Hakutulokset
Ajankohtaista
Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2021
26.8.2021
Helteet edistivät sinilevien kasvua alkukesällä – heinäkuun puolivälistä lähtien suurimmassa osassa vesistöjä sinileväkukintoja oli silti keskimääräistä vähemmän Sinilevätilanne on vaihdellut kesän aikana sekä järvillä että
Merialueilla runsaasti sinilevää, järvillä sinilevän määrä lisääntynyt paikoitellen
8.7.2021
Lämmin ja tyyni sää on edistänyt sinilevien kasvua etenkin merialueilla. Rannikolla sinilevähavaintoja on tehty erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ja Perämeren rannikolla on havaittu poikkeuksellisen runsaita
Sisävesillä ja rannikolla maltillisesti sinilevää, Suomenlahden avomerialueilla havainnot lisääntyneet
12.8.2021
Sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena järvillä ja rannikkoalueilla. Sisävesillä sinilevää on keskimääräistä vähemmän. Suomenlahden avomerialueilla sinileväkukintoja on havaittu edellistä kuukautta runsaammin, ja Suomenlahden suulla levälauttoja on
Avaa 273 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Selkämeren ulapalla laajalti sinilevää, sisävesillä lämmin sää edistänyt sinilevien kasvua
15.7.2021
Rannikolla ja avomerialueilla sinilevää on havaittu vaihtelevasti. Rannikolla havainnot painottuvat edelleen Saaristomerelle. Helle on edistänyt sinilevän kasvua sisävesillä, mutta havainnoissa sinilevää on pääosin vähäisesti. Järvillä
Sinilevähavainnot lisääntyneet sekä järvillä että merialueilla, tilanne loppukesälle tyypillinen
29.7.2021
Sinilevää on havaittu sisävesillä edellistä viikkoa runsaammin. Havainnot painottuvat Suomen eteläosien reheviin järviin ja reheviin lahtiin. Rannikoilla ja Saaristomerellä sinileväkukinnat ovat runsastuneet. Avomerellä merkittäviä pintalevälauttoja
Saaristomerellä paikoitellen runsaasti sinilevää, järvillä sinilevätilanne valtaosin tavanomainen
1.7.2021
Järvillä sinileväkausi alkanut pari viikkoa tavallista aiemmin “Sisävesillä sinileväkausi on alkanut paria viikkoa aikaisemmin kuin yleensä. Kuitenkin tämän viikon sinilevätilanne järvillä on monin paikoin ajankohtaan
Sinilevätilanne rauhoittunut, sisävesillä ja merialueilla sinilevähavainnot vähäisiä
22.7.2021
Sekä sisävesillä että merialueilla sinilevätilanne on rauhoittunut. Lähes kaikki sinilevähavainnot koskevat vähäistä määrää sinilevää. Järvillä Riikka-rajuilma sekoitti pintavesiä, mikä johti sinilevän sekoittumiseen vesimassaan. Itämeren rannikkoalueilla
Valtakunnallinen leväkatsaus 20.8.2020: Avomeren laajat sinileväesiintymät lieventyneet, järvillä ja rannikolla sinileväesiintymät paikoin lisääntyneet
20.8.2020
Avomerialueilla Suomenlahdella ja Selkämerellä on edelleen havaittavissa sinileväesiintymiä, mutta ne eivät ole yhtä voimakkaasti näkyvissä kuin aiemmin. Saaristo- ja rannikkoalueilta sinilevähavaintoja on ilmoitettu ajankohtaan nähden
Sinilevätilanne rauhoittunut sekä sisävesillä että merialueilla
5.8.2021
Sisävesillä ja Itämeren rannikoilla sinilevähavaintojen määrä on kääntynyt laskuun. Sisävesillä tilanne on tavanomaista rauhallisempi. Yleensä sinilevää esiintyy elokuussa eniten. Avomerialueilla olosuhteet ovat rauhoittuneet tuulisen viikonlopun
Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä–elokuu 2022: Merellä havaittiin tänä kesänä runsaasti sinilevää, järvien sinilevätilanne pysyi viime vuosien tasolla
25.8.2022
Kuluneen kesän sinilevätilanne on vaihdellut muuttuvien sääolosuhteiden mukaan. Merialueiden ja järvien sinilevämäärät olivat huipussaan kesän lämpimimpinä ajanjaksoina heinäkuun ja elokuun puolivälissä. Heinä–elokuun taitteen viilentyneet säät
Valtakunnallinen leväkatsaus 13.8.2020: Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä
13.8.2020
Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä. Viime viikolla vallinnut lämmin ja tyyni sää on nostanut sinileväkukintoja pintaan. Avomerialueilla havaittiin viime viikonloppuna paikoin runsaita
Sinilevätilanne rauhallinen järvillä ja merialueilla
19.8.2021
Järvillä ja rannikkoalueilla on edelleen keskimääräistä vähemmän sinilevää. Rannikkoalueista vain Saaristomerellä on paikoin havaittu runsaasti sinilevää. Loppukesälle tyypillisesti sinilevän määrä on jatkanut vähentymistään avomerialueilla. Järvillä
Valtakunnallinen leväkatsaus 23.7.2020: Järvillä hieman viime viikkoa enemmän sinilevää, merialueilla levä sekoittuneena vedessä
23.7.2020
Sinilevää on havaittavissa sekä merialueilla että sisävesillä. Sinilevät ovat tällä hetkellä Suomen läheisillä merialueilla pääosin veteen sekoittuneena. Rannikkomerialueiden sinilevähavainnoista suurin osa on Suomenlahden, Saaristomeren ja
Merialueilla paikoin sinilevää, järvillä ei juurikaan sinilevähavaintoja
5.6.2020
Valtakunnallinen leväkatsaus 4.6.2020: Merialueilla paikoin sinilevää, järvillä ei juurikaan sinilevähavaintoja Suomen ympäristökeskus Syke on aloittanut kesän 2020 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu paikoitellen
Valtakunnallinen leväkatsaus 30.7.2020: Merialueilla sinilevätilanne ajankohtaan nähden tyypillinen, järvillä keskimääräistä vähemmän sinilevää
30.7.2020
Merialueilla sinilevien määrä on heinä-elokuun vaihteelle tyypillisesti kasvanut, mutta tuulinen sää on pitänyt sinilevät viime viikon tapaan pääosin veteen sekoittuneena. Laajoja pintaesiintymiä ei ole havaittu.
Valtakunnallinen leväkatsaus 16.7.2020: Sinilevien määrä on runsastunut sekä merialueilla että sisävesillä
16.7.2020
Sekä merialueilla että järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän, joskin vertailussa aikaisempiin vuosiin levähavaintoja on edelleen keskimääräistä vähemmän. Sinilevien määrä on tavallisesti suurimmillaan heinäkuun lopulla
Valtakunnallinen leväkatsaus 6.8.2020: Merialueilla vallitsee tyypillinen loppukesän sinilevätilanne, järvillä yhä tavanomaista vähemmän levää
6.8.2020
Elokuun ensimmäisellä viikolla sinilevätilanne on merialueilla ajankohtaan nähden tyypillinen. Valtakunnallisessa leväseurannassa sinilevähavaintoja on tehty erityisesti lounaissaaristossa, Selkämeren ja Merenkurkun rannikoilla sekä pääkaupunkiseudulla. Järvillä levää on
Valtakunnallinen leväkatsaus 25.6.2020: Sinilevän määrä lisääntynyt merialueilla ja sisävesillä
25.6.2020
Sinileviä on havaittu viime viikkoa enemmän sekä merialueilla että sisävesillä. Kesäkuun lämmin ajanjakso on lämpöaallolle tyypillisesti edesauttanut sinilevien runsastumista. Lämpimän sään jatkuessa sinilevien pintaesiintymät voivat
Valtakunnallisen leväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2020
28.8.2020
Sinilevätilanne on kuluneena kesänä ollut vaihteleva sekä sisävesillä että merialueilla. Sinilevähavaintojen määrä noudatti kesä−elokuun aikana varsin tiiviisti sääolosuhteita. Järvillä, rannikolla ja saaristossa sinileväkesä alkoi tavanomaista
Valtakunnallinen leväkatsaus 2.7.2020: Sinilevätilanne rauhoittunut sekä merialueilla että sisävesillä
2.7.2020
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla on havaittu viime viikkoa vähemmän sinilevää. Tuulinen ja pilvinen sää on hillinnyt sinilevän pintakukintojen esiintymistä merialueilla ja sisävesillä. Sinilevät voivat kuitenkin runsastua
Valtakunnallinen leväkatsaus 18.6.2020: Juhannusviikolla sinileväesiintymät runsastuneet
18.6.2020
Juhannusviikolla sinilevää on alkanut esiintyä lisääntyvissä määrin sekä järvillä että Etelä- ja Lounais-Suomen merialueilla. Kesäkuun poikkeuksellisen lämpimät ilmat ovat aikaistuttaneet sinileväesiintymiä paikallisesti järvillä, kun taas merialueilla
Valtakunnallinen leväkatsaus 11.6.2020: Sekä merialueilla että järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet
11.6.2020
Sinilevätilanne ei ole merkittävästi muuttunut viime viikosta, eteläisessä Suomessa sekä merialueilla että järvillä havainnot ovat vain hieman lisääntyneet. Kaikkien havaintojen kohdalla on kyse vähäisistä määristä
Sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, lämmin ja tyyni sää voi lisätä pintakukintojen määrää loppukesällä
18.8.2022
Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt tasaisena koko maassa. Lämpimien säiden seurauksena järvivesi on hieman keskimääräistä lämpimämpää, mikä ylläpitää sinilevien kasvua. Merialueilla sinilevän määrä on edelleen pitkän
Valtakunnallinen leväkatsaus 9.7.2020: Sinilevätilanne on maltillinen sekä sisävesillä että merialueilla
9.7.2020
Sinilevätilanne on jatkunut rauhallisena sekä sisävesillä että merialueilla. Tuulinen ja pilvinen sää on edelleen kuluvalla viikolla hillinnyt leväesiintymiä, ja epävakaan sään jatkuessa sinilevien pintakukintojen runsastumisen
Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintojen määrää merellä ja sisävesillä
11.8.2022
Sinilevätilanne on huonontunut aiempiin viikkoihin verrattuna lämpimän sään seurauksena. Sisävesillä sinileväkukintoja on nyt havaittu keskimääräistä enemmän, vaikka järvien pintalämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisiä. Myös merialueilla on
Juhannusviikolla sinilevähavainnot runsastuneet merialueilla ja Etelä- ja Keski-Suomen järvillä
24.6.2021
Juhannusviikolla sinilevää on havaittu yhä enemmän sekä järvi- että merialueilla. Kesäkuun hellesää on vauhdittanut sinilevän kasvua etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Vaikka sinilevähavaintojen määrä onkin lisääntynyt,
Helteet ovat lisänneet merien sinilevähavaintoja, järvien tilanne pysynyt vakaana
30.6.2022
Vesistöt ovat lämmenneet helteiden seurauksena, mikä on johtanut sinilevähavaintojen lisääntymiseen merialueilla. Sinilevähavainnot ovat runsastuneet erityisesti Saaristomerellä sekä Gotlannin pohjoispuolella. Poikkeuksellisen lämpimistä järvivesistä huolimatta sisävesien sinilevätilanne
Sinilevätilanne järvillä ja merellä rauhallinen, mutta lämmin sää voi nostaa kukintojen määrää vielä loppukesällä
4.8.2022
Sinilevätilanne järvillä on paikoin heikentynyt viime viikosta, vaikka valtakunnallisesti tilanne sisävesillä on rauhallinen. Merialueilla pintakukinnat ovat vähentyneet, ja sinilevä on monin paikoin sekoittuneena veteen. Lämmin
Sinilevätilanne rauhallinen – järvillä ja merialueilla ei havaintoja sinileväkukinnoista
6.6.2022
Suomen ympäristökeskus Syke on aloittanut kesän 2022 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla ja sisävesillä ei ole vielä tehty sinilevähavaintoja. Rantavedessä saattaa kuitenkin esiintyä kellertävää siitepölyä,
Sinilevätilanne rauhoittunut merellä ja järvillä
31.8.2023
Sinilevien määrä merialueilla ja järvillä on vähentynyt selvästi kuluvalla viikolla. Sisävesillä ja rannikolla ei ole enää tehty havaintoja erittäin runsaista sinileväkukinnoista. Sinilevää voi edelleen esiintyä
Tuulinen sää hillinnyt sinileväkukintoja
20.7.2023
Järvien ja rannikkoalueiden sinilevähavainnot ovat vähentyneet tällä viikolla tuulisen sään seurauksena. Merialueilta ei ole pilvisyyden vuoksi saatu kattavia satelliittihavaintoja sinilevätilanteesta, mutta tuulet ovat merelläkin sekoittaneet
Juhannusviikolla sinilevähavainnot lisääntynet sisävesillä, merellä tilanne rauhallinen
23.6.2022
Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on lisääntynyt hieman viime viikosta. Merialueilla viileä vesi pitää sinilevän määrän vielä melko vähäisenä. Juhannukselle ennustettu lämmin sää todennäköisesti lisää sinileväkukintojen määrää
Merellä sinilevää edelleen runsaasti, järvien tilanne normaalia parempi
21.7.2022
Merialueiden huono sinilevätilanne jatkuu. Sinileväesiintymiä on nyt kaikilla merialueilla. Runsaasti sinilevää on havaittu erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkoalueilla. Järvien tilanne on edelleen tavallista parempi, mutta
Sinilevähavainnot lisääntyneet hieman sisävesillä ja merellä
16.6.2022
Sinilevästä on tehty joitakin havaintoja sisävesillä ja merialueilla, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Merellä sinilevää on havaittu pinnanalaisissa vesikerroksissa, mutta pintakukintoja ei ole vielä
Merialueilla sinilevää vain yhdellä havaintopaikalla, järvillä muutamia sinilevähavaintoja
3.6.2021
Suomen ympäristökeskus Syke on aloittanut kesän 2021 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu hieman sinilevää vain yhdellä itäisen Suomenlahden havaintopaikalla. Järvillä sinilevähavaintoja on toistaiseksi
Sinilevät runsastuneet koillisella Perämerellä – pintalämpötilat poikkeuksellisen korkeita
7.7.2021
Perämerellä vesi on poikkeuksellisen lämmintä, mikä on edistänyt sinilevien kasvua. Viikonlopun ja alkuviikon aikana Järwi-meriwiki verkkopalvelun ja sinileväseurannan kautta on tullut useita ilmoituksia sinilevien runsastumisesta
Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Suomen järvillä ja merialueilla
9.6.2022
Kuva: Adobe Stock Suomen järvillä ja merialueilla ei ole vielä tehty merkittäviä sinilevähavaintoja. Alkukesän viileä sää ei ole ollut otollinen sinileväkukintojen kehittymiselle. Järvillä ja merellä
Merellä huono sinilevätilanne hieman helpottanut, järvillä sinilevää vain vähän
28.7.2022
Valtakunnallinen sinilevätilanne on hieman parantunut viime viikosta. Järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet tuulisen ja sateisen sään seurauksena, ja sisävesien tilanne on edelleen tavallista parempi. Merialueiden huono
Tuulen tyyntyminen lisännyt sinilevän pintakukintoja
24.8.2023
Sinilevästä on tällä viikolla tehty havaintoja lähes koko maassa. Vaikka sinilevähavainnot ovat lisääntyneet, tilanne on sisävesillä ja rannikolla ajankohdalle tyypillinen. Myös merialueilla on havaittu paikoin
Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintojen määrää sisävesillä ja merialueilla
13.7.2023
Sinilevähavainnot ovat runsastuneet tällä viikolla lämpimien säiden seurauksena niin sisävesillä kuin merellä. Esimerkiksi Selkämereltä on tehty tämän kesän ensimmäiset laajemmat sinilevähavainnot. Avomerialueilla sinilevän pintakukintoja on
Sinilevätilanne rauhallinen sekä Itämerellä että järvillä
8.6.2023
Alkukesälle tyypillisesti sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena merialueilla ja sisävesillä. Joitain sinilevähavaintoja on tehty järvillä, ja tälläkin hetkellä sinilevää esiintyy kahdella Etelä-Suomen havaintopaikalla. Vesistöissä ja merellä
Sinilevätilanne pysynyt tasaisena niin järvillä kuin merellä
17.8.2023
Järvien ja rannikon sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet viime viikosta. Tilanne on kuitenkin ajankohtaan nähden tavanomainen ja järvillä jopa tavanomaista parempi. Merialueilla pinnanläheistä sinilevää on havaittu
Epävakainen sää on pitänyt järvien sinilevätilanteen maltillisena, merellä havaittu pintakukintoja
3.8.2023
Sinilevää on havaittu järvillä ja rannikolla hieman vähemmän kuin viime viikolla, mutta sinilevää saattaa silti esiintyä veteen sekoittuneena. Pilvinen sää on rajoittanut satelliittihavaintojen tekemistä merialueilla.
Sinilevätilanne heikentynyt huomattavasti sisävesillä ja rannikolla, myös merialueilla runsaasti sinilevää
29.6.2023
Järviltä ja rannikolta tehdyt sinilevähavainnot ovat kaksinkertaistuneet viime viikosta lämpimän sään seurauksena. Havaintoja on tehty jopa maan pohjoisosissa. Myös Suomen avomerialueilla on havaittu runsaasti pinnanalaista
Sinilevähavainnot lisääntyneet juhannusviikolla sisävesillä ja merellä
22.6.2023
Sisävesien sinilevätilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen, vaikka sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta. Rannikolla sinilevää on havaittu hieman keskimääräistä enemmän. Myös merialueilla sinileväkukinnat ovat runsastuneet selvästi,
Merialueilla sinilevät lisääntyneet ja levää ajankohtaan nähden runsaasti, sisävesillä tilanne hieman viime viikkoa parempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)
27.7.2023
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet Lounais-Suomen merialueilla selvästi viime viikkoon verrