Ajankohtaista

Tulvan juoksutus joella.

Tulvat ovat olleet Keski-Suomessa keskimääräistä korkeampia – suurten järvien vedenpinnat vielä nousussa

16.5.2022

Runsaslumisen talven jälkeen oli odotettavissa tavanomaista korkeampia kevättulvia. Kuukausi sitten ennustettiin pahempia tulvia verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Tulvat ovat pääosin jo saavuttaneet huippunsa, mutta isojen järvien

Avaa

Logo ELY-keskus

Vesistöjen kuntoa kohennetaan ELY-keskuksen rahoituksella monilla kohteilla

16.5.2022

ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna avustuksia Pohjois-Pohjanmaan alueelle vesien- ja merenhoidon toteutusta tukeville sekä maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa edistäville hankkeille ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta yhteensä

Avaa

Tulvatilanne vaihtelee Pirkanmaan eri osissa – vedenpinnat edelleen korkealla

11.5.2022

Suuressa osassa Pirkanmaata tulvatilanne on rauhoittunut. Useimpien järvien vedenpinnat kääntyvät viimeistään lähipäivinä laskuun. Laaja-alaisia vahinkoja ei ole odotettavissa, jos sää pysyy poutaisena. Pirkanmaalla kaikkein suurimpien

Avaa

Logo ELY-keskus

Runsasluminen talvi nosti vedenkorkeuksia paikoitellen Hämeen alueella poikkeuksellisen korkealle

11.5.2022

Kevään tulvahuiput on osin ohitettu Hämeen alueella. Vesi nousi pelloille, katkaisi joitakin pienempiä teitä ja kevyenliikenteenväyliä, nousi pihoille sekä uhkasi vapaa-ajanasutuksia, sauna- ja varastorakennuksia ja

Avaa

Lapin jokien virtaamat lähdössä vähitellen nousuun

5.5.2022

Huhti-toukokuun vaihteen tavanomaista kylmempi sää sai Lapin vesistöjen virtaamien kasvun pysähtymään. Loppuviikosta sää lämpenee ja vesistöjen virtaamien ennustetaan lähtevän rauhalliseen nousuun kohti kevään tulvahuippua. Suurimmassa

Avaa

Logo ELY-keskus

Runsaslumisesta talvesta selvittiin keskimääräisellä kevättulvalla (Pohjalaismaakunnat)

4.5.2022

Pohjalaisjokien alueella oli huhtikuun alussa pääosin selvästi keskimääräistä enemmän lunta ja lumen vesiarvot olivat korkeita. Aurinkoisen ja sateettoman sään sekä yöpakkasten ansiosta tulvahuippu jakaantui melko

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeen ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita yli miljoonalla eurolla

4.5.2022

Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Avustuksia myönnettiin ensisijaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilan parantamiseen. Avustuksilla edistetään myös Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman

Avaa

Kattavaa paikkatietoa tulva-alueista valmisteilla koko maahan

3.5.2022

Tulva-alueista saadaan ensi vuonna käyttöön entistä kattavammat paikkatietoaineistot tulvariskien hallintaa, maankäytön suunnittelua sekä vesien- ja luonnonsuojelutyötä varten. Uudessa hankkeessa tuotettavat tulvakartat tukevat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista

Avaa

Keväinen jokimaisema Lapissa.

Tavanomaista kylmempi sää hidastaa Lapin tulvatilanteen etenemistä

29.4.2022

Viime viikon lämpimät säät sulattivat lumia Lapin alueella ja jokien virtaamat lähtivät lähes kaikilla Lapin havaintoasemilla rauhalliseen nousuun. Tällä viikolla alkanut kylmä sääjakso yöpakkasineen pysäyttää

Avaa

Järvimaisema

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.4.2022

28.4.2022

Kallaveden vedenkorkeuden ennustetaan nousevan tasolle NN+82,19 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Havaittu vedenkorkeus 27.4.2022 on NN+81,82 m.  Vedenkorkeus on noin

Avaa

Pellot ovat muuttuneet järviksi osassa Pirkanmaata – tulvakausi jatkuu jopa juhannukseen

26.4.2022

Tulvavahinkoja on syntymässä laajasti Pirkanmaalla. Pahimmillaan tulva voi kastella peltoja, teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Vähäjärvisillä alueilla ja peltovaltaisilla alueilla tulvahuippu on meneillään. Suurten järvien

Avaa

Logo ELY-keskus

Kevättulva voimistunut Uudenmaan ELYn alueella, haittoja liikenteelle

21.4.2022

Keväisen lämmin ja aurinkoinen sää on nopeuttanut viimeistenkin lumien sulamista, ja tulvatilanne on voimistunut Uudenmaan ELYn alueella monin paikoin 2000-luvun ennätyslukemiin. Laajoja peltoalueita on tulvaveden

Avaa

Logo ELY-keskus

Kyrön- ja Lapuanjoen tulvahuippua pienennetään tekojärvien avulla

21.4.2022

Tulvakeskuksen ennusteiden mukaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen joet saavuttavat tulvahuippunsa pääosin torstaina tai perjantaina (21.–22.4). Kyrönjoen virtaaman ennustetaan nousevan Skatilassa (Mustasaari) runsaan 300 m3/s (kuutiometriä

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 21.4.2022

21.4.2022

Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäinen tulvahuippu viikon sisällä. Pohjois-Pohjanmaan tulvahuippujen ennustetaan jakaantuvan kahteen osaan, koska sään ennustetaan viilenevän ensi viikolla huomattavasti. Oulun ja sen eteläpuolisten jokivesistöjen ensimmäinen tulvahuippu

Avaa

Logo ELY-keskus

Happitilanne on huono osassa pohjalaisjärviä

20.4.2022

Koska pohjalaisjärvien happitilanteen havaittiin maaliskuussa heikentyneen pitkään jatkuneen talven aikana, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti happitilannetta uudelleen pääsiäisviikolla. Happitilanne oli heikoin pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Takatalviviikon runsaat sateet saavat Varsinais-Suomen rannikkojoet tulvimaan lähipäivinä – Satakunnassa kunnon kevättulva odotettavissa myöhemmin huhtikuussa

20.4.2022

Kevättulvat näyttivät Varsinais-Suomessa jäävän vähäiseksi vielä viime viikolla. Vähäsateisen maaliskuun aikana lumipeite katosi suurelta osin. Kuitenkin kuluvan viikon (vko 14) runsaat lumi- ja vesisateet, vesimääräksi

Avaa

Kemijoki oli osittain jäässä Rovaniemen Hirvaalla tiistaina 19.4.2022.

Lämmin sääjakso käynnistää lumien sulamisen Lapin alueella

20.4.2022

Kuluvan viikon lämpimät säät sulattavat lumia Lapin alueella, mikä nostaa hetkellisesti jokien virtaamia. Ensi viikosta lähtien sää kylmenee ja yöpakkaset jarruttavat sulamista, joten tulvatilanteen kehittyminen

Avaa

Alavuden Kuorasjärvellä kartoitetaan kunnostustoiveita ja Saukkojärvellä valmistellaan lupahakemusta

19.4.2022

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on sopeuttaa Alavudella sijaitsevien Kuorasjärven ja Saukkojärven säännöstelyä ilmastonmuutokseen ja samalla muutenkin edistää alueen vesien kunnostusta.  Tämän kevään aikana Kuorasjärvellä kartoitetaan kunnostustoiveita

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjalaisjokien tulvahuippu lähestyy – kannattaa varautua

18.4.2022

Lumet sulavat nyt nopeasti pohjalaismaakunnissa. Pääsiäisajan sää on ollut lämmin ja alkavalle viikolle ennustetaan jopa yli + 15 asteen lämpötiloja ja yöpakkaset jäävät vähäisiksi. Koska

Avaa

Logo ELY-keskus

Lämpenevä sää näkyy pohjalaisvesistöissä

14.4.2022

Päivälämpötilojen nousu ja yöpakkasten väheneminen on lisännyt ja lisää jokien virtaamia Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, missä tulvahuippua ennustetaan pääosin ensi viikolle. Myös Keski-Pohjanmaalla virtaamat ovat osin

Avaa

Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla varaudutaan kevättulviin (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala)

14.4.2022

Lumen vesiarvo on Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla selvästi tavanomaista suurempi. Ennusteiden mukaan runsaiden kevättulvien todennäköisyys on suuri. Haittaa ja vahinkoa voi aiheutua maataloudelle ja etenkin

Avaa

Edessä voi olla pahin tulvakevät vuosikymmeniin Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä

13.4.2022

Tulvavahinkojen riskistä ennustetaan korkeaa etenkin Pirkanmaan itäosissa ja Kanta-Hämeen länsiosissa. Pahimmillaan tulva voi kastella paikallisia teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Tulvakausi on alkamassa lähipäivinä. Suurten

Avaa

Logo ELY-keskus

Kevättulva käynnissä Uudellamaalla

11.4.2022

Loppuviikon sateet ja lämmin sää ovat sulattaneet lumipeitettä, ja Uudenmaan jokien virtaamat ovat kääntyneet selvään nousuun. Tulvavesi on noussut paikoin alavimmille pelloille ja teille. Lähipäivien

Avaa

Infograafi tulvatilanteesta, jossa vesi uhkaa rakennuksia.

Tulvariskit kasvavat, näin varaudut tulviin

8.4.2022

Vesi.fi-palvelussa on julkaistu uusi teemasivu tulviin varautumisesta. Tulvariskien arvioidaan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä. Uusi teemasivusto tarjoaa konkreettisia neuvoja tulviin varautumiseen ja tulvavahinkojen pienentämiseen. Sivustolla kerrotaan,

Avaa

Jäänsahaus Tornionjoen suualueella Hellälässä alkaa 11.4.2022

8.4.2022

Jäänsahaus Tornionjoen suualueella Hellälässä aloitetaan maanantaina 11.4.2022. Lapin ELY-keskus varoittaa alueella liikkujia 18 cm leveistä sahausurista ja jään päälle nousevasta vedestä. Hellälän jälkeen jäänsahausta jatketaan

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 6.4.2022

6.4.2022

Pohjois-Pohjanmaalla Oulua ja siitä eteläisemmillä jokivesistöissä tulvista voi tulla keskimääräistä suuremmat. Mikäli kylmä sää jatkuu myös jääpatotulvariski kasvaa. Useimmilla valuma-alueilla ennustettu tulvahuippu on huhtikuun lopussa

Avaa

Logo ELY-keskus

Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lauha ja vähäsateinen

4.4.2022

Maaliskuu oli tavanomaista vähäsateisempi ja lämpimämpi. Pohjois-Karjalassa lunta oli kuukauden lopussa vielä runsaasti ja sen vesiarvo oli korkea. Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajan-kohdan keskiarvoon

Avaa

Lumien sulaminen alkoi ja jokien virtaamat kasvoivat maaliskuun puolivälissä (Pohjalaismaakunnat)

4.4.2022

Pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tavanomaisia maaliskuun alkupuoliskolla. Maaliskuun puolivälin lämpimät kelit nostivat pohjalaisjokien virtaamia etenkin rannikon pienillä vesistöalueilla, kuten Laihianjoella ja Maalahdenjoella. Maaliskuun lopulla sää

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.3.2022

31.3.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04.  Nyt taso on 13 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on samalla tasolla kuin kuukausi sitten ja myös samalla

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjalaismaakuntien tulvariskien hallintasuunnitelmissa varaudutaan tulvien vaikutuksiin nyt ja tulevaisuudessa

29.3.2022

Pohjanmaan lakeudet tunnetaan tulvistaan ja viimeisen kymmenen vuoden aikana tulvia on koettu mm. Ähtävänjoella, Kimonjoella ja Vöyrinjoella, Lapuanjoella, Kyrönjoella, Maalahdenjoella, Närpiönjoella ja Lapväärtin-Isojoella. Tulvat ovat

Avaa

Ounasjoki jäässä Kaukosessa 24.3.2022

Lapin ELY-keskus sahaa jäitä Tornionjoen suualueella

29.3.2022

Teräsjää on useassa Lapin alueen joessa tänä keväänä vahvempaa kuin parina edeltävänä vuotena. Teräsjäätä on kuitenkin usealla mittauspisteellä pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Jäätä sahataan huhtikuun

Avaa

Vanajaveden alhainen vedenkorkeus on vaikuttanut myös Lempäälässä sijaitsevan Herralanvirran vedenkorkeuksiin.

​Kylmä sää lykkää kevättulvia Pirkanmaalla, sulamispiikki voi olla raju

29.3.2022

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet on laskettu kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Kevään myöhentyminen tarkoittaa vedenkorkeuksien pysymistä alhaisina tavanomaista pidempään. Myöhäinen sulaminen enteilee myös nopeaa sulamispiikkiä. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet

Avaa

Logo ELY-keskus

Lapuanjoella testataan automaattista lumen mittausta

28.3.2022

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa meneillään maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jossa testataan automaattista lumen mittausta. Jatkuvasti saatavaa reaaliaikaista tietoa hyödynnetään vesistömallin ennusteita

Avaa

Uusi vesitalousstrategia on julkaistu – visiona puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia

23.3.2022

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vesitalousstrategian, joka ohjaa ministeriön toimialan vesitaloustehtävien tulosohjausta, toimintaa ja talouden suunnittelua vuoteen 2030 saakka. Strategian toimeenpano näkyy jokaisen suomalaisen

Avaa

Vedenkorkeuden ja aallokon keskinäinen riippuvuus vaikuttaa tulvariskeihin Helsingin rannoilla

22.3.2022

Tutkimuksessa selvitettiin merenpinnan korkeuksien ja aallokon yhteisesiintymistä Helsingin edustalla. Yksittäiset korkeimmat vedenkorkeudet ja korkeimmat aallot eivät yleensä osu samoille ajanhetkille. Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että korkeilla

Avaa

Ilmastonmuutos kasvattaa tulvariskiä – hallintasuunnitelmat pienentävät sitä

18.3.2022

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sää- ja vesioloihin liittyviä ääritilanteita. Suomi on pitkä maa ja parina viime vuotena on koettu sekä kokonaan lumettomia ja jäättömiä, että lähes

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 17.3.2021

17.3.2022

Pohjois-Pohjanmaan kevättulvista tullee Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän vesistömallin mukaan tavanomaisia, vaikka Lesti-, Kala-, Pyhä-, Siika, Temmes- ja Oulujoen valuma-alueille on kertynyt keskimääräistä enemmän lunta. Tulvahuipun suuruus

Avaa

Koko maahan ennustetaan tavanomaisia kevättulvia

15.3.2022

Kuva: Etelä-Savon ELY-keskus Vaikka talven aikana on kertynyt paikoin poikkeuksellisen paljon lunta, kevättulvia voidaan odottaa suhteellisen rauhallisin mielin. Koko maahan on ennustettu melko tavanomaisia kevättulvia.

Avaa

Logo ELY-keskus

Kevään tuloon varaudutaan mittaamalla jokijäiden paksuuksia ja tekemällä säännösteltyihin järviin tilaa sulamisvesille

11.3.2022

Jokijäät olivat pohjalaismaakunnissa helmi-maaliskuun vaihteessa keskimääräistä paksumpia eli noin puoli metriä ja paikoin ylikin. Esimerkiksi jään paksuus Lapväärtinjoen suistossa, Isossakyrössä ja Perhonjoen suistossa oli paikoin

Avaa

Helmikuussa lumen määrä kasvoi Pohjois-Karjalassa

7.3.2022

Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon nähden. Lunta on kertynyt 15–30 cm tavallista enemmän. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Kontiolahdella,

Avaa

Logo ELY-keskus

Pirkanmaan säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi

25.2.2022

Lumikertymät ovat nyt paikoin jopa yli puolet tavanomaista suurempia Pirkanmaalla. Myös kevättulvista voi tulla tavallista suurempia. Säännöstelyllä varaudutaan mahdollisiin tulviin. Lunta on Pirkanmaalla kertynyt tänä

Avaa

Metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen paikkatietoanalyysin avulla

22.2.2022

Metsätalous aiheuttaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta etenkin turvemaavaltaisilla alueilla, joita löytyy runsaasti mm. Kokemäenjoen valuma-alueelta. Pahimpia kuormituslähteitä ovat suometsien ojitukset ja maanmuokkaus, joiden seurauksena ravinteita ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä keskiarvotasolla ja lunta on paikoin runsaasti

22.2.2022

Viime viikon suurimmat sateet nostivat Etelä-Suomen vesistöjen vedenkorkeuksia pieneen talvitulvahuippuun. Pakastunut sää käänsi vedenkorkeudet viikonloppuna kuitenkin laskuun. Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Lumisateet

Avaa

Vesistökunnostuskoulutusta uudella tavalla

9.2.2022

Osana vesiosaamisen kehittämiseen liittyvää täydennyskoulutuskokonaisuutta järjestettiin vesistökunnostuskoulutus (6/2021–2/2022). Koulutus herätti suurta kiinnostusta ja mukaan ilmoittautui 118 henkilöä eri puolilta Suomea. Koulutus on juuri päättynyt, joten

Avaa

Pohjois-Savossa jäät arvaamattomia

30.12.2021

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.12.2021 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00.  Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja 30 cm alempana kuin marraskuun puolivälissä

Avaa

Logo ELY-keskus

Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma on hyväksytty

21.12.2021

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 16.12.2021 Vantaanjoen vesistöalueen päivitetyn tulvariskien hallintasuunnitelman vuosille 2022-2027. Hämeen ELY-keskuksen toimialueella on lisäksi hyväksytty Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueiden tulvariskien hallintasuunnitelmat.

Avaa

Koottua tietoa tulvariskien hallinnasta vesi.fi-palvelussa

17.12.2021

Vesi.fi-palvelussa julkaistiin tulvariskien hallinnasta uusi teemasivusto, joka esittelee tulvia ja niihin varautumista. Tietoa saa tulvariskien alustavasta arvioinnista, tulvavaaroista, tulvaryhmistä ja toiminnasta tulvatilanteissa. Lisäksi voi tutustua

Avaa

Tulvariskien hallintasuunnitelmat auttavat varautumaan ilmastonmuutokseen

17.12.2021

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi 16.12.2021 tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille 2022–2027. Suunnitelmia on yhteensä 18 ja niitä toteutetaan vesistö- tai rannikkoalueilla, joilla on nimetty vähintään yksi merkittävä

Avaa

Kovat pakkaset ovat aiheuttaneet hyydeongelmia Pohjois-Pohjanmaan joilla

10.12.2021

Alkutalven tavanomaista suuremmat virtaamat ja kovat pakkaset ovat aiheuttaneet hyytöä usealla joella. Hyytöä muodostuu jäättömillä jokijaksoilla, joilla kova virtaus estää jääkannen muodostumisen. Kun jäähtynyt virta

Avaa

Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin (Pohjalaismaakunnat)

30.11.2021

Ähtävänjoella varauduttaan hyydetulvien syntymiseen lämpötilan laskettua reilusti pakkaselle. ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä asentamalla hyydeköysiä ja riistakameroita. Jos joen virtaama on suuri

Avaa

Vatten.fi – Suomen kattavin vesitieto pian myös ruotsiksi! 

24.11.2021

Vesi.fi-verkkopalvelun ruotsinkielinen versio Vatten.fi julkaistaan joulukuussa 2021. Ruotsinkielinen Vatten.fi-palvelu valmistuu kovaa vauhtia pinnan alla. Kehitystyö jatkuu myös julkaisun jälkeen. Palvelua on kovasti odotettu ja nyt

Avaa

Luonnonmukaisilla vesistökunnostuksilla ja turvemaiden ennallistamisella edistetään Euroopan vihreää kehitystä

17.11.2021

Kuluvana vuonna poikkeukselliset sääolosuhteet, kuten Saksan tulvat ovat nostaneet esille patojen ja tulvapenkereiden tehottomuuden tulvavesien hallinnassa. Niiden sijaan professori Daniel Hering Duisburg-Essenin yliopistosta peräänkuuluttaa uudessa hankkeessa muun

Avaa

Lapin jokivesistöissä muodostunut suppo- ja hyydepatoja

12.11.2021

Alkuviikon pakkasten myötä on jokien virtaamat Lapissa kääntyneet laskuun. Pakkasien seurauksena on virtavesistöissä tapahtunut suppojään muodostumista. Suppo voi aiheuttaa ongelmia kasaantuessaan esimerkiksi kiinteän jään alapuolelle,

Avaa

Logo ELY-keskus

Järvien ja pohjavesien pinnat nousivat ja jokien vedenlaatu heikkeni (Pohjalaismaakunnat)

5.11.2021

Kuivan kesän ja alkusyksyn jäljiltä matalalla olleet järvien ja tekojärvien vedenpinnat nousivat runsaiden sateiden seurauksena lokakuun puolivälin jälkeen ajankohdan keskimääräisiä tasoja ylemmäksi. Sateiden johdosta vedenlaatu

Avaa

Lämpimät kelit sulattavat lumia ja nostavat jokien virtaamia Lapissa

29.10.2021

Lapissa vesistöjen vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat sateisen lokakuun seurauksena keskimääräistä korkeammilla tasoilla.  Sään ennustetaan lämpenevän, jonka seurauksena tapahtuu lumien sulamista ja virtaamat tulevat edelleen

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.10.2021

28.10.2021

Lokakuu kääntyi märäksi. Järvien pinnat ovat nopeassa nousussa ja jokien virtaamat ovat suuria. On ajankohtaista käydä varmistamassa, että soutuvene talvehtii riittävän korkealla järven pinnasta. Nyt

Avaa

Ilmastonmuutos huomioidaan entistä vahvemmin Saimaan ja Vuoksen juoksutuksissa

26.10.2021

Saimaalla esiintyy entistä useammin tulva- ja kuivuustilanteita ilmastonmuutoksen myötä. Poikkeuksellisten vesitilanteiden lisääntymisen vuoksi suomalais-venäläinen rajavesistökomissio on sopinut yhteistoimintakäytännöstä, joka lisää ennakointia ja tiedonvaihtoa Saimaan ja

Avaa

Vesikirje-uutiskirje on uudistunut

15.10.2021

SYKEn toimittama ja julkaisema Vesikirje-uutiskirje ilmestyi uudistettuna 15.10.2021. Uusi ulkoasu keventää vesiin liittyvien uutisten selaamista ja lukemista. Erityisesti muutoksessa on panostettu kuviin ja visuaalisuuteen. Otamme

Avaa

Samuli Joensuu, asiantuntija, Tapio Oy.

Metsäojituksella on myös positiivisia vaikutuksia

12.10.2021

Suometsätaloudella on tärkeä merkitys Metsäojitusta kohtaan on viime aikoina esitetty kovaa kritiikkiä – osin syystäkin. Nykytiedon valossa on helppo heittää, että soita ei olisi pitänyt

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.9.2021

30.9.2021

Kevään tulvat ja kesän kuumuus ja kuivuus on tasaantunut yllättävän laajasti lähelle pitkänajan keskiarvoja. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,92.  Kallaveden pinta on uudelleen

Avaa

Hossaan uusi pohjavesiasema

21.9.2021

Hossa on sijaintina asemalle suotuisa, koska ihmisten vaikutus on vähäinen. Uuden pohjavesiaseman avaaminen on harvinaista. Pohjavesiasemaverkon tarkoituksena on seurata pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita ja pohjaveden laatua

Avaa

Logo ELY-keskus

Suomen suurin tulvapumppaamo kunnostetaan 1,3 miljoonalla eurolla

10.9.2021

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kunnostaa Lapuanjoen pengerrysalueella Lapuan kaupungissa sijaitsevan Löyhingin tulvapumppaamon. Hanke toteutetaan yhteistyössä Löyhingin pengerrysyhtiön kanssa. Löyhingin pumppaamo on Suomen suurin tulvapumppaamo ja kunnostustyön arvioidut

Avaa

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatuksessa – kaksitasouomat ja niiden vaikuttavuus

26.8.2021

Peltojen peruskuivatus, eli toimivat valta- ja laskuojat ovat edellytys maanviljelyn kannattavuudelle Suomen ilmasto-olosuhteissa. Kuivatuksen on oltava tehokasta, koska kasvukausi on lyhyt, sadanta jakautuu kasvukaudella epäedullisesti,

Avaa

Valuma-aluesuunnittelussa huomioidaan erilaisia näkökulmia

17.8.2021

Viljelijä tuskailee, kun peltoalaa jää tulvien alle, ojat ovat täynnä vettä ja toisaalta kesällä kasteluvedestä voi olla pulaa. Virkistyskäyttäjät kauhistelevat järven umpeenkasvua ja sinileviä. Peratusta

Avaa

Kuiva ja helteinen kesä laskenut vedenpintoja Etelä-Savossa – myös pohjavedet laskussa

6.8.2021

Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat laskeneet voimakkaasti vähäsateisen ja kuuman kesän johdosta. Myös pohjavesivarannot ovat laskeneet ja maankosteus on alhainen. Viime päivien sateet ovat hieman helpottaneet

Avaa

Pohjavedet laskussa – vähäsateinen ja kuuma kesä voi kuivattaa kaivon

6.8.2021

Järvet jatkavat vielä laskuaan monin paikoin. © Lauri Ahopelto Kuivan ja kuuman kesä- ja heinäkuun vuoksi pohja- ja pintavesivarannot sekä maankosteus ovat monin paikoin alhaisia. Runsasvetisen

Avaa

Logo ELY-keskus

Kesäkuun vesitilannekatsaus: Lämmin kesäkuu näkyi pohjalaisvesistöissä

5.7.2021

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ja virtaamat olivat toukokuun sateiden seurauksena kesäkuun alussa selvästi ajankohdan keskimääräistä suuremmat. Kesäkuun vähäsateisuuden ja lämmön seurauksena kuun lopussa jokien

Avaa

Sinilevärintamalla vielä rauhallista Kaakkois-Suomen vesillä

17.6.2021

Viime päivien tuuliset kelit ovat sekoittaneet pintavettä niin, että silminnähtäviä sinileväesiintymiä ei tällä hetkellä ole havaittavissa järvi- eikä merialueilla. Viime viikolla merialueella havaittuja vähäisiä määriä

Avaa

Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomessa

10.6.2021

Lämmin sää ei vielä merkittävästi näy Kaakkois-Suomen levähavainnoissa, sen sijaa runsaat siitepölylauttoja näkyvät vesissä sekä järvillä että merellä. Vedet ovat yhä korkealla sekä Kymijoella että

Avaa

Siikajoen Ruukinkosken pohjapato peruskorjataan

9.6.2021

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus peruskorjaa Ruukin kylässä Siikajoen kunnassa sijaitsevan Ruukinkosken pohjapadon ja rakentaa uuden kalojen ja vesieliöiden liikkumisen mahdollistavan väylän. Ruukinkosken nykyinen pohjapato on rakennettu alun

Avaa

Sateinen toukokuu nostanut vedenpintoja – Etelä-Savon järvet tulvakorkeudella

8.6.2021

Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat sateisen toukokuun johdosta korkealla. Toukokuussa satoi noin kaksinkertainen määrä toukokuun normaaliin sademäärään verrattuna. Saimaan vedenkorkeus on noussut noin 25 cm toukokuun

Avaa

Pohjois-Karjalan toukokuun vesitilanne

7.6.2021

Hellepäiviä oli maakunnassa kahdesta kolmeen ja kuukauden sademäärä kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Järvien vedenkorkeudet olivat toukokuun lopussa yleisesti tavanomaista ylempänä. Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuu oli Pohjois-Karjalassa

Avaa

Leväseuranta käynnistyy Kaakkois-Suomessa

3.6.2021

Sinilevähavaintoja ei sisävesillä eikä merialueilla Haapasaarta lukuun ottamatta ole havaittu, mutta siitepölyä on paikoitellen veden pinnalla runsaasti. Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ELY-keskusten yhteinen levähavainnointi käynnistyy

Avaa

Toukokuun 2021 vesitilannekatsaus: Runsaat sateet lyhyellä aikavälillä

2.6.2021

Vähäsateisen alkukuun jälkeen runsaat sateet toukokuun puolivälissä nostivat vedenpintoja. Paikoin ennätyksellisiä sademääriä Toukokuun alkupuoli oli vähäsateinen. Pohjalaisjokien pinnat olivatkin toukokuun alkupuolella ajankohdan tavanomaista pienempiä. Toukokuun

Avaa

Saimaan juoksutusta lisätään tulvavahinkojen ehkäisemiseksi

31.5.2021

Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen Saimaan juoksutuksen lisäämiseksi 7.6.2021 alkaen. Lisäjuoksutuksilla pienennetään

Avaa

Päijänteellä ja koko Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat erittäin korkealla

28.5.2021

Kaakkois-Suomen, Hämeen, Keski-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskukset ja Tulvakeskus tiedottavat Päijänteen pinta on 40 cm korkeammalla kuin keskimäärin, ja sen ennustetaan nousevan tulvarajalle kesäkuun alussa. Tulvakeskus

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.5.2021

27.5.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,56.  Pinta lienee tämän kevään osalta ylimmillään.  Nyt taso on 9 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset ovat olleet täysitehoisesti

Avaa

Sateinen loppukevät nostanut vedenkorkeuksia Pirkanmaalla – seuraa rantasi tilannetta

26.5.2021

Etenkin Pirkanmaan itäisessä osassa vedenkorkeudet ovat nousseet selvästi viime päivien aikana. Tulevat sateet lisäävät nousua entisestään, koska maaperä on vettynyt ja sateet valuvat vesistöihin nopeasti.

Avaa

Lapin jokien tulvahuiput ohitettu, Tornionjoen ja Ounasjoen virtaamat nousivat viime kevään lukemiin

26.5.2021

Lapin jokien virtaamat saavuttivat kevään huippunsa viime viikon lopulla. Lämmin sää sulatti lumet nopeasti ja vesisateet vauhdittivat jokien virtaamien kasvua. Ounasjoen vedenpinta nousi Kittilässä lähelle

Avaa

Lapin jokien virtaamat monin paikoin huipussaan viikonvaihteessa, Kittilässä vahinkoraja saattaa ylittyä

21.5.2021

Lapin jokien virtaamat ovat monin paikoin huipussaan viikonvaihteessa. Kittilässä Ounasjoen vahinkoraja saattaa ylittyä lähipäivinä, jolloin rantarakennukset ovat vaarassa kastua. Laitureiden ja veneiden kiinnitykset kannattaa varmistaa.

Avaa

Suojaa koti tulvalta

21.5.2021

Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella. Viemäreistä nousevan tulvaveden voi estää tukkimalla lattiakaivot

Avaa

Pieliselle ja Saimaalle ennustetaan tavanomaista suurempia kevättulvia

19.5.2021

Saimaan ja erityisesti Pielisen vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan lähiviikkoina selvästi keskimääräistä tulvahuippua suuremmiksi. Lumen sulannan jäljiltä maaperä on kosteaa, ja lähiviikolle ennustetut sateet yhdessä aikaisempien sateiden

Avaa

Lämpöaalto kasvattaa nopeasti Lapin jokien virtaamia

12.5.2021

Tiedote 12.5.2021 klo 10.30 Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Sään lämpeneminen saa Lapin jokien virtaamat tällä viikolla nopeaan nousuun. Lämpöaalto jää kuitenkin ennusteiden mukaan lyhytaikaiseksi

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus kehottavat varautumaan tulviin

11.5.2021

Sään lämpeneminen kiihdyttää lumen sulamista ja ennusteissa luvataan myös vesisateita. Iijoen tulvasta ennustetaan keskimääräistä suurempaa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus kehottavat varautumaan tulviin. Kiiminkijoen kevättulvasta arvioidaan

Avaa

Logo ELY-keskus

Hämeen ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoon ja tulvariskien hallintaan

10.5.2021

Hämeen ELY-keskus on myöntänyt lähes 603 000 euroa avustusta vesien- ja merenhoidon toteutusta sekä tulvariskien hallintaa palveleviin hankkeisiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien

Avaa

Pohjois-Karjalan huhtikuun vesitilanne

7.5.2021

Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa asteen verran keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden kylmimmät lämpötilat mitattiin vappuaattoa edeltäneinä öinä. Maakunnan sadekertymä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi.

Avaa

Sastamalassa aloitetaan jokimittaukset tulvakartoitusta varten

4.5.2021

Pirkanmaan ELY-keskus laatii parhaillaan tulvakarttaa Sastamalassa Kokemäenjoen yläosalle Äetsän ja Hartolankosken voimalaitosten väliselle alueelle. Kartoitus on jatkoa jo useille aikaisemmille kartoituksille Pirkanmaalla. Tähän mennessä on

Avaa

Ennuste: Lapin jokien tulvahuiput vasta touko–kesäkuun vaihteessa

29.4.2021

Kylmä sää viivästyttää Lapin kevättulvia. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan useimpien Pohjois-Suomen jokien tulvahuiput ajoittuvat toukokuun loppupuolelle tai jopa kesäkuun alkuun. Kevättulvien ennustetaan olevan suuruudeltaan pääosin keskimääräisiä

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.4.2021

29.4.2021

Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+ 81,94 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran kolmessa vuodessa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä lähes 20 cm, tasolle NN+82,12

Avaa

Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia

27.4.2021

Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen

Avaa

Länsi- ja Pohjois-Suomeen ennustetaan pieniä tai tavanomaisia kevättulvia – vedenpinnat korkealla Päijänteellä ja Kymijoella

23.4.2021

Tiedote 23.4.2021 klo 11.02 SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteisen Tulvakeskuksen kooste koko maan tulvatilanteesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle odotetaan tavanomaista pienempää kevättulvaa lähipäivinä ja Lappiin aikaisintaan

Avaa

Logo ELY-keskus

Lapin tulvien arvioidaan jäävän alle vahinkorajojen

20.4.2021

Kevättulvien arvioidaan tuoreiden ennusteiden perusteella olevan suuruudeltaan keskimääräisiä tai sitä pienempiä Lapin vesistöissä. Ainoastaan Tornionjoen vesistössä hieman keskimääräistä suurempi tulva näyttää melko todennäköiseltä vesistöennusteiden mukaan.

Avaa

Päijänteellä ja Kymijoella varaudutaan kevättulvaan

15.4.2021

Huhtikuun alun lämmin ja sateinen sää on nostanut Kymijoen vesistöalueen järvien vedenpintoja nopeasti. Monissa järvissä vedenkorkeudet ovat olleet läpi talven huomattavasti tavanomaista korkeammalla ja helmikuun

Avaa

Selvitäänkö kuivin jaloin? Paikkatiedot auttavat tulvariskien hallinnassa

14.4.2021

Julkaistu Maanmittauslaitoksen internetsivut 14.4.2021 Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla kevättulva tuli totuttua aikaisemmin. Lapissa odotellaan keskimääräisiä tai sitä pienempiä tulvia. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea, mutta kaiken

Avaa

Logo ELY-keskus

Miten parannamme vesien tilaa ja hallitsemme tulvariskejä? Kerro mielipiteesi

14.4.2021

ELY-keskukset ovat valmistelleet yhteistyötahojensa kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi. Suunnitelmiin voi jokainen vaikuttaa 2.11.2020–14.5.2021 välisenä aikana järjestettävässä kuulemisessa. Eri tahoja kuullaan samalla myös tulvariskien

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan kevään tulvahuipuista odotetaan tavanomaisia

14.4.2021

Pohjois-Pohjanmaan kevään tulvahuippujen odotetaan olevan tavanomaisen suuruisia. Kiiminkijoen eteläpuolisella alueella tulvahuippuja odotetaan saapuvaksi huhtikuun loppupuolella. Mahdolliset suuret vesisateet voivat kuitenkin muuttaa tilannetta ja aiheuttaa odotettua

Avaa

Virtuaalinen esittelytilaisuus Raahen alueen vesien säännöstelykäytäntöjen kehittämisestä 14.4.

12.4.2021

Raahen alueelle on aikanaan rakentunut monimutkainen vesistöjärjestelmä terästehtaan vedensaannin varmistamiseksi. Laaditussa selvityksessä vesistöjärjestelmän käyttöön haetaan sellaisia ratkaisuja, että tehtaan vedenkäytön lisäksi huomioitaisiin nykyistä paremmin myös

Avaa

Maaliskuun 2021 vesitilannekatsaus: Täysi talvi vaihtui nopeasti kevättulviin (Pohjalaismaakunnat)

8.4.2021

Maaliskuun alkupuolella lumen vesiarvot pohjalaismaakunnissa olivat keskimääräiset tai keskimääräistä suurempia. Maaliskuun loppupuolella sää lämpeni selvästi ja sen johdosta lumen sulaminen eteni nopeasti. Aivan kuukauden viimeisinä

Avaa

Pohjalaisjoet tulvivat selvästi normaalia aikaisemmin

5.4.2021

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien jäiden lähtö ja keväinen tulvahuippu ajoittuvat keskimäärin huhtikuun toiselle viikolle ja Keski-Pohjanmaalla huhtikuun loppupuolelle.  Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan joet saavuttivat

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjalaismaakuntien tulvatilanne tasaantunut eikä tulvaluukkuja pengerrysalueille tarvitse avata

3.4.2021

Pohjalaisjokien vedenpinnat ja virtaamat ovat yöpakkasten ja vähien sateiden ansiosta kääntyneet pääosin laskuun. Jääpatojen riski on edelleen olemassa erityisesti Kyrönjoen alaosalla, jossa jäät ovat toistaiseksi

Avaa

Jäät ja jääpadot voivat aiheuttaa vaaratilanteita pohjalaismaakunnissa

2.4.2021

Kevään tulo ja jäiden lähtö ovat aina kiinnostaneet jokivarsien asukkaita. Tänä vuonna nopeasti edennyt aikainen kevät on jo niin pitkällä, että jäillä ei voi enää

Avaa

Omatoimisella varautumisella voi suojautua monenlaisilta tulvahaitoilta

1.4.2021

Keskiviikon 31.3.2021 aikana Kyrönjoen ja Lapuanjoen virtaamien nousu oli suhteellisen maltillista, mutta jäät liikkuivat monin paikoin Ylistaron (Kyrönjoki) ja Lapuan taajaman (Lapuanjoki) alapuolella. Ylistaron alapuolelle

Avaa

Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista järvillä

31.3.2021

Jään päällä oleva vesikerros vaikeuttaa liikkumista monilla järvillä ja lammilla Kainuussa. Lisäksi lämmin sää ja vesisateet nopeuttavat jään ohenemista. Vedenkorkeudet säännöstellyillä ja luonnontilaisilla järvillä ovat

Avaa

Nopea sulaminen lisää Kyrön- ja Lapuanjoen jääpatoriskiä

31.3.2021

Lämpimien säiden seurauksena lumet jatkavat edelleen nopeaa sulamista pohjalaismaakunnissa. Tiistaina 30.3.2021 Kyrön- ja Lapuanjoen vesipinnat jatkoivat nousuaan, vaikka tulvavesiä johdettiin merkittävästi tekojärviin ja säännöstelyihin järviin.

Avaa

Pohjalaisjokien tulvahuippuja pyritään pienentämään tekojärvien avulla

30.3.2021

Tulvatilanteen helpottamiseksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on aloittanut tulvavesien keräämisen tekojärviin ja säännösteltyihin järviin.  Tästä aamusta (30.3.2021) lähtien Kalajärven ja Hirvijärven tekojärvien yläpuolelta tulevat sulamisvedet jäävät tekojärviin.

Avaa

Lapin ELY-keskus ei tee jäänsahauksia tänä keväänä

30.3.2021

Jäätilanne on heikko Lapin alueen vesistöissä. Teräsjäänpaksuuksia on mitattu viikoilla 10 ja 11 Tenojoella, Ivalojoella, Kemijoella, Ounasjoella, Muonionjoella, Tornionjoella ja Simojoella. Tenojoella teräsjäänpaksuudet ovat lähellä

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.3.2021

25.3.2021

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,06.  Pinta on laskenut 11 cm maaliskuun alusta ja lienee nyt alimmillaan. Nyt taso on 14 cm yli ajankohdan

Avaa

Pirkanmaan kevättulvista tulossa paikoin keskimääräistä suurempia

25.3.2021

Lähipäivinä on odotettavissa Pirkanmaalla nopeaa lumen sulamista, mikä voi näkyä järvissä paikoin nopeanakin vedenkorkeuden nousuna. Lunta on saatu tänä talvena runsaasti viime vuosiin verrattuna. Kevättulvat

Avaa

Sään lämpeneminen lisää tulvariskiä pääsiäisviikolla

25.3.2021

Sään voimakas lämpeneminen sulattaa lumia ja nostaa jokien ja järvien pintoja seuraavan viikon aikana koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Suurin tulvariski on Pohjanmaalla, missä tulva

Avaa

Lumikertymien vuoksi Pirkanmaan vesistösäännöstelyissä varaudutaan kevättulviin

19.2.2021

Lunta on tänä talvena niin runsaasti, että säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Vedenkorkeuden alentamisella säännösteltyihin järviin tehdään tilaa sulamisvesille, jotta tulvavedet eivät aiheuttaisi

Avaa

Uusi tilannetiedote kertoo tulvavaarasta

16.2.2021

Vesi.fi-palvelusta näkee nyt nopeasti ja helposti, onko tulva uhkaamassa. Mahdollisesta vahinkovaarasta kertoo jatkuvasti päivittyvä Tulvakeskuksen uusi tilannetiedote. Huolestuttaako lähestyvä kevät ja sen tuomat kevättulvat? Asutko

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus varoittavat hyyteiden nostamasta korkeasta vedenpinnasta Iijoen vesistöalueella Taivalkosken ja Pudasjärven alueilla

12.2.2021

Syksyn runsaiden sateiden myötä Iijoen valuma-alueella on paljon vettä ja Iijoessa virtaama ovat ajankohtaan nähden suuria. Tämän vuoksi Iijokeen ei ole pakkasista huolimatta joka paikkaan

Avaa

Talviaikaiset vesisateet tuovat vesistösäännöstelylle uusia haasteita

20.1.2021

Vielä 20 vuotta sitten, siis ihan vähän aikaa sitten, ei Suomessa voitu kuvitella talvea ilman lunta. Etelässä pysyvä lumi tuli marras-joulukuussa ja pohjoisessa noin kuukautta

Avaa

Logo ELY-keskus

Ähtävänjoella hyyteet nostavat vesipintoja (Pohjalaismaakunnat)

13.1.2021

Viime päivien pakkaset ja kova tuuli ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin. Juoksutusta yläpuolisista Lappajärvestä ja Evijärvestä

Avaa

Logo ELY-keskus

Pakkaset kääntämässä järvien vedenpinnat hiljalleen laskuun Etelä-Savossa – hyytöä voi esiintyä

13.1.2021

Sateisen syksyn myötä Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohdan keskitason yläpuolelle. Pakastuneen sään takia järvien vedenkorkeudet ovat kääntymässä laskuun Saimaata lukuun ottamatta. Hyydettä saattaa muodostua

Avaa

Logo ELY-keskus

Joulukuu Pohjois-Karjalassa tavanomaista leudompi ja vuosi 2020 mittaushistorian lämpimin

13.1.2021

Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa viisi astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -3 astetta, kun se tavallisesti on -8,1 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin

Avaa

Pakkaset lisäävät hyydetulvariskiä jokivarsilla

12.1.2021

Hyydetulvat voivat nostaa vedenkorkeuksia nopeasti. Jokivarsien asukkaita kehotetaan seuraamaan tilannetta ja varautumaan tulvasuojaustoimenpiteisiin. Jäällä liikkuminen on tavanomaista vaarallisempaa suurten virtaamien heikentäessä jääkantta. Syksyn runsaiden sateiden

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus

31.12.2020

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.12.2020 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,36.  Pinta on laskenut 17 cm kuukaudessa. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallaveden

Avaa

Lue uusin Vesikirje – Monipuolista tietoa ajankohtaisista vesiasioista

11.12.2020

SYKEn 10.12.2020 julkaisema Vesikirje kertoo kaupunkipurojen arvostamisesta, kipsinlevityksen vesistövaikutuksista, jätevesineuvonnasta sekä Koitajoen ja Tohmajoen ympäristökuorman vähentämisestä yhteistyössä Venäjän kanssa. Lisäksi voit tutustua maalajinimistöjen kirjavuuteen ja

Avaa

Logo ELY-keskus

Runsaat sateet nostivat joet tulvakorkeuksiin ja heikensivät happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)

9.12.2020

Marraskuussa runsaat sateet nostivat pohjalaisjoet tulvakorkeuksiin jopa kolmeen kertaan. Sateiden vuoksi happamuustilanne vesistöissä on ollut huono. Pohjavedenpinnat ovat jopa yli keskiarvojen, mikä on paikoin aiheuttanut

Avaa

Vedenpinnat poikkeuksellisen korkealla Oulujoen vesistöalueella, hyydetulvariskiä minimoidaan Oulujokivarressa

9.12.2020

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset tiedottavat Oulujoen vesitilanteesta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hyydetulvariskin minimointi Oulujoen virtaamia pienentämällä nostaa todennäköisesti vedenpintaa Oulujärvessä sekä sen yläpuolella olevissa järvissä.

Avaa

Logo ELY-keskus

Pohjalaisjoet korkealla, pääosin vedenpintojen nousu on pysähtymässä (Pohjalaismaakunnat)

20.11.2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 20.11.2020. Tämän viikon aikana on saatu runsaita sateita varsinkin Pohjanmaan rannikolla, Keski-Pohjanmaalla ja Kauhajoen suunnalla. Useat joet ovat

Avaa

Logo ELY-keskus

Sateet nostavat vedenpintoja erityisesti Vaasan pohjoispuolisissa vesistöissä

18.11.2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 18.11.2020. Tämän viikon suurimmat sateet kohdistuvat todennäköisesti Vaasan pohjoispuolisiin jokilaaksoihin. Tämän viikon aikana sadetta voi kertyä yli 50

Avaa

Vesiensuojelun tehostamisohjelman uusi tutkimus selvittää, voidaanko maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta vähentää kaksitasouomien avulla

11.11.2020

Vesiensuojelun tehostamisohjelman uudessa Valumavesi-hankkeessa etsitään menetelmiä vähentää pelloilta ja talousmetsistä vesistöihin huuhtoutuvaa kuormitusta. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti kaksitasouomat. Kaksitasouomissa tulvatasanteet pidättävät osan uomassa kulkevan veden

Avaa

Lokakuun vesitilannekatsaus: Syyssateet toivat pieniä tulvia mukanaan (Pohjalaismaakunnat)

4.11.2020

Lokakuun sateet saivat pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenpinnat vähitellen nousuun. Lokakuun lopulla satoi runsaasti. Kolmen vuorokauden 25. – 27.10.2020 yhteenlaskettu sademäärä oli Pohjanmaan rannikolla monin

Avaa

Alkuviikon sateet ja tulvat ennakoituja pienempiä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla

3.11.2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 3.11.2020. Maanantain ja tiistain välinen sade jäi osin ennakoitua pienemmäksi. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella satoi keskimäärin 15–25 mm

Avaa

Logo ELY-keskus

Sade-ennusteet alkuviikolle runsaita ja tulvaongelmia saattaa esiintyä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla

3.11.2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 2.11.2020 klo 15.15. Maanantain ja tiistain aikana on sade-ennusteissa paikoin runsaita sateita, jotka saattavat johtaa tulvaongelmien esiintymiseen erityisesti

Avaa

Haapaveden Haapajärven säännöstelyn kehittämiselle haetaan lupaa

2.11.2020

Haapajärven vedenkorkeutta säännöstellään Haapakosken säännöstelypadolla. Säännöstelyn tarkoituksena on Haapajärven ylävirran puolella olevan tulva-alueen vapauttaminen haitallisista vedenkorkeuksista. Haapajärvelle on valmistunut Vesilain 18 3 a § mukainen

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus

30.10.2020

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.10.2020 vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34.  Pinta on nyt noussut 27 cm kuukaudessa ja nyt taso on 40 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon.

Avaa

Rannikon jokien virtaamat nousivat kevättulvatasolle (Pohjalaismaakunnat)

28.10.2020

Pohjanmaan rannikon joet nousivat tiistain aikana keskimääräisen kevättulvan tasolle ja osin ylikin. Tulvavedet levisivät paikoin pelloille ja metsiin. Vesi haittasi myös muutamien pienempien teiden käyttöä.

Avaa

Logo ELY-keskus

Vaasan eteläpuoleiset joet lähellä tulvakorkeuksia

28.10.2020

Kolmen vuorokauden 25.–27.10.2020 (sunnuntai–tiistai) sademäärät ovat monin paikoin Pohjanmaan rannikkoalueella 40–50 mm, mikä vastaa lähes keskimääräistä kuukauden sademäärää.  Koska sadetta on tullut melko paljon jo

Avaa

Tulvia odotettavissa Pohjois-Pohjanmaan jokivesissä

28.10.2020

Viime päivien ja viikkojen lumi- ja vesisateiden vuoksi Pohjois-Pohjanmaan jokivesissä on odotettavissa tulvia lähipäivinä. Useassa joessa vesimäärä ja vedenkorkeus ylittää moninkertaisesti ajankohtaan nähden keskimääräiset tasot.

Avaa

Uutta tietoa vesi.fi-palvelussa. Ahti-hahmo.

Vesi.fi:n karttapalvelusta näkee nyt myös historiatietoja vesitilanteesta

7.10.2020

Vesi.fi:n karttapalvelua on täydennetty mahdollisuudella ladata myös historiadataa. Karttapalvelusta näkee kätevästi, miten vaikkapa järven vedenkorkeus tai pintaveden lämpötila on kehittynyt. Järven vedenkorkeus kiinnostaa ranta-asukkaita. Vesi.fi-karttapalvelu

Avaa

Raahen alueen säännösteltyjen vesien säännöstelykäytäntöjä kehitetään – hankkeen pohjaksi toivotaan käyttäjien näkemyksiä kehittämistarpeista

30.9.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy ovat käynnistäneet Raahessa kehittämishankkeen, joka koskee vedenkorkeuksien säännöstelyä Haapajärven tekojärvessä sekä merestä padotuissa Siniluodonlahdessa ja Kuljunlahdessa sekä

Avaa

Selvitys valtion vesitaloushankkeista: säännöstelypatojen kunnossapidossa ja kalankulussa eniten kehittämistarvetta

24.9.2020

Huom. Alkuperäinen tiedote on julkaistu 28.7.2020 syke.fi- ja ymparisto.fi-palvelussa Valtion vesitaloushankkeet on arvioitu kattavasti ensimmäistä kertaa. Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa järvien ja jokien säännöstelyhankkeista, kalateiden,

Avaa

Logo ELY-keskus

Iso- ja Vähä-Allasjärven vedenpintaa lasketaan tilapäisesti kunnostusta varten (Etelä-Pohjanmaa)

28.8.2020

Iso- ja Vähä-Allasjärven (Alavus) säännöstelyn muutokseen ja järvien kunnostushankkeeseen kuuluva järvien tilapäinen vedenpinnan laskeminen aloitetaan syyskuussa. Vedenpinnan lasku helpottaa järven rantojen kunnostusta. Järvien vedenpinta nostetaan

Avaa

Merimaisema

Vesiasiantuntijaksi Varsinais-Suomen ELY-keskukseen?

13.8.2020

  ELY-keskus kehittää ja tukee alueellista hyvinvointia Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset kehittävät ja tukevat alueillaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Avaa

Sami Soosalu

Vesistöjen vedenkorkeusmittausten kahdennus auttaa varautumaan tulviin

18.6.2020

Lapin poikkeuksellinen tulvakevät on vihdoin ohi. Monella eri Lapin vesistöalueella vedenkorkeus nousi lähelle ennätyskorkeuksia ja vahinkoraja ylittyi Rovaniemellä. Tulvakeskuksen eri toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä ja suurella

Avaa

Lapin ELY-keskus: Karesuvanto 9.6.2020 tulvan ollessa huipussaan

Lapin tulvat ovat ohi ja vedenkorkeudet laskussa

12.6.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin pitkäkestoinen tulvakevät on vihdoin päättymässä ja on aika poistaa rakennuksia suojaavat tilapäiset tulvasuojelurakenteet. Muonionjoella tulvahuippu oli tiistaina ja Tornionjoella

Avaa

narijärvi Seitalaassan säähavaintoasemalla 8.6.2020 (kuva: Ilmatieteen laitos)

Sateet eivät pahentaneet tulvatilannetta – Tornionjoella tulvahuippu loppuviikosta, muualla vedenpinnat pääosin laskusuunnassa

8.6.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Viikonlopun sateet eivät nostaneet vedenpintoja Lapin vesistöissä ja vedenpinnat ovat laskemassa kohti kesävedenkorkeuksia. Tornionjoella tulvahuippu on loppuviikosta ja Tenojoella virtaamat

Avaa

Rovaniemen tulvavuosien 1973, 1993 ja 2020 virtaamat lähimmillä havaintoasemilla

Tulvatilanne helpottaa Kemijoella, Ounasjoella ja Ivalojoella – Tornionjoella tulvahuippu ensi viikolla

5.6.2020

Lapin ELY-keskus, Tulvakeskus ja Lapin pelastuslaitos tiedottavat Tornionjoella tulvahuippu on ensi viikolla. Vielä on suuria vedenkorkeuksia muillakin vesistöillä, mutta pääosin vedenpinnat ovat laskemassa kohti kesävedenkorkeuksia.

Avaa

Lapin ELY-keskus: Ounasjoen suiston tulvaa 1.6.2020

Lapin tulvatilanne on rauhallinen – ennustettua suuremmat sateet voivat pahentaa tilannetta

2.6.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Tulvatilanne Lapissa on vähitellen rauhoittumassa. Rovaniemellä vesi on laskenut hieman, mutta se on edelleen vahinkorajan yläpuolella. Tulvan arvioidaan lähtevän alenemaan lähipäivinä.

Avaa

Logo ELY-keskus

Kuusamon seudulla tulvahuippu tällä viikolla, Iijoen tulvat laskussa

2.6.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Kuusamon seudulla järvien tulvahuiput saavutetaan tämän viikon aikana tai seuraavan viikon alussa, koska lumet ovat sulaneet lähes kokonaan.

Avaa

Logo ELY-keskus

Pirkanmaan lauha ja sateinen talvi aikaisti järvien vedenkorkeuksien nousua ja lisäsi fosforikuormitusta

1.6.2020

Viime talvi oli Suomessa hyvin lämmin ja sateinen. Etelä-Suomessa jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet nousivat huippuunsa poikkeuksellisen aikaisin jo maaliskuussa. Runsaat sateet tulivat talven aikana

Avaa

Tulvat lisääntyvät Suomessa, varautumisella pienennetään vahinkoja

29.5.2020

Vahingot tämän kevään tulvista Pohjois-Suomessa voisivat nousta jopa 25 miljoonaan euroon, jos niihin ei olisi ennalta varauduttu. Varautumisella riskejä voidaan vähentää merkittävästi. Ilmasto, sää- ja

Avaa

Lapin ELY-keskus, Rovaniemen Saarenpudas tulvii 29.5.2020.

Lapin tulvatilanne kiihtyy ‒ ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan

29.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Jokien virtaamat ovat eri puolilla Lappia poikkeuksellisen korkealla, ja ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan ensi viikon aikana. Keskimääräisen kevättulvan taso on

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.5.2020 (Pohjois-Savo)

28.5.2020

Kevättulvat jäivät pieniksi koko Pohjois-Savossa. Iisalmen reitin tulvaherkissä järvissä tarvittiin vain puolet juoksutuskapasiteetista pitämään pinnat tulvarajojen alla. Loppujen lopuksi vedenpinnat ovat kuitenkin varsin keskimääräiset ajankohtaan

Avaa

Vesi.fi – uusia palveluja vesitiedon käyttäjille

28.5.2020

Vesi.fi kokoaa yhteen verkkopalveluun tärkeät mittaustiedot veden, lumen ja jään määrästä. Palvelusta voi tarkistaa nyt myös paikallisen vesitilanteen joka puolelta Suomea eri mittauspisteiltä. Viranomaistiedon lähteisiin

Avaa

Tulvavesi nousee lähipäivinä vahinkorajalle Rovaniemellä ja Kittilässä

27.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Rovaniemellä ja Kittilässä vesi nousee lähelle tulvahuippua viikon vaihteessa. Molemmilla alueilla tulvahuippu on pitkä ja kestää todennäköisesti viikon ajan. Kittilässä

Avaa

Iijoen tulvat huipussaan, Kuusamon seudulla tulvahuippu ensi viikolla

26.5.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Lämmenneen sään vuoksi lumen sulaminen on nyt kiihtynyt huippuunsa Iijoen vesistöalueella. Suurin osa Iijoen lumista on sulanut. Tämä

Avaa

Kuvassa Markus Aarto pelastusjohtaja Lapin pelastuslaitos.

Ei-tekeminen ei aina ole tekemistä!

25.5.2020

Blogiteksti julkaistu Lapin pelastuslaitoksen sivulla 25.5.2020. Teksti julkaistu pelastuslaitoksen luvalla vesi.fi-palvelussa. Entisen pitkäaikaisen esimieheni lempilauseita yliopistolla työskennellessäni oli: ”Ei-tekeminen on tekemistä”. Lauseella vanha filosofi halusi

Avaa

Logo ELY-keskus

Lämpöaalto sulattaa Lapin alueen lumet nopeasti – tulvaennätyksiä voi rikkoontua (Lappi)

22.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lappiin saapunut lämpöaalto käynnisti lumen voimakkaan sulamisen. Virtaamat ovat sen seurauksena lähdössä nopeaan nousuun ja tulvahuiput ajoittuvat kesäkuun alkuun tai

Avaa

Ely-keskus logo

Sulaminen käynnistyy vähitellen koko Lapissa – suurtulvat edelleen mahdollisia

20.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin tilanne tulvien osalta on vielä rauhallinen, mutta virtaamat alkavat vähitellen kasvaa lämpötilojen noustessa. Simojoella virtaamien arvioidaan olevan korkeimmillaan toukokuun

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tavanomaista suurempiin tulviin Iijoen vesistöalueilla ja Kuusamon seudulla

20.5.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on yhdessä Tulvakeskuksen kanssa päivittänyt alueen tulvaennustetta. Iijoella on edelleen mahdollisuus ennätystulvaan, mikäli sää lämpenee nopeasti

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tavanomaista suurempiin tulviin

18.5.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on yhdessä Tulvakeskuksen kanssa päivittänyt alueen tulvaennustetta. Iijoella on edelleen mahdollisuus ennätystulvaan mikäli sää lämpenee nopeasti

Avaa

Milla Torkkel Hämeen ELY-keskus

Laaja-alainen näkemys osaksi hulevesien hallintaa

15.5.2020

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Kuivat kesät, sateiset talvet sekä rankkasateet lisääntyvät. Ääri-ilmiöt luovat paineita tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin myös hulevesien hallinnallinnalle. Mitoitussateet muuttuvat ja

Avaa

Ely-keskus logo

Lapin tulvatilanne säilyy rauhallisena lähipäivien ajan – suurtulvien riski ei ole väistynyt kesäkuulta

13.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Lapin jokien tulvatilanne säilyy rauhallisena lähipäivien ajan, koska lumi sulaa hitaasti tavanomaista viileämmän sään takia. Riski kesäkuun alun suurtulville säilyy

Avaa

Logo ELY-keskus

Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista viileämpi ja vähäsateinen

12.5.2020

Vedenpinnat korkealla Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa vajaan asteen verran keskimääräistä viileämpi. Maakunnan sadekertymä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi. Huhtikuun sademäärä oli 31

Avaa

Ari Soppela valmiuspäällikkö Lapin pelastuslaitos työpisteellään.

Lapissa varaudutaan suurtulviin

8.5.2020

Lapissa on edelleen paljon lunta maastossa ja lumen vesiarvot ovat ennätyksellisen suuria. Säiden lämmetessä uhkana ovat suurtulvat. Niihin on varauduttava hyvissä ajoin. Kevättulvia saadaan vielä

Avaa

Ely-keskus logo

Lapin tulvahuippujen ennustetaan siirtyvän poikkeuksellisen myöhään kesän kynnykselle

7.5.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Viileän säätilan vuoksi Lapin tulvahuippujen arvioidaan ajoittuvan poikkeuksellisen myöhäiseen ajankohtaan eli kesäkuulle. Lähes kaikilla alueilla Lapissa tulvahuippujen ajankohta on vasta

Avaa

Tuovilanjoki eli Laihianjoen alaosa huhti-toukokuun vaihteessa 2020. Tänä keväänä joki on pysynyt hyvin uomassaan.

Jokien virtaamat pieniä, järvien pinnat lähestyvät kesätasoja (Pohjanmaa)

6.5.2020

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokien virtaamat ovat yleensä suurimmillaan huhtikuussa, mutta tänä vuonna huhtikuun virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen pieniä. Tänä vuonna suurimmat virtaamat on tähän

Avaa

Säiden viileneminen siirtää Ii- ja Kuivajokien tulvaa toukokuun lopulle (Pohjois-Pohjanmaa)

30.4.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Pohjois-Pohjanmaalla lämpötilat säilyvät viileänä ja lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan jatkuvan toukokuun alkupuolelle asti.

Avaa

Ely-keskus logo

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.4.2020 (Pohjois-Savo)

29.4.2020

Vedenpinnan korkeudet Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,25. Pinta on laskenut kuukauden aikana 7 cm. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan

Avaa

Ely-keskus logo

Viileä sää siirtänee tulvahuipun touko-kesäkuun vaihteeseen Lapissa

28.4.2020

Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Ennätyssuuria tulvia odotettavissa Lapissa lämpötilat säilyvät viileänä ja voimakas lumen sulaminen ja jokien virtaamien kasvu käynnistyvät hitaasti. Viileän sään arvioidaan

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tavanomaista suurempiin tulviin Iijoen ja Kuivajoen vesistöalueilla

21.4.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteesta yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa. Oulun pohjoispuolisilla vesistöalueilla lunta on huomattavasti keskimääräistä enemmän.  Tulva Ii- ja Kuivajoella tulee olemaan todennäköisesti keskimääräistä suurempi. Tulvavaara

Avaa

Lapin suuret lumimäärät edellyttävät varautumista kevään tulviin

15.4.2020

Lapin ELY-Keskus ja Tulvakeskus tiedottaa Lapin suurimmat tulvariskit ovat Kittilässä ja Rovaniemellä. Kittilän tulvan ennustetaan nousevan jopa vuoden 2005 tasolle. Lapin tulvien arvioidaan ajoittuvan toukokuun

Avaa

Logo ELY-keskus

Pielisen tulvia rajoitetaan poikkeusjuoksutuksin (Pohjois-Karjala)

9.4.2020

Itä-Suomen aluehallintovirasto on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksesta myöntänyt luvan poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksuttamisesta. Juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella on lisätty 100 m3 /s luonnonmukaiseen nähden. Pielisen vedenkorkeus on

Avaa

Ely-keskus logo

Vesitilanne Hämeessä ajankohtaan nähden poikkeuksellinen (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

8.4.2020

Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat laskussa, mutta pysyneet vielä pääosin selvästi ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla. Suuret muutokset pinnankorkeuksissa eivät ole lähiviikkoina todennäköisiä. Tavallisesti järvien vedenpinnat nousevat

Avaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa varautumaan tulviin

3.4.2020

Oulun pohjoispuolisilla vesistöalueilla lunta on huomattavasti keskimääräistä enemmän.  Tulva Kiiminki-, Ii- ja Kuivajoella tulee olemaan todennäköisesti keskimääräistä suurempi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaakin varautumaan kyseisillä alueilla tavanomaista

Avaa

Maaliskuun vesitilannekatsaus: Lumen vähäisyys vaikuttaa pohjalaisjärvien säännöstelyyn, pohjavedet hyvällä tasolla

1.4.2020

Pohjalaismaakunnissa on poikkeuksellisen vähän lunta ja jäätä. Joet ovat keskeisiltä osiltaan jäättömiä ja järvien jääpeite on normaalia ohuempaa ja hauraampaa. Monin paikoin lunta ei ole

Avaa

Logo ELY-keskus

Jäänsahausta Hellälässä, muualla Lapissa ohuet jäät

31.3.2020

Tornionjoen suualueella Hellälässä aloitetaan jäänsahaus viikolla 15. Jäätä sahataan Näätsaaren ja Pukulmin edustalta noin viiden kilometrin matkalta. Alueella liikkujia varoitetaan avatuista railoista ja jään päälle

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.3.2020 (Pohjois-Savo)

30.3.2020

Vedenpinnan korkeudet Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34.  Pinta on laskenut kuukauden aikana 11 cm. Taso on 43 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan

Avaa

Ely-keskus logo

Kokemäenjoen tulvatilanne helpottaa – vielä yksi poikkeuslupa säännöstelyihin​ (Pirkanmaa)

25.3.2020

Marraskuusta alkanut sateinen talvi ehti aiheuttaa laajoja tulvia Kokemäenjoen keskiosalla. Pirkanmaan suurimmille säännöstellyille järville haettiin useita poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen tilanne ei hankaloidu. Pakkasyöt, kuiva kausi

Avaa

Logo ELY-keskus

Ivalossa varaudutaan kevättulvaan (Lappi)

23.3.2020

Poikkeuksellisen runsasluminen talvi aiheuttaa haasteita kevään tulvatilanteeseen eri puolille Lappia. Lumitilanne Ivalojoen vesistöalueella on ajankohtaan nähden ennätyksellinen. Lumen vesiarvo on hieman yli 250 mm, kun

Avaa

Neljä eriskummallista vuodenaikaa

19.3.2020

Olemme saaneet viime kesästä lähtien todistaa hydrologisessa mielessä eriskummallisia vuodenaikoja. Niin vesien pintalämpötilat, vesistöjen ja pohjavesien vedenkorkeudet kuin lumimäärätkin ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen. Ilmastonmuutoksen myötä

Avaa

Ely-keskus logo

Kokemäenjoen vesistöalueen vaikea vesitilanne on vaatinut poikkeuksellisia toimia (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

10.3.2020

Reilusti keskimääräistä suuremmat sateet ovat saaneet Pirkanmaan järvien vedenkorkeudet nousemaan. Säännöstelyyn on jouduttu hakemaan poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen tulvatilanne ei pahenisi. Tilanne on edelleen hankala, vaikka

Avaa

Logo ELY-keskus

Lauha ja sateinen talvi enteilee kevättulvia (Pohjois-Karjala)

5.3.2020

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa reilut kuusi astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -4,0 astetta, kun se tavallisesti on -10,4 astetta.

Avaa

Lapväärtin-Isojoelle luodaan yhteistyössä vesivarojen kestävää käyttöä ja suojelua edistävä vesivisio (Pohjalaismaakunnat)

4.3.2020

Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle laaditaan laajalla yhteistyöllä vesivisio. Vesivision tarkoituksena on koota yhteen alueen asukkaat sekä eri alojen toimijat ja laatia yhdessä vesistölle tulevaisuuteen ulottuva näkemys sen

Avaa

Helmikuun vesitilannekatsaus: Pohjalaisjoissa kolme tulvahuippua ja pohjavedet korkealla (Pohjalaismaakunnat)

3.3.2020

Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi  koko helmikuun 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Helmikuun aikana pohjalaisjoet ovat olleet kolme kertaa

Avaa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.2.2020 (Pohjois-Savo)

27.2.2020

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,45.  Taso on 47 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan juoksutus on täysillä ja avattu lisäksi pienesti Naapuskosken patoa.

Avaa

Kokemäenjoen vesistöalueen vedenpinnat vielä pitkään poikkeuksellisen korkeita (Häme, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

26.2.2020

Kokemäenjoen tulvatilanteeseen ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua, sillä sivujokien virtaamien pienentyessä juoksutuksia on lisättävä Pirkanmaan suurista järvistä. Järvet ovat jopa keskimääräisiä kevättulvia korkeammalla. Marraskuun alusta

Avaa

Ilmastonmuutos ja tulvat

25.2.2020

Ennen talvi, etenkin helmikuu, olivat hyvää aikaa tulvaennustajan lomailla tai tehdä muita töitä. Vedenkorkeudet olivat useimmiten laskussa ja tulvat alkoivat harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta vasta

Avaa

Logo ELY-keskus

Tulvakevättä odotellaan eri puolille Lappia (Lappi)

25.2.2020

Lapissa on satanut lunta koko talven poikkeuksellisen paljon. Lumen määrä on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suuri Ivalon alueella, Ounasjoen yläosassa Kittilän alueella ja Kemijoen vesistössä Sodankylän,

Avaa

Ely-keskus logo

Sateet nostavat järvien vedenkorkeuksia, säännöstelyssä joudutaan tasapainoilemaan Kokemäenjoen tulvien vuoksi (Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

21.2.2020

Tulevan viikonlopun sateet nostavat ennestään suuria vedenkorkeuksia. Tämän vuoksi Pirkanmaan säännöstellyillä järvillä joudutaan tasapainottelemaan juoksutusten kanssa, jotta sekä Kokemäenjoella että järvillä vältyttäisi merkittäviltä tulvavahingoilta. Toistaiseksi

Avaa

Ely-keskus logo

Runsaat sateet ja lauha sää saa vesistöt tulvimaan (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi)

18.2.2020

Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Talven leuto ja sateinen sää on pitänyt järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden erittäin suurina. Lunta

Avaa

Ely-keskus logo

Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn myönnetty poikkeuslupa heti hyötykäyttöön

12.2.2020

AVI on myöntänyt Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn poikkeusluvan vähälumisen talven vuoksi. Järvillä ei tarvitse varautua kevättulviin ja laskea vedenkorkeuksia, sillä Pirkanmaalla ei ole odotettavissa juurikaan

Avaa

Vedenkorkeudet Hämeessä nousseet reilusti

4.2.2020

Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat pääsääntöisesti ajankohdan keskitason yläpuolella, ja vedenkorkeudet ovat paikoin edelleen nousussa. Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti ranta-alueiden ja selkäosien tai virtavesipaikkojen välillä. Jään

Avaa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjaveteen

31.1.2020

Suuressa osassa maata vallinnut hyvin lauha talvisää on herättänyt monet miettimään ilmastonmuutosta. Usein mielletäänkin, että ilmastonmuutoksella tarkoitetaan vain ilmaston lämpenemistä, vaikka todellisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena erilaiset

Avaa

Ely-keskus logo

Vuosi 2019 patoturvallisuuden näkökulmasta

27.1.2020

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 451 luokiteltua patoa. Luokitellut padot ovat patoja, joista voi aiheutua padon alapuolelle vahingonvaaraa. Patoturvallisuusviranomainen on luokitellut nämä kohteet vahingonvaaraluokkiin –

Avaa

Metsähallitus rakentaa vesiensuojelua tehostavan tulvakosteikon Aurejärven valuma-alueelle

22.1.2020

Metsähallitus huolehtii vastuullisuudestaan panostamalla vesiensuojelun tasoon metsätaloudessa. Tähän liittyy myös  Ylöjärvellä sijaitsevaan Teeriojaan säätelypadon avulla toteutettava tulvakosteikko. Nyt toteutettava kosteikko tehostaa metsätalouden vesiensuojelua Aurejärven valuma-alueella.

Avaa

Minna Hanski, vesihallintoneuvos, maa- ja metsätalousministeriö

Vesihuolto mukaan ilmastotalkoisiin

14.1.2020

Tulvat, myrskyt ja pitkäaikainen kuivuus, lämpötilan nousu ja raakavesivarojen laadun vaihtelut. Ilmastonmuutosskenaariot antavat monta syytä vesihuoltolaitokselle huolehtia varautumisestaan häiriöihin. Ilmastonmuutokseen tulee sopeutua, mutta vesihuoltolaitokset pystyvät

Avaa

Seniorit syttyivät Vesi.fi:stä

13.1.2020

Vesi.fi-verkkopalvelun testaus jatkui joulukuussa 2019, kun palvelusta pääsi kertomaan mielipiteensä tamperelaisista senioreista koostuva testaajaryhmä.

Avaa

Ely-keskus logo

Järvissä vesi edelleen korkealla Pirkanmaalla

10.1.2020

Pirkanmaan järvillä vesi on edelleen korkealla, ja nykytilanteessa vähäisetkin vesisateet nostavat vedenkorkeuksia lisää. Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuksien nousua on pystytty hillitsemään ja jopa hiukan laskemaan voimakkaiden

Avaa

Johanna Korhonen, kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Vesi.fi:n takana on runsaasti vesiosaamista

30.12.2019

Askarruttaako sinua mikä vesitilanne on juuri nyt? Tiedätkö asutko tulvariskialueella tai luokitellulla pohjavesialueella? Mikä on tällä hetkellä lumikuorma? Millainen on vesistön tila mökkijärvessäsi? Miten selvität

Avaa

Ely-keskus logo

Vedenkorkeus monin paikoin Lounais-Suomessa ennätyslukemissa

20.12.2019

Keskiviikon sateet nostavat virtaamat ja vedenkorkeudet Lounais-Suomessa monin paikoin tämän vuoden ennätyslukemiin – Kokemäenjoella virtaama nousemassa suuremmaksi kuin kertaakaan 11 vuoteen (Varsinais-Suomi, Satakunta). Keskiviikon noin

Avaa

Ely-keskus logo

Kuivuus muuttui kuukaudessa lähes tulvaksi Pirkanmaalla

13.12.2019

Pirkanmaan järvet ja joet kärsivät kuivuudesta vielä loppusyksyllä, mutta tilanne muuttui täydellisesti marraskuun aikana.

Avaa

Vesi.fi-verkkopalvelu tulevaisuuden tekijöiden testissä

11.12.2019

Iittalan yhtenäiskoulun 5 A -luokka pääsi testaamaan vesi.fi-verkkopalvelua heti tuoreeltaan sen julkaisun jälkeen. Testiryhmä antoi palvelun kehittäjille hyödyllisiä kommentteja sivuston sisällöstä ja myös mielenkiintoisen vinkin

Avaa

Työkaluja yritysten vesivastuullisuuden edistämiseen

4.12.2019

Vastuullinen veden käyttö on keskeistä kestävän kehityksen edistämisessä. Vesivarojen hyvä hallinta liittyy globaaleihin haasteisiin, kuten ruokaturvan varmistamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Avaa

Vesitieto: Lyhytartikkelit

Vesi.fi Tulvatilanne kuvituskuva

Pikaohjeet tulvatilanteeseen

Tulvatilanteessa on tärkeintä pitää huolta omasta ja perheen turvallisuudesta. Tärkeää on kuunnella viranomaisten tiedotuksia, hälytyksiä ja ohjeita ja toimia niiden mukaan.

Avaa

Valtion vesitaloushankkeet

Valtio on toteuttanut lukuisia vesitaloushankkeita, joilla edistetään vesistöjen eri käyttötapoja. Hankkeiden kirjo ulottuu tekojärvien rakentamisesta lintuvesien kunnostuksiin.

Avaa

Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se tuottaa tietoja ja ratkaisuja vesien ja ympäristön suojeluun ja hoitoon.

Avaa

Miten juomavesi turvataan poikkeustilanteessa?

Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet erilaisiin häiriöihin. Varautumisesta huolimatta voi tulla tilanteita, joissa veden jakelu joudutaan keskeyttämään. Mistä silloin saa vettä? Vesihuollon tavallisimpia häiriöitä ovat pienet putkirikot

Avaa

Maankuivatus tehostuu luonnonmukaisin menetelmin

Maankuivatus on Suomessa tärkeä osa maa- ja metsätaloutta. Liika vesi pitää johtaa pois, jotta viljelykasvit ja puut menestyvät.

Avaa

Miten tulvariskejä hallitaan

Tulvien riskit on Suomessa tiedostettu hyvin. Tulvariskilaki määrittää ne viranomaisten tehtävät, joiden avulla vähennetään tulvahaittoja ja varaudutaan tulviin.

Avaa

Asunko tulvariskialueella?

Mistä tiedän, onko asuntoni tulvariskialueella? Vastauksen voi saada Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä tulvakarttapalvelusta.

Avaa

Ilmastonmuutos muuttaa tulvia

Kevättulvat syntyvät, kun paksu lumipeite sulaa nopeasti. Ilmastonmuutos vähentää lumipeitettä ja tekee talvista ja keväistä lämpimämpiä. Miten käy kevättulvien?

Avaa

Ilmastonmuutos lisää vesistöjen kuormitusta

Ilmastonmuutos vaikuttaa veden laatuun ja vesiluontoon monella tapaa, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä vielä täsmällisesti ennustamaan.

Avaa

Säännöstelyn vaikutukset

Säännöstelyllä muutetaan vesistön luontaista virtaamaa tai vedenkorkeutta. Millaisia vaikutuksia tästä seuraa?

Avaa

Patorakennelma, tulvavesien juoksutus.

Ennakoivaa tulvantorjuntaa

Haitallisten tulvien syntyä voidaan estää jo ennalta. Tärkeimpiä keinoja ovat vesistöjen säännöstely ja tulvavesien hallinta.

Avaa

Talvinen jokimaisema, hyydetulva muodostumassa jokeen.

Talvinen hyydetulva

Jokivartta voi koetella talvella erikoinen ilmiö: hyydetulva. Sopivissa oloissa hyydetulva voi syntyä nopeasti.

Avaa

Tulvakeskus

Tulvakeskus on jatkuvassa valmiudessa tulvien varalta. Se seuraa sisävesien vesitilannetta ja merenpinnan korkeutta. Se tarkkailee myös lumen kertymistä ja sulamista sekä rankkasateita. Keräämistään tiedoista Tulvakeskus

Avaa

Voitaisiinko padot purkaa?

Isompien voimalaitospatojen purkaminen ei ole järkevää. Voimalaitokset tuottavat päästötöntä sähköä, millä on merkitystä torjuttaessa ilmastonmuutosta.

Avaa

Säännöstelyn monet tavoitteet

Vesistöjen säännöstelyssä pitää ottaa huomioon eri käyttötarpeet: vesivoiman tuotanto, tulvasuojelu, vesiliikenne, virkistyskäyttö, luonnonsuojelu ja kalakantojen hoito.

Avaa

Patoturvallisuus

Patoturvallisuuslain mukaan padon omistaja on vastuussa siitä, että pato on turvallinen ja toimii suunnitellulla tavalla.

Avaa

Patotyypit

Suomessa on monenlaisia patoja: vesistöpatoja, jätepatoja ja tulvapenkereitä. Ne palvelevat monia eri tarpeita.

Avaa

Maa- ja metsätalousministeriö

Vesi on keskeisessä roolissa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii yhdessä kumppaniensa kanssa ennakoimaan ilmastonmuutoksen haasteita sekä hyödyntämään myös vesiasioissa kiertotalouden ja uuden teknologian

Avaa

Säännöstellyt vesistöt

Suuri osa Suomen joista on padottu ja monia järviäkin säännöstellään. Säännöstely ei kuitenkaan koske kaikkia vesistöjä.

Avaa

Lieksankosken voimalaoitos, suunnittelija Alvar Aalto

Säännöstelyn historiaa

Varhaisimpia säännöstelyhankkeita ovat järvien laskut; järvenpintaa alennettiin, jotta saatiin lisää viljavaa peltomaata.

Avaa

Tulviin voi varautua

Yhteiskunta varautuu tulviin monin tavoin. Myös tulva-alueilla asuvat ihmiset voivat ryhtyä varotoimiin.

Avaa

Rannikolla tulvii

Matalapaineen tuoma myrsky voi saada merenpinnan nousemaan voimakkaasti. Pahimmillaan merivesi tulvii asutusalueille: saartaa rakennuksia ja velloo pitkin katuja.

Avaa

Rankkasateet ja äkkitulvat

Yhdessä päivässä voi sataa enemmän kuin tavallisesti kuukaudessa. Rankkasateet aiheuttavat äkkitulvia varsinkin kaupungeissa.

Avaa

Jokien kevättulvat

Kevättulvan perimmäinen syy on lumen sulaminen. Mitä enemmän talvella on kertynyt lunta, sitä enemmän syntyy sulamisvesiä.

Avaa

Vesitilanne ja ilmastonmuutos

Maailmanlaajuiset ilmastomallit ennustavat, että sademäärät kasvavat Suomessa vähintään viisi prosenttia, enimmillään jopa 30 prosenttia.

Avaa

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Kun hulevedet käsitellään luonnonmukaisesti, saadaan monia hyötyjä: vesistön kuormitus ja tulvahaitat vähenevät, kaupunkiluonto rikastuu ja rahaakin säästyy.

Avaa

Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se tuottaa tietoja ja ratkaisuja vesien ja ympäristön suojeluun ja hoitoon.

Avaa

Miksi vesistöjä säännöstellään?

Vedenpinnan korkeus vaihtelee järvissä vuodenaikojen mukaan. Samoin vaihtelee jokien virtaama. Ihminen muokkaa tätä luonnon kulkua monesta syystä.

Avaa

Vesitieto: Syventävät artikkelit

Maatalousmaan kuivatus

Maatalousmaan kuivatuksen tavoite on johtaa liika vesi pois viljelyalueelta. Sopiva kuivatus turvaa maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon.

Avaa

Näin toimit tulvatilanteessa

Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Anna myös naapuriapua.

Avaa

Näin varaudut tulviin

Tulvaan kannattaa varautua etukäteen, haitat jäävät silloin pienemmiksi. Tärkeintä on varmistaa oman ja läheisten turvallisuus.

Avaa

Kodin suojaaminen tulvalta

Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella.

Avaa

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimat vesitaloushankkeet ja vesistörakenteet

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vesitaloushankkeilla ja niihin liittyvillä vesistörakenteilla on huomattava merkitys muun muassa tulvantorjunnalle sekä suunniteltaessa tulvariskien hallintaa.

Avaa

Kuivuuteen varautuminen ja kuivuusriskien hallinta

Kuivuuteen voidaan varautua eri keinoin. Suomessa tehdään pohjatyötä kuivuusriskien hallitsemiseksi. Jokainen voi myös itse varautua kuivuuteen.

Avaa

Hydrologinen seuranta

Ajankohtaisia vesitilannetietoja tarvitaan muun muassa tulvasuojelussa, vesistöjen säännöstelyssä ja vesienhoidossa.

Avaa

Metsätalousmaan kuivatus

Metsämaan kuivatus nähdään yhä enemmän osana valuma-alueen vesienhallintaa. Kunnostusojitus kuormittaa vesistöjä, minkä vuoksi vesiensuojelu on olennainen osa hanketta.

Avaa

Hulevesien hallinnan vastuut ja ohjeistus

Hulevesien käsittelystä vastaa pääsääntöisesti se kiinteistö, jolla hulevedet muodostuvat. Kunnan pitää suunnitella ja järjestää hulevesien hallinta erityisesti asemakaava-alueella.

Avaa

Ratkaisuja hulevesien hallintaan

Hulevedet on otettava huomioon kaikessa taajamien rakentamisessa ja maankäytössä. Hulevesien hallinta kunnassa kannattaa suunnitella kokonaisvaltaisesti sekä valita käytettävät menetelmät paikallisten olojen mukaan.

Avaa

Hulevesien aiheuttamat tulvariskit

Rakennetuille alueille kertyvät hulevedet voivat aiheuttaa tulvariskin. Hulevesitulvien riski kasvaa, kun rankkasateet yleistyvät ja kaupunkialueet laajenevat ja tiivistyvät.

Avaa

Pohjavesien tila ja riskit

Pohjavesien tila on Suomessa yleisesti hyvä. Osa pohjavesialueista luokitellaan riskialueiksi; niillä pohjaveden tila voi heiketä ilman suojelutoimia.

Avaa

Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjavesivaroihin

Ilmastonmuutos heikentää loppukesän pohjavesitilannetta. Pitkät kuivuusjaksot on otettava huomioon vesihuollossa.

Avaa

Luonnonmukaiset menetelmät maankuivatuksessa

Luonnonmukainen peruskuivatus parantaa maatalouden vesienhallintaa ja pienentää vesistökuormitusta. Luonnonmukaiset menetelmät edistävät myös luonnon monimuotoisuutta ja rikastuttavat maisemaa.

Avaa

Valuma-alueen kunnostus

Valuma-alueen kunnostaminen on tärkeää, kun pyritään parantamaan vesistön vedenlaatua ja ekologista tilaa. Valuma-aluekunnostuksella vähennetään vesistöön tulevaa ulkoista kuormitusta.

Avaa

Virtavesien kunnostus

Joet ja purot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä mutta myös herkkiä elinympäristöjä. Virtavesien kunnostus tähtää siihen, että niiden ekologinen tila kohenee.

Avaa

Järvien kunnostus

Järven kunnostustarve syntyy Suomessa useimmiten siitä, että järvi on rehevöitynyt, mataloitunut tai kasvamassa umpeen.

Avaa

Tulvakarttapalvelu

Tulvakeskuksen ylläpitämässä tulvakarttapalvelussa ovat esillä ELY-keskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäviltä tulvariskialueilta.

Avaa

Tulvavahinkojen korvaaminen

Vakuutusyhtiöiden tarjoamat vakuutukset korvaavat sekä vedenpinnan noususta että rankkasateista aiheutuvia tulvavahinkoja.

Avaa

Juomaveden terveysriskit

Yleisin syy talousvedestä koituviin terveyshaittoihin on se, että raakavesi on mikrobiologisesti saastunutta eli siinä on terveydelle haitallisia mikrobeja.

Avaa

Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa

Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa.

Avaa

Tulvariskien vähentäminen ja tulvasuojelu

Tärkeässä asemassa ovat tulviin varautuminen ja tulvien ennaltaehkäisy. Jos tulva kuitenkin uhkaa, on tilanteeseen reagoitava ja ryhdyttävä suojaus- ja varoitustoimiin.

Avaa

Tulvakartoitus

Tulvavaarakartta kertoo, mille alueille tulva voi levitä. Tulvariskikartta taas kuvaa, mitä riskikohteita tulvavaara-alueilla sijaitsee.

Avaa

Tulvariskien hallinta

Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja.

Avaa

Tulvariskilainsäädäntö

Tulvariskien hallintaa ohjaavan lainsäädännön tavoitteena on vähentää tulvariskejä ja -haittoja sekä parantaa varautumista tulviin.

Avaa

Tulvariskien kehitys tulevaisuudessa

Suomessa tulvariskit ovat moniin muihin maihin verrattuna vähäisiä. Ilmastonmuutos ja yhteiskunnallinen kehitys asettavat kuitenkin uusia haasteita tulvariskien hallinnalle.

Avaa

Tulvariskialueet

Suomessa on nimetty 22 merkittävää tulvariskialuetta. Näillä alueilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu voi aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja.

Avaa

Erilaisia patoja

Padot voidaan ryhmitellä käyttötarkoituksen tai rakenteen mukaan. Suomen patokantaan sisältyy niin betonisia vesistöpatoja kuin matalia maapatojakin.

Avaa

Patoturvallisuus ja sen valvonta

Padon turvallisuudesta vastaa padon omistaja. Viranomaisen tehtävä on valvoa, että padon omistaja hoitaa patoturvallisuuteen liittyvät velvoitteensa.

Avaa

Patojen vahingonvaara

Padot luokitellaan Suomessa kolmeen luokkaan. Luokittelun perusteena on se, kuinka vakavaa vahinkoa pato-onnettomuus voi aiheuttaa.

Avaa

Usein kysytyt kysymykset

Mistä saan korvauksia tulvavahingosta?

Laaja kotivakuutus tai kiinteistövakuutus kattaa usein myös tulvavahingot. Asia kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä. Vakuutus korvaa tulvavahingot kuitenkin vain, jos tulva on ollut poikkeuksellinen. Poikkeuksellisuus on

Avaa

Miten varaudun tulviin?

Selvitä etukäteen, miten tulva on alueella ennen käyttäytynyt tai miten sen oletetaan tulvatilanteessa leviävän. Apuna voit käyttää tulvakarttoja. Hanki elintarvikkeita, juomavettä, ensiaputarvikkeita, pattereilla toimiva radio, taskulamppu,

Avaa

Miten toimin tulvatilanteessa?

Seuraa viranomaisten tiedotuksia, viestintää ja ohjeita ja toimi niiden mukaan. Pysy poissa tulvavedestä. Tulvavesi voi olla saastunutta. Pese kädet tarvittaessa. Varo virtaavaa tulvavettä – jo 15 cm

Avaa

Muut sivut

Vuoksen vesistöalueen säännöstely

Vuoksen vesistöalue Vuoksen vesistö on valuma-alueeltaan maamme suurin. Se ulottuu Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueelle. Vesistöä rajaavat lännestä Savonselän, luoteesta

Avaa

Jänisjoen vesistöalueen säännöstely

Jänisjoen vesistöalue Jänisjoen vesistöalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Tohmajärven, Joensuun, Kontiolahden ja Ilomantsin kunnissa. Noin puolet vesistöalueesta sijaitsee Venäjän puolella. Vesistöalueen keskusjärvi Suomen puolella on Melakko-Loitimo (pinta-ala

Avaa

Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueen säännöstely

Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue sijaitsee Keski-Karjalassa, Tohmajärven ja Kiteen kunnissa. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on noin 1 700 km2, josta Suomen puolella on noin 700 km2. Kiteenjoki

Avaa

Kymijoen vesistöalueen säännöstely

Kymijoen vesistöalue Kymijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin vesistöalue (37 159 km2), ja se kattaa n. 11 % koko Suomen pinta-alasta. Vesistöalue sijaitsee suurelta

Avaa

Oulujoen vesistöalueen säännöstely

Oulujoen vesistöalue Oulujoen vesistöalue on pinta-alaltaan viidenneksi suurin ja virtaamaltaan neljänneksi suurin vesistöalue Suomessa. Sen pinta-ala on 22 841 km2 ja järvisyys 11,47 %. Vesistön

Avaa

Ähtävänjoen vesistöalueen säännöstely

Ähtävänjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2054 km2. Järvisyysprosentti on Pohjanmaalle poikkeuksellisen suuri eli 9,8 %. Ähtävänjoen vesistö saa alkunsa Alajärven ja Soinin kuntien alueilta,

Avaa

Kyrönjoen vesistöalueen säännöstely

Kyrönjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue on läntisen Suomen toiseksi suurin. Kyrönjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4923 km2 ja järvisyysprosentti 1,23. Kyrönjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki.

Avaa

Lapuanjoen vesistöalueen säännöstely

Lapuanjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue on läntisen Suomen kolmanneksi suurin. Lapuanjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4122 km2 ja järvisyysprosentti 2,92. Lapuanjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki.

Avaa

Perhonjoen vesistöalueen säännöstely

Perhonjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2524 km2 ja järvisyysprosentti 3,35 %. Perhonjoki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja-alueella olevista pienistä järvistä. Latva-alueilta

Avaa

Närpiönjoen vesistöalueen säännöstely

Närpiönjoen vesistöalue Närpiönjoen vesistöalue sijaitsee pääosin Närpiön, Teuvan ja Kurikan kuntien alueilla. Närpiönjoki saa alkunsa Kurikan ja Laihian kuntien rajalta useana haarana. Varsinainen Närpiönjoki alkaa

Avaa

Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely

Kokemäenjoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue on maamme viidenneksi suurin ja sijaitsee pääosin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Keski-Suomen alueilla. Vesistöalueen vedet laskevat Kokemäenjoen kautta Selkämereen. Vesistöalueen keskiosa

Avaa

Paatsjoen vesistöalueen säännöstely

Paatsjoen vesistöalue Paatsjoen vesistöalue sijaitsee Lapin maakunnan pohjoisosassa, pääosin Inarin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 18 403 km2, josta Suomen puolella 14 512 km2, ja

Avaa

Kemijoen vesistöalueen säännöstely

Kemijoen vesistöalue Kemijoen vesistöalue on Lapin suurin ja koko Suomen toiseksi suurin vesistöalue. Vesistöalue peittää noin 50 prosenttia Lapin maakunnan pinta-alasta. Vesistöalueen pääjoki on Itä-Lapista

Avaa

4. Luonnonmukainen vesienhallinta

Luonnonmukaisella vesirakentamisella pyritään säilyttämään ja palauttamaan vesistön luonnontilaisia piirteitä ja maisema-arvoja niin, että otetaan huomioon vesistön käyttötarpeet ja niissä tapahtuvat muutokset. Luonnonmukaista vesirakentamista voidaan toteuttaa

Avaa

Valuma-alue rajataan tapauskohtaisesti

Valuma-alue rajataan tapauskohtaisesti Valuma-alueen tarkastelu antaa yleiskuvan luonnonoloista, maankäytöstä ja niiden vaikutuksista vesiin. Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla vesienhallintaa on järkevä tarkastella pienten valuma-alueiden tasolla. Pienen

Avaa

Hulevedet

Hulevedet Oppimiskokonaisuus innostaa oppilaat havainnoimaan sade- ja sulamisvesien eli hulevesien vaikutusta lähivesiin. Hulevesien mukana kulkeutuu roskia ja haitta-aineita suoraan vesistöihin. Oppimiskokonaisuus koostuu aihetta taustoittavista tietoteksteistä

Avaa

Tulvakeskuksen tilannetiedote, kuvituskuva

Tulvakeskuksen tilannetiedote

Tuoreimmat ennusteet vesi-, merivesi- ja rankkasadetilanteesta sekä IL:n 5 vrk sää kätevästi samalla sivulla. Tutustu tulvakeskuksen tilannetiedotteeseen

Avaa

Medialle

Tietoa vedestä Suomen ympäristökeskuksen koordinoima vesi.fi-sivusto tarjoaa kansalaisille, asiantuntijoille sekä medialle ajantasaista tietoa ja työkaluja vedestä sekä siihen liittyvistä ilmiöistä, uutisista ja toimijoista. Viestintä ja

Avaa

Vesisanasto

Kaksitasouoma

Kaksitasouoma koostuu syvemmästä uomasta (alivesiuomasta) sekä sitä reunustavista tulvatasanteista. Alivesiuoma säilyy vetisenä läpi vuoden. Tulvatilanteessa vesi nousee hallitusti tulvatasanteille. Tulvatasanne voidaan tehdä joko alivesiuoman molemmille

Avaa

Tulvauoma

Tulvauoma on joko luonnonuoma tai keinotekoinen uoma, jossa virtaa tai virtautetaan vettä tulvan aikana.

Avaa

Tulvareitti

Tulvareitti on maanpinnalla oleva huleveden virtausreitti, johon hulevedet johdetaan silloin, kun hulevesiviemäröinnin kapasiteetti ylittyy.

Avaa

Taajamatulva

Taajamatulva syntyy rankkasateen, vesistötulvan tai merivesitulvan seurauksena, kun vettä kertyy kaduille, pihoille ja muille alueille, mistä se purkautuu hallitsemattomasti ja aiheuttaa vahinkoja.

Avaa

Tulvakeskus

Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä tuottama palvelu. Tulvakeskus ennustaa ja varoittaa tulvista sekä ylläpitää niihin liittyvää jatkuvaa tilannekuvaa.

Avaa

Vesirakenne

Vesirakenne on vesistöön tehty penger, virranohjain, putkitus, pato tai muu rakenne, jonka tarkoitus on edistää esimerkiksi vesistön käyttöä, tulvasuojelua tai maankuivatusta.

Avaa

Tulvatasanne

Tulvatasanne on vesistön varrelle muotoiltu pitkänomainen tasamaakaista, johon tulvavesi voi nousta. Tulvatasanteen tarkoitus on estää tulvaa nousemasta pellolle, parantaa valuma-alueen vesienhallintaa ja samalla vähentää ravinteiden

Avaa

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus tarkoittaa sellaisia peltojen peruskuivatusjärjestelyjä, joilla turvataan uomien vedenjohtokyky ja parannetaan veden laatua. Vesistöön kohdistuvaa kuormitusta pienennetään esimerkiksi tulvatasanteilla ja ennallistamalla uomia sekä tulvaniityillä,

Avaa

Kosteikko

Kosteikko on yleisnimitys luontotyypeille, jotka ovat suuren osan vuodesta veden peitossa ja muinakin aikoina kosteita ja joissa on vesi- ja kosteikkokasvillisuutta. Luontoarvojensa ja muiden hyötyjen

Avaa

Hulevesitulva

Hulevesitulva syntyy, kun sataa niin rankasti, että kaupungin hulevesijärjestelmä ylikuormittuu. Sadevesiviemärit eivät silloin pysty kuljettamaan satanutta vettä pois riittävällä nopeudella, vaan vesi nousee kaduille ja

Avaa

Valuma-aluekunnostus

Valuma-aluekunnostus on keskeinen osa vesistön kunnostushanketta. Sen tarkoitus on vähentää valuma-alueelta vesistöön tulevaa kuormitusta, jotta vesistössä saadaan aikaan pysyviä muutoksia. Valuma-alueen kunnostustoimia ovat esimerkiksi kosteikkojen

Avaa

Tulvavaarakartta

Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja veden syvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvavaara- ja tulvariskikarttoja laaditaan ainakin tulville, joiden vuotuinen todennäköisyys on

Avaa

Tulvaturva

Tulvaturva on vakuutusyhtiöiden koti- tai kiinteistövakuutuksiin sisältyvä laajennus, joka korvaa poikkeuksellisten vesistö-, merivesi- ja rankkasadetulvien aiheuttamat vahingot rakennuksille tai irtaimistolle. Poikkeuksellisen tulvan määritelmä voi vaihdella,

Avaa

Tulvasuojelutaso

Tulvasuojelutasolla tarkoitetaan sitä tulvan toistumisaikaa tai vedenkorkeutta, jota vastaavalta tulvavedenkorkeudelta rakennus tai muu toiminto suojataan.

Avaa

Tulvasuojelu

Tulvasuojelu tarkoittaa suojautumista tulvilta. Tulvasuojelu voi sisältää toimia, jotka tähtäävät tulvimisen tai tulvavahinkojen estämiseen tietyllä alueella. Näitä voivat olla esimerkiksi rantapenkereiden korottaminen tai tulvaherkän toiminnan

Avaa

Tulvaryhmä

Alueelliset vesistö- ja rannikkoalueiden tulvaryhmät koordinoivat tulvariskien hallinnan suunnittelua merkittävillä tulvariskialueilla. Tulvaryhmässä ovat edustettuina maakuntien liitot, ELY-keskukset, kunnat, pelastustoimi sekä muut viranomaiset ja etutahot. Ryhmän

Avaa

Tulvariskiruutu

Tulvariskiruutuja voidaan käyttää apuvälineenä tulvariskialueiden tunnistamisessa. Aineisto muodostuu 250 m x 250 m kokoisista ruuduista. Ruudut lasketaan tulva-alueella sijaitsevien rakennus- ja huoneistorekisterin rakennuksien perusteella. Ruudun

Avaa

Tulvariskikartta

Tulvariskikartoissa esitetään tulvavaara-alueen asukkaiden määrä, erityiskohteet, infrastruktuuri, ympäristöriskikohteet, kulttuuriperintö ja muut tarpeelliset tiedot.

Avaa

Tulvariskien hallinta

Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimien kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallinnan suunnittelu sisältää kolme

Avaa

Tulvariskien alustavan arvioinnin tulva-alue

Tulvariskien alustavassa arvioinnissa määritelty tulva-alue on sellainen alue, joka jää harvinaisen suuressa tulvassa veden valtaan. Arvio perustuu hydrologisiin tietoihin ja maanpinnan korkeustietoihin. Arvioon on suhtauduttava

Avaa

Tulvariskien alustava arviointi

Tulvariskien alustavalla arvioinnilla, TURINA, tarkoitetaan alueen turvariskeistä tehtävää arviota, joka perustuu toteutuneisiin tulviin ja käytettävissä oleviin tietoihin ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä. Arvioinnin perusteella tunnistetaan mahdolliset

Avaa

Tulvariskialue

Tulvariskialue on alue, jolla vallitsee tulvavaara ja jolla on sellainen vahinkopotentiaali eli haavoittuvuus, että tulva aiheuttaisi vahinkoja. Merkittävällä tulvariskialueella tarkoitetaan tulvariskilainsäädännön mukaisesti nimettyä, tulvariskien alustavan

Avaa

Tulvariski

Tulvariskillä tarkoitetaan tulvan esiintymisen todennäköisyyden ja tulvasta ihmisten terveydelle, turvallisuudelle, ympäristölle, infrastruktuurille, taloudelliselle toiminnalle ja kulttuuriperinnölle mahdollisesti aiheutuvien vahingollisten seurausten yhdistelmää.

Avaa

Tulvan todennäköisyys

Tulvan vuotuisella todennäköisyydellä ja toistuvuusajalla kuvataan tulvan esiintymistiheyttä. Molemmat käsitteet ovat yleisesti käytössä. Toistuvuusaika kertoo keskimääräisen ajan, jonka kuluttua tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva

Avaa

Tulva

Tulvalla tarkoitetaan vesistön vedenpinnan noususta, merenpinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä.

Avaa

Toistuvuusaika

Toistuvuusaika tarkoittaa keskimääräistä aikaa, jonka kuluttua tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Tulvat eivät kuitenkaan tule säännöllisesti. Esimerkiksi 250 vuoden toistuvuusaika tarkoittaa, että

Avaa

Merkittävä tulvariskialue

Merkittäväksi tulvariskialueeksi nimetään sellainen alue, jolla tulvariski on alustavan arvioinnin perusteella mahdollisesti merkittävä. Nimeämisessä otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja tulvasta aiheutuvat vahingolliset seuraukset. Seurausten merkittävyyttä

Avaa

Jäännösriski

Jäännösriskillä tarkoitetaan yleensä niitä tulvan aiheuttamia mahdollisia haittoja, joita ei voida estää tai joita ei teknisistä tai taloudellisista syistä kannata estää. Jäännösriskiä ovat ne tulvahaitat,

Avaa

Alin rakentamiskorkeus

Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastumiselle herkkiä rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Alin rakentamiskorkeus määräytyy tulvakorkeuden mukaan, mutta siihen vaikuttavat myös rakennuksen

Avaa

Vesistöpato

Vesistöpadolla tarkoitetaan sellaista rakennetta, joka patoaa vettä esimerkiksi tulvasuojelun, vesivoiman tuotannon tai kalanviljelyn tarpeisiin. Osa vesistöpadoista on säännöstelypatoja, joilla ohjataan vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaamia.

Avaa

Vesirakentaminen

Vesirakentaminen tarkoittaa vesistöön kohdistuvaa rakentamistoimintaa. Vesirakentamista ovat esimerkiksi ruoppaus, uomien kaivu, pengerrys ja patoaminen. Vesirakentamisella edistetään esimerkiksi vesistön käyttöä, tulvasuojelua tai maankuivatusta. Luonnonmukaisella vesirakentamisella parannetaan

Avaa

Tulvariskien hallintasuunnitelma

Tulvariskien hallintasuunnitelma on tulvariskialueelle laadittu suunnitelma siitä, miten estetään tai vähennetään tulvia ja niiden aiheuttamaa vahingonvaaraa. Merkittävillä tulvariskialueilla hallintasuunnitelmat tulee lain mukaan tehdä.

Avaa

Tulvakorkeus

Tulvakorkeus on taso, jolle vedenkorkeus ylimmillään nousee. Tulvakorkeuden avulla voidaan määritellä, kuinka suuria ovat vesistön suurimmat havaitut tulvat, tyypilliset tulvat ja pienimmät havaitut tulvat. Tulvakorkeus

Avaa

Tulvahuippu

Tulvahuippu on tulvatilanteen korkein veden korkeus.

Avaa

Merivesitulva

Merivesitulva eli meritulva johtuu siitä, että merenpinta nousee poikkeuksellisen korkealle ja tulvii maa-alueille. Suomessa on nimetty viisi merivesitulvien riskialuetta. Ilmastonmuutos voi lisätä merivesitulvien vaaraa.

Avaa