Ajankohtaista

Minna Hanski, vesihallintoneuvos, maa- ja metsätalousministeriö

Vesihuolto mukaan ilmastotalkoisiin

Tulvat, myrskyt ja pitkäaikainen kuivuus, lämpötilan nousu ja raakavesivarojen laadun vaihtelut. Ilmastonmuutosskenaariot antavat monta syytä vesihuoltolaitokselle huolehtia varautumisestaan häiriöihin. Ilmastonmuutokseen tulee sopeutua, mutta vesihuoltolaitokset pystyvät

Avaa

Puhtaan juomaveden merkitys

Suomalainen talousvesi on puhdasta, raikasta, kirkasta ja maistuu hyvältä. Siihen voidaan luottaa ja se on yksinkertaisesti maailman parasta. Näin ystävät vastasivat, kun pyysin heitä kuvaamaan

Avaa

Kainuun kaivoissa riittää vielä vesi

Kaivoissa on riittänyt vielä vettä helteistä huolimatta. Kainuussa on noin 10000 asukasta kiinteistökohtaisen vesijärjestelmän varassa ja lisäksi myös vapaa-ajan asunnoilla on kaivoja. llmatieteenlaitos ennustaa, että

Avaa

Logo ELY-keskus

Elokuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat virtaamia vain hetkellisesti elokuun alussa (Pohjalaismaakunnat)

Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat myös elokuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet heinä-elokuun vaihdetta lukuun ottamatta keskimääräistä pienempiä. Elokuun alun sateet nostivat hetkellisesti

Avaa

Hydrobiologi Heini-Marja Hulkko Hämeen ELY-Keskus

Järvissä on paljon muutakin kuin vettä

Vesissä on ihmiselle ensisilmäyksellä näkymätön eliömaailma, johon kuuluu suunnattoman paljon erilaisia otuksia, joilla kaikilla on oma merkityksensä. Järvi on eliöiden kolmiulotteinen koti, jonka kaikissa kerroksissa

Avaa

Sinilevätilanne rauhallinen, järvillä ja merialueilla yksittäisiä sinilevähavaintoja

Järvillä sinilevähavainnot ovat jonkin verran lisääntyneet edellisviikkoon verrattuna, mutta runsaita sinileväkukintoja ei ole havaittu. Merialueilla on tehty muutamia sinilevähavaintoja Saaristomerellä sekä Suomenlahden ja eteläisen Selkämeren

Avaa

Ely-keskus logo

Lounais-Suomen sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena

Kuluneella viikolla Lounais-Suomen sinilevätilanne on pysynyt pääosin edellisen viikon kaltaisena, vaikka lämpimät ja aurinkoiset säät ovat jatkuneet. Sisävesillä ei toistaiseksi olla havaittu sinilevää, mutta merialueilla

Avaa

Kesän 2020 leväseuranta alkoi Keski-Suomessa

Valtakunnallinen ja maakunnallinen kesän 2020 leväseuranta on käynnistynyt. Keski-Suomen järvien viikoittaisissa seurantapaikoissa ei ole toistaiseksi havaittu sinilevää. Keski-Suomessa viikoittaista seurantaa jatketaan 14:llä järvellä ympäri maakuntaa.

Avaa

Uimari lähtee uimaan laiturilta.

Juhannusviikon sinilevätilanne rauhallinen Lounais-Suomessa

Vaikka juhannusviikolla on ollut kesäisen lämmintä ja sen myötä myös vesistöjen lämpötilat nousseet, ei se ole vielä merkittävästi näkynyt Lounais-Suomessa sinileväesiintymien runsastumisena. Sinilevää on havaittu

Avaa

Sinilevähavainnot lisääntyneet – järvivedet keskimääräistä lämpimämpiä

Sinilevää havaittiin kymmenellä havaintopaikalla. Helteisenä jatkuva sää saattaa aiheuttaa kalakuolemia. Laajoista kalakuolemista tulee ilmoittaa ELY-keskukseen. Viikolla 26 sinilevää havaittiin 9 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Sinilevää havaittiin

Avaa

Työkaluja yritysten vesivastuullisuuden edistämiseen

Vastuullinen veden käyttö on keskeistä kestävän kehityksen edistämisessä. Vesivarojen hyvä hallinta liittyy globaaleihin haasteisiin, kuten ruokaturvan varmistamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Avaa

Pohjavedet laskussa – vähäsateinen ja kuuma kesä voi kuivattaa kaivon

Järvet jatkavat vielä laskuaan monin paikoin. © Lauri Ahopelto Kuivan ja kuuman kesä- ja heinäkuun vuoksi pohja- ja pintavesivarannot sekä maankosteus ovat monin paikoin alhaisia. Runsasvetisen

Avaa

Vesihuollon tilanteesta haja-asutusalueella

Haja-asutusalueella esimerkiksi Kainuussa on nähtävissä valtakunnallinen kehityssuunta: ulkopaikkakunnalta Etelä-Suomesta saakka matkustetaan maaseudulle viettämään aikaa työhön tai vapaa-aikaan liittyen ”kakkosasuntoon” tai majoituspalveluja tarjoavaan maaseutuyritykseen. Koronapandemian seurauksena

Avaa

Lämpimät kesäsäät suosivat sinilevää (Keski-Suomi)

Lämpimät ja tyynet kesäsäät lisäävät sinilevien esiintymistä. Muutamia havaintoja on Keski-Suomessakin jo sekä viikoittain seurattavilta paikoilta että yleisöltä. Erityisesti runsaan sinileväesiintymän kanssa on syytä olla

Avaa

Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä ajankohtaan nähden

Sinilevätilanne on vakiohavaintopaikoilla edelleen pääsääntöisesti rauhallinen ja havainnot ovat pysyneet vähäisinä. Lappeenrannan Haapajärven levätilanne huononi viime viikosta. Sinilevätilanne järvissä ja merellä Sinilevähavaintoja ei ole Kaakkois-Suomen

Avaa

Sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, tilanne kuitenkin vielä hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Sinilevätilanne on pysynyt vielä toistaiseksi rauhallisena ja ajankohtaan nähden tyypillisenä. Levää on havaittu muutamalla vakioseurantapisteellä meri- sekä sisävesialueella. Tilanne voi kuitenkin huonontua nopeastikin lämpimän sään

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevissä vähäistä runsastumista Lounais-Suomen alueella

Lounais-Suomen vakiohavaintopaikkojen sinilevätilanne on jatkunut pääsääntöisesti edellisten viikkojen kaltaisena, mutta paikoittain levät ovat kuluneella viikolla runsastuneet. Lämpimät ja tyynet säät ovat saaneet leväesiintymiä nousemaan pintaan,

Avaa

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat 2030 – kuinka tavoite voidaan saavuttaa?

Suomalaisille yrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa. Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta vetää yhteen tuoreessa

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 11.6.2020: Sekä merialueilla että järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet

Sinilevätilanne ei ole merkittävästi muuttunut viime viikosta, eteläisessä Suomessa sekä merialueilla että järvillä havainnot ovat vain hieman lisääntyneet. Kaikkien havaintojen kohdalla on kyse vähäisistä määristä

Avaa

Logo ELY-keskus

Lounais-Suomen merialueilla sinilevää veteen sekoittuneena, sisävesialueilla levätilanne vakaa

Kuluneen viikon sinilevätilanne Lounais-Suomen alueella on pysynyt pääosin edellisviikkojen kaltaisena. Merialueilla levää on vaihtelevissa määrin etupäässä veteen sekoittuneena, mutta tyynillä paikoilla pintakukintojakin esiintyy. Sisävesialueilla on

Avaa

Logo ELY-keskus

Lounais-Suomen sinilevätilanne pysynyt edellisviikon kaltaisena

Kuluneella viikolla Lounais-Suomen sinilevämäärät ovat pysyneet pääosin edellisen viikon tasolla. Viileä sää on rauhoittanut levien kasvua ja voimakkaat tuulet ovat hajottaneet yhtenäiset levälautat. Meri- ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Levähavainnot runsastuneet Lounais-Suomessa lämmenneen sään seurauksena

Sinilevähavaintojen määrä Lounais-Suomessa on kuluneella viikolla kääntynyt kasvuun lämmenneiden ja aurinkoisten säiden seurauksena. Merialueilla levähavainnot ovat vähäisiä, mutta sisävesialueilla on tehty myös erittäin runsaita sinilevähavaintoja.

Avaa

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatuksessa – kaksitasouomat ja niiden vaikuttavuus

Peltojen peruskuivatus, eli toimivat valta- ja laskuojat ovat edellytys maanviljelyn kannattavuudelle Suomen ilmasto-olosuhteissa. Kuivatuksen on oltava tehokasta, koska kasvukausi on lyhyt, sadanta jakautuu kasvukaudella epäedullisesti,

Avaa

SYKEn uusi vesijalanjälkilaskuri kuvaa veden kokonaiskäyttöä

Suomen ympäristökeskus on toteuttanut uuden työkalun oman vesijalanjäljen tarkasteluun. Laskuri löytyy vesi.fi-verkkopalvelusta. Vesijalanjälki havainnollistaa käytännöllisellä tavalla elämän vesivaltaisuutta. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään.

Avaa

Helteet ovat lisänneet sinilevien määrää Kaakkois-Suomen vesillä

Kuva: Tuuli ja sateet ovat sekoittaneet Lappeenrannan Haapajärven veden eikä sinilevää järvellä vielä ole kuin vähän veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen levähavainnoinnissa on muutamia ilmoituksia runsaista levähavainnoista

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevää havaittu pohjalaisvesistöissä

Viikolla 30 sinilevää on havaittu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen levähavainnointipisteillä. Tällä viikolla valtakunnallisen leväseurannan havainnointipisteillä levää tavattiin hieman Lappajärven Kivitipun edustalla, Västra Gloppetin rannikkoalueella Storbådanissa (Vöyri) ja

Avaa

Juhannusviikon levätilanne Etelä-Savossa on yleisesti melko rauhallinen, mutta sinilevämäärät lisääntymässä

Sinileväesiintymien määrä Etelä-Savon vesistöissä on yleisesti vielä melko vähäinen. Levähavaintojen ja yleisöilmoitusten määrä on kuitenkin kasvanut loppuviikkoa kohden. Runsaita sinileväesiintymiä on tavattu tietyissä osissa suuria

Avaa

Vesa Kettunen, Pohjoismaiden myyntijohtaja, Kemira

Luotamme vesijohtoveteen, mutta emme tunne sen tuotantoa

Tänä keväänä, yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa, tutkimme Kemiralla suomalaisten kuluttajien asenteita ja tietämystä liittyen vesijohtoveteen. Tutkimukseen osallistui      1 040 suomalaista. Tuloksista korostuu tarve käydä

Avaa

Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2021

Helteet edistivät sinilevien kasvua alkukesällä – heinäkuun puolivälistä lähtien suurimmassa osassa vesistöjä sinileväkukintoja oli silti keskimääräistä vähemmän Sinilevätilanne on vaihdellut kesän aikana sekä järvillä että

Avaa

Logo ELY-keskus

Lämmin sää on lisännyt sinilevien kasvua etenkin rannikkoalueilla pohjalaismaakunnissa

Viikolla 28 sinilevää on havaittu kolmella valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä pohjalaismaakunnissa. Hieman sinilevää havaittiin Kaskisten, Vöyrin Storbådanin ja Evijärven Sillankorvan havaintopisteillä. Lisäksi valtakunnallisen leväseurannan ulkopuolisia asiantuntijahavaintoja

Avaa

Logo ELY-keskus

Viileä sää rauhoittanut sinilevätilannetta Lounais-Suomessa

Sinilevähavaintojen määrä Lounais-Suomessa on vähentynyt viileän, sateisen ja tuulisen sään seurauksena. Meri- ja sisävesialueilla on tehty etupäässä vähäisiä sinilevähavaintoja. Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla on tehty

Avaa

Sinilevähavaintoja tehdään Etelä-Savossa tasaiseen tahtiin

Kahden edellisen viikon aikana helteet ovat jatkuneet Etelä-Savossa, mikä on suotuisaa sinileväkukintojen esiintymiselle. Yleisöilmoituksia lievistä sinileväesiintymistä on tehty ELY-keskukselle ja JärviWiki-sivustolle tasaisesti eri puolilta maakuntaa.

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 18.6.2020: Juhannusviikolla sinileväesiintymät runsastuneet

Juhannusviikolla sinilevää on alkanut esiintyä lisääntyvissä määrin sekä järvillä että Etelä- ja Lounais-Suomen merialueilla. Kesäkuun poikkeuksellisen lämpimät ilmat ovat aikaistuttaneet sinileväesiintymiä paikallisesti järvillä, kun taas merialueilla

Avaa

Viilennyt sää kääntänyt sinilevähavainnot laskuun Etelä-Savossa

Säiden viilennyttyä kuluvalla viikolla Etelä-Savon alueelta kirjattiin sinilevähavainto ainoastaan Pieksämäen Heiniöltä. Viileä ja tuulinen sää ehkäisee sinileväkukintojen muodostumista ja hajottaa jo syntyneitä leväesiintymiä. Kahden edellisen

Avaa

Ensimmäiset viralliset sinilevähavainnot on raportoitu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Viikolla 26 Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla sijaitsevilla ELY-keskuksen levähavainnointipisteillä havaittiin kesän ensimmäiset sinileväesiintymät. Valtakunnallisilla levähavainnointipisteillä sinilevää havaittiin hieman sekä Ähtärinjärvellä että Kuortaneenjärvellä. Lämmenneet pintavedet

Avaa

Logo ELY-keskus

Lounais-Suomen sinilevätilanteessa ei suuria muutoksia, havainnot pääasiassa vähäisiä

Lounais-Suomen merialueilla sinilevätilanne jatkuu tasaisena. Paikoin levät ovat vähentyneet, mutta havaintoja on tehty myös uusissa paikoissa. Sisävesialueilla sinilevähavaintoja on tehty hieman useammalla paikalla kuin viime

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevähavainnot lisääntyneet Lounais-Suomen merialueilla

Sinilevähavaintojen määrä on kasvanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla Lounais-Suomessa. Vakioseurantapaikoilta tulleiden havaintojen sinilevämäärät ovat kuitenkin pääosin pysyneet vähäisinä. Myös sisävesillä on tehty muutama sinilevähavainto. Merialueilla Varsinais-Suomen

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevämäärät viime viikon tasolla Lounais-Suomessa

Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt viime viikon tasolla kovista tuulista ja sateista huolimatta. Tuulet ovat saaneet sinilevälautat sekoittumaan veteen, mutta levää on paikoin yhä runsaasti.  Suurin

Avaa

Logo ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella levätilanne suhteellisen rauhallinen

Kuluneen viikon aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteillä sinilevää. Sisävesillä levää esiintyi hieman Ähtärinjärvellä Ähtärinrannan koulun havaintopisteellä ja Evijärvellä Sillankorvan havaintopisteellä. Rannikkoalueilla

Avaa

Sinileväesiintymiä ei havaittavissa (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Sinilevää ei havaittu yhdelläkään havaintopisteellä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tällä viikolla. Myöskään Rotarien havaintopisteillä sinilevää ei havaittu. Tilanne on tavanomainen, sillä vielä alkukesästä sinilevää ei yleensä

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevät hieman vähentyneet Lounais-Suomen alueella

Kuluneen viikon epävakaiset säät ovat hillinneet sinilevien esiintymistä ja Lounais-Suomen merialueilla levät ovat vakioseurantapaikoilla hieman vähentyneet. Sisävesialueilla havaintopaikkakohtaiset levätilanteet ovat osin muuttuneet, mutta kokonaisuudessaan sinilevätilanne

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevätilanne Lounais-Suomen sisävesissä viime viikon kaltainen, Selkämerellä tilanne heikentynyt

Lounais-Suomen vakiohavaintopaikkojen sinilevätilanteessa ei kuluneella viikolla ole tapahtunut suuria muutoksia. Sisävesialueilla levätilanne on hyvin edellisviikon kaltainen. Merialueilla havaintoja on tehty osin uusilla havaintopaikoilla ja satelliittikuvien

Avaa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjaveteen

Suuressa osassa maata vallinnut hyvin lauha talvisää on herättänyt monet miettimään ilmastonmuutosta. Usein mielletäänkin, että ilmastonmuutoksella tarkoitetaan vain ilmaston lämpenemistä, vaikka todellisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena erilaiset

Avaa

Kesäkauden 2021 leväseuranta alkoi Etelä-Savossa – sinilevistä ei havaintoja

Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on jälleen käynnistynyt ja jatkuu syyskuun loppuun. Toistaiseksi Etelä-Savon järvissä ei ole havaittu merkittäviä sinileväesiintymiä eikä ilmoituksia ole tullut myöskään yleisöhavaintoina.

Avaa

Kokemäenjoen vesistöalueen vedenpinnat vielä pitkään poikkeuksellisen korkeita (Häme, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

Kokemäenjoen tulvatilanteeseen ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua, sillä sivujokien virtaamien pienentyessä juoksutuksia on lisättävä Pirkanmaan suurista järvistä. Järvet ovat jopa keskimääräisiä kevättulvia korkeammalla. Marraskuun alusta

Avaa

Logo ELY-keskus

Ei sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella viikolla 24

Sinilevähavaintoja ei ole havaittu pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu pohjalaismaakunnissa. Lämmin ja tyyni sää on otollista aikaa

Avaa

Vesiensuojelun tehostamisohjelman uusi tutkimus selvittää, voidaanko maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta vähentää kaksitasouomien avulla

Vesiensuojelun tehostamisohjelman uudessa Valumavesi-hankkeessa etsitään menetelmiä vähentää pelloilta ja talousmetsistä vesistöihin huuhtoutuvaa kuormitusta. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti kaksitasouomat. Kaksitasouomissa tulvatasanteet pidättävät osan uomassa kulkevan veden

Avaa

Logo ELY-keskus

Runsaat sateet nostivat joet tulvakorkeuksiin ja heikensivät happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)

Marraskuussa runsaat sateet nostivat pohjalaisjoet tulvakorkeuksiin jopa kolmeen kertaan. Sateiden vuoksi happamuustilanne vesistöissä on ollut huono. Pohjavedenpinnat ovat jopa yli keskiarvojen, mikä on paikoin aiheuttanut

Avaa

Kuiva ja helteinen kesä laskenut vedenpintoja Etelä-Savossa – myös pohjavedet laskussa

Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat laskeneet voimakkaasti vähäsateisen ja kuuman kesän johdosta. Myös pohjavesivarannot ovat laskeneet ja maankosteus on alhainen. Viime päivien sateet ovat hieman helpottaneet

Avaa

Sinilevätilanne edellisviikkoa parempi Kaakkois-Suomessa

Kuva: Lauritsalan ranta, Lappeenranta Sinilevää ei Lappeenrannan Haapajärveä lukuun ottamatta vakiohavainto-paikoilla havaittu. Haapajärvellä levää on viime viikon tapaan runsaasti. Sinilevätilanne järvissä ja merellä Sinilevähavaintoja ei

Avaa

Logo ELY-keskus

Syyskuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat vedenkorkeuksia ja paikoin samensivat jokivesiä (Pohjalaismaakunnat)

Syyskuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satoi paikoin erittäin runsaasti ja rankasti. Sateiden seurauksena vedenkorkeudet nousivat, mutta edelleen kuivan kevään ja kesän vaikutukset näkyvät järvissä ja joissa.

Avaa

Vedenpinnat poikkeuksellisen korkealla Oulujoen vesistöalueella, hyydetulvariskiä minimoidaan Oulujokivarressa

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset tiedottavat Oulujoen vesitilanteesta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hyydetulvariskin minimointi Oulujoen virtaamia pienentämällä nostaa todennäköisesti vedenpintaa Oulujärvessä sekä sen yläpuolella olevissa järvissä.

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevähavainnot lisääntyneet – koko heinäkuun ajan leväesiintymiä keskimääräistä enemmän

Sinileväesiintymät yleistyivät Pohjois-Savon järvillä hellesäiden palattua. Alkuviikon (vko 30) levätilanne oli selvästi huonompi kuin aiempina seurantavuosina (1998–2020) keskimäärin vastaavana ajankohtana. Koko heinäkuun tilanne on leväesiintymien

Avaa

Metsätalouden suojavyöhykkeiden mallintamiseen uusi työkalu (Pirkanmaa)

Metsätalouden suojavyöhykkeiden mitoitukseen ja sijoittamiseen maastoon on valmistunut uusi työkalu. Pirkanmaalle suunnatun mallin on rakentanut Suomen Metsäkeskus Pirkanmaan ELY-keskuksen tilauksesta. Työkalua voivat käyttää mm. tahot,

Avaa

Etelä-Savossa elokuun alun sinilevätilanne enimmäkseen rauhallinen

Kuluvan viikon viileä ja tuulinen sää on laskenut sinilevähavaintojen määrän maltilliselle tasolle. Tällä viikolla sinilevähavaintoja ilmoitettiin Mäntyharjun Pyhäveden Haapaselältä ja Pieksämäen Ahvenlammen Jäppilän uimarannalta. Jäppilän

Avaa

Toukokuun 2021 vesitilannekatsaus: Runsaat sateet lyhyellä aikavälillä

Vähäsateisen alkukuun jälkeen runsaat sateet toukokuun puolivälissä nostivat vedenpintoja. Paikoin ennätyksellisiä sademääriä Toukokuun alkupuoli oli vähäsateinen. Pohjalaisjokien pinnat olivatkin toukokuun alkupuolella ajankohdan tavanomaista pienempiä. Toukokuun

Avaa

Sinilevät hieman lisääntyneet Saaristomerellä, sisävesillä tilanne rauhallinen (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Sinilevät ovat hieman lisääntyneet Saaristomerellä viime viikosta. Sisävesialueilla tilanne on ainakin toistaiseksi pysynyt rauhallisena ja viimeviikon kaltaisena. Tiedotteen kuva on kuvituskuva. Merialueilla sinilevät ovat runsastuneet

Avaa

Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä

Sinilevähavainnot ovat vakiohavaintopaikoilta vähäisiä, etenkin järvialueilla ei levää ole pääsääntöisesti havaittu. Itäisen Suomenlahden rannikkovesillä on paikoitellen sinilevää veteen sekoittuneena. Sinilevätilanne rauhallinen Sateet ja tuulet ovat

Avaa

Järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, merialueilla Vieno-myrsky hillitsi sinilevän kasvua

Järvillä on tehty sinilevähavaintoja edellisviikkoa enemmän, mutta sinilevän määrä on ollut havainnoissa vähäinen. Merialueilla sinilevätilanne on edelleen rauhallinen. Alkuviikon Vieno-myrskyn vuoksi meriveden pintalämpötilat ovat laskeneet

Avaa

Uusi tilannetiedote kertoo tulvavaarasta

Vesi.fi-palvelusta näkee nyt nopeasti ja helposti, onko tulva uhkaamassa. Mahdollisesta vahinkovaarasta kertoo jatkuvasti päivittyvä Tulvakeskuksen uusi tilannetiedote. Huolestuttaako lähestyvä kevät ja sen tuomat kevättulvat? Asutko

Avaa

Järvivesi on tavallista lämpimämpää – sinileviä havaittiin kolmella järvellä (Pirkanmaa)

Leväseurannassa on havaittu sinilevää kolmella pirkanmaalaisjärvellä. Järvivesien pintalämpötila poikkeaa usealla mittauspisteellä jopa 4–5 astetta ajankohdan keskiarvosta. Pirkanmaalla havaittiin viikolla 23 vähän sinileviä kolmella valtakunnallisen leväseurannan

Avaa

Siikajoen Ruukinkosken pohjapato peruskorjataan

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus peruskorjaa Ruukin kylässä Siikajoen kunnassa sijaitsevan Ruukinkosken pohjapadon ja rakentaa uuden kalojen ja vesieliöiden liikkumisen mahdollistavan väylän. Ruukinkosken nykyinen pohjapato on rakennettu alun

Avaa

Logo ELY-keskus

Vesienhallinnan edistämiseen Hämeessä myönnettiin 300 000 euroa

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen valtakunnallisessa avustushaussa Hämeen ELY-keskuksen toimialueelta kaksi hanketta sai tukea: Hämeen ammattikorkeakoulun ”Opitaan ojista” sekä Vanajavesisäätiön ”JUUREVA”. Hankkeiden saama avustusmäärä on

Avaa

Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia

Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen

Avaa

Merialueilla sinilevää vain yhdellä havaintopaikalla, järvillä muutamia sinilevähavaintoja

Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2021 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu hieman sinilevää vain yhdellä itäisen Suomenlahden havaintopaikalla. Järvillä sinilevähavaintoja on toistaiseksi

Avaa

Sisävesillä ja rannikolla maltillisesti sinilevää, Suomenlahden avomerialueilla havainnot lisääntyneet

Sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena järvillä ja rannikkoalueilla. Sisävesillä sinilevää on keskimääräistä vähemmän. Suomenlahden avomerialueilla sinileväkukintoja on havaittu edellistä kuukautta runsaammin, ja Suomenlahden suulla levälauttoja on

Avaa

Sinilevähavaintoja Pohjalaismaakunnissa (Pohjalaismaakunnat)

Tämä on toistaiseksi kesän viimeinen levätiedote, mutta sinilevätilannetta seurataan edelleen syyskuussa ja havainnot tallennetaan kaikille avoimeen Järvi-meriwikiin (www.jarviwiki.fi). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus seuraa levätilannetta 27 virallisella havaintopaikalla

Avaa

Valtakunnallisen leväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2020

Sinilevätilanne on kuluneena kesänä ollut vaihteleva sekä sisävesillä että merialueilla. Sinilevähavaintojen määrä noudatti kesä−elokuun aikana varsin tiiviisti sääolosuhteita. Järvillä, rannikolla ja saaristossa sinileväkesä alkoi tavanomaista

Avaa

Sinilevää vähän Kaakkois-Suomen vesillä

Lappeenrannan Haapajärvellä on hieman sinilevää veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen muilla vakiohavaintopaikoilla ei sinilevää ole havaittu. Sinilevätilanne rauhallinen Viime päivien sateet ja tuulet ovat sekoittaneet vesiä eikä Kaakkois-Suomen sisävesien vakiohavaintopaikoilla ole

Avaa

Sinilevät runsastumassa Kaakkois-Suomen vesillä (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat lisääntyneet ja joillain paikoilla levämäärä on todettu alkuviikolla jopa runsaiksi. Erittäin runsaasti sinilevää on havaittu ainakin Iitin Urajärveltä. Myös

Avaa

Logo ELY-keskus

Pintaan kohonnutta sinilevää havaittu muutamilla Hämeen seurantapaikoilla

Viikolla 26 havaittiin vähäinen sinileväesiintymä Vesijärven kaikilla kolmella seurantapaikalla, Kymijärvellä Karistossa ja Hattulassa Vanajaveden rannassa. Juhannuksen jälkeisen viikon tuuleton säätyyppi on otollinen vanhenevan sinilevän pintaan

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevät runsastuneet hieman Pirkanmaan vesistöissä

Pirkanmaalla havaittiin viikolla 26 sinileviä 11 valtakunnallisella leväseurantapaikalla. Runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvessä ja Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa.  Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä Lempäälän Lempoisten uimalassa, Pirkkalan

Avaa

Ely-keskus logo

Sinilevätilanne on rauhallinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Viikolla 24 ei ole havaittu sinileväesiintymiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteillä. Pintaveden lämpötilat ovat tällä hetkellä ajankohdalle tyypillisiä. Viikolla 24 ei ole havaittu sinileväesiintymiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteillä.

Avaa

Ely-keskus logo

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi Hämeessä, seurantapaikkoihin yksi muutos (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki -verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin. Seurannan ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Hämeen seurantapaikalla ei havaittu sinilevää

Avaa

Merialueilla paikoin sinilevää, järvillä ei juurikaan sinilevähavaintoja

Valtakunnallinen leväkatsaus 4.6.2020: Merialueilla paikoin sinilevää, järvillä ei juurikaan sinilevähavaintoja Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2020 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu paikoitellen

Avaa

Neljä eriskummallista vuodenaikaa

Olemme saaneet viime kesästä lähtien todistaa hydrologisessa mielessä eriskummallisia vuodenaikoja. Niin vesien pintalämpötilat, vesistöjen ja pohjavesien vedenkorkeudet kuin lumimäärätkin ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen. Ilmastonmuutoksen myötä

Avaa

Sinilevää havaittu vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä tällä viikolla, runsaita levähavaintoja on ollut vain Iitin Urajärvellä ja Lappeenrannan Haapajärvellä. Pintaveden lämpötilat ovat 20 asteen

Avaa

Vedenkorkeudet Hämeessä nousseet reilusti

Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat pääsääntöisesti ajankohdan keskitason yläpuolella, ja vedenkorkeudet ovat paikoin edelleen nousussa. Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti ranta-alueiden ja selkäosien tai virtavesipaikkojen välillä. Jään

Avaa

Hossaan uusi pohjavesiasema

Hossa on sijaintina asemalle suotuisa, koska ihmisten vaikutus on vähäinen. Uuden pohjavesiaseman avaaminen on harvinaista. Pohjavesiasemaverkon tarkoituksena on seurata pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita ja pohjaveden laatua

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 2.7.2020: Sinilevätilanne rauhoittunut sekä merialueilla että sisävesillä

Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla on havaittu viime viikkoa vähemmän sinilevää. Tuulinen ja pilvinen sää on hillinnyt sinilevän pintakukintojen esiintymistä merialueilla ja sisävesillä. Sinilevät voivat kuitenkin runsastua

Avaa

Ely-keskus logo

Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä

Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä viikolla 24. Yleisöhavainto sinileväesiintymästä oli kirjattu Järviwikiin Näsijärven Luhtaanrannasta. Veden paha haju voi viitata leviin Monet levät kuten

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 6.8.2020: Merialueilla vallitsee tyypillinen loppukesän sinilevätilanne, järvillä yhä tavanomaista vähemmän levää

Elokuun ensimmäisellä viikolla sinilevätilanne on merialueilla ajankohtaan nähden tyypillinen. Valtakunnallisessa leväseurannassa sinilevähavaintoja on tehty erityisesti lounaissaaristossa, Selkämeren ja Merenkurkun rannikoilla sekä pääkaupunkiseudulla. Järvillä levää on

Avaa

Valuma-aluesuunnittelussa huomioidaan erilaisia näkökulmia

Viljelijä tuskailee, kun peltoalaa jää tulvien alle, ojat ovat täynnä vettä ja toisaalta kesällä kasteluvedestä voi olla pulaa. Virkistyskäyttäjät kauhistelevat järven umpeenkasvua ja sinileviä. Peratusta

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 9.7.2020: Sinilevätilanne on maltillinen sekä sisävesillä että merialueilla

Sinilevätilanne on jatkunut rauhallisena sekä sisävesillä että merialueilla. Tuulinen ja pilvinen sää on edelleen kuluvalla viikolla hillinnyt leväesiintymiä, ja epävakaan sään jatkuessa sinilevien pintakukintojen runsastumisen

Avaa

Sinileväesiintymiä Pohjalaisvesistöissä

Sinilevää on havaittu viikolla 33 monin paikoin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteillä. Myös tämän kesän sinileväkukinnat ovat noudattaneet totuttua kaavaa sen suhteen, että esiintymät ovat

Avaa

Logo ELY-keskus

Kesäkuun vesitilannekatsaus: Vähäsateinen ja lämmin sää on laskenut järvien, jokien ja pohjaveden pinnat tavanomaista alemmalle tasolle (Pohjalaismaakunnat)

Pohjalaismaakunnissa jokien virtaamat olivat kesäkuussa 2020 ajankohtaan nähden hyvin pieniä. Luonnonjärvien ja tekojärvien pinnat laskivat jo kesäkuun aikana loppukesälle tyypillisille tasoille. Monet alueen säännöstellyistä järvistä

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 23.7.2020: Järvillä hieman viime viikkoa enemmän sinilevää, merialueilla levä sekoittuneena vedessä

Sinilevää on havaittavissa sekä merialueilla että sisävesillä. Sinilevät ovat tällä hetkellä Suomen läheisillä merialueilla pääosin veteen sekoittuneena. Rannikkomerialueiden sinilevähavainnoista suurin osa on Suomenlahden, Saaristomeren ja

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 30.7.2020: Merialueilla sinilevätilanne ajankohtaan nähden tyypillinen, järvillä keskimääräistä vähemmän sinilevää

Merialueilla sinilevien määrä on heinä-elokuun vaihteelle tyypillisesti kasvanut, mutta tuulinen sää on pitänyt sinilevät viime viikon tapaan pääosin veteen sekoittuneena. Laajoja pintaesiintymiä ei ole havaittu.

Avaa

Logo ELY-keskus

Useilla Hämeen seurantapaikoilla havaittu sinilevää veden pinnalla

Kuluvalla viikolla havaittiin sinilevää kuudella valtakunnallisessa leväseurannassa olevalla järvellä Hämeessä. Vain Loppijärven seurantapaikalla levää oli runsaasti pinnalla. Hämeenlinnassa Vanajavedellä ja Alajärvellä havaittiin vähäinen esiintymä, samoin

Avaa

Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista järvillä

Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista monilla järvillä ja lammilla Kainuussa. Lisäksi lämmin sää ja vesisateet nopeuttavat jään ohenemista. Vedenkorkeudet säännöstellyillä ja luonnontilaisilla järvillä ovat

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeen vesitilanne on talvisen rauhallinen

Lauha viikonloppu on saanut virtaamat hienoiseen kasvuun, mutta ennusteen mukainen sään viileneminen kääntää jokien pinnat taas laskuun. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräisiä tasoja tai jonkin

Avaa

Kuivuus voi yllättää hitaudellaan

Tämän kesän kesä- ja heinäkuun kuumuus ja sateettomuus saattavat kuivattaa kaivoja ja heikentää satoja. Kuivakausi vaatii kuitenkin aikaa kehittyäkseen vakavaksi ongelmaksi. Kuivakausi voi kestää useita

Avaa

Sinilevähavainnot lisääntyneet sekä järvillä että merialueilla, tilanne loppukesälle tyypillinen

Sinilevää on havaittu sisävesillä edellistä viikkoa runsaammin. Havainnot painottuvat Suomen eteläosien reheviin järviin ja reheviin lahtiin. Rannikoilla ja Saaristomerellä sinileväkukinnat ovat runsastuneet. Avomerellä merkittäviä pintalevälauttoja

Avaa

Vesistöjen käyttöä ja tilaa parannetaan Kaakkois-Suomessa ELY-keskuksen tuella (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt 14 hankkeelle yhteensä 709 403 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja hoitoa palveleviin hankkeisiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Avustettavilla hankkeilla parannetaan sisävesien

Avaa

Sinileviä vain kolmella havaintopaikalla Pirkanmaalla

Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla ja Kranstolpan uimarannassa Pirkkalassa. Kansalaishavaintoja sinilevästä

Avaa

Sinilevätilanne rauhallinen järvillä ja merialueilla

Järvillä ja rannikkoalueilla on edelleen keskimääräistä vähemmän sinilevää. Rannikkoalueista vain Saaristomerellä on paikoin havaittu runsaasti sinilevää. Loppukesälle tyypillisesti sinilevän määrä on jatkanut vähentymistään avomerialueilla. Järvillä

Avaa

Logo ELY-keskus

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi (Häme)

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa.  Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan tiistaisin tai keskiviikkoisin Järviwiki-verkkopalvelussa olevaan taulukkoon. Seurannan ensimmäisellä viikolla havaittiin vähäinen määrä

Avaa

Leväseuranta käynnistyy Kaakkois-Suomessa

Sinilevähavaintoja ei sisävesillä eikä merialueilla Haapasaarta lukuun ottamatta ole havaittu, mutta siitepölyä on paikoitellen veden pinnalla runsaasti. Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ELY-keskusten yhteinen levähavainnointi käynnistyy

Avaa

Sinilevätilanne rauhoittunut sekä sisävesillä että merialueilla

Sisävesillä ja Itämeren rannikoilla sinilevähavaintojen määrä on kääntynyt laskuun. Sisävesillä tilanne on tavanomaista rauhallisempi. Yleensä sinilevää esiintyy elokuussa eniten. Avomerialueilla olosuhteet ovat rauhoittuneet tuulisen viikonlopun

Avaa

Kainuussa pilottinäytöksillä vahvistetaan vesistökunnostuksia

KAIPO-verkolla tehostetaan kunnostustoimintaa ja verkostoitumista Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkoston vahvistamishankkeen eli KAIPO-verkon tavoitteena on tehostaa vesien kunnostustoimintaa ja osaajien verkostoitumista sekä järjestää

Avaa

Sinilevähavainnot viime viikon tasolla – viilentynyt vesi hillitsee levien kasvua

Sinilevää näkyi kuudella valtakunnallisella leväseurantapaikalla Pirkanmaalla. Pirkanmaan ELY-keskuksen viikoittainen levätiedotus jatkuu vielä ensi viikolla. Viikolla 38 runsaasti sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Valkeakoskella Vanajaveden

Avaa

Leväseuranta käynnistyi Pirkanmaan järvillä

Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla. Leväseurannan ensimmäisellä viikolla Pirkanmaalla vähän sinilevää havaittiin yhdellä paikalla, Sastamalan Houhajärvellä. Pirkanmaalla levätilannetta seurataan viikoittain 41 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti.

Avaa

Sinilevätilanne rauhoittunut, sisävesillä ja merialueilla sinilevähavainnot vähäisiä

Sekä sisävesillä että merialueilla sinilevätilanne on rauhoittunut. Lähes kaikki sinilevähavainnot koskevat vähäistä määrää sinilevää. Järvillä Riikka-rajuilma sekoitti pintavesiä, mikä johti sinilevän sekoittumiseen vesimassaan. Itämeren rannikkoalueilla

Avaa

Pirkanmaalla on havaittu vähän sinilevää viidellä järvellä

Sinilevää on havaittu Nokialla, Pälkäneellä ja Sastamalassa. Leväpitoista vettä ei pidä antaa eläimille juomavedeksi eikä sillä tule kastella syötäviä kasveja. Pirkanmaalla havaittiin viikolla 24 vähän

Avaa

Sinilevää on nyt normaalia enemmän – helteiden jatkuminen näkyy levien määrässä

Sinilevää on nyt Järviwikin leväbarometrin mukaan ajankohdan keskiarvoon nähden normaalia enemmän. Viikolla 28 sinilevää havaittiin Pirkanmaalla 11 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Viikolla 27 sinilevähavaintoja tehtiin neljällä

Avaa

Sinilevät runsastuneet merialueilla, sisävesissä tilanne tavanomaisempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Sinilevätilanne on huonontunut merialueilla ja levää on havaittu laajoilla alueilla. Sisävesien osalta tilanne on tavanomaisempi, joskin yksittäisillä järvillä sinilevää voi esiintyä runsaastikin. Merialueilla sinileväesiintymiä on

Avaa

Kaakkois-Suomen vesillä ei vielä runsaasti sinilevähavaintoja

Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, tuulet ovat sekoittaneet vesiä ja runsaita sinilevähavaintoja ei vielä vakiohavaintopaikoissa ole havaittu. Pintavedet ovat sekä Suomenlahdella että järvialueilla

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevät runsastuneet koillisella Perämerellä – pintalämpötilat poikkeuksellisen korkeita

Perämerellä vesi on poikkeuksellisen lämmintä, mikä on edistänyt sinilevien kasvua.  Viikonlopun ja alkuviikon aikana Järwi-meriwiki verkkopalvelun ja sinileväseurannan kautta on tullut useita ilmoituksia sinilevien runsastumisesta

Avaa

Kokonaisvaltainen vesistökunnostus pinnalla Vesitalous-lehdessä

Vesitalous-lehden tuore vesistökunnostukset-teemanumero (pdf) kokoaa laajan tietopaketin vesialan ammattilaisille ja vesistökunnostuksesta kiinnostuneille. Teemanumeron juttujen takaa löytyy asiantuntijoita Suomen ympäristökeskus SYKEn lisäksi useasta muusta organisaatiosta. Kokoamisesta vastasi vesistökunnostusverkoston

Avaa

Logo ELY-keskus

Kesäkuun vesitilannekatsaus: Lämmin kesäkuu näkyi pohjalaisvesistöissä

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ja virtaamat olivat toukokuun sateiden seurauksena kesäkuun alussa selvästi ajankohdan keskimääräistä suuremmat. Kesäkuun vähäsateisuuden ja lämmön seurauksena kuun lopussa jokien

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.8.2021

Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+ 81,40 m, joka on enää noin 10 cm ajankohdan mediaaniarvon alapuolella. Ennusteiden mukaan tulovirtaamat ovat kasvussa ja sitä myötä myös

Avaa

Sinilevähavainnot edellisen viikon tasolla Pirkanmaalla

Pirkanmaalla on tehty tällä viikolla sama määrä sinilevähavaintoja kuin viikko sitten. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä

Avaa

Saaristomerellä paikoitellen runsaasti sinilevää, järvillä sinilevätilanne valtaosin tavanomainen

Järvillä sinileväkausi alkanut pari viikkoa tavallista aiemmin “Sisävesillä sinileväkausi on alkanut paria viikkoa aikaisemmin kuin yleensä. Kuitenkin tämän viikon sinilevätilanne järvillä on monin paikoin ajankohtaan

Avaa

Sinilevää edelleen ajankohtaan nähden runsaasti

Sinilevää havaittiin 13 havaintopaikalla valtakunnallisessa leväseurannassa Pirkanmaalla sekä yhdellä rotarien seuraamalla havaintopaikalla viikolla 36. Kansalaishavaintojen määrä on vähentynyt. Järviwikin Leväbarometrin mukaan sinilevää on edelleen pitkän

Avaa

Vesijalanjälki – Ei pelkkää hanavettä

SYKEn uuden vesijalanjälkilaskurin avulla voi selvittää omaa vedenkulutustaan. Yksinkertaisen laskurin avulla vedenkulutuksesta voi havaita mahdolliset vesisyöpöt tai vaihtoehtoisesti onnitella itseään keskiarvoa pienemmästä vedenkulutuksesta. Äkkiseltään vedenkulutuksen voi

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Kalvolassa

Hämeenlinnan Kalvolassa sijaitsevilla Könnölän, Huntinkivenkankaan ja Saapaslamminharjun pohjavesialueilla aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikolla 21 maatutkaluotauksilla. Ensi syksyn ja talven aikana

Avaa

Logo ELY-keskus

Juhannusviikolla useilla Hämeen leväseurantapaikoilla havaittu hieman sinilevää

Sääolosuhteet ovat olleet juhannusviikolla otolliset vanhenevan sinilevän pintaan nousemiselle järvissä. Hämeessä havaittiin vedenpintaan noussutta sinilevää kuudella seurantapaikalla.  Vanhaa sinilevää on viime päivinä voinut nousta pintaan

Avaa

Juhannusviikolla sinilevähavainnot runsastuneet merialueilla ja Etelä- ja Keski-Suomen järvillä

Juhannusviikolla sinilevää on havaittu yhä enemmän sekä järvi- että merialueilla. Kesäkuun hellesää on vauhdittanut sinilevän kasvua etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Vaikka sinilevähavaintojen määrä onkin lisääntynyt,

Avaa

Selkämeren ulapalla laajalti sinilevää, sisävesillä lämmin sää edistänyt sinilevien kasvua

Rannikolla ja avomerialueilla sinilevää on havaittu vaihtelevasti. Rannikolla havainnot painottuvat edelleen Saaristomerelle. Helle on edistänyt sinilevän kasvua sisävesillä, mutta havainnoissa sinilevää on pääosin vähäisesti. Järvillä

Avaa

Merialueilla runsaasti sinilevää, järvillä sinilevän määrä lisääntynyt paikoitellen

Lämmin ja tyyni sää on edistänyt sinilevien kasvua etenkin merialueilla. Rannikolla sinilevähavaintoja on tehty erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ja Perämeren rannikolla on havaittu poikkeuksellisen runsaita

Avaa

Sinilevärintamalla vielä rauhallista Kaakkois-Suomen vesillä

Viime päivien tuuliset kelit ovat sekoittaneet pintavettä niin, että silminnähtäviä sinileväesiintymiä ei tällä hetkellä ole havaittavissa järvi- eikä merialueilla. Viime viikolla merialueella havaittuja vähäisiä määriä

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeen ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoon ja tulvariskien hallintaan

Hämeen ELY-keskus on myöntänyt lähes 603 000 euroa avustusta vesien- ja merenhoidon toteutusta sekä tulvariskien hallintaa palveleviin hankkeisiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 13.8.2020: Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä

Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä. Viime viikolla vallinnut lämmin ja tyyni sää on nostanut sinileväkukintoja pintaan. Avomerialueilla havaittiin viime viikonloppuna paikoin runsaita

Avaa

Lämmin alkukesä luo otolliset puitteet hyytelösammaleläimen esiintymiselle

Kesä on alkanut melko lämpimänä ja järvivesien lämpötila noussut tasolle, joka alkaa olla suotuisaa hyytelösammaleläimen (Pectinatella magnifica) esiintymiselle. Hyytelösammaleläin on sisävesien vieraslaji, joka esiintyy runsasravinteisissa

Avaa

Järvi ja männikköä.

Uudet suuntaviivat maa- ja metsätalouden vesitaloudelle: luonnonmukaiset menetelmät käyttöön ja lisää yhteistyötä

Uudessa vesistrategiassa määritellään vesitalouden suuntaviivat. Vesirakentamisen suunnittelussa hyödynnetään paikkatietotyökaluja ja toimenpiteiden toteutuksessa luonnonmukaisia menetelmiä. Valuma-alueella panostetaan eri toimijoiden yhteistyöhön. Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa

Avaa

Puita suolla

Ojasyvyyden vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuone­kaasu­päästöihin metsätalous­maalla tutkitaan Pudasjärvellä

Turvemaiden metsien käyttöön etsitään kestäviä ratkaisuja. EU-rahoitteisen TurVI-hankkeen tavoitteena on suometsien puutuotannon turvaaminen, vesiensuojelun kehittäminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä siihen sopeutuminen. Eri syvyisistä ojista hankitaan tutkimuksellista

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 25.6.2020: Sinilevän määrä lisääntynyt merialueilla ja sisävesillä

Sinileviä on havaittu viime viikkoa enemmän sekä merialueilla että sisävesillä. Kesäkuun lämmin ajanjakso on lämpöaallolle tyypillisesti edesauttanut sinilevien runsastumista. Lämpimän sään jatkuessa sinilevien pintaesiintymät voivat

Avaa

Virtaa vesistökunnostukseen hankkeen tunnuskuva kaloja vedessä.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitushaku aukeaa syksyllä (Pirkanmaa)

Kaipaako lähivetesi kunnostustoimia? Onko sinulla mielessä vesistökunnostushanke, mutta kumppanit ja rahoitus uupuvat? Nyt on aika toimia! Ympäristöministeriön aloittama vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman

Avaa

Virtaa vesistökunnostukseen hankkeen tunnuskuva kaloja vedessä.

Rahoitushaku vesiensuojelun tehostamiseen aukeaa syksyllä (Kaakkois-Suomi)

Oletko suunnitellut lähivesiesi kunnostusta? Onko sinulla ajatus vesistökunnostushankkeesta, mutta kumppanit ja rahoitus uupuvat? Nyt on aika toimia! Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman

Avaa

Sinilevätilanne rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)

Tuulinen ja sateinen sää on viilentänyt ja sekoittanut vedet ja sinilevätilanne on rauhoittunut. Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä, lukuun ottamatta Lappeenrannan Haapajärveä,

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 16.7.2020: Sinilevien määrä on runsastunut sekä merialueilla että sisävesillä

Sekä merialueilla että järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän, joskin vertailussa aikaisempiin vuosiin levähavaintoja on edelleen keskimääräistä vähemmän. Sinilevien määrä on tavallisesti suurimmillaan heinäkuun lopulla

Avaa

Sinilevää havaittu vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä tälläkin viikolla, runsaita levähavaintoja on ollut vain Lappeenrannan Haapajärvellä. Sinilevien määrä on  vesistöissä yleensä runsaimmillaan heinäkuun lopulla

Avaa

Valtakunnallinen leväkatsaus 20.8.2020: Avomeren laajat sinileväesiintymät lieventyneet, järvillä ja rannikolla sinileväesiintymät paikoin lisääntyneet

Avomerialueilla Suomenlahdella ja Selkämerellä on edelleen havaittavissa sinileväesiintymiä, mutta ne eivät ole yhtä voimakkaasti näkyvissä kuin aiemmin. Saaristo- ja rannikkoalueilta sinilevähavaintoja on ilmoitettu ajankohtaan nähden

Avaa

Lapin ELY-keskus: Ounasjoen suiston tulvaa 1.6.2020

Lapin tulvatilanne on rauhallinen – ennustettua suuremmat sateet voivat pahentaa tilannetta

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Tulvatilanne Lapissa on vähitellen rauhoittumassa. Rovaniemellä vesi on laskenut hieman, mutta se on edelleen vahinkorajan yläpuolella. Tulvan arvioidaan lähtevän alenemaan lähipäivinä.

Avaa

Pohjalaismaakunnissa on myös tällä viikolla havaittu sinilevää

Viikolla 34 Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevista ELY-keskuksen virallisista levähavainnointipisteistä sinilevää havaittiin sisävesillä hieman Kuortaneenjärvellä ja Ähtärinjärven Suninsalmella. Rannikkoalueella levää havaittiin Lilla Tjärubådanin, Märaströmmenin ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Pirkanmaan sinilevätilanne maltillinen

Viikolla 35 Pirkanmaalla havaittiin vähän sinilevää seitsemällä leväseurantapaikalla. Levähavaintoja tehtiin Kyrösjärven Hämylänlahdella (Ikaalinen), Houhajärvessä (Sastamala), Pyhäjärven Lehtiniemessä (Nokia), Kranstolpan uimarannassa (Pirkkala) ja Vesilahden Kirkonkylän rannassa

Avaa

Logo ELY-keskus

Ehdota Kokemäenjoen vesistöalueen vuoden 2020 vesitekoa!

Vaikuta ja ehdota Vuoden vesiteko -kunniamaininnan saajaa vuodelle 2020! Kuka tai mikä taho on tehnyt Kokemäenjoen vesistöalueella mielestäsi tärkeän, joko pienen tai suuren teon vesistöjemme

Avaa

Hanasta lasketaan juomavettä kädessä olevaan lasiin.

Vesihuollon tietojärjestelmä tarjoaa kätevän työkalun vesiosuuskunnille

Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) on ollut toiminnassa kohta viisi vuotta. Viemällä tietonsa VEETIin vesihuoltolaitokset voivat täyttää lain vaatiman raportointivelvollisuuden. Erityisesti pienet vesihuoltolaitokset voivat hyötyä palvelusta monella

Avaa

Raahen alueen säännösteltyjen vesien säännöstelykäytäntöjä kehitetään – hankkeen pohjaksi toivotaan käyttäjien näkemyksiä kehittämistarpeista

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy ovat käynnistäneet Raahessa kehittämishankkeen, joka koskee vedenkorkeuksien säännöstelyä Haapajärven tekojärvessä sekä merestä padotuissa Siniluodonlahdessa ja Kuljunlahdessa sekä

Avaa

Miten sisävesien kalankasvatuslaitosten ravinnekuormitusta voitaisiin vähentää?

Suomen sisävesialueen kalankasvatus on pysynyt melko samanlaisena vähintään viimeiset pari vuosikymmentä. Vaikka kiertovesikasvatus on yleistynyt, perinteisemmille sisävesien kalankasvatuslaitoksille on myönnetty pikemminkin pienempiä ympäristölupia kuin ennen.

Avaa

Logo ELY-keskus

Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitason tuntumassa

Pintavedet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa tai jonkin verran ajankohdan keskitasoa alempana. Myös jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskiarvoja. Suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet

Avaa

Lokakuun vesitilannekatsaus: Syyssateet toivat pieniä tulvia mukanaan (Pohjalaismaakunnat)

Lokakuun sateet saivat pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenpinnat vähitellen nousuun. Lokakuun lopulla satoi runsaasti. Kolmen vuorokauden 25. – 27.10.2020 yhteenlaskettu sademäärä oli Pohjanmaan rannikolla monin

Avaa

Logo ELY-keskus

Perhonjoen kalatien toimivuutta tehostetaan (Keski-Pohjanmaa)

ELY-keskuksen tiedote 4.6.2020 Perhonjoella Sääkskosken kalatien toimivuudessa on ollut puutteita alivirtaamien aikaan.  Myös Kaitforsin voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstelyn on todettu häiritsevän kutuvaelluksella olevia kaloja, ja meritaimen ei

Avaa

Logo ELY-keskus

Kuusamon seudulla tulvahuippu tällä viikolla, Iijoen tulvat laskussa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Kuusamon seudulla järvien tulvahuiput saavutetaan tämän viikon aikana tai seuraavan viikon alussa, koska lumet ovat sulaneet lähes kokonaan.

Avaa

Logo ELY-keskus

Pirkanmaan vesitilanne rauhallinen – talvitulvilta vältytään tänä jouluna

Pirkanmaan järvillä vesitilanne on lähellä ajankohdan keskimääräistä, eikä lähipäiville ennustetuista vesi- ja lumisateista huolimatta ole loppuvuodesta odotettavissa viime talven kaltaista talvitulvaa Kokemäenjoessa. Luonnontilaisilla järvillä ollaan

Avaa

Seniorit syttyivät Vesi.fi:stä

Vesi.fi-verkkopalvelun testaus jatkui joulukuussa 2019, kun palvelusta pääsi kertomaan mielipiteensä tamperelaisista senioreista koostuva testaajaryhmä.

Avaa

Sijaintipaikkani vesitilanne -palvelu kertoo sijaintisi vesitilanteesta

Sijaintipaikkani vesitilanne – uusi palvelu käyttöösi

Sijaintipaikkani vesitilanne on vesi.fi-verkkopalvelussa julkaistu uusi kätevä palvelu. Palvelun kautta voit yhdellä näytöllä tarkastella sijaintipaikkasi kokonaisvesitilannetta.

Avaa

Lapin jokien virtaamat monin paikoin huipussaan viikonvaihteessa, Kittilässä vahinkoraja saattaa ylittyä

Lapin jokien virtaamat ovat monin paikoin huipussaan viikonvaihteessa. Kittilässä Ounasjoen vahinkoraja saattaa ylittyä lähipäivinä, jolloin rantarakennukset ovat vaarassa kastua. Laitureiden ja veneiden kiinnitykset kannattaa varmistaa.

Avaa

Kangasalan Rikun pohjavesialueelle on tulossa geologinen rakenneselvitys

Mittaukset ovat alkaneet Kangasalan Rikun pohjavesialueella geologista rakenneselvitystä varten. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Kangasalan Vesi ja Kangasalan kaupunki. Kangasalan Rikun pohjavesialueelle laaditaan

Avaa

Puutteellinen suunnittelu voi tuplata kalatien rakentamiskustannukset

Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus tiedottavat Kalatien puutteellinen suunnittelu voi tuplata sen rakentamiskustannukset ja pidentää huomattavasti rakentamisaikaa. Haasteita liittyy usein myös lähtötietojen puutteisiin ja liian optimistisiin

Avaa

Sateinen loppukevät nostanut vedenkorkeuksia Pirkanmaalla – seuraa rantasi tilannetta

Etenkin Pirkanmaan itäisessä osassa vedenkorkeudet ovat nousseet selvästi viime päivien aikana. Tulevat sateet lisäävät nousua entisestään, koska maaperä on vettynyt ja sateet valuvat vesistöihin nopeasti.

Avaa

Logo ELY-keskus

Pirkanmaan lauha ja sateinen talvi aikaisti järvien vedenkorkeuksien nousua ja lisäsi fosforikuormitusta

Viime talvi oli Suomessa hyvin lämmin ja sateinen. Etelä-Suomessa jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet nousivat huippuunsa poikkeuksellisen aikaisin jo maaliskuussa. Runsaat sateet tulivat talven aikana

Avaa

Ely-keskus logo

Vedenkorkeus monin paikoin Lounais-Suomessa ennätyslukemissa

Keskiviikon sateet nostavat virtaamat ja vedenkorkeudet Lounais-Suomessa monin paikoin tämän vuoden ennätyslukemiin – Kokemäenjoella virtaama nousemassa suuremmaksi kuin kertaakaan 11 vuoteen (Varsinais-Suomi, Satakunta). Keskiviikon noin

Avaa

Vettä on riittänyt pohjalaisvesistöissä (Pohjalaismaakunnat)

Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi tammikuussa 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Samoin pohjalaisjärvien vedenpinnat ovat pääosin tavanomaista korkeammalla. Säätilan

Avaa

Ely-keskus logo

Sateet nostavat järvien vedenkorkeuksia, säännöstelyssä joudutaan tasapainoilemaan Kokemäenjoen tulvien vuoksi (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

Tulevan viikonlopun sateet nostavat ennestään suuria vedenkorkeuksia. Tämän vuoksi Pirkanmaan säännöstellyillä järvillä joudutaan tasapainottelemaan juoksutusten kanssa, jotta sekä Kokemäenjoella että järvillä vältyttäisi merkittäviltä tulvavahingoilta. Toistaiseksi

Avaa

Logo ELY-keskus

Tulvakevättä odotellaan eri puolille Lappia (Lappi)

Lapissa on satanut lunta koko talven poikkeuksellisen paljon. Lumen määrä on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suuri Ivalon alueella, Ounasjoen yläosassa Kittilän alueella ja Kemijoen vesistössä Sodankylän,

Avaa

Ely-keskus logo

Kokemäenjoen vesistöalueen vaikea vesitilanne on vaatinut poikkeuksellisia toimia (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

Reilusti keskimääräistä suuremmat sateet ovat saaneet Pirkanmaan järvien vedenkorkeudet nousemaan. Säännöstelyyn on jouduttu hakemaan poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen tulvatilanne ei pahenisi. Tilanne on edelleen hankala, vaikka

Avaa

Logo ELY-keskus

Ivalossa varaudutaan kevättulvaan (Lappi)

Poikkeuksellisen runsasluminen talvi aiheuttaa haasteita kevään tulvatilanteeseen eri puolille Lappia. Lumitilanne Ivalojoen vesistöalueella on ajankohtaan nähden ennätyksellinen. Lumen vesiarvo on hieman yli 250 mm, kun

Avaa

Tulvavesi nousee lähipäivinä vahinkorajalle Rovaniemellä ja Kittilässä

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Rovaniemellä ja Kittilässä vesi nousee lähelle tulvahuippua viikon vaihteessa. Molemmilla alueilla tulvahuippu on pitkä ja kestää todennäköisesti viikon ajan. Kittilässä

Avaa

Vesi.fi – uusia palveluja vesitiedon käyttäjille

Vesi.fi kokoaa yhteen verkkopalveluun tärkeät mittaustiedot veden, lumen ja jään määrästä. Palvelusta voi tarkistaa nyt myös paikallisen vesitilanteen joka puolelta Suomea eri mittauspisteiltä. Viranomaistiedon lähteisiin

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.5.2020 (Pohjois-Savo)

Kevättulvat jäivät pieniksi koko Pohjois-Savossa. Iisalmen reitin tulvaherkissä järvissä tarvittiin vain puolet juoksutuskapasiteetista pitämään pinnat tulvarajojen alla. Loppujen lopuksi vedenpinnat ovat kuitenkin varsin keskimääräiset ajankohtaan

Avaa

Lapin ELY-keskus, Rovaniemen Saarenpudas tulvii 29.5.2020.

Lapin tulvatilanne kiihtyy ‒ ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Jokien virtaamat ovat eri puolilla Lappia poikkeuksellisen korkealla, ja ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan ensi viikon aikana. Keskimääräisen kevättulvan taso on

Avaa

Logo ELY-keskus

Vesi elämän rakentajana -webinaari tulossa, varaa aika kalenteriisi!

Kokemäenjoen vesivisio2050 laadittiin 2017 alueellisten sidosryhmien, ELY-keskusten ja maakuntien liittojen yhteistyönä. Visio on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen käytön, vesien hoidon ja kalatalouden

Avaa

Logo ELY-keskus

Sateet nostavat vedenpintoja erityisesti Vaasan pohjoispuolisissa vesistöissä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 18.11.2020. Tämän viikon suurimmat sateet kohdistuvat todennäköisesti Vaasan pohjoispuolisiin jokilaaksoihin. Tämän viikon aikana sadetta voi kertyä yli 50

Avaa

Logo ELY-keskus

Jäänpaksuudet vaihtelevat Etelä-Savossa paljon ja teräsjäätä paikoin vähän

Jäiden paksuus vaihtelee Etelä-Savon järvillä 15–25 cm:n välillä. Paksuus vaihtelee myös saman järven eri osissa. Jäänpaksuudet ovat monella mittauspaikalla ajankohtaan nähden alhaisia ja noin 10–15

Avaa

EU-komission Missio Meritähti kannustaa vesiensuojeluun

EU-komissio on käynnistänyt Missio Meritähden tukeakseen merten, rannikoiden ja sisävesien puhdistamista ja ennallistamista. Meritähti-mission tarkoituksena on tutkia ja ennallistaa Euroopan merten ja makeiden vesien ekosysteemit

Avaa

Pirkanmaan kevättulvista tulossa paikoin keskimääräistä suurempia

Lähipäivinä on odotettavissa Pirkanmaalla nopeaa lumen sulamista, mikä voi näkyä järvissä paikoin nopeanakin vedenkorkeuden nousuna. Lunta on saatu tänä talvena runsaasti viime vuosiin verrattuna. Kevättulvat

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.3.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,06.  Pinta on laskenut 11 cm maaliskuun alusta ja lienee nyt alimmillaan. Nyt taso on 14 cm yli ajankohdan

Avaa

Nopea sulaminen lisää Kyrön- ja Lapuanjoen jääpatoriskiä

Lämpimien säiden seurauksena lumet jatkavat edelleen nopeaa sulamista pohjalaismaakunnissa. Tiistaina 30.3.2021 Kyrön- ja Lapuanjoen vesipinnat jatkoivat nousuaan, vaikka tulvavesiä johdettiin merkittävästi tekojärviin ja säännöstelyihin järviin.

Avaa

Omatoimisella varautumisella voi suojautua monenlaisilta tulvahaitoilta

Keskiviikon 31.3.2021 aikana Kyrönjoen ja Lapuanjoen virtaamien nousu oli suhteellisen maltillista, mutta jäät liikkuivat monin paikoin Ylistaron (Kyrönjoki) ja Lapuan taajaman (Lapuanjoki) alapuolella. Ylistaron alapuolelle

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjalaismaakuntien tulvatilanne tasaantunut eikä tulvaluukkuja pengerrysalueille tarvitse avata

Pohjalaisjokien vedenpinnat ja virtaamat ovat yöpakkasten ja vähien sateiden ansiosta kääntyneet pääosin laskuun. Jääpatojen riski on edelleen olemassa erityisesti Kyrönjoen alaosalla, jossa jäät ovat toistaiseksi

Avaa

Virtuaalinen esittelytilaisuus Raahen alueen vesien säännöstelykäytäntöjen kehittämisestä 14.4.

Raahen alueelle on aikanaan rakentunut monimutkainen vesistöjärjestelmä terästehtaan vedensaannin varmistamiseksi. Laaditussa selvityksessä vesistöjärjestelmän käyttöön haetaan sellaisia ratkaisuja, että tehtaan vedenkäytön lisäksi huomioitaisiin nykyistä paremmin myös

Avaa

Hellejakso toi sinileväkukinnat Pohjois-Savon järville

Sinileväkukinnat – eli oikeammin sinibakteerien massaesiintymät – alkoivat Pohjois-Savossa juhannusviikolla. Havaintoja tehtiin alkuviikosta eri puolilla maakuntaa ja hyvin erityyppisissä järvissä, mutta eniten Kallaveden eri osissa.

Avaa

Uudet toimintamallit edistävät yritysten vesivastuuta Suomessa ja kansainvälisesti

Tiedote 29.4.2021 Uusien toimintamallien ja politiikkasuositusten avulla voidaan edistää yritysten vesivastuuta entistä tehokkaammin Suomessa ja kansainvälisesti. Juuri päättyneen hankkeen mukaan yritysten tulisi tunnistaa omien toimipaikkojensa

Avaa

Suojaa koti tulvalta

Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella. Viemäreistä nousevan tulvaveden voi estää tukkimalla lattiakaivot

Avaa

Logo ELY-keskus

Joulukuun 2020 vesitilannekatsaus: Virtaamat keskimääräistä suurempia (Pohjalaismaakunnat)

Joulukuun vesitilanteessa oli edelleen näkyvissä marraskuun runsaiden sateiden vaikutus niin virtaamissa, vedenkorkeuksissa kuin veden laadussa. Virtaamat ja vedenkorkeudet suurempia kuin keskimäärin joulukuussa Joulukuussa pohjalaisjokien virtaamat

Avaa

Logo ELY-keskus

Ähtävänjoella hyyteet nostavat vesipintoja (Pohjalaismaakunnat)

Viime päivien pakkaset ja kova tuuli ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin. Juoksutusta yläpuolisista Lappajärvestä ja Evijärvestä

Avaa

Timo Yrjänä Inarilla

Vesiosaaminen saa vauhtia?

Kahden vesialaa ohjaavan ministeriön rahoittama vesiosaamisen kehittäminen on lähtenyt käyntiin. Kehittämishankkeen taustoista on projektipäällikkö Annina Takala kirjoittanut jo aiemmin blogin tälle sivuostolle. Oulun yliopisto järjesti

Avaa

Talviaikaiset vesisateet tuovat vesistösäännöstelylle uusia haasteita

Vielä 20 vuotta sitten, siis ihan vähän aikaa sitten, ei Suomessa voitu kuvitella talvea ilman lunta. Etelässä pysyvä lumi tuli marras-joulukuussa ja pohjoisessa noin kuukautta

Avaa

ELY-keskus rahoittaa vesihuollon turvaamista poikkeusoloissa – Kouvolan haja-asutusalueen vesiosuuskuntien yhteishanke käynnistyy

Valtion 2020 II lisätalousarviossa on varattu määrärahaa vesihuollon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tukea suunnataan erityisesti hankkeisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa vesihuollon palvelujen turvaaminen epidemia- ja muissa erityistilanteissa

Avaa

Logo ELY-keskus

Haja-asutuksen vesihuoltoon haetaan ratkaisuja

Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille päivitetään yhteinen vuoteen 2030 ulottuva haja-asutuksen vesihuoltostrategia. Strategia tukee lähes 55 000 haja-asutuksen asukkaan vesihuollon varmistamista myös tulevaisuudessa. Strategia korvaa

Avaa

Logo ELY-keskus

Sinilevähavainnot Pirkanmaalla nousussa

Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat runsastuneet viikolla 34 säiden pysyessä lämpiminä ja sateettomina. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvellä. Vähäisiä sinilevähavaintoja on tehty Ikaalisissa Kyrösjärven Toivolansaaren

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.8.2020 (Pohjois-Savo)

Vedenpinnat edelleen matalalla Kallaveden vedenpinta on noin 15 cm ajankohdan keskimääräisen korkeuden yläpuolella, tasossa NN+81,55 m. Viime vuonna samaan aikaan vedenpinta oli alhaalla, tasossa NN

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjois-Karjalan elokuun vesitilanne

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa puolisen astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin elokuun keskilämpötilaksi 14,4 astetta, kun se tavallisesti on 13,7 astetta. Vastaavasti

Avaa

Vesitieto: Lyhytartikkelit

Vesi.fi Tulvatilanne kuvituskuva

Pikaohjeet tulvatilanteeseen

Tulvatilanteessa on tärkeintä pitää huolta omasta ja perheen turvallisuudesta. Tärkeää on kuunnella viranomaisten tiedotuksia, hälytyksiä ja ohjeita ja toimia niiden mukaan.

Avaa

Kaivoveden laatu

Kaivoveden laatu on syytä tutkia tietyin välein. Kerran kolmessa vuodessa tehdään suppea tutkimus ja kuuden vuoden välein laajempi tutkimus.

Avaa

Ilmastonmuutos vaikuttaa pohjaveden laatuun

Ilmastonmuutoksen seurauksena pohjaveden pinnat voivat vaihdella aiempaa enemmän. Talvella vedenpinnat nousevat luultavasti hieman nykyistä korkeammalle.

Avaa

Kaivoveden analyysitulkki

Kaivoveden analyysitulkki on työkalu kaivoveden laboratoriotulosten tulkintaan.

Avaa

Vesihuoltolaitosten tunnusluvut

Vesihuoltolaitosten tunnusluvut -työkalu kokoaa yhteen kaikkien Suomessa vuonna 2018 toiminnassa olleiden vesihuoltolaitosten perustiedot ja valikoidut tunnusluvut.

Avaa

Hanaveden historiaa

Vesijohtoveden historia ulottuu 140 vuoden taakse. Vuosikymmenten saatossa vesijohtoveden laatu on parantunut.

Avaa

Ilmastonmuutos lisää vesistöjen kuormitusta

Ilmastonmuutos vaikuttaa veden laatuun ja vesiluontoon monella tapaa, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä vielä täsmällisesti ennustamaan.

Avaa

Kovaa vai pehmeää vettä

Veden kovuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon vedessä on tiettyjä kivennäisaineita, lähinnä kalsiumia ja magnesiumia.

Avaa

Rannikon sulfaattimaiden herkät pohjavedet

Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja pohjaveden pintojen lasku ovatkin erityinen riski juuri happamilla sulfaattimailla.

Avaa

Paljonko vesi maksaa?

Litra pullovettä saattaa maksaa useita euroja. Hanaveden hinta on siihen verrattuna mitätön. Täysin ilmaista ei ole edes oman kaivon vesi.

Avaa

Kaivo kaipaa huoltoa

Kaivoista saa yleensä laadukasta pohjavettä. Kaivoa pitää kuitenkin vaalia ja huoltaa, jotta vesi säilyy hyvänä ja terveellisenä.

Avaa

Miksi vesi on ruskeaa?

Luonnossa esiintyvä vesi ei ole koskaan pelkkää puhdasta vettä, vaan siinä on mukana monia aineita. Osa niistä antaa vedelle väriä.

Avaa

Pintaveden vaihteleva lämpötila

Meren ja järvien pintaveden lämpötila vaihtelee vuodenkierron mukaan. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä; sääoloilla on iso vaikutus veden lämpötilaan.

Avaa

Miten säästän vettä?

Vesi on uusiutuva luonnonvara, muttei ehtymätön. Vettä kannattaa säästää sekä luonnon että oman kukkaron takia.

Avaa

Vettä kaivosta vai vesijohtoverkosta?

Maaseudulla vesi on perinteisesti hankittu pihakaivosta. Vesi- ja viemäriverkostot laajenevat nyt myös haja-asutusalueille. Onko niihin pakko liittyä ja kannattaako se?

Avaa

Kaivuri kaivaa omakotitalon vesiputkea maahan.

Kuka vastaa, jos vesihuolto ei toimi?

Vesihuoltolaitokset huolehtivat siitä, että vesijohtoverkostoon liittyneet asiakkaat saavat laatuvaatimukset täyttävää talousvettä.

Avaa

Miten vaalin lähivesiä?

Keskustele ja vaikuta! Osallistu alueesi vesiensuojelutoimintaan. Kun toimit oikein ja otat huomioon vesiluonnon, edistät suuresti lähivesistösi hyvinvointia.

Avaa

Vesipsaroita sataa veden pinnalle muodostaen rinkuloita veden pintaan.

Veden kiertokulku

Vesi on ikuinen kiertolainen. Se kulkee paikasta toiseen ja muuttaa matkalla muotoaan.

Avaa

Vedenkulutuksen vesimittari

Mihin vesimaksu käytetään?

Vesihuoltolaitoksen perimä perusmaksu kattaa vedenpuhdistuslaitoksen ja vesijohtoverkoston ylläpidon. Käyttömaksua peritään veden kulutuksen mukaan.

Avaa

Puuvillapelto. Kuva bobbycrim Pixabaystä

Vastuullista vedenkäyttöä

Vesivastuullisuus tarkoittaa, että yritys ottaa vastuun kaikesta vedenkäytöstään. Se sisältää myös veden, joka kuluu yrityksen käyttämien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden tuotantoon.

Avaa

Muuttuva ilmasto muokkaa vesien elämää

Veden kasvi- ja eläinlajit ovat sopeutuneet nykyiseen ilmastoon. Miten muutos vaikuttaa vesien lajistoon ja koko ekosysteemiin?

Avaa

Onko vesi uimakelpoista?

Mistä tietää, voiko vedessä uida turvallisesti? Millaisia vikoja uimavedessä voi olla?

Avaa

Mistä rehevöityminen johtuu?

Rehevöityminen johtuu siitä, että veteen kulkeutuu typpeä ja fosforia. Ravinteita tulee vesiin sekä jätevesien mukana että pelloilta ja metsistä.

Avaa

Nainen juo vettä lasista

Jos hanavedessä on vikaa

Vesijohtovesi on yleensä tasalaatuista. Joskus siinä voi silti huomata väriä tai makua. Mistä se johtuu ja mitä silloin pitää tehdä?

Avaa

Sadevesikaivo asfalttipihalla.

Mitä on hulevesi?

Hulevesi on sitä sade- ja kuivatusvettä, joka johdetaan pois pihoilta ja kaduilta.

Avaa

Vesinäytteen ottaja veneellä järvellä.

