttanee korkeimman tasonsa tänään keskiviikkona. Kuortaneenjärven vedenpinnan korkeus pysyi tiistain ja keskiviikon välisen yön samalla tasolla eli nousu näyttäisi loppuvan. Kuortaneenjärven korkein vedenkorkeus
Karvianjoella odotettavissa lähipäivinä selvästi normaalia pahempi kevättulva – jääpatoriskiltä onneksi vältytään (Varsinais-Suomi, Satakunta)
17.4.2024
Kuluvan viikon säätilan nopea lämpeneminen on saanut lumen sulamisen kunnolla liikkeelle myös Pohjois-Satakunnassa Karvianjoen vesistöalueella, jossa on odotettavissa keskimääräistä vuotuista tulvahuippua selvästi isommat virtaamat ja
Perhonjoella ja Lestijoella saavutetaan tulvahuippu tänään (Pohjalaismaakunnat)
14.4.2024
Perhonjoen alaosalla Kaitforsissa virtaama on noussut 222 kuutioon sekunnissa ja Lestijoen alaosalla Saarenpäässä 156 kuutioon sekunnissa. Halsuanjärven vedenpinta on nousemassa ennätyskorkealle. Lestijoella jäät saattavat kasaantua
Pohjalaisjokien tulvahuiput saavutettu (Pohjalaismaakunnat)
13.4.2024
Kyrönjoen ja sen eteläpuolisten pohjalaisjokien tulvahuippu saavutettiin perjantain aikana ja jokien virtaamat ovat kääntyneet laskuun, mutta pysyvät vielä suurina lähipäivät. Kyrönjoen pengerrysalueille johdetaan edelleen tulvavesiä
Kevät etenee nyt vauhdilla Pirkanmaalla − järvien vedenkorkeus nousee reippaasti
12.4.2024
Nyt viedään viimeisiäkin lumia, kun säät lämpenevät. Vedenkorkeudet nousevat reippaalla vauhdilla Pirkanmaalla. Järvissä vesi nousee selvästi keskimääräistä korkeammalle tasolle, eikä tulvien aiheuttamilta rakennusten kastumisiltakaan voida
Tulvatilanne jatkuu Pohjalaismaakunnissa vakavana (Pohjalaismaakunnat)
11.4.2024
Kyrönjoen suistossa on jäät kasaantuneet pitkäksi jääpadoksi. Jääpato on toistaiseksi pysynyt paikoillaan, mutta mahdollinen liikkeelle lähtö saattaa nostaa vesipintaa Kyrönjoen suiston alueella nopeastikin. Kyrönjoen yläosan
Karvianjoella odotettavissa lähipäivinä selvästi normaalia pahempi kevättulva – jääpatoriskiltä onneksi vältytään (Varsinais-Suomi, Satakunta)
11.4.2024
Kuluvan viikon säätilan nopea lämpeneminen on saanut lumen sulamisen kunnolla liikkeelle myös Pohjois-Satakunnassa Karvianjoen vesistöalueella, jossa on odotettavissa keskimääräistä vuotuista tulvahuippua selvästi isommat virtaamat ja
Pohjalaisjokien tulvahuippu lähipäivinä – Taloja kastumisvaarassa (Pohjalaismaakunnat)
9.4.2024
Sateet ja lämmennyt sää nostivat jokien virtaamia nopeasti. Kauhajoella vesi on noussut teille ja uhkaa asutusta. Jäät lähtivät liikkeelle maanantai-iltana Lapväärtinjoella ja muodostivat useita pienempiä
Sateet ja lämpenevä sää nostavat Pohjalaisjokien virtaamia (Pohjalaismaakunnat)
8.4.2024
Lumet sulavat nyt nopeasti pohjalaismaakunnissa. Sään lämpeneminen ja sunnuntain sateet saivat jokien virtaamat nopeaan nousuun etenkin rannikon eteläisimmillä vesistöalueilla. Sunnuntain sademäärät pohjalaisvesistöjen alueella olivat noin
VELMUn virtuaalinen pakohuonepeli johdattaa vedenalaisen luonnon pariin
5.4.2024
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU juhlii 20-vuotista taivaltaan koko vuoden 2024 kannustaen kaikkia tutustumaan Itämeren ainutlaatuiseen vedenalaiseen luontoon. VELMU-ohjelman uusi kekseliäisyyttä vaativa virtuaalinen pakohuonepeli ”Kadonnut
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.3.2024
28.3.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 8 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on pysynyt muuttumattomana viimeisen kuukauden. Lisäjuoksutus Konnuksen tulvakanavasta on
Pääsiäisen lämmin sää nostaa jokien virtaamia Pohjalaismaakunnissa
28.3.2024
Pääsiäisen ajalle ennustettu lämpenevä sää, yöpakkasten vähäisyys ja mahdolliset sateet sulattavat lumia pohjalaismaakunnissa ja saavat jokien virtaamat nousuun. Tämän hetken ennusteiden mukaan virtaamat nousevat lämpenevän
Kevättulva-aika on alkamassa
28.3.2024
Reilun viikon takaisen lämpimän jakson jälkeen lämpötila on pysynyt alhaisena ja jokien virtaama on vähentynyt. Pääsiäisen aikaan sää lämpenee selvästi Hämeen alueella, lumet sulavat ripeästi
Veden kautta voidaan edistää rauhaa – Maailman vesipäivän teemana ajankohtaisesti vesi ja rauha
22.3.2024
Suomen ympäristökeskus, Suomen Vesiyhdistys ja ulkoministeriö tiedottavat: YK:n Maailman vesipäivän teema on tänä vuonna erityisen ajankohtainen – vesi ja rauha. Vaikka vesivarojen niukkeneminen ja vesipula
Kätkänjärven säännöstelyn muuttamiseen ja ohitusuoman rakentamiseen haetaan lupaa (Etelä-Pohjanmaa)
22.3.2024
ELY-keskus on toimittanut Alajärven Lehtimäellä sijaitsevan Kätkänjärven säännöstelyn muutosta ja ohitusuoman rakentamista koskevan lupahakemuksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon helmikuun lopulla. Säännöstelyä muutetaan siten, että Kätkänjärven
Kevättulvaan varaudutaan laskemalla tekojärvien vedenpinnat tavanomaista alemmaksi (Pohjalaismaakunnat)
21.3.2024
Lunta on pohjalaismaakunnissa tänä keväänä tavanomaista enemmän, joten aineksia suurempaankin kevättulvaan on olemassa. Tämän hetken ennusteiden mukaan tulvahuiput sijoittuvat huhtikuun puolivälin molemmin puolin, mutta tulevat
Talvi on heikentänyt pohjalaismaakuntien järvien happitilannetta (Pohjalaismaakunnat)
21.3.2024
Järvien happitilanne on heikentynyt Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Järvien pitkään jatkuva jääpeitteisyys, vesien rehevöityminen ja vedenpinnan lasku säännöstellyissä järvissä tulviin varautumisen takia aiheuttavat happiongelmia
Vesien tilaa voidaan parantaa ruokaketjun yritysten vesivastuullisella toiminnalla
12.3.2024
Suomen ympäristökeskuksessa kehitetty toimintamalli ruokaketjun vesivastuullisuuden edistämiseksi tukee samanaikaisesti ruokaketjun yritysten vesiriskien hallintaa, kestävien viljelymenetelmien käyttöönottoa alkutuotannossa ja vesienhoidon toimeenpanoa. Toimintamalli rakentuu yritysten, sopimustuottajien ja
Helmikuun 2024 vesitilannekatsaus: Runsasluminen talvi kääntyy kevättä kohti (Pohjalaismaakunnat)
7.3.2024
Lunta oli pohjalaismaakunnissa helmikuun lopulla enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot jokien latvaosilla olivat noin 80–100 mm. Tämä on monin paikoin noin 20 mm
Sulamisvedet uhkaavat talousveden laatua – mökkikaivon kunto kannattaa tarkistaa
7.3.2024
Talven runsas lumimäärä sulaa tällä hetkellä poikkeuksellisen nopeasti. Tämä aiheuttaa riskin pinta- ja pohjavesien likaantumiselle. Raakaveden laatua tulee nyt tarkkailla huolellisesti. Vesilaitosten kannattaa lumien sulamisen
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.2.2024
29.2.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on tasoissa ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon kanssa ja näyttää kääntyneen nousevaksi. Toistaiseksi säännöstelypadoista ei juoksuteta, mutta juoksutuksen aloittamistarvetta harkitaan
Kevään tulvakausi alkaa Etelä- ja Lounais-Suomessa
23.2.2024
Lähipäivien lämmin ja sateinen sää lisää valuntaa ja nostaa jokien vedenkorkeudet Lounais- ja Etelä-Suomessa paikoin keskimääräisen tulvahuipun tasolle ensi viikon alussa. Lähipäivien lämmin ja sateinen
Kohti ilmastokestävää ja hiilineutraalia vesihuoltoa
22.2.2024
Vesihuollon on varauduttava muuttuviin ilmasto-oloihin ja löydettävä keinoja sopeutua niihin. Vesihuollossa pitää myös pyrkiä kohti hiilineutraaliutta. Suomen ympäristökeskuksen uudet tutkimushankkeet viitoittavat tietä ja antavat eväitä
Hämeen vesitilanne on lähes normaali
21.2.2024
Hämeen järvissä vedenkorkeus on pääasiassa vuodenaikaan nähden tyypillisellä tasolla. Muutamissa säännöstellyissä järvissä vesitilanne poikkeaa tavanomaisesta. Sateisen syksyn aikana nousseet vedenkorkeudet ovat kylmän talven myötä päässeet
Hyödyntämätöntä potentiaalia? Aktiiviset vapaaehtoiset mukaan vesistöseurantojen kehittämiseen
16.2.2024
Kansalaistieteeseen sisältyy lupauksia laajentuvista aineistonkeruun ja tutkimusasetelmien mahdollisuuksista sekä tiedontuotannon demokratisoitumisesta. Käytännön havainto- ja tutkimustoiminnan toteutusten kirjavuuden myötä kuitenkin myös kansalaisten osallistumismahdollisuudet tai uudet tutkimukselliset
Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat laskevat tasaisesti
16.2.2024
Kuukauden keskilämpötila oli noin viisi astetta keskimääräistä kylmempi. Vedenkorkeudet olivat edelleen paikoin keskimääräistä korkeammalla mutta vedenpinnankorkeudet ovat jatkaneet tasaista laskua loppusyksystä. Lunta on pitkän aikavälin
Tammikuun 2024 vesitilannekatsaus: Pakkaset paukkuivat, hyyde hellitti (Pohjalaismaakunnat)
7.2.2024
Tammikuun ensimmäisellä viikolla pakkanen pysytteli pohjalaismaakunnissa noin 30 miinusasteen tuntumassa ja sen jälkeenkin pakkassää jatkui koko tammikuun ajan. Muutamien päivien suojasääjaksot eivät juuri nostaneet virtaamia
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.1.2024
25.1.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,99. Taso on 8 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja 7 cm alempi kuin vuodenvaihteessa. Iisalmen reitillä juoksutukset ovat pieniä
Saukkojärven säännöstelyn muuttamiseen ja pohjapadon rakentamiseen haetaan lupaa
9.1.2024
Alavuden Sydänmaalla sijaitsevan Saukkojärven säännöstelyn muuttamisen ja pohjapadon rakentamisen suunnitelma on valmistunut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja paikallisen suunnittelutoimikunnan yhteistyönä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on jättänyt asiaa koskevan lupahakemuksen
Västerfjärdenin altaan uudella säännöstelyllä sopeudutaan ilmastonmuutokseen
8.1.2024
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on saanut luvan Närpiössä sijaitsevan Västerfjärdenin makean veden altaan säännöstelyn muutokseen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätöksestä ei jätetty valituksia ja uutta lupaa vastaavaa
Joulukuun 2023 vesitilannekatsaus: Talvipakkaset ja hyydeongelmat jatkuivat (Pohjalaismaakunnat)
5.1.2024
Joulukuussa lämpötila pysytteli enimmäkseen pakkasen puolella, joten sadanta tuli lumimuodossa. Tämän seurauksena vesistöjen tulovirtaamat pienenivät ajankohdan tyypillisille tai hieman pienemmillekin tasoille. Säännösteltyjen järvien vesipinnat pääosin
Kovat pakkaset lisäävät hyydetulvariskiä Kokemäenjoella
4.1.2024
Sastamalan Kiikassa on havaittu hyyteen aiheuttamaa vedenpinnan nousua. Tilannetta seurataan ja juoksutusta Kokemäenjoessa pienennetään, mikäli vedenpinta jatkaa nousuaan. Hyydetulvariski kasvaa kovilla pakkasilla. Kireä pakkanen saattaa
Uusia tulvakarttoja ja tarkempaa paikkatietoa ilmastoviisaaseen maankäyttöön
21.12.2023
Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus ovat tuottaneet uusia tulvakarttoja ja aiempaa tarkempia lähtöaineistoja tulvamallinnuksen tueksi. Uudet aineistot laajentavat tulvakarttojen kattavuutta, lisäävät tietojen hyödyntämismahdollisuuksia ja
Hämeen vesitilanne muuttunut lähes tyypilliseksi
21.12.2023
Monissa Kanta-Hämeen järvissä vedenkorkeudet ovat laskeutuneet lähelle vuodenaikaan nähden tavanomaista tasoa. Päijät-Hämeessä runsas vesitilanne normalisoituu hiljalleen. Kylmä joulukuu on hidastanut veden valuntaa ja luonnolliset virtaamat
Marraskuu oli Pohjois-Karjalassa kylmä ja luminen
13.12.2023
Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä korkealla. Korkeiden pakkasten ansiosta osalle vesistöistä on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa. Marraskuun keskilämpötila oli noin kolme
Uusi tietopaketti vesihuollosta
12.12.2023
Vesi.fi-palvelussa on julkaistu teemasivu kestävästä vesihuollosta. Teemasivu kokoaa yhteen vesi- ja jätevesihuollon tietoja ja antaa vastauksia kuluttajia askarruttaviin kysymyksiin. Miten turvataan taajamien ja haja-asutuksen vesihuolto
Marraskuun 2023 vesitilannekatsaus: Tulvavirtaamista talvipakkasiin (Pohjalaismaakunnat)
11.12.2023
Marraskuun alussa lämmin sää ja vesisateet nostivat vedenpintoja. Kuukauden puolivälin jälkeen koettiin paikoin koviakin pakkasia ja talvi teki tuloaan. Vedenpinnat pysyivät korkealla lokakuun loppupuolelle saakka
Suuri virtaama ja hyyde nostavat vedenkorkeuksia Kymijoen alaosalla
8.12.2023
Alkutalven pakkasjakso yhdessä suurten virtaamien kanssa ovat nostaneet vedenkorkeuksia ja lisänneet merkittävästi hyydetulvan riskiä Kymijoen alaosalla. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus kehottaa Kymijoen ranta-alueiden asukkaita
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.11.2023
30.11.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,22. Nyt taso on enää 14 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on laskenut marraskuun alusta 12 cm, mutta tuo
Hiilineutraalia maa- ja metsätaloutta voidaan edistää valuma-aluesuunnittelulla
28.11.2023
Maankäytön ja vesienhallinnan suunnittelu valuma-aluetasolla on osoittautunut keskeiseksi tekijäksi etsittäessä kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, vesien tummumiseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. SysteemiHiili-hankkeen tulokset
Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin
27.11.2023
Viime päivien kovat pakkaset ja Ähtävänjoen suuri virtaama ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuoliset vedenpinnat ovat nousseet paikoin ja veden mukana virtaa
Kokemäenjoella on kasvanut talvitulvariski – vesitilanne jatkuu haastavana
22.11.2023
Viime kuukausien sateet ovat pitäneet vesimäärät suurina Kokemäenjoen vesistöalueella. Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien pintoja on laskettu talveen varautumiseksi, mutta sateiden vuoksi varautuminen on ottanut paikoin
Useat järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan poikkeuksellisen korkealla – Kokemäenjoen tilanne hankala
21.11.2023
Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus tiedottaa: Useat luonnontilaiset järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla syksyn runsaiden sateiden takia. Pahin tilanne on
Hämeen vesitilanne jatkuu runsaana
21.11.2023
Sateinen sää on jatkunut marraskuussa, mikä näkyy järvien vedenkorkeuksissa sekä jokien virtaamissa. Loppukesästä lähtien vallinnut sateinen kausi on jatkunut marraskuussakin. Viimeisen kolmen viikon aikana on
Valuma-aluetyö vaatii yhteistyötä, seurantaa ja rohkeutta kokeilla
17.11.2023
Vesistöasiantuntija Anna Hakala pohtii blogikirjoituksessaan uusia ja vanhoja keinoja valuma-alueen kuormituksen vähentämiseksi. Joulukuusilla voi olla uusi elämä kosteikossa vedenalaisena kasvualustana. Pitkäjänteinen vesienhoito edellyttää toimia ulkoisen
Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat olivat edelleen korkealla lokakuussa
8.11.2023
Kuukauden keskilämpötila oli yli kaksi astetta keskimääräistä kylmempi. Vesistöjen vedenkorkeudet olivat pitkän aikavälin tarkastelua korkeammalla. Pintaveden lämpötilat jäähtyivät kuukauden lopussa nopeasti. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu
Saimaan juoksutusta lisätään tulvavahinkojen ehkäisemiseksi
7.11.2023
Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen Saimaan juoksutuksen lisäämiseksi 13.11.2023 alkaen. Lisäjuoksutuksilla pienennetään Saimaan vedenpinnan nousua mahdollisesta tulvasta aiheutuvien haittojen
Lokakuun 2023 vesitilannekatsaus: Vedenpinnat pysyivät korkealla lokakuun loppupuolelle saakka (Pohjalaismaakunnat)
6.11.2023
Pohjalaisjokien ja -järvien vedenpinnat olivat edelleen korkealla lokakuun loppupuolelle saakka. Lokakuun puoliväliin saakka sää oli leuto ja melko sateinen, mutta kuun loppupuolella sää kylmeni ja
Viikonloppuna lämpenevä ja sateinen sää nostaa jälleen pohjalaisjokien virtaamia
3.11.2023
Viikonloppuna lämpenevä sää ja vesisateet saavat lumen sulamaan nopeasti pohjalaismaakuntien alueella. Lumen sulamisen ja vesisateiden myötä jokien pinnat lähtevät nopeaan nousuun jo viikonlopun aikana etenkin
Raisionjoki vapautunut kaloille kuljettavaksi kunnostushankkeen valmistuttua – tuloksena kilometrin verran uutta koskialuetta (Varsinais-Suomi)
3.11.2023
Raisionjoen juuri valmistuneen kunnostushankkeen toteuttaminen tuli mahdolliseksi Turun seudun tekopohjavesihankkeen valmistuttua toistakymmentä vuotta sitten, kun jokea ei enää tarvittu raakavesilähteenä ja sen säännöstelypadot tulivat tarpeettomiksi.
Vati-järjestelmä tuottaa vedenlaatutietoja kaikkien saataville
2.11.2023
Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliseen tietojärjestelmään (Vati) kerätään muun muassa tietoja kuntien terveydensuojeluviranomaisten tarkastuksista ja talousvettä toimittavien laitosten vedenlaadun tutkimustuloksista. Vatista tietoja siirtyy vesi.fi-palveluun, jonka työkalusta näkee tutkimusten
Vesihuollon hiilineutraaliuden edistämiseksi tarvitaan uusia keinoja
1.11.2023
Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää useilla tavoilla, mutta uusia ja vaikuttavia keinoja tarvitaan. Nykyisillä päästövähennyskeinoilla ei saavuteta hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä
Muutosehdotuksia vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetukseen
31.10.2023
Suomen ympäristökeskus (Syke) ehdottaa muutoksia vesienhoidossa huomioitavien pilaavien aineiden listaan ja aineiden raja-arvoihin pintavesissä. Ehdotus perustuu riskinarviointiin aineiden haitallisuudesta vesiympäristölle ja pintaveden välityksellä ihmisille. Vesiympäristölle
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.10.2023
26.10.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,39. Nyt taso on 44 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on pysynyt samalla korkeudella viimeisen viikon. Konnuksen tulvakanava on
Tulvien, jäänlähdön ja lumitilanteen automaattinen seuranta riistakameroilta on käynnistynyt
26.10.2023
Uudessa Koska jäät lähtevät? –palvelussa tekoäly tunnistaa reaaliaikaisesti, luotettavasti sekä taloudellisesti riistakameroiden kuvista lumen, veden ja jään määrän ja sijainnin virtavesiympäristöissä. Palvelu tukee seurantaa, tulvienhallintaa
Pielisen vedenpinta korkealla
26.10.2023
Pielisen vedenpinta on korkeammalla kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana lokakuun lopun ajankohtana. Muidenkin Pohjois-Karjalan järvien vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden paikoin erittäin korkealla. Rannan- ja veneenomistajia
Pohjois-Pohjanmaan eteläosan jokien vesitilanne edelleen vaikea ainakin viikonlopun yli
13.10.2023
Pohjois-Pohjanmaan jokien vesitilanne jatkuu epävakaisena. Pattijoella vesi on kastellut muutamia taloja ja katkaissut liikenneväyliä ja myös rakennuksia on jouduttu suojaamaan tulvavedeltä. Myös Kalajoella ja Siikajoella
Joet ja järvet tulvalukemissa eri puolilla maata – harvinainen syystulva Pohjanmaalla
13.10.2023
Sateet ovat nostaneet joet tulvalukemiin erityisen nopeasti Pohjanmaan maakunnissa, mutta myös Kainuussa, Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa vedet ovat poikkeuksellisen korkealla. Omistajien kannattaa tarkistaa laiturien ja veneiden
Vuodenaikaan nähden Hämeen järvissä on yhä reilusti vettä
10.10.2023
Säännölliset sateet ovat pitäneet Hämeen järvet tavanomaista korkeammalla loppukesästä lähtien. Kokemäenjoen vesistöalueen järvissä vedenkorkeudet ovat pääasiassa vuodenaikaan nähden tavanomaista korkeammalla. Vanajaveden pinta on tavanomaisella korkeudella,
Syyskuun 2023 vesitilannekatsaus: Vedenpinnat pysyivät korkealla (Pohjalaismaakunnat)
5.10.2023
Sateista elokuuta seurasi sateinen syyskuu. Syyskuun sademäärä oli pohjalaismaakunnissa noin 80–120 mm, kun keskimääräinen elokuun sademäärä alueella on noin 55 mm luokkaa. Vedenpinnat pysyivät korkealla
Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat syyskuussa korkealla
4.10.2023
Kuukauden keskilämpötila oli noin 3,7 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vedenkorkeudet olivat ajankohdan keskiarvoa korkeammalla koko maakunnassa. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes neljä astetta syyskuisen lämpötilan
Uusi julkaisu: millaisilla alueilla jokien virtaaman säätelyllä saadaan suurimmat hyödyt vaelluskaloille?
3.10.2023
Vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä edistetään yhä useammin rakennettujen jokien säännöstelykäytäntöjä muuttamalla ja virtaamaa säätämällä. Tavoitteena on ympäristövirtaama eli sellainen virtaama, joka turvaa mahdollisimman hyvin kyseessä olevien
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.9.2023
28.9.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,13. Nyt taso on 21 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on pysynyt samalla korkeudella viimeiset pari viikkoa. Konnuksen tulvakanava
Sateinen syksy on aiheuttanut syystulvan Lapin vesistöihin
27.9.2023
Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Lapin alueen vesistöissä vesi on noussut korkealle runsaiden sateiden seurauksena. Ranta-alueilla on syytä tarkistaa mm. veneiden ja laitureiden kiinnitykset. Viime
Järven sisäisestä kuormituksesta aiheutuvia ravinteita poistetaan uudella menetelmällä – tutkimuskohteena Inkoon Linkullasjön
26.9.2023
Järven sisäinen kuormitus voi pitää järven ravinnepitoisuuden korkealla, vaikka ulkoinen kuormitus olisi saatu kuriin. Sisäisessä kuormituksessa veteen vapautuu pohjasta ravinteita, joita sinne on aikojen kuluessa
Sinilevää nyt normaalia vähemmän Pirkanmaalla – leväseuranta loppuu ensi viikolla
21.9.2023
Sinilevää näkyi neljällä järvellä Pirkanmaalla tällä viikolla. Levää on nyt ajankohtaan nähden normaalia vähemmän. Valtakunnallinen sinileväseuranta päättyy ensi viikolla. Viikolla 38 runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan
Sulfaattimaiden haittoja kuriin Eurajoen valuma-alueella
15.9.2023
Eurajoki virtaa Säkylän Pyhäjärvestä läpi alasatakuntalaisen peltomaiseman Selkämereen. Savimaiden keskisuuriin jokiin tyypitelty Eurajoki on aikojen saatossa kokenut kovia, kun teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesipäästöt ovat kuormittaneet
Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat korkealla elokuussa
13.9.2023
Elokuun keskilämpötila oli yli puolitoista astetta keskimääräistä korkeampi. Vedenkorkeudet olivat pääosin hieman tavallista korkeammalla tai keskimääräisellä tasolla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa vielä kesäisen lämpöisiä,
Elokuun 2023 vesitilannekatsaus: Elokuussa satoi runsaasti (Pohjalaismaakunnat)
6.9.2023
Sateista elokuuta edelsi heinäkuun lopun poikkeuksellisen runsas sade. Elokuun sademäärä oli monin paikoin Etelä-Pohjanmaalla noin 140 mm, kun keskimääräinen elokuun sademäärä alueella on noin 70
Rehevöityminen ja kuluminen uhkaavat uhanalaisia hiekkarantoja – rantaluonnon hoitoon panostettava
5.9.2023
Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Pohjois-Savon ELY-keskus Hiekkarannat ovat lajirikas, mutta uhanalainen luontotyyppi. Hiekkarantoja uhkaavat vesien ja rantojen rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä toisaalta voimakas virkistyskäytöstä johtuva
Viime viikkojen sateet ovat nostaneet pohjalaisvesistöt tulvakorkeuksiin ja tekojärvet ovat täyttyneet (Pohjalaismaakunnat)
4.9.2023
Lauantain sateet nostivat virtaamat ja vedenpinnat pohjalaisvesistöissä uuteen nousuun. Lapuanjoella Liinamaassa vedenpinta on noussut noin metrin tulvarajan yläpuolelle ja on edelleen nousussa. Myös Kuortaneenjärvi on
Sinilevätilanne jatkuu melko rauhallisena Etelä-Savossa
31.8.2023
Sinilevien määrä on pysynyt melko vähäisenä viimeisen kahden viikon aikana Etelä-Savon järvillä. Alueen neljällä valtakunnallisella sinileväseurannan havaintopaikalla on tehty vähäiset sinilevähavainnot Mikkelin Pitkäjärvellä ja Ukonvedellä
Sinilevätilanne rauhoittunut merellä ja järvillä
31.8.2023
Sinilevien määrä merialueilla ja järvillä on vähentynyt selvästi kuluvalla viikolla. Sisävesillä ja rannikolla ei ole enää tehty havaintoja erittäin runsaista sinileväkukinnoista. Sinilevää voi edelleen esiintyä
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.8.2023
29.8.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,24. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on samalla korkeudella kuin elokuun alussa, vaikka Konnuksen tulvakanava
Tuulen tyyntyminen lisännyt sinilevän pintakukintoja
24.8.2023
Sinilevästä on tällä viikolla tehty havaintoja lähes koko maassa. Vaikka sinilevähavainnot ovat lisääntyneet, tilanne on sisävesillä ja rannikolla ajankohdalle tyypillinen. Myös merialueilla on havaittu paikoin
Merialueella on havaittu pieni sinileväesiintymä (Pohjalaismaakunnat)
24.8.2023
Viikolla 34 on pieniä sinileväesiintymiä havaittu merialueella ja muutamassa järvessä. Muuten levätilanne on rauhallinen. Epävakainen säätyyppi hillitsee leväkukintoja, joita esiintyy aurinkoisessa ja tyynessä säässä. Järvien
Tuulinen ja epävakainen sää hillinnyt sinilevien esiintymistä (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)
17.8.2023
Viikolla 33 sinilevää on havaittu hieman Kaskisten Österfjärdenillä sekä Luodonjärvellä. Tuulinen ja epävakainen sää on hillinnyt sinilevien massaesiintymien muodostumista, eikä kansalaisilta ole tullut tällä viikolla
Sinileviä on edelleen keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla
17.8.2023
Pirkanmaalla havaittiin sinilevää neljällä järvellä viranomaisseurannassa tällä viikolla. Ajankohtaan nähden sinileviä on edelleen keskimääräistä vähemmän. Leviä voi esiintyä pitkälle syksyyn. Viikolla 33 runsaasti sinilevää havaittiin
Sinilevätilanne on melko rauhallinen Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)
10.8.2023
Viikolla 32 sinilevätilanne on ollut melko rauhallinen epävakaisen ja tuulisen sään seurauksena. Enimmät havainnot on tehty merialueilla ja sisävesialueilla on raportoitu yksittäinen havainto. Ympäristöhallinnon havaintopaikoilla
Etelä-Savon sinilevätilanne runsastunut
10.8.2023
Kuudella valtakunnallisella sinileväseurannan havaintopaikalla on tehty sinilevähavaintoja Etelä-Savossa. Mikkelissä Pitkäjärven ja Launialan uimarannoilla, Pieksämäen Pieksänjärvellä, Kangasniemen kirkonkylän uimarannalla, Sulkavan Alinanniemen uimarannalla sekä Rantasalmen Pienellä Raudanvedellä
Sinilevähavaintoja vain kahdella järvellä – levää nyt selvästi keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla
10.8.2023
Ainoastaan kahdella järvellä Pirkanmaalla näkyi sinilevää viranomaisseurannassa tällä viikolla. Ajankohtaan nähden sinilevää on nyt keskimääräistä selvästi vähemmän. Viikolla 32 havaittiin sinilevää Kangasalan Kirkkojärvessä, jossa sinilevää
Sateet palauttivat Hämeen järvien vedenkorkeudet tyypilliselle tasolle
7.8.2023
Viime viikkojen sateet ovat nostaneet vedenkorkeuksia Hämeen järvissä. Kuivan alkukesän laskemat vedenkorkeudet saivat helpotusta kesä−heinäkuun vaihteen sateista, mutta jäivät silti paikoin tyypillistä matalammalle tasolle. Nyt
Heinäkuussa Pohjois-Karjalassa satoi runsaasti ja vedenpinnat nousivat
7.8.2023
Kuukauden keskilämpötila oli puolitoista astetta keskimääräistä matalampi. Runsaat sateet ovat nostaneet maakunnassa vesistöjen ja pohjavesien vedenkorkeuksia. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes keskimääräisellä tasolla. Ilmatieteen
Heinäkuun 2023 vesitilannekatsaus: Heinäkuun lopulla satoi poikkeuksellisen paljon (Pohjalaismaakunnat)
4.8.2023
Kuivan kesäkuun jälkeen heinäkuun alkupuolen sateet nostivat järvien vedenpintoja ja monilla järvillä päästiin lähelle tavanomaisia kesävedenkorkeuksia. Lämpimien säiden ja vähäisten sateiden vuoksi vedenpinnat lähtivät kuitenkin
Sinilevätilanne on rauhallinen Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)
3.8.2023
Viikon 31 aikana sää on ollut epävakaista, mikä näkyy rauhoittuneena sinilevätilanteena sisävesialueilla. Lämpimät säät ovat vielä elokuussa mahdollisia, joten tilanne voi muuttua säiden mukaan nopeastikin.
Sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta Pirkanmaalla
3.8.2023
Pirkanmaan järvien sinilevätilanne jatkuu edelleen maltillisena. Tällä viikolla runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla sekä Vanajavedessä Sääksmäen sillan kohdalla
Runsaita sateita ennustetaan viikonlopuksi Itä-Suomeen
27.7.2023
Viikonloppuna Suomeen muodostuu matalapaine, joka aiheuttaa voimakkaita ja melko pitkäkestoisia sateita maan keskivaiheilla. Sateet saapuvat Suomeen kaakosta perjantaina, mutta väistyvät vasta myöhään sunnuntaina tai maanantain
Sinilevähavaintojen määrä tavanomainen vuodenaikaan nähden Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)
27.7.2023
Viikon 30 aikana sinilevähavainnot ovat lisääntyneet edellisestä seurantaviikosta. Kuitenkin viileämpi ja sateinen sää ovat hillinneet runsaita sinileväesiintymiä sisävesialueilla. Merialueilla taas on havaittu suurimmat määrät sinilevää
Merialueilla sinilevät lisääntyneet ja levää ajankohtaan nähden runsaasti, sisävesillä tilanne hieman viime viikkoa parempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)
27.7.2023
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet Lounais-Suomen merialueilla selvästi viime viikkoon verrattuna. Runsaita sinileväesiintymiä on havaittu eri puolilla Saaristomerta ja Selkämerta. Sinilevää on Lounais-Suomen merialueilla runsaasti ajankohtaan nähden,
Pirkanmaan sinilevätilanne jatkuu rauhallisena
27.7.2023
Tällä viikolla sinilevää havaittiin Pirkanmaalla viranomaisseurannassa viidellä eri seurantapisteellä Vesilahdella, Nokialla, Valkeakoskella ja Kangasalla. Havaintoja oli yksi enemmän kuin viime viikolla. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan
Etelä-Savossa tehty muutamia sinilevähavaintoja
20.7.2023
Tämänhetkinen sinilevätilanne on rauhallinen Etelä-Savossa. Virallisista seurantapaikoista Launialan uimarannalla sekä Pitkäjärven uimarannalla Mikkelissä on havaittu hieman sinilevää. Kansalaishavaintoja sinilevästä on tehty muutamia. Sinilevähavaintojen määrä on
Viikon sinilevätilanne on rauhallinen – ei sinilevähavaintoja Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)
20.7.2023
Viikon 29 aikana ei ole havaittu sinilevää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella, virallisilla seurantapisteillä eikä kansalaishavainnoissa. Tuulinen ja sateinen sää on todennäköisin syy sinileväesiintymien vähenemiseen. Sisävesialueilla valtakunnallisessa
Sinilevätilanne hieman parantunut Lounais-Suomen alueella (Varsinais-Suomi, Satakunta)
20.7.2023
Epävakainen sää on hillinnyt sinileväesiintymien muodostumista Lounais-Suomessa ja sinilevähavaintoja on tehty hieman vähemmän kuin edeltävällä viikolla. Tilanne on ajankohtaan nähden tavanomainen. Runsaita ja erittäin runsaita
Sinilevähavaintojen määrä kääntyi laskuun Pirkanmaalla
20.7.2023
Sinilevää havaittiin Pirkanmaalla kuluvan viikon viranomaisseurannassa vain neljällä eri seurantapisteellä Sastamalassa, Nokialla ja Kangasalla. Edellisellä viikolla havaintoja tehtiin lähes kolminkertainen määrä. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan
Sinilevätilanne heikentynyt sekä merialueilla että sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
13.7.2023
Sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden tavanomaista enemmän sekä merialueilla että sisävesillä. Sisävesillä on paikoitellen havaittu erittäin runsaita sinileväesiintymiä. Lounais-Suomen merialueilla sinilevähavaintoja tehtiin kuluvan viikon aikana
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt Pohjalaismaakunnissa
13.7.2023
Viikon 28 aikana sinilevähavainnot Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla ovat lisääntyneet lämmenneiden säiden seurauksena. Sinilevää on havaittu usealla sisävesialueella ja jonkin verran Kokkolan seudun rannikkoalueilla. Vaasan
Sinileväkukintojen määrä kasvanut hieman Pirkanmaalla
13.7.2023
Sinilevää havaittiin kuluvan viikon viranomaisseurannassa 11 eri seurantapisteellä, mikä on kolme havaintopaikkaa enemmän kuin edellisellä viikolla. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan sinilevätilannetta osana valtakunnallista sinileväseurantaa. Poutainen
Lapissa on tehty ensimmäiset sinilevähavainnot
6.7.2023
Lapissa on juhannuksen jälkeen tehty sinilevähavaintoja muutamalla havaintopaikalla Kittilän ja Posion vesistöissä. Runsaasti sinilevää sisältävää vettä ei pidä käyttää talousvetenä, saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä.
Sinilevätilanteessa ei suuria muutoksia Pohjalaismaakunnissa
6.7.2023
Viikon 27 aikana sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet. Viilentyneet säät voivat rauhoittaa tilannetta, kuitenkin säiden uudelleen lämmetessä sinilevän esiintyminen voi lisääntyä nopeasti. Sisävesialueilla valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuuluvilla
Viileä ja sateinen sää on pitänyt sinilevätilanteen rauhallisena järvillä ja merellä
6.7.2023
Sisävesissä ja rannikolla on tehty tällä viikolla keskimääräistä vähemmän sinilevähavaintoja viileän sään ja sateiden seurauksena. Myös loppuviikosta havaitut sinilevän runsaat pintakukinnat Suomen merialueilla ovat nyt
Viileä ja tuulinen sää on rauhoittanut levätilannetta Etelä-Savon järvillä
6.7.2023
Lämmin kesäsää juhannuksen jälkeen runsastutti sinilevähavaintoja. Tämä kehitys on tyypillistä, heinä-elokuussa havaintojen määrä yleensä kohoaakin alkukesään verrattuna. Viikon 26 sinilevätilanne oli Etelä-Savossa kuitenkin moninkertainen ajankohdan
Kesäkuun alku oli Pohjois-Karjalassa kuiva, mutta loppukuusta satoi runsaasti
5.7.2023
Kuukauden alkupuoli oli viileä ja vähäsateinen. Kuun puolivälin lämpöjaksoa seurasi runsaita sateita ja viileämpää säätä. Vedenkorkeudet olivat kuun lopussa keskimääräisellä tasolla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun
Sateet nostivat kuivan alkukesän laskemia vedenkorkeuksia
4.7.2023
Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat monin paikoin tavallista matalammalla alkukesän vähäisten sateiden vuoksi. Viime viikon sateet nostivat vedenkorkeuksia hieman koko Hämeessä, ja sateiden ennustetaan jatkuvan. Loppukevään
Uhanalaiset jokihelmisimpukat pääsivät lemmenlomalle Konneveden tutkimusasemalle – ainutlaatuinen poikasviljely onnistui
30.6.2023
Pinsiön-Matalusjoelta vietiin viime vuonna jokihelmisimpukoita eli raakkuja lisääntymään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Raakut lisääntyivät onnistuneesti asemalla. Kyse on ensimmäisestä näin laajan mittakaavan poikasviljelyprojektista Suomessa. Life
Pohjalaismaakunnissa tehty sinilevähavaintoja sekä merialueilla että sisävesillä
29.6.2023
Kuluneen viikon aikana Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevilla ELY-keskuksen sisävesien virallisilla levähavaintopisteillä sinilevää on havaittu useassa pisteessä. Meri- ja rannikkoalueilla sinilevätilanne on vielä rauhallinen. Pitkään
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.6.2023
29.6.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,22. Nyt taso on 8 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on laskenut tulvahuipusta jo puoli metriä. Lisäjuoksutukset Naapuskosken säännöstelypadosta
Sinilevät runsastuneet Saaristomerellä, sisävesialueilla tilanne viime viikon kaltainen
29.6.2023
Sinilevähavainnot Lounais-Suomen merialueella ovat lisääntyneet. Järvien osalta tilanne on pysynyt ajankohtaan nähden tyypillisenä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa runsaita sinileväesiintymiä on havaittu sekä Saaristomerellä että sisävesialueilla. Merialueilla
Kesän leväseuranta on pyörähtänyt käyntiin – Keski-Suomen sinilevätilanne toistaiseksi ajankohtaan nähden tyypillinen
27.6.2023
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi jälleen kesäkuun alussa. Seurantaa toteutetaan viikoittain ja se jatkuu syyskuun loppuun saakka. Keski-Suomen alueella seurannassa on mukana 11 järveä. Havaintotiedot julkaistaan aina
Paljon uusia vesistökunnostushankkeita pohjalaismaakunnissa (Pohjalaismaakunnat)
27.6.2023
Pohjalaismaakunnissa on vuonna 2023 jälleen käynnistymässä runsaasti uusia vesistökunnostushankkeita. Yhteensä on myönnetty tai ollaan myöntämässä rahoitusta noin kolmellekymmenelle hankkeelle virtavesien, järvien ja rannikkovesien tilan parantamiseksi
Juhannusviikon sinilevätilanne Etelä-Savossa rauhallinen
22.6.2023
Sinilevätilanne on pysynyt Etelä-Savossa ajankohdalle tyypillisesti rauhallisena. Virallisia viikoittaisia seurantapaikkoja Etelä-Savossa on 15, joista yhdessä, Kangasniemen kirkonkylän uimalassa Puulassa, on havaittu hieman sinilevää. Lisäksi kansalaishavaintoja
Pohjalaismaakunnissa tehty kesän ensimmäiset sinilevähavainnot
22.6.2023
Pohjalaismaakunnissa on tehty kesän ensimmäiset sinilevähavainnot, kuitenkin sinilevätilanne on vielä rauhallinen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla pohjalaismaakunnissa Karperönjärvellä ja Lappajärven Lakaniemessä on havaittu hieman sinilevää. Merialueilla tai
Sinilevää havaittu Lounais-Suomen sisävesissä ja merialueella
22.6.2023
Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt tällä viikolla Lounais-Suomessa niin järvillä kuin merialueellakin. Sinilevätilanne on kuitenkin pysynyt helteistä huolimatta rauhallisena ja ajankohtaan nähden tyypillisenä eikä runsaita esiintymiä
Kesän vesitilanne näyttää lupaavalta Pirkanmaalla – sateiden määrä voi vaikuttaa
20.6.2023
Vähäsateisesta keväästä huolimatta suuret säännöstellyt järvet ovat pääosin saavuttaneet kesäkorkeutensa Pirkanmaalla. Suurilla säännöstelemättömillä järvillä veden pinta voi olla hieman keskiarvon alapuolella. Pirkanmaan vesitilanteessa on hyviä
Alkukesän sateettomuus kuivattanut nopeasti Lounais-Suomen vesistöjä ja maaperää
16.6.2023
Kuivuus koettelee Lounais-Suomea jo nyt alkukesällä ja lähiaikojen sääennuste ei lupaa helpotusta, pikemminkin päinvastoin. Loppukevään ja alkukesän erittäin vähäisen sademäärän vuoksi sekä pinta- että pohjavedet
Sinilevähavainnot lisääntyneet hieman sisävesillä ja rannikolla
15.6.2023
Sinilevätilanne on edelleen rauhallinen, vaikka järviltä ja rannikkoalueilta tehdyt havainnot ovat lisääntyneet. Kahdella sisävesien havaintopaikalla Etelä-Suomessa on havaittu runsaasti sinilevää. Suomen avomerialueilla ei toistaiseksi ole
Ei sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)
15.6.2023
Sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa. Pintaveden lämpötilat ovat kohonneet viime viikosta, ympäristöhallinnon
Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistykselle
14.6.2023
Ympäristöministeriö jakoi 14.6. Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistykselle, joka on kaksitoista vuotta tehnyt työtä Jäälinjärven hyväksi. Palkinnon vastaanottivat yhdistyksen keulamies Birger Ylisaukko-oja sekä Eero
Euroopan uimavesiraportti: Suomen yleisten uimarantojen vedet pääosin puhtaita
14.6.2023
Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, lähes 95 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi,
Karjalan Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut (Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)
12.6.2023
Suunnitelma toimii laajana tietopakettina Pyhäjärven alueesta. Suunnitelmassa esitetään tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla Pyhäjärven erinomainen ekologinen tila ja suojeluarvot voidaan turvata jatkossakin. Karjalan Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja
Sinilevätilanne rauhallinen sekä Itämerellä että järvillä
8.6.2023
Alkukesälle tyypillisesti sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena merialueilla ja sisävesillä. Joitain sinilevähavaintoja on tehty järvillä, ja tälläkin hetkellä sinilevää esiintyy kahdella Etelä-Suomen havaintopaikalla. Vesistöissä ja merellä
Sinilevätilanne rauhallinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)
8.6.2023
Viikolla 23 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä. Kuluneen viikon aikana pohjalaismaakunnissa ei ole tehty myöskään kansalaishavaintoja sinilevästä. Valtakunnallisten vakiohavaintopaikkojen lisäksi kansalaisten havainnot tuovat
Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä
8.6.2023
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä viikolla 23. Järvivesi on hieman keskimääräistä viileämpää. Sinilevien runsastuminen haittaa monella tapaa vesien ja rantojen käyttöä. Toisaalta levien
Pohjois-Karjalassa oli kuivaa ja lämmintä toukokuussa
7.6.2023
Pohjois-Karjalan keskilämpötila oli keskiarvoon verrattuna noin puolitoista astetta korkeampi. Vedenkorkeudet olivat pääasiallisesti tavallista korkeammalla. Vettä satoi keskimääräistä vähemmän toukokuussa. Vedet olivat vielä kuun lopussa viileitä.
Toukokuun 2023 vesitilannekatsaus: Virtaamat ovat laskeneet toukokuun aikana (Pohjalaismaakunnat)
7.6.2023
Jokien virtaamat olivat toukokuun alussa vielä melko suuria ja järvien pinnat korkealla kevättulvan jäljiltä. Toukokuu oli melko vähäsateinen, joten jokien virtaamat laskivat selvästi toukokuun loppuun
Kesäkauden 2023 leväseuranta käynnistyi Etelä-Savossa – sinilevät vähissä
1.6.2023
Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on käynnistynyt kesäkuun alusta ja jatkuu syyskuun loppuun. Seurantakautena havainnoidaan ja tiedotetaan sinilevien esiintymistä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Leväseurannasta vastaavat pääosin
Kesän 2023 leväseuranta on alkanut (Varsinais-Suomi, Satakunta)
1.6.2023
Tällä viikolla käynnistyi jälleen kesäkuun alusta syyskuun loppuun kestävä valtakunnallinen sinileväseuranta. Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Tänä kesänä Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja
Kesän leväennuste: Lämmin ja tyyni sää voi kasvattaa sinileväkukinnat voimakkaiksi
1.6.2023
Merialueilla levien kevätkukinta kuluttaa typen mutta jättää yhä kesäksi fosforiravinnetta sinileville. Lämmin ja tyyni sää voi kasvattaa sinileväkukinnat voimakkaiksi. Laajojen sinileväkukintojen riski Suomen merialueella on
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.5.2023
25.5.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,73. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinnan nousu on pysähtynyt. Nyt on jo 7. vuorokausi samalla
Hauen paikka – Lappalanjärven Nisoksella tehtiin elinympäristökunnostuksia
23.5.2023
Nisoksen lahdelle tehtiin allikoita, varoen uhanalaista hentonäkinruohoa. Kunnostustyöllä monipuolistetaan elinympäristöä ja parannetaan vedenlaatua. Osakaskunta ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittivat työt. Osakaskunta aloitteellinen Nisos on lahti Kouvolan
Tornionjoella tulvatilanne rauhoittumassa
23.5.2023
Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat kääntyneet laskuun. Tiistaille ja keskiviikolle ennustetut sateet eivät enää nosta vedenpintoja, mutta ne saattavat
Seuranta sakkaa – pohdintoja vesistökunnostusten kompastuskiven korjaamiseksi
22.5.2023
Vesistökunnostusverkoston blogikirjoituksessa Antti Haapala pohdiskelee kunnostusten seurantamenetelmiä pienissä ja suurissa kunnostuskohteissa. Vedenlaadun ja vesieliöstön seuranta on järvien kunnostushankkeiden yksi heikoimmista lenkeistä. Valtion luovuttua omasta kunnostustoiminnasta
Laaja saderintama kasvatti Lapin kevättulvat harvinaisen suuriksi – Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen vedenpinnat edelleen nousussa
19.5.2023
Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat huipussaan viikonvaihteen aikana. Tornionjoella vedenpinta nousee ainakin sunnuntaihin tai jopa alkuviikkoon asti. Keskiviikkona ja torstaina
Vedenkorkeudet ovat vuodenaikaan nähden tyypillisellä tasolla koko Hämeessä
19.5.2023
Lähes kaikki järvet ovat nousseet tyypillisiin kesäkorkeuksiinsa noin 5 senttimetrin tarkkuudella koko Hämeen alueella. Talven ja kevään aikana useat lämpimät jaksot sulattivat lumia osissa niin,
Lappiin osuva saderintama voi suurentaa tulvahuippuja – riski merkittäville vahingoille vähäinen
17.5.2023
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat: Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat huipussaan lähipäivinä. Keskiviikon ja torstain aikana Länsi- ja Pohjois-Lappiin on odotettavissa kohtalaisen runsaita sateita,
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kevättulvatiedote 12.5.2023
12.5.2023
Tulvahuippu lähestyy Iijoella. Pudasjärven tulvahuippu ajoittuu 15.5.–20.5. väliselle ajalle. Tulva noussee tasolle, jossa yksittäisiä vapaa-ajan asuntoja voi olla kastumisvaarassa. Kuusamossa Karhunkierros katkeaa tulvaveden vuoksi huomenna
Lapin jokien virtaamat nousussa – Tornionjoen ja Muonionjoen tulvista tulossa keskimääräistä suurempia
12.5.2023
Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Lämmin sää on kiihdyttänyt lumen sulantaa, mikä näkyy Lapin jokien virtaaman nousuna. Simojoella virtaama on juuri nyt korkeimmillaan ja Ivalojoella
Kainuun alueella jokien ja järvien vedenpinnat ovat lähteneet nousuun
9.5.2023
Kainuussa kevättulvasta odotettavissa keskimääräistä suurempi. Kainuun alueen säännösteltyjen järvien pinnat ovat lähteneet hiljalleen nousuun lumien sulaessa. Säännösteltyjen järvien pinnat ovat lähellä toukokuun alun keskimääräistä tasoa
Pohjois-Karjalassa keskimääräistä vähemmän lunta huhtikuussa
8.5.2023
Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa pääosin kuiva ja loppukuun sateet sulattivat lumia. Vedenkorkeudet olivat pääasiallisesti tavallista korkeammalla. Lunta satoi keskimääräistä vähemmän. Huhtikuun keskilämpötila oli keskimääräinen. Huhtikuu oli
Huhtikuun 2023 vesitilannekatsaus: Aurinkoista ja kuivaa (Pohjalaismaakunnat)
5.5.2023
Huhtikuun alkuosa oli Pohjalaismaakunnissa aurinkoinen ja erittäin vähäsateinen. Kuivasta säästä ja yöpakkasista johtuen lumet sulivat rauhallisesti ja virtaamat kasvoivat melko hitaasti. Huhtikuussa koettiin kaksi tulvahuippua
Kylmä sää hidastaa Lapin tulvia
3.5.2023
Vedenkorkeudet ovat Etelä- ja Keski-Lapin jokivesistöissä olleet nousussa. Lähipäivien kylmä sääjakso hidastaa virtaamien kasvua. Simojoella, Viantienjoella ja Kemijoella jäät ovat jo liikkuneet. Muissa vesistössä jäiden
Lappeenrannan Mustajoella vedenlaadun ajoittaista heikkenemistä ja kalakuo-lema – Rakkolanjoen alaosan tila paranemaan päin
2.5.2023
Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu kalakuolema saattoi olla yhteydessä joen yläjuoksulla ilmenneeseen hyvin korkeaan ammoniumtyppipitoisuuteen. Joen yleinen vedenlaatu ei ole kohentunut, ja ajoittain happipitoisuus on
Simojoen virtaama kääntymässä nousuun
27.4.2023
Lapin tulvaennusteet näyttävät edelleen maltillisilta. Osalla havaintoasemista on jo nähtävissä pientä vedenkorkeuden nousua. Lapin alueelle on ennustettu loppuviikoksi sateita, mikä voi näkyä tulvavirtaaman kasvuna erityisesti
Pohjalaisjoet voivat tulvia vappuna (Pohjalaismaakunnat)
26.4.2023
Tämän viikon sateiden ennustetaan nostavan pohjalaisjokien virtaamat vähintäänkin keskimääräisen vuosittaisen kevättulvan tasolle. Jokien virtaamat nousevat vesistöennusteiden mukaan suuremmiksi kuin mitä ne olivat lumien sulaessa huhtikuun
Vesistökunnostajat koolla 31.5.-1.6.2023 Kajaanissa
20.4.2023
Pohjois-Suomen vesistöjen parissa toimijat kokoontuvat Kajaaniin 31.5.-1.6.2023 vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaariin, jossa käsitellään vesistöjen hoitoon ja kunnostukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Pohjois-Suomen vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaari tuo yhteen
Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa runsasluminen
11.4.2023
Maaliskuun keskilämpötila oli noin 1–1,5 astetta tavanomaista kylmempi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä korkeammalla valtaosassa maakuntaa. Lunta on tullut runsaasti ja jäänpaksuus on vaihteleva. Jäillä tulee liikkua
Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin pienissä ja matalissa järvissä
5.4.2023
Maaliskuussa selvitettiin 32 järven happitilannetta. Puolet järvistä on niin matalia, että näytteet on otettu vain yhdestä näytteenottosyvyydestä, joka vaihteli puolesta metristä metriin. Matalien järvien vesitilavuus
Maaliskuun 2023 vesitilannekatsaus: Lunta, jäätä ja happiongelmia (Pohjalaismaakunnat)
5.4.2023
Maaliskuun lopulla pohjalaismaakunnissa lumen vesiarvot olivat keskimäärin noin 50–90 mm. Pohjalaismaakuntien tekojärvien ja säännösteltyjen järvien vedenpintoja on laskettu pääosin tavanomaisille kevätalennustasoille, jotta saadaan tilaa lumien
Mökkikausi lähestyy – onhan kaivosi kunnossa?
5.4.2023
Kesä ja mökkikausi lähestyvät. Monen silmissä siintää ajatus rennoista lomapäivistä auringonlämmöstä nauttien. Erityisesti helteisinä päivinä kannattaa muistaa juoda riittävästi vettä ja mikäpä olisikaan parempaa janojuomaa
Yhteenveto Teuron- ja Puujoen vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä
3.4.2023
Syksyllä 2022 toteutettiin kysely Teuron- ja Puujoen vesistön käyttäjille. Kyselyssä selvitettiin vesistöalueen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen tilasta ja vedenkorkeuksista. Kysely
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.3.2023
30.3.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,05. Nyt taso on 14 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on laskenut 3 cm maaliskuun aikana. Nyt pinnan
Lumen ja jään määrä lähellä keskimääräistä tasoa, Perhonjoella lisätään juoksutuksia jäiden heikentämiseksi
24.3.2023
Lumen määrä pohjalaismaakunnissa on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja tekojärvien ja säännösteltyjen järvien keväinen laskeminen on käynnissä. Perhonjoen alaosan jäiden heikentämiseksi Kaitforsin voimalaitoksen juoksutuksia lisätään
Vesi maa – Maailman vesipäivänä tehdään ilmastotekoja
22.3.2023
Nyt vietetään ilmastoviestintäviikkoa. Tänään on myös maailman vesipäivä. Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 22. päivän maailman vesipäiväksi. Samana vuonna pidettiin Rio de Janeirossa YK:n
Vesi.fi tarjoaa tarkkaa ja ajantasaista vesitietoa nyt myös englanniksi
22.3.2023
Suomen ympäristökeskus on julkaissut vesi.fi-palvelun englanninkielisen version, waterinfo.fi:n. Palvelu sisältää paljon yleistä vesitietoa, ajankohtaisia katsauksia vesitilanteeseen sekä monipuolisen vesiasioiden karttapalvelun. Palvelun avulla myös englanninkielinen käyttäjäkunta
Suomella tärkeä rooli YK:n vesikonferenssissa – maailman maat kokoontuvat 46 vuoden tauon jälkeen
21.3.2023
YK:n vesikonferenssi järjestetään 46 vuoden tauon jälkeen 22.-24.3. New Yorkissa. Suomesta konferenssiin osallistuu laaja delegaatio vesialan toimijoita. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio korostaa vesivarojen
Lumien sulaminen nostaa vedenkorkeuksia Hämeessä
21.3.2023
Viime viikolla alkanut lauha sää sulattaa lumia, mikä näkyy vesistöjen nousevina vedenkorkeuksina. Lunta on lopputalvella ollut Hämeessä keskimäärin vähemmän, kuin yleensä, joten tyypillistä korkeampia kevättulvalukemia
KAIPO-verkko jakaa vesitutkimusreppuja kyläkouluille Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa
20.3.2023
Vesitutkimusreppujen tarkoitus on kannustaa lapsia ja nuoria tutustumaan lähivesien tilaan. Reppuja on jaossa 40 kappaletta. Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusverkostojen vahvistamishanke eli KAIPO-verkko lahjoittaa vuoden 2023
Hoitokalastusta vai särkikalojen kaupallista pyyntiä osana monipuolista vesienhoitoa?
15.3.2023
Vesistökunnostusverkoston toisessa blogikirjoituksessa Jussi Vesterinen pohtii, miten hoitokalastukset saataisiin kaupallisesti kannattavaksi osaksi vesienhoitotyötä. Hoitokalastus on rehevöityneiden järvien kunnostustyökalujen jakoavain tai ruuvimeisseli: sille on melkein aina
Vedenpinnat nousevat Etelä-Suomessa – ennusteissa tavanomaisia kevättulvia
13.3.2023
Kevättulvakausi on alkamassa. Jo tällä viikolla lämpenevä sää ja sateet nostavat jokien pintoja etelä- lounaisrannikolla keskiviikosta alkaen. Tulvavahinkoja ei kuitenkaan odoteta syntyvän, mutta vesi voi
Järvien jääpeite paksuuntunut hieman Etelä-Savossa – Voit auttaa jäätilanteen seuraamisessa ilmoittamalla oman havaintosi verkossa
13.3.2023
Etelä-Savon järvien jäät ovat paksuuntuneet 0–5 cm. Jäänpaksuudet ovat nyt 35–45 cm riippuen mittauskohteesta. Lämpötilan vaihtelut voivat vaikuttaa jään laatuun. Savonlinnan seudun jäätilannetta pyritään kartoittamaan
Raportti Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan edustan meren tilasta vuonna 2022 on julkaistu
8.3.2023
Kesällä 2022 rannikkoveden vedenlaatua seurattiin ympäristöhallinnon 36 havaintopaikalla Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan edustalla. Sen lisäksi alueella tehdään toiminnanharjoittajien ympäristölupiin perustuvaa velvoitetarkkailua. Tulokset laajimmin tarkkailluista alueista esitellään
Pohjois-Karjalassa satoi lunta tavanomaista vähemmän helmikuussa
3.3.2023
Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Jääpeitteet ovat vahvistuneet ja jäänpaksuudesta noin puolet on teräsjäätä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa noin
Helmikuun 2023 vesitilannekatsaus: Lunta, jäätä ja happiongelmia keskimääräistä vähemmän (Pohjalaismaakunnat)
2.3.2023
Lunta oli pohjalaismaakunnissa helmikuun lopussa vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot olivat helmikuun lopulla noin 40–80 mm. Tämä on monin paikoin noin 20 mm
Kiristyvätkö pohjavesialueiden suojeluvaatimukset?
23.2.2023
Euroopan unionin vesipuite- ja pohjavesidirektiivi sekä unionin tuomioistuimen vuonna 2018 antama ratkaisu pohjaveden laatunormien merkityksestä muodostavat tiukan lähtökohdan pohjavesien suojelulle. Tämän lisäksi Suomessa on voimassa
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 22.2.2023
22.2.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,10. Nyt taso on 10 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on noussut vuodenvaihteesta 8 cm. Nyt pinnan taso
Soiden ennallistamisessa taas ennätysvuosi – Helmi-ohjelma hyvässä vauhdissa vuonna 2022
14.2.2023
Helmi-ohjelmassa ennallistettiin viime vuonna 6700 hehtaaria soita, mikä päihittää aiemmat ennätysvuodet 2021 ja 2020. Ennallistaminen on keskittynyt pääosin valtion maille ja työstä on vastannut Metsähallitus.
Vedenpinnat nousivat Pohjois-Karjalassa tammikuussa
9.2.2023
Kuukauden keskilämpötila oli noin neljä astetta tavanomaista lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä korkeammalla suuressa osassa maakuntaa. Lämmin ilma sulatti lunta, minkä vuoksi pohjavesien pinnat ovat nousseet
Pilottihankkeilla etsitään ratkaisuja maa- ja metsätalouden ravinnekuormituksen vesistöpäästöihin ja vesimäärien hallintaan
7.2.2023
Metsistä ja pelloilta vesistöihin karkaavat ylimääräiset ravinteet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä ja taloudellista menetystä maanomistajille. Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa neljää pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina
Yhteisillä aalloilla – tule tutuksi Vesistökunnostusverkoston kanssa
6.2.2023
Uuden blogisarjamme ensimmäisessä osassa kerromme valtakunnallisesta Vesistökunnostusverkostosta ja ihmisistä sen takana. Kiinnostaako sinua mökkijärven tilan parantaminen tai taimenpuron kutusoraikon kunnostus, mutta et tiedä mistä aloittaa?
Tammikuun 2023 vesitilannekatsaus: Talvitulva (Pohjalaismaakunnat)
6.2.2023
Säiden lauhtuminen ja vesisateet nostivat jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet tammikuun puolivälissä talvitulvalukemiin. Nopeinta virtaamien nousu oli Lapväärtin-Isojoella ja muissa Vaasan eteläpuolisissa jokilaaksoissa. Kasvaneet virtaamat
Vesijohtoveden laatutiedot näkyvät vesi.fi:ssä
2.2.2023
Vesi.fi:n työkalu ”Vesihuoltolaitosten tunnusluvut” on nyt entistäkin monipuolisempi. Palvelu on jo aiemmin tarjonnut paljon tietoa talousvettä toimittavista laitoksista, mutta nyt sieltä löytyvät myös tuoreimmat tiedot
Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä päätti seuraavasta säännöstelysuositusten seurantakaudesta
30.1.2023
Hämeen ELY-keskus uusi syksyllä 2022 kevään 2017 verkkokyselyn, jossa selvitettiin vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Vastauksia kyselyyn
Kokemäenjoen tammikuun tulva näkyy Pirkanmaalla vedenkorkeuksissa
26.1.2023
Tammikuun puolenvälin lämpimät päivät sekä sateet nostivat Etelä-Suomessa jokien virtaamia tulvalukemiin. Pirkanmaan keskeisiin säännösteltyihin järviin varastoitiin tulvahuipun aikana vettä Kokemäenjoen tulvahuipun pienentämiseksi. Tammikuun lämmin jakso
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.1.2023
26.1.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,08. Nyt taso on 2 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on noussut vuodenvaihteesta 6 cm. Nyt pinnan nousupyrähdys
Oijärvelle laaditaan uusi säännöstelyohje
25.1.2023
ELY-keskus laatii Iin kunnassa Kuivajoen vesistöalueella sijaitsevalle Oijärvelle uuden säännöstelyohjeen vuoden 2023 aikana vesilain valvojan kehotuksen vuoksi. Voimassa oleva säännöstelyohje on otettu käyttöön vuonna 2012.
Jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista
25.1.2023
Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista. Viilentynyt sää ja vähäiset sademäärät ovat helpottaneet tilannetta. Keskiviikkona lämpötila kohoaa sääennusteiden mukaan suuressa osassa
Vakka-Suomen vesihuoltoyhteistyö tiivistyy entisestään
23.1.2023
Viime vuoden lopussa valmistunut Vakka-Suomen alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee tiivistämään alueen vesihuoltoyhteistyötä entisestään. Suunnitelmassa on esitetty, että yhteistyö johtaisi siihen, että alueen vesihuoltopalvelut toteutettaisiin lopulta
Raahen vesistöjen säännöstelyn kehittäminen etenee, selvityksiä esitellään yleisötilaisuudessa 25.1.
19.1.2023
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy tekivät vuosi sitten Raahen säännösteltyjen vesien tilan parantamista koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimusosapuolet laativat vuosittain toimenpideohjelman, jossa sovitaan toimenpiteiden
Pohjalaisjokien jäät liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin
17.1.2023
Lauha sää ja runsaat vesisateet ovat saaneet pohjalaismaakuntien jokien jäät tänä talvena liikkeelle poikkeuksellisen aikaisin. Erityisesti Kyrönjoen eteläpuolisten pienien jokien jäätilanne on muuttunut nopeasti. Myös
Harvinainen talvitulva Etelä- ja Länsi-Suomessa
16.1.2023
Vedenpinnat ovat nousseet harvinaisiin talvitulvalukemiin Etelä- ja Lounais-Suomen joissa sekä Vaasan eteläpuoleisella rannikolla. Tulvahuippu saavutetaan useimmilla alueilla lähipäivinä. Vesi nousee ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle, paikoin
Lapväärtinjoen alaosalla nopeasti lisääntynyt virtaama sai jäät liikkeelle
15.1.2023
Sateinen ja lauha sää on nostanut jokien vedenpintoja voimakkaasti Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Sään ennustetaan jatkuvan sateisena myös alkuviikon ajan. Vesi saattaa paikoin nousta ajankohtaan
Vuosi vaihtui Pohjois-Karjalassa leudoissa olosuhteissa
12.1.2023
Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Vesistöjen jäänpaksuudet vaihtelevat ja kohvajäätä on merkittävä osa jäänpaksuudesta. Kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjäähän verrattuna. Joulukuun sademäärä oli
Lapin säännösteltyjen vesistöjen jääolosuhteet voivat poiketa tavanomaisesta
12.1.2023
Sähköenergian tarve voi kuluvana talvena johtaa tavanomaisesta poikkeaviin juoksutuksiin Lapin alueen säännöstellyissä vesistöissä. Tästä johtuen jäätilanne erityisesti Kitisen, Kemijoen pääuoman, Suolijärvien, Vanttausjoen, Kaihuanjoen, Juotasjoen ja
Evijärven happitilannetta pyritään parantamaan tänä talvena vain vedenkierrättimen avulla
11.1.2023
Evijärven happitilanteen parantamiseksi on vuodesta 2005 lähtien tehty talvella Evijärven ns. pulssittamista eli vedenpinnan nopeahkoa laskua ja nostoa. Alueen asukkaiden ja kalastuskuntien toiveesta pulssitusta pyritään
Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana – mahdollinen sähköpula voi aiheuttaa muutoksia vesistöjen säännöstelyyn
5.1.2023
Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana. Osa säännöstellyistä järvistä jää tavallista alemmalle tasolle talven ajaksi. Pohjavesien pinnankorkeudet ovat myös edelleen alhaalla. Mäntyharjun reitillä useimpien
Suomalainen talousvesi täyttää laatuvaatimukset lähes 100-prosenttisesti
4.1.2023
Alkuperäinen julkaisu THL:n verkkosivuilla 15.12. Suomessa käytetään erittäin hyvälaatuista talousvettä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore raportti. Talousvesi on vettä, joka on tarkoitettu kotitalouskäyttöön,
Joulukuun 2022 vesitilannekatsaus: Pakkanen pienensi virtaamia ja vedenlaatu parani (Pohjalaismaakunnat)
4.1.2023
Joulukuussa lämpötila pysytteli pääosin pakkasella. Reilumpia pakkasia esiintyi itsenäisyyspäivän ja joulukuun puolivälin paikkeilla. Talvisella säällä oli myös vaikutuksensa vesitilanteeseen. Vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat kuun puoliväliin
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.12.2022
29.12.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,02. Nyt taso on 7 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta näyttää kääntyneen hitaasti laskevaksi. Lähipäiviksi ennustettu lämpimämpi jakso
Pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Hollolan Kirkonseudulla ja Hälvälänkankaalla (Häme)
12.12.2022
Hollolan Kukonkoivu-Hatsinan ja Kirkonseudun pohjavesialueilla aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikon 50 loppupuolella ja koko rakenneselvitystyö valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Tutkimukset
Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin
9.12.2022
Viime päivien pakkaset ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet paikoin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä
Perhonjoen säännöstely saattaa muuttua sähköpulan aikana
8.12.2022
Perhonjoella varaudutaan mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin muutoksiin vesistön säännöstelyssä. Sähkön saannin turvaamiseksi Perhonjoen keskiosan järviryhmän alapuolella sijaitsevalla Kaitforsin voimalaitoksella on lupapäätöksen mukaan oikeus hoitaa säännöstelyä normaalitilanteesta
Saimaan vedenkorkeuksista, vedenlaadusta ja käytöstä kerätään kokemuksia – vastaa kyselyyn!
7.12.2022
Minkälaisia kokemuksia sinulla on Saimaan vedenkorkeuksista? Mitä ajattelet vedenlaadusta Saimaan alueella? Onko mahdollisilla muutoksilla vaikutuksia vesistön käyttöön? Saimaan alueen ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus tekevät yhdessä
Ensijäät ovat muodostuneet Pohjois-Karjalassa
7.12.2022
Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Pienille vesistöille on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa. Marraskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes tavanomainen. Kuukauden aikana satoi 54–61
Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme)
5.12.2022
Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme) Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan säännöstelemättömillä järvillä vedenkorkeudet ovat tavallista alempana. Vanajaveden vedenkorkeus on tavanomaisella tasolla, mutta tulevana
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.11.2022
25.11.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,01. Nyt taso on enää 3 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vesi on noussut 22 cm kuukauden alusta. Nyt
Pohjavesialueen geologista rakennetta selvitetään Janakkalan Kalpalinnanmäellä (Häme)
15.11.2022
Kalpalinnanmäen pohjavesialueella aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikolla 47 ja koko rakenneselvitystyö valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Tutkimukset sijoittuvat Hiidenjoen sillan ja
Hämeen vesistöjen vedenkorkeuksissa ei suurta vaihtelua
15.11.2022
Vesistöjen vedenkorkeudet ovat lähes koko Hämeessä hieman keskimääräistä alempana, eikä niihin ennusteta suuria muutoksia. Suurin osa järvien vedenkorkeuksista on jo kääntynyt nousuun. Kokemäenjoen vesistöalueella Vanajaveden
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satavesi-ohjelma järjestävät Selkämeriseminaarin Sataveden 20-vuotisen taipaleen kunniaksi
10.11.2022
Satakunnan vesien hyvä tila on haasteellinen tavoite meille kaikille. Satavesi-ohjelma on vuodesta 2002 alkaen edistänyt eri intressiryhmien yhteistyön kehittymistä sekä kymmenien paikallisten ja alueellisten vesienhoitohankkeiden
Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat edelleen matalat lokakuussa
4.11.2022
Kuukauden keskilämpötila oli melkein kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat pääosin 5–10 cm pitkän aikavälin tarkastelua matalammalla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun loppupuolella vielä yli asteen
Lokakuun vesitilannekatsaus: Sademäärät ja virtaamat lähellä tavanomaisia (Pohjalaismaakunnat)
4.11.2022
Lokakuussa virtaamat olivat lähellä tavanomaisia. Alkukuun runsaat sateet näkyivät vedenlaadussa ja pohjavedenpinnoissa. Lokakuun alkuosan jälkeen virtaamat lähestyivät tavanomaisia tasoja Pohjalaismaakunnissa lokakuun sademäärät olivat noin 50–70
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.10.2022
27.10.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,73. Nyt taso on 21 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Syksyn vähäsateisuus on muuttanut alkukesän hyvän vesitilanteen selvästi keskimääräistä kuivemmaksi,
Evijärven juoksutuksessa muutoksia Kattilakosken vesivoimalaitoksen turbiinikokeiden vuoksi
21.10.2022
Oy Herrfors Ab:n Kattilakosken vesivoimalaitoksella Ähtävänjoessa Evijärvellä suoritetaan vesivoimalaitoksen turbiinilla kokeita torstaina 27.10.2022. Tämän vuoksi Evijärven juoksutuksessa on erityisjärjestelyjä tästä loppuviikosta alkaen. Turbiinikokeissa optimoidaan turbiinin
Väärinpäin asennetut kaivonrenkaat heikentävät kaivoveden laatua
21.10.2022
Suomen Vesiyhdistys tiedottaa Uuden opinnäytetyön mukaan rengaskaivojen suurin ongelma on väärin päin asennetut kaivonrenkaat, jolloin sadevedet ja niiden mukana tulevat epäpuhtaudet pääsevät kaivoon ja kaivoveden
Peltojen laaja kipsikäsittely vähentäisi fosforipäästöjä Itämereen
19.10.2022
Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto tiedottavat Peltojen kipsikäsittelystä saadut monivuotisen seurannan tulokset vahvistavat kipsin vesiensuojeluvaikutukset. Haittoja viljelylle ei ole havaittu. Peltojen kipsikäsittely on Lounais-Suomen Savijoella
Lokakuun Vesikirjeessä asiaa kuivuudesta ja vesistöjen ekologisen tilan seurannasta
13.10.2022
Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista mm. kuivuusriskien hallinnasta, vesistöjen ekologisen tilan seurannan kehittämisestä sekä yhteistyöstä Kolumbian kanssa. Ilmastonmuutoksen myötä
Vähäsateisen syksyn myötä vesistöjen vedenkorkeudet keskimääräistä alempana Etelä-Savossa
12.10.2022
Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat vähäsateisen syksyn jäljiltä ajankohtaan nähden keskimääräistä alempana. Sääolot ovat kuitenkin alkaneet muuttua sateisemmaksi, jonka myötä luonnontilaisissa pienissä vesistöissä vedenkorkeudet lähtevät hiljalleen
Puupuhdistamot tekevät ojista ravinnesieppareita ja hyönteishotelleja
11.10.2022
Puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi vähentää merkittävästi vesistöihin päätyvää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta. Uuden tutkimuksen mukaan esimerkiksi fosforipitoisuudet alenivat jopa 30–50 prosenttia. Puhdistuminen
Syyskuu oli Pohjois-Karjalassa viileä ja vähäsateinen
6.10.2022
Kuukauden keskilämpötila oli noin puolitoista astetta tavanomaista viileämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä matalammalla koko maakunnassa. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes tavanomaisella tasolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan
Vaikuta vesiin – hae rahoitusta kunnostuksiin – webinaari ja etätyöpaja 7.10.2022
5.10.2022
KAIPO-verkko (Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkostojen vahvistamishanke) järjestää webinaarin ja etätyöpajan pe 7.10.2022 klo 12–15. Tilaisuudessa esitellään erilaisia pääosin vesistöihin kohdistuvia rahoitushakuja. Vesienhoidon
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.9.2022
29.9.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,82. Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Elo-syyskuun vähäsateisuus on muuttanut alkukesän hyvän vesitilanteen selvästi keskimääräistä kuivemmaksi,
Sinilevää hieman normaalia vähemmän Pirkanmaalla
22.9.2022
Viikolla 38 vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Maatialanlahdella, Halkoniemessä ja Lehtiniemessä, Kuloveden Naarlahdella ja Tottijärvessä, Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpan rannassa, Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla
Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla
15.9.2022
Viikolla 35 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa sekä Maatialanlahdella, Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella ja
Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan osaaminen kasvaa ja kehittyy hankkeissa ja hankkeiden avulla
15.9.2022
Osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää vuosittain avustuksia maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan edistämiseen. Hankkeiden ja niissä toteutettujen toimenpiteiden avulla levitetään tietoa erilaisista maa- ja
Kysely Loimijoen vesistöalueen käyttäjille
13.9.2022
Hämeen ELY-keskus uusii keväällä 2017 tehdyn kyselyn, jossa selvitetään vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Kyselyjen tuloksia vertaamalla selvitetään, onko käyttäjien
Kysely Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen käyttäjille on avattu
13.9.2022
Hämeen ELY-keskuksen toteuttama verkkopohjainen kysely Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen käyttäjille on avattu. Kyselyssä selvitetään vesistöalueen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen
Harjunpäänjoen kunnostus valmistunut Ulvilassa elokuun lopulla – vaelluskaloilla käytössä nyt valtaosa joesta
12.9.2022
Harjunpäänjoen koskialueisiin kohdistunut kunnostushanke valmistui noin kahden kuukauden tehokkaan urakoinnin tuloksena elokuun lopussa jatkona kesäkuun alussa valmistuneeseen Leineperin padon kalatieurakkaan. Pääosin Ulvilan kaupungin alueelle sijoittuva
Sinilevähavainnot vähentyneet hieman Pirkanmaalla
8.9.2022
Viikolla 36 runsaasti sinilevää on havaittu Sastamalan Liekovedessä sekä Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä, Halkoniemessä ja Maatialalahdella. Vähän sinilevää havaittiin Nokian Tottijärvessä ja Kuloveden Naarlahdella, Kangasalan Kirkkojärvessä,
Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla
1.9.2022
Pirkanmaalla on tehty paljon sinilevähavaintoja. Tampereella uimavesien vedenlaadun seuranta on päättynyt tältä kesältä. 35 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa sekä
Vesikirjeessä asiaa kemikaaliturvallisuudesta, vesien kemiallisesta tilasta sekä suojelun ja kunnostuksen yhteensovittamisesta
26.8.2022
Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista. Elokuun Vesikirjeessä mukana seuraavat aiheet: Kansallinen kemikaaliohjelma asettaa tavoitteita ja suuntaviivoja kemikaaliturvallisuuden kehittämiseksi. Ohjelman
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.8.2022
26.8.2022
Kallaveden vedenkorkeus on laskenut kevään tulvakorkeudesta noin 70 cm. Vedenpinnan lasku on hidastunut viimeaikaisten sateitten ansiosta, mutta keskiennusteen mukaan vedenpinta laskisi syyskuun loppuun mennessä vielä
Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä–elokuu 2022: Merellä havaittiin tänä kesänä runsaasti sinilevää, järvien sinilevätilanne pysyi viime vuosien tasolla
25.8.2022
Kuluneen kesän sinilevätilanne on vaihdellut muuttuvien sääolosuhteiden mukaan. Merialueiden ja järvien sinilevämäärät olivat huipussaan kesän lämpimimpinä ajanjaksoina heinäkuun ja elokuun puolivälissä. Heinä–elokuun taitteen viilentyneet säät
Sinilevähavainnot edellisen viikon tasolla Pirkanmaalla
25.8.2022
Viikolla 34 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä sekä Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa. Vähän sinilevää havaittiin Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella, Pyhäjärven Maatialanlahdella, Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla,
Esimerkillisiä vesiensuojelijoita palkittiin Vesistökunnostusverkoston tilaisuudessa
25.8.2022
Projektipäällikkö Timo Rintalalle ja Alavuden kaupungille on myönnetty Vuoden vesistökunnostaja -palkinto esimerkillisestä ja pitkäjänteisestä työstä vesistöjen suojelun hyväksi. Vaelluskalojen elinolosuhteiden edistäjä, maisema-arkkitehti Jukka Jormola Vantaalta
Sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, lämmin ja tyyni sää voi lisätä pintakukintojen määrää loppukesällä
18.8.2022
Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt tasaisena koko maassa. Lämpimien säiden seurauksena järvivesi on hieman keskimääräistä lämpimämpää, mikä ylläpitää sinilevien kasvua. Merialueilla sinilevän määrä on edelleen pitkän
Kipsihaku innoitti viljelijät yhteisiin vesienhoitotalkoisiin
16.8.2022
Maksutonta peltojen kipsikäsittelyä pystyi tänä vuonna hakemaan koko Suomen rannikkoalueella. Kipsihaku herätti suurta kiinnostusta, ja laajentuneen hankkeen myötä kipsinlevityshakemuksia tuli kaikkiaan noin 37 000 hehtaarille. Saaristomeren
Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintojen määrää merellä ja sisävesillä
11.8.2022
Sinilevätilanne on huonontunut aiempiin viikkoihin verrattuna lämpimän sään seurauksena. Sisävesillä sinileväkukintoja on nyt havaittu keskimääräistä enemmän, vaikka järvien pintalämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisiä. Myös merialueilla on
Sinilevätilanne vaihteleva Saaristomerellä ja Selkämerellä, sisävesissä viime viikkojen kaltainen (Varsinais-Suomi, Satakunta)
11.8.2022
Viime viikonlopun kovien tuulten myötä sinilevät sekoittuivat vesiin ja alkuviikon lämpimän sään seurauksena runsastuivat paikoitellen koko merialueella. Avomerellä sinilevät runsastuivat etenkin Saaristomeren eteläosassa. Sisävesissä sinilevää
Sinilevää useilla havaintopaikoilla Pirkanmaalla
11.8.2022
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla ja Pyhäjärven Kranstolpassa Pirkkalassa. Vähän sinilevää havaittiin Kyrösjärven Hämylänlahdella
Kuusen suopursuruoste värjää vesiä Pohjois-Pohjanmaalla, sinilevähavaintoja vähän
4.8.2022
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen on tullut Koillismaan ja Iin alueelta ilmoituksia sateen jälkeen vesistöihin ilmestyneistä ruskeista, kellertävistä tai ruosteenpunaisista pintalautoista. Lauttojen on epäilty olevan turvetta tai sinilevää.
Sinilevätilanne järvillä ja merellä rauhallinen, mutta lämmin sää voi nostaa kukintojen määrää vielä loppukesällä
4.8.2022
Sinilevätilanne järvillä on paikoin heikentynyt viime viikosta, vaikka valtakunnallisesti tilanne sisävesillä on rauhallinen. Merialueilla pintakukinnat ovat vähentyneet, ja sinilevä on monin paikoin sekoittuneena veteen. Lämmin
Vähäisiä sinileväesiintymiä havaittu Etelä-Savossa
4.8.2022
Viikolla 31 hieman sinilevää havaittiin kahdella vakiohavaintopaikalla, Pieksämäen Heiniöllä ja Mikkelissä Launialan uimarannalla. Lisäksi kansalaishavaintoja vähäisistä sinileväesiintymistä on tehty Mikkelin Ukonvedellä Kyyhkylän uimarannalla sekä itäisellä
Sinilevähavainnot edelleen vähäisiä Pirkanmaalla
4.8.2022
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat edellisen viikon tasolla. Viikolla 31 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Tampereella Pyhäjärven Pyynikin uimarannassa ja Sastamalan Houhajärvessä.
Heinäkuussa Pohjois-Karjalassa satoi runsaasti ja oli lämmintä
4.8.2022
Kuukauden keskilämpötila oli vajaan asteen verran tavallista korkeampi. Helteiden vastapainoksi saatiin runsaita sateita ja viileämpää säätä. Vedenkorkeudet olivat hieman tavallista korkeammalla tai tavanomaisella tasolla. Pintaveden
Merellä huono sinilevätilanne hieman helpottanut, järvillä sinilevää vain vähän
28.7.2022
Valtakunnallinen sinilevätilanne on hieman parantunut viime viikosta. Järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet tuulisen ja sateisen sään seurauksena, ja sisävesien tilanne on edelleen tavallista parempi. Merialueiden huono
Sinilevähavaintoja vain kolmella paikalla Pirkanmaalla
28.7.2022
Pirkanmaalla tehtiin viikolla 30 vain muutama sinilevähavainto valtakunnallisilla havaintopaikoilla. Kuluvalla viikolla havaittiin runsaasti sinilevää Kangasalan Kirkkojärvellä. Vähän sinilevää havaittiin Tampereella Näsijärven Elianderin uimarannalla ja Sastamalan
Merellä sinilevää edelleen runsaasti, järvien tilanne normaalia parempi
21.7.2022
Merialueiden huono sinilevätilanne jatkuu. Sinileväesiintymiä on nyt kaikilla merialueilla. Runsaasti sinilevää on havaittu erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkoalueilla. Järvien tilanne on edelleen tavallista parempi, mutta
Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Etelä-Savossa
21.7.2022
Viikolla 29 sinilevää ei ole löytynyt viikottain seurattavilla havaintopaikoilla. Tiedoksi tulleet esiintymät ovat olleet koko kesän melko vähäisiä Etelä-Savon alueella. Viimeaikainen sateinen ja tuulinen sää
Sinilevää on havaittu aiempaa enemmän Pirkanmaalla
21.7.2022
Pirkanmaalla tehtiin viikolla 29 edellisviikkoa enemmän sinilevähavaintoja. Vähän sinilevää havaittiin kuluvalla viikolla Herrasen uimarannalla sekä laivarannassa Virroilla, Tampereella Näsijärven Elianderin ja Rauhaniemen uimarannoilla sekä Pyhäjärven
Sinilevätilanne heikentynyt merialueilla huomattavasti, sisävesillä tilanne rauhallinen
14.7.2022
Sinilevähavainnot ovat runsastuneet huomattavasti sekä rannikolla että avomerellä. Havainnot ovat lisääntyneet niin Suomenlahdella kuin Pohjanlahdellakin. Sisävesien sinilevätilanne on pysynyt keskimääräistä parempana, vaikka havainnot ovat hieman
Sinilevää havaittu sekä merialueilla että sisävesillä (Pohjalaismaakunnat)
14.7.2022
Kuluneen viikon aikana sinilevää havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä pohjalaismaakunnissa. Vähäisistä sinileväesiintymistä tehtiin havainto Pietarsaaren edustalla Luodon rannikkoalueella, Mustasaaren Karperönjärvellä, Evijärven Sillankorvan sekä Ähtärinjärven Mustaniemen
Levämäärän lisääntyminen Kallavedellä voi liittyä ravintoverkon koostumuksessa tapahtuneisiin muutoksiin
14.7.2022
Eteläisellä Kallavedellä Kuopiossa on havaittu kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana vedessä keijuvien levien eli kasviplanktonin määrän kasvua. Kasviplanktonin runsaus on Kallavedellä nykyisin tasolla, joka ilmentää järven
Vesistöjen vedenkorkeudet ovat hitaassa laskussa
11.7.2022
Vesistöjen vedenkorkeudet ovat koko maassa pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja hitaassa laskussa. Kesäkuu oli monin paikoin tavallista vähäsateisempi ja maaperä on kuivaa. Osassa maata
Sinilevätilanne Etelä-Savossa rauhallinen
7.7.2022
Etelä-Savon järvien sinilevätilanne on hellejaksosta huolimatta ollut vuodenajalle tyypillinen, vaikkakin esiintymishavainnot ovat kasvussa. Juhannuksen jälkeen eniten sinilevähavaintoja Etelä-Savon virallisilla seurantapaikoilla on tullut Pieksämäen Pyhityltä, Mikkelin
Sinilevätilanne rauhoittunut hieman Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)
7.7.2022
Viikon 27 aikana viilennyt sää rauhoitti Pohjalaismaakuntien sinilevätilannetta. Valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä levää havaittiin hieman Ähtärinjärven Suninsalmen havaintopisteellä sekä ympäristönsuojelun havaintopisteellä Ähtärinsalmessa. Sinilevää havaittiin hieman myös
Pirkanmaan sinilevätilanne ajankohtaan nähden rauhallinen
7.7.2022
Viikolla 27 Pirkanmaan alueen sinilevätilanne oli Pirkanmaan ELY-keskuksen seurannan perusteella edelleen rauhoittumaan päin. Kangasalan Kirkkojärvellä havaittiin edellisviikon tapaan runsaasti sinilevää, mutta muilla Pirkanmaan viranomaisseurannan havaintopaikoilla
Valtion vesistörakenteita kunnostetaan Kainuussa
5.7.2022
Kainuun ELY-keskus huolehtii valtion hallinnassa olevista vesistöhankkeista ja -rakenteista sekä niiden ylläpidosta Kainuussa. Valtion vesistörakenteita kunnostetaan tänä vuonna Sotkamon Lontanjoen uittopadolla. Lisäksi Puolangalla sijaitsevan Askanjärven
Kesäkuun vesitilannekatsaus: jokien ja järvien vesipinnat ovat laskeneet ajankohdan tyypillisille tasoille (Pohjalaismaakunnat)
4.7.2022
Kesäkuun aikana pohjalaismaakuntien jokien ja järvien vesipinnat ovat laskeneet hyvältä alkukesän tasolta ajankohdan tyypillisille tasoille. Touko-kesäkuun vaihteen sateiden seurauksena vesipinnat nousivat jonkin verran ajankohdan keskimääräisiä
Hellejakson seurauksena sinilevähavainnot lisääntyneet Kaakkois-Suomessa
30.6.2022
Sinilevähavainnot ja levämäärät Kaakkois-Suomen järvien vakiohavaintopaikoikoilla ovat edelleen pysyneet vähäisinä. Sen sijaan yleisöhavaintoja on juhannusviikonlopun aikana ja sen jälkeen tullut useita sekä Pohjois-Kymenlaakson että varsinkin
Pirkanmaalla sinilevähavainnot hieman laskussa juhannusviikon jälkeen
30.6.2022
Viikolla 26 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää kolmella valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Kankahuven uimarannalla Aitoon Uusikylässä Pälkäneellä sekä Pyhäjärven Mäyriänrannalla Lempäälässä. Kangasalan Kirkkojärvellä sinilevää
Helteet ovat lisänneet merien sinilevähavaintoja, järvien tilanne pysynyt vakaana
30.6.2022
Vesistöt ovat lämmenneet helteiden seurauksena, mikä on johtanut sinilevähavaintojen lisääntymiseen merialueilla. Sinilevähavainnot ovat runsastuneet erityisesti Saaristomerellä sekä Gotlannin pohjoispuolella. Poikkeuksellisen lämpimistä järvivesistä huolimatta sisävesien sinilevätilanne
Pohjalaismaakunnissa tehty sinilevähavaintoja sekä merialueilla että sisävesillä (Pohjalaismaakunnat)
30.6.2022
Juhannuksena alkaneet helteet ja tyyni sää muuttivat pohjalaismaakuntien sinilevätilanteen nopeasti. Juhannuksena alkaneet helteet ja tyyni sää muuttivat pohjalaismaakuntien sinilevätilanteen nopeasti. Kuluneen viikon aikana Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.6.2022
30.6.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,32. Nyt taso on 2 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallavesi on laskenut kevään tulvahuipusta 30 cm. Kallaveden lisäjuoksutus on
Ilmastonmuutos haastaa vesistösäännöstelyä Teuronjoen ja Puujoen alueella
29.6.2022
Hämeen ELY-keskuksen koollekutsuma yhteistyöryhmä on ryhtynyt selvittämään, miten poikkeuksellisiin vesivuosiin pystytään jatkossa varautumaan paremmin. Kuluneen kevään vesitilanne oli haastava. Sekä Teuronjoella, sen latvoilla, että Puujoella
Kesän leväseuranta on käynnistynyt – Keski-Suomen sinilevätilanne rauhallinen
28.6.2022
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi jälleen kesäkuun alussa. Seurantaa toteutetaan viikoittain ja se jatkuu syyskuun loppuun saakka. Keski-Suomen alueella seurannassa on mukana 14 järveä. Havaintotiedot julkaistaan aina
Juhannusviikon sinilevätilanne rauhallinen Etelä-Savossa
23.6.2022
Sinilevistä on tehty vain joitakin yksittäisiä havaintoja Etelä-Savon järviltä, ja esiintymät ovat olleet melko pieniä ja paikallisia. Maakunnan alueella sijaitsevilta 15 vakiohavaintopisteeltä hieman sinilevää havaittiin
Juhannusviikolla sinilevähavainnot lisääntynet sisävesillä, merellä tilanne rauhallinen
23.6.2022
Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on lisääntynyt hieman viime viikosta. Merialueilla viileä vesi pitää sinilevän määrän vielä melko vähäisenä. Juhannukselle ennustettu lämmin sää todennäköisesti lisää sinileväkukintojen määrää
Yksittäisiä havaintoja sinilevästä, tilanne vielä hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
23.6.2022
Sinilevätilanne on pysynyt toistaiseksi rauhallisena ja ajankohtaan nähden tyypillisenä. Pieniä määriä levää on havaittu vain yksittäisillä vakioseurantapaikoilla Kemiönsaaren alueella. Tilanne voi kuitenkin huonontua nopeastikin lämpimän
Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet keskimääräistä ylempänä, mutta laskusuunnassa
23.6.2022
Pienten ja keskikokoisten järvien vedenkorkeudet ovat Etelä-Savossa laskusuunnassa. Kevättulva oli tänä vuonna monin paikoin keskimääräistä suurempi, minkä vuoksi vedenkorkeus on edelleen usealla järvellä ajankohtaan nähden
Kalatie valmistui Leineperin kulttuurihistorialliseen ympäristöön Ulvilassa – kunnostustyöt muualla Harjunpäänjoessa käynnistymässä
21.6.2022
Harjunpäänjoen kunnostushankkeeseen kuuluva Leineperin säännöstelypadon ohittava kalatie on valmistunut kesäkuun 2022 alussa yhdeksän kuukautta kestäneen rakennustyön tuloksena. Kalatie sijaitsee Leineperin arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Harjunpäänjoki on kalataloudellinen
Vesiensuojeluun panostetaan edelleen – Vesienhoito edistyy 14 uuden hankkeen voimin Lounais-Suomessa
21.6.2022
Sekä ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta että maa- ja metsätalousministeriöstä on myönnetty rahoitusta reilut 350 000 euroa erilaisiin vesistökunnostuksiin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Haku oli auki viime syksynä
Ei sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)
16.6.2022
Sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa. Lämmin ja tyyni sää ovat otollisia sinileväkukintojen
Vesienpinnalla paljon siitepölyä Kaakkois-Suomessa
16.6.2022
Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomen vesillä, sen sijaan siitepölyä on vedenpinnalla ollut runsaasti sekä järvillä että Suomenlahdella. Itäisellä Suomenlahdella Huovarin havaintopisteellä on havaittu vesinäytteenoton yhteydessä vähäisiä
Sinilevähavainnot lisääntyneet hieman sisävesillä ja merellä
16.6.2022
Sinilevästä on tehty joitakin havaintoja sisävesillä ja merialueilla, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Merellä sinilevää on havaittu pinnanalaisissa vesikerroksissa, mutta pintakukintoja ei ole vielä
Vetelin Haapajärven kunnostushankkeen ensimmäinen vaihe alkaa
15.6.2022
Vetelin Haapajärven kunnostushankkeen työt aloitetaan elokuussa 2022. Kunnostushankkeella kompensoidaan Patanan tekojärven säännöstelyn aiheuttamia haittoja nostamalla umpeenkasvaneen Haapajärven keskiveden korkeutta ja kunnostamalla järveä. Hankkeen avulla parannetaan
Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä
10.6.2022
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä viikolla 23. Sinilevät ja siitepölyt voivat aiheuttaa myös hajuhaittoja Monet levät kuten kulta-, pii- ja sinilevät aiheuttavat veteen
Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomen vesillä
9.6.2022
Kuvateksti: Lappeenrannan Haapajärven veden pinnalla näkyy siitepölyä. Kaakkois-Suomen merialueille ei vielä ole levää havaittu. Myöskään satelliittikuvissa ei näy samentumia. Sen sijaan siitepölyä on veden pinnalla
Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Suomen järvillä ja merialueilla
9.6.2022
Kuva: Adobe Stock Suomen järvillä ja merialueilla ei ole vielä tehty merkittäviä sinilevähavaintoja. Alkukesän viileä sää ei ole ollut otollinen sinileväkukintojen kehittymiselle. Järvillä ja merellä
Sinilevätilanne rauhallinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)
9.6.2022
Viikolla 23 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä. Kuluneen viikon aikana pohjalaismaakunnissa ei ole tehty myöskään kansalaishavaintoja sinilevästä. Valtakunnallisten vakiohavaintopaikkojen lisäksi kansalaisten havainnot tuovat
Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 420 000 eurolla
7.6.2022
Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 420 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 20 hankkeelle. Hankkeita on
Sinilevätilanne rauhallinen – järvillä ja merialueilla ei havaintoja sinileväkukinnoista
6.6.2022
Suomen ympäristökeskus Syke on aloittanut kesän 2022 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla ja sisävesillä ei ole vielä tehty sinilevähavaintoja. Rantavedessä saattaa kuitenkin esiintyä kellertävää siitepölyä,
Toukokuun vesitilannekatsaus: Järvien vedenpinnat pääsivät hyville alkukesän tasoille
6.6.2022
Toukokuun alussa pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tyypillisesti melko suuria. Erityisen suuri oli Perhonjoen virtaama, joka oli joen alaosalla tasolla 100 m3/s. Jokien virtaamat laskivat selvästi
Toukokuu oli viileä ja vähäsateinen Pohjois-Karjalassa
3.6.2022
Kuukauden keskilämpötila oli n. puoli astetta tavallista viileämpi. Vedenkorkeudet olivat hieman tavallista korkeammalla, mutta pahoilta tulvilta vältyttiin. Pintavedet olivat kuun lopussa hieman tavanomaista lämpimämpiä. Ilmatieteen
Leväseuranta käynnistyi – Pohjois-Pohjanmaalla ei havaintoja sinilevistä
3.6.2022
Sinileväseurannan ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Pohjois-Pohjanmaan havaintopaikalla ei havaittu sinileviä. Alkukesälle tyypilliseen tapaan rantavedestä on tehty havaintoja männyn siitepölystä. Viileähkö sää on pitänyt pintavesien lämpötilan 7-15
Kesäkauden 2022 leväseuranta alkoi Etelä-Savossa – sinilevistä ei havaintoja
2.6.2022
Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on käynnistynyt ja jatkuu syyskuun loppuun. Seurantakautena havainnoidaan ja tiedotetaan sinilevien esiintymistä. Toistaiseksi Etelä-Savon järvissä ei ole havaittu merkittäviä sinileväesiintymiä eikä
Kesän levätilanteen seuranta on alkanut
2.6.2022
Kesäinen levätilanteen havainnointi ja tiedotus käynnistyi tällä viikolla. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Kaakkois-Suomen vesialueilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä. Myös Tarkka-satelliitin kartoissa ei leväsamentumia ole havaittavissa Kaakkois-Suomenkaan
Kesän 2022 leväseuranta on alkanut (Varsinais-Suomi, Satakunta)
2.6.2022
Tällä viikolla käynnistyi jälleen kesäkuun alusta syyskuun loppuun kestävä valtakunnallinen leväseuranta. Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Tänä kesänä Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja
Loimijoen padotus ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui – seurantakaudella koettiin onnistumisia ja haasteita
2.6.2022
Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui huhtikuun lopussa keskustelemaan kuluneesta seurantakaudesta 2017–21 ja tulevista jatkotoimenpiteistä. Kokouksessa käytiin läpi kuluvan kevään vesitilannetta, padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa,
Vedenpinnat ovat yhä korkealla Itä- ja Pohjois-Pirkanmaalla – tulvatilanne jo rauhoittumaan päin
1.6.2022
Isot säännöstelemättömät järvet nousivat tänä keväänä keskimääräisen tulvakorkeuden yläpuolelle ja vedenpinnat pysyvät vielä pitkään korkealla. Säännösteltyjen Näsijärven ja Vanajaveden vedenpinnat ovat vielä nousussa lähiviikkojen ajan.
Tornionjoen tulva korkeimmillaan lähipäivinä − Muonionjoen tulva kääntymässä laskuun
1.6.2022
Tornionjoen alaosan virtaaman ennustetaan olevan huipussaan lähipäivinä. Muonionjoella tulvavirtaama on kääntymässä laskuun. Lapin alueen muut jokivesistöt ovat jo tulvahuippunsa näyttäneet. Loppuviikolle on ennustettu Lapin alueelle
Pohjavesialueiden luokituksia muuttui Akaassa ja Sastamalassa
31.5.2022
Akaan ja Sastamalan alueella tarkistettiin kolmen pohjavesialueen luokitukset. Kaksi pohjavesialuetta poistettiin luokittelusta kokonaan, yhden luokitus muuttui. Pirkanmaalla luokiteltiin uudelleen Akaan Kylmäkoski B ja Nuljunkulman pohjavesialueet
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.5.2022
25.5.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,62. Nyt taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallavesi on noussut tämän vuoden alimmasta 60 cm. Vedenpinta on
Muonionjoelle ja Tenojoelle tulossa tavanomaista suurempi tulva
24.5.2022
Ensimmäiset tulvahuiput Lapin jokivesistöissä saavutettiin viime viikon alussa, minkä jälkeen kylmä sää hidasti lumen sulantaa ja virtaamat kääntyivät laskuun. Lämpenevä sää sulattaa loput lumet ja
Vesistötutkimuksen osaamiskeskus nostaa yhteistyön ja tutkimuslaitteistot uudelle tasolle
23.5.2022
Uusi osaamiskeskus Freshwater Competence Centre (FWCC) kehittää vesistötutkimuksen infrastruktuuria, tutkimuslaitteistoja sekä huipputason suomalaista osaamista sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostaman keskuksen tavoitteena
Jääskänjärven säännöstelypadon kunnostaminen ja kalatien rakentaminen alkaa
20.5.2022
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kunnostaa Jääskänjärven (Alavus) säännöstelypadon betonirakenteita sekä säännöstelyluukun. Samalla padon länsipuolelle aukaistaan tilapäinen juoksutusväylä, jotta kunnostustyöt pystytään tekemään kuivatyönä säännöstelyn vaarantumatta. Kunnostustyön jälkeen juoksutusväylään
Vesi.fi:n karttapalvelussa uusi teema: ravinnekuormitus
20.5.2022
Vesi.fi:n karttapalveluun on tullut uusi teema: vesistöjen ravinnekuormitus. Kuormituskartasta näkee, kuinka voimakkaasti oma lähivesistö – tai mikä hyvänsä Suomen vesistö – on kuormittunut. Kartasta avautuvat
Sinilevien ultraäänitorjunta ei tehonnut Jäppilän Ahvenlammella
17.5.2022
Ultraääni ei ehkäissyt sinileväkukinnan muodostumista Ahvenlammella kesällä 2021. Syken tuoreiden seurantatulosten mukaan se ei myöskään vaikuttanut kasvi- ja eläinplanktonyhteisöihin ja vedenlaatuun. Jäppilän Ahvenlammella pilotoitiin ensimmäistä
Tulvat ovat olleet Keski-Suomessa keskimääräistä korkeampia – suurten järvien vedenpinnat vielä nousussa
16.5.2022
Runsaslumisen talven jälkeen oli odotettavissa tavanomaista korkeampia kevättulvia. Kuukausi sitten ennustettiin pahempia tulvia verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Tulvat ovat pääosin jo saavuttaneet huippunsa, mutta isojen järvien
Vesistöjen kuntoa kohennetaan ELY-keskuksen rahoituksella monilla kohteilla
16.5.2022
ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna avustuksia Pohjois-Pohjanmaan alueelle vesien- ja merenhoidon toteutusta tukeville sekä maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa edistäville hankkeille ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta yhteensä
Kainuun ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoa ja vesistön käyttöä edistäviin kunnostushankkeisiin
13.5.2022
Kainuun ELY-keskus on myöntänyt harkinnanvaraisia valtionavustuksia neljään vesienhoitoa edistävään kunnostushankkeeseen vuonna 2022. Kyseisten neljän kohteen avustusrahoituksen kokonaissumma on yhteensä 100 325 euroa. Vesistökunnostusten tavoitteena on
Tulvatilanne vaihtelee Pirkanmaan eri osissa – vedenpinnat edelleen korkealla
11.5.2022
Suuressa osassa Pirkanmaata tulvatilanne on rauhoittunut. Useimpien järvien vedenpinnat kääntyvät viimeistään lähipäivinä laskuun. Laaja-alaisia vahinkoja ei ole odotettavissa, jos sää pysyy poutaisena. Pirkanmaalla kaikkein suurimpien
Runsasluminen talvi nosti vedenkorkeuksia paikoitellen Hämeen alueella poikkeuksellisen korkealle
11.5.2022
Kevään tulvahuiput on osin ohitettu Hämeen alueella. Vesi nousi pelloille, katkaisi joitakin pienempiä teitä ja kevyenliikenteenväyliä, nousi pihoille sekä uhkasi vapaa-ajanasutuksia, sauna- ja varastorakennuksia ja
Runsaslumisesta talvesta selvittiin keskimääräisellä kevättulvalla (Pohjalaismaakunnat)
4.5.2022
Pohjalaisjokien alueella oli huhtikuun alussa pääosin selvästi keskimääräistä enemmän lunta ja lumen vesiarvot olivat korkeita. Aurinkoisen ja sateettoman sään sekä yöpakkasten ansiosta tulvahuippu jakaantui melko
Hämeen ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita yli miljoonalla eurolla
4.5.2022
Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Avustuksia myönnettiin ensisijaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilan parantamiseen. Avustuksilla edistetään myös Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman
Hämeenkyrössä löytyi paksuimmillaan yli 100 metrin pohjavesikerros
3.5.2022
Hämeenkyrön Mahnalanharjun, Miharin ja Ketunkivenkankaan pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys on valmistunut. Selvitys paljasti, että muun muassa Miharin pohjavesikerros on paksuimmillaan yli 100 metriä. Rakenneselvitys auttaa vedenhankinnassa
Tavanomaista kylmempi sää hidastaa Lapin tulvatilanteen etenemistä
29.4.2022
Viime viikon lämpimät säät sulattivat lumia Lapin alueella ja jokien virtaamat lähtivät lähes kaikilla Lapin havaintoasemilla rauhalliseen nousuun. Tällä viikolla alkanut kylmä sääjakso yöpakkasineen pysäyttää
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.4.2022
28.4.2022
Kallaveden vedenkorkeuden ennustetaan nousevan tasolle NN+82,19 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Havaittu vedenkorkeus 27.4.2022 on NN+81,82 m. Vedenkorkeus on noin
Vesistöjen kunnostusta ja hoitoa vauhditetaan yhteistyöllä
28.4.2022
Vesistöjemme hoito vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä panostusta. Miten vesienhoito- ja kunnostushankkeisiin voi saada rahaa ja tukea? Mitä voimme tehdä lähivesistöjemme hyväksi? Entä miten ja miksi
Rengon ja Kiikun patojen kunnostustyöt alkavat toukokuussa
27.4.2022
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Seinäjoen Energia Oy kunnostavat Rengon ja Kiikun säännöstelypadot kesällä 2022. Hankkeen pääurakoitsijana toimii Oteran Oy ja luukkutoimittajana OMP Konepaja Oy. Kunnostustyöt saattavat
Pellot ovat muuttuneet järviksi osassa Pirkanmaata – tulvakausi jatkuu jopa juhannukseen
26.4.2022
Tulvavahinkoja on syntymässä laajasti Pirkanmaalla. Pahimmillaan tulva voi kastella peltoja, teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Vähäjärvisillä alueilla ja peltovaltaisilla alueilla tulvahuippu on meneillään. Suurten järvien
Kevättulva voimistunut Uudenmaan ELYn alueella, haittoja liikenteelle
21.4.2022
Keväisen lämmin ja aurinkoinen sää on nopeuttanut viimeistenkin lumien sulamista, ja tulvatilanne on voimistunut Uudenmaan ELYn alueella monin paikoin 2000-luvun ennätyslukemiin. Laajoja peltoalueita on tulvaveden
Happitilanne on huono osassa pohjalaisjärviä
20.4.2022
Koska pohjalaisjärvien happitilanteen havaittiin maaliskuussa heikentyneen pitkään jatkuneen talven aikana, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti happitilannetta uudelleen pääsiäisviikolla. Happitilanne oli heikoin pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä ja
Takatalviviikon runsaat sateet saavat Varsinais-Suomen rannikkojoet tulvimaan lähipäivinä – Satakunnassa kunnon kevättulva odotettavissa myöhemmin huhtikuussa
20.4.2022
Kevättulvat näyttivät Varsinais-Suomessa jäävän vähäiseksi vielä viime viikolla. Vähäsateisen maaliskuun aikana lumipeite katosi suurelta osin. Kuitenkin kuluvan viikon (vko 14) runsaat lumi- ja vesisateet, vesimääräksi
Alavuden Kuorasjärvellä kartoitetaan kunnostustoiveita ja Saukkojärvellä valmistellaan lupahakemusta
19.4.2022
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on sopeuttaa Alavudella sijaitsevien Kuorasjärven ja Saukkojärven säännöstelyä ilmastonmuutokseen ja samalla muutenkin edistää alueen vesien kunnostusta. Tämän kevään aikana Kuorasjärvellä kartoitetaan kunnostustoiveita
Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla varaudutaan kevättulviin (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala)
14.4.2022
Lumen vesiarvo on Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla selvästi tavanomaista suurempi. Ennusteiden mukaan runsaiden kevättulvien todennäköisyys on suuri. Haittaa ja vahinkoa voi aiheutua maataloudelle ja etenkin
Edessä voi olla pahin tulvakevät vuosikymmeniin Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä
13.4.2022
Tulvavahinkojen riskistä ennustetaan korkeaa etenkin Pirkanmaan itäosissa ja Kanta-Hämeen länsiosissa. Pahimmillaan tulva voi kastella paikallisia teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Tulvakausi on alkamassa lähipäivinä. Suurten
Kevättulva käynnissä Uudellamaalla
11.4.2022
Loppuviikon sateet ja lämmin sää ovat sulattaneet lumipeitettä, ja Uudenmaan jokien virtaamat ovat kääntyneet selvään nousuun. Tulvavesi on noussut paikoin alavimmille pelloille ja teille. Lähipäivien
Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lauha ja vähäsateinen
4.4.2022
Maaliskuu oli tavanomaista vähäsateisempi ja lämpimämpi. Pohjois-Karjalassa lunta oli kuukauden lopussa vielä runsaasti ja sen vesiarvo oli korkea. Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajan-kohdan keskiarvoon
Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne maaliskuussa tavanomainen
4.4.2022
Järvien happitilanne oli hyvä erinomaisessa ja hyvässä ekologisessa tilassa olevissa järvissä. Heikoin happitilanne oli matalissa ja rehevissä järvissä. Koillismaan järvissä jäänpaksuus oli maaliskuussa keskimäärin 0,7
Lumien sulaminen alkoi ja jokien virtaamat kasvoivat maaliskuun puolivälissä (Pohjalaismaakunnat)
4.4.2022
Pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tavanomaisia maaliskuun alkupuoliskolla. Maaliskuun puolivälin lämpimät kelit nostivat pohjalaisjokien virtaamia etenkin rannikon pienillä vesistöalueilla, kuten Laihianjoella ja Maalahdenjoella. Maaliskuun lopulla sää
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.3.2022
31.3.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04. Nyt taso on 13 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on samalla tasolla kuin kuukausi sitten ja myös samalla
Vesienhoitoa toteutettu monipuolisesti Etelä-Savossa
30.3.2022
Etelä-Savon vesien tilan parantamiseksi toteutettiin vuonna 2021 hoitokalastuksia kaikkialla maakunnassa. Saaliksi saatiin yhteensä noin 180 tonnia vähempiarvoista kalaa. Etelä-Savon kalatalousalueille laadittuja vesienhoidon yleissuunnitelmia esiteltiin viime
Kylmä sää lykkää kevättulvia Pirkanmaalla, sulamispiikki voi olla raju
29.3.2022
Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet on laskettu kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Kevään myöhentyminen tarkoittaa vedenkorkeuksien pysymistä alhaisina tavanomaista pidempään. Myöhäinen sulaminen enteilee myös nopeaa sulamispiikkiä. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet
Uusi vesitalousstrategia on julkaistu – visiona puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia
23.3.2022
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vesitalousstrategian, joka ohjaa ministeriön toimialan vesitaloustehtävien tulosohjausta, toimintaa ja talouden suunnittelua vuoteen 2030 saakka. Strategian toimeenpano näkyy jokaisen suomalaisen
Maailman vesipäivä: Talousveden merkitys ja häiriötilanteisiin varautuminen
22.3.2022
Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa puhdasta juomavettä. Vettä tarvitaan myös ruoanlaittoon ja peseytymiseen. Veden tavoitemäärä on 20 l/as/vrk ja minimimäärä 5 l/as/vrk. Vuonna 1992 YK:n
Vedenkorkeuden ja aallokon keskinäinen riippuvuus vaikuttaa tulvariskeihin Helsingin rannoilla
22.3.2022
Tutkimuksessa selvitettiin merenpinnan korkeuksien ja aallokon yhteisesiintymistä Helsingin edustalla. Yksittäiset korkeimmat vedenkorkeudet ja korkeimmat aallot eivät yleensä osu samoille ajanhetkille. Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että korkeilla
Ensimmäinen geologinen rakenneselvitys Keski-Suomen alueella
16.3.2022
Laukaan Valkolan ja Lintumäen pohjavesialueilla on käynnistymässä geologinen rakenneselvitys, jossa maaperäkairausten, maatutkaluotausten ja painovoimamittausten avulla selvitetään kallioperän syvyyttä, maalajikerrosten paksuutta ja pohjaveden esiintymistä. Tutkimusten aikana
Toimenpideohjelma Keski-Suomen vesien tilan parantamiseksi on valmistunut ‒ sinäkin voit vaikuttaa lähivesiesi tilaan
16.3.2022
Tiedätkö mistä käyttämäsi hanavesi tulee? Entä tunnetko kotona tai mökillä syntyvän jäteveden mahdolliset vaikutukset ympäristöösi? Pinta- ja pohjavesien hyvä tila mahdollistaa meille turvallisen juomaveden, vesien
Koko maahan ennustetaan tavanomaisia kevättulvia
15.3.2022
Kuva: Etelä-Savon ELY-keskus Vaikka talven aikana on kertynyt paikoin poikkeuksellisen paljon lunta, kevättulvia voidaan odottaa suhteellisen rauhallisin mielin. Koko maahan on ennustettu melko tavanomaisia kevättulvia.
Kevään tuloon varaudutaan mittaamalla jokijäiden paksuuksia ja tekemällä säännösteltyihin järviin tilaa sulamisvesille
11.3.2022
Jokijäät olivat pohjalaismaakunnissa helmi-maaliskuun vaihteessa keskimääräistä paksumpia eli noin puoli metriä ja paikoin ylikin. Esimerkiksi jään paksuus Lapväärtinjoen suistossa, Isossakyrössä ja Perhonjoen suistossa oli paikoin
Helmikuussa lumen määrä kasvoi Pohjois-Karjalassa
7.3.2022
Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon nähden. Lunta on kertynyt 15–30 cm tavallista enemmän. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Kontiolahdella,
Lunta oli helmikuussa keskimääräistä enemmän (Pohjalaismaakunnat)
3.3.2022
Helmikuussa koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella oli keskimääräistä enemmän lunta. Myös lumen vesiarvo eli lumikuorma on keskimääräistä suurempi. Virtaamat, pohjavedenpinnat ja jokien vedenlaatu olivat pääasiassa talvelle
Pohjavedet maailman vesipäivän keskiössä 22.3.2022 seminaarissa
25.2.2022
YK:n maailman vesipäivän teemaan eli pohjavesiin voi sukeltaa tänä vuonna Suomen Vesiyhdistys ry:n järjestämässä seminaarissa 22.3.2022 klo 12 alkaen. Paikalla on useita johtavia asiantuntijoita, jotka
Pirkanmaan säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi
25.2.2022
Lumikertymät ovat nyt paikoin jopa yli puolet tavanomaista suurempia Pirkanmaalla. Myös kevättulvista voi tulla tavallista suurempia. Säännöstelyllä varaudutaan mahdollisiin tulviin. Lunta on Pirkanmaalla kertynyt tänä
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.2.2022
24.2.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04. Nyt taso on 4 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta nousi edellisen lumimyräkän seurauksena 5 cm, mutta nousu on
Vesienhoitosuunnitelmat valmistuivat – Kainuussa toimia toteutetaan yhteistyöllä
23.2.2022
Valtioneuvosto teki joulukuussa 2021 päätökset seitsemästä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2022–2027. Suunnitelmassa esitetään toimet, joiden avulla pyritään saavuttamaan meren ja vesien hyvä tila. Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena
Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä keskiarvotasolla ja lunta on paikoin runsaasti
22.2.2022
Viime viikon suurimmat sateet nostivat Etelä-Suomen vesistöjen vedenkorkeuksia pieneen talvitulvahuippuun. Pakastunut sää käänsi vedenkorkeudet viikonloppuna kuitenkin laskuun. Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Lumisateet
Tammikuussa satoi lunta tavanomaista enemmän Pohjois-Karjalassa
4.2.2022
Lunta on kertynyt n. 15–30 cm tavallista enemmän. Tammikuun lämpötila oli melko tavanomainen: alkukuun pakkasia seurasi lauhempi jakso. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun lämpötila oli
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.1.2022
28.1.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,99. Nyt taso on 6 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta alenee hiukan pakkaskauden jatkuessa. Muutokset alkuvuonna ovat olleet hitaita
Yhdyskuntien jätevesien satunnaispäästöt (Yhteissatu) – päätösseminaari 16.2.2022
27.1.2022
Jätevesien satunnaispäästöt, eli viemäriverkostojen ylivuodot ja jätevedenpuhdistamoiden ohitukset, kattavat noin 0,2 % jätevesien kokonaismäärästä. Kokonaiskuormituksena määrä on pieni, mutta saattaa paikallisesti aiheuttaa merkittäviä ympäristö- ja
Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia on valmistunut
24.1.2022
Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille on valmistunut yhteinen vuoteen 2030 ulottuva haja-asutuksen vesihuoltostrategia. Strategia on laadittu katalyytiksi vesihuollon arvostuksen, kehittämisen ja yhteistyön lisäämiseksi taajamien ulkopuolisilla
Maa- ja metsätalouden vesistökuormitus jatkuu, mutta suojelutoimilla voi vaikuttaa
19.1.2022
Tuoreen selvityksen mukaan maa- ja metsätalouden vaikutukset jokien ja järvien ekologiseen tilaan ja vedenlaatuun ovat edelleen voimakkaita. Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurantaohjelman
Meriekosysteemi aiheuttaa suuria vuorokausivaihteluja meriveden hiilidioksidipitoisuuteen
18.1.2022
Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja saksalainen Warnemünden Itämeren tutkimuslaitos selvittivät Itämeren hiilidioksidin vuorokausivaihtelun suuruuden ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi tutkimuksessa määritettiin vuorokausivaihtelun vaikutus ilman ja
Metsätalouden riski pohjavesien laadulle verrattain pieni
18.1.2022
Metsätalouden todennetut vaikutukset pohjavesien laadulle ovat osoittautuneet verrattain pieniksi. Tutkittua tietoa vaikutuksista on kuitenkin melko vähän ja siksi seurantoja tulisi lisätä ja kehittää mahdollisimman nopeasti.
Joulukuu oli tavanomaista kylmempi ja vähäsateisempi Pohjois-Karjalassa
12.1.2022
Lunta satoi joulukuussa tavallista vähemmän, mutta marraskuun lumisuuden ansiosta lunta oli kertynyt vuodenvaihteeseen mennessä n. 10–20 cm normaalia enemmän. Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa reilun neljä
Joulukuun vesitilannekatsaus: Talvi saapui aikaisin (Pohjalaismaakunnat)
10.1.2022
Talvi tuli jo joulukuussa mukanaan kovat pakkaset ja runsaat lumisateet. Talvisen sään seurauksena vesistöissä esiintyi jonkin verran hyydeongelmia. Vesistöjen virtaamat kuitenkin olivat keskimääräistä pienempiä ja
Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset on tarkistettu
10.1.2022
Hartolan ja Sysmän 23.12.2021 voimaan astuneet pohjavesialueiden muutokset perustuvat alueilla tehtyihin pohjavesitutkimuksiin, maastokäynteihin ja karttatarkasteluihin. Hämeen ELY-keskus on tarkistanut Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden luokitukset ja
Pohjois-Savossa jäät arvaamattomia
30.12.2021
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.12.2021 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja 30 cm alempana kuin marraskuun puolivälissä
Koottua tietoa tulvariskien hallinnasta vesi.fi-palvelussa
17.12.2021
Vesi.fi-palvelussa julkaistiin tulvariskien hallinnasta uusi teemasivusto, joka esittelee tulvia ja niihin varautumista. Tietoa saa tulvariskien alustavasta arvioinnista, tulvavaaroista, tulvaryhmistä ja toiminnasta tulvatilanteissa. Lisäksi voi tutustua
Jäät heikkoja – lumi hidastanut jään paksuuskasvua Kainuussa
16.12.2021
Kainuussa lumi on hidastanut jään paksuuskasvua. Saman vesistön eri osissa jäätilanne voi vaihdella suuresti. Jäällä liikkujan on aina varmistuttava jääpeitteen kantavuudesta omalla kulkureitillään ja ennen
Kovat pakkaset ovat aiheuttaneet hyydeongelmia Pohjois-Pohjanmaan joilla
10.12.2021
Alkutalven tavanomaista suuremmat virtaamat ja kovat pakkaset ovat aiheuttaneet hyytöä usealla joella. Hyytöä muodostuu jäättömillä jokijaksoilla, joilla kova virtaus estää jääkannen muodostumisen. Kun jäähtynyt virta
Vesitilanne on Hämeessä talvinen
10.12.2021
Hämeessä järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Pohjavedenpinnat sen sijaan ovat tällä hetkellä Hämeen seuranta-asemilla reilusti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Jään paksuus vaihtelee järvien eri osissa huomattavasti.
Lappeenrannan ja Taipalsaaren tarkistetut pohjavesialuetiedot ovat nyt kaikkien saatavilla
3.12.2021
Lappeenrannassa ja Taipalsaarella on tarkistamistyön jälkeen yhteensä 46 pohjavesialuetta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tarkisti ja uudelleenluokitteli Lappeenrannan ja Taipalsaaren pohjavesialueet alkuvuoden aikana. Tuoreet luokitustiedot ovat nähtävillä karttapalveluissa
Vatten.fi tarjoaa tarkkaa ja ajantasaista vesitilannetietoa ruotsiksi
1.12.2021
Suomen ympäristökeskuksen juuri julkaisema vatten.fi on ensimmäinen kattava ruotsinkielinen vesitilannepalvelu maassamme. Palvelu kokoaa yhteen verkkopalveluun hyödyllisiä työkaluja, tuoreita uutisia, yleistä ja syventävää vesitietoa sekä monipuolisen
Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin (Pohjalaismaakunnat)
30.11.2021
Ähtävänjoella varauduttaan hyydetulvien syntymiseen lämpötilan laskettua reilusti pakkaselle. ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä asentamalla hyydeköysiä ja riistakameroita. Jos joen virtaama on suuri
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.11.2021
26.11.2021
Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+81,75 m, eli noin 20 cm korkeammalla ajankohtaan nähden. Vedenpinta on juoksutusten myötä laskenut ja laskee edelleen keskiennusteen mukaan noin 10
Suomi allekirjoitti sitoumuksen, joka edistää kestävää ja oikeudenmukaista veden käyttöä
15.11.2021
Suomi allekirjoitti 5.11. Glasgow’n ilmastokokouksessa Fair Water Footprints –julistuksen. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen sitoumus vastuulliseen veden käyttöön. Vesi on avainasemassa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja myös sen
Järvien ja pohjavesien pinnat nousivat ja jokien vedenlaatu heikkeni (Pohjalaismaakunnat)
5.11.2021
Kuivan kesän ja alkusyksyn jäljiltä matalalla olleet järvien ja tekojärvien vedenpinnat nousivat runsaiden sateiden seurauksena lokakuun puolivälin jälkeen ajankohdan keskimääräisiä tasoja ylemmäksi. Sateiden johdosta vedenlaatu
Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja sateinen
5.11.2021
Lokakuun sademäärä oli lähes kolmanneksen tavallista suurempi. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat -15 senttimetristä +32 senttimetriin tavanomaiseen verrattuna. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli Pohjois-Karjalassa reilun 2 astetta
Pyhtäällä hoidetaan hiekkarantoja Helmi-elinympäristöohjelmassa
2.11.2021
Hiekkarantoja ja näiden tunnusomaista lajistoa uhkaa rehevöityminen ja tämän aikaansaama runsaan kasvillisuuden leviäminen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tänä syksynä teettämässä heikentyneelle hiekkarannalle harvinaislaatuisen kunnostusurakan. Hanke toteutetaan
Lämpimät kelit sulattavat lumia ja nostavat jokien virtaamia Lapissa
29.10.2021
Lapissa vesistöjen vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat sateisen lokakuun seurauksena keskimääräistä korkeammilla tasoilla. Sään ennustetaan lämpenevän, jonka seurauksena tapahtuu lumien sulamista ja virtaamat tulevat edelleen
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.10.2021
28.10.2021
Lokakuu kääntyi märäksi. Järvien pinnat ovat nopeassa nousussa ja jokien virtaamat ovat suuria. On ajankohtaista käydä varmistamassa, että soutuvene talvehtii riittävän korkealla järven pinnasta. Nyt
Ilmastonmuutos huomioidaan entistä vahvemmin Saimaan ja Vuoksen juoksutuksissa
26.10.2021
Saimaalla esiintyy entistä useammin tulva- ja kuivuustilanteita ilmastonmuutoksen myötä. Poikkeuksellisten vesitilanteiden lisääntymisen vuoksi suomalais-venäläinen rajavesistökomissio on sopinut yhteistoimintakäytännöstä, joka lisää ennakointia ja tiedonvaihtoa Saimaan ja
Keski-Suomen ELY-keskuksen leväseurannan katsaus kesä 2021
15.10.2021
Perinteiseen tapaan kesän 2021 aikana Keski-Suomen maakunnassa seurattiin sinilevätilannetta 14 virallisella pisteellä kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Sinileväseurannan tarkoitus on antaa yleiskuva levätilanteesta erilaisissa järvissä. Viikoittaisessa
Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti heikossa tilassa
14.10.2021
Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti hyvin heikossa tilassa, selviää uuteen paikkatietoaineistoon perustustuvista arvioista. Tilaa heikentävät erityisesti maatalous- ja metsämaiden mittavat ojitukset ja vuosikymmenten saatossa toteutetut perkaukset
Sateet nostavat vedenpintoja: ”Kohta on aika nostaa veneet veden äärestä”
14.10.2021
Syyssateet nostavat vedenkorkeuksia lähiviikkoina Pirkanmaalla. Veneet kannattaa siirtää turvaan. Loivilla rannoilla rantaviiva voi nousta jopa metrejä. Järvien vedenpinnat ovat olleet maakunnan itäosissa ajankohtaan nähden keskimääräisiä
Metsäojituksella on myös positiivisia vaikutuksia
12.10.2021
Suometsätaloudella on tärkeä merkitys Metsäojitusta kohtaan on viime aikoina esitetty kovaa kritiikkiä – osin syystäkin. Nykytiedon valossa on helppo heittää, että soita ei olisi pitänyt
Syyskuussa järvien vedenpinnat edelleen alle keskimääräisen tason (Pohjalaismaakunnat)
7.10.2021
Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat syyskuussa edelleen olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet keskimääräistä pienempiä. Syyskuun sateet jäivät melko vähäisiksi. Maaperän vesivarastoissa oli vajausta
Syyskuun sademäärä tavanomaista vähäisempi ja järvien vedenkorkeudet keskimääräistä alempia Pohjois-Karjalassa
6.10.2021
Syyskuun keskilämpötila oli reilut kaksi astetta keskiarvoa viileämpi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista viileämpi. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli reilut
Suomella merkittävä rooli kansainvälisessä vesiyhteistyössä – uusi käsikirja ohjeistaa kestävään vesivarojen jakoon
30.9.2021
Valtioiden rajat ylittävien vesivarojen kestävää ja oikeudenmukaista jakamista edistetään uudella julkaisulla. Käsikirja on ensimmäinen laatuaan, ja se on tuorein esimerkki Suomen merkittävästä roolista kansainvälisessä vesiyhteistyössä.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.9.2021
30.9.2021
Kevään tulvat ja kesän kuumuus ja kuivuus on tasaantunut yllättävän laajasti lähelle pitkänajan keskiarvoja. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,92. Kallaveden pinta on uudelleen
Metsähallituksen Luontopalveluille Vuoden vesistökunnostaja -palkinto
29.9.2021
Erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo ympäristöministeriöstä jakoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Metsähallituksen Luontopalvelujen ”tehonelikolle” eli Pirkko-Liisa Luhdalle, Jari Ilmoselle, Mikko Tiiralle ja Viliina Evokarille. Metsähallituksen Luontopalvelut on tämän timanttisen tiimin johdolla mahdollistanut useiden
Sinilevähavainnot viime viikon tasolla – viilentynyt vesi hillitsee levien kasvua
23.9.2021
Sinilevää näkyi kuudella valtakunnallisella leväseurantapaikalla Pirkanmaalla. Pirkanmaan ELY-keskuksen viikoittainen levätiedotus jatkuu vielä ensi viikolla. Viikolla 38 runsaasti sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Valkeakoskella Vanajaveden
Vesitilanne Kainuussa normalisoitunut kuivan kesän jälkeen
22.9.2021
Syyssateet ovat nostaneet vedenpinnan ajankohtaan tyypilliselle tasolle. Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä luonnontilaisten järvien pinnat ovat jopa tavallista korkeammalla. Kainuun alueen säännösteltyjen järvien pinnat ovat pääosin
Hossaan uusi pohjavesiasema
21.9.2021
Hossa on sijaintina asemalle suotuisa, koska ihmisten vaikutus on vähäinen. Uuden pohjavesiaseman avaaminen on harvinaista. Pohjavesiasemaverkon tarkoituksena on seurata pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita ja pohjaveden laatua
Muutoksia merivedenkorkeuksiin: N2000-järjestelmä teoreettisen keskiveden rinnalle
15.9.2021
Ilmatieteen laitos alkaa ilmoittaa merivedenkorkeudet myös N2000-järjestelmässä syyskuun puolivälistä alkaen. Muutos on osa laajempaa väylä- ja merikarttauudistusta. Ilmatieteen laitos havainnoi ja ennustaa meriveden korkeutta. Tieto
Kokonaisvaltainen vesistökunnostus pinnalla Vesitalous-lehdessä
9.9.2021
Vesitalous-lehden tuore vesistökunnostukset-teemanumero (pdf) kokoaa laajan tietopaketin vesialan ammattilaisille ja vesistökunnostuksesta kiinnostuneille. Teemanumeron juttujen takaa löytyy asiantuntijoita Suomen ympäristökeskus Syken lisäksi useasta muusta organisaatiosta. Kokoamisesta vastasi vesistökunnostusverkoston
Elokuun loppupuolen sateet näkyivät maavesivarastoissa ja vain vähän vesistöissä (Pohjalaismaakunnat)
7.9.2021
Elokuun alkupuoliskolla jokien virtaamat olivat kuivan kesä- ja heinäkuun jäljiltä pieniä ja järvien vedenpinnat alhaisia. Kuivan ja lämpimän alkukesän seurauksena maaperän vesivarastoissa oli vajausta elokuun
Vettä satoi elokuussa Pohjois-Karjalassa jonkin verran tavallista enemmän
7.9.2021
Elokuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaisen lämmin. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat alueittain. Jokien virtaamat olivat keskimääräistä pienempiä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa lämpötilaltaan tavanomainen. Esimerkiksi Valtimolla
Miehikkälän–Virojoen Tyllinjärvellä koekalastuksia Helmi-elinympäristöohjelmassa
27.8.2021
Miehikkälän–Virojoen Tyllinjärvellä on parhaillaan käynnissä verkkokoekalastukset osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Koekalastusten tavoitteena on selvittää, voitaisiinko hoitokalastuksen avulla kohentaa Tyllinjärven tilaa vesilinnuston kannalta parempaan suuntaan. Millainen on Tyllinjärven
Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2021
26.8.2021
Helteet edistivät sinilevien kasvua alkukesällä – heinäkuun puolivälistä lähtien suurimmassa osassa vesistöjä sinileväkukintoja oli silti keskimääräistä vähemmän Sinilevätilanne on vaihdellut kesän aikana sekä järvillä että
Sinilevää vähän Kaakkois-Suomen vesillä
26.8.2021
Lappeenrannan Haapajärvellä on hieman sinilevää veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen muilla vakiohavaintopaikoilla ei sinilevää ole havaittu. Sinilevätilanne rauhallinen Viime päivien sateet ja tuulet ovat sekoittaneet vesiä eikä Kaakkois-Suomen sisävesien vakiohavaintopaikoilla ole
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.8.2021
26.8.2021
Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+ 81,40 m, joka on enää noin 10 cm ajankohdan mediaaniarvon alapuolella. Ennusteiden mukaan tulovirtaamat ovat kasvussa ja sitä myötä myös
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatuksessa – kaksitasouomat ja niiden vaikuttavuus
26.8.2021
Peltojen peruskuivatus, eli toimivat valta- ja laskuojat ovat edellytys maanviljelyn kannattavuudelle Suomen ilmasto-olosuhteissa. Kuivatuksen on oltava tehokasta, koska kasvukausi on lyhyt, sadanta jakautuu kasvukaudella epäedullisesti,
Elokuun sateet näkyvät Pirkanmaan järvien korkeuksissa
25.8.2021
Elokuussa on satanut keskimääräistä enemmän, mikä näkyy Pirkanmaan vedenkorkeuksissa. Kuuman ja kuivan jakson takia vielä heinäkuussa säännöstelemättömien järvien vedenpinnat laskivat nopeaa vauhtia, mutta nyt järvien
Sinilevätilanne rauhallinen järvillä ja merialueilla
19.8.2021
Järvillä ja rannikkoalueilla on edelleen keskimääräistä vähemmän sinilevää. Rannikkoalueista vain Saaristomerellä on paikoin havaittu runsaasti sinilevää. Loppukesälle tyypillisesti sinilevän määrä on jatkanut vähentymistään avomerialueilla. Järvillä
Valuma-aluesuunnittelussa huomioidaan erilaisia näkökulmia
17.8.2021
Viljelijä tuskailee, kun peltoalaa jää tulvien alle, ojat ovat täynnä vettä ja toisaalta kesällä kasteluvedestä voi olla pulaa. Virkistyskäyttäjät kauhistelevat järven umpeenkasvua ja sinileviä. Peratusta
Sisävesillä ja rannikolla maltillisesti sinilevää, Suomenlahden avomerialueilla havainnot lisääntyneet
12.8.2021
Sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena järvillä ja rannikkoalueilla. Sisävesillä sinilevää on keskimääräistä vähemmän. Suomenlahden avomerialueilla sinileväkukintoja on havaittu edellistä kuukautta runsaammin, ja Suomenlahden suulla levälauttoja on
Puhtaan juomaveden merkitys
10.8.2021
Suomalainen talousvesi on puhdasta, raikasta, kirkasta ja maistuu hyvältä. Siihen voidaan luottaa ja se on yksinkertaisesti maailman parasta. Näin ystävät vastasivat, kun pyysin heitä kuvaamaan
Kuiva ja helteinen kesä laskenut vedenpintoja Etelä-Savossa – myös pohjavedet laskussa
6.8.2021
Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat laskeneet voimakkaasti vähäsateisen ja kuuman kesän johdosta. Myös pohjavesivarannot ovat laskeneet ja maankosteus on alhainen. Viime päivien sateet ovat hieman helpottaneet
Pohjavedet laskussa – vähäsateinen ja kuuma kesä voi kuivattaa kaivon
6.8.2021
Järvet jatkavat vielä laskuaan monin paikoin. © Lauri Ahopelto Kuivan ja kuuman kesä- ja heinäkuun vuoksi pohja- ja pintavesivarannot sekä maankosteus ovat monin paikoin alhaisia. Runsasvetisen
Etelä-Savossa elokuun alun sinilevätilanne enimmäkseen rauhallinen
5.8.2021
Kuluvan viikon viileä ja tuulinen sää on laskenut sinilevähavaintojen määrän maltilliselle tasolle. Tällä viikolla sinilevähavaintoja ilmoitettiin Mäntyharjun Pyhäveden Haapaselältä ja Pieksämäen Ahvenlammen Jäppilän uimarannalta. Jäppilän
Sinilevätilanne edellisviikkoa parempi Kaakkois-Suomessa
5.8.2021
Kuva: Lauritsalan ranta, Lappeenranta Sinilevää ei Lappeenrannan Haapajärveä lukuun ottamatta vakiohavainto-paikoilla havaittu. Haapajärvellä levää on viime viikon tapaan runsaasti. Sinilevätilanne järvissä ja merellä Sinilevähavaintoja ei
Sinilevätilanne rauhoittunut sekä sisävesillä että merialueilla
5.8.2021
Sisävesillä ja Itämeren rannikoilla sinilevähavaintojen määrä on kääntynyt laskuun. Sisävesillä tilanne on tavanomaista rauhallisempi. Yleensä sinilevää esiintyy elokuussa eniten. Avomerialueilla olosuhteet ovat rauhoittuneet tuulisen viikonlopun
Heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa erittäin lämmin ja vähäsateinen
4.8.2021
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuu oli suurimmassa osassa maata harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa 20 asteen tuntumassa. Keskilämpötila oli yleisesti kolmisen astetta
Sinilevähavainnot lisääntyneet – koko heinäkuun ajan leväesiintymiä keskimääräistä enemmän
2.8.2021
Sinileväesiintymät yleistyivät Pohjois-Savon järvillä hellesäiden palattua. Alkuviikon (vko 30) levätilanne oli selvästi huonompi kuin aiempina seurantavuosina (1998–2020) keskimäärin vastaavana ajankohtana. Koko heinäkuun tilanne on leväesiintymien
Sinilevähavainnot lisääntyneet sekä järvillä että merialueilla, tilanne loppukesälle tyypillinen
29.7.2021
Sinilevää on havaittu sisävesillä edellistä viikkoa runsaammin. Havainnot painottuvat Suomen eteläosien reheviin järviin ja reheviin lahtiin. Rannikoilla ja Saaristomerellä sinileväkukinnat ovat runsastuneet. Avomerellä merkittäviä pintalevälauttoja
Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä ajankohtaan nähden
29.7.2021
Sinilevätilanne on vakiohavaintopaikoilla edelleen pääsääntöisesti rauhallinen ja havainnot ovat pysyneet vähäisinä. Lappeenrannan Haapajärven levätilanne huononi viime viikosta. Sinilevätilanne järvissä ja merellä Sinilevähavaintoja ei ole Kaakkois-Suomen
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.7.2021
29.7.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,89. Pinta on laskenut kevään huipusta jo 67 cm, josta puolet heinäkuussa. Nyt taso on 22 cm alle ajankohdan
Sinilevätilanne rauhoittunut, sisävesillä ja merialueilla sinilevähavainnot vähäisiä
22.7.2021
Sekä sisävesillä että merialueilla sinilevätilanne on rauhoittunut. Lähes kaikki sinilevähavainnot koskevat vähäistä määrää sinilevää. Järvillä Riikka-rajuilma sekoitti pintavesiä, mikä johti sinilevän sekoittumiseen vesimassaan. Itämeren rannikkoalueilla
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella levätilanne suhteellisen rauhallinen
22.7.2021
Kuluneen viikon aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteillä sinilevää. Sisävesillä levää esiintyi hieman Ähtärinjärvellä Ähtärinrannan koulun havaintopisteellä ja Evijärvellä Sillankorvan havaintopisteellä. Rannikkoalueilla
Vesihuollon tilanteesta haja-asutusalueella
22.7.2021
Haja-asutusalueella esimerkiksi Kainuussa on nähtävissä valtakunnallinen kehityssuunta: ulkopaikkakunnalta Etelä-Suomesta saakka matkustetaan maaseudulle viettämään aikaa työhön tai vapaa-aikaan liittyen ”kakkosasuntoon” tai majoituspalveluja tarjoavaan maaseutuyritykseen. Koronapandemian seurauksena
Viilennyt sää kääntänyt sinilevähavainnot laskuun Etelä-Savossa
22.7.2021
Säiden viilennyttyä kuluvalla viikolla Etelä-Savon alueelta kirjattiin sinilevähavainto ainoastaan Pieksämäen Heiniöltä. Viileä ja tuulinen sää ehkäisee sinileväkukintojen muodostumista ja hajottaa jo syntyneitä leväesiintymiä. Kahden edellisen
Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä
22.7.2021
Sinilevähavainnot ovat vakiohavaintopaikoilta vähäisiä, etenkin järvialueilla ei levää ole pääsääntöisesti havaittu. Itäisen Suomenlahden rannikkovesillä on paikoitellen sinilevää veteen sekoittuneena. Sinilevätilanne rauhallinen Sateet ja tuulet ovat
Lämmin sää on lisännyt sinilevien kasvua etenkin rannikkoalueilla pohjalaismaakunnissa
15.7.2021
Viikolla 28 sinilevää on havaittu kolmella valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä pohjalaismaakunnissa. Hieman sinilevää havaittiin Kaskisten, Vöyrin Storbådanin ja Evijärven Sillankorvan havaintopisteillä. Lisäksi valtakunnallisen leväseurannan ulkopuolisia asiantuntijahavaintoja
Eteläisellä Saimaalla jo levähavaintoja
15.7.2021
Lappeenrannan Haapajärvellä on vain vähän sinilevää. Lämmin sää ei ole vielä lisännyt sinilevähavaintoja Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla. Leväseurannan sisävesien havaintopaikoista ainoastaan Saimaan Huhtiniemessä on havaittu runsaasti levää.
Selkämeren ulapalla laajalti sinilevää, sisävesillä lämmin sää edistänyt sinilevien kasvua
15.7.2021
Rannikolla ja avomerialueilla sinilevää on havaittu vaihtelevasti. Rannikolla havainnot painottuvat edelleen Saaristomerelle. Helle on edistänyt sinilevän kasvua sisävesillä, mutta havainnoissa sinilevää on pääosin vähäisesti. Järvillä
Sinilevää on nyt normaalia enemmän – helteiden jatkuminen näkyy levien määrässä
15.7.2021
Sinilevää on nyt Järviwikin leväbarometrin mukaan ajankohdan keskiarvoon nähden normaalia enemmän. Viikolla 28 sinilevää havaittiin Pirkanmaalla 11 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Viikolla 27 sinilevähavaintoja tehtiin neljällä
Kainuun kaivoissa riittää vielä vesi
13.7.2021
Kaivoissa on riittänyt vielä vettä helteistä huolimatta. Kainuussa on noin 10000 asukasta kiinteistökohtaisen vesijärjestelmän varassa ja lisäksi myös vapaa-ajan asunnoilla on kaivoja. llmatieteenlaitos ennustaa, että
Kuivuus voi yllättää hitaudellaan
9.7.2021
Tämän kesän kesä- ja heinäkuun kuumuus ja sateettomuus saattavat kuivattaa kaivoja ja heikentää satoja. Kuivakausi vaatii kuitenkin aikaa kehittyäkseen vakavaksi ongelmaksi. Kuivakausi voi kestää useita
Sinilevähavaintoja tehdään Etelä-Savossa tasaiseen tahtiin
8.7.2021
Kahden edellisen viikon aikana helteet ovat jatkuneet Etelä-Savossa, mikä on suotuisaa sinileväkukintojen esiintymiselle. Yleisöilmoituksia lievistä sinileväesiintymistä on tehty ELY-keskukselle ja JärviWiki-sivustolle tasaisesti eri puolilta maakuntaa.
Merialueilla runsaasti sinilevää, järvillä sinilevän määrä lisääntynyt paikoitellen
8.7.2021
Lämmin ja tyyni sää on edistänyt sinilevien kasvua etenkin merialueilla. Rannikolla sinilevähavaintoja on tehty erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ja Perämeren rannikolla on havaittu poikkeuksellisen runsaita
Kansalaiset ovat havainneet sinilevää monissa järvissä Pirkanmaalla, kuivuus ei vielä juurikaan näy pohjavedenkorkeudessa
8.7.2021
Järviwikiin kirjattiin viikon aikana runsaasti yleisöhavaintoja sinilevästä, mutta valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla levää havaittiin vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Pitkään jatkunut helle ei näy pohjavesien vedenkorkeuksissa.
Kaakkois-Suomen vesillä ei vielä runsaasti sinilevähavaintoja
8.7.2021
Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, tuulet ovat sekoittaneet vesiä ja runsaita sinilevähavaintoja ei vielä vakiohavaintopaikoissa ole havaittu. Pintavedet ovat sekä Suomenlahdella että järvialueilla
Sinilevät runsastuneet koillisella Perämerellä – pintalämpötilat poikkeuksellisen korkeita
7.7.2021
Perämerellä vesi on poikkeuksellisen lämmintä, mikä on edistänyt sinilevien kasvua. Viikonlopun ja alkuviikon aikana Järwi-meriwiki verkkopalvelun ja sinileväseurannan kautta on tullut useita ilmoituksia sinilevien runsastumisesta
Pohjois-Karjalan järvien vedenkorkeudet olivat kesäkuun lopussa yleisesti tavanomaista ylempänä
5.7.2021
Kesäkuun keskilämpötila oli lähes viisi astetta tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Loppukuusta esiintyi voimakkaita ukkoskuuroja. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa
Kesäkuun vesitilannekatsaus: Lämmin kesäkuu näkyi pohjalaisvesistöissä
5.7.2021
Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ja virtaamat olivat toukokuun sateiden seurauksena kesäkuun alussa selvästi ajankohdan keskimääräistä suuremmat. Kesäkuun vähäsateisuuden ja lämmön seurauksena kuun lopussa jokien
Sinilevähavainnot lisääntyneet – järvivedet keskimääräistä lämpimämpiä
1.7.2021
Sinilevää havaittiin kymmenellä havaintopaikalla. Helteisenä jatkuva sää saattaa aiheuttaa kalakuolemia. Laajoista kalakuolemista tulee ilmoittaa ELY-keskukseen. Viikolla 26 sinilevää havaittiin 9 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Sinilevää havaittiin
Saaristomerellä paikoitellen runsaasti sinilevää, järvillä sinilevätilanne valtaosin tavanomainen
1.7.2021
Järvillä sinileväkausi alkanut pari viikkoa tavallista aiemmin “Sisävesillä sinileväkausi on alkanut paria viikkoa aikaisemmin kuin yleensä. Kuitenkin tämän viikon sinilevätilanne järvillä on monin paikoin ajankohtaan
Sinilevät hieman lisääntyneet Saaristomerellä, sisävesillä tilanne rauhallinen (Varsinais-Suomi, Satakunta)
1.7.2021
Sinilevät ovat hieman lisääntyneet Saaristomerellä viime viikosta. Sisävesialueilla tilanne on ainakin toistaiseksi pysynyt rauhallisena ja viimeviikon kaltaisena. Tiedotteen kuva on kuvituskuva. Merialueilla sinilevät ovat runsastuneet
Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Kaakkois-Suomen vesillä
1.7.2021
Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, tuulet ovat sekoittaneet vesiä ja runsaita sinilevähavaintoja ei vielä vakiohavaintopaikoissa ole havaittu. Lemin Kivijärven Kuuksenenselällä on hieman levää
Vesijalanjälki – Ei pelkkää hanavettä
30.6.2021
Syken uuden vesijalanjälkilaskurin avulla voi selvittää omaa vedenkulutustaan. Yksinkertaisen laskurin avulla vedenkulutuksesta voi havaita mahdolliset vesisyöpöt tai vaihtoehtoisesti onnitella itseään keskiarvoa pienemmästä vedenkulutuksesta. Äkkiseltään vedenkulutuksen voi
Juhannusviikolla useilla Hämeen leväseurantapaikoilla havaittu hieman sinilevää
24.6.2021
Sääolosuhteet ovat olleet juhannusviikolla otolliset vanhenevan sinilevän pintaan nousemiselle järvissä. Hämeessä havaittiin vedenpintaan noussutta sinilevää kuudella seurantapaikalla. Vanhaa sinilevää on viime päivinä voinut nousta pintaan
Juhannusviikon levätilanne Etelä-Savossa on yleisesti melko rauhallinen, mutta sinilevämäärät lisääntymässä
24.6.2021
Sinileväesiintymien määrä Etelä-Savon vesistöissä on yleisesti vielä melko vähäinen. Levähavaintojen ja yleisöilmoitusten määrä on kuitenkin kasvanut loppuviikkoa kohden. Runsaita sinileväesiintymiä on tavattu tietyissä osissa suuria
Juhannusviikolla sinilevähavainnot runsastuneet merialueilla ja Etelä- ja Keski-Suomen järvillä
24.6.2021
Juhannusviikolla sinilevää on havaittu yhä enemmän sekä järvi- että merialueilla. Kesäkuun hellesää on vauhdittanut sinilevän kasvua etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Vaikka sinilevähavaintojen määrä onkin lisääntynyt,
Helteet ovat lisänneet sinilevien määrää Kaakkois-Suomen vesillä
24.6.2021
Kuva: Tuuli ja sateet ovat sekoittaneet Lappeenrannan Haapajärven veden eikä sinilevää järvellä vielä ole kuin vähän veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen levähavainnoinnissa on muutamia ilmoituksia runsaista levähavainnoista
Sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, tilanne kuitenkin vielä hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
24.6.2021
Sinilevätilanne on pysynyt vielä toistaiseksi rauhallisena ja ajankohtaan nähden tyypillisenä. Levää on havaittu muutamalla vakioseurantapisteellä meri- sekä sisävesialueella. Tilanne voi kuitenkin huonontua nopeastikin lämpimän sään
Hellejakso toi sinileväkukinnat Pohjois-Savon järville
24.6.2021
Sinileväkukinnat – eli oikeammin sinibakteerien massaesiintymät – alkoivat Pohjois-Savossa juhannusviikolla. Havaintoja tehtiin alkuviikosta eri puolilla maakuntaa ja hyvin erityyppisissä järvissä, mutta eniten Kallaveden eri osissa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.6.2021
24.6.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,31. Pinta on laskenut kevään huipusta jo 25 cm. Nyt taso on 5 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset lopetettiin
Syken uusi vesijalanjälkilaskuri kuvaa veden kokonaiskäyttöä
23.6.2021
Suomen ympäristökeskus on toteuttanut uuden työkalun oman vesijalanjäljen tarkasteluun. Laskuri löytyy vesi.fi-verkkopalvelusta. Vesijalanjälki havainnollistaa käytännöllisellä tavalla elämän vesivaltaisuutta. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään.
Taipalsaaren ja Lappeenrannan pohjavesialueiden luokituksiin ja rajauksiin muutoksia
21.6.2021
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tarkistanut pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Taipalsaaren ja Lappeenrannan alueilla. Vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita Taipalsaarella ja Lappeenrannassa on yhteensä 13 kappaletta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Ei sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella viikolla 24
17.6.2021
Sinilevähavaintoja ei ole havaittu pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu pohjalaismaakunnissa. Lämmin ja tyyni sää on otollista aikaa
Järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, merialueilla Vieno-myrsky hillitsi sinilevän kasvua
17.6.2021
Järvillä on tehty sinilevähavaintoja edellisviikkoa enemmän, mutta sinilevän määrä on ollut havainnoissa vähäinen. Merialueilla sinilevätilanne on edelleen rauhallinen. Alkuviikon Vieno-myrskyn vuoksi meriveden pintalämpötilat ovat laskeneet
Pirkanmaalla on havaittu vähän sinilevää viidellä järvellä
17.6.2021
Sinilevää on havaittu Nokialla, Pälkäneellä ja Sastamalassa. Leväpitoista vettä ei pidä antaa eläimille juomavedeksi eikä sillä tule kastella syötäviä kasveja. Pirkanmaalla havaittiin viikolla 24 vähän
Sinilevärintamalla vielä rauhallista Kaakkois-Suomen vesillä
17.6.2021
Viime päivien tuuliset kelit ovat sekoittaneet pintavettä niin, että silminnähtäviä sinileväesiintymiä ei tällä hetkellä ole havaittavissa järvi- eikä merialueilla. Viime viikolla merialueella havaittuja vähäisiä määriä
Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat 2030 – kuinka tavoite voidaan saavuttaa?
15.6.2021
Suomalaisille yrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa. Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta vetää yhteen tuoreessa
Lämpimät kesäsäät suosivat sinilevää (Keski-Suomi)
10.6.2021
Lämpimät ja tyynet kesäsäät lisäävät sinilevien esiintymistä. Muutamia havaintoja on Keski-Suomessakin jo sekä viikoittain seurattavilta paikoilta että yleisöltä. Erityisesti runsaan sinileväesiintymän kanssa on syytä olla
Sinilevätilanne rauhallinen, järvillä ja merialueilla yksittäisiä sinilevähavaintoja
10.6.2021
Järvillä sinilevähavainnot ovat jonkin verran lisääntyneet edellisviikkoon verrattuna, mutta runsaita sinileväkukintoja ei ole havaittu. Merialueilla on tehty muutamia sinilevähavaintoja Saaristomerellä sekä Suomenlahden ja eteläisen Selkämeren
Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomessa
10.6.2021
Lämmin sää ei vielä merkittävästi näy Kaakkois-Suomen levähavainnoissa, sen sijaa runsaat siitepölylauttoja näkyvät vesissä sekä järvillä että merellä. Vedet ovat yhä korkealla sekä Kymijoella että
Järvivesi on tavallista lämpimämpää – sinileviä havaittiin kolmella järvellä (Pirkanmaa)
10.6.2021
Leväseurannassa on havaittu sinilevää kolmella pirkanmaalaisjärvellä. Järvivesien pintalämpötila poikkeaa usealla mittauspisteellä jopa 4–5 astetta ajankohdan keskiarvosta. Pirkanmaalla havaittiin viikolla 23 vähän sinileviä kolmella valtakunnallisen leväseurannan
Siikajoen Ruukinkosken pohjapato peruskorjataan
9.6.2021
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus peruskorjaa Ruukin kylässä Siikajoen kunnassa sijaitsevan Ruukinkosken pohjapadon ja rakentaa uuden kalojen ja vesieliöiden liikkumisen mahdollistavan väylän. Ruukinkosken nykyinen pohjapato on rakennettu alun
Sateinen toukokuu nostanut vedenpintoja – Etelä-Savon järvet tulvakorkeudella
8.6.2021
Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat sateisen toukokuun johdosta korkealla. Toukokuussa satoi noin kaksinkertainen määrä toukokuun normaaliin sademäärään verrattuna. Saimaan vedenkorkeus on noussut noin 25 cm toukokuun
Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueelle on tulossa geologinen rakenneselvitys
8.6.2021
Mittaukset ovat alkaneet Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueella geologista rakenneselvitystä varten. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Hämeenkyrön kunta ja Nokian Vesi Oy. Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueelle
Vesienhallinnan edistämiseen Hämeessä myönnettiin 300 000 euroa
8.6.2021
Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen valtakunnallisessa avustushaussa Hämeen ELY-keskuksen toimialueelta kaksi hanketta sai tukea: Hämeen ammattikorkeakoulun ”Opitaan ojista” sekä Vanajavesisäätiön ”JUUREVA”. Hankkeiden saama avustusmäärä on
Pohjois-Karjalan toukokuun vesitilanne
7.6.2021
Hellepäiviä oli maakunnassa kahdesta kolmeen ja kuukauden sademäärä kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Järvien vedenkorkeudet olivat toukokuun lopussa yleisesti tavanomaista ylempänä. Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuu oli Pohjois-Karjalassa
Sinileväesiintymiä ei havaittavissa (Varsinais-Suomi, Satakunta)
4.6.2021
Sinilevää ei havaittu yhdelläkään havaintopisteellä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tällä viikolla. Myöskään Rotarien havaintopisteillä sinilevää ei havaittu. Tilanne on tavanomainen, sillä vielä alkukesästä sinilevää ei yleensä
Leväseuranta käynnistyy Kaakkois-Suomessa
3.6.2021
Sinilevähavaintoja ei sisävesillä eikä merialueilla Haapasaarta lukuun ottamatta ole havaittu, mutta siitepölyä on paikoitellen veden pinnalla runsaasti. Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ELY-keskusten yhteinen levähavainnointi käynnistyy
Kesäkauden 2021 leväseuranta alkoi Etelä-Savossa – sinilevistä ei havaintoja
3.6.2021
Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on jälleen käynnistynyt ja jatkuu syyskuun loppuun. Toistaiseksi Etelä-Savon järvissä ei ole havaittu merkittäviä sinileväesiintymiä eikä ilmoituksia ole tullut myöskään yleisöhavaintoina.
Merialueilla sinilevää vain yhdellä havaintopaikalla, järvillä muutamia sinilevähavaintoja
3.6.2021
Suomen ympäristökeskus Syke on aloittanut kesän 2021 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu hieman sinilevää vain yhdellä itäisen Suomenlahden havaintopaikalla. Järvillä sinilevähavaintoja on toistaiseksi
Leväseuranta käynnistyi Pirkanmaan järvillä
3.6.2021
Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla. Leväseurannan ensimmäisellä viikolla Pirkanmaalla vähän sinilevää havaittiin yhdellä paikalla, Sastamalan Houhajärvellä. Pirkanmaalla levätilannetta seurataan viikoittain 41 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti.
Toukokuun 2021 vesitilannekatsaus: Runsaat sateet lyhyellä aikavälillä
2.6.2021
Vähäsateisen alkukuun jälkeen runsaat sateet toukokuun puolivälissä nostivat vedenpintoja. Paikoin ennätyksellisiä sademääriä Toukokuun alkupuoli oli vähäsateinen. Pohjalaisjokien pinnat olivatkin toukokuun alkupuolella ajankohdan tavanomaista pienempiä. Toukokuun
Saimaan juoksutusta lisätään tulvavahinkojen ehkäisemiseksi
31.5.2021
Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen Saimaan juoksutuksen lisäämiseksi 7.6.2021 alkaen. Lisäjuoksutuksilla pienennetään
Päijänteellä ja koko Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat erittäin korkealla
28.5.2021
Kaakkois-Suomen, Hämeen, Keski-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskukset ja Tulvakeskus tiedottavat Päijänteen pinta on 40 cm korkeammalla kuin keskimäärin, ja sen ennustetaan nousevan tulvarajalle kesäkuun alussa. Tulvakeskus
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.5.2021
27.5.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,56. Pinta lienee tämän kevään osalta ylimmillään. Nyt taso on 9 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset ovat olleet täysitehoisesti
Sinilevien ultraäänitorjunnan vaikutuksia tutkitaan Jäppilän Ahvenlammella
27.5.2021
Tiedote 27.5.2021 klo 10.00 Uudessa UltraPlan-hankkeessa tutkitaan, voidaanko rehevöitymisen ja sinilevien aiheuttamia haittoja vähentää ultraääneen perustuvalla menetelmällä. Pilottina toimii Pieksämäellä sijaitseva Jäppilän Ahvenlampi, jossa arvioidaan
Sateinen loppukevät nostanut vedenkorkeuksia Pirkanmaalla – seuraa rantasi tilannetta
26.5.2021
Etenkin Pirkanmaan itäisessä osassa vedenkorkeudet ovat nousseet selvästi viime päivien aikana. Tulevat sateet lisäävät nousua entisestään, koska maaperä on vettynyt ja sateet valuvat vesistöihin nopeasti.
Lapin jokien tulvahuiput ohitettu, Tornionjoen ja Ounasjoen virtaamat nousivat viime kevään lukemiin
26.5.2021
Lapin jokien virtaamat saavuttivat kevään huippunsa viime viikon lopulla. Lämmin sää sulatti lumet nopeasti ja vesisateet vauhdittivat jokien virtaamien kasvua. Ounasjoen vedenpinta nousi Kittilässä lähelle
Lapin jokien virtaamat monin paikoin huipussaan viikonvaihteessa, Kittilässä vahinkoraja saattaa ylittyä
21.5.2021
Lapin jokien virtaamat ovat monin paikoin huipussaan viikonvaihteessa. Kittilässä Ounasjoen vahinkoraja saattaa ylittyä lähipäivinä, jolloin rantarakennukset ovat vaarassa kastua. Laitureiden ja veneiden kiinnitykset kannattaa varmistaa.
Suojaa koti tulvalta
21.5.2021
Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella. Viemäreistä nousevan tulvaveden voi estää tukkimalla lattiakaivot
Pieliselle ja Saimaalle ennustetaan tavanomaista suurempia kevättulvia
19.5.2021
Saimaan ja erityisesti Pielisen vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan lähiviikkoina selvästi keskimääräistä tulvahuippua suuremmiksi. Lumen sulannan jäljiltä maaperä on kosteaa, ja lähiviikolle ennustetut sateet yhdessä aikaisempien sateiden
Pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Kalvolassa
19.5.2021
Hämeenlinnan Kalvolassa sijaitsevilla Könnölän, Huntinkivenkankaan ja Saapaslamminharjun pohjavesialueilla aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikolla 21 maatutkaluotauksilla. Ensi syksyn ja talven aikana
Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 275 000 eurolla
17.5.2021
Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 275 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 23 hankkeelle. Hankkeita on
Lämpöaalto kasvattaa nopeasti Lapin jokien virtaamia
12.5.2021
Tiedote 12.5.2021 klo 10.30 Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Sään lämpeneminen saa Lapin jokien virtaamat tällä viikolla nopeaan nousuun. Lämpöaalto jää kuitenkin ennusteiden mukaan lyhytaikaiseksi
Kangasalan Rikun pohjavesialueelle on tulossa geologinen rakenneselvitys
11.5.2021
Mittaukset ovat alkaneet Kangasalan Rikun pohjavesialueella geologista rakenneselvitystä varten. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Kangasalan Vesi ja Kangasalan kaupunki. Kangasalan Rikun pohjavesialueelle laaditaan
Hämeen ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoon ja tulvariskien hallintaan
10.5.2021
Hämeen ELY-keskus on myöntänyt lähes 603 000 euroa avustusta vesien- ja merenhoidon toteutusta sekä tulvariskien hallintaa palveleviin hankkeisiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien
Pitkäjänteinen työ Saaristomeren hyväksi saa uutta pontta
7.5.2021
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään mahdollisuuksia poistaa Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitus Itämeren suojelukomission HELCOMin ns. hot spot-listalta. Hallitus teki torstaina 29.4.2021
Pohjois-Karjalan huhtikuun vesitilanne
7.5.2021
Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa asteen verran keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden kylmimmät lämpötilat mitattiin vappuaattoa edeltäneinä öinä. Maakunnan sadekertymä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi.
Sastamalassa aloitetaan jokimittaukset tulvakartoitusta varten
4.5.2021
Pirkanmaan ELY-keskus laatii parhaillaan tulvakarttaa Sastamalassa Kokemäenjoen yläosalle Äetsän ja Hartolankosken voimalaitosten väliselle alueelle. Kartoitus on jatkoa jo useille aikaisemmille kartoituksille Pirkanmaalla. Tähän mennessä on
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.4.2021
29.4.2021
Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+ 81,94 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran kolmessa vuodessa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä lähes 20 cm, tasolle NN+82,12
Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia
27.4.2021
Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen
Länsi- ja Pohjois-Suomeen ennustetaan pieniä tai tavanomaisia kevättulvia – vedenpinnat korkealla Päijänteellä ja Kymijoella
23.4.2021
Tiedote 23.4.2021 klo 11.02 Syken ja Ilmatieteen laitoksen yhteisen Tulvakeskuksen kooste koko maan tulvatilanteesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle odotetaan tavanomaista pienempää kevättulvaa lähipäivinä ja Lappiin aikaisintaan
Päijänteellä ja Kymijoella varaudutaan kevättulvaan
15.4.2021
Huhtikuun alun lämmin ja sateinen sää on nostanut Kymijoen vesistöalueen järvien vedenpintoja nopeasti. Monissa järvissä vedenkorkeudet ovat olleet läpi talven huomattavasti tavanomaista korkeammalla ja helmikuun
Vesien tila hyväksi yhdessä
15.4.2021
Vesienhoidon tavoitteena on kaikkien pinta- ja pohjavesien hyvä tila viimeistään vuoden 2027 aikana. Hämeessä on edelleen haasteita vesien tilassa myös Kokemäenjoen vesistöalueella ja tavoitteisiin pääseminen
Selvitäänkö kuivin jaloin? Paikkatiedot auttavat tulvariskien hallinnassa
14.4.2021
Julkaistu Maanmittauslaitoksen internetsivut 14.4.2021 Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla kevättulva tuli totuttua aikaisemmin. Lapissa odotellaan keskimääräisiä tai sitä pienempiä tulvia. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea, mutta kaiken
Virtuaalinen esittelytilaisuus Raahen alueen vesien säännöstelykäytäntöjen kehittämisestä 14.4.
12.4.2021
Raahen alueelle on aikanaan rakentunut monimutkainen vesistöjärjestelmä terästehtaan vedensaannin varmistamiseksi. Laaditussa selvityksessä vesistöjärjestelmän käyttöön haetaan sellaisia ratkaisuja, että tehtaan vedenkäytön lisäksi huomioitaisiin nykyistä paremmin myös
Maaliskuun 2021 vesitilannekatsaus: Täysi talvi vaihtui nopeasti kevättulviin (Pohjalaismaakunnat)
8.4.2021
Maaliskuun alkupuolella lumen vesiarvot pohjalaismaakunnissa olivat keskimääräiset tai keskimääräistä suurempia. Maaliskuun loppupuolella sää lämpeni selvästi ja sen johdosta lumen sulaminen eteni nopeasti. Aivan kuukauden viimeisinä
Pohjalaismaakuntien tulvatilanne tasaantunut eikä tulvaluukkuja pengerrysalueille tarvitse avata
3.4.2021
Pohjalaisjokien vedenpinnat ja virtaamat ovat yöpakkasten ja vähien sateiden ansiosta kääntyneet pääosin laskuun. Jääpatojen riski on edelleen olemassa erityisesti Kyrönjoen alaosalla, jossa jäät ovat toistaiseksi
Jäät ja jääpadot voivat aiheuttaa vaaratilanteita pohjalaismaakunnissa
2.4.2021
Kevään tulo ja jäiden lähtö ovat aina kiinnostaneet jokivarsien asukkaita. Tänä vuonna nopeasti edennyt aikainen kevät on jo niin pitkällä, että jäillä ei voi enää
Omatoimisella varautumisella voi suojautua monenlaisilta tulvahaitoilta
1.4.2021
Keskiviikon 31.3.2021 aikana Kyrönjoen ja Lapuanjoen virtaamien nousu oli suhteellisen maltillista, mutta jäät liikkuivat monin paikoin Ylistaron (Kyrönjoki) ja Lapuan taajaman (Lapuanjoki) alapuolella. Ylistaron alapuolelle
Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista järvillä
31.3.2021
Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista monilla järvillä ja lammilla Kainuussa. Lisäksi lämmin sää ja vesisateet nopeuttavat jään ohenemista. Vedenkorkeudet säännöstellyillä ja luonnontilaisilla järvillä ovat
Nopea sulaminen lisää Kyrön- ja Lapuanjoen jääpatoriskiä
31.3.2021
Lämpimien säiden seurauksena lumet jatkavat edelleen nopeaa sulamista pohjalaismaakunnissa. Tiistaina 30.3.2021 Kyrön- ja Lapuanjoen vesipinnat jatkoivat nousuaan, vaikka tulvavesiä johdettiin merkittävästi tekojärviin ja säännöstelyihin järviin.
Pohjalaisjokien tulvahuippuja pyritään pienentämään tekojärvien avulla
30.3.2021
Tulvatilanteen helpottamiseksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on aloittanut tulvavesien keräämisen tekojärviin ja säännösteltyihin järviin. Tästä aamusta (30.3.2021) lähtien Kalajärven ja Hirvijärven tekojärvien yläpuolelta tulevat sulamisvedet jäävät tekojärviin.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.3.2021
25.3.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,06. Pinta on laskenut 11 cm maaliskuun alusta ja lienee nyt alimmillaan. Nyt taso on 14 cm yli ajankohdan
Pirkanmaan kevättulvista tulossa paikoin keskimääräistä suurempia
25.3.2021
Lähipäivinä on odotettavissa Pirkanmaalla nopeaa lumen sulamista, mikä voi näkyä järvissä paikoin nopeanakin vedenkorkeuden nousuna. Lunta on saatu tänä talvena runsaasti viime vuosiin verrattuna. Kevättulvat
Hämeen vesitilanne on talvisen rauhallinen
15.3.2021
Lauha viikonloppu on saanut virtaamat hienoiseen kasvuun, mutta ennusteen mukainen sään viileneminen kääntää jokien pinnat taas laskuun. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräisiä tasoja tai jonkin
Helmikuun vesitilannekatsaus: Kovia pakkasia ja runsaasti lunta (Pohjalaismaakunnat)
2.3.2021
Helmikuu oli alueellamme hyvin talvinen. Lähes koko kuukauden ajan lämpötila oli reilusti pakkasella ja lisäksi useampaankin otteeseen satoi runsaasti lunta. Lumen vesiarvot olivat helmikuun lopussa
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.2.2021
25.2.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,18. Pinta on laskenut 8 cm helmikuun alusta. Nyt taso on 18 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Jatkossa lisäjuoksutus aloitetaan
Lumikertymien vuoksi Pirkanmaan vesistösäännöstelyissä varaudutaan kevättulviin
19.2.2021
Lunta on tänä talvena niin runsaasti, että säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Vedenkorkeuden alentamisella säännösteltyihin järviin tehdään tilaa sulamisvesille, jotta tulvavedet eivät aiheuttaisi
Uusi tilannetiedote kertoo tulvavaarasta
16.2.2021
Vesi.fi-palvelusta näkee nyt nopeasti ja helposti, onko tulva uhkaamassa. Mahdollisesta vahinkovaarasta kertoo jatkuvasti päivittyvä Tulvakeskuksen uusi tilannetiedote. Huolestuttaako lähestyvä kevät ja sen tuomat kevättulvat? Asutko
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus varoittavat hyyteiden nostamasta korkeasta vedenpinnasta Iijoen vesistöalueella Taivalkosken ja Pudasjärven alueilla
12.2.2021
Syksyn runsaiden sateiden myötä Iijoen valuma-alueella on paljon vettä ja Iijoessa virtaama ovat ajankohtaan nähden suuria. Tämän vuoksi Iijokeen ei ole pakkasista huolimatta joka paikkaan
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.1.2021
29.1.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,24. Pinta on laskenut 12 cm kuukaudessa. Nyt taso on 21 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallaveden lisäjuoksutukset on lopetettu
Haja-asutuksen vesihuoltoon haetaan ratkaisuja
22.1.2021
Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille päivitetään yhteinen vuoteen 2030 ulottuva haja-asutuksen vesihuoltostrategia. Strategia tukee lähes 55 000 haja-asutuksen asukkaan vesihuollon varmistamista myös tulevaisuudessa. Strategia korvaa
Talviaikaiset vesisateet tuovat vesistösäännöstelylle uusia haasteita
20.1.2021
Vielä 20 vuotta sitten, siis ihan vähän aikaa sitten, ei Suomessa voitu kuvitella talvea ilman lunta. Etelässä pysyvä lumi tuli marras-joulukuussa ja pohjoisessa noin kuukautta
Saimaalla aloitetaan lisäjuoksutukset
19.1.2021
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt 7.12.2020 päätöksen Saimaan lisäjuoksutusten aloittamisesta. Päätöksellä Saimaan juoksutusta lisätään 14.12.2020 alkaen korkeintaan viikkokeskiarvoon 800 m³ /s. Viikoilla 51 ja 52 juoksutus
ELY-keskus rahoittaa vesihuollon turvaamista poikkeusoloissa – Kouvolan haja-asutusalueen vesiosuuskuntien yhteishanke käynnistyy
19.1.2021
Valtion 2020 II lisätalousarviossa on varattu määrärahaa vesihuollon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tukea suunnataan erityisesti hankkeisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa vesihuollon palvelujen turvaaminen epidemia- ja muissa erityistilanteissa
Jäte- ja valumavesien puhdistukseen uusia ratkaisuja yhdistämällä biopohjaisia menetelmiä
18.1.2021
Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus Syke tiedottavat Uudenlaisilla biopohjaisilla ratkaisuilla ja yhdistämällä erilaisia puhdistusyksiköitä on pystytty poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäte- ja valumavesistä pohjoisilla alueilla.
Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitasolla tai keskitasoa ylempänä
15.1.2021
Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä pääsääntöisesti ajankohdan keskitasolla tai jonkin verran keskitasoa ylempänä. Pakkasen kiristyminen voi aiheuttaa avoimiin virtavesiin hyydön muodostusta ja vedenkorkeuden nopeaa nousua. Pohjavedenpinnat
Ähtävänjoella hyyteet nostavat vesipintoja (Pohjalaismaakunnat)
13.1.2021
Viime päivien pakkaset ja kova tuuli ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin. Juoksutusta yläpuolisista Lappajärvestä ja Evijärvestä
Joulukuun 2020 vesitilannekatsaus: Virtaamat keskimääräistä suurempia (Pohjalaismaakunnat)
13.1.2021
Joulukuun vesitilanteessa oli edelleen näkyvissä marraskuun runsaiden sateiden vaikutus niin virtaamissa, vedenkorkeuksissa kuin veden laadussa. Virtaamat ja vedenkorkeudet suurempia kuin keskimäärin joulukuussa Joulukuussa pohjalaisjokien virtaamat
Pakkaset kääntämässä järvien vedenpinnat hiljalleen laskuun Etelä-Savossa – hyytöä voi esiintyä
13.1.2021
Sateisen syksyn myötä Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohdan keskitason yläpuolelle. Pakastuneen sään takia järvien vedenkorkeudet ovat kääntymässä laskuun Saimaata lukuun ottamatta. Hyydettä saattaa muodostua
Joulukuu Pohjois-Karjalassa tavanomaista leudompi ja vuosi 2020 mittaushistorian lämpimin
13.1.2021
Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa viisi astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -3 astetta, kun se tavallisesti on -8,1 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus
31.12.2020
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.12.2020 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,36. Pinta on laskenut 17 cm kuukaudessa. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallaveden
Hyyde aiheuttaa ongelmia Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä
17.12.2020
Sateisen ja lämpimän syksyn myötä järvien vedenpinnat ovat monin paikoin keskimääräistä korkeammalla. Poikkeuksellinen syyssää näkyy myös tavanomaista suurempina virtauksina Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä. Lämpimän syksyn myötä jääkannen
Pirkanmaan vesitilanne rauhallinen – talvitulvilta vältytään tänä jouluna
17.12.2020
Pirkanmaan järvillä vesitilanne on lähellä ajankohdan keskimääräistä, eikä lähipäiville ennustetuista vesi- ja lumisateista huolimatta ole loppuvuodesta odotettavissa viime talven kaltaista talvitulvaa Kokemäenjoessa. Luonnontilaisilla järvillä ollaan
Runsaat sateet nostivat joet tulvakorkeuksiin ja heikensivät happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)
9.12.2020
Marraskuussa runsaat sateet nostivat pohjalaisjoet tulvakorkeuksiin jopa kolmeen kertaan. Sateiden vuoksi happamuustilanne vesistöissä on ollut huono. Pohjavedenpinnat ovat jopa yli keskiarvojen, mikä on paikoin aiheuttanut
Vedenpinnat poikkeuksellisen korkealla Oulujoen vesistöalueella, hyydetulvariskiä minimoidaan Oulujokivarressa
9.12.2020
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset tiedottavat Oulujoen vesitilanteesta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hyydetulvariskin minimointi Oulujoen virtaamia pienentämällä nostaa todennäköisesti vedenpintaa Oulujärvessä sekä sen yläpuolella olevissa järvissä.
Metsätalouden suojavyöhykkeiden mallintamiseen uusi työkalu (Pirkanmaa)
7.12.2020
Metsätalouden suojavyöhykkeiden mitoitukseen ja sijoittamiseen maastoon on valmistunut uusi työkalu. Pirkanmaalle suunnatun mallin on rakentanut Suomen Metsäkeskus Pirkanmaan ELY-keskuksen tilauksesta. Työkalua voivat käyttää mm. tahot,
Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeuspalvelu on uudistunut
25.11.2020
Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen vedenkorkeuspalvelu on uudistunut. Uudistuneesta palvelusta on saatavilla ennuste- ja havaintokuvaajia merivedenkorkeuden mittausasemille, joita rannikollamme on 14 kappaletta. Uudistunut vedenkorkeuspalvelu on osoitteessa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus.
Tekonurmikenttien kumirouhe mikromuovien lähteenä – mitä siitä tiedetään ja mitä ei tiedetä
23.11.2020
Euroopan meristrategiadirektiivin edellyttämän merien tilan seurannan takia viime vuosina on jäsenmaissa alettu kiinnittää huomiota merten roskaantumiseen, muoviroskaan ja myös kaikkein pienimpien synteettisten polymeerihiukkasten, mikromuovien määriin
Pohjalaisjoet korkealla, pääosin vedenpintojen nousu on pysähtymässä (Pohjalaismaakunnat)
20.11.2020
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 20.11.2020. Tämän viikon aikana on saatu runsaita sateita varsinkin Pohjanmaan rannikolla, Keski-Pohjanmaalla ja Kauhajoen suunnalla. Useat joet ovat
Sateet nostavat vedenpintoja erityisesti Vaasan pohjoispuolisissa vesistöissä
18.11.2020
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 18.11.2020. Tämän viikon suurimmat sateet kohdistuvat todennäköisesti Vaasan pohjoispuolisiin jokilaaksoihin. Tämän viikon aikana sadetta voi kertyä yli 50
Vesiensuojelun tehostamisohjelman uusi tutkimus selvittää, voidaanko maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta vähentää kaksitasouomien avulla
11.11.2020
Vesiensuojelun tehostamisohjelman uudessa Valumavesi-hankkeessa etsitään menetelmiä vähentää pelloilta ja talousmetsistä vesistöihin huuhtoutuvaa kuormitusta. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti kaksitasouomat. Kaksitasouomissa tulvatasanteet pidättävät osan uomassa kulkevan veden
Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja sateinen
6.11.2020
Lokakuu oli yli kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Erityisesti kuukauden alku ja loppu olivat lämpimiä. Lähes koko maakuntamme sai ensilumen kuukauden puolivälissä. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu
Lokakuun vesitilannekatsaus: Syyssateet toivat pieniä tulvia mukanaan (Pohjalaismaakunnat)
4.11.2020
Lokakuun sateet saivat pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenpinnat vähitellen nousuun. Lokakuun lopulla satoi runsaasti. Kolmen vuorokauden 25. – 27.10.2020 yhteenlaskettu sademäärä oli Pohjanmaan rannikolla monin
Haapaveden Haapajärven säännöstelyn kehittämiselle haetaan lupaa
2.11.2020
Haapajärven vedenkorkeutta säännöstellään Haapakosken säännöstelypadolla. Säännöstelyn tarkoituksena on Haapajärven ylävirran puolella olevan tulva-alueen vapauttaminen haitallisista vedenkorkeuksista. Haapajärvelle on valmistunut Vesilain 18 3 a § mukainen
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus
30.10.2020
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.10.2020 vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34. Pinta on nyt noussut 27 cm kuukaudessa ja nyt taso on 40 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon.
Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle – rohkealle Hiitolanjoen avaajalle
28.10.2020
Ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä antoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja sen toimitusjohtajalle Hanna Ollikaiselle. Säätiö on Ollikaisen johdolla mahdollistanut hankkeen, jossa kolme
Vaasan eteläpuoleiset joet lähellä tulvakorkeuksia
28.10.2020
Kolmen vuorokauden 25.–27.10.2020 (sunnuntai–tiistai) sademäärät ovat monin paikoin Pohjanmaan rannikkoalueella 40–50 mm, mikä vastaa lähes keskimääräistä kuukauden sademäärää. Koska sadetta on tullut melko paljon jo
Tulvia odotettavissa Pohjois-Pohjanmaan jokivesissä
28.10.2020
Viime päivien ja viikkojen lumi- ja vesisateiden vuoksi Pohjois-Pohjanmaan jokivesissä on odotettavissa tulvia lähipäivinä. Useassa joessa vesimäärä ja vedenkorkeus ylittää moninkertaisesti ajankohtaan nähden keskimääräiset tasot.
Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitason tuntumassa
27.10.2020
Pintavedet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa tai jonkin verran ajankohdan keskitasoa alempana. Myös jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskiarvoja. Suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet
Syyskuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi
14.10.2020
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuu oli keskilämpötilaltaan Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista lämpimämpi. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli 1-2 astetta. Viimeksi syyskuu oli keskimääräistä kylmempi vuonna 2008.
Kuivan maaperän vuoksi viimeaikaiset sateet eivät ole näkyneet vesistöissä (Pirkanmaa)
9.10.2020
Tällä hetkellä erittäin kuiva maaperä on imenyt viimeaikaiset sateet, minkä vuoksi sateet eivät ole vielä vaikuttaneet järvien vedenkorkeuksiin. Kasvukauden loputtua ja maaperän vesivarastojen täytyttyä sateet
Vesi.fi:n karttapalvelusta näkee nyt myös historiatietoja vesitilanteesta
7.10.2020
Vesi.fi:n karttapalvelua on täydennetty mahdollisuudella ladata myös historiadataa. Karttapalvelusta näkee kätevästi, miten vaikkapa järven vedenkorkeus tai pintaveden lämpötila on kehittynyt. Järven vedenkorkeus kiinnostaa ranta-asukkaita. Vesi.fi-karttapalvelu
Syyskuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat vedenkorkeuksia ja paikoin samensivat jokivesiä (Pohjalaismaakunnat)
6.10.2020
Syyskuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satoi paikoin erittäin runsaasti ja rankasti. Sateiden seurauksena vedenkorkeudet nousivat, mutta edelleen kuivan kevään ja kesän vaikutukset näkyvät järvissä ja joissa.
Raahen alueen säännösteltyjen vesien säännöstelykäytäntöjä kehitetään – hankkeen pohjaksi toivotaan käyttäjien näkemyksiä kehittämistarpeista
30.9.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy ovat käynnistäneet Raahessa kehittämishankkeen, joka koskee vedenkorkeuksien säännöstelyä Haapajärven tekojärvessä sekä merestä padotuissa Siniluodonlahdessa ja Kuljunlahdessa sekä
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.9.2020
24.9.2020
Syyskuussa on satanut paljon. Nyt ennuste on sen suuntainen, että viime syksyn kaltaista haitalliseksi koettua vedenpintojen laskua ei syksyn edetessä tapahdu. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla
Vesihuollon tietojärjestelmä tarjoaa kätevän työkalun vesiosuuskunnille
22.9.2020
Vesihuollon tietojärjestelmä (Veeti) on ollut toiminnassa kohta viisi vuotta. Viemällä tietonsa Veetiin vesihuoltolaitokset voivat täyttää lain vaatiman raportointivelvollisuuden. Erityisesti pienet vesihuoltolaitokset voivat hyötyä palvelusta monella
Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta Pirkanmaalla
17.9.2020
Sinilevien määrä Pirkanmaalla on hieman vähentynyt viime viikosta. Viikolla 37 runsaasti sinilevää havaittiin Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Vähän sinilevää havaittiin Pälkäneellä Mallasveden Pakanrannassa, Kangasalan
Nähdäänkö Suomessa lähitulevaisuudessa rannikolla sijaitsevia kiertovesilaitoksia? – Uusi toimintamalli voi lisätä poikastuotantoa ja lyhentää kasvukautta
16.9.2020
Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt yhdistetyn avomeri- ja kiertovesiviljelyn haasteita ja arvioinut toimintamallin kannattavuutta. Suurimmat haasteet liittyvät osaavan työvoiman saatavuuteen, alan koulutukseen, kalojen siirtämiseen kiertovesilaitoksesta merelle
Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta Pirkanmaalla
10.9.2020
Sinilevien määrä Pirkanmaalla on hieman vähentynyt viime viikosta. Viikolla 37 runsaasti sinilevää havaittiin Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Vähän sinilevää havaittiin Pälkäneellä Mallasveden Pakanrannassa, Kangasalan
Väitös: Yhdyskuntien kestävä vesihuolto edellyttää toimiakseen laajaa osaamista
8.9.2020
Suomen ympäristökeskus Syke ja Tampereen yliopisto tiedottavat Yhdyskuntien kestävä vesihuolto edellyttää perusteellista yhdyskuntien toimintojen tuntemusta sen lisäksi, että taloudelliset ja hallinnolliset järjestelyt toimivat hyvin ja
Hangasmäessä 10.-17.8.2020 sattuneen jätevesivuodon ympäristövaikutuksia selvitetty (Kanta-Häme)
8.9.2020
Pintavesitulosten perusteella jätevesivuodon pintavesivaikutukset jäivät pääasiassa Otusojan alueelle. Pintavesinäytteitä otettiin 19.8. ja 23.8. Otusojasta sekä Eteläistenjärvestä. 19.8. Otusojan yläjuoksulla vuodon alapuolella jätevesivaikutus oli selvästi havaittavissa
Pohjois-Karjalan elokuun vesitilanne
7.9.2020
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa puolisen astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin elokuun keskilämpötilaksi 14,4 astetta, kun se tavallisesti on 13,7 astetta. Vastaavasti
Ehdota Kokemäenjoen vesistöalueen vuoden 2020 vesitekoa!
3.9.2020
Vaikuta ja ehdota Vuoden vesiteko -kunniamaininnan saajaa vuodelle 2020! Kuka tai mikä taho on tehnyt Kokemäenjoen vesistöalueella mielestäsi tärkeän, joko pienen tai suuren teon vesistöjemme
Luotamme vesijohtoveteen, mutta emme tunne sen tuotantoa
3.9.2020
Tänä keväänä, yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa, tutkimme Kemiralla suomalaisten kuluttajien asenteita ja tietämystä liittyen vesijohtoveteen. Tutkimukseen osallistui 1 040 suomalaista. Tuloksista korostuu tarve käydä
Kiertojoen vaellusesteitä poistettiin Rutalahdella (Keski-Suomi)
1.9.2020
Joutsan Rutalahdella virtaavalla Kiertojoella poistettiin kalojen vaellusesteitä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja UPM:n yhteishankkeessa. Vedenlaatu joessa on hyvä ja vaelluskalojen menestyminen on nyt täysin mahdollista. Rutajärven pohjoispäähän
Elokuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat virtaamia vain hetkellisesti elokuun alussa (Pohjalaismaakunnat)
1.9.2020
Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat myös elokuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet heinä-elokuun vaihdetta lukuun ottamatta keskimääräistä pienempiä. Elokuun alun sateet nostivat hetkellisesti
Valtakunnallisen leväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2020
28.8.2020
Sinilevätilanne on kuluneena kesänä ollut vaihteleva sekä sisävesillä että merialueilla. Sinilevähavaintojen määrä noudatti kesä−elokuun aikana varsin tiiviisti sääolosuhteita. Järvillä, rannikolla ja saaristossa sinileväkesä alkoi tavanomaista
Sinilevähavaintoja Pohjalaismaakunnissa (Pohjalaismaakunnat)
28.8.2020
Tämä on toistaiseksi kesän viimeinen levätiedote, mutta sinilevätilannetta seurataan edelleen syyskuussa ja havainnot tallennetaan kaikille avoimeen Järvi-meriwikiin (www.jarviwiki.fi). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus seuraa levätilannetta 27 virallisella havaintopaikalla
Iso- ja Vähä-Allasjärven vedenpintaa lasketaan tilapäisesti kunnostusta varten (Etelä-Pohjanmaa)
28.8.2020
Iso- ja Vähä-Allasjärven (Alavus) säännöstelyn muutokseen ja järvien kunnostushankkeeseen kuuluva järvien tilapäinen vedenpinnan laskeminen aloitetaan syyskuussa. Vedenpinnan lasku helpottaa järven rantojen kunnostusta. Järvien vedenpinta nostetaan
Sinilevät hieman vähentyneet Lounais-Suomen alueella
27.8.2020
Kuluneen viikon epävakaiset säät ovat hillinneet sinilevien esiintymistä ja Lounais-Suomen merialueilla levät ovat vakioseurantapaikoilla hieman vähentyneet. Sisävesialueilla havaintopaikkakohtaiset levätilanteet ovat osin muuttuneet, mutta kokonaisuudessaan sinilevätilanne
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.8.2020 (Pohjois-Savo)
27.8.2020
Vedenpinnat edelleen matalalla Kallaveden vedenpinta on noin 15 cm ajankohdan keskimääräisen korkeuden yläpuolella, tasossa NN+81,55 m. Viime vuonna samaan aikaan vedenpinta oli alhaalla, tasossa NN
Pirkanmaan sinilevätilanne maltillinen
27.8.2020
Viikolla 35 Pirkanmaalla havaittiin vähän sinilevää seitsemällä leväseurantapaikalla. Levähavaintoja tehtiin Kyrösjärven Hämylänlahdella (Ikaalinen), Houhajärvessä (Sastamala), Pyhäjärven Lehtiniemessä (Nokia), Kranstolpan uimarannassa (Pirkkala) ja Vesilahden Kirkonkylän rannassa
Sinilevissä vähäistä runsastumista Lounais-Suomen alueella
21.8.2020
Lounais-Suomen vakiohavaintopaikkojen sinilevätilanne on jatkunut pääsääntöisesti edellisten viikkojen kaltaisena, mutta paikoittain levät ovat kuluneella viikolla runsastuneet. Lämpimät ja tyynet säät ovat saaneet leväesiintymiä nousemaan pintaan,
Sinilevähavainnot Pirkanmaalla nousussa
21.8.2020
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat runsastuneet viikolla 34 säiden pysyessä lämpiminä ja sateettomina. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvellä. Vähäisiä sinilevähavaintoja on tehty Ikaalisissa Kyrösjärven Toivolansaaren
Pohjalaismaakunnissa on myös tällä viikolla havaittu sinilevää
21.8.2020
Viikolla 34 Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevista ELY-keskuksen virallisista levähavainnointipisteistä sinilevää havaittiin sisävesillä hieman Kuortaneenjärvellä ja Ähtärinjärven Suninsalmella. Rannikkoalueella levää havaittiin Lilla Tjärubådanin, Märaströmmenin ja
Valtakunnallinen leväkatsaus 20.8.2020: Avomeren laajat sinileväesiintymät lieventyneet, järvillä ja rannikolla sinileväesiintymät paikoin lisääntyneet
20.8.2020
Avomerialueilla Suomenlahdella ja Selkämerellä on edelleen havaittavissa sinileväesiintymiä, mutta ne eivät ole yhtä voimakkaasti näkyvissä kuin aiemmin. Saaristo- ja rannikkoalueilta sinilevähavaintoja on ilmoitettu ajankohtaan nähden
Valtakunnallinen leväkatsaus 13.8.2020: Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä
13.8.2020
Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä. Viime viikolla vallinnut lämmin ja tyyni sää on nostanut sinileväkukintoja pintaan. Avomerialueilla havaittiin viime viikonloppuna paikoin runsaita
Sinileväesiintymiä Pohjalaisvesistöissä
13.8.2020
Sinilevää on havaittu viikolla 33 monin paikoin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteillä. Myös tämän kesän sinileväkukinnat ovat noudattaneet totuttua kaavaa sen suhteen, että esiintymät ovat
Useilla Hämeen seurantapaikoilla havaittu sinilevää veden pinnalla
13.8.2020
Kuluvalla viikolla havaittiin sinilevää kuudella valtakunnallisessa leväseurannassa olevalla järvellä Hämeessä. Vain Loppijärven seurantapaikalla levää oli runsaasti pinnalla. Hämeenlinnassa Vanajavedellä ja Alajärvellä havaittiin vähäinen esiintymä, samoin
Sinilevätilanne Lounais-Suomen sisävesissä viime viikon kaltainen, Selkämerellä tilanne heikentynyt
13.8.2020
Lounais-Suomen vakiohavaintopaikkojen sinilevätilanteessa ei kuluneella viikolla ole tapahtunut suuria muutoksia. Sisävesialueilla levätilanne on hyvin edellisviikon kaltainen. Merialueilla havaintoja on tehty osin uusilla havaintopaikoilla ja satelliittikuvien
Valtakunnallinen leväkatsaus 6.8.2020: Merialueilla vallitsee tyypillinen loppukesän sinilevätilanne, järvillä yhä tavanomaista vähemmän levää
6.8.2020
Elokuun ensimmäisellä viikolla sinilevätilanne on merialueilla ajankohtaan nähden tyypillinen. Valtakunnallisessa leväseurannassa sinilevähavaintoja on tehty erityisesti lounaissaaristossa, Selkämeren ja Merenkurkun rannikoilla sekä pääkaupunkiseudulla. Järvillä levää on
Lounais-Suomen sinilevätilanteessa ei suuria muutoksia, havainnot pääasiassa vähäisiä
6.8.2020
Lounais-Suomen merialueilla sinilevätilanne jatkuu tasaisena. Paikoin levät ovat vähentyneet, mutta havaintoja on tehty myös uusissa paikoissa. Sisävesialueilla sinilevähavaintoja on tehty hieman useammalla paikalla kuin viime
Heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista sateisempi ja viileämpi
6.8.2020
Pohjois-Karjalan vesistössä useimpien järvien ja jokien vesitilanne on ajankohtaan nähden varsin tavanomainen. Heinäkuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen verrattuna keskimääräiseen heinäkuun sadantaan, mutta kun alkukesä oli
Järvissä on paljon muutakin kuin vettä
5.8.2020
Vesissä on ihmiselle ensisilmäyksellä näkymätön eliömaailma, johon kuuluu suunnattoman paljon erilaisia otuksia, joilla kaikilla on oma merkityksensä. Järvi on eliöiden kolmiulotteinen koti, jonka kaikissa kerroksissa
Heinäkuun vesitilannekatsaus: Joet vähävetisiä, järvet normaalia alempana, Merenkurkussa sinilevää (Pohjalaismaakunnat)
31.7.2020
Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat heinäkuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet pieniä. Heinäkuun lopun sateet nostivat etenkin rannikon jokien pienten virtaamia, mutta Etelä-
Sinilevätilanne yhä rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla
30.7.2020
Vakiohavaintopaikoista edelleen vain Lappeenrannan Haapajärvellä sekä ulkomerialueella Haapasaaren ympäristössä on runsaasti levää. Muilla havaintopaikoilla todetut levämäärät ovat olleet vähäisiä tai levää ei ole havaittu lainkaan.
Lounais-Suomen merialueilla sinilevää veteen sekoittuneena, sisävesialueilla levätilanne vakaa
30.7.2020
Kuluneen viikon sinilevätilanne Lounais-Suomen alueella on pysynyt pääosin edellisviikkojen kaltaisena. Merialueilla levää on vaihtelevissa määrin etupäässä veteen sekoittuneena, mutta tyynillä paikoilla pintakukintojakin esiintyy. Sisävesialueilla on
Valtakunnallinen leväkatsaus 30.7.2020: Merialueilla sinilevätilanne ajankohtaan nähden tyypillinen, järvillä keskimääräistä vähemmän sinilevää
30.7.2020
Merialueilla sinilevien määrä on heinä-elokuun vaihteelle tyypillisesti kasvanut, mutta tuulinen sää on pitänyt sinilevät viime viikon tapaan pääosin veteen sekoittuneena. Laajoja pintaesiintymiä ei ole havaittu.
Kesäkuun vesitilannekatsaus: Vähäsateinen ja lämmin sää on laskenut järvien, jokien ja pohjaveden pinnat tavanomaista alemmalle tasolle (Pohjalaismaakunnat)
23.7.2020
Pohjalaismaakunnissa jokien virtaamat olivat kesäkuussa 2020 ajankohtaan nähden hyvin pieniä. Luonnonjärvien ja tekojärvien pinnat laskivat jo kesäkuun aikana loppukesälle tyypillisille tasoille. Monet alueen säännöstellyistä järvistä
Sinilevää havaittu pohjalaisvesistöissä
23.7.2020
Viikolla 30 sinilevää on havaittu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen levähavainnointipisteillä. Tällä viikolla valtakunnallisen leväseurannan havainnointipisteillä levää tavattiin hieman Lappajärven Kivitipun edustalla, Västra Gloppetin rannikkoalueella Storbådanissa (Vöyri) ja
Lounais-Suomen sinilevätilanne pysynyt edellisviikon kaltaisena
23.7.2020
Kuluneella viikolla Lounais-Suomen sinilevämäärät ovat pysyneet pääosin edellisen viikon tasolla. Viileä sää on rauhoittanut levien kasvua ja voimakkaat tuulet ovat hajottaneet yhtenäiset levälautat. Meri- ja
Sinilevää yhä vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
23.7.2020
Runsaita levähavaintoja on ollut Kaakkois-Suomen järvillä vähän myös tällä viikolla. Vakiohavaintopaikoista vain Lappeenrannan Haapajärvellä on runsaasti levää. Muilla havaintopaikoilla todetut levämäärät ovat olleet varsin vähäisiä.
Valtakunnallinen leväkatsaus 23.7.2020: Järvillä hieman viime viikkoa enemmän sinilevää, merialueilla levä sekoittuneena vedessä
23.7.2020
Sinilevää on havaittavissa sekä merialueilla että sisävesillä. Sinilevät ovat tällä hetkellä Suomen läheisillä merialueilla pääosin veteen sekoittuneena. Rannikkomerialueiden sinilevähavainnoista suurin osa on Suomenlahden, Saaristomeren ja
Levähavainnot runsastuneet Lounais-Suomessa lämmenneen sään seurauksena
16.7.2020
Sinilevähavaintojen määrä Lounais-Suomessa on kuluneella viikolla kääntynyt kasvuun lämmenneiden ja aurinkoisten säiden seurauksena. Merialueilla levähavainnot ovat vähäisiä, mutta sisävesialueilla on tehty myös erittäin runsaita sinilevähavaintoja.
Sinilevää havaittu vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
16.7.2020
Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä tälläkin viikolla, runsaita levähavaintoja on ollut vain Lappeenrannan Haapajärvellä. Sinilevien määrä on vesistöissä yleensä runsaimmillaan heinäkuun lopulla
Valtakunnallinen leväkatsaus 16.7.2020: Sinilevien määrä on runsastunut sekä merialueilla että sisävesillä
16.7.2020
Sekä merialueilla että järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän, joskin vertailussa aikaisempiin vuosiin levähavaintoja on edelleen keskimääräistä vähemmän. Sinilevien määrä on tavallisesti suurimmillaan heinäkuun lopulla
Sateet ovat nostaneet vedenpintoja Hämeessä
15.7.2020
Viimeisen kahden viikon aikana runsaat sateet ovat nostaneet jokien ja järvien vedenkorkeuksia tai ainakin hidastaneet merkittävästi kesälle tyypillistä vedenkorkeuden laskua. Kevät ja alkukesä olivat Hämeessä
Viileä sää rauhoittanut sinilevätilannetta Lounais-Suomessa
9.7.2020
Sinilevähavaintojen määrä Lounais-Suomessa on vähentynyt viileän, sateisen ja tuulisen sään seurauksena. Meri- ja sisävesialueilla on tehty etupäässä vähäisiä sinilevähavaintoja. Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla on tehty
Sinilevätilanne rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
9.7.2020
Tuulinen ja sateinen sää on viilentänyt ja sekoittanut vedet ja sinilevätilanne on rauhoittunut. Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä, lukuun ottamatta Lappeenrannan Haapajärveä,
Valtakunnallinen leväkatsaus 9.7.2020: Sinilevätilanne on maltillinen sekä sisävesillä että merialueilla
9.7.2020
Sinilevätilanne on jatkunut rauhallisena sekä sisävesillä että merialueilla. Tuulinen ja pilvinen sää on edelleen kuluvalla viikolla hillinnyt leväesiintymiä, ja epävakaan sään jatkuessa sinilevien pintakukintojen runsastumisen
Tue vesihuollon kehittämistä – vastaa kyselyyn!
8.7.2020
Läntisen Suomen alueelle laaditaan yhteinen, vuoteen 2050 ulottuva vesihuoltostrategia, joka kattaa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Hankkeen tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä
Rahoitushaku vesiensuojelun tehostamiseen aukeaa syksyllä (Kaakkois-Suomi)
7.7.2020
Oletko suunnitellut lähivesiesi kunnostusta? Onko sinulla ajatus vesistökunnostushankkeesta, mutta kumppanit ja rahoitus uupuvat? Nyt on aika toimia! Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman
Sinilevää havaittu vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
2.7.2020
Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä tällä viikolla, runsaita levähavaintoja on ollut vain Iitin Urajärvellä ja Lappeenrannan Haapajärvellä. Pintaveden lämpötilat ovat 20 asteen
Sinilevämäärät viime viikon tasolla Lounais-Suomessa
2.7.2020
Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt viime viikon tasolla kovista tuulista ja sateista huolimatta. Tuulet ovat saaneet sinilevälautat sekoittumaan veteen, mutta levää on paikoin yhä runsaasti. Suurin
Valtakunnallinen leväkatsaus 2.7.2020: Sinilevätilanne rauhoittunut sekä merialueilla että sisävesillä
2.7.2020
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla on havaittu viime viikkoa vähemmän sinilevää. Tuulinen ja pilvinen sää on hillinnyt sinilevän pintakukintojen esiintymistä merialueilla ja sisävesillä. Sinilevät voivat kuitenkin runsastua
Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitushaku aukeaa syksyllä (Pirkanmaa)
30.6.2020
Kaipaako lähivetesi kunnostustoimia? Onko sinulla mielessä vesistökunnostushanke, mutta kumppanit ja rahoitus uupuvat? Nyt on aika toimia! Ympäristöministeriön aloittama vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman
Sinilevähavainnot lisääntyneet Lounais-Suomen merialueilla
26.6.2020
Sinilevähavaintojen määrä on kasvanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla Lounais-Suomessa. Vakioseurantapaikoilta tulleiden havaintojen sinilevämäärät ovat kuitenkin pääosin pysyneet vähäisinä. Myös sisävesillä on tehty muutama sinilevähavainto. Merialueilla Varsinais-Suomen
Sinilevät runsastumassa Kaakkois-Suomen vesillä (Kaakkois-Suomi)
26.6.2020
Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat lisääntyneet ja joillain paikoilla levämäärä on todettu alkuviikolla jopa runsaiksi. Erittäin runsaasti sinilevää on havaittu ainakin Iitin Urajärveltä. Myös
Valtakunnallinen leväkatsaus 25.6.2020: Sinilevän määrä lisääntynyt merialueilla ja sisävesillä
25.6.2020
Sinileviä on havaittu viime viikkoa enemmän sekä merialueilla että sisävesillä. Kesäkuun lämmin ajanjakso on lämpöaallolle tyypillisesti edesauttanut sinilevien runsastumista. Lämpimän sään jatkuessa sinilevien pintaesiintymät voivat
Ensimmäiset viralliset sinilevähavainnot on raportoitu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
25.6.2020
Viikolla 26 Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla sijaitsevilla ELY-keskuksen levähavainnointipisteillä havaittiin kesän ensimmäiset sinileväesiintymät. Valtakunnallisilla levähavainnointipisteillä sinilevää havaittiin hieman sekä Ähtärinjärvellä että Kuortaneenjärvellä. Lämmenneet pintavedet
Sinilevät runsastuneet hieman Pirkanmaan vesistöissä
25.6.2020
Pirkanmaalla havaittiin viikolla 26 sinileviä 11 valtakunnallisella leväseurantapaikalla. Runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvessä ja Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä Lempäälän Lempoisten uimalassa, Pirkkalan
Pintaan kohonnutta sinilevää havaittu muutamilla Hämeen seurantapaikoilla
25.6.2020
Viikolla 26 havaittiin vähäinen sinileväesiintymä Vesijärven kaikilla kolmella seurantapaikalla, Kymijärvellä Karistossa ja Hattulassa Vanajaveden rannassa. Juhannuksen jälkeisen viikon tuuleton säätyyppi on otollinen vanhenevan sinilevän pintaan
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.6.2020 (Pohjois-Savo)
25.6.2020
Järvien vesipinnat ovat vielä suhteellisen hyvällä tasolla, mutta kuivuuden jatkuminen tarkoittaa vesitilanteen huononemista koko Pohjois-Savossa. Jos kesäkuun tyyppinen suursäätila jatkuu vielä heinäkuun, vedenpinnat laskevat useissa
Valtakunnallinen leväkatsaus 18.6.2020: Juhannusviikolla sinileväesiintymät runsastuneet
18.6.2020
Juhannusviikolla sinilevää on alkanut esiintyä lisääntyvissä määrin sekä järvillä että Etelä- ja Lounais-Suomen merialueilla. Kesäkuun poikkeuksellisen lämpimät ilmat ovat aikaistuttaneet sinileväesiintymiä paikallisesti järvillä, kun taas merialueilla
Järvisätkimen massaesiintymistä tehty havaintoja Längelmäveden reitillä
18.6.2020
Pirkanmaan ELY-keskukseen on tullut kesäkuun aikana useita havaintoja järvisätkimen (Ranunculus schmaulhausenii) poikkeuksellisen runsaista kukinnoista Längelmäveden reitin suurilla järvillä. Tähän mennessä havaintoja on tehty Längelmäveden, Vesijärven,
Juhannusviikon sinilevätilanne rauhallinen Lounais-Suomessa
18.6.2020
Vaikka juhannusviikolla on ollut kesäisen lämmintä ja sen myötä myös vesistöjen lämpötilat nousseet, ei se ole vielä merkittävästi näkynyt Lounais-Suomessa sinileväesiintymien runsastumisena. Sinilevää on havaittu
Vesistöjen vedenkorkeusmittausten kahdennus auttaa varautumaan tulviin
18.6.2020
Lapin poikkeuksellinen tulvakevät on vihdoin ohi. Monella eri Lapin vesistöalueella vedenkorkeus nousi lähelle ennätyskorkeuksia ja vahinkoraja ylittyi Rovaniemellä. Tulvakeskuksen eri toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä ja suurella
Ensimmäiset sinilevähavainnot Pirkanmaalla
18.6.2020
Pirkanmaalla havaittiin viikolla 25 ensimmäiset sinilevähavainnot valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla. Runsaasti sinilevää havaittiin Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa. Vähän sinilevää havaittiin Nokian Tottijärvellä, Sastamalan Houhajärvellä, Valkeakoskella Mallasveden Tyrynlahdella ja
Ojasyvyyden vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin metsätalousmaalla tutkitaan Pudasjärvellä
16.6.2020
Turvemaiden metsien käyttöön etsitään kestäviä ratkaisuja. EU-rahoitteisen TurVI-hankkeen tavoitteena on suometsien puutuotannon turvaaminen, vesiensuojelun kehittäminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä siihen sopeutuminen. Eri syvyisistä ojista hankitaan tutkimuksellista
Lounais-Suomen sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena
15.6.2020
Kuluneella viikolla Lounais-Suomen sinilevätilanne on pysynyt pääosin edellisen viikon kaltaisena, vaikka lämpimät ja aurinkoiset säät ovat jatkuneet. Sisävesillä ei toistaiseksi olla havaittu sinilevää, mutta merialueilla
Lämmin alkukesä luo otolliset puitteet hyytelösammaleläimen esiintymiselle
15.6.2020
Kesä on alkanut melko lämpimänä ja järvivesien lämpötila noussut tasolle, joka alkaa olla suotuisaa hyytelösammaleläimen (Pectinatella magnifica) esiintymiselle. Hyytelösammaleläin on sisävesien vieraslaji, joka esiintyy runsasravinteisissa
Lapin tulvat ovat ohi ja vedenkorkeudet laskussa
12.6.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin pitkäkestoinen tulvakevät on vihdoin päättymässä ja on aika poistaa rakennuksia suojaavat tilapäiset tulvasuojelurakenteet. Muonionjoella tulvahuippu oli tiistaina ja Tornionjoella
Kesän 2020 leväseuranta alkoi Keski-Suomessa
12.6.2020
Valtakunnallinen ja maakunnallinen kesän 2020 leväseuranta on käynnistynyt. Keski-Suomen järvien viikoittaisissa seurantapaikoissa ei ole toistaiseksi havaittu sinilevää. Keski-Suomessa viikoittaista seurantaa jatketaan 14:llä järvellä ympäri maakuntaa.
Sinilevätilanne on rauhallinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
12.6.2020
Viikolla 24 ei ole havaittu sinileväesiintymiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteillä. Pintaveden lämpötilat ovat tällä hetkellä ajankohdalle tyypillisiä. Viikolla 24 ei ole havaittu sinileväesiintymiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteillä.
Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä
12.6.2020
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä viikolla 24. Yleisöhavainto sinileväesiintymästä oli kirjattu Järviwikiin Näsijärven Luhtaanrannasta. Veden paha haju voi viitata leviin Monet levät kuten
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi Hämeessä, seurantapaikkoihin yksi muutos (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
12.6.2020
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki -verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin. Seurannan ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Hämeen seurantapaikalla ei havaittu sinilevää
Valtakunnallinen leväkatsaus 11.6.2020: Sekä merialueilla että järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet
11.6.2020
Sinilevätilanne ei ole merkittävästi muuttunut viime viikosta, eteläisessä Suomessa sekä merialueilla että järvillä havainnot ovat vain hieman lisääntyneet. Kaikkien havaintojen kohdalla on kyse vähäisistä määristä
Sateet eivät pahentaneet tulvatilannetta – Tornionjoella tulvahuippu loppuviikosta, muualla vedenpinnat pääosin laskusuunnassa
8.6.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Viikonlopun sateet eivät nostaneet vedenpintoja Lapin vesistöissä ja vedenpinnat ovat laskemassa kohti kesävedenkorkeuksia. Tornionjoella tulvahuippu on loppuviikosta ja Tenojoella virtaamat
Tulvatilanne helpottaa Kemijoella, Ounasjoella ja Ivalojoella – Tornionjoella tulvahuippu ensi viikolla
5.6.2020
Lapin ELY-keskus, Tulvakeskus ja Lapin pelastuslaitos tiedottavat Tornionjoella tulvahuippu on ensi viikolla. Vielä on suuria vedenkorkeuksia muillakin vesistöillä, mutta pääosin vedenpinnat ovat laskemassa kohti kesävedenkorkeuksia.
Merialueilla paikoin sinilevää, järvillä ei juurikaan sinilevähavaintoja
5.6.2020
Valtakunnallinen leväkatsaus 4.6.2020: Merialueilla paikoin sinilevää, järvillä ei juurikaan sinilevähavaintoja Suomen ympäristökeskus Syke on aloittanut kesän 2020 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu paikoitellen
Toukokuun vesitilannekatsaus: Jokien virtaamat selvässä laskussa ja järvien pinnat tavanomaisilla kesätasoilla (Pohjalaismaakunnat)
3.6.2020
Säännösteltyjen luonnonjärvien ja tekojärvien pinnat päätyivät toukokuun aikana lähelle tavanomaisia kesätasoja. Kuortaneenjärven pinta laski toukokuun loppupuolella kesän tavoitetason paikkeille. Myös pitkään korkealla ollut Lappajärven pinta
Lapin tulvatilanne on rauhallinen – ennustettua suuremmat sateet voivat pahentaa tilannetta
2.6.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Tulvatilanne Lapissa on vähitellen rauhoittumassa. Rovaniemellä vesi on laskenut hieman, mutta se on edelleen vahinkorajan yläpuolella. Tulvan arvioidaan lähtevän alenemaan lähipäivinä.
Kuusamon seudulla tulvahuippu tällä viikolla, Iijoen tulvat laskussa
2.6.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Kuusamon seudulla järvien tulvahuiput saavutetaan tämän viikon aikana tai seuraavan viikon alussa, koska lumet ovat sulaneet lähes kokonaan.
Pirkanmaan lauha ja sateinen talvi aikaisti järvien vedenkorkeuksien nousua ja lisäsi fosforikuormitusta
1.6.2020
Viime talvi oli Suomessa hyvin lämmin ja sateinen. Etelä-Suomessa jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet nousivat huippuunsa poikkeuksellisen aikaisin jo maaliskuussa. Runsaat sateet tulivat talven aikana
Tulvat lisääntyvät Suomessa, varautumisella pienennetään vahinkoja
29.5.2020
Vahingot tämän kevään tulvista Pohjois-Suomessa voisivat nousta jopa 25 miljoonaan euroon, jos niihin ei olisi ennalta varauduttu. Varautumisella riskejä voidaan vähentää merkittävästi. Ilmasto, sää- ja
Lapin tulvatilanne kiihtyy ‒ ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan
29.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Jokien virtaamat ovat eri puolilla Lappia poikkeuksellisen korkealla, ja ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan ensi viikon aikana. Keskimääräisen kevättulvan taso on
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.5.2020 (Pohjois-Savo)
28.5.2020
Kevättulvat jäivät pieniksi koko Pohjois-Savossa. Iisalmen reitin tulvaherkissä järvissä tarvittiin vain puolet juoksutuskapasiteetista pitämään pinnat tulvarajojen alla. Loppujen lopuksi vedenpinnat ovat kuitenkin varsin keskimääräiset ajankohtaan
Vesi.fi – uusia palveluja vesitiedon käyttäjille
28.5.2020
Vesi.fi kokoaa yhteen verkkopalveluun tärkeät mittaustiedot veden, lumen ja jään määrästä. Palvelusta voi tarkistaa nyt myös paikallisen vesitilanteen joka puolelta Suomea eri mittauspisteiltä. Viranomaistiedon lähteisiin
Tulvavesi nousee lähipäivinä vahinkorajalle Rovaniemellä ja Kittilässä
27.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Rovaniemellä ja Kittilässä vesi nousee lähelle tulvahuippua viikon vaihteessa. Molemmilla alueilla tulvahuippu on pitkä ja kestää todennäköisesti viikon ajan. Kittilässä
Iijoen tulvat huipussaan, Kuusamon seudulla tulvahuippu ensi viikolla
26.5.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Lämmenneen sään vuoksi lumen sulaminen on nyt kiihtynyt huippuunsa Iijoen vesistöalueella. Suurin osa Iijoen lumista on sulanut. Tämä
Lämpöaalto sulattaa Lapin alueen lumet nopeasti – tulvaennätyksiä voi rikkoontua (Lappi)
22.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lappiin saapunut lämpöaalto käynnisti lumen voimakkaan sulamisen. Virtaamat ovat sen seurauksena lähdössä nopeaan nousuun ja tulvahuiput ajoittuvat kesäkuun alkuun tai
Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista viileämpi ja vähäsateinen
12.5.2020
Vedenpinnat korkealla Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa vajaan asteen verran keskimääräistä viileämpi. Maakunnan sadekertymä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi. Huhtikuun sademäärä oli 31
Lapin tulvahuippujen ennustetaan siirtyvän poikkeuksellisen myöhään kesän kynnykselle
7.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Viileän säätilan vuoksi Lapin tulvahuippujen arvioidaan ajoittuvan poikkeuksellisen myöhäiseen ajankohtaan eli kesäkuulle. Lähes kaikilla alueilla Lapissa tulvahuippujen ajankohta on vasta
Jokien virtaamat pieniä, järvien pinnat lähestyvät kesätasoja (Pohjanmaa)
6.5.2020
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokien virtaamat ovat yleensä suurimmillaan huhtikuussa, mutta tänä vuonna huhtikuun virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen pieniä. Tänä vuonna suurimmat virtaamat on tähän
Oikukkaat talvet lisäävät jäävaurioiden riskiä – laiturit ja venevajat vaarassa
30.4.2020
Viime talvet ovat osoittaneet, että ilmastonmuutos voi lisätä jään aiheuttamia vaurioita. Rantaa vasten puskevilla jäämassoilla on valtava voima. Jäät kääntävät kiviä ja kantoja, murjovat rantarakennelmia
Säiden viileneminen siirtää Ii- ja Kuivajokien tulvaa toukokuun lopulle (Pohjois-Pohjanmaa)
30.4.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Pohjois-Pohjanmaalla lämpötilat säilyvät viileänä ja lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan jatkuvan toukokuun alkupuolelle asti.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.4.2020 (Pohjois-Savo)
29.4.2020
Vedenpinnan korkeudet Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,25. Pinta on laskenut kuukauden aikana 7 cm. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan
Viileä sää siirtänee tulvahuipun touko-kesäkuun vaihteeseen Lapissa
28.4.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Ennätyssuuria tulvia odotettavissa Lapissa lämpötilat säilyvät viileänä ja voimakas lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan
Pohjavesialueiden rajaaminen ja luokitus Alavudella, Kruunupyyssä ja Seinäjoella on valmistunut (Pohjalaismaakunnat)
23.4.2020
Alavuden, Kruunupyyn ja Seinäjoen pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutosehdotuksiin oli mahdollista esittää hydrogeologisia tietoja kuntakohtaisten kuulemisten aikana. Kuulemisaikojen jälkeen ELY-keskus on käynyt läpi palautteet ja antanut
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tavanomaista suurempiin tulviin Iijoen ja Kuivajoen vesistöalueilla
21.4.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Oulun pohjoispuolisilla vesistöalueilla lunta on huomattavasti keskimääräistä enemmän. Tulva Ii- ja Kuivajoella tulee olemaan todennäköisesti keskimääräistä suurempi. Tulvavaara
Pielisen tulvia rajoitetaan poikkeusjuoksutuksin (Pohjois-Karjala)
9.4.2020
Itä-Suomen aluehallintovirasto on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksesta myöntänyt luvan poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksuttamisesta. Juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella on lisätty 100 m3 /s luonnonmukaiseen nähden. Pielisen vedenkorkeus on
Vesitilanne Hämeessä ajankohtaan nähden poikkeuksellinen (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
8.4.2020
Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat laskussa, mutta pysyneet vielä pääosin selvästi ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla. Suuret muutokset pinnankorkeuksissa eivät ole lähiviikkoina todennäköisiä. Tavallisesti järvien vedenpinnat nousevat
Maaliskuun vesitilannekatsaus: Lumen vähäisyys vaikuttaa pohjalaisjärvien säännöstelyyn, pohjavedet hyvällä tasolla
1.4.2020
Pohjalaismaakunnissa on poikkeuksellisen vähän lunta ja jäätä. Joet ovat keskeisiltä osiltaan jäättömiä ja järvien jääpeite on normaalia ohuempaa ja hauraampaa. Monin paikoin lunta ei ole
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.3.2020 (Pohjois-Savo)
30.3.2020
Vedenpinnan korkeudet Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34. Pinta on laskenut kuukauden aikana 11 cm. Taso on 43 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan
Kokemäenjoen tulvatilanne helpottaa – vielä yksi poikkeuslupa säännöstelyihin (Pirkanmaa)
25.3.2020
Marraskuusta alkanut sateinen talvi ehti aiheuttaa laajoja tulvia Kokemäenjoen keskiosalla. Pirkanmaan suurimmille säännöstellyille järville haettiin useita poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen tilanne ei hankaloidu. Pakkasyöt, kuiva kausi
Neljä eriskummallista vuodenaikaa
19.3.2020
Olemme saaneet viime kesästä lähtien todistaa hydrologisessa mielessä eriskummallisia vuodenaikoja. Niin vesien pintalämpötilat, vesistöjen ja pohjavesien vedenkorkeudet kuin lumimäärätkin ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen. Ilmastonmuutoksen myötä
Kokemäenjoen vesistöalueen vaikea vesitilanne on vaatinut poikkeuksellisia toimia (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)
10.3.2020
Reilusti keskimääräistä suuremmat sateet ovat saaneet Pirkanmaan järvien vedenkorkeudet nousemaan. Säännöstelyyn on jouduttu hakemaan poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen tulvatilanne ei pahenisi. Tilanne on edelleen hankala, vaikka
Lauha ja sateinen talvi enteilee kevättulvia (Pohjois-Karjala)
5.3.2020
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa reilut kuusi astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -4,0 astetta, kun se tavallisesti on -10,4 astetta.
Helmikuun vesitilannekatsaus: Pohjalaisjoissa kolme tulvahuippua ja pohjavedet korkealla (Pohjalaismaakunnat)
3.3.2020
Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi koko helmikuun 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Helmikuun aikana pohjalaisjoet ovat olleet kolme kertaa
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.2.2020 (Pohjois-Savo)
27.2.2020
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,45. Taso on 47 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan juoksutus on täysillä ja avattu lisäksi pienesti Naapuskosken patoa.
Kokemäenjoen vesistöalueen vedenpinnat vielä pitkään poikkeuksellisen korkeita (Häme, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)
26.2.2020
Kokemäenjoen tulvatilanteeseen ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua, sillä sivujokien virtaamien pienentyessä juoksutuksia on lisättävä Pirkanmaan suurista järvistä. Järvet ovat jopa keskimääräisiä kevättulvia korkeammalla. Marraskuun alusta
Ilmastonmuutos ja tulvat
25.2.2020
Ennen talvi, etenkin helmikuu, olivat hyvää aikaa tulvaennustajan lomailla tai tehdä muita töitä. Vedenkorkeudet olivat useimmiten laskussa ja tulvat alkoivat harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta vasta
Sateet nostavat järvien vedenkorkeuksia, säännöstelyssä joudutaan tasapainoilemaan Kokemäenjoen tulvien vuoksi (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)
21.2.2020
Tulevan viikonlopun sateet nostavat ennestään suuria vedenkorkeuksia. Tämän vuoksi Pirkanmaan säännöstellyillä järvillä joudutaan tasapainottelemaan juoksutusten kanssa, jotta sekä Kokemäenjoella että järvillä vältyttäisi merkittäviltä tulvavahingoilta. Toistaiseksi
Saimaalla aloitetaan lisäjuoksutukset (Kaakkois-Suomi)
19.2.2020
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt 17.2.2020 päätöksen lisäjuoksutusten aloittamisesta Saimaalla. Päätöksellä Saimaan juoksutusta lisätään 24.2.2020 alkaen korkeintaan viikkokeskiarvoon 800 m3/s. Ajankohdan luonnonmukainen juoksutus ilman lisäjuoksutusta olisi
Runsaat sateet ja lauha sää saa vesistöt tulvimaan (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi)
18.2.2020
Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Talven leuto ja sateinen sää on pitänyt järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden erittäin suurina. Lunta
Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn myönnetty poikkeuslupa heti hyötykäyttöön
12.2.2020
AVI on myöntänyt Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn poikkeusluvan vähälumisen talven vuoksi. Järvillä ei tarvitse varautua kevättulviin ja laskea vedenkorkeuksia, sillä Pirkanmaalla ei ole odotettavissa juurikaan
Vettä on riittänyt pohjalaisvesistöissä (Pohjalaismaakunnat)
6.2.2020
Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi tammikuussa 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Samoin pohjalaisjärvien vedenpinnat ovat pääosin tavanomaista korkeammalla. Säätilan
Vedenkorkeudet Hämeessä nousseet reilusti
4.2.2020
Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat pääsääntöisesti ajankohdan keskitason yläpuolella, ja vedenkorkeudet ovat paikoin edelleen nousussa. Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti ranta-alueiden ja selkäosien tai virtavesipaikkojen välillä. Jään
Ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjaveteen
31.1.2020
Suuressa osassa maata vallinnut hyvin lauha talvisää on herättänyt monet miettimään ilmastonmuutosta. Usein mielletäänkin, että ilmastonmuutoksella tarkoitetaan vain ilmaston lämpenemistä, vaikka todellisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena erilaiset
Vesihuolto mukaan ilmastotalkoisiin
14.1.2020
Tulvat, myrskyt ja pitkäaikainen kuivuus, lämpötilan nousu ja raakavesivarojen laadun vaihtelut. Ilmastonmuutosskenaariot antavat monta syytä vesihuoltolaitokselle huolehtia varautumisestaan häiriöihin. Ilmastonmuutokseen tulee sopeutua, mutta vesihuoltolaitokset pystyvät
Seniorit syttyivät Vesi.fi:stä
13.1.2020
Vesi.fi-verkkopalvelun testaus jatkui joulukuussa 2019, kun palvelusta pääsi kertomaan mielipiteensä tamperelaisista senioreista koostuva testaajaryhmä.
Järvissä vesi edelleen korkealla Pirkanmaalla
10.1.2020
Pirkanmaan järvillä vesi on edelleen korkealla, ja nykytilanteessa vähäisetkin vesisateet nostavat vedenkorkeuksia lisää. Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuksien nousua on pystytty hillitsemään ja jopa hiukan laskemaan voimakkaiden
Vesi.fi:n takana on runsaasti vesiosaamista
30.12.2019
Askarruttaako sinua mikä vesitilanne on juuri nyt? Tiedätkö asutko tulvariskialueella tai luokitellulla pohjavesialueella? Mikä on tällä hetkellä lumikuorma? Millainen on vesistön tila mökkijärvessäsi? Miten selvität
Vedenkorkeus monin paikoin Lounais-Suomessa ennätyslukemissa
20.12.2019
Keskiviikon sateet nostavat virtaamat ja vedenkorkeudet Lounais-Suomessa monin paikoin tämän vuoden ennätyslukemiin – Kokemäenjoella virtaama nousemassa suuremmaksi kuin kertaakaan 11 vuoteen (Varsinais-Suomi, Satakunta). Keskiviikon noin
Kuivuus muuttui kuukaudessa lähes tulvaksi Pirkanmaalla
13.12.2019
Pirkanmaan järvet ja joet kärsivät kuivuudesta vielä loppusyksyllä, mutta tilanne muuttui täydellisesti marraskuun aikana.
Vesi.fi-verkkopalvelu tulevaisuuden tekijöiden testissä
11.12.2019
Iittalan yhtenäiskoulun 5 A -luokka pääsi testaamaan vesi.fi-verkkopalvelua heti tuoreeltaan sen julkaisun jälkeen. Testiryhmä antoi palvelun kehittäjille hyödyllisiä kommentteja sivuston sisällöstä ja myös mielenkiintoisen vinkin
Tule testaamaan vesi.fi-verkkopalvelua!
10.12.2019
Vesi.fi on vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde, joka palvelee niin kansalaisia kuin eri alojen asiantuntijoitakin. Palvelua rakennetaan yhdessä käyttäjien kanssa.
Syksyn sateet ovat parantaneet vesitilannetta (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
9.12.2019
Syksyn ja alkutalven sateet ovat parantaneet suurten järvien vesitilannetta pitkään jatkuneen kuivuuden jälkeen.
Työkaluja yritysten vesivastuullisuuden edistämiseen
4.12.2019
Vastuullinen veden käyttö on keskeistä kestävän kehityksen edistämisessä. Vesivarojen hyvä hallinta liittyy globaaleihin haasteisiin, kuten ruokaturvan varmistamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Sijaintipaikkani vesitilanne – uusi palvelu käyttöösi
17.10.2019
Sijaintipaikkani vesitilanne on vesi.fi-verkkopalvelussa julkaistu uusi kätevä palvelu. Palvelun kautta voit yhdellä näytöllä tarkastella sijaintipaikkasi kokonaisvesitilannetta.
Kaivoveden analyysitulkki vesi.fi-palveluun
16.10.2019
Kaivoveden analyysitulkki on erityisesti kaivonomistajille tarkoitettu työkalu kaivoveden laadun arvioimiseen. Analyysitulkkia voivat hyödyntää myös muut kaivoveden laatuasioiden parissa työskentelevät.
Vesitieto: Lyhytartikkelit
Pikaohjeet tulvatilanteeseen
Tulvatilanteessa on tärkeintä pitää huolta omasta ja perheen turvallisuudesta. Tärkeää on kuunnella viranomaisten tiedotuksia, hälytyksiä ja ohjeita ja toimia niiden mukaan.
Kuinka vesijohtoveden laatua valvotaan?
Vesijohtoveden laatua valvovat sekä viranomaiset että vettä toimittavat laitokset itse. Kaiken valvonnan lähtökohta on, että vettä on turvallista käyttää.
Kaivoveden laatu
Kaivoveden laatu on syytä tutkia tietyin välein. Kerran kolmessa vuodessa tehdään suppea tutkimus ja kuuden vuoden välein laajempi tutkimus.
Ilmastonmuutos vaikuttaa pohjaveden laatuun
Ilmastonmuutoksen seurauksena pohjaveden pinnat voivat vaihdella aiempaa enemmän. Talvella vedenpinnat nousevat luultavasti hieman nykyistä korkeammalle.
Kaivoveden analyysitulkki
Kaivoveden analyysitulkki on työkalu kaivoveden laboratoriotulosten tulkintaan.
Hanaveden historiaa
Vesijohtoveden historia ulottuu 140 vuoden taakse. Vuosikymmenten saatossa vesijohtoveden laatu on parantunut.
Jos hanavedessä on vikaa
Vesijohtovesi on yleensä tasalaatuista. Joskus siinä voi silti huomata väriä tai makua. Mistä se johtuu ja mitä silloin pitää tehdä?
Rannikon sulfaattimaiden herkät pohjavedet
Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja pohjaveden pintojen lasku ovatkin erityinen riski juuri happamilla sulfaattimailla.
Kaivo kaipaa huoltoa
Kaivoista saa yleensä laadukasta pohjavettä. Kaivoa pitää kuitenkin vaalia ja huoltaa, jotta vesi säilyy hyvänä ja terveellisenä.
Oma vesihuoltolaitos syyniin
Yhdyskuntien vesihuollosta on koottu tietoja järjestelmällisesti jo 50 vuotta. Vesihuoltolaitosten toimintaan pääsee tutustumaan kätevästi vesi.fi:n työkalusta ”Vesihuoltolaitosten tunnusluvut”. Se sisältää tietoja kaikista Suomessa toimivista vesihuoltolaitoksista.
Paljonko vesi maksaa?
Litra pullovettä saattaa maksaa useita euroja. Hanaveden hinta on siihen verrattuna mitätön. Täysin ilmaista ei ole edes oman kaivon vesi.
Kovaa vai pehmeää vettä
Veden kovuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon vedessä on tiettyjä kivennäisaineita, lähinnä kalsiumia ja magnesiumia.
Ilmastonmuutos lisää vesistöjen kuormitusta
Ilmastonmuutos vaikuttaa veden laatuun ja vesiluontoon monella tapaa, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä vielä täsmällisesti ennustamaan.
Vastuullista vedenkäyttöä
Vesivastuullisuus tarkoittaa, että yritys ottaa vastuun kaikesta vedenkäytöstään. Se sisältää myös veden, joka kuluu yrityksen käyttämien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden tuotantoon.
Pintaveden vaihteleva lämpötila
Meren ja järvien pintaveden lämpötila vaihtelee vuodenkierron mukaan. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä; sääoloilla on iso vaikutus veden lämpötilaan.
Kuka vastaa, jos vesihuolto ei toimi?
Vesihuoltolaitokset huolehtivat siitä, että vesijohtoverkostoon liittyneet asiakkaat saavat laatuvaatimukset täyttävää talousvettä.
Sähkökatkot ja vesihuolto
Miten vesihuollon käy, jos sähköt katkeavat? Tuleeko vettä hanasta? Voiko vessassa käydä? Vesihuoltolaitokset suosittelevat, että sähkökatkon aikana käytetään niin vähän vettä kuin mahdollista. Vaikka lyhyt
Miksi vesistöjä säännöstellään?
Vedenpinnan korkeus vaihtelee järvissä vuodenaikojen mukaan. Samoin vaihtelee jokien virtaama. Ihminen muokkaa tätä luonnon kulkua monesta syystä.
Pohjavedet tarvitsevat suojelua
Pohjavesien suojelu on tärkeää, sillä likaantunutta pohjavettä on hyvin vaikea puhdistaa. Jokainen voi omalta osaltaan pitää huolta pohjavesistä.
Merenpinnan vaihtelut
Valtamerten rannoilla on totuttu vuoroveteen; meri nousee ja laskee säännöllisesti. Itämerellä vuorovesi on hyvin pientä, mutta meriveden korkeus vaihtelee muista syistä.
Sijaintipaikkani vesitilanne
Oman sijaintipaikan kokonaisvesitilanteen saa kätevästi selville yhdellä silmäyksellä sijaintipaikkani vesitilanne -työkalun avulla.
Miten säästän vettä?
Vesi on uusiutuva luonnonvara, muttei ehtymätön. Vettä kannattaa säästää sekä luonnon että oman kukkaron takia.
Lumi ja routa vaikuttavat pohjavesivaroihin
Maahan imeytyvä sadevesi täydentää pohjavesivarastoja. Miten pohjavesien käy talvella, kun sade tulee lumena ja maa on jäässä?
Kuivuuko kaivosi – tee havaintoilmoitus!
Vesi.fi-palvelussa voi ilmoittaa havaintoja kaivojen kuivumisesta. Kaivoveden loppuminen kertoo siitä, että pohjaveden pinta on laskenut.
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa vesivaroihin eri vuodenaikoina?
Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän erityisesti talven sademääriä. Koska talvet muuttuvat myös leudommiksi, suurempi osa sateesta tulee vetenä.
Kun kuivuus iskee
Kuivuus on suhteellinen asia. Jos vettä tulee paljon tavallista vähemmän, järjestelmät joutuvat koetukselle.
Miksi vesi on ruskeaa?
Luonnossa esiintyvä vesi ei ole koskaan pelkkää puhdasta vettä, vaan siinä on mukana monia aineita. Osa niistä antaa vedelle väriä.
Onko vesi uimakelpoista?
Mistä tietää, voiko vedessä uida turvallisesti? Millaisia vikoja uimavedessä voi olla?
Riittääkö pohjavettä?
Pohjavesi ei uhkaa loppua, koska sitä syntyy koko ajan lisää. Suurempi vaara on pohjaveden likaantuminen.
Vesistöjen vaihteleva vesitilanne
Keväällä joki virtaa vuolaana. Se saa vettä maastossa sulavasta lumesta. Loppukesällä sama joki näyttää kesyltä ja rauhalliselta.
Mihin vettä käytetään?
Suomessa otetaan joka tunti käyttöön noin miljoona kuutiometriä vettä. Pumpatusta vedestä vain pieni osa päätyy kotien vesihanoihin. Mihin muu vesi käytetään?
Piilovesi ja vesijalanjälki
Piilovedellä tarkoitetaan kaikkea sitä vettä, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana: raaka-ainetuotannosta siihen asti, kun tuote käsitellään jätteenä.
Säännöstellyt vesistöt
Suuri osa Suomen joista on padottu ja monia järviäkin säännöstellään. Säännöstely ei kuitenkaan koske kaikkia vesistöjä.
Miten juomavesi turvataan poikkeustilanteessa?
Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet erilaisiin häiriöihin. Varautumisesta huolimatta voi tulla tilanteita, joissa veden jakelu joudutaan keskeyttämään. Mistä silloin saa vettä? Vesihuollon tavallisimpia häiriöitä ovat pienet putkirikot
Mistä hanavesi tulee?
Suomalainen käyttää yleensä vähän yli sata litraa vettä päivässä, jotkut jopa kaksisataa. Useimmat saavat talousvetensä vesijohtoverkosta.
Uppopuu puhdistaa ojavesiä
Ojavedet kuljettavat vesistöihin paljon metsistä ja pelloilta huuhtoutuvia ravinteita ja maa-ainesta. Yksi keino vähentää kuormitusta on niin sanottu puupuhdistamo.
Vettä kaivosta vai vesijohtoverkosta?
Maaseudulla vesi on perinteisesti hankittu pihakaivosta. Vesi- ja viemäriverkostot laajenevat nyt myös haja-asutusalueille. Onko niihin pakko liittyä ja kannattaako se?
Jätevedenpuhdistamolla tapahtuu
Jätevesi kulkee monivaiheisen puhdistusprosessin läpi, ja jokaista vaihetta seurataan ja ohjataan tarkasti.
Veden kiertokulku
Vesi on ikuinen kiertolainen. Se kulkee paikasta toiseen ja muuttaa matkalla muotoaan.
Vesien hyvinvoinnin mittarit
Vesienhoidon tavoitteena on, että kaikkien vesien tila olisi vähintään hyvä ja ettei tila heikkene.
Oma lähivesi kuntoon
Kunnostushankkeita voidaan viedä eteenpäin esimerkiksi kylätoimikunnan tai osakaskunnan voimin. Toisinaan on tarpeen perustaa erillinen yhdistys tai toimikunta.
Lähteet kaipaavat kunnostamista
Jos suunnittelet omalla maallasi olevan lähteen kunnostamista, ota yhteys Suomen metsäkeskukseen tai oman alueesi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskukseen).
Säännöstelyn monet tavoitteet
Vesistöjen säännöstelyssä pitää ottaa huomioon eri käyttötarpeet: vesivoiman tuotanto, tulvasuojelu, vesiliikenne, virkistyskäyttö, luonnonsuojelu ja kalakantojen hoito.
Säännöstelyn vaikutukset
Säännöstelyllä muutetaan vesistön luontaista virtaamaa tai vedenkorkeutta. Millaisia vaikutuksia tästä seuraa?
Mihin vesimaksu käytetään?
Vesihuoltolaitoksen perimä perusmaksu kattaa vedenpuhdistuslaitoksen ja vesijohtoverkoston ylläpidon. Käyttömaksua peritään veden kulutuksen mukaan.
Miten vaalin lähivesiä?
Keskustele ja vaikuta! Osallistu alueesi vesiensuojelutoimintaan. Kun toimit oikein ja otat huomioon vesiluonnon, edistät suuresti lähivesistösi hyvinvointia.
Mihin viemäri vie jäteveden?
Millaista olisi elää ilman maanalaisia viemäreitä? Jätevedet virtaisivat avo-ojissa ja etova haju leijailisi ympäriinsä.
Muutoksille herkät vesikasvit
Vesikasveilla on monta tehtävää. Ne puhdistavat vettä, sitovat sedimenttejä ja hiilidioksidia ja luovat suojaisan elinympäristön muille lajeille. Mutta miten niillä itsellään menee? Elämä vedessä asettaa
Jokien kevättulvat
Kevättulvan perimmäinen syy on lumen sulaminen. Mitä enemmän talvella on kertynyt lunta, sitä enemmän syntyy sulamisvesiä.
Tekojärviä moneen tarkoitukseen
Mitä järkeä on rakentaa Suomeen tekojärviä? Meillähän on ennestään kymmeniätuhansia järviä. Miksi tekojärviä on tehty ja kuinka paljon niitä on? Suomen vanhin tekojärvi löytyy Isonkyrön
Turvetuotanto vähenee, miten se vaikuttaa vesiin?
Loppuuko kuormitus, kun turpeennosto lopetetaan? Vastaus riippuu siitä, mitä alueelle tapahtuu.
Maa- ja metsätalousministeriö
Vesi on keskeisessä roolissa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii yhdessä kumppaniensa kanssa ennakoimaan ilmastonmuutoksen haasteita sekä hyödyntämään myös vesiasioissa kiertotalouden ja uuden teknologian
Hulevesien luonnonmukainen käsittely
Kun hulevedet käsitellään luonnonmukaisesti, saadaan monia hyötyjä: vesistön kuormitus ja tulvahaitat vähenevät, kaupunkiluonto rikastuu ja rahaakin säästyy.
Rannikolla tulvii
Matalapaineen tuoma myrsky voi saada merenpinnan nousemaan voimakkaasti. Pahimmillaan merivesi tulvii asutusalueille: saartaa rakennuksia ja velloo pitkin katuja.
Patotyypit
Suomessa on monenlaisia patoja: vesistöpatoja, jätepatoja ja tulvapenkereitä. Ne palvelevat monia eri tarpeita.
Miten maa- ja metsätalouden vesienhallinta optimoidaan?
Kokonaisvaltainen vesienhallinta hyödyttää maanomistajia. Samalla edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta.
Mitä on hulevesi?
Hulevesi on sitä sade- ja kuivatusvettä, joka johdetaan pois pihoilta ja kaduilta.
Muuttuva ilmasto muokkaa vesien elämää
Veden kasvi- ja eläinlajit ovat sopeutuneet nykyiseen ilmastoon. Miten muutos vaikuttaa vesien lajistoon ja koko ekosysteemiin?
Mistä rehevöityminen johtuu?
Rehevöityminen johtuu siitä, että veteen kulkeutuu typpeä ja fosforia. Ravinteita tulee vesiin sekä jätevesien mukana että pelloilta ja metsistä.
Elvyttävä sade
Kuivaan maastoon lankeava sade on kuin piristysruiske. Kasvillisuus elpyy, ja koko maailma näyttää kirkastuvan.
Kuinka vesien tilaa seurataan?
Vesien tilaa tarkkailevat monet tahot: vesiensuojeluyhdistykset, teollisuuslaitokset, kunnat ja valtion ympäristöhallinto.
Miten vesijohtovettä tehdään?
Suuren kaupungin vesilaitos tuo mieleen aution terveyskylpylän. Pumput humisevat, vesi solisee altaasta toiseen ja ilma tuoksuu kostealta.
Routa vaikuttaa vesihuoltoon
Routa aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa suomalaiselle vesihuollolle. Roudan vaikutukset pitää ottaa huomioon, kun rakennetaan kaivoa, vesijohtoa tai viemäriä.
Rakennetaanko kaivo?
Suomessa rakennetaan joka vuosi tuhansia kaivoja. Mitä pitää ottaa huomioon, kun ryhtyy suunnittelemaan uutta kaivoa?
Haja-asutuksen jätevesijärjestelmät
Jätevesien käsittelytekniikan voi valita sen mukaan, mikä parhaiten sopii kiinteistön tarpeisiin.
Vesijohtoverkoston kunto
Vesiputket rapistuvat ajan myötä. Jos ikääntynyt putki rikkoontuu, vesijohtovesi voi likaantua. Vesijohtoverkosto vaatiikin jatkuvaa ylläpitoa.
Pohjavesi ja tekopohjavesi
Kartasta näkee, että Suomessa on paljon vettä. Suurin osa makeasta vedestä jää kuitenkin karttakuvassa piiloon, maan alle.
Ryhdy vesitutkijaksi!
Järvi-meriwiki on kaiken kaikkiaan mahtava järvi- ja meritiedon varasto. Ryhdy vesitutkijaksi, ja voit lisätä tietoa omasta lähivedestäsi!
Mistä kalakuolemat johtuvat?
Rantavedessä kelluu kuolleita kaloja. Muutama näyttäisi olevan vielä elossa, mutta henkitoreissaan. Mitä järvessä on tapahtunut? Miksi kalat kuolevat, ja mitä pitää tehdä, kun havaitsee kalakuoleman?
Miten pohjassa eletään?
Vaikka vesi tarjoaa kolmiulotteisen ympäristön, suuri osa vesieläimistä elää vedenpohjalla. Pohja on turvallinen paikka, mutta vain niin kauan kuin elinolot pysyvät hyvinä. Pohjaeläimet tarvitsevat elämäänsä
Talvinen hyydetulva
Jokivartta voi koetella talvella erikoinen ilmiö: hyydetulva. Sopivissa oloissa hyydetulva voi syntyä nopeasti.
Mikä on merenpinta, josta korkeudet lasketaan?
Suomessa on ollut yli sadan vuoden ajan käytössä tarkkavaaituksiin perustuvia korkeusjärjestelmiä.
Vesitieto: Syventävät artikkelit
Metsätalousmaan kuivatus
Metsämaan kuivatus nähdään yhä enemmän osana valuma-alueen vesienhallintaa. Kunnostusojitus kuormittaa vesistöjä, minkä vuoksi vesiensuojelu on olennainen osa hanketta.
Kodin suojaaminen tulvalta
Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella.
Tulvariskien hallinta
Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.
Rannan ruoppaus
Rannan tai vesialueen ruoppaus voi tulla kyseeseen silloin, kun muut kunnostustoimet eivät riitä. Vähäisestäkin ruoppauksesta pitää tehdä etukäteen ilmoitus ELY-keskukseen.
Näin toimit tulvatilanteessa
Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Anna myös naapuriapua.
Kaivoveden laatu
Kaivoveden täytyy olla terveydelle vaaratonta. Niinpä kaivovettä koskevat samat laatuvaatimukset ja -suositukset, jotka on asetettu talousvedelle.
Talousveden laatu
Vesijohtoveden pitää olla puhdasta ja terveellistä ja sen tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Vesilaitokset huolehtivat veden laadunvalvonnasta ja vesiriskien hallinnasta.
Pohjaveden käyttö ja pohjavesialueiden suojelu
Suurin osa suomalaisista saa talousvetensä pohjavedestä. Pohjavesialueiden turvaksi tehdään suojelusuunnitelmia, suojelua ohjaa lainsäädäntö.
Kaivon rakentaminen
Kaivon rakentaminen alkaa siitä, että rakennuspaikan maaperäolojen perusteella päätetään, mikä kaivotyyppi soveltuu parhaiten: perinteinen rengaskaivo vai porakaivo.
Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit
Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit tekevät mahdolliseksi seurata vesien tilaa lähes reaaliaikaisesti. Mittareiden keräämää tietoa pääsee katsomaan Vesimittari-palvelusta.
Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjavesivaroihin
Ilmastonmuutos heikentää loppukesän pohjavesitilannetta. Pitkät kuivuusjaksot on otettava huomioon vesihuollossa.
Kaivon huolto
Kaivon kuntoa sekä veden laatua ja riittävyyttä on syytä tarkkailla ympäri vuoden. Monet vedenlaatuongelmat voidaan välttää, kun kaivo huolletaan säännöllisesti ja tarvittaessa kunnostetaan.
Talousveden radon
Pohjaveden radioaktiivisista aineista tärkein on radon. Radonia esiintyy erityisesti porakaivovedessä, mutta joskus myös rengaskaivoissa. Lainsäädännössä on asetettu raja-arvoja talousveden radonpitoisuuksille. Radonia voidaan poistaa vedestä eri
Pohjavesialueet
Antoisat pohjavesimuodostumat on rajattu pohjavesialueiksi. Pohjavesialueet jaetaan kolmeen luokkaan niiden käytön ja merkityksen mukaan.
Pohjavesien tila ja riskit
Pohjavesien tila on Suomessa yleisesti hyvä. Osa pohjavesialueista luokitellaan riskialueiksi; niillä pohjaveden tila voi heiketä ilman suojelutoimia.
Pohjavesien tilan seuranta
Pohjavesien tilaa seurataan valtakunnan laajuisen seurantaverkon avulla. Lisäksi seurataan ihmisen aiheuttamia muutoksia pohjavesiin.
Fluori ja arseeni talousvedessä
Fluorin ja arseenin pitoisuuksille talousvedessä on asetettu enimmäisarvot. Suomessa pohjavesi voi paikallisesti sisältää enimmäisarvot ylittäviä fluoridi- tai arseenipitoisuuksia. Tällaista pohjavettä ei saa käyttää talousvetenä, tai
Kuivuuden vaikutukset
Ilmastonmuutos lisää todennäköisesti kuivuusongelmia myös suuressa osassa Suomea. Kuivuuden vaikutukset kohdistuvat sekä luontoon että yhteiskuntaan.
Vastuullinen vedenkäyttö
Hanaveden valmistamiseen ja jakeluun kuluu kemikaaleja ja energiaa. Hyvästä raakavedestä voi olla myös paikoin pulaa.
Pintavesien tilan seuranta
Pintavesien tilan seuranta antaa tietoa muun muassa vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Seurantatulokset kertovat vesistöjen nykytilasta ja vesiensuojelutoimien tehokkuudesta.
Pohjaveden muodostuminen ja esiintyminen
Pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta sen määrä vaihtelee sekä alueittain että vuodenajan mukaan. Runsaimmat pohjavesivarat ovat harjuissa ja reunamuodostumissa.
Järvien kunnostus
Järven kunnostustarve syntyy Suomessa useimmiten siitä, että järvi on rehevöitynyt, mataloitunut tai kasvamassa umpeen.
Juomaveden terveysriskit
Yleisin syy talousvedestä koituviin terveyshaittoihin on se, että raakavesi on mikrobiologisesti saastunutta eli siinä on terveydelle haitallisia mikrobeja.
Hulevesien ympäristöriskit
Hulevedet sisältävät monenlaisia vesistöjä kuormittavia haitta-aineita. Niitä tulee hulevesiin kaduilta ja pihoilta sekä rakentamisesta ja muusta toiminnasta.
Pintavesien luokittelun periaatteet
Pintavedet luokitellaan niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä, kemiallisen tilan luokittelussa taas tiettyjä vaarallisia ja haitallisia aineita.
Pienvesien kunnostus
Pienvesillä on huomattava ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys samoin kuin maisema-arvo. Pienvedet ovat osa veden kertokulkua, ja ne kytkevät eri elinympäristöt ja niiden ravintoverkot toisiinsa.
Vesien ekologinen ja kemiallinen tila
Suomen vesistöjen ekologinen tila on enimmäkseen hyvä. Sisävesistä parhaiten voivat suuret järvet, heikoiten joet. Ekologista tilaa heikentää erityisesti rehevöityminen.
Luonnonmukaiset menetelmät maankuivatuksessa
Luonnonmukainen peruskuivatus parantaa maatalouden vesienhallintaa ja pienentää vesistökuormitusta. Luonnonmukaiset menetelmät edistävät myös luonnon monimuotoisuutta ja rikastuttavat maisemaa.
Kuivuuteen varautuminen ja kuivuusriskien hallinta
Kuivuuteen voidaan varautua eri keinoin. Suomessa tehdään pohjatyötä kuivuusriskien hallitsemiseksi. Jokainen voi myös itse varautua kuivuuteen.
Tulvakarttapalvelu
Tulvakeskuksen ylläpitämässä tulvakarttapalvelussa ovat esillä ELY-keskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäviltä tulvariskialueilta.
Erilaisia patoja
Padot voidaan ryhmitellä käyttötarkoituksen tai rakenteen mukaan. Suomen patokantaan sisältyy niin betonisia vesistöpatoja kuin matalia maapatojakin.
Hydrologinen seuranta
Ajankohtaisia vesitilannetietoja tarvitaan muun muassa tulvasuojelussa, vesistöjen säännöstelyssä ja vesienhoidossa.
Pintavesien tyypittely
Vesien tyypittely tarjoaa lähtötietoja pintavesien ekologisen tilan arviointiin. Tyypittelyssä Suomen sisävedet ja rannikkovedet jaotellaan luontaisten ominaisuuksiensa mukaan. Näin saadaan vertailukohta veden nykytilan arvioinnille.
Maankuivatus ja happamat sulfaattimaat
Maankuivatus rannikkoseutujen happamilla sulfaattimailla vaatii erityistä harkintaa ja huolellisuutta. Jos pohjaveden pinta laskee, veteen voi vapautua happamoittavia aineita ja metalleja.
Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä
Mitä sinilevä on ja miksi sitä pitää varoa? Mitä pitää tehdä, jos on joutunut kosketuksiin sinilevän kanssa?
Rantojen kunnostus
Rannat ovat arvokkaita elinympäristöjä. Niiden kunnostuksessa on tärkeää ottaa huomioon sekä ihmisen tarpeet että luonnon monimuotoisuus.
Virtavesien kunnostus
Joet ja purot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä mutta myös herkkiä elinympäristöjä. Virtavesien kunnostus tähtää siihen, että niiden ekologinen tila kohenee.
Humuskuormitus ja vesien tummuminen
Tummuminen vaikuttaa vesistön ravintoverkkoon. Siitä on myös haittaa vesien virkistyskäytölle ja raakaveden otolle.
Tulvariskialueet
Suomessa on nimetty 22 merkittävää tulvariskialuetta. Näillä alueilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu voi aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja.
Haja-asutuksen jätevesimääräykset – keitä ne koskevat?
Kiinteistön jätevedet tulee käsitellä asianmukaisesti, jotta oma elinympäristö säilyy puhtaana, terveellisenä ja viihtyisänä.
