Hakutulokset
Ajankohtaista
Tulvatilanne helpottaa Kemijoella, Ounasjoella ja Ivalojoella – Tornionjoella tulvahuippu ensi viikolla
5.6.2020
Lapin ELY-keskus, Tulvakeskus ja Lapin pelastuslaitos tiedottavat Tornionjoella tulvahuippu on ensi viikolla. Vielä on suuria vedenkorkeuksia muillakin vesistöillä, mutta pääosin vedenpinnat ovat laskemassa kohti kesävedenkorkeuksia.
Säiden viileneminen siirtää Ii- ja Kuivajokien tulvaa toukokuun lopulle (Pohjois-Pohjanmaa)
30.4.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Pohjois-Pohjanmaalla lämpötilat säilyvät viileänä ja lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan jatkuvan toukokuun alkupuolelle asti.
Viileä sää siirtänee tulvahuipun touko-kesäkuun vaihteeseen Lapissa
28.4.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Ennätyssuuria tulvia odotettavissa Lapissa lämpötilat säilyvät viileänä ja voimakas lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan
Avaa 271 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Lapin tulvatilanne kiihtyy ‒ ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan
29.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Jokien virtaamat ovat eri puolilla Lappia poikkeuksellisen korkealla, ja ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan ensi viikon aikana. Keskimääräisen kevättulvan taso on
Lämpöaalto sulattaa Lapin alueen lumet nopeasti – tulvaennätyksiä voi rikkoontua (Lappi)
22.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lappiin saapunut lämpöaalto käynnisti lumen voimakkaan sulamisen. Virtaamat ovat sen seurauksena lähdössä nopeaan nousuun ja tulvahuiput ajoittuvat kesäkuun alkuun tai
Koottua tietoa tulvariskien hallinnasta vesi.fi-palvelussa
17.12.2021
Vesi.fi-palvelussa julkaistiin tulvariskien hallinnasta uusi teemasivusto, joka esittelee tulvia ja niihin varautumista. Tietoa saa tulvariskien alustavasta arvioinnista, tulvavaaroista, tulvaryhmistä ja toiminnasta tulvatilanteissa. Lisäksi voi tutustua
Lapin tulvatilanne on rauhallinen – ennustettua suuremmat sateet voivat pahentaa tilannetta
2.6.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Tulvatilanne Lapissa on vähitellen rauhoittumassa. Rovaniemellä vesi on laskenut hieman, mutta se on edelleen vahinkorajan yläpuolella. Tulvan arvioidaan lähtevän alenemaan lähipäivinä.
Tulvat lisääntyvät Suomessa, varautumisella pienennetään vahinkoja
29.5.2020
Vahingot tämän kevään tulvista Pohjois-Suomessa voisivat nousta jopa 25 miljoonaan euroon, jos niihin ei olisi ennalta varauduttu. Varautumisella riskejä voidaan vähentää merkittävästi. Ilmasto, sää- ja
Lapin tulvahuippujen ennustetaan siirtyvän poikkeuksellisen myöhään kesän kynnykselle
7.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Viileän säätilan vuoksi Lapin tulvahuippujen arvioidaan ajoittuvan poikkeuksellisen myöhäiseen ajankohtaan eli kesäkuulle. Lähes kaikilla alueilla Lapissa tulvahuippujen ajankohta on vasta
Tulvavesi nousee lähipäivinä vahinkorajalle Rovaniemellä ja Kittilässä
27.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Rovaniemellä ja Kittilässä vesi nousee lähelle tulvahuippua viikon vaihteessa. Molemmilla alueilla tulvahuippu on pitkä ja kestää todennäköisesti viikon ajan. Kittilässä
Sateet eivät pahentaneet tulvatilannetta – Tornionjoella tulvahuippu loppuviikosta, muualla vedenpinnat pääosin laskusuunnassa
8.6.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Viikonlopun sateet eivät nostaneet vedenpintoja Lapin vesistöissä ja vedenpinnat ovat laskemassa kohti kesävedenkorkeuksia. Tornionjoella tulvahuippu on loppuviikosta ja Tenojoella virtaamat
Lapin tulvat ovat ohi ja vedenkorkeudet laskussa
12.6.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin pitkäkestoinen tulvakevät on vihdoin päättymässä ja on aika poistaa rakennuksia suojaavat tilapäiset tulvasuojelurakenteet. Muonionjoella tulvahuippu oli tiistaina ja Tornionjoella
Sulaminen käynnistyy vähitellen koko Lapissa – suurtulvat edelleen mahdollisia
20.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin tilanne tulvien osalta on vielä rauhallinen, mutta virtaamat alkavat vähitellen kasvaa lämpötilojen noustessa. Simojoella virtaamien arvioidaan olevan korkeimmillaan toukokuun
Lappiin osuva saderintama voi suurentaa tulvahuippuja – riski merkittäville vahingoille vähäinen
17.5.2023
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat: Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat huipussaan lähipäivinä. Keskiviikon ja torstain aikana Länsi- ja Pohjois-Lappiin on odotettavissa kohtalaisen runsaita sateita,
Pohjalaismaakuntien tulvariskien hallintasuunnitelmissa varaudutaan tulvien vaikutuksiin nyt ja tulevaisuudessa
29.3.2022
Pohjanmaan lakeudet tunnetaan tulvistaan ja viimeisen kymmenen vuoden aikana tulvia on koettu mm. Ähtävänjoella, Kimonjoella ja Vöyrinjoella, Lapuanjoella, Kyrönjoella, Maalahdenjoella, Närpiönjoella ja Lapväärtin-Isojoella. Tulvat ovat
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 17.3.2021
17.3.2022
Pohjois-Pohjanmaan kevättulvista tullee Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän vesistömallin mukaan tavanomaisia, vaikka Lesti-, Kala-, Pyhä-, Siika, Temmes- ja Oulujoen valuma-alueille on kertynyt keskimääräistä enemmän lunta. Tulvahuipun suuruus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 6.4.2022
6.4.2022
Pohjois-Pohjanmaalla Oulua ja siitä eteläisemmillä jokivesistöissä tulvista voi tulla keskimääräistä suuremmat. Mikäli kylmä sää jatkuu myös jääpatotulvariski kasvaa. Useimmilla valuma-alueilla ennustettu tulvahuippu on huhtikuun lopussa
Uusi tilannetiedote kertoo tulvavaarasta
16.2.2021
Vesi.fi-palvelusta näkee nyt nopeasti ja helposti, onko tulva uhkaamassa. Mahdollisesta vahinkovaarasta kertoo jatkuvasti päivittyvä Tulvakeskuksen uusi tilannetiedote. Huolestuttaako lähestyvä kevät ja sen tuomat kevättulvat? Asutko
Ivalossa varaudutaan kevättulvaan (Lappi)
23.3.2020
Poikkeuksellisen runsasluminen talvi aiheuttaa haasteita kevään tulvatilanteeseen eri puolille Lappia. Lumitilanne Ivalojoen vesistöalueella on ajankohtaan nähden ennätyksellinen. Lumen vesiarvo on hieman yli 250 mm, kun
Kevään tulva-aika lähestyy, katso tulvaoppaasta varautumisohjeet!
5.4.2023
Lapin ja Tornionjokilaakson tulvaoppaat on päivitetty. Oppaisiin on koottu kansalaisten käyttöön ohjeita omatoimiseen tulviin varautumiseen. Jos kotisi sijaitsee tulvaherkällä alueella tai vesistön läheisyydessä, on hyvä
Ilmastonmuutos kasvattaa tulvariskiä – hallintasuunnitelmat pienentävät sitä
18.3.2022
Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sää- ja vesioloihin liittyviä ääritilanteita. Suomi on pitkä maa ja parina viime vuotena on koettu sekä kokonaan lumettomia ja jäättömiä, että lähes
Selvitäänkö kuivin jaloin? Paikkatiedot auttavat tulvariskien hallinnassa
14.4.2021
Julkaistu Maanmittauslaitoksen internetsivut 14.4.2021 Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla kevättulva tuli totuttua aikaisemmin. Lapissa odotellaan keskimääräisiä tai sitä pienempiä tulvia. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea, mutta kaiken
Lapin tulvatilanne säilyy rauhallisena lähipäivien ajan – suurtulvien riski ei ole väistynyt kesäkuulta
13.5.2020
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin jokien tulvatilanne säilyy rauhallisena lähipäivien ajan, koska lumi sulaa hitaasti tavanomaista viileämmän sään takia. Riski kesäkuun alun suurtulville säilyy
Tornionjoella tulvatilanne rauhoittumassa
23.5.2023
Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat kääntyneet laskuun. Tiistaille ja keskiviikolle ennustetut sateet eivät enää nosta vedenpintoja, mutta ne saattavat
Tornionjoen tulva korkeimmillaan lähipäivinä − Muonionjoen tulva kääntymässä laskuun
1.6.2022
Tornionjoen alaosan virtaaman ennustetaan olevan huipussaan lähipäivinä. Muonionjoella tulvavirtaama on kääntymässä laskuun. Lapin alueen muut jokivesistöt ovat jo tulvahuippunsa näyttäneet. Loppuviikolle on ennustettu Lapin alueelle
Laaja saderintama kasvatti Lapin kevättulvat harvinaisen suuriksi – Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen vedenpinnat edelleen nousussa
19.5.2023
Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat huipussaan viikonvaihteen aikana. Tornionjoella vedenpinta nousee ainakin sunnuntaihin tai jopa alkuviikkoon asti. Keskiviikkona ja torstaina
Lapin jokien tulvahuiput ohitettu, Tornionjoen ja Ounasjoen virtaamat nousivat viime kevään lukemiin
26.5.2021
Lapin jokien virtaamat saavuttivat kevään huippunsa viime viikon lopulla. Lämmin sää sulatti lumet nopeasti ja vesisateet vauhdittivat jokien virtaamien kasvua. Ounasjoen vedenpinta nousi Kittilässä lähelle
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 21.4.2022
21.4.2022
Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäinen tulvahuippu viikon sisällä. Pohjois-Pohjanmaan tulvahuippujen ennustetaan jakaantuvan kahteen osaan, koska sään ennustetaan viilenevän ensi viikolla huomattavasti. Oulun ja sen eteläpuolisten jokivesistöjen ensimmäinen tulvahuippu
Sään lämpeneminen lisää tulvariskiä pääsiäisviikolla
25.3.2021
Sään voimakas lämpeneminen sulattaa lumia ja nostaa jokien ja järvien pintoja seuraavan viikon aikana koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Suurin tulvariski on Pohjanmaalla, missä tulva
Pohjalaisjokien tulvahuippu lähestyy – kannattaa varautua
18.4.2022
Lumet sulavat nyt nopeasti pohjalaismaakunnissa. Pääsiäisajan sää on ollut lämmin ja alkavalle viikolle ennustetaan jopa yli + 15 asteen lämpötiloja ja yöpakkaset jäävät vähäisiksi. Koska
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus kehottavat varautumaan tulviin
11.5.2021
Sään lämpeneminen kiihdyttää lumen sulamista ja ennusteissa luvataan myös vesisateita. Iijoen tulvasta ennustetaan keskimääräistä suurempaa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus kehottavat varautumaan tulviin. Kiiminkijoen kevättulvasta arvioidaan
Edessä voi olla pahin tulvakevät vuosikymmeniin Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä
13.4.2022
Tulvavahinkojen riskistä ennustetaan korkeaa etenkin Pirkanmaan itäosissa ja Kanta-Hämeen länsiosissa. Pahimmillaan tulva voi kastella paikallisia teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Tulvakausi on alkamassa lähipäivinä. Suurten
Muonionjoelle ja Tenojoelle tulossa tavanomaista suurempi tulva
24.5.2022
Ensimmäiset tulvahuiput Lapin jokivesistöissä saavutettiin viime viikon alussa, minkä jälkeen kylmä sää hidasti lumen sulantaa ja virtaamat kääntyivät laskuun. Lämpenevä sää sulattaa loput lumet ja
Pohjois-Pohjanmaan tulvahuipuista ennustetaan keskimääräisiä
21.4.2023
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 21.4.2023. Lämmin sää on saanut Oulun eteläpuolisten jokien pinnat nousuun. Sunnuntaina sää viilenee ja sulanta hidastuu. Maanantaista lähtien sää jatkuu
Ilmastonmuutos ja tulvat
25.2.2020
Ennen talvi, etenkin helmikuu, olivat hyvää aikaa tulvaennustajan lomailla tai tehdä muita töitä. Vedenkorkeudet olivat useimmiten laskussa ja tulvat alkoivat harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta vasta
Pohjois-Pohjanmaan kevään tulvahuipuista odotetaan tavanomaisia
14.4.2021
Pohjois-Pohjanmaan kevään tulvahuippujen odotetaan olevan tavanomaisen suuruisia. Kiiminkijoen eteläpuolisella alueella tulvahuippuja odotetaan saapuvaksi huhtikuun loppupuolella. Mahdolliset suuret vesisateet voivat kuitenkin muuttaa tilannetta ja aiheuttaa odotettua
Sastamalassa aloitetaan jokimittaukset tulvakartoitusta varten
4.5.2021
Pirkanmaan ELY-keskus laatii parhaillaan tulvakarttaa Sastamalassa Kokemäenjoen yläosalle Äetsän ja Hartolankosken voimalaitosten väliselle alueelle. Kartoitus on jatkoa jo useille aikaisemmille kartoituksille Pirkanmaalla. Tähän mennessä on
Tulvariskien hallintasuunnitelmat auttavat varautumaan ilmastonmuutokseen
17.12.2021
Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi 16.12.2021 tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille 2022–2027. Suunnitelmia on yhteensä 18 ja niitä toteutetaan vesistö- tai rannikkoalueilla, joilla on nimetty vähintään yksi merkittävä
Ennuste: Lapin jokien tulvahuiput vasta touko–kesäkuun vaihteessa
29.4.2021
Kylmä sää viivästyttää Lapin kevättulvia. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan useimpien Pohjois-Suomen jokien tulvahuiput ajoittuvat toukokuun loppupuolelle tai jopa kesäkuun alkuun. Kevättulvien ennustetaan olevan suuruudeltaan pääosin keskimääräisiä
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kevättulvatiedote 12.5.2023
12.5.2023
Tulvahuippu lähestyy Iijoella. Pudasjärven tulvahuippu ajoittuu 15.5.–20.5. väliselle ajalle. Tulva noussee tasolle, jossa yksittäisiä vapaa-ajan asuntoja voi olla kastumisvaarassa. Kuusamossa Karhunkierros katkeaa tulvaveden vuoksi huomenna
Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma on hyväksytty
21.12.2021
Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 16.12.2021 Vantaanjoen vesistöalueen päivitetyn tulvariskien hallintasuunnitelman vuosille 2022-2027. Hämeen ELY-keskuksen toimialueella on lisäksi hyväksytty Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueiden tulvariskien hallintasuunnitelmat.
Omatoimisella varautumisella voi suojautua monenlaisilta tulvahaitoilta
1.4.2021
Keskiviikon 31.3.2021 aikana Kyrönjoen ja Lapuanjoen virtaamien nousu oli suhteellisen maltillista, mutta jäät liikkuivat monin paikoin Ylistaron (Kyrönjoki) ja Lapuan taajaman (Lapuanjoki) alapuolella. Ylistaron alapuolelle
Iijoen tulvat huipussaan, Kuusamon seudulla tulvahuippu ensi viikolla
26.5.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Lämmenneen sään vuoksi lumen sulaminen on nyt kiihtynyt huippuunsa Iijoen vesistöalueella. Suurin osa Iijoen lumista on sulanut. Tämä
Kevättulva voimistunut Uudenmaan ELYn alueella, haittoja liikenteelle
21.4.2022
Keväisen lämmin ja aurinkoinen sää on nopeuttanut viimeistenkin lumien sulamista, ja tulvatilanne on voimistunut Uudenmaan ELYn alueella monin paikoin 2000-luvun ennätyslukemiin. Laajoja peltoalueita on tulvaveden
Tulvariskit kasvavat, näin varaudut tulviin
8.4.2022
Vesi.fi-palvelussa on julkaistu uusi teemasivu tulviin varautumisesta. Tulvariskien arvioidaan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä. Uusi teemasivusto tarjoaa konkreettisia neuvoja tulviin varautumiseen ja tulvavahinkojen pienentämiseen. Sivustolla kerrotaan,
Kuusamon seudulla tulvahuippu tällä viikolla, Iijoen tulvat laskussa
2.6.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Kuusamon seudulla järvien tulvahuiput saavutetaan tämän viikon aikana tai seuraavan viikon alussa, koska lumet ovat sulaneet lähes kokonaan.
Kattavaa paikkatietoa tulva-alueista valmisteilla koko maahan
3.5.2022
Tulva-alueista saadaan ensi vuonna käyttöön entistä kattavammat paikkatietoaineistot tulvariskien hallintaa, maankäytön suunnittelua sekä vesien- ja luonnonsuojelutyötä varten. Uudessa hankkeessa tuotettavat tulvakartat tukevat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista
Miten parannamme vesien tilaa ja hallitsemme tulvariskejä? Kerro mielipiteesi
14.4.2021
ELY-keskukset ovat valmistelleet yhteistyötahojensa kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi. Suunnitelmiin voi jokainen vaikuttaa 2.11.2020–14.5.2021 välisenä aikana järjestettävässä kuulemisessa. Eri tahoja kuullaan samalla myös tulvariskien
Tulvakevättä odotellaan eri puolille Lappia (Lappi)
25.2.2020
Lapissa on satanut lunta koko talven poikkeuksellisen paljon. Lumen määrä on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suuri Ivalon alueella, Ounasjoen yläosassa Kittilän alueella ja Kemijoen vesistössä Sodankylän,
Pellot ovat muuttuneet järviksi osassa Pirkanmaata – tulvakausi jatkuu jopa juhannukseen
26.4.2022
Tulvavahinkoja on syntymässä laajasti Pirkanmaalla. Pahimmillaan tulva voi kastella peltoja, teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Vähäjärvisillä alueilla ja peltovaltaisilla alueilla tulvahuippu on meneillään. Suurten järvien
Pohjalaisjokien tulvahuippuja pyritään pienentämään tekojärvien avulla
30.3.2021
Tulvatilanteen helpottamiseksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on aloittanut tulvavesien keräämisen tekojärviin ja säännösteltyihin järviin. Tästä aamusta (30.3.2021) lähtien Kalajärven ja Hirvijärven tekojärvien yläpuolelta tulevat sulamisvedet jäävät tekojärviin.
Suojaa koti tulvalta
21.5.2021
Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella. Viemäreistä nousevan tulvaveden voi estää tukkimalla lattiakaivot
Kevättulva käynnissä Uudellamaalla
11.4.2022
Loppuviikon sateet ja lämmin sää ovat sulattaneet lumipeitettä, ja Uudenmaan jokien virtaamat ovat kääntyneet selvään nousuun. Tulvavesi on noussut paikoin alavimmille pelloille ja teille. Lähipäivien
Tavanomaista kylmempi sää hidastaa Lapin tulvatilanteen etenemistä
29.4.2022
Viime viikon lämpimät säät sulattivat lumia Lapin alueella ja jokien virtaamat lähtivät lähes kaikilla Lapin havaintoasemilla rauhalliseen nousuun. Tällä viikolla alkanut kylmä sääjakso yöpakkasineen pysäyttää
Runsaslumisesta talvesta selvittiin keskimääräisellä kevättulvalla (Pohjalaismaakunnat)
4.5.2022
Pohjalaisjokien alueella oli huhtikuun alussa pääosin selvästi keskimääräistä enemmän lunta ja lumen vesiarvot olivat korkeita. Aurinkoisen ja sateettoman sään sekä yöpakkasten ansiosta tulvahuippu jakaantui melko
Kokemäenjoen tammikuun tulva näkyy Pirkanmaalla vedenkorkeuksissa
26.1.2023
Tammikuun puolenvälin lämpimät päivät sekä sateet nostivat Etelä-Suomessa jokien virtaamia tulvalukemiin. Pirkanmaan keskeisiin säännösteltyihin järviin varastoitiin tulvahuipun aikana vettä Kokemäenjoen tulvahuipun pienentämiseksi. Tammikuun lämmin jakso
Harvinainen talvitulva Etelä- ja Länsi-Suomessa
16.1.2023
Vedenpinnat ovat nousseet harvinaisiin talvitulvalukemiin Etelä- ja Lounais-Suomen joissa sekä Vaasan eteläpuoleisella rannikolla. Tulvahuippu saavutetaan useimmilla alueilla lähipäivinä. Vesi nousee ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle, paikoin
Takatalviviikon runsaat sateet saavat Varsinais-Suomen rannikkojoet tulvimaan lähipäivinä – Satakunnassa kunnon kevättulva odotettavissa myöhemmin huhtikuussa
20.4.2022
Kevättulvat näyttivät Varsinais-Suomessa jäävän vähäiseksi vielä viime viikolla. Vähäsateisen maaliskuun aikana lumipeite katosi suurelta osin. Kuitenkin kuluvan viikon (vko 14) runsaat lumi- ja vesisateet, vesimääräksi
Alkuviikon sateet ja tulvat ennakoituja pienempiä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla
3.11.2020
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 3.11.2020. Maanantain ja tiistain välinen sade jäi osin ennakoitua pienemmäksi. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella satoi keskimäärin 15–25 mm
Pohjalaismaakuntien tulvatilanne tasaantunut eikä tulvaluukkuja pengerrysalueille tarvitse avata
3.4.2021
Pohjalaisjokien vedenpinnat ja virtaamat ovat yöpakkasten ja vähien sateiden ansiosta kääntyneet pääosin laskuun. Jääpatojen riski on edelleen olemassa erityisesti Kyrönjoen alaosalla, jossa jäät ovat toistaiseksi
Kyrön- ja Lapuanjoen tulvahuippua pienennetään tekojärvien avulla
21.4.2022
Tulvakeskuksen ennusteiden mukaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen joet saavuttavat tulvahuippunsa pääosin torstaina tai perjantaina (21.–22.4). Kyrönjoen virtaaman ennustetaan nousevan Skatilassa (Mustasaari) runsaan 300 m3/s (kuutiometriä
Tulvariskissä olevien rakennusten kastumiskorkeuksia selvitetään Kyrönjoen alaosalla (Pohjalaismaakunnat)
9.6.2022
Kesän 2022 aikana selvitetään rakennusten tarkempia kastumiskorkeuksia Kyrönjoen vesistöalueen alaosalla Isonkyrön, Mustasaaren ja Vaasan kuntien alueilla. Tulvariskissä olevien rakennusten kastumiskorkeuksien selvitystä tehdään osana Kyrönjoen vesistöalueen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus varoittavat hyyteiden nostamasta korkeasta vedenpinnasta Iijoen vesistöalueella Taivalkosken ja Pudasjärven alueilla
12.2.2021
Syksyn runsaiden sateiden myötä Iijoen valuma-alueella on paljon vettä ja Iijoessa virtaama ovat ajankohtaan nähden suuria. Tämän vuoksi Iijokeen ei ole pakkasista huolimatta joka paikkaan
Runsaat sateet nostivat joet tulvakorkeuksiin ja heikensivät happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)
9.12.2020
Marraskuussa runsaat sateet nostivat pohjalaisjoet tulvakorkeuksiin jopa kolmeen kertaan. Sateiden vuoksi happamuustilanne vesistöissä on ollut huono. Pohjavedenpinnat ovat jopa yli keskiarvojen, mikä on paikoin aiheuttanut
Tammikuun 2023 vesitilannekatsaus: Talvitulva (Pohjalaismaakunnat)
6.2.2023
Säiden lauhtuminen ja vesisateet nostivat jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet tammikuun puolivälissä talvitulvalukemiin. Nopeinta virtaamien nousu oli Lapväärtin-Isojoella ja muissa Vaasan eteläpuolisissa jokilaaksoissa. Kasvaneet virtaamat
Jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista
25.1.2023
Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista. Viilentynyt sää ja vähäiset sademäärät ovat helpottaneet tilannetta. Keskiviikkona lämpötila kohoaa sääennusteiden mukaan suuressa osassa
Lapissa varaudutaan suurtulviin
8.5.2020
Lapissa on edelleen paljon lunta maastossa ja lumen vesiarvot ovat ennätyksellisen suuria. Säiden lämmetessä uhkana ovat suurtulvat. Niihin on varauduttava hyvissä ajoin. Kevättulvia saadaan vielä
Pakkaset lisäävät hyydetulvariskiä jokivarsilla
12.1.2021
Hyydetulvat voivat nostaa vedenkorkeuksia nopeasti. Jokivarsien asukkaita kehotetaan seuraamaan tilannetta ja varautumaan tulvasuojaustoimenpiteisiin. Jäällä liikkuminen on tavanomaista vaarallisempaa suurten virtaamien heikentäessä jääkantta. Syksyn runsaiden sateiden
Lapin suuret lumimäärät edellyttävät varautumista kevään tulviin
15.4.2020
Lapin ELY-Keskus ja Tulvakeskus tiedottaa Lapin suurimmat tulvariskit ovat Kittilässä ja Rovaniemellä. Kittilän tulvan ennustetaan nousevan jopa vuoden 2005 tasolle. Lapin tulvien arvioidaan ajoittuvan toukokuun
Tulvat lähenevät, jääsahaukset toteutetaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla Pohjois-Pohjanmaalla (tulvatiedote 4.4.2023)
4.4.2023
Tulvat lähenevät, jääsahaukset toteutetaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Tämän hetken vesistömallin ennusteen mukaan kevättulvia nähtänee Pohjois-Pohjanmaalla aikaisintaan huhtikuun puolivälin jälkeen. Kevättulvista odotetaan tämän hetken lumi- jää-
Sade-ennusteet alkuviikolle runsaita ja tulvaongelmia saattaa esiintyä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla
3.11.2020
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 2.11.2020 klo 15.15. Maanantain ja tiistain aikana on sade-ennusteissa paikoin runsaita sateita, jotka saattavat johtaa tulvaongelmien esiintymiseen erityisesti
Suomen suurin tulvapumppaamo kunnostetaan 1,3 miljoonalla eurolla
10.9.2021
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kunnostaa Lapuanjoen pengerrysalueella Lapuan kaupungissa sijaitsevan Löyhingin tulvapumppaamon. Hanke toteutetaan yhteistyössä Löyhingin pengerrysyhtiön kanssa. Löyhingin pumppaamo on Suomen suurin tulvapumppaamo ja kunnostustyön arvioidut
Tulvat ovat olleet Keski-Suomessa keskimääräistä korkeampia – suurten järvien vedenpinnat vielä nousussa
16.5.2022
Runsaslumisen talven jälkeen oli odotettavissa tavanomaista korkeampia kevättulvia. Kuukausi sitten ennustettiin pahempia tulvia verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Tulvat ovat pääosin jo saavuttaneet huippunsa, mutta isojen järvien
Vedenpinnat ovat yhä korkealla Itä- ja Pohjois-Pirkanmaalla – tulvatilanne jo rauhoittumaan päin
1.6.2022
Isot säännöstelemättömät järvet nousivat tänä keväänä keskimääräisen tulvakorkeuden yläpuolelle ja vedenpinnat pysyvät vielä pitkään korkealla. Säännösteltyjen Näsijärven ja Vanajaveden vedenpinnat ovat vielä nousussa lähiviikkojen ajan.
Vedenpinnat poikkeuksellisen korkealla Oulujoen vesistöalueella, hyydetulvariskiä minimoidaan Oulujokivarressa
9.12.2020
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset tiedottavat Oulujoen vesitilanteesta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hyydetulvariskin minimointi Oulujoen virtaamia pienentämällä nostaa todennäköisesti vedenpintaa Oulujärvessä sekä sen yläpuolella olevissa järvissä.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tavanomaista suurempiin tulviin Iijoen vesistöalueilla ja Kuusamon seudulla
20.5.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on yhdessä Tulvakeskuksen kanssa päivittänyt alueen tulvaennustetta. Iijoella on edelleen mahdollisuus ennätystulvaan, mikäli sää lämpenee nopeasti
Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla varaudutaan kevättulviin (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala)
14.4.2022
Lumen vesiarvo on Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla selvästi tavanomaista suurempi. Ennusteiden mukaan runsaiden kevättulvien todennäköisyys on suuri. Haittaa ja vahinkoa voi aiheutua maataloudelle ja etenkin
Länsi- ja Pohjois-Suomeen ennustetaan pieniä tai tavanomaisia kevättulvia – vedenpinnat korkealla Päijänteellä ja Kymijoella
23.4.2021
Tiedote 23.4.2021 klo 11.02 Syken ja Ilmatieteen laitoksen yhteisen Tulvakeskuksen kooste koko maan tulvatilanteesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle odotetaan tavanomaista pienempää kevättulvaa lähipäivinä ja Lappiin aikaisintaan
Päijänteellä ja Kymijoella varaudutaan kevättulvaan
15.4.2021
Huhtikuun alun lämmin ja sateinen sää on nostanut Kymijoen vesistöalueen järvien vedenpintoja nopeasti. Monissa järvissä vedenkorkeudet ovat olleet läpi talven huomattavasti tavanomaista korkeammalla ja helmikuun
Lapin jokien virtaamat monin paikoin huipussaan viikonvaihteessa, Kittilässä vahinkoraja saattaa ylittyä
21.5.2021
Lapin jokien virtaamat ovat monin paikoin huipussaan viikonvaihteessa. Kittilässä Ounasjoen vahinkoraja saattaa ylittyä lähipäivinä, jolloin rantarakennukset ovat vaarassa kastua. Laitureiden ja veneiden kiinnitykset kannattaa varmistaa.
Ei-tekeminen ei aina ole tekemistä!
25.5.2020
Blogiteksti julkaistu Lapin pelastuslaitoksen sivulla 25.5.2020. Teksti julkaistu pelastuslaitoksen luvalla vesi.fi-palvelussa. Entisen pitkäaikaisen esimieheni lempilauseita yliopistolla työskennellessäni oli: ”Ei-tekeminen on tekemistä”. Lauseella vanha filosofi halusi
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tavanomaista suurempiin tulviin Iijoen ja Kuivajoen vesistöalueilla
21.4.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Oulun pohjoispuolisilla vesistöalueilla lunta on huomattavasti keskimääräistä enemmän. Tulva Ii- ja Kuivajoella tulee olemaan todennäköisesti keskimääräistä suurempi. Tulvavaara
Pohjois-Pohjanmaan jokivarsilla asukkaiden on syytä varautua kevättulviin
25.4.2023
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 25.4.2023. Pohjois-Pohjanmaan tulvaennuste on muuttunut merkittävästi säätilan muutoksen vuoksi. Tällä viikolla sää lämpiää nopeasti, jonka myötä vesistön varsilla olevat lumet
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tavanomaista suurempiin tulviin
18.5.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on yhdessä Tulvakeskuksen kanssa päivittänyt alueen tulvaennustetta. Iijoella on edelleen mahdollisuus ennätystulvaan mikäli sää lämpenee nopeasti
Lämpöaalto kasvattaa nopeasti Lapin jokien virtaamia
12.5.2021
Tiedote 12.5.2021 klo 10.30 Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Sään lämpeneminen saa Lapin jokien virtaamat tällä viikolla nopeaan nousuun. Lämpöaalto jää kuitenkin ennusteiden mukaan lyhytaikaiseksi
Kokemäenjoen tulvatilanne helpottaa – vielä yksi poikkeuslupa säännöstelyihin (Pirkanmaa)
25.3.2020
Marraskuusta alkanut sateinen talvi ehti aiheuttaa laajoja tulvia Kokemäenjoen keskiosalla. Pirkanmaan suurimmille säännöstellyille järville haettiin useita poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen tilanne ei hankaloidu. Pakkasyöt, kuiva kausi
Lapin tulvien arvioidaan jäävän alle vahinkorajojen
20.4.2021
Kevättulvien arvioidaan tuoreiden ennusteiden perusteella olevan suuruudeltaan keskimääräisiä tai sitä pienempiä Lapin vesistöissä. Ainoastaan Tornionjoen vesistössä hieman keskimääräistä suurempi tulva näyttää melko todennäköiseltä vesistöennusteiden mukaan.
Helmikuun vesitilannekatsaus: Pohjalaisjoissa kolme tulvahuippua ja pohjavedet korkealla (Pohjalaismaakunnat)
3.3.2020
Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi koko helmikuun 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Helmikuun aikana pohjalaisjoet ovat olleet kolme kertaa
Kuivuus muuttui kuukaudessa lähes tulvaksi Pirkanmaalla
13.12.2019
Pirkanmaan järvet ja joet kärsivät kuivuudesta vielä loppusyksyllä, mutta tilanne muuttui täydellisesti marraskuun aikana.
Vaasan eteläpuoleiset joet lähellä tulvakorkeuksia
28.10.2020
Kolmen vuorokauden 25.–27.10.2020 (sunnuntai–tiistai) sademäärät ovat monin paikoin Pohjanmaan rannikkoalueella 40–50 mm, mikä vastaa lähes keskimääräistä kuukauden sademäärää. Koska sadetta on tullut melko paljon jo
Tulvatilanne vaihtelee Pirkanmaan eri osissa – vedenpinnat edelleen korkealla
11.5.2022
Suuressa osassa Pirkanmaata tulvatilanne on rauhoittunut. Useimpien järvien vedenpinnat kääntyvät viimeistään lähipäivinä laskuun. Laaja-alaisia vahinkoja ei ole odotettavissa, jos sää pysyy poutaisena. Pirkanmaalla kaikkein suurimpien
Sateinen toukokuu nostanut vedenpintoja – Etelä-Savon järvet tulvakorkeudella
8.6.2021
Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat sateisen toukokuun johdosta korkealla. Toukokuussa satoi noin kaksinkertainen määrä toukokuun normaaliin sademäärään verrattuna. Saimaan vedenkorkeus on noussut noin 25 cm toukokuun
Hämeen ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoon ja tulvariskien hallintaan
10.5.2021
Hämeen ELY-keskus on myöntänyt lähes 603 000 euroa avustusta vesien- ja merenhoidon toteutusta sekä tulvariskien hallintaa palveleviin hankkeisiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien
Tulvien alkua saadaan vielä odotella Lapissa
20.4.2023
Lapissa valmistaudutaan hiljalleen kevään tulvakauteen. Lämpimien säiden seurauksena lumien sulaminen on käynnistynyt. Loppuviikosta sää kylmenee ja sulanta hidastuu. Tulvahuippuja saadaan vielä odottaa toukokuun loppupuolelle. Jokien
Saimaan juoksutusta lisätään tulvavahinkojen ehkäisemiseksi
31.5.2021
Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen Saimaan juoksutuksen lisäämiseksi 7.6.2021 alkaen. Lisäjuoksutuksilla pienennetään
Metsähallitus rakentaa vesiensuojelua tehostavan tulvakosteikon Aurejärven valuma-alueelle
22.1.2020
Metsähallitus huolehtii vastuullisuudestaan panostamalla vesiensuojelun tasoon metsätaloudessa. Tähän liittyy myös Ylöjärvellä sijaitsevaan Teeriojaan säätelypadon avulla toteutettava tulvakosteikko. Nyt toteutettava kosteikko tehostaa metsätalouden vesiensuojelua Aurejärven valuma-alueella.
Rannikon jokien virtaamat nousivat kevättulvatasolle (Pohjalaismaakunnat)
28.10.2020
Pohjanmaan rannikon joet nousivat tiistain aikana keskimääräisen kevättulvan tasolle ja osin ylikin. Tulvavedet levisivät paikoin pelloille ja metsiin. Vesi haittasi myös muutamien pienempien teiden käyttöä.
Tulvia odotettavissa Pohjois-Pohjanmaan jokivesissä
28.10.2020
Viime päivien ja viikkojen lumi- ja vesisateiden vuoksi Pohjois-Pohjanmaan jokivesissä on odotettavissa tulvia lähipäivinä. Useassa joessa vesimäärä ja vedenkorkeus ylittää moninkertaisesti ajankohtaan nähden keskimääräiset tasot.
Koko maahan ennustetaan tavanomaisia kevättulvia
15.3.2022
Kuva: Etelä-Savon ELY-keskus Vaikka talven aikana on kertynyt paikoin poikkeuksellisen paljon lunta, kevättulvia voidaan odottaa suhteellisen rauhallisin mielin. Koko maahan on ennustettu melko tavanomaisia kevättulvia.
Lapin jokien virtaamat lähdössä vähitellen nousuun
5.5.2022
Huhti-toukokuun vaihteen tavanomaista kylmempi sää sai Lapin vesistöjen virtaamien kasvun pysähtymään. Loppuviikosta sää lämpenee ja vesistöjen virtaamien ennustetaan lähtevän rauhalliseen nousuun kohti kevään tulvahuippua. Suurimmassa
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatuksessa – kaksitasouomat ja niiden vaikuttavuus
26.8.2021
Peltojen peruskuivatus, eli toimivat valta- ja laskuojat ovat edellytys maanviljelyn kannattavuudelle Suomen ilmasto-olosuhteissa. Kuivatuksen on oltava tehokasta, koska kasvukausi on lyhyt, sadanta jakautuu kasvukaudella epäedullisesti,
Lapin jokien virtaamat nousussa – Tornionjoen ja Muonionjoen tulvista tulossa keskimääräistä suurempia
12.5.2023
Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Lämmin sää on kiihdyttänyt lumen sulantaa, mikä näkyy Lapin jokien virtaaman nousuna. Simojoella virtaama on juuri nyt korkeimmillaan ja Ivalojoella
Pohjalaisjoet tulvivat selvästi normaalia aikaisemmin
5.4.2021
Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien jäiden lähtö ja keväinen tulvahuippu ajoittuvat keskimäärin huhtikuun toiselle viikolle ja Keski-Pohjanmaalla huhtikuun loppupuolelle. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan joet saavuttivat
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tulviin
3.4.2020
Oulun pohjoispuolisilla vesistöalueilla lunta on huomattavasti keskimääräistä enemmän. Tulva Kiiminki-, Ii- ja Kuivajoella tulee olemaan todennäköisesti keskimääräistä suurempi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaakin varautumaan kyseisillä alueilla tavanomaista
Lumien sulaminen nostaa vedenkorkeuksia Hämeessä
21.3.2023
Viime viikolla alkanut lauha sää sulattaa lumia, mikä näkyy vesistöjen nousevina vedenkorkeuksina. Lunta on lopputalvella ollut Hämeessä keskimäärin vähemmän, kuin yleensä, joten tyypillistä korkeampia kevättulvalukemia
Lämmin sääjakso käynnistää lumien sulamisen Lapin alueella
20.4.2022
Kuluvan viikon lämpimät säät sulattavat lumia Lapin alueella, mikä nostaa hetkellisesti jokien virtaamia. Ensi viikosta lähtien sää kylmenee ja yöpakkaset jarruttavat sulamista, joten tulvatilanteen kehittyminen
Vedenkorkeuden ja aallokon keskinäinen riippuvuus vaikuttaa tulvariskeihin Helsingin rannoilla
22.3.2022
Tutkimuksessa selvitettiin merenpinnan korkeuksien ja aallokon yhteisesiintymistä Helsingin edustalla. Yksittäiset korkeimmat vedenkorkeudet ja korkeimmat aallot eivät yleensä osu samoille ajanhetkille. Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että korkeilla
Nopea sulaminen lisää Kyrön- ja Lapuanjoen jääpatoriskiä
31.3.2021
Lämpimien säiden seurauksena lumet jatkavat edelleen nopeaa sulamista pohjalaismaakunnissa. Tiistaina 30.3.2021 Kyrön- ja Lapuanjoen vesipinnat jatkoivat nousuaan, vaikka tulvavesiä johdettiin merkittävästi tekojärviin ja säännöstelyihin järviin.
Pohjalaisjoet korkealla, pääosin vedenpintojen nousu on pysähtymässä (Pohjalaismaakunnat)
20.11.2020
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 20.11.2020. Tämän viikon aikana on saatu runsaita sateita varsinkin Pohjanmaan rannikolla, Keski-Pohjanmaalla ja Kauhajoen suunnalla. Useat joet ovat
Päijänteellä ja koko Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat erittäin korkealla
28.5.2021
Kaakkois-Suomen, Hämeen, Keski-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskukset ja Tulvakeskus tiedottavat Päijänteen pinta on 40 cm korkeammalla kuin keskimäärin, ja sen ennustetaan nousevan tulvarajalle kesäkuun alussa. Tulvakeskus
Simojoen virtaama kääntymässä nousuun
27.4.2023
Lapin tulvaennusteet näyttävät edelleen maltillisilta. Osalla havaintoasemista on jo nähtävissä pientä vedenkorkeuden nousua. Lapin alueelle on ennustettu loppuviikoksi sateita, mikä voi näkyä tulvavirtaaman kasvuna erityisesti
Vedenpinnat nousevat Etelä-Suomessa – ennusteissa tavanomaisia kevättulvia
13.3.2023
Kevättulvakausi on alkamassa. Jo tällä viikolla lämpenevä sää ja sateet nostavat jokien pintoja etelä- lounaisrannikolla keskiviikosta alkaen. Tulvavahinkoja ei kuitenkaan odoteta syntyvän, mutta vesi voi
Lämpenevä sää näkyy pohjalaisvesistöissä
14.4.2022
Päivälämpötilojen nousu ja yöpakkasten väheneminen on lisännyt ja lisää jokien virtaamia Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, missä tulvahuippua ennustetaan pääosin ensi viikolle. Myös Keski-Pohjanmaalla virtaamat ovat osin
Huhtikuun 2023 vesitilannekatsaus: Aurinkoista ja kuivaa (Pohjalaismaakunnat)
5.5.2023
Huhtikuun alkuosa oli Pohjalaismaakunnissa aurinkoinen ja erittäin vähäsateinen. Kuivasta säästä ja yöpakkasista johtuen lumet sulivat rauhallisesti ja virtaamat kasvoivat melko hitaasti. Huhtikuussa koettiin kaksi tulvahuippua
Loimijoen padotus ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui – seurantakaudella koettiin onnistumisia ja haasteita
2.6.2022
Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui huhtikuun lopussa keskustelemaan kuluneesta seurantakaudesta 2017–21 ja tulevista jatkotoimenpiteistä. Kokouksessa käytiin läpi kuluvan kevään vesitilannetta, padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa,
Jäänsahausta Hellälässä, muualla Lapissa ohuet jäät
31.3.2020
Tornionjoen suualueella Hellälässä aloitetaan jäänsahaus viikolla 15. Jäätä sahataan Näätsaaren ja Pukulmin edustalta noin viiden kilometrin matkalta. Alueella liikkujia varoitetaan avatuista railoista ja jään päälle
Vesistöjen vedenkorkeusmittausten kahdennus auttaa varautumaan tulviin
18.6.2020
Lapin poikkeuksellinen tulvakevät on vihdoin ohi. Monella eri Lapin vesistöalueella vedenkorkeus nousi lähelle ennätyskorkeuksia ja vahinkoraja ylittyi Rovaniemellä. Tulvakeskuksen eri toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä ja suurella
Pohjalaisjoet voivat tulvia vappuna (Pohjalaismaakunnat)
26.4.2023
Tämän viikon sateiden ennustetaan nostavan pohjalaisjokien virtaamat vähintäänkin keskimääräisen vuosittaisen kevättulvan tasolle. Jokien virtaamat nousevat vesistöennusteiden mukaan suuremmiksi kuin mitä ne olivat lumien sulaessa huhtikuun
Kokemäenjoen vesistöalueen vedenpinnat vielä pitkään poikkeuksellisen korkeita (Häme, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)
26.2.2020
Kokemäenjoen tulvatilanteeseen ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua, sillä sivujokien virtaamien pienentyessä juoksutuksia on lisättävä Pirkanmaan suurista järvistä. Järvet ovat jopa keskimääräisiä kevättulvia korkeammalla. Marraskuun alusta
Sateet nostavat vedenpintoja erityisesti Vaasan pohjoispuolisissa vesistöissä
18.11.2020
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 18.11.2020. Tämän viikon suurimmat sateet kohdistuvat todennäköisesti Vaasan pohjoispuolisiin jokilaaksoihin. Tämän viikon aikana sadetta voi kertyä yli 50
Jäät ja jääpadot voivat aiheuttaa vaaratilanteita pohjalaismaakunnissa
2.4.2021
Kevään tulo ja jäiden lähtö ovat aina kiinnostaneet jokivarsien asukkaita. Tänä vuonna nopeasti edennyt aikainen kevät on jo niin pitkällä, että jäillä ei voi enää
Runsasluminen talvi nosti vedenkorkeuksia paikoitellen Hämeen alueella poikkeuksellisen korkealle
11.5.2022
Kevään tulvahuiput on osin ohitettu Hämeen alueella. Vesi nousi pelloille, katkaisi joitakin pienempiä teitä ja kevyenliikenteenväyliä, nousi pihoille sekä uhkasi vapaa-ajanasutuksia, sauna- ja varastorakennuksia ja
Kylmä sää hidastaa Lapin tulvia
3.5.2023
Vedenkorkeudet ovat Etelä- ja Keski-Lapin jokivesistöissä olleet nousussa. Lähipäivien kylmä sääjakso hidastaa virtaamien kasvua. Simojoella, Viantienjoella ja Kemijoella jäät ovat jo liikkuneet. Muissa vesistössä jäiden
Sateet nostavat järvien vedenkorkeuksia, säännöstelyssä joudutaan tasapainoilemaan Kokemäenjoen tulvien vuoksi (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)
21.2.2020
Tulevan viikonlopun sateet nostavat ennestään suuria vedenkorkeuksia. Tämän vuoksi Pirkanmaan säännöstellyillä järvillä joudutaan tasapainottelemaan juoksutusten kanssa, jotta sekä Kokemäenjoella että järvillä vältyttäisi merkittäviltä tulvavahingoilta. Toistaiseksi
Vedenkorkeus monin paikoin Lounais-Suomessa ennätyslukemissa
20.12.2019
Keskiviikon sateet nostavat virtaamat ja vedenkorkeudet Lounais-Suomessa monin paikoin tämän vuoden ennätyslukemiin – Kokemäenjoella virtaama nousemassa suuremmaksi kuin kertaakaan 11 vuoteen (Varsinais-Suomi, Satakunta). Keskiviikon noin
Talviaikaiset vesisateet tuovat vesistösäännöstelylle uusia haasteita
20.1.2021
Vielä 20 vuotta sitten, siis ihan vähän aikaa sitten, ei Suomessa voitu kuvitella talvea ilman lunta. Etelässä pysyvä lumi tuli marras-joulukuussa ja pohjoisessa noin kuukautta
Raahen vesistöjen säännöstelyn kehittäminen etenee, selvityksiä esitellään yleisötilaisuudessa 25.1.
19.1.2023
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy tekivät vuosi sitten Raahen säännösteltyjen vesien tilan parantamista koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimusosapuolet laativat vuosittain toimenpideohjelman, jossa sovitaan toimenpiteiden
Vesi.fi – uusia palveluja vesitiedon käyttäjille
28.5.2020
Vesi.fi kokoaa yhteen verkkopalveluun tärkeät mittaustiedot veden, lumen ja jään määrästä. Palvelusta voi tarkistaa nyt myös paikallisen vesitilanteen joka puolelta Suomea eri mittauspisteiltä. Viranomaistiedon lähteisiin
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.5.2020 (Pohjois-Savo)
28.5.2020
Kevättulvat jäivät pieniksi koko Pohjois-Savossa. Iisalmen reitin tulvaherkissä järvissä tarvittiin vain puolet juoksutuskapasiteetista pitämään pinnat tulvarajojen alla. Loppujen lopuksi vedenpinnat ovat kuitenkin varsin keskimääräiset ajankohtaan
Lapuanjoella testataan automaattista lumen mittausta
28.3.2022
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa meneillään maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jossa testataan automaattista lumen mittausta. Jatkuvasti saatavaa reaaliaikaista tietoa hyödynnetään vesistömallin ennusteita
Kevään tuloon varaudutaan mittaamalla jokijäiden paksuuksia ja tekemällä säännösteltyihin järviin tilaa sulamisvesille
11.3.2022
Jokijäät olivat pohjalaismaakunnissa helmi-maaliskuun vaihteessa keskimääräistä paksumpia eli noin puoli metriä ja paikoin ylikin. Esimerkiksi jään paksuus Lapväärtinjoen suistossa, Isossakyrössä ja Perhonjoen suistossa oli paikoin
Valuma-aluesuunnittelussa huomioidaan erilaisia näkökulmia
17.8.2021
Viljelijä tuskailee, kun peltoalaa jää tulvien alle, ojat ovat täynnä vettä ja toisaalta kesällä kasteluvedestä voi olla pulaa. Virkistyskäyttäjät kauhistelevat järven umpeenkasvua ja sinileviä. Peratusta
Ilmastonmuutos haastaa vesistösäännöstelyä Teuronjoen ja Puujoen alueella
29.6.2022
Hämeen ELY-keskuksen koollekutsuma yhteistyöryhmä on ryhtynyt selvittämään, miten poikkeuksellisiin vesivuosiin pystytään jatkossa varautumaan paremmin. Kuluneen kevään vesitilanne oli haastava. Sekä Teuronjoella, sen latvoilla, että Puujoella
Kylmä sää lykkää kevättulvia Pirkanmaalla, sulamispiikki voi olla raju
29.3.2022
Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet on laskettu kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Kevään myöhentyminen tarkoittaa vedenkorkeuksien pysymistä alhaisina tavanomaista pidempään. Myöhäinen sulaminen enteilee myös nopeaa sulamispiikkiä. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet
Lokakuun vesitilannekatsaus: Syyssateet toivat pieniä tulvia mukanaan (Pohjalaismaakunnat)
4.11.2020
Lokakuun sateet saivat pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenpinnat vähitellen nousuun. Lokakuun lopulla satoi runsaasti. Kolmen vuorokauden 25. – 27.10.2020 yhteenlaskettu sademäärä oli Pohjanmaan rannikolla monin
Lumet sulavat rauhallisesti ja kevään virtaamahuippu jäänee pohjalaismaakunnissa pieneksi
13.4.2023
Pohjalaismaakunnissa lumipeite on vähentynyt merkittävästi huhtikuun alun aikana, kun aurinko on paistanut ja lämpötila on päivisin ollut selvästi plussan puolella. Sateet ovat olleet erittäin vähäisiä
Maaliskuun 2021 vesitilannekatsaus: Täysi talvi vaihtui nopeasti kevättulviin (Pohjalaismaakunnat)
8.4.2021
Maaliskuun alkupuolella lumen vesiarvot pohjalaismaakunnissa olivat keskimääräiset tai keskimääräistä suurempia. Maaliskuun loppupuolella sää lämpeni selvästi ja sen johdosta lumen sulaminen eteni nopeasti. Aivan kuukauden viimeisinä
Luonnonmukaisilla vesistökunnostuksilla ja turvemaiden ennallistamisella edistetään Euroopan vihreää kehitystä
17.11.2021
Kuluvana vuonna poikkeukselliset sääolosuhteet, kuten Saksan tulvat ovat nostaneet esille patojen ja tulvapenkereiden tehottomuuden tulvavesien hallinnassa. Niiden sijaan professori Daniel Hering Duisburg-Essenin yliopistosta peräänkuuluttaa uudessa hankkeessa muun
Neljä eriskummallista vuodenaikaa
19.3.2020
Olemme saaneet viime kesästä lähtien todistaa hydrologisessa mielessä eriskummallisia vuodenaikoja. Niin vesien pintalämpötilat, vesistöjen ja pohjavesien vedenkorkeudet kuin lumimäärätkin ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen. Ilmastonmuutoksen myötä
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.5.2022
25.5.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,62. Nyt taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallavesi on noussut tämän vuoden alimmasta 60 cm. Vedenpinta on
Pirkanmaan säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi
25.2.2022
Lumikertymät ovat nyt paikoin jopa yli puolet tavanomaista suurempia Pirkanmaalla. Myös kevättulvista voi tulla tavallista suurempia. Säännöstelyllä varaudutaan mahdollisiin tulviin. Lunta on Pirkanmaalla kertynyt tänä
Vedenkorkeudet Hämeessä nousseet reilusti
4.2.2020
Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat pääsääntöisesti ajankohdan keskitason yläpuolella, ja vedenkorkeudet ovat paikoin edelleen nousussa. Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti ranta-alueiden ja selkäosien tai virtavesipaikkojen välillä. Jään
Pieliselle ja Saimaalle ennustetaan tavanomaista suurempia kevättulvia
19.5.2021
Saimaan ja erityisesti Pielisen vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan lähiviikkoina selvästi keskimääräistä tulvahuippua suuremmiksi. Lumen sulannan jäljiltä maaperä on kosteaa, ja lähiviikolle ennustetut sateet yhdessä aikaisempien sateiden
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.3.2023
30.3.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,05. Nyt taso on 14 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on laskenut 3 cm maaliskuun aikana. Nyt pinnan
Pirkanmaan kevättulvista tulossa paikoin keskimääräistä suurempia
25.3.2021
Lähipäivinä on odotettavissa Pirkanmaalla nopeaa lumen sulamista, mikä voi näkyä järvissä paikoin nopeanakin vedenkorkeuden nousuna. Lunta on saatu tänä talvena runsaasti viime vuosiin verrattuna. Kevättulvat
Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan osaaminen kasvaa ja kehittyy hankkeissa ja hankkeiden avulla
15.9.2022
Osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää vuosittain avustuksia maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan edistämiseen. Hankkeiden ja niissä toteutettujen toimenpiteiden avulla levitetään tietoa erilaisista maa- ja
Raahen alueen säännösteltyjen vesien säännöstelykäytäntöjä kehitetään – hankkeen pohjaksi toivotaan käyttäjien näkemyksiä kehittämistarpeista
30.9.2020
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy ovat käynnistäneet Raahessa kehittämishankkeen, joka koskee vedenkorkeuksien säännöstelyä Haapajärven tekojärvessä sekä merestä padotuissa Siniluodonlahdessa ja Kuljunlahdessa sekä
Vesi.fi:n takana on runsaasti vesiosaamista
30.12.2019
Askarruttaako sinua mikä vesitilanne on juuri nyt? Tiedätkö asutko tulvariskialueella tai luokitellulla pohjavesialueella? Mikä on tällä hetkellä lumikuorma? Millainen on vesistön tila mökkijärvessäsi? Miten selvität
Kokemäenjoen vesistöalueen vaikea vesitilanne on vaatinut poikkeuksellisia toimia (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)
10.3.2020
Reilusti keskimääräistä suuremmat sateet ovat saaneet Pirkanmaan järvien vedenkorkeudet nousemaan. Säännöstelyyn on jouduttu hakemaan poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen tulvatilanne ei pahenisi. Tilanne on edelleen hankala, vaikka
Vesitilanne Hämeessä ajankohtaan nähden poikkeuksellinen (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
8.4.2020
Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat laskussa, mutta pysyneet vielä pääosin selvästi ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla. Suuret muutokset pinnankorkeuksissa eivät ole lähiviikkoina todennäköisiä. Tavallisesti järvien vedenpinnat nousevat
Lapin jokien teräsjäät keskimääräistä heikommat tänä vuonna
22.3.2023
Lapin jokivesistöissä teräsjäätä on kaikilla mittauspisteillä pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Suurimmat teräsjään paksuudet mitattiin Ivalojoella ja heikoimmat Muonionjoella. Jääpatoriski arvioidaan pieneksi, ja jäänsahaukselle ei tänä
Lapväärtinjoen alaosalla nopeasti lisääntynyt virtaama sai jäät liikkeelle
15.1.2023
Sateinen ja lauha sää on nostanut jokien vedenpintoja voimakkaasti Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Sään ennustetaan jatkuvan sateisena myös alkuviikon ajan. Vesi saattaa paikoin nousta ajankohtaan
Yhteenveto Teuron- ja Puujoen vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä
3.4.2023
Syksyllä 2022 toteutettiin kysely Teuron- ja Puujoen vesistön käyttäjille. Kyselyssä selvitettiin vesistöalueen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen tilasta ja vedenkorkeuksista. Kysely
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.3.2022
31.3.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04. Nyt taso on 13 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on samalla tasolla kuin kuukausi sitten ja myös samalla
Vesihuolto mukaan ilmastotalkoisiin
14.1.2020
Tulvat, myrskyt ja pitkäaikainen kuivuus, lämpötilan nousu ja raakavesivarojen laadun vaihtelut. Ilmastonmuutosskenaariot antavat monta syytä vesihuoltolaitokselle huolehtia varautumisestaan häiriöihin. Ilmastonmuutokseen tulee sopeutua, mutta vesihuoltolaitokset pystyvät
Helmikuussa lumen määrä kasvoi Pohjois-Karjalassa
7.3.2022
Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon nähden. Lunta on kertynyt 15–30 cm tavallista enemmän. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Kontiolahdella,
Pohjois-Karjalassa satoi lunta tavanomaista vähemmän helmikuussa
3.3.2023
Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Jääpeitteet ovat vahvistuneet ja jäänpaksuudesta noin puolet on teräsjäätä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa noin
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.4.2022
28.4.2022
Kallaveden vedenkorkeuden ennustetaan nousevan tasolle NN+82,19 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Havaittu vedenkorkeus 27.4.2022 on NN+81,82 m. Vedenkorkeus on noin
Lauha ja sateinen talvi enteilee kevättulvia (Pohjois-Karjala)
5.3.2020
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa reilut kuusi astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -4,0 astetta, kun se tavallisesti on -10,4 astetta.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.4.2020 (Pohjois-Savo)
29.4.2020
Vedenpinnan korkeudet Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,25. Pinta on laskenut kuukauden aikana 7 cm. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan
Jokien virtaamat pieniä, järvien pinnat lähestyvät kesätasoja (Pohjanmaa)
6.5.2020
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokien virtaamat ovat yleensä suurimmillaan huhtikuussa, mutta tänä vuonna huhtikuun virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen pieniä. Tänä vuonna suurimmat virtaamat on tähän
Kainuun alueella jokien ja järvien vedenpinnat ovat lähteneet nousuun
9.5.2023
Kainuussa kevättulvasta odotettavissa keskimääräistä suurempi. Kainuun alueen säännösteltyjen järvien pinnat ovat lähteneet hiljalleen nousuun lumien sulaessa. Säännösteltyjen järvien pinnat ovat lähellä toukokuun alun keskimääräistä tasoa
Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä keskiarvotasolla ja lunta on paikoin runsaasti
22.2.2022
Viime viikon suurimmat sateet nostivat Etelä-Suomen vesistöjen vedenkorkeuksia pieneen talvitulvahuippuun. Pakastunut sää käänsi vedenkorkeudet viikonloppuna kuitenkin laskuun. Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Lumisateet
Ilmastonmuutos huomioidaan entistä vahvemmin Saimaan ja Vuoksen juoksutuksissa
26.10.2021
Saimaalla esiintyy entistä useammin tulva- ja kuivuustilanteita ilmastonmuutoksen myötä. Poikkeuksellisten vesitilanteiden lisääntymisen vuoksi suomalais-venäläinen rajavesistökomissio on sopinut yhteistoimintakäytännöstä, joka lisää ennakointia ja tiedonvaihtoa Saimaan ja
Uusi vesitalousstrategia on julkaistu – visiona puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia
23.3.2022
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vesitalousstrategian, joka ohjaa ministeriön toimialan vesitaloustehtävien tulosohjausta, toimintaa ja talouden suunnittelua vuoteen 2030 saakka. Strategian toimeenpano näkyy jokaisen suomalaisen
Haapaveden Haapajärven säännöstelyn kehittämiselle haetaan lupaa
2.11.2020
Haapajärven vedenkorkeutta säännöstellään Haapakosken säännöstelypadolla. Säännöstelyn tarkoituksena on Haapajärven ylävirran puolella olevan tulva-alueen vapauttaminen haitallisista vedenkorkeuksista. Haapajärvelle on valmistunut Vesilain 18 3 a § mukainen
Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin
9.12.2022
Viime päivien pakkaset ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet paikoin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus
31.12.2020
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.12.2020 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,36. Pinta on laskenut 17 cm kuukaudessa. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallaveden
Lapin ELY-keskus sahaa jäitä Tornionjoen suualueella
29.3.2022
Teräsjää on useassa Lapin alueen joessa tänä keväänä vahvempaa kuin parina edeltävänä vuotena. Teräsjäätä on kuitenkin usealla mittauspisteellä pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Jäätä sahataan huhtikuun
Hämeen ELY-keskus tukee vesistöhankkeita yli miljoonalla eurolla
12.5.2023
Hämeen ELY-keskus on myöntänyt yli 1,2 miljoona euroa avustusta vesien- ja merenhoidon toteutusta ja tulvariskien hallintaa palveleviin hankkeisiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien
Pohjavedet laskussa – vähäsateinen ja kuuma kesä voi kuivattaa kaivon
6.8.2021
Järvet jatkavat vielä laskuaan monin paikoin. © Lauri Ahopelto Kuivan ja kuuman kesä- ja heinäkuun vuoksi pohja- ja pintavesivarannot sekä maankosteus ovat monin paikoin alhaisia. Runsasvetisen
Järvissä vesi edelleen korkealla Pirkanmaalla
10.1.2020
Pirkanmaan järvillä vesi on edelleen korkealla, ja nykytilanteessa vähäisetkin vesisateet nostavat vedenkorkeuksia lisää. Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuksien nousua on pystytty hillitsemään ja jopa hiukan laskemaan voimakkaiden
Miten sinä liikut vesillä?
17.6.2022
Melojien ja sup-lautailijoiden määrät kasvavat vuosi vuodelta, vai pitäisikö sanoa kesä kesältä. Minäkin olen melomista testannut, mutta suppailu on mun juttu. Näiden edellä mainittujen lisäksi
Kysely Loimijoen vesistöalueen käyttäjille
13.9.2022
Hämeen ELY-keskus uusii keväällä 2017 tehdyn kyselyn, jossa selvitetään vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Kyselyjen tuloksia vertaamalla selvitetään, onko käyttäjien
Järvien ja pohjavesien pinnat nousivat ja jokien vedenlaatu heikkeni (Pohjalaismaakunnat)
5.11.2021
Kuivan kesän ja alkusyksyn jäljiltä matalalla olleet järvien ja tekojärvien vedenpinnat nousivat runsaiden sateiden seurauksena lokakuun puolivälin jälkeen ajankohdan keskimääräisiä tasoja ylemmäksi. Sateiden johdosta vedenlaatu
Lapin jokivesistöissä muodostunut suppo- ja hyydepatoja
12.11.2021
Alkuviikon pakkasten myötä on jokien virtaamat Lapissa kääntyneet laskuun. Pakkasien seurauksena on virtavesistöissä tapahtunut suppojään muodostumista. Suppo voi aiheuttaa ongelmia kasaantuessaan esimerkiksi kiinteän jään alapuolelle,
Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin (Pohjalaismaakunnat)
30.11.2021
Ähtävänjoella varauduttaan hyydetulvien syntymiseen lämpötilan laskettua reilusti pakkaselle. ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä asentamalla hyydeköysiä ja riistakameroita. Jos joen virtaama on suuri
Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn myönnetty poikkeuslupa heti hyötykäyttöön
12.2.2020
AVI on myöntänyt Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn poikkeusluvan vähälumisen talven vuoksi. Järvillä ei tarvitse varautua kevättulviin ja laskea vedenkorkeuksia, sillä Pirkanmaalla ei ole odotettavissa juurikaan
Pielisen tulvia rajoitetaan poikkeusjuoksutuksin (Pohjois-Karjala)
9.4.2020
Itä-Suomen aluehallintovirasto on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksesta myöntänyt luvan poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksuttamisesta. Juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella on lisätty 100 m3 /s luonnonmukaiseen nähden. Pielisen vedenkorkeus on
Kovat pakkaset ovat aiheuttaneet hyydeongelmia Pohjois-Pohjanmaan joilla
10.12.2021
Alkutalven tavanomaista suuremmat virtaamat ja kovat pakkaset ovat aiheuttaneet hyytöä usealla joella. Hyytöä muodostuu jäättömillä jokijaksoilla, joilla kova virtaus estää jääkannen muodostumisen. Kun jäähtynyt virta
Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lauha ja vähäsateinen
4.4.2022
Maaliskuu oli tavanomaista vähäsateisempi ja lämpimämpi. Pohjois-Karjalassa lunta oli kuukauden lopussa vielä runsaasti ja sen vesiarvo oli korkea. Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajan-kohdan keskiarvoon
Maaliskuun vesitilannekatsaus: Lumen vähäisyys vaikuttaa pohjalaisjärvien säännöstelyyn, pohjavedet hyvällä tasolla
1.4.2020
Pohjalaismaakunnissa on poikkeuksellisen vähän lunta ja jäätä. Joet ovat keskeisiltä osiltaan jäättömiä ja järvien jääpeite on normaalia ohuempaa ja hauraampaa. Monin paikoin lunta ei ole
Lumien sulaminen alkoi ja jokien virtaamat kasvoivat maaliskuun puolivälissä (Pohjalaismaakunnat)
4.4.2022
Pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tavanomaisia maaliskuun alkupuoliskolla. Maaliskuun puolivälin lämpimät kelit nostivat pohjalaisjokien virtaamia etenkin rannikon pienillä vesistöalueilla, kuten Laihianjoella ja Maalahdenjoella. Maaliskuun lopulla sää
Vesi.fi-verkkopalvelu tulevaisuuden tekijöiden testissä
11.12.2019
Iittalan yhtenäiskoulun 5 A -luokka pääsi testaamaan vesi.fi-verkkopalvelua heti tuoreeltaan sen julkaisun jälkeen. Testiryhmä antoi palvelun kehittäjille hyödyllisiä kommentteja sivuston sisällöstä ja myös mielenkiintoisen vinkin
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.3.2020 (Pohjois-Savo)
30.3.2020
Vedenpinnan korkeudet Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34. Pinta on laskenut kuukauden aikana 11 cm. Taso on 43 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan
Lämpimät kelit sulattavat lumia ja nostavat jokien virtaamia Lapissa
29.10.2021
Lapissa vesistöjen vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat sateisen lokakuun seurauksena keskimääräistä korkeammilla tasoilla. Sään ennustetaan lämpenevän, jonka seurauksena tapahtuu lumien sulamista ja virtaamat tulevat edelleen
Pohjois-Karjalassa keskimääräistä vähemmän lunta huhtikuussa
8.5.2023
Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa pääosin kuiva ja loppukuun sateet sulattivat lumia. Vedenkorkeudet olivat pääasiallisesti tavallista korkeammalla. Lunta satoi keskimääräistä vähemmän. Huhtikuun keskilämpötila oli keskimääräinen. Huhtikuu oli
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.2.2020 (Pohjois-Savo)
27.2.2020
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,45. Taso on 47 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan juoksutus on täysillä ja avattu lisäksi pienesti Naapuskosken patoa.
Vuosi 2019 patoturvallisuuden näkökulmasta
27.1.2020
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 451 luokiteltua patoa. Luokitellut padot ovat patoja, joista voi aiheutua padon alapuolelle vahingonvaaraa. Patoturvallisuusviranomainen on luokitellut nämä kohteet vahingonvaaraluokkiin –
Vesiensuojelun tehostamisohjelman uusi tutkimus selvittää, voidaanko maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta vähentää kaksitasouomien avulla
11.11.2020
Vesiensuojelun tehostamisohjelman uudessa Valumavesi-hankkeessa etsitään menetelmiä vähentää pelloilta ja talousmetsistä vesistöihin huuhtoutuvaa kuormitusta. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti kaksitasouomat. Kaksitasouomissa tulvatasanteet pidättävät osan uomassa kulkevan veden
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.10.2021
28.10.2021
Lokakuu kääntyi märäksi. Järvien pinnat ovat nopeassa nousussa ja jokien virtaamat ovat suuria. On ajankohtaista käydä varmistamassa, että soutuvene talvehtii riittävän korkealla järven pinnasta. Nyt
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.3.2021
25.3.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,06. Pinta on laskenut 11 cm maaliskuun alusta ja lienee nyt alimmillaan. Nyt taso on 14 cm yli ajankohdan
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.5.2021
27.5.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,56. Pinta lienee tämän kevään osalta ylimmillään. Nyt taso on 9 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset ovat olleet täysitehoisesti
Vesistöjen kuntoa kohennetaan ELY-keskuksen rahoituksella monilla kohteilla
16.5.2022
ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna avustuksia Pohjois-Pohjanmaan alueelle vesien- ja merenhoidon toteutusta tukeville sekä maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa edistäville hankkeille ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta yhteensä
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.4.2021
29.4.2021
Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+ 81,94 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran kolmessa vuodessa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä lähes 20 cm, tasolle NN+82,12
Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä päätti seuraavasta säännöstelysuositusten seurantakaudesta
30.1.2023
Hämeen ELY-keskus uusi syksyllä 2022 kevään 2017 verkkokyselyn, jossa selvitettiin vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Vastauksia kyselyyn
Virtuaalinen esittelytilaisuus Raahen alueen vesien säännöstelykäytäntöjen kehittämisestä 14.4.
12.4.2021
Raahen alueelle on aikanaan rakentunut monimutkainen vesistöjärjestelmä terästehtaan vedensaannin varmistamiseksi. Laaditussa selvityksessä vesistöjärjestelmän käyttöön haetaan sellaisia ratkaisuja, että tehtaan vedenkäytön lisäksi huomioitaisiin nykyistä paremmin myös
Lapin ELY-keskus ei tee jäänsahauksia tänä keväänä
30.3.2021
Jäätilanne on heikko Lapin alueen vesistöissä. Teräsjäänpaksuuksia on mitattu viikoilla 10 ja 11 Tenojoella, Ivalojoella, Kemijoella, Ounasjoella, Muonionjoella, Tornionjoella ja Simojoella. Tenojoella teräsjäänpaksuudet ovat lähellä
Hämeen vesitilanne on talvisen rauhallinen
15.3.2021
Lauha viikonloppu on saanut virtaamat hienoiseen kasvuun, mutta ennusteen mukainen sään viileneminen kääntää jokien pinnat taas laskuun. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräisiä tasoja tai jonkin
Vesiasiantuntijaksi Varsinais-Suomen ELY-keskukseen?
13.8.2020
ELY-keskus kehittää ja tukee alueellista hyvinvointia Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset kehittävät ja tukevat alueillaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Oijärvelle laaditaan uusi säännöstelyohje
25.1.2023
ELY-keskus laatii Iin kunnassa Kuivajoen vesistöalueella sijaitsevalle Oijärvelle uuden säännöstelyohjeen vuoden 2023 aikana vesilain valvojan kehotuksen vuoksi. Voimassa oleva säännöstelyohje on otettu käyttöön vuonna 2012.
Lumikertymien vuoksi Pirkanmaan vesistösäännöstelyissä varaudutaan kevättulviin
19.2.2021
Lunta on tänä talvena niin runsaasti, että säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Vedenkorkeuden alentamisella säännösteltyihin järviin tehdään tilaa sulamisvesille, jotta tulvavedet eivät aiheuttaisi
Jääskänjärven säännöstelypadon kunnostaminen ja kalatien rakentaminen alkaa
20.5.2022
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kunnostaa Jääskänjärven (Alavus) säännöstelypadon betonirakenteita sekä säännöstelyluukun. Samalla padon länsipuolelle aukaistaan tilapäinen juoksutusväylä, jotta kunnostustyöt pystytään tekemään kuivatyönä säännöstelyn vaarantumatta. Kunnostustyön jälkeen juoksutusväylään
Saimaan vedenkorkeuksista, vedenlaadusta ja käytöstä kerätään kokemuksia – vastaa kyselyyn!
7.12.2022
Minkälaisia kokemuksia sinulla on Saimaan vedenkorkeuksista? Mitä ajattelet vedenlaadusta Saimaan alueella? Onko mahdollisilla muutoksilla vaikutuksia vesistön käyttöön? Saimaan alueen ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus tekevät yhdessä
Pakkaset kääntämässä järvien vedenpinnat hiljalleen laskuun Etelä-Savossa – hyytöä voi esiintyä
13.1.2021
Sateisen syksyn myötä Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohdan keskitason yläpuolelle. Pakastuneen sään takia järvien vedenkorkeudet ovat kääntymässä laskuun Saimaata lukuun ottamatta. Hyydettä saattaa muodostua
Joulukuu Pohjois-Karjalassa tavanomaista leudompi ja vuosi 2020 mittaushistorian lämpimin
13.1.2021
Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa viisi astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -3 astetta, kun se tavallisesti on -8,1 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin
Lapin säännösteltyjen vesistöjen jääolosuhteet voivat poiketa tavanomaisesta
12.1.2023
Sähköenergian tarve voi kuluvana talvena johtaa tavanomaisesta poikkeaviin juoksutuksiin Lapin alueen säännöstellyissä vesistöissä. Tästä johtuen jäätilanne erityisesti Kitisen, Kemijoen pääuoman, Suolijärvien, Vanttausjoen, Kaihuanjoen, Juotasjoen ja
Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme)
5.12.2022
Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme) Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan säännöstelemättömillä järvillä vedenkorkeudet ovat tavallista alempana. Vanajaveden vedenkorkeus on tavanomaisella tasolla, mutta tulevana
Sateinen loppukevät nostanut vedenkorkeuksia Pirkanmaalla – seuraa rantasi tilannetta
26.5.2021
Etenkin Pirkanmaan itäisessä osassa vedenkorkeudet ovat nousseet selvästi viime päivien aikana. Tulevat sateet lisäävät nousua entisestään, koska maaperä on vettynyt ja sateet valuvat vesistöihin nopeasti.
Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista viileämpi ja vähäsateinen
12.5.2020
Vedenpinnat korkealla Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa vajaan asteen verran keskimääräistä viileämpi. Maakunnan sadekertymä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi. Huhtikuun sademäärä oli 31
Hämeen ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita yli miljoonalla eurolla
4.5.2022
Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Avustuksia myönnettiin ensisijaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilan parantamiseen. Avustuksilla edistetään myös Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman
Laaja-alainen näkemys osaksi hulevesien hallintaa
15.5.2020
Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Kuivat kesät, sateiset talvet sekä rankkasateet lisääntyvät. Ääri-ilmiöt luovat paineita tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin myös hulevesien hallinnallinnalle. Mitoitussateet muuttuvat ja
Metsäojituksella on myös positiivisia vaikutuksia
12.10.2021
Suometsätaloudella on tärkeä merkitys Metsäojitusta kohtaan on viime aikoina esitetty kovaa kritiikkiä – osin syystäkin. Nykytiedon valossa on helppo heittää, että soita ei olisi pitänyt
Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa runsasluminen
11.4.2023
Maaliskuun keskilämpötila oli noin 1–1,5 astetta tavanomaista kylmempi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä korkeammalla valtaosassa maakuntaa. Lunta on tullut runsaasti ja jäänpaksuus on vaihteleva. Jäillä tulee liikkua
Pirkanmaan lauha ja sateinen talvi aikaisti järvien vedenkorkeuksien nousua ja lisäsi fosforikuormitusta
1.6.2020
Viime talvi oli Suomessa hyvin lämmin ja sateinen. Etelä-Suomessa jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet nousivat huippuunsa poikkeuksellisen aikaisin jo maaliskuussa. Runsaat sateet tulivat talven aikana
Lumen ja jään määrä lähellä keskimääräistä tasoa, Perhonjoella lisätään juoksutuksia jäiden heikentämiseksi
24.3.2023
Lumen määrä pohjalaismaakunnissa on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja tekojärvien ja säännösteltyjen järvien keväinen laskeminen on käynnissä. Perhonjoen alaosan jäiden heikentämiseksi Kaitforsin voimalaitoksen juoksutuksia lisätään
Siikajoen Ruukinkosken pohjapato peruskorjataan
9.6.2021
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus peruskorjaa Ruukin kylässä Siikajoen kunnassa sijaitsevan Ruukinkosken pohjapadon ja rakentaa uuden kalojen ja vesieliöiden liikkumisen mahdollistavan väylän. Ruukinkosken nykyinen pohjapato on rakennettu alun
Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 550 000 eurolla
22.5.2023
Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 550 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 13 hankkeelle eri puolelle
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 22.2.2023
22.2.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,10. Nyt taso on 10 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on noussut vuodenvaihteesta 8 cm. Nyt pinnan taso
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.6.2022
30.6.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,32. Nyt taso on 2 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallavesi on laskenut kevään tulvahuipusta 30 cm. Kallaveden lisäjuoksutus on
Lappeenrannan Mustajoella vedenlaadun ajoittaista heikkenemistä ja kalakuo-lema – Rakkolanjoen alaosan tila paranemaan päin
2.5.2023
Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu kalakuolema saattoi olla yhteydessä joen yläjuoksulla ilmenneeseen hyvin korkeaan ammoniumtyppipitoisuuteen. Joen yleinen vedenlaatu ei ole kohentunut, ja ajoittain happipitoisuus on
Oulujoen vesistön tilan parantamista edistetään vesistövisiolla
18.4.2023
Oulujoen vesistöalueelle on valmistunut laaja vesistövisio 2035, jossa pyritään yhteensovittamaan vesistön eri käyttömuotojen tarpeita ja samalla turvaamaan hyvä vesien ja vesiluonnon tila. Visiossa esitellään yli
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.8.2022
26.8.2022
Kallaveden vedenkorkeus on laskenut kevään tulvakorkeudesta noin 70 cm. Vedenpinnan lasku on hidastunut viimeaikaisten sateitten ansiosta, mutta keskiennusteen mukaan vedenpinta laskisi syyskuun loppuun mennessä vielä
Pohjalaisjokien jäät liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin
17.1.2023
Lauha sää ja runsaat vesisateet ovat saaneet pohjalaismaakuntien jokien jäät tänä talvena liikkeelle poikkeuksellisen aikaisin. Erityisesti Kyrönjoen eteläpuolisten pienien jokien jäätilanne on muuttunut nopeasti. Myös
Ensijäät ovat muodostuneet Pohjois-Karjalassa
7.12.2022
Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Pienille vesistöille on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa. Marraskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes tavanomainen. Kuukauden aikana satoi 54–61
Uudet maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeet vähentävät vesistöihin päätyvää kuormitusta ja auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen
11.5.2023
Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella on käynnistynyt 17 uutta hanketta, jotka toteuttavat valuma-aluelähtöistä vesienhallintaa ja sen suunnittelua. Maa- ja metsätalouden vesienhallinnalle on yhä enemmän tarvetta. Sateiden ja
Maaliskuun 2023 vesitilannekatsaus: Lunta, jäätä ja happiongelmia (Pohjalaismaakunnat)
5.4.2023
Maaliskuun lopulla pohjalaismaakunnissa lumen vesiarvot olivat keskimäärin noin 50–90 mm. Pohjalaismaakuntien tekojärvien ja säännösteltyjen järvien vedenpintoja on laskettu pääosin tavanomaisille kevätalennustasoille, jotta saadaan tilaa lumien
Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana – mahdollinen sähköpula voi aiheuttaa muutoksia vesistöjen säännöstelyyn
5.1.2023
Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana. Osa säännöstellyistä järvistä jää tavallista alemmalle tasolle talven ajaksi. Pohjavesien pinnankorkeudet ovat myös edelleen alhaalla. Mäntyharjun reitillä useimpien
Vesistökunnostuksiin haettiin Kaakkois-Suomessa yhteensä 1,34 miljoonaa euroa avustuksia
9.2.2023
Vuoden 2022 vesistökunnostusten avustushakuun saapui 20 hakemusta, joissa haettiin yhteensä noin 1 340 000 euroa avustusta. Päätökset myönnettävistä avustuksista tehdään kevättalven 2023 aikana. ELY-keskukset myöntävät vuosittain
Vesi maa – Maailman vesipäivänä tehdään ilmastotekoja
22.3.2023
Nyt vietetään ilmastoviestintäviikkoa. Tänään on myös maailman vesipäivä. Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 22. päivän maailman vesipäiväksi. Samana vuonna pidettiin Rio de Janeirossa YK:n
Helmikuun vesitilannekatsaus: Kovia pakkasia ja runsaasti lunta (Pohjalaismaakunnat)
2.3.2021
Helmikuu oli alueellamme hyvin talvinen. Lähes koko kuukauden ajan lämpötila oli reilusti pakkasella ja lisäksi useampaankin otteeseen satoi runsaasti lunta. Lumen vesiarvot olivat helmikuun lopussa
Syksyn sateet ovat parantaneet vesitilannetta (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
9.12.2019
Syksyn ja alkutalven sateet ovat parantaneet suurten järvien vesitilannetta pitkään jatkuneen kuivuuden jälkeen.
Toukokuun 2021 vesitilannekatsaus: Runsaat sateet lyhyellä aikavälillä
2.6.2021
Vähäsateisen alkukuun jälkeen runsaat sateet toukokuun puolivälissä nostivat vedenpintoja. Paikoin ennätyksellisiä sademääriä Toukokuun alkupuoli oli vähäsateinen. Pohjalaisjokien pinnat olivatkin toukokuun alkupuolella ajankohdan tavanomaista pienempiä. Toukokuun
Leväseuranta käynnistyy Kaakkois-Suomessa
3.6.2021
Sinilevähavaintoja ei sisävesillä eikä merialueilla Haapasaarta lukuun ottamatta ole havaittu, mutta siitepölyä on paikoitellen veden pinnalla runsaasti. Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ELY-keskusten yhteinen levähavainnointi käynnistyy
Pohjois-Karjalan toukokuun vesitilanne
7.6.2021
Hellepäiviä oli maakunnassa kahdesta kolmeen ja kuukauden sademäärä kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Järvien vedenkorkeudet olivat toukokuun lopussa yleisesti tavanomaista ylempänä. Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuu oli Pohjois-Karjalassa
Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomessa
10.6.2021
Lämmin sää ei vielä merkittävästi näy Kaakkois-Suomen levähavainnoissa, sen sijaa runsaat siitepölylauttoja näkyvät vesissä sekä järvillä että merellä. Vedet ovat yhä korkealla sekä Kymijoella että
Sinilevärintamalla vielä rauhallista Kaakkois-Suomen vesillä
17.6.2021
Viime päivien tuuliset kelit ovat sekoittaneet pintavettä niin, että silminnähtäviä sinileväesiintymiä ei tällä hetkellä ole havaittavissa järvi- eikä merialueilla. Viime viikolla merialueella havaittuja vähäisiä määriä
Kesäkuun vesitilannekatsaus: Lämmin kesäkuu näkyi pohjalaisvesistöissä
5.7.2021
Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ja virtaamat olivat toukokuun sateiden seurauksena kesäkuun alussa selvästi ajankohdan keskimääräistä suuremmat. Kesäkuun vähäsateisuuden ja lämmön seurauksena kuun lopussa jokien
Kuiva ja helteinen kesä laskenut vedenpintoja Etelä-Savossa – myös pohjavedet laskussa
6.8.2021
Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat laskeneet voimakkaasti vähäsateisen ja kuuman kesän johdosta. Myös pohjavesivarannot ovat laskeneet ja maankosteus on alhainen. Viime päivien sateet ovat hieman helpottaneet
Hossaan uusi pohjavesiasema
21.9.2021
Hossa on sijaintina asemalle suotuisa, koska ihmisten vaikutus on vähäinen. Uuden pohjavesiaseman avaaminen on harvinaista. Pohjavesiasemaverkon tarkoituksena on seurata pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita ja pohjaveden laatua
Valtion vesistörakenteita kunnostetaan Kainuussa
5.7.2022
Kainuun ELY-keskus huolehtii valtion hallinnassa olevista vesistöhankkeista ja -rakenteista sekä niiden ylläpidosta Kainuussa. Valtion vesistörakenteita kunnostetaan tänä vuonna Sotkamon Lontanjoen uittopadolla. Lisäksi Puolangalla sijaitsevan Askanjärven
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.9.2021
30.9.2021
Kevään tulvat ja kesän kuumuus ja kuivuus on tasaantunut yllättävän laajasti lähelle pitkänajan keskiarvoja. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,92. Kallaveden pinta on uudelleen
Vesikirje-uutiskirje on uudistunut
15.10.2021
Syken toimittama ja julkaisema Vesikirje-uutiskirje ilmestyi uudistettuna 15.10.2021. Uusi ulkoasu keventää vesiin liittyvien uutisten selaamista ja lukemista. Erityisesti muutoksessa on panostettu kuviin ja visuaalisuuteen. Otamme
Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja sateinen
5.11.2021
Lokakuun sademäärä oli lähes kolmanneksen tavallista suurempi. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat -15 senttimetristä +32 senttimetriin tavanomaiseen verrattuna. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli Pohjois-Karjalassa reilun 2 astetta
Vatten.fi – Suomen kattavin vesitieto pian myös ruotsiksi!
24.11.2021
Vesi.fi-verkkopalvelun ruotsinkielinen versio Vatten.fi julkaistaan joulukuussa 2021. Ruotsinkielinen Vatten.fi-palvelu valmistuu kovaa vauhtia pinnan alla. Kehitystyö jatkuu myös julkaisun jälkeen. Palvelua on kovasti odotettu ja nyt
Pohjois-Savossa jäät arvaamattomia
30.12.2021
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.12.2021 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja 30 cm alempana kuin marraskuun puolivälissä
Vesistökunnostuskoulutusta uudella tavalla
9.2.2022
Osana vesiosaamisen kehittämiseen liittyvää täydennyskoulutuskokonaisuutta järjestettiin vesistökunnostuskoulutus (6/2021–2/2022). Koulutus herätti suurta kiinnostusta ja mukaan ilmoittautui 118 henkilöä eri puolilta Suomea. Koulutus on juuri päättynyt, joten
Metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen paikkatietoanalyysin avulla
22.2.2022
Metsätalous aiheuttaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta etenkin turvemaavaltaisilla alueilla, joita löytyy runsaasti mm. Kokemäenjoen valuma-alueelta. Pahimpia kuormituslähteitä ovat suometsien ojitukset ja maanmuokkaus, joiden seurauksena ravinteita ja
Happitilanne on huono osassa pohjalaisjärviä
20.4.2022
Koska pohjalaisjärvien happitilanteen havaittiin maaliskuussa heikentyneen pitkään jatkuneen talven aikana, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti happitilannetta uudelleen pääsiäisviikolla. Happitilanne oli heikoin pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä ja
Jäänsahaus Tornionjoen suualueella Hellälässä alkaa 11.4.2022
8.4.2022
Jäänsahaus Tornionjoen suualueella Hellälässä aloitetaan maanantaina 11.4.2022. Lapin ELY-keskus varoittaa alueella liikkujia 18 cm leveistä sahausurista ja jään päälle nousevasta vedestä. Hellälän jälkeen jäänsahausta jatketaan
Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia
27.4.2021
Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen
Pohjois-Karjalan huhtikuun vesitilanne
7.5.2021
Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa asteen verran keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden kylmimmät lämpötilat mitattiin vappuaattoa edeltäneinä öinä. Maakunnan sadekertymä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi.
Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista järvillä
31.3.2021
Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista monilla järvillä ja lammilla Kainuussa. Lisäksi lämmin sää ja vesisateet nopeuttavat jään ohenemista. Vedenkorkeudet säännöstellyillä ja luonnontilaisilla järvillä ovat
Seniorit syttyivät Vesi.fi:stä
13.1.2020
Vesi.fi-verkkopalvelun testaus jatkui joulukuussa 2019, kun palvelusta pääsi kertomaan mielipiteensä tamperelaisista senioreista koostuva testaajaryhmä.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjaveteen
31.1.2020
Suuressa osassa maata vallinnut hyvin lauha talvisää on herättänyt monet miettimään ilmastonmuutosta. Usein mielletäänkin, että ilmastonmuutoksella tarkoitetaan vain ilmaston lämpenemistä, vaikka todellisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena erilaiset
Runsaat sateet ja lauha sää saa vesistöt tulvimaan (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi)
18.2.2020
Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Talven leuto ja sateinen sää on pitänyt järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden erittäin suurina. Lunta
Lapväärtin-Isojoelle luodaan yhteistyössä vesivarojen kestävää käyttöä ja suojelua edistävä vesivisio (Pohjalaismaakunnat)
4.3.2020
Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle laaditaan laajalla yhteistyöllä vesivisio. Vesivision tarkoituksena on koota yhteen alueen asukkaat sekä eri alojen toimijat ja laatia yhdessä vesistölle tulevaisuuteen ulottuva näkemys sen
Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet keskimääräistä ylempänä, mutta laskusuunnassa
23.6.2022
Pienten ja keskikokoisten järvien vedenkorkeudet ovat Etelä-Savossa laskusuunnassa. Kevättulva oli tänä vuonna monin paikoin keskimääräistä suurempi, minkä vuoksi vedenkorkeus on edelleen usealla järvellä ajankohtaan nähden
Vetelin Haapajärven kunnostushankkeen ensimmäinen vaihe alkaa
15.6.2022
Vetelin Haapajärven kunnostushankkeen työt aloitetaan elokuussa 2022. Kunnostushankkeella kompensoidaan Patanan tekojärven säännöstelyn aiheuttamia haittoja nostamalla umpeenkasvaneen Haapajärven keskiveden korkeutta ja kunnostamalla järveä. Hankkeen avulla parannetaan
Mennäänkö metsätaloudessa Ojasta allikkoon?
8.6.2022
Moni kirkas ja kalaisa metsäpuro ja järvi on liettynyt ja tummentunut metsätalouden hajakuormituksen seurauksena. Hakkuut, maanmuokkaus, ojitukset, puuston lisääntyminen ja kuusivaltaistuminen, kuten myös ilmastonmuutoksen myötä
Alavuden Kuorasjärvellä kartoitetaan kunnostustoiveita ja Saukkojärvellä valmistellaan lupahakemusta
19.4.2022
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on sopeuttaa Alavudella sijaitsevien Kuorasjärven ja Saukkojärven säännöstelyä ilmastonmuutokseen ja samalla muutenkin edistää alueen vesien kunnostusta. Tämän kevään aikana Kuorasjärvellä kartoitetaan kunnostustoiveita
Toukokuun vesitilannekatsaus: Järvien vedenpinnat pääsivät hyville alkukesän tasoille
6.6.2022
Toukokuun alussa pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tyypillisesti melko suuria. Erityisen suuri oli Perhonjoen virtaama, joka oli joen alaosalla tasolla 100 m3/s. Jokien virtaamat laskivat selvästi
Kesän levätilanteen seuranta on alkanut
2.6.2022
Kesäinen levätilanteen havainnointi ja tiedotus käynnistyi tällä viikolla. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Kaakkois-Suomen vesialueilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä. Myös Tarkka-satelliitin kartoissa ei leväsamentumia ole havaittavissa Kaakkois-Suomenkaan
Selvitys valtion vesitaloushankkeista: säännöstelypatojen kunnossapidossa ja kalankulussa eniten kehittämistarvetta
24.9.2020
Huom. Alkuperäinen tiedote on julkaistu 28.7.2020 syke.fi- ja ymparisto.fi-palvelussa Valtion vesitaloushankkeet on arvioitu kattavasti ensimmäistä kertaa. Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa järvien ja jokien säännöstelyhankkeista, kalateiden,
Vesi.fi:n karttapalvelusta näkee nyt myös historiatietoja vesitilanteesta
7.10.2020
Vesi.fi:n karttapalvelua on täydennetty mahdollisuudella ladata myös historiadataa. Karttapalvelusta näkee kätevästi, miten vaikkapa järven vedenkorkeus tai pintaveden lämpötila on kehittynyt. Järven vedenkorkeus kiinnostaa ranta-asukkaita. Vesi.fi-karttapalvelu
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus
30.10.2020
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.10.2020 vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34. Pinta on nyt noussut 27 cm kuukaudessa ja nyt taso on 40 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon.
Lue uusin Vesikirje – Monipuolista tietoa ajankohtaisista vesiasioista
11.12.2020
Syken 10.12.2020 julkaisema Vesikirje kertoo kaupunkipurojen arvostamisesta, kipsinlevityksen vesistövaikutuksista, jätevesineuvonnasta sekä Koitajoen ja Tohmajoen ympäristökuorman vähentämisestä yhteistyössä Venäjän kanssa. Lisäksi voit tutustua maalajinimistöjen kirjavuuteen ja
Pirkanmaan vesitilanne rauhallinen – talvitulvilta vältytään tänä jouluna
17.12.2020
Pirkanmaan järvillä vesitilanne on lähellä ajankohdan keskimääräistä, eikä lähipäiville ennustetuista vesi- ja lumisateista huolimatta ole loppuvuodesta odotettavissa viime talven kaltaista talvitulvaa Kokemäenjoessa. Luonnontilaisilla järvillä ollaan
Hyyde aiheuttaa ongelmia Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä
17.12.2020
Sateisen ja lämpimän syksyn myötä järvien vedenpinnat ovat monin paikoin keskimääräistä korkeammalla. Poikkeuksellinen syyssää näkyy myös tavanomaista suurempina virtauksina Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä. Lämpimän syksyn myötä jääkannen
Iso- ja Vähä-Allasjärven vedenpintaa lasketaan tilapäisesti kunnostusta varten (Etelä-Pohjanmaa)
28.8.2020
Iso- ja Vähä-Allasjärven (Alavus) säännöstelyn muutokseen ja järvien kunnostushankkeeseen kuuluva järvien tilapäinen vedenpinnan laskeminen aloitetaan syyskuussa. Vedenpinnan lasku helpottaa järven rantojen kunnostusta. Järvien vedenpinta nostetaan
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.2.2021
25.2.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,18. Pinta on laskenut 8 cm helmikuun alusta. Nyt taso on 18 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Jatkossa lisäjuoksutus aloitetaan
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.1.2021
29.1.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,24. Pinta on laskenut 12 cm kuukaudessa. Nyt taso on 21 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallaveden lisäjuoksutukset on lopetettu
Työkaluja yritysten vesivastuullisuuden edistämiseen
4.12.2019
Vastuullinen veden käyttö on keskeistä kestävän kehityksen edistämisessä. Vesivarojen hyvä hallinta liittyy globaaleihin haasteisiin, kuten ruokaturvan varmistamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Ähtävänjoella hyyteet nostavat vesipintoja (Pohjalaismaakunnat)
13.1.2021
Viime päivien pakkaset ja kova tuuli ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin. Juoksutusta yläpuolisista Lappajärvestä ja Evijärvestä
Vesitieto: Lyhytartikkelit
Pikaohjeet tulvatilanteeseen
Tulvatilanteessa on tärkeintä pitää huolta omasta ja perheen turvallisuudesta. Tärkeää on kuunnella viranomaisten tiedotuksia, hälytyksiä ja ohjeita ja toimia niiden mukaan.
Tulvakeskus
Tulvakeskus on jatkuvassa valmiudessa tulvien varalta. Se seuraa sisävesien vesitilannetta ja merenpinnan korkeutta. Se tarkkailee myös lumen kertymistä ja sulamista sekä rankkasateita. Keräämistään tiedoista Tulvakeskus
Miten tulvariskejä hallitaan
Tulvien riskit on Suomessa tiedostettu hyvin. Tulvariskilaki määrittää ne viranomaisten tehtävät, joiden avulla vähennetään tulvahaittoja ja varaudutaan tulviin.
Jokien kevättulvat
Kevättulvan perimmäinen syy on lumen sulaminen. Mitä enemmän talvella on kertynyt lunta, sitä enemmän syntyy sulamisvesiä.
Asunko tulvariskialueella?
Mistä tiedän, onko asuntoni tulvariskialueella? Vastauksen voi saada Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä tulvakarttapalvelusta.
Avaa 25 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Ennakoivaa tulvantorjuntaa
Haitallisten tulvien syntyä voidaan estää jo ennalta. Tärkeimpiä keinoja ovat vesistöjen säännöstely ja tulvavesien hallinta.
Talvinen hyydetulva
Jokivartta voi koetella talvella erikoinen ilmiö: hyydetulva. Sopivissa oloissa hyydetulva voi syntyä nopeasti.
Rankkasateet ja äkkitulvat
Yhdessä päivässä voi sataa enemmän kuin tavallisesti kuukaudessa. Rankkasateet aiheuttavat äkkitulvia varsinkin kaupungeissa.
Tulviin voi varautua
Yhteiskunta varautuu tulviin monin tavoin. Myös tulva-alueilla asuvat ihmiset voivat ryhtyä varotoimiin.
Patotyypit
Suomessa on monenlaisia patoja: vesistöpatoja, jätepatoja ja tulvapenkereitä. Ne palvelevat monia eri tarpeita.
Rannikolla tulvii
Matalapaineen tuoma myrsky voi saada merenpinnan nousemaan voimakkaasti. Pahimmillaan merivesi tulvii asutusalueille: saartaa rakennuksia ja velloo pitkin katuja.
Ilmastonmuutos muuttaa tulvia
Kevättulvat syntyvät, kun paksu lumipeite sulaa nopeasti. Ilmastonmuutos vähentää lumipeitettä ja tekee talvista ja keväistä lämpimämpiä. Miten käy kevättulvien?
Säännöstelyn historiaa
Varhaisimpia säännöstelyhankkeita ovat järvien laskut; järvenpintaa alennettiin, jotta saatiin lisää viljavaa peltomaata.
Miksi vesistöjä säännöstellään?
Vedenpinnan korkeus vaihtelee järvissä vuodenaikojen mukaan. Samoin vaihtelee jokien virtaama. Ihminen muokkaa tätä luonnon kulkua monesta syystä.
Säännöstelyn monet tavoitteet
Vesistöjen säännöstelyssä pitää ottaa huomioon eri käyttötarpeet: vesivoiman tuotanto, tulvasuojelu, vesiliikenne, virkistyskäyttö, luonnonsuojelu ja kalakantojen hoito.
Vesitilanne ja ilmastonmuutos
Maailmanlaajuiset ilmastomallit ennustavat, että sademäärät kasvavat Suomessa vähintään viisi prosenttia, enimmillään jopa 30 prosenttia.
Maankuivatus tehostuu luonnonmukaisin menetelmin
Maankuivatus on Suomessa tärkeä osa maa- ja metsätaloutta. Liika vesi pitää johtaa pois, jotta viljelykasvit ja puut menestyvät.
Maa- ja metsätalousministeriö
Vesi on keskeisessä roolissa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii yhdessä kumppaniensa kanssa ennakoimaan ilmastonmuutoksen haasteita sekä hyödyntämään myös vesiasioissa kiertotalouden ja uuden teknologian
Ilmastonmuutos lisää vesistöjen kuormitusta
Ilmastonmuutos vaikuttaa veden laatuun ja vesiluontoon monella tapaa, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä vielä täsmällisesti ennustamaan.
Säännöstelyn vaikutukset
Säännöstelyllä muutetaan vesistön luontaista virtaamaa tai vedenkorkeutta. Millaisia vaikutuksia tästä seuraa?
Hulevesien luonnonmukainen käsittely
Kun hulevedet käsitellään luonnonmukaisesti, saadaan monia hyötyjä: vesistön kuormitus ja tulvahaitat vähenevät, kaupunkiluonto rikastuu ja rahaakin säästyy.
Patoturvallisuus
Patoturvallisuuslain mukaan padon omistaja on vastuussa siitä, että pato on turvallinen ja toimii suunnitellulla tavalla.
Säännöstellyt vesistöt
Suuri osa Suomen joista on padottu ja monia järviäkin säännöstellään. Säännöstely ei kuitenkaan koske kaikkia vesistöjä.
Tekojärviä moneen tarkoitukseen
Mitä järkeä on rakentaa Suomeen tekojärviä? Meillähän on ennestään kymmeniätuhansia järviä. Miksi tekojärviä on tehty ja kuinka paljon niitä on? Suomen vanhin tekojärvi löytyy Isonkyrön
Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus (Syke) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se tuottaa tietoja ja ratkaisuja vesien ja ympäristön suojeluun ja hoitoon.
Voitaisiinko padot purkaa?
Isompien voimalaitospatojen purkaminen ei ole järkevää. Voimalaitokset tuottavat päästötöntä sähköä, millä on merkitystä torjuttaessa ilmastonmuutosta.
Väheneekö maatalouden vesistökuormitus?
Suomessa maatalous on suurin vesistöjen rehevöittäjä; se aiheuttaa yli puolet ihmisen toiminnasta syntyvistä ravinnepäästöistä.
Valtion vesitaloushankkeet
Valtio on toteuttanut lukuisia vesitaloushankkeita, joilla edistetään vesistöjen eri käyttötapoja. Hankkeiden kirjo ulottuu tekojärvien rakentamisesta lintuvesien kunnostuksiin.
Miten juomavesi turvataan poikkeustilanteessa?
Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet erilaisiin häiriöihin. Varautumisesta huolimatta voi tulla tilanteita, joissa veden jakelu joudutaan keskeyttämään. Mistä silloin saa vettä? Vesihuollon tavallisimpia häiriöitä ovat pienet putkirikot
Vaellusesteet katkovat virtavesiä
Kalat ja monet muut vesien eliöt voivat siirtyä paikasta toiseen vain vettä pitkin. Kulku katkeaa, jos vastaan tulee pato tai huonosti asennettu tierumpu. Suomen joissa
Vesitieto: Syventävät artikkelit
Näin toimit tulvatilanteessa
Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Anna myös naapuriapua.
Kodin suojaaminen tulvalta
Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella.
Näin varaudut tulviin
Tulvaan kannattaa varautua etukäteen, haitat jäävät silloin pienemmiksi. Tärkeintä on varmistaa oman ja läheisten turvallisuus.
Metsätalousmaan kuivatus
Metsämaan kuivatus nähdään yhä enemmän osana valuma-alueen vesienhallintaa. Kunnostusojitus kuormittaa vesistöjä, minkä vuoksi vesiensuojelu on olennainen osa hanketta.
Maatalousmaan kuivatus
Maatalousmaan kuivatuksen tavoite on johtaa liika vesi pois viljelyalueelta. Sopiva kuivatus turvaa maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon.
Avaa 29 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Tulvakarttapalvelu
Tulvakeskuksen ylläpitämässä tulvakarttapalvelussa ovat esillä ELY-keskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäviltä tulvariskialueilta.
Tulvariskien hallinta
Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.
Hulevesien aiheuttamat tulvariskit
Rakennetuille alueille kertyvät hulevedet voivat aiheuttaa tulvariskin. Hulevesitulvien riski kasvaa, kun rankkasateet yleistyvät ja kaupunkialueet laajenevat ja tiivistyvät.
Tulvakartoitus
Tulvavaarakartta kertoo, mille alueille tulva voi levitä. Tulvariskikartta taas kuvaa, mitä riskikohteita tulvavaara-alueilla sijaitsee.
Tulvariskialueet
Suomessa on nimetty 22 merkittävää tulvariskialuetta. Näillä alueilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu voi aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja.
Tulvavahinkojen korvaaminen
Vakuutusyhtiöiden tarjoamat vakuutukset korvaavat sekä vedenpinnan noususta että rankkasateista aiheutuvia tulvavahinkoja.
Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa
Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.
Tulvariskien vähentäminen ja tulvasuojelu
Tärkeässä asemassa ovat tulviin varautuminen ja tulvien ennaltaehkäisy. Jos tulva kuitenkin uhkaa, on tilanteeseen reagoitava ja ryhdyttävä suojaus- ja varoitustoimiin.
Tulvariskilainsäädäntö
Tulvariskien hallintaa ohjaavan lainsäädännön tavoitteena on vähentää tulvariskejä ja -haittoja sekä parantaa varautumista tulviin.
Tulvariskien kehitys tulevaisuudessa
Suomessa tulvariskit ovat moniin muihin maihin verrattuna vähäisiä. Ilmastonmuutos ja yhteiskunnallinen kehitys asettavat kuitenkin uusia haasteita tulvariskien hallinnalle.
Hulevesien hallinnan vastuut ja ohjeistus
Hulevesien käsittelystä vastaa pääsääntöisesti se kiinteistö, jolla hulevedet muodostuvat. Kunnan pitää suunnitella ja järjestää hulevesien hallinta erityisesti asemakaava-alueella.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimat vesitaloushankkeet ja vesistörakenteet
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vesitaloushankkeilla ja niihin liittyvillä vesistörakenteilla on huomattava merkitys muun muassa tulvantorjunnalle sekä suunniteltaessa tulvariskien hallintaa.
Patojen vahingonvaara
Padot luokitellaan Suomessa kolmeen luokkaan. Luokittelun perusteena on se, kuinka vakavaa vahinkoa pato-onnettomuus voi aiheuttaa.
Kuivuuteen varautuminen ja kuivuusriskien hallinta
Kuivuuteen voidaan varautua eri keinoin. Suomessa tehdään pohjatyötä kuivuusriskien hallitsemiseksi. Jokainen voi myös itse varautua kuivuuteen.
Luonnonmukaiset menetelmät maankuivatuksessa
Luonnonmukainen peruskuivatus parantaa maatalouden vesienhallintaa ja pienentää vesistökuormitusta. Luonnonmukaiset menetelmät edistävät myös luonnon monimuotoisuutta ja rikastuttavat maisemaa.
Patoturvallisuus ja sen valvonta
Padon turvallisuudesta vastaa padon omistaja. Viranomaisen tehtävä on valvoa, että padon omistaja hoitaa patoturvallisuuteen liittyvät velvoitteensa.
Virtavesien kunnostus
Joet ja purot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä mutta myös herkkiä elinympäristöjä. Virtavesien kunnostus tähtää siihen, että niiden ekologinen tila kohenee.
Erilaisia patoja
Padot voidaan ryhmitellä käyttötarkoituksen tai rakenteen mukaan. Suomen patokantaan sisältyy niin betonisia vesistöpatoja kuin matalia maapatojakin.
Hydrologinen seuranta
Ajankohtaisia vesitilannetietoja tarvitaan muun muassa tulvasuojelussa, vesistöjen säännöstelyssä ja vesienhoidossa.
Metsätalouden vesiensuojeluhankkeet
Metsätalouden vesiensuojeluhankkeiden toteuttamiseen on mahdollista saada tukea. Hankkeilla ehkäistään ja vähennetään metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta.
Ratkaisuja hulevesien hallintaan
Hulevedet on otettava huomioon kaikessa taajamien rakentamisessa ja maankäytössä. Hulevesien hallinta kunnassa kannattaa suunnitella kokonaisvaltaisesti sekä valita käytettävät menetelmät paikallisten olojen mukaan.
Valuma-alueen kunnostus
Valuma-alueen kunnostaminen on tärkeää, kun pyritään parantamaan vesistön vedenlaatua ja ekologista tilaa. Valuma-aluekunnostuksella vähennetään vesistöön tulevaa ulkoista kuormitusta.
Rajavesiyhteistyö Suomen ja naapurimaiden välillä
Suomella on yhteisiä vesistöalueita Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Niitä pitää hoitaa ja käyttää yhteistuumin. Rajavesiyhteistyö perustuu maiden välisiin valtiosopimuksiin ja se täyttää kansainvälisten rajavesistösopimusten
Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä
Mitä sinilevä on ja miksi sitä pitää varoa? Mitä pitää tehdä, jos on joutunut kosketuksiin sinilevän kanssa?
Pintavesien luokittelun periaatteet
Pintavedet luokitellaan niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä, kemiallisen tilan luokittelussa taas tiettyjä vaarallisia ja haitallisia aineita.
Juomaveden terveysriskit
Yleisin syy talousvedestä koituviin terveyshaittoihin on se, että raakavesi on mikrobiologisesti saastunutta eli siinä on terveydelle haitallisia mikrobeja.
Järvien kunnostus
Järven kunnostustarve syntyy Suomessa useimmiten siitä, että järvi on rehevöitynyt, mataloitunut tai kasvamassa umpeen.
Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjavesivaroihin
Ilmastonmuutos heikentää loppukesän pohjavesitilannetta. Pitkät kuivuusjaksot on otettava huomioon vesihuollossa.
Pohjavesien tila ja riskit
Pohjavesien tila on Suomessa yleisesti hyvä. Osa pohjavesialueista luokitellaan riskialueiksi; niillä pohjaveden tila voi heiketä ilman suojelutoimia.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä saan korvauksia tulvavahingosta?
Laaja kotivakuutus tai kiinteistövakuutus kattaa usein myös tulvavahingot. Asia kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä. Vakuutus korvaa tulvavahingot kuitenkin vain, jos tulva on ollut poikkeuksellinen. Poikkeuksellisuus on
Miten toimin tulvatilanteessa?
Seuraa viranomaisten tiedotuksia, viestintää ja ohjeita ja toimi niiden mukaan. Pysy poissa tulvavedestä. Tulvavesi voi olla saastunutta. Pese kädet tarvittaessa. Varo virtaavaa tulvavettä – jo 15 cm
Miten varaudun tulviin?
Selvitä etukäteen, miten tulva on alueella ennen käyttäytynyt tai miten sen oletetaan tulvatilanteessa leviävän. Apuna voit käyttää tulvakarttoja. Hanki elintarvikkeita, juomavettä, ensiaputarvikkeita, pattereilla toimiva radio, taskulamppu,
Teemasivut
Tulvariskit tutuiksi
Tulvariskit tutuiksi Tutustu varautumisohjeisiin, laadi tulvasuunnitelma ja käy läpi tarkistuslista. Tulvan aikana tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus.
Tulviin varautuminen – Tulva uhkaa
Hanki suojausvarusteet ja suojaa omaisuutesi Ryhdy suojautumistoimiin heti, kun saat tiedon tulvan uhasta. Viranomaiset varoittavat tulvasta, mutta kiinteistönomistajien pitää itse seurata tilannetta ja hankkia tarvittavat
Tulviin varautuminen – Tulvatilanne
Toimi viisaasti tulvatilanteessa Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Lemmikki- ja tuotantoeläinten omistajat vastaavat myös eläinten turvallisuudesta. Jos et pääse omin avuin turvaan
Mitä pitää tehdä tulvan eri vaiheissa?
Mitä pitää tehdä tulvan eri vaiheissa? Alla olevia otsikoita klikkaamalla näet kuvan alapuolelta tilannekuvauksen. Varaudu tuleviin tulviin. Ota selvää, sijaitseeko kiinteistösi tulvariskialueella. Tee suunnitelma tulvan
Tulvasuunnitelmalomakkeet ja tulvasuojautumisen tarkistuslista
Tulvasuunnitelmalomakkeet ja tulvasuojautumisen tarkistuslista Tulvasuunnitelma: taloyhtiöt Tulvasuunnitelma: maatilat Tulvasuunnitelma: liike- ja yritystilat Omatoimisen tulvasuojautumisen tarkastuslista
Avaa 23 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Tulviin varautuminen – Tulvan jälkeen
Varmista turvallisuus, tutki vahingot ja aloita siivous Tulvan jälkien siivoaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian. Talon kuivumisen kannalta on tärkeää, että seisova vesi, liete ja märkä
Tulviin varautuminen – Normaalitilanne
Varaudu tuleviin tulviin Tulva voi nousta nopeasti ja yllättäen. Varsinkin rankkasateiden aiheuttamia tulvia on vaikea ennustaa, eikä väestöä ehditä varoittaa ajoissa. Perusvarautuminen tulviin on tämän
Lapuanjoen vesistöalueen säännöstely
Lapuanjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue on läntisen Suomen kolmanneksi suurin. Lapuanjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4122 km2 ja järvisyysprosentti 2,92. Lapuanjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki.
Tulviin varautuminen
Tulvariskien arvioidaan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä. Siksi on yhä tärkeämpää, että kansalaiset ja kiinteistönomistajat varautuvat tulviin. Kunnollinen varautuminen ehkäisee ja pienentää tulvavahinkoja.
Kyrönjoen vesistöalueen säännöstely
Kyrönjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue on läntisen Suomen toiseksi suurin. Kyrönjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4923 km2 ja järvisyysprosentti 1,23. Kyrönjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki.
Närpiönjoen vesistöalueen säännöstely
Närpiönjoen vesistöalue Närpiönjoen vesistöalue sijaitsee pääosin Närpiön, Teuvan ja Kurikan kuntien alueilla. Närpiönjoki saa alkunsa Kurikan ja Laihian kuntien rajalta useana haarana. Varsinainen Närpiönjoki alkaa
Vesistöjen säännöstely
Vesistöjen säännöstely Vesistön säännöstely tarkoittaa, että vesistön vedenkorkeuksia ja virtaamia säädellään jatkuvasti patojen, vesivoimalaitosten tai muiden rakenteiden avulla. Säännöstely voi palvella vesivoiman tuotantoa tai tulvien
Valuma-alue rajataan tapauskohtaisesti
Valuma-alue rajataan tapauskohtaisesti Valuma-alueen tarkastelu antaa yleiskuvan luonnonoloista, maankäytöstä ja niiden vaikutuksista vesiin. Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla vesienhallintaa on järkevä tarkastella pienten valuma-alueiden tasolla. Pienen
4. Luonnonmukainen vesienhallinta
Luonnonmukaisella vesirakentamisella pyritään säilyttämään ja palauttamaan vesistön luonnontilaisia piirteitä ja maisema-arvoja niin, että otetaan huomioon vesistön käyttötarpeet ja niissä tapahtuvat muutokset. Luonnonmukaista vesirakentamista voidaan toteuttaa
Perhonjoen vesistöalueen säännöstely
Perhonjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2524 km2 ja järvisyysprosentti 3,35 %. Perhonjoki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja-alueella olevista pienistä järvistä. Latva-alueilta
Kymijoen vesistöalueen säännöstely
Kymijoen vesistöalue Kymijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin vesistöalue (37 159 km2), ja se kattaa n. 11 % koko Suomen pinta-alasta. Vesistöalue sijaitsee suurelta
Vuoksen vesistöalueen säännöstely
Vuoksen vesistöalue Vuoksen vesistö on valuma-alueeltaan maamme suurin. Se ulottuu Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueelle. Vesistöä rajaavat lännestä Savonselän, luoteesta
Vesistökunnostusverkoston talviseminaarit
Vesistökunnostusverkosto järjestää vuosittain maksuttoman talviseminaarin, jossa käsitellään vesistöjen kunnostukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Vesistökunnostusverkoston Talviwebinaari 2023 TALVIWEBINAARIN ohjelma. Talviwebinaari 2023 järjestettiin Teams-etäyhteydellä ja tapahtumaan oli ilmoittautunut
Vesistökunnostus
Vesistökunnostuksilla parannetaan vesien tilaa Ihminen on toiminnallaan muuttanut suurinta osaa Suomen tuhansista vesistöistä. Jokia, puroja, rannikkovesiä ja järviä on padottu, muokattu ja ruopattu vesivoimantuotannon, tulvasuojelun,
Kemijoen vesistöalueen säännöstely
Kemijoen vesistöalue Kemijoen vesistöalue on Lapin suurin ja koko Suomen toiseksi suurin vesistöalue. Vesistöalue peittää noin 50 prosenttia Lapin maakunnan pinta-alasta. Vesistöalueen pääjoki on Itä-Lapista
Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely
Kokemäenjoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue on maamme viidenneksi suurin ja sijaitsee pääosin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Keski-Suomen alueilla. Vesistöalueen vedet laskevat Kokemäenjoen kautta Selkämereen. Vesistöalueen keskiosa
Ähtävänjoen vesistöalueen säännöstely
Ähtävänjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2054 km2. Järvisyysprosentti on Pohjanmaalle poikkeuksellisen suuri eli 9,8 %. Ähtävänjoen vesistö saa alkunsa Alajärven ja Soinin kuntien alueilta,
Oulujoen vesistöalueen säännöstely
Oulujoen vesistöalue Oulujoen vesistöalue on pinta-alaltaan viidenneksi suurin ja virtaamaltaan neljänneksi suurin vesistöalue Suomessa. Sen pinta-ala on 22 841 km2 ja järvisyys 11,47 %. Vesistön
Jänisjoen vesistöalueen säännöstely
Jänisjoen vesistöalue Jänisjoen vesistöalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Tohmajärven, Joensuun, Kontiolahden ja Ilomantsin kunnissa. Noin puolet vesistöalueesta sijaitsee Venäjän puolella. Vesistöalueen keskusjärvi Suomen puolella on Melakko-Loitimo (pinta-ala
Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueen säännöstely
Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue sijaitsee Keski-Karjalassa, Tohmajärven ja Kiteen kunnissa. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on noin 1 700 km2, josta Suomen puolella on noin 700 km2. Kiteenjoki
Paatsjoen vesistöalueen säännöstely
Paatsjoen vesistöalue Paatsjoen vesistöalue sijaitsee Lapin maakunnan pohjoisosassa, pääosin Inarin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 18 403 km2, josta Suomen puolella 14 512 km2, ja
Muut sivut
Tulvariskien hallinta
Tulvariskien hallinnan tavoite on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja. Hallinnan vaiheisiin kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien
Tulvat Pohjalaismaakunnissa
Alueellista tietoa Pohjalaismaakuntien tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Lappi
Alueellista tietoa Lapin tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Pohjois-Pohjanmaa
Alueellista tietoa Pohjois-Pohjanmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Pohjois-Savo
Alueellista tietoa Pohjois-Savon tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Avaa 54 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Tulvariskien aluesivut Kymenlaakso
Alueellista tietoa Kymenlaakson tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Etelä-Karjala
Alueellista tietoa Etelä-Karjalan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Etelä-Savo
Alueellista tietoa Etelä-Savon tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Pohjois-Karjala
Alueellista tietoa Pohjois-Karjalan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Kokemäen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Turun rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Häme
Alueellista tietoa Hämeen tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Kemin rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Lapväärtin-Isojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Uusimaa
Alueellista tietoa Uudenmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Satakunta
Alueellista tietoa Satakunnan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Kainuu
Alueellista tietoa Kainuun tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Keski-Suomi
Alueellista tietoa Keski-Suomen tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Varsinais-Suomi
Alueellista tietoa Varsinais-Suomen tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Pirkanmaa
Alueellista tietoa Pirkanmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Pyhäjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvaryhmä Helsingin ja Espoon rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Loviisan rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Kyrönjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Lapväärtin–Isojoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Lapuanjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Laihianjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Vantaanjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Haminan ja Kotkan rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Kokemäenjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Turun rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Kymijoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Ivalojoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Kemin rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Tornionjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Kemijoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvariskien aluesivut Ahvenanmaa
Alueellista tietoa Ahvenanmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvaryhmä Pyhäjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Kalajoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Iijoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvakeskuksen tilannetiedote
Tuoreimmat ennusteet vesi-, merivesi- ja rankkasadetilanteesta sekä IL:n 5 vrk sää kätevästi samalla sivulla. Tutustu tulvakeskuksen tilannetiedotteeseen
Tulvakeskus
Tulvakeskuksen tulvatilannepalvelu kokoaa yhteen ajantasaisen tiedon tulvista, tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta.
Inarinjärven säännöstely
Inarin kunnan alueella sijaitseva Inarijärvi on karu, kirkasvetinen ja vähähumuksinen järvi, joka laskee vetensä Paatsjokea pitkin Jäämereen. Inarijärveä on säännöstelty voimatalouden tarpeisiin vuodesta 1942 lähtien.
Vesisanasto
Tulvakorkeus
Tulvakorkeus on taso, jolle vedenkorkeus ylimmillään nousee. Tulvakorkeuden avulla voidaan määritellä, kuinka suuria ovat vesistön suurimmat havaitut tulvat, tyypilliset tulvat ja pienimmät havaitut tulvat. Tulvakorkeus
Merkittävä tulvariskialue
Merkittäväksi tulvariskialueeksi nimetään sellainen alue, jolla tulvariski on alustavan arvioinnin perusteella mahdollisesti merkittävä. Nimeämisessä otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja tulvasta aiheutuvat vahingolliset seuraukset. Seurausten merkittävyyttä
Tulvariskien alustavan arvioinnin tulva-alue
Tulvariskien alustavassa arvioinnissa määritelty tulva-alue on sellainen alue, joka jää harvinaisen suuressa tulvassa veden valtaan. Arvio perustuu hydrologisiin tietoihin ja maanpinnan korkeustietoihin. Arvioon on suhtauduttava
Tulvariskialue
Tulvariskialue on alue, jolla vallitsee tulvavaara ja jolla on sellainen vahinkopotentiaali eli haavoittuvuus, että tulva aiheuttaisi vahinkoja. Merkittävällä tulvariskialueella tarkoitetaan tulvariskilainsäädännön mukaisesti nimettyä, tulvariskien alustavan
Tulvariskien hallinta
Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimien kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallinnan suunnittelu sisältää kolme
Avaa 31 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Tulvasuojelu
Tulvasuojelu tarkoittaa suojautumista tulvilta. Tulvasuojelu voi sisältää toimia, jotka tähtäävät tulvimisen tai tulvavahinkojen estämiseen tietyllä alueella. Näitä voivat olla esimerkiksi rantapenkereiden korottaminen tai tulvaherkän toiminnan
Tulvaryhmä
Alueelliset vesistö- ja rannikkoalueiden tulvaryhmät koordinoivat tulvariskien hallinnan suunnittelua merkittävillä tulvariskialueilla. Tulvaryhmässä ovat edustettuina maakuntien liitot, ELY-keskukset, kunnat, pelastustoimi sekä muut viranomaiset ja etutahot. Ryhmän
Tulvavaarakartta
Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja veden syvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvavaara- ja tulvariskikarttoja laaditaan ainakin tulville, joiden vuotuinen todennäköisyys on
Tulvan todennäköisyys
Tulvan vuotuisella todennäköisyydellä ja toistuvuusajalla kuvataan tulvan esiintymistiheyttä. Molemmat käsitteet ovat yleisesti käytössä. Toistuvuusaika kertoo keskimääräisen ajan, jonka kuluttua tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva
Tulvaturva
Tulvaturva on vakuutusyhtiöiden koti- tai kiinteistövakuutuksiin sisältyvä laajennus, joka korvaa poikkeuksellisten vesistö-, merivesi- ja rankkasadetulvien aiheuttamat vahingot rakennuksille tai irtaimistolle. Poikkeuksellisen tulvan määritelmä voi vaihdella,
Tulvatasanne
Tulvatasanne on vesistön varrelle muotoiltu pitkänomainen tasamaakaista, johon tulvavesi voi nousta. Tulvatasanteen tarkoitus on estää tulvaa nousemasta pellolle, parantaa valuma-alueen vesienhallintaa ja samalla vähentää ravinteiden
Tulvasuojelutaso
Tulvasuojelutasolla tarkoitetaan sitä tulvan toistumisaikaa tai vedenkorkeutta, jota vastaavalta tulvavedenkorkeudelta rakennus tai muu toiminto suojataan.
Taajamatulva
Taajamatulva syntyy rankkasateen, vesistötulvan tai merivesitulvan seurauksena, kun vettä kertyy kaduille, pihoille ja muille alueille, mistä se purkautuu hallitsemattomasti ja aiheuttaa vahinkoja.
Tulvariskien hallintasuunnitelma
Tulvariskien hallintasuunnitelma on tulvariskialueelle laadittu suunnitelma siitä, miten estetään tai vähennetään tulvia ja niiden aiheuttamaa vahingonvaaraa. Merkittävillä tulvariskialueilla hallintasuunnitelmat tulee lain mukaan tehdä.
Tulvariski
Tulvariskillä tarkoitetaan tulvan esiintymisen todennäköisyyden ja tulvasta ihmisten terveydelle, turvallisuudelle, ympäristölle, infrastruktuurille, taloudelliselle toiminnalle ja kulttuuriperinnölle mahdollisesti aiheutuvien vahingollisten seurausten yhdistelmää.
Merivesitulva
Merivesitulva eli meritulva johtuu siitä, että merenpinta nousee poikkeuksellisen korkealle ja tulvii maa-alueille. Suomessa on nimetty viisi merivesitulvien riskialuetta. Ilmastonmuutos voi lisätä merivesitulvien vaaraa.
Tulvariskien alustava arviointi
Tulvariskien alustavalla arvioinnilla, TURINA, tarkoitetaan alueen turvariskeistä tehtävää arviota, joka perustuu toteutuneisiin tulviin ja käytettävissä oleviin tietoihin ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä. Arvioinnin perusteella tunnistetaan mahdolliset
Tulvariskiruutu
Tulvariskiruutuja voidaan käyttää apuvälineenä tulvariskialueiden tunnistamisessa. Aineisto muodostuu 250 m x 250 m kokoisista ruuduista. Ruudun riskiluokka, 1–4, määräytyy ruudun asukasmäärän ja kerrosalan perusteella, siten
Tulvariskikartta
Tulvariskikartoissa esitetään tulvavaara-alueen asukkaiden määrä, erityiskohteet, infrastruktuuri, ympäristöriskikohteet, kulttuuriperintö ja muut tarpeelliset tiedot.
Tulvakeskus
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä tuottama palvelu. Tulvakeskus ennustaa ja varoittaa tulvista sekä ylläpitää niihin liittyvää jatkuvaa tilannekuvaa.
Hulevesitulva
Hulevesitulva syntyy, kun sataa niin rankasti, että kaupungin hulevesijärjestelmä ylikuormittuu. Sadevesiviemärit eivät silloin pysty kuljettamaan satanutta vettä pois riittävällä nopeudella, vaan vesi nousee kaduille ja
Tulvareitti
Tulvareitti on maanpinnalla oleva huleveden virtausreitti, johon hulevedet johdetaan silloin, kun hulevesiviemäröinnin kapasiteetti ylittyy.
Toistuvuusaika
Toistuvuusaika tarkoittaa keskimääräistä aikaa, jonka kuluttua tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Tulvat eivät kuitenkaan tule säännöllisesti. Esimerkiksi 250 vuoden toistuvuusaika tarkoittaa, että
Kaksitasouoma
Kaksitasouoma koostuu syvemmästä uomasta (alivesiuomasta) sekä sitä molemmin puolin tai toiselta puolelta reunustavasta tulvatasanteesta. Alivesiuoma säilyy vetisenä läpi vuoden. Tulvatilanteessa vesi nousee hallitusti tulvatasanteille. Kaksitasouoma
Jäännösriski
Jäännösriskillä tarkoitetaan yleensä niitä tulvan aiheuttamia mahdollisia haittoja, joita ei voida estää tai joita ei teknisistä tai taloudellisista syistä kannata estää. Jäännösriskiä ovat ne tulvahaitat,
Luonnonmukainen peruskuivatus
Luonnonmukainen peruskuivatus tarkoittaa sellaisia peltojen peruskuivatusjärjestelyjä, joilla turvataan uomien vedenjohtokyky ja parannetaan veden laatua. Vesistöön kohdistuvaa kuormitusta pienennetään esimerkiksi tulvatasanteilla ja ennallistamalla uomia sekä tulvaniityillä,
Valuma-aluekunnostus
Valuma-aluekunnostus on keskeinen osa vesistön kunnostushanketta. Sen tarkoitus on vähentää valuma-alueelta vesistöön tulevaa kuormitusta, jotta vesistön tila paranee pitkäjänteisesti. Valuma-alueen kunnostustoimia ovat esimerkiksi kosteikkojen ja
Vesirakentaminen
Vesirakentaminen tarkoittaa vesistöön kohdistuvaa rakentamistoimintaa. Vesirakentamista ovat esimerkiksi ruoppaus, uomien kaivu, pengerrys ja patoaminen. Vesirakentamisella edistetään esimerkiksi vesistön käyttöä, tulvasuojelua tai maankuivatusta. Luonnonmukaisella vesirakentamisella parannetaan
Vesistöpato
Vesistöpadolla tarkoitetaan sellaista rakennetta, joka patoaa vettä esimerkiksi tulvasuojelun, vesivoiman tuotannon tai kalanviljelyn tarpeisiin. Osa vesistöpadoista on säännöstelypatoja, joilla ohjataan vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaamia.
Alin rakentamiskorkeus
Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastumiselle herkkiä rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Alin rakentamiskorkeus määräytyy tulvakorkeuden mukaan, mutta siihen vaikuttavat myös rakennuksen
Vesirakenne
Vesirakenne on vesistöön tehty penger, virranohjain, putkitus, pato tai muu rakenne, jonka tarkoitus on edistää esimerkiksi vesistön käyttöä, tulvasuojelua tai maankuivatusta.