Vesien hyvinvoinnin mittarit

Vesienhoidon tavoitteena on, että kaikkien vesien tila olisi vähintään hyvä ja ettei tila heikkene.

Avaa

Oma lähivesi kuntoon

Kunnostushankkeita voidaan viedä eteenpäin esimerkiksi kylätoimikunnan tai osakaskunnan voimin. Toisinaan on tarpeen perustaa erillinen yhdistys tai toimikunta.

Avaa

Jalat vedessä ahventen hämmästeltävänä.

Ryhdy vesitutkijaksi!

Järvi-meriwiki on kaiken kaikkiaan mahtava järvi- ja meritiedon varasto. Ryhdy vesitutkijaksi, ja voit lisätä tietoa omasta lähivedestäsi!

Avaa

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa vesivaroihin eri vuodenaikoina?

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän erityisesti talven sademääriä. Koska talvet muuttuvat myös leudommiksi, suurempi osa sateesta tulee vetenä.

Avaa

Lumpeenlehti piirtyy veden alta sinistä taivasta vasten.

Vesien tilan seuranta

Vesien tilaa tarkkailevat monet tahot: vesiensuojeluyhdistykset, teollisuuslaitokset, kunnat ja valtion ympäristöhallinto.

Avaa

Purjenveneet merellä

Merenpinnan vaihtelut

Valtamerten rannoilla on totuttu vuoroveteen; meri nousee ja laskee säännöllisesti. Itämerellä vuorovesi on hyvin pientä, mutta meriveden korkeus vaihtelee muista syistä.

Avaa

Vesistöjen vaihteleva vesitilanne

Keväällä joki virtaa vuolaana. Se saa vettä maastossa sulavasta lumesta. Loppukesällä sama joki näyttää kesyltä ja rauhalliselta.

Avaa

Miten maa- ja metsätalouden vesienhallinta optimoidaan?

Maa- ja metsätalousmaita vaivaa herkästi liika märkyys. Joskus taas kärsitään vesipulasta. Ongelmaa kärjistää ilmastonmuutos, joka tuo entistä ankarampia sateita ja pidempiä kuivuuskausia. Mikä neuvoksi? Vedellä

Avaa

Maankuivatus tehostuu luonnonmukaisin menetelmin

Maankuivatus on Suomessa tärkeä osa maa- ja metsätaloutta. Liika vesi pitää johtaa pois, jotta viljelykasvit ja puut menestyvät. Paras kokonaistulos saavutetaan luonnonmukaisilla menetelmillä. Maatalousalueiden kuivatus

Avaa

Jokien kevättulvat

Kevättulvan perimmäinen syy on lumen sulaminen. Mitä enemmän talvella on kertynyt lunta, sitä enemmän syntyy sulamisvesiä.

Avaa

Miksi vesistöjä säännöstellään?

Vedenpinnan korkeus vaihtelee järvissä vuodenaikojen mukaan. Samoin vaihtelee jokien virtaama. Ihminen muokkaa tätä luonnon kulkua monesta syystä.

Avaa

Miten vesijohtovettä tehdään?

Suuren kaupungin vesilaitos tuo mieleen aution terveyskylpylän. Pumput humisevat, vesi solisee altaasta toiseen ja ilma tuoksuu kostealta.

Avaa

Voiko järvi hyvin vai huonosti?

Järvi siintää sinisenä ja vesi näyttää kirkkaalta. Tarkoittaako se, että järvi voi hyvin? Miten järven tai joen tila ylipäätään määritellään?

Avaa

Sininen ja punainen vesiputki

Vesijohtoverkoston kunto

Vesiputket rapistuvat ajan myötä. Jos ikääntynyt putki rikkoontuu, vesijohtovesi voi likaantua. Vesijohtoverkosto vaatiikin jatkuvaa ylläpitoa.

Avaa

Kun vesi näyttää tai haisee oudolta

Mitä pitää tehdä, jos puro vaahtoa oudosti tai haisee kummalliselta? Tai jos järvenrannalla on outoa mönjää?

Avaa

Vesien vieraslajit

Vieraslajiksi kutsutaan sellaista eläin- tai kasvilajia, jonka ihminen on tuonut alueelle joko tahallaan tai vahingossa.

Avaa

Lähteet kaipaavat kunnostamista

Jos suunnittelet omalla maallasi olevan lähteen kunnostamista, ota yhteys Suomen metsäkeskukseen tai oman alueesi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskukseen).

Avaa

Vesistön virkistysarvo voidaan mitata rahassa

Vesistöjen tuottamat hyödyt on tärkeä tunnistaa ja määrittää. Näin ne voidaan ottaa huomioon vesistöjen käytön suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Avaa

Talvinen jokimaisema, hyydetulva muodostumassa jokeen.

Talvinen hyydetulva

Jokivartta voi koetella talvella erikoinen ilmiö: hyydetulva. Sopivissa oloissa hyydetulva voi syntyä nopeasti.

Avaa

Maa- ja metsätalousministeriö

Vesi on keskeisessä roolissa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii yhdessä kumppaniensa kanssa ennakoimaan ilmastonmuutoksen haasteita sekä hyödyntämään myös vesiasioissa kiertotalouden ja uuden teknologian

Avaa

Patotyypit

Suomessa on monenlaisia patoja: vesistöpatoja, jätepatoja ja tulvapenkereitä. Ne palvelevat monia eri tarpeita.

Avaa

Vesitieto: Syventävät artikkelit

Talousveden laatu

Vesijohtoveden pitää olla puhdasta ja terveellistä ja sen tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Vesilaitokset huolehtivat veden laadunvalvonnasta ja vesiriskien hallinnasta.

Avaa

Kaivoveden laatu

Kaivoveden täytyy olla terveydelle vaaratonta. Niinpä kaivovettä koskevat samat laatuvaatimukset ja -suositukset, jotka on asetettu talousvedelle.

Avaa

Kaivon huolto

Kaivon kuntoa sekä veden laatua ja riittävyyttä on syytä tarkkailla ympäri vuoden. Monet vedenlaatuongelmat voidaan välttää, kun kaivo huolletaan säännöllisesti ja tarvittaessa kunnostetaan.

Avaa

Kaivon rakentaminen

Kaivon rakentaminen alkaa siitä, että rakennuspaikan maaperäolojen perusteella päätetään, mikä kaivotyyppi soveltuu parhaiten: perinteinen rengaskaivo vai porakaivo.

Avaa

Vastuullinen vedenkäyttö

Hanaveden valmistamiseen ja jakeluun kuluu kemikaaleja ja energiaa. Hyvästä raakavedestä voi olla myös paikoin pulaa.

Avaa

Juomaveden terveysriskit

Yleisin syy talousvedestä koituviin terveyshaittoihin on se, että raakavesi on mikrobiologisesti saastunutta eli siinä on terveydelle haitallisia mikrobeja.

Avaa

Erilaisia patoja

Padot voidaan ryhmitellä käyttötarkoituksen tai rakenteen mukaan. Suomen patokantaan sisältyy niin betonisia vesistöpatoja kuin matalia maapatojakin.

Avaa

Järvien kunnostus

Järven kunnostustarve syntyy Suomessa useimmiten siitä, että järvi on rehevöitynyt, mataloitunut tai kasvamassa umpeen.

Avaa

Patojen vahingonvaara

Padot luokitellaan Suomessa kolmeen luokkaan. Luokittelun perusteena on se, kuinka vakavaa vahinkoa pato-onnettomuus voi aiheuttaa.

Avaa

Virtavesien kunnostus

Joet ja purot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä mutta myös herkkiä elinympäristöjä. Virtavesien kunnostus tähtää siihen, että niiden ekologinen tila kohenee.

Avaa

Tulvariskien hallinta

Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.

Avaa

Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa

Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.

Avaa

Tulvariskialueet

Suomessa on nimetty 22 merkittävää tulvariskialuetta. Näillä alueilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu voi aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja.

Avaa

Kodin suojaaminen tulvalta

Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella.

Avaa

Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnossapito

Säännöllinen tarkkailu ja huolto varmistavat, että järjestelmä toimii suunnitellusti ja säilyy pitkään toimintakuntoisena. Järjestelmän toimivuudesta ja kunnossapidosta vastaa omistaja.

Avaa

Näin toimit tulvatilanteessa

Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Anna myös naapuriapua.

Avaa

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka puhdistan kaivon talven jälkeen?

• Poista kaivon kannelta roskat ja siivoa kaivon ympäristö oksista ja mätänevistä lehdistä. • Tarkista kaivon rakenteiden kunto, erityisesti kaivon kannen tiivisteet. • Poista kaivon

Avaa

Mistä saan tietoa kaivoveden laadusta?

Verkkosivustoltamme löydät Kaivoveden analyysitulkki -palvelun, jonka avulla voit tulkita oman kaivovetesi laboratoriotuloksia. Analyysitulkki kertoo onko kaivosi vesi hyvää vai huonoa, mitä haittaa huonosta vedenlaadusta voi

Avaa

Miten toimin tulvatilanteessa?

Seuraa viranomaisten tiedotuksia, viestintää ja ohjeita ja toimi niiden mukaan. Pysy poissa tulvavedestä. Tulvavesi voi olla saastunutta. Pese kädet tarvittaessa. Varo virtaavaa tulvavettä – jo 15 cm

Avaa

Miten liikun turvallisesti jäällä?

Vedet jäätyvät, kun pintaveden lämpötila laskee alle nollan. Ensimmäisinä jäätyvät rantavedet sekä lahdenpoukamat ja viimeisenä ulapat sekä virtaavat vedet. Jään kantokyky pitää aina mitata kirkkaan,

Avaa

Muut sivut

Vesivastuusitoumus

Vesivastuusitoumus Vesivastuusitoumus haastaa yritykset tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan ja huolehtimaan siitä, että niiden toimipaikat ja alihankkijat käyttävät vettä kestävästi. Se myös kannustaa yrityksiä kehittämään veden kestävää

Avaa

Vesijalanjälki

Vesijalanjälki kuvaa vedenkäytön kokonaisuutta Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta

Avaa

Vesijalanjälki

Vesijalanjälki Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi sekä

Avaa

Vesivastuullisuuden askeleet

Vesivastuullisuuden askeleet Klikkaamalla numeroa näet kunkin askeleen toimenpiteet.

Avaa

Globaalit vesivarat

Globaalit vesivarat Suomessa riittää makeaa vettä, mutta mikä on tilanne muualla maailmassa? Miksi meidän tulisi olla huolissamme vedenkäytöstämme? Tässä oppimiskokonaisuudessa perehdytään makean veden jakaantumiseen ja

Avaa

Vesivastuullisuus

Vesivastuullisuus tarkoittaa, että yritys käyttää vettä ympäristön kannalta kestävästi ja että veden käyttö on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kannattavaa.

Avaa

Vesijalanjäljen värit

Vesijalanjäljen värit Klikkaamalla numeroa näet kunkin värin merkityksen.

Avaa

Vesiviisas kiertotalous

Vesiviisas kiertotalous Vesi voidaan nähdä yhtenä osana kiertotaloutta. Kiertotalouden tavoite on käyttää maapallon rajallisia luonnonvaroja viisaasti niin, että hukkaa ei synny ja aineet ja energia

Avaa

Käytä hanavettä

Suomi on yksi harvoja maita, joissa hanavesi on puhdasta ja hyvälaatuista. Veden pullottaminen kuluttaa energiaa ja raaka-aineita.

Avaa

Tutkitaan vesiä satelliiteilla

Tutkitaan vesiä satelliiteilla Oppimiskokonaisuus lennättää peruskoulun yläasteen oppilaat seuraamaan ympäristöä avaruudesta! Maan luonnonilmiöitä Suomessa ja muualla tutkitaan hyödyntäen avoimia satelliitti- ja kartta-aineistoja. Tehtävissä tarkastellaan jäidenlähtöä,

Avaa

Käytä lämmintä vettä säästeliäästi

Lämmitysenergian kokonaiskulutuksesta veden osuus on huomattava, yleensä noin kolmannes.

Avaa

Oppia vedestä

Oppia vedestä Etsitkö tietoa ja materiaaleja vesiaiheiseen opetukseen? Olet oikeassa paikassa. Täältä löydät opetuspalikoita laidasta laitaan: laajoista oppimiskokonaisuuksista peleihin ja animaatioihin. Vesiaihetta tutkaillaan monesta eri

Avaa

Suosi vaatteiden kierrätystä, osta harkiten

Jos ostat uutta, osta EU-alueelta tai ympäristömerkittyjä vaatteita. (esim. Öko-tex, Joutsenmerkki). Kehittyvissä maissa tekstiilituotannossa veden käyttö on huomattavaa, vaarallisia kemikaaleja käytetään paljon ja jätevesien puhdistus

Avaa

Medialle

Tietoa vedestä Suomen ympäristökeskuksen koordinoima vesi.fi-sivusto tarjoaa kansalaisille, asiantuntijoille sekä medialle ajantasaista tietoa ja työkaluja vedestä sekä siihen liittyvistä ilmiöistä, uutisista ja toimijoista. Viestintä ja

Avaa

Vesisanasto

Veden hygieeninen laatu

Veden hygieeninen laatu tarkoittaa sitä, onko vesi mikrobiologisesti arvioituna turvallista. Hygieenisen laadun mittarina käytetään tiettyjen ulosteessa esiintyvien bakteerien pitoisuutta vedessä.

Avaa

Veden lämpötila

Veden lämpötila on yksi vesitutkimuksen perusmittauksista. Eri syvyyksistä mitattu lämpötila kertoo veden kerrostuneisuudesta. Lämpötilalla on merkitystä muun muassa arvioitaessa veden happitilannetta.

Avaa

Luonnonmukainen

Luonnon omien veden kiertoon ja veden laatuun vaikuttavien tekijöiden hyödyntäminen ja tukeminen taajamien hulevesien hallinnassa.

Avaa

Veden kovuus

Veden kovuus kuvaa vedessä olevien kalsium- ja magnesiumionien määrää. Mitä enemmän näitä ioneja on vedessä, sitä kovemmaksi vesi luokitellaan. Veden kovuus vaihtelee alueittain sen mukaan,

Avaa

Laskeutusallas

Laskeutusallas on laskuojan yhteyteen kaivettu allas, johon yläpuolisen valuma-alueen vesiä ohjataan. Laskeutusaltaan tarkoitus on vähentää veden kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Laskeutusaltaassa veden virtausnopeus pienenee,

Avaa

Happipitoisuus

Happipitoisuus on yksi veden laadun mittari. Hapen määrä on sidoksissa veden lämpötilaan, joten happipitoisuus ilmaistaan niin sanottuna kyllästysasteena eli prosenttiosuutena saman lämpöisen veden ”täydestä” happipitoisuudesta.

Avaa

Veden väri

Veden väri vaihtelee luonnonvesissä sen mukaan, millaisia ja kuinka paljon vedessä on värillisiä aineita. Suomessa tavallisimmat vettä värjäävät aineet ovat humus ja rauta. Kalkkiperäisillä alueilla

Avaa

Pohjaeläimet

Pohjaeläimet ovat selkärangattomia eläimiä, jotka elävät ainakin jossakin elinkiertonsa vaiheessa pääasiassa pohjan tai kivien pinnalla, kasveissa tai pohjasedimentin sisällä. Pohjaeläinten lajistoon vaikuttavat muun muassa pohjan

Avaa

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus tarkoittaa sellaisia peltojen peruskuivatusjärjestelyjä, joilla turvataan uomien vedenjohtokyky ja parannetaan veden laatua. Vesistöön kohdistuvaa kuormitusta pienennetään esimerkiksi tulvatasanteilla ja ennallistamalla uomia sekä tulvaniityillä,

Avaa

Tulvavaarakartta

Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja veden syvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvavaara- ja tulvariskikarttoja laaditaan ainakin tulville, joiden vuotuinen todennäköisyys on

Avaa

Pato

Padon tai penkereen tarkoitus on säännöstellä veden virtaamista tai korkeutta taikka rajata vesialueita tai esimerkiksi jätealueita. Patorakennelmat voivat olla maavalleja tai betonisia rakennelmia, ja ne

Avaa

Näkösyvyys

Näkösyvyys kuvaa veden läpinäkyvyyttä ja sameutta ja kuvastaa veden rehevyyttä. Näkösyvyyttä mitataan valkoisella pyöreällä levyllä, jonka halkaisija on 20 senttimetriä. Levy lasketaan varren tai narun

Avaa

Mallilaskelma

Mallilaskelmat ovat apuvälineitä, joiden avulla arvioidaan veden laatua, päästöjä tai hydrologisia oloja silloin, kun niitä ei voida mitata suoraan tai kun niitä halutaan ennakoida. Mallilaskelmat

Avaa

Leväkukinta

Leväkukinnaksi kutsutaan mikroskooppisten planktonlevien, yleensä sinilevien, runsasta esiintymistä veden pintakerroksessa. Levät eivät todellisuudessa kuki, vaan veden värjäytymisen tai puuroutumisen aiheuttaa itse levä. Tällainen massaesiintyminen voi

Avaa

Happamuus

Happamuus on yksi veden laatutekijöistä. Happamuus ilmaistaan pH-asteikolla, jossa neutraali vesi saa arvon 7. Suomen sisävedet ovat yleensä lievästi happamia (pH 6,5–6,8). Merivesi taas on

Avaa

Avouoma

Avoin veden kulkureitti.

Avaa

Sulkukaivo

Kaivo, josta voidaan katkaista veden virtaus ja siten haitallisten aineiden kulkeutuminen eteenpäin esimerkiksi onnettomuustilanteessa.

Avaa

Rautabakteerit

Rautabakteerit ovat rautaa hapettavia bakteereita. Niiden hapetustuotteet voivat värjätä puron tai ojan ruskeaksi. Rautaa voi myös nousta veden pinnalle ja muodostaa sinne öljymäisen kalvon.

Avaa

Planktonlevä

Planktonlevät ovat mikroskooppisen pieniä leviä, jotka keijuvat vedessä ja ajautuvat veden liikkeiden mukana. Planktonlevät ovat enimmäkseen yksisoluisia. Ne yhteyttävät auringonvalossa tuottaen veteen happea ja muodostavat

Avaa

Pintaveden lämpötila

Pintaveden lämpötila kuvaa vesistön pintakerroksen (20 cm) lämpöoloja. Veden lämpötilaan vaikuttavat vesistön koon lisäksi ilman lämpötila ja tuuliolot.

Avaa

Lumikuorma

Lumikuorma kertoo lumikerroksen painon kiloina neliömetrillä. Tämä on sama asia kuin lumessa olevan veden määrä, eli sen vesikerroksen paksuus millimetreinä, joka syntyisi jos lumi sulatettaisiin.

Avaa

Kiintoaine

Kiintoaine tarkoittaa vedessä olevia kiinteitä hiukkasia, kuten savea tai hiesua. Veden sameutta käytetään kiintoaineen mittarina.

Avaa

Humus

Humusta syntyy, kun pitkälle lahonneet kasvien osat hajoavat ja maatuvat. Humusaineet voivat olla vedessä liuenneina tai kevyinä mikroskooppisina hiukkasina. Humusta esiintyy erityisesti turvemaiden lähivesissä, ja

Avaa

Harppauskerros

Harppauskerros on järvessä tai meressä oleva vesikerros, jossa jokin veden ominaisuus muuttuu nopeasti syvyyssuunnassa. Lämpötilan harppauskerrosta kutsutaan termokliiniksi ja suolaisuuden harppauskerrosta halokliiniksi. Harppauskerros estää yläpuolisen

Avaa

Haihtuminen

Haihtuminen on veden muuttumista vesihöyryksi kiehumispistettä alemmassa lämpötilassa. Haihtumisessa raskaampi aine (vesi) muuttuu kevyemmäksi (höyry). Haihtumisen käänteinen ilmiö on tiivistyminen.

Avaa

Aallonkorkeus

Meren tai järven aallokosta puhuttaessa aallonkorkeudella tarkoitetaan aallon pohjan ja huipun välistä korkeuseroa. Veden pinnan aallokko epäsäännöllistä eli peräkkäisetten aaltojen korkeus ei ole sama. Siksi

Avaa

Routa

Routa on maakerros, jonka massa olevan veden jäätyminen on kovettanut. Roudan muodostuminen ja syvyys sekä routakauden kesto riippuvat talven lämpötiloista, lumipeitteestä ja pohjaveden pinnankorkeudesta.

Avaa

Riite

Riite on hyvin ohut ja kiiltävä jääkerros, joka muodostuu tyynen veden pinnalle yhdessä yössä. Tuuli ja aallokko murtavat riitteen helposti.

Avaa

Sedimentti

Sedimentti on veden mukana kulkeutuvaa ja kerrostuvaa kiinteää ainesta, esimerkiksi hienojakoista hiekkaa tai savea. Kun virtaus vähenee, sedimentti laskeutuu pohjaan. Niinpä sitä kertyy jokien, järvien

Avaa

Harmaa vesijalanjälki

Harmaa vesijalanjälki tarkoittaa sitä puhtaan veden määrää, joka kuluu tuotantolaitoksissa huuhteluun ja pesuun sekä tuotteen tai jäteveden puhdistamiseen.

Avaa

Vesivastuusitoumus

Vesivastuusitoumus on yrityksen tai muun organisaation antama sitoumus kehittää veden kestävää käyttöä ja hallintaa omassa tuotantoketjussaan. Vesivastuusitoumus on osa Suomen ja suomalaisyritysten pyrkimystä tulla maailman

Avaa

Maankuivatus

Maankuivatus tarkoittaa vahinkoa tai haittaa aiheuttavan veden johtamista pois halutulta maa-alueelta, kuten pellolta tai pihalta. Maankuivatus jaetaan peruskuivatukseen ja paikalliskuivatukseen.

Avaa

Seiche-aalto

Seiche-aalto eli seisova aalto on suljettuun altaaseen syntyvä veden ominaisheilahtelu. Se voi syntyä esimerkiksi järvissä tai Itämerellä tuulen, painovoiman ja rantojen heijastusvaikutuksen seurauksena. Itämeren rannoilla

Avaa

Kosteikko

Kosteikko on yleisnimitys luontotyypeille, jotka ovat suuren osan vuodesta veden peitossa ja muinakin aikoina kosteita ja joissa on vesi- ja kosteikkokasvillisuutta. Luontoarvojensa ja muiden hyötyjen

Avaa

Suppopato 

Suppo- eli hyydepato syntyy alijäähtyneessä vedessä muodostuneen hyyde- eli suppojään tarttuessa uoman pohjaan tai kasautuessa jääkannen alle haitaten veden kulkua.

Avaa

Lumen vesiarvo

Lumen vesiarvolla tarkoitetaan lumessa olevan veden määrää. Vesiarvon yksikkö on kg/m2 (lumikuorma). Lukuarvoltaan se vastaa lumen vesisisältöä millimetreinä.

Avaa

Hyydepato

Hyyde- eli suppopato syntyy, kun alijäähtyneeseen veteen muodostunut hyydejää tarttuu uoman pohjaan tai kasautuu jääkannen alle haitaten veden kulkua.

Avaa

Hydrologia

Hydrologia on geofysiikan osa-alue, joka tutkii veden esiintymistä, ominaisuuksia ja kiertokulkua maapallolla.

Avaa

Vesivoima

Vesivoima on energiantuotantomuoto, jossa uoma padotaan ja käytetään hyväksi veden virtausta ja korkeuseroja. Vesivoiman osuus Suomen koko energiantuotannosta vaihtelee kolmesta neljään prosenttiin.

Avaa

Vesistömalli

Vesistömalli on matemaattinen esitys siitä, miten vesi kulkee vesistössä ja sen valuma-alueella. Malli kuvaa veden koko kiertokulun sadannasta maaperän ja vesistön kautta haihdunnaksi ja valunnaksi.

Avaa

Valunta

Valunta kertoo maan pinnalla ja maaperässä liikkuvan veden määrän. Lumien sulaminen ja rankat sateet lisäävät vesimäärää ja voivat aiheuttaa tulvia.

Avaa

Tulvahuippu

Tulvahuippu on tulvatilanteen korkein veden korkeus.

Avaa

Säännöstelty järvi

Säännöstelty järvi on järvi, jonka veden korkeutta ja virtaamaa säädellään patojen tai muiden säännöstelyrakenteiden avulla. Suomen järvipinta-alasta noin kolmasosaa säännöstellään.

Avaa

Tulvariskien alustavan arvioinnin tulva-alue

Tulvariskien alustavassa arvioinnissa määritelty tulva-alue on sellainen alue, joka jää harvinaisen suuressa tulvassa veden valtaan. Arvio perustuu hydrologisiin tietoihin ja maanpinnan korkeustietoihin. Arvioon on suhtauduttava

Avaa