Ratkaisuja hulevesien hallintaan
Hulevedet on otettava huomioon kaikessa taajamien rakentamisessa ja maankäytössä. Hulevesien hallinta kunnassa kannattaa suunnitella kokonaisvaltaisesti sekä valita käytettävät menetelmät paikallisten olojen mukaan.
Suometsänhoidon kokonaisvaltainen suunnittelu
Metsänomistajia kannustetaan suometsien monitavoitteiseen hoitoon ja osoitetaan tukea tällaisten hoitosuunnitelmien tekoon. Hoitosuunnitelman mukaisesti suometsän vesitaloutta tulee säädellä ensisijaisesti haihduttavaan puuston avulla.
Yhdyskuntajätevesien aiheuttama vesistökuormitus
Yhdyskuntien jätevesien käsittely on tehostunut huomattavasti, ja samalla jätevesien aiheuttama vesistökuormitus on pienentynyt.
Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnossapito
Säännöllinen tarkkailu ja huolto varmistavat, että järjestelmä toimii suunnitellusti ja säilyy pitkään toimintakuntoisena. Järjestelmän toimivuudesta ja kunnossapidosta vastaa omistaja.
Vesihuoltoverkostot kaipaavat kunnostusta
Vesijohtoverkostoja ja viemäriverkostoja pitäisi kunnostaa vauhdilla, jotta putkirikkojen määrä pysyy kohtuullisena. Tärkeää on, että verkostojen ylläpitäjät tuntevat verkostojensa kunnon ja että saneerausta ei lykätä liian
Valuma-alueen kunnostus
Valuma-alueen kunnostaminen on tärkeää, kun pyritään parantamaan vesistön vedenlaatua ja ekologista tilaa. Valuma-aluekunnostuksella vähennetään vesistöön tulevaa ulkoista kuormitusta.
Patojen vahingonvaara
Padot luokitellaan Suomessa kolmeen luokkaan. Luokittelun perusteena on se, kuinka vakavaa vahinkoa pato-onnettomuus voi aiheuttaa.
Rajavesiyhteistyö Suomen ja naapurimaiden välillä
Suomella on yhteisiä vesistöalueita Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Niitä pitää hoitaa ja käyttää yhteistuumin. Rajavesiyhteistyö perustuu maiden välisiin valtiosopimuksiin ja se täyttää kansainvälisten rajavesistösopimusten
Tulvakartoitus
Tulvavaarakartta kertoo, mille alueille tulva voi levitä. Tulvariskikartta taas kuvaa, mitä riskikohteita tulvavaara-alueilla sijaitsee.
Uhanalainen vesiluonto
Sisävesien luonnonkirjo kapenee, koska rehevöityminen, vesirakentaminen ja muu vesien käyttö ja kuormitus ovat muuttaneet vesistöjä. Huomattava osa sisävesien luontotyypeistä on uhanalaisia, samoin useat vesien eliölajit.
Metsätalous ja vesistöjen hyvinvointi
Metsätaloudessa on jo tehty paljon toimia, joilla vähennetään vesistökuormitusta. Toimet eivät ole kuitenkaan osoittautuneet riittäviksi, ja niitä on tehostettava. Tärkeä keino on paikkatietoon perustuva suunnittelu.
Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa
Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.
Tulvavahinkojen korvaaminen
Vakuutusyhtiöiden tarjoamat vakuutukset korvaavat sekä vedenpinnan noususta että rankkasateista aiheutuvia tulvavahinkoja.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä saan tietoa kaivoveden laadusta?
Verkkosivustoltamme löydät Kaivoveden analyysitulkki -palvelun, jonka avulla voit tulkita oman kaivovetesi laboratoriotuloksia. Analyysitulkki kertoo onko kaivosi vesi hyvää vai huonoa, mitä haittaa huonosta vedenlaadusta voi
Saako vesistöstä ottaa vettä?
Jokaisella on oikeus ottaa vesistöstä vettä väliaikaisesti ja henkilökohtaista tarvetta varten, kunhan vedenotosta ei koidu vahinkoa tai häiriötä alueen omistajalle tai muille oikeuden haltijoille. Vesialueen
Kuinka puhdistan kaivon talven jälkeen?
• Poista kaivon kannelta roskat ja siivoa kaivon ympäristö oksista ja mätänevistä lehdistä. • Tarkista kaivon rakenteiden kunto, erityisesti kaivon kannen tiivisteet. • Poista kaivon
Miten liikun turvallisesti jäällä?
Vedet jäätyvät, kun pintaveden lämpötila laskee alle nollan. Ensimmäisinä jäätyvät rantavedet sekä lahdenpoukamat ja viimeisenä ulapat sekä virtaavat vedet. Jään kantokyky pitää aina mitata kirkkaan,
Teemasivut
Animaatio 1: Hulevesien haitta-aineet
Piirroskuvaa klikkaamalla näet animaationa, mitä haitta-aineita omasta ympäristöstäsi kulkeutuu hulevesien mukana vesistöihin.
Lähivedet tutuksi
Lähivedet tutuksi Nyt on aika vaihtaa koulureppu vesireppuun! Innostamme opettajia johdattamaan yläkoulun ja lukion oppilaat tutkimaan erilaisia lähivesiä. Käytäntö on paras opettaja. Maastoretkellä teoriaoppi yhdistyy
Vuoksen vesistöalueen säännöstely
Vuoksen vesistöalue Vuoksen vesistö on valuma-alueeltaan maamme suurin. Se ulottuu Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueelle. Vesistöä rajaavat lännestä Savonselän, luoteesta
Valuma-aluesuunnittelu
Valuma-aluesuunnittelulla ratkaistaan veden laatuun ja määrään liittyviä tarpeita ja haasteita valuma-alueen laajuisesti. Valuma-aluesuunnittelu antaa eväitä siihen, miten vesiä voidaan hallita eri puolilla valuma-aluetta niin, että
Vesienhallinnan menetelmiä valuma-alueella
Vesienhallinnan menetelmiä valuma-alueella Pienelläkin valuma-alueella voi olla monenlaisia vesitarpeita ja vesiin vaikuttavaa toimintaa. Monitavoitteinen vesienhallinta sisältää eri keinoja, joilla vaikutetaan veden määrään ja laatuun. Kuvassa
Vesijalanjälki
Vesijalanjälki kuvaa vedenkäytön kokonaisuutta Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta
Vesivastuusitoumus
Vesivastuusitoumus Vesivastuusitoumus haastaa yritykset tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan ja huolehtimaan siitä, että niiden toimipaikat ja alihankkijat käyttävät vettä kestävästi. Se myös kannustaa yrityksiä kehittämään veden kestävää
Tutustu rannikkovesien lajistoon
Rannikkovedet tarjoavat eläimille ja kasveille mahdollisuuksien maailman. Siellä, missä maa ja meri kohtaavat, riittää erilaisia elinpaikkoja ja ravintolähteitä. Katso, millaisia eliöitä elää rannikon vesissä ja
Vesijalanjälki
Vesijalanjälki Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi sekä
Kalankasvatukseen tarvittavat luvat ja niihin liittyvät velvoitteet
Kalankasvatuslaitokset voivat tarvita hankkeelle sekä ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan että vesilain mukaisen vesitalousluvan. Ympäristöluvan tarve määritellään ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2. Vesitalousluvan tarve määritellään vesilain 3
Vesistökunnostus
Vesistökunnostuksilla parannetaan vesien tilaa Ihminen on toiminnallaan muuttanut suurinta osaa Suomen tuhansista vesistöistä. Jokia, puroja, rannikkovesiä ja järviä on padottu, muokattu ja ruopattu vesivoimantuotannon, tulvasuojelun,
Vesistöjen säännöstely
Vesistöjen säännöstely Vesistön säännöstely tarkoittaa, että vesistön vedenkorkeuksia ja virtaamia säädellään jatkuvasti patojen, vesivoimalaitosten tai muiden rakenteiden avulla. Säännöstely voi palvella vesivoiman tuotantoa tai tulvien
Kymijoen vesistöalueen säännöstely
Kymijoen vesistöalue Kymijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin vesistöalue (37 159 km2), ja se kattaa n. 11 % koko Suomen pinta-alasta. Vesistöalue sijaitsee suurelta
Lapuanjoen vesistöalueen säännöstely
Lapuanjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue on läntisen Suomen kolmanneksi suurin. Lapuanjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4122 km2 ja järvisyysprosentti 2,92. Lapuanjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki.
Tutkimustulokset
Tutkimustulokset Tähän osioon on koottu tutkimustietoa kiinteistökohtaisista laitepuhdistamoista sekä maaperäkäsittelystä. Tuloksia tulee tarkastella kriittisesti, sillä paikalliset tekijät vaikuttavat puhdistustulokseen: hyväkin puhdistamo voi toimia huonosti, jos
Vesivastuullisuuden askeleet
Vesivastuullisuuden askeleet Klikkaamalla numeroa näet kunkin askeleen toimenpiteet.
Ähtävänjoen vesistöalueen säännöstely
Ähtävänjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2054 km2. Järvisyysprosentti on Pohjanmaalle poikkeuksellisen suuri eli 9,8 %. Ähtävänjoen vesistö saa alkunsa Alajärven ja Soinin kuntien alueilta,
Närpiönjoen vesistöalueen säännöstely
Närpiönjoen vesistöalue Närpiönjoen vesistöalue sijaitsee pääosin Närpiön, Teuvan ja Kurikan kuntien alueilla. Närpiönjoki saa alkunsa Kurikan ja Laihian kuntien rajalta useana haarana. Varsinainen Närpiönjoki alkaa
Happamat sulfaattimaat
Happamat sulfaattimaat ovat merenpohjaan syntyneitä rikkipitoisia kerrostumia, jotka ovat maan kohotessa nousseet kuivalle maalle. Näistä kerrostumista huuhtoutuva hapan kuormitus aiheuttaa Suomessa merkittävän riskin vesistöille ja
Ainutlaatuiset fladat ja kluuvit
Fladat ja kluuvit ovat pohjoisen Itämeren erikoisia vesimuodostumia. Niitä syntyy laakeille rannikkoalueille, joilla maa kohoaa jääkauden jäljiltä. Merenlahdesta voi kehittyä makeavetinen kluuvijärvi muutamassa ihmissukupolvessa. Matalat
Kodin vesietiketti ja vesihuolto
Kodin vesietiketti ja vesihuolto Kodin vesietiketti ja vesihuollon aakkoset -oppimiskokonaisuus tarjoaa kerralla koko paketin: taustottavia tietotekstejä ja monipuolisia oppilasta aktivoivia tehtäviä. Video, lautapeli ja interaktiivinen
Maaperäkäsittely
Maaperäkäsittely Maaperäkäsittely tarkoittaa jätevesien imeyttämistä maahan. Sen toiminta perustuu maakerroksen pinnalla tapahtuvaan biologiseen toimintaan. Maaperäkäsittely on suunniteltava käsiteltävän jäteveden määrän ja käytössä olevan tilan mukaan.
Maatalous happamilla sulfaattimailla
Maatalousmaiden intensiivinen kuivatus heikentää rannikon jokivesien tilaa. Happamuuden aiheuttamat haitat ovat yleisimpiä pohjalaismaakuntien maatalousvaltaisilla alueilla, varsinkin vesistöjen alajuoksulla. Maankohoaminen lisää happamoitumisriskiä. Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta: kuivina
Laitepuhdistamot
Laitepuhdistamot Laitepuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelyjärjestelmiä. Laitepuhdistamo on hyvä valinta jätevesien käsittelyyn erityisesti silloin, kun tontilla ei ole tarpeeksi tilaa maapuhdistamolle tai kun maaperä on kallioinen.
Perhonjoen vesistöalueen säännöstely
Perhonjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2524 km2 ja järvisyysprosentti 3,35 %. Perhonjoki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja-alueella olevista pienistä järvistä. Latva-alueilta
Rannikkovesien kunnostusmenetelmät
Kunnostusmenetelmät tulee valita huolellisesti kunkin kohteen mukaan. Menetelmän valintaan vaikuttavat alueen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä se, mitä kunnostuksella tavoitellaan. Kun suunnitellaan rannikkovesialueen kunnostamista, on ensin
Tulvariskit tutuiksi
Tulvariskit tutuiksi Tutustu varautumisohjeisiin, laadi tulvasuunnitelma ja käy läpi tarkistuslista. Tulvan aikana tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus.
Maa- ja metsätalouden vesienhallinta
Kokonaisvaltaista vesienhallintaa valuma-alueella Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee toisiinsa metsät, pellot ja rakennetut alueet. Kaikki maankäyttö vaikuttaa alueen vesiin, ja vettä taas tarvitaan moneen toimintaan.
Globaalit vesivarat
Globaalit vesivarat Suomessa riittää makeaa vettä, mutta mikä on tilanne muualla maailmassa? Miksi meidän tulisi olla huolissamme vedenkäytöstämme? Tässä oppimiskokonaisuudessa perehdytään makean veden jakaantumiseen ja
Kyrönjoen vesistöalueen säännöstely
Kyrönjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue on läntisen Suomen toiseksi suurin. Kyrönjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4923 km2 ja järvisyysprosentti 1,23. Kyrönjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki.
Rannikkovesien tyypit ja niiden kehittyminen
Monimuotoiset rannikkovetemme jaetaan usein sisäsaaristoon, välisaaristoon ja ulkosaaristoon. Maantieteellisesti alueet jakautuvat Suomenlahteen, Ahvenanmereen, Saaristomereen, Selkämereen, Merenkurkkuun ja Perämereen. Useimmille rannikkovesille on ominaista veden mataluus ja
Kalankasvatus ja vesiensuojelu
Kohti vesiä vaalivaa kalankasvatusta Kalan kysyntä kasvaa kaikkialla maailmassa. Suomessa kalankasvatuksella on hyvät edellytykset laajentua nykyisestä. Elinkeinon kehittämisen tavoitteena on ekologisesti ja taloudellisesti kestävä tuotanto.
Vesienhoidon ja kalatalouden strategiat ja suunnitelmat
Vesien- ja merenhoitosuunnitelmat Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesien tila ei saa myöskään heiketä. Suomi on jaettu seitsemään
Tulviin varautuminen – Tulva uhkaa
Hanki suojausvarusteet ja suojaa omaisuutesi Ryhdy suojautumistoimiin heti, kun saat tiedon tulvan uhasta. Viranomaiset varoittavat tulvasta, mutta kiinteistönomistajien pitää itse seurata tilannetta ja hankkia tarvittavat
Umpisäiliöt ja kuivakäymälät
Jätevesien käsittely on helpompaa ja edullisempaa, jos käymäläjäte käsitellään erillään muusta kotitalouden jätevedestä. Moni kunta edellyttää erillistä käsittelyä pohjavesialueilla. Jätevedet voidaan jakaa mustiin ja harmaisiin
Keinoja pienentää vesijalanjälkeä
Keinoja pienentää vesijalanjälkeä Klikkaamalla numeroa näet kunkin ryhmän vaikutusmahdollisuuksia.
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarit
Vesistökunnostusverkosto järjestää vuosittain kaikille avoimen ja maksuttoman seminaarin. Tilaisuudessa kuullaan vesistöjen kunnostukseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista, tutkimustuloksista ja hankkeista. Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2024 Rovaniemellä 11.-12.6., Arktikum Vuosiseminaarin
Paatsjoen vesistöalueen säännöstely
Paatsjoen vesistöalue Paatsjoen vesistöalue sijaitsee Lapin maakunnan pohjoisosassa, pääosin Inarin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 18 403 km2, josta Suomen puolella 14 512 km2, ja
Vesivastuullisuus
Vesivastuullisuus tarkoittaa, että yritys käyttää vettä ympäristön kannalta kestävästi ja että veden käyttö on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kannattavaa.
Suunnitelmat luovat perustan toiminnalle
Suunnitelmat luovat perustan toiminnalle Kalatalousalueiden tärkeimmät toimet on kirjattu niiden laatimiin kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmiin. Suunnitelmien tulee noudattaa kansallisia kalatalouden strategioita. Kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmat
Keinoja ravinnekuormituksen vähentämiseen
Keinoja ravinnekuormituksen vähentämiseen Klikkaamalla otsikkoa näet alempana kunkin keinon kuvauksen. Lisää tietoa: Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje (Ympäristöministeriö) Läpivirtauslaitosten ravinnekuormituksen vähentäminen (Luke)
Rakentaminen ja ruoppaus happamilla sulfaattimailla
Happamat sulfaattimaat asettavat haasteita rakentamiselle. Sulfidisavien alueilla maa on vesipitoista ja siinä on paljon orgaanista ainesta. Niinpä se puristuu herkästi kokoon ja kantaa huonosti kuormaa.
Käytä hanavettä
Suomi on yksi harvoja maita, joissa hanavesi on puhdasta ja hyvälaatuista. Veden pullottaminen kuluttaa energiaa ja raaka-aineita.
Oppia vedestä
Oppia vedestä Etsitkö tietoa ja materiaaleja vesiaiheiseen opetukseen? Olet oikeassa paikassa. Täältä löydät opetuspalikoita laidasta laitaan: laajoista oppimiskokonaisuuksista peleihin ja animaatioihin. Vesiaihetta tutkaillaan monesta eri
Rannikkovesien merkitys monimuotoisuudelle
Rannikkovedet ovat monimuotoisuuden keskittymiä. Lahtien ja poukamien rikkoma rantaviiva, ravinteikkaat jokisuistot sekä matalat ja vaihtelevat pohja-alueet tarjoavat eliölajeille runsaasti erilaisia elinympäristöjä. Erikoisimpia ovat maankohoamisen myötä
Kuinka haitat syntyvät
1. Kun maata ojitetaan tai maa pääsee muuten kuivumaan, happi pääsee syvemmälle maahan. 2. Happi alkaa vaikuttaa hapettomaan sulfidimaahan niin, että siinä olevat sulfidit hapettuvat sulfaateiksi.
Metsätalous happamilla sulfaattimailla
Happamilla sulfaattimailla harjoitettava metsätalous aiheuttaa riskin vesistöille. Kun metsämaata ojitetaan ja muokataan, maaperästä huuhtoutuu vesistöihin happamuutta ja raskasmetalleja. Myös itse maaperä happamoituu. Maan voimakas happamoituminen
Huolehdi omakotitalon ja kesämökin jätevesien puhdistuksesta
Asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat vähenevät, vesien rehevöityminen hidastuu ja riski pohjaveden pilaantumiselle pienenee. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet pilaavat pohjavesiä, mikä voi ilmetä esimerkiksi oman tai
5. Sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon
Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia sää- ja vesioloihin. Sisävesissä merkittävimmät muutokset liittyvät valunnan, virtaamien ja vedenkorkeuksien vuodenaikaisiin vaihteluihin. Valunnat kasvavat talvella ja pienenevät keväällä ja kesällä. Muutokset
6. Myönteinen ilmastovaikutus
Maaperään on sitoutunut enemmän hiiltä kuin maanpäälliseen kasvustoon. Etenkin turvemaassa on valtava hiilivarasto. Maankuivatus on useimmiten kiihdyttänyt eloperäisten maiden hajoamista, mistä vapautuu ilmaan kasvihuonekaasuja. Suometsien
Tulviin varautuminen – Tulvatilanne
Toimi viisaasti tulvatilanteessa Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Lemmikki- ja tuotantoeläinten omistajat vastaavat myös eläinten turvallisuudesta. Jos et pääse omin avuin turvaan
Vesiviisas kiertotalous
Vesiviisas kiertotalous Vesi voidaan nähdä yhtenä osana kiertotaloutta. Kiertotalouden tavoite on käyttää maapallon rajallisia luonnonvaroja viisaasti niin, että hukkaa ei synny ja aineet ja energia
Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely
Kokemäenjoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue on maamme viidenneksi suurin ja sijaitsee pääosin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Keski-Suomen alueilla. Vesistöalueen vedet laskevat Kokemäenjoen kautta Selkämereen. Vesistöalueen keskiosa
Kemijoen vesistöalueen säännöstely
Kemijoen vesistöalue Kemijoen vesistöalue on Lapin suurin ja koko Suomen toiseksi suurin vesistöalue. Vesistöalue peittää noin 50 prosenttia Lapin maakunnan pinta-alasta. Vesistöalueen pääjoki on Itä-Lapista
Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueen säännöstely
Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue sijaitsee Keski-Karjalassa, Tohmajärven ja Kiteen kunnissa. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on noin 1 700 km2, josta Suomen puolella on noin 700 km2. Kiteenjoki
Oulujoen vesistöalueen säännöstely
Oulujoen vesistöalue Oulujoen vesistöalue on pinta-alaltaan viidenneksi suurin ja virtaamaltaan neljänneksi suurin vesistöalue Suomessa. Sen pinta-ala on 22 841 km2 ja järvisyys 11,47 %. Vesistön
Kuivakäymäläjätteen käsittely
Kuivakäymälässä syntyvät jätteet on käsiteltävä niin, että taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Tämä tehdään tyypillisesti kompostoimalla. Kiinteän jätteen kompostoituminen kestää noin 1–2 vuotta siitä, kun joukkoon ei lisätä
Kalatalousalueet vesienhoitajina
Kalatalousalueet edistämässä vesien hyvinvointia Kalataloudella ja vesienhoidolla on yhteinen päämäärä: vesien hyvä tila. Kalatalousalueiden ja vesienhoidon toimijoiden yhteistyöllä voidaan saada vaikuttavampia tuloksia yhteisten tavoitteiden edistämiseksi.
Muut sivut
Tulvariskien hallinta
Tulvariskien hallinnan tavoite on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja. Hallinnan vaiheisiin kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien
Kaivoveden analyysitulkki
Mikä on analyysitulkki? Kaivoveden analyysitulkki on sekä kaivoveden laatuasioiden parissa työskenteleville että kaivonomistajille tarkoitettu työkalu kaivoveden laadun arvioimiseen. Analyysitulkkiin syötetään kaivovedestä teetetyn laboratorio-tutkimuksen tulokset. Analyysitulkin
Tulvariskien aluesivut Pohjois-Savo
Alueellista tietoa Pohjois-Savon tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tammelan Pyhäjärven säännöstely
Tammelan Pyhäjärveä säännöstellään vesilain mukaisen luvan perusteella. Luvan haltija on Loimijoen yläjuoksun perkausyhtiö.
Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinta -työkalu (latauslinkki ja ohjeet)
Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinnan työkalu on helppo ja nopea Excel-pohjainen työkalu, jolla saat yleiskuvan vesiosuuskunnan verkosto-omaisuuden hallinnasta ja kunnosta.
Tulvariskien aluesivut Lappi
Alueellista tietoa Lapin tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Pohjois-Pohjanmaa
Alueellista tietoa Pohjois-Pohjanmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Etelä-Karjala
Alueellista tietoa Etelä-Karjalan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Lapväärtin-Isojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvat Pohjalaismaakunnissa
Alueellista tietoa Pohjalaismaakuntien tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Varsinais-Suomi
Alueellista tietoa Varsinais-Suomen tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Veden lämpötila
Ajankohtainen veden lämpötilatilanne sekä lisätietoa mittaustavoista sekä veden jäähtymisestä ja lämpenemisestä.
Tulvariskien aluesivut Keski-Suomi
Alueellista tietoa Keski-Suomen tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Etelä-Savo
Alueellista tietoa Etelä-Savon tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Kainuu
Alueellista tietoa Kainuun tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Pohjois-Karjala
Alueellista tietoa Pohjois-Karjalan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Kymenlaakso
Alueellista tietoa Kymenlaakson tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Kemin rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Uusimaa
Alueellista tietoa Uudenmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Inarinjärven säännöstely
Inarin kunnan alueella sijaitseva Inarijärvi on karu, kirkasvetinen ja vähähumuksinen järvi, joka laskee vetensä Paatsjokea pitkin Jäämereen. Inarijärveä on säännöstelty voimatalouden tarpeisiin vuodesta 1942 lähtien.
Tulvariskien aluesivut Häme
Alueellista tietoa Hämeen tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Vesisanasto
Veden laatu
Veden laatu kuvaa sitä, miten hyvin vesi soveltuu käyttötarkoitukseensa, esim. talousvedeksi. Luonnonvesien yhteydessä veden laatu on tärkeä veden tilan indikaattori ja kertoo myös mahdollisesta kunnostustarpeesta.
Vedenjakelualue
Vedenjakelualueesta säädetään terveydensuojelulaissa. Vedenjakelualue tarkoittaa sellaista talousveden jakeluverkon yhtenäistä osaa, jossa talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jossa veden toimittamisesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos.
Juomavesidirektiivi
Euroopan unionin tarkistettu juomavesidirektiivi tuli voimaan tammikuussa 2021. Sen tavoite on suojella kansalaisia ja ympäristöä pilaantuneen juomaveden haitoilta ja parantaa juomaveden saatavuutta. Direktiivi sisältää määräyksiä
Luonnonmukainen peruskuivatus
Luonnonmukainen peruskuivatus tarkoittaa sellaisia peltojen peruskuivatusjärjestelyjä, joilla turvataan uomien vedenjohtokyky ja parannetaan veden laatua. Vesistöön kohdistuvaa kuormitusta pienennetään esimerkiksi tulvatasanteilla ja ennallistamalla uomia sekä tulvaniityillä,
Pohjaveden muodostumisalue
Pohjaveden muodostumisalue on se alue, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueen perusteella lasketaan arvio muodostuvan pohjaveden
Avaa 51 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Hätäylivedenkorkeus
Hätäylivedenkorkeus, hätä-HW, on patoturvallisuuteen liittyvä käsite. Se määräytyy maapadon tiivistyssydämen tai betonisen padon yläpinnan korkeuden mukaan. Jos tämä taso vaihtelee padossa, hätäylivedenkorkeus määräytyy yläpinnan alimman
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden korkeus kuvaa pohjaveden pinnankorkeutta ja sen vaihteluja. Pohjaveden korkeuteen vaikuttavat pohjavesimuodostuman koko, sademäärä, sulamisvedet, haihdunta sekä kasvillisuuden käyttämä vesi. Pohjaveden korkeus laskee tyypillisesti kesän
Veden hygieeninen laatu
Veden hygieeninen laatu tarkoittaa sitä, onko vesi mikrobiologisesti arvioituna turvallista. Hygieenisen laadun mittarina käytetään tiettyjen ulosteessa esiintyvien bakteerien pitoisuutta vedessä.
Vedenkorkeus
Vedenkorkeus kuvaa vesistöjen ja meren pinnankorkeuden vaihteluja. Vesistöjen vedenkorkeuteen vaikuttavat sademäärä, valunta, haihdunta sekä järveen tuleva ja sieltä lähtevä virtaama. Meriveden korkeuteen vaikuttavat ensisijaisesti Tanskan
Veden lämpötila
Veden lämpötila on yksi vesitutkimuksen perusmittauksista. Eri syvyyksistä mitattu lämpötila kertoo veden kerrostuneisuudesta. Lämpötilalla on merkitystä muun muassa arvioitaessa veden happitilannetta.
Mallilaskelma
Mallilaskelmat ovat apuvälineitä, joiden avulla arvioidaan veden laatua, päästöjä tai hydrologisia oloja silloin, kun niitä ei voida mitata suoraan tai kun niitä halutaan ennakoida. Mallilaskelmat
Kaksitasouoma
Kaksitasouoma koostuu syvemmästä uomasta (alivesiuomasta) sekä sitä molemmin puolin tai toiselta puolelta reunustavasta tulvatasanteesta. Alivesiuoma säilyy vetisenä läpi vuoden. Tulvatilanteessa vesi nousee hallitusti tulvatasanteille. Kaksitasouoma
Elinympäristö
Elinympäristö eli habitaatti tarkoittaa eri ympäristötekijöiden, kuten ilmaston, maastomuotojen ja kasvualustan ominaisuuksien, muodostamaa kokonaisuutta, jossa lajit elävät. Vedenalaisia elinympäristöjä määrittävät muun muassa veden syvyys, rannan
Habitaatti
Habitaatti eli elinympäristö tarkoittaa eri ympäristötekijöiden, kuten ilmaston, maastomuotojen ja kasvualustan ominaisuuksien, muodostamaa kokonaisuutta, jossa lajit elävät. Vedenalaisia elinympäristöjä määrittävät muun muassa veden syvyys, rannan
Huleveden imeytysrakenne
Huleveden imeytysrakenteeksi kutsutaan järjestelmää, jonka tarkoitus on edistää huleveden imeytymistä ja suodattumista maakerrosten läpi maaperään.
Keskivedenkorkeus
Keskivedenkorkeus, MW, on tietyn havaintojakson keskimääräinen vedenkorkeus. Se ilmoitetaan korkeutena merenpinnasta jossakin korkeusjärjestelmässä.
Veden kovuus
Veden kovuus kuvaa vedessä olevien kalsium- ja magnesiumionien määrää. Mitä enemmän näitä ioneja on vedessä, sitä kovemmaksi vesi luokitellaan. Veden kovuus vaihtelee alueittain sen mukaan,
Pintaveden lämpötila
Pintaveden lämpötila kuvaa vesistön pintakerroksen (20 cm) lämpöoloja. Veden lämpötilaan vaikuttavat vesistön koon lisäksi ilman lämpötila ja tuuliolot.
Ekologinen tila
Pintavesien ekologista tilaa arvioidaan viisiportaisella asteikolla. Tilanarvio perustuu ensisijaisesti biologisiin laatutekijöihin, kuten planktonleviin, vesikasveihin, kaloihin ja pohjaeläimiin. Lisäksi otetaan huomioon vedenlaatua ja vesirakentamisen astetta kuvaavat
Happipitoisuus
Happipitoisuus on yksi veden laadun mittari. Hapen määrä on sidoksissa veden lämpötilaan, joten happipitoisuus ilmaistaan niin sanottuna kyllästysasteena eli prosenttiosuutena saman lämpöisen veden ”täydestä” happipitoisuudesta.
Purkautumiskäyrä
Purkautumiskäyrä on uoman vedenkorkeuden ja virtaaman suhdetta kuvaava käyrä. Purkautumiskäyrä laaditaan mittaamalla virtaamia eri vedenkorkeuksilla. Kun purkautumiskäyrä on laadittu, virtaama voidaan laskea vedenkorkeushavainnon perusteella.
Imeyttäminen
Imeyttäminen tarkoittaa jäteveden, huleveden tai muun veden tarkoituksellista imeyttämistä maaperään.
Tulvavaarakartta
Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja veden syvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvavaara- ja tulvariskikarttoja laaditaan ainakin tulville, joiden vuotuinen todennäköisyys on
Pintaveden tila
Pintaveden tila viittaa vesistön ekologiseen tai kemialliseen tilaan, yleensä molempiin. Pintavedet luokitellaan viiteen tilaluokkaan niiden ekologisten ja kemiallisten ominaisuuksien perusteella.
Veden niukkuus
Veden niukkuudesta puhutaan silloin, kun vettä kulutetaan liikaa suhteessa käytettävissä oleviin uusiutuviin vesivaroihin.
Veden väri
Veden väri vaihtelee luonnonvesissä sen mukaan, millaisia ja kuinka paljon vedessä on värillisiä aineita. Suomessa tavallisimmat vettä värjäävät aineet ovat humus ja rauta. Kalkkiperäisillä alueilla
Kemiallinen tila
Pintavesien kemiallisen tilan arvio perustuu siihen, saavutetaanko tietyille vaarallisille ja haitallisille aineille asetetut ympäristönlaatunormit. Arvioitavia aineita tai aineryhmiä on 53. Jos yhdenkin raja-arvo ylittyy, veden
Pohjaeläimet
Pohjaeläimet ovat selkärangattomia eläimiä, jotka elävät ainakin jossakin elinkiertonsa vaiheessa pääasiassa pohjan tai kivien pinnalla, kasveissa tai pohjasedimentin sisällä. Pohjaeläinten lajistoon vaikuttavat muun muassa pohjan
Sublitoraali
Sublitoraali on alimman vedenkorkeuden alapuolelle jäävä rantavyöhyke, joka on aina veden peitossa.
Laskeutusallas
Laskeutusallas on laskuojan yhteyteen kaivettu allas, johon yläpuolisen valuma-alueen vesiä ohjataan. Laskeutusaltaan tarkoitus on vähentää veden kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Laskeutusaltaassa veden virtausnopeus pienenee,
Harmaa vesijalanjälki
Harmaa vesijalanjälki tarkoittaa sitä puhtaan veden määrää, joka kuluu tuotantolaitoksissa huuhteluun ja pesuun sekä tuotteen tai jäteveden puhdistamiseen.
Tulvasuojelutaso
Tulvasuojelutasolla tarkoitetaan sitä tulvan toistumisaikaa tai vedenkorkeutta, jota vastaavalta tulvavedenkorkeudelta rakennus tai muu toiminto suojataan.
Tulvakorkeus
Tulvakorkeus on taso, jolle vedenkorkeus ylimmillään nousee. Tulvakorkeuden avulla voidaan määritellä, kuinka suuria ovat vesistön suurimmat havaitut tulvat, tyypilliset tulvat ja pienimmät havaitut tulvat. Tulvakorkeus
Vesikiikari
Vesikiikari on yksinkertainen apuväline vedenalaisen luonnon tarkkailuun. Kartiomaisessa vesikiikarissa on läpinäkyvä pohja ja yläosassa aukko katselua varten. Pohja painetaan veteen, jolloin valon taittuminen vedenpinnassa ei
Imeytyskaivanto
Imeytyskaivanto on huleveden tai muun veden imeyttämiseen tarkoitettu kaivanto, joka on täytetty kiviaineksella tai muulla materiaalilla, jonka huokostilavuus on suuri. Kaivantoon ohjattu vesi varastoituu huokostilaan
Happamoituminen
Happamoituminen tarkoittaa sitä, että järven, metsämaan tai muun elinympäristön kyky neutraloida happoja vähenee. Happamoitumisen seurauksena järviveden, ojan tai maaveden pH laskee eli vesi muuttuu happamammaksi.
Vesistömalli
Vesistömalli on matemaattinen esitys siitä, miten vesi kulkee vesistössä ja sen valuma-alueella. Malli kuvaa veden koko kiertokulun sadannasta maaperän ja vesistön kautta haihdunnaksi ja valunnaksi.
Leväkukinta
Leväkukinnaksi kutsutaan mikroskooppisten planktonlevien, yleensä sinilevien, runsasta esiintymistä veden pintakerroksessa. Levät eivät todellisuudessa kuki, vaan veden värjäytymisen tai puuroutumisen aiheuttaa itse levä. Tällainen massaesiintyminen voi
Pohjavesimuodostuma
Pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä esiintymänä olevaa vettä, joka sijaitsee huokoisessa ja läpäisevässä maa- tai kallioperämuodostumassa ja joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjaveden oton. (Laki
Harppauskerros
Harppauskerros on järvessä tai meressä oleva vesikerros, jossa jokin veden ominaisuus muuttuu nopeasti syvyyssuunnassa. Lämpötilan harppauskerrosta kutsutaan termokliiniksi ja suolaisuuden harppauskerrosta halokliiniksi. Harppauskerros estää yläpuolisen
Pohjavesialueiden luokittelu
Pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1. luokassa ovat vedenhankinnalle tärkeät pohjavesialueet, joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yli 10 m3/vrk tai yli
Seiche-aalto
Seiche-aalto eli seisova aalto on suljettuun altaaseen syntyvä veden ominaisheilahtelu. Se voi syntyä esimerkiksi järvissä tai Itämerellä tuulen, painovoiman ja rantojen heijastusvaikutuksen seurauksena. Itämeren rannoilla
Pohjavesialue
Pohjavesialue on ympäristönsuojelulaissa määritelty geologisin perustein rajattavissa olevaksi maaperän muodostumaksi tai kallioperän vyöhykkeeksi, joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai vedenoton.
Näkösyvyys
Näkösyvyys kuvaa veden läpinäkyvyyttä ja sameutta ja voi kuvastaa myös veden rehevyyttä. Näkösyvyyttä mitataan valkoisella pyöreällä levyllä, jonka halkaisija on 20 senttimetriä. Levy lasketaan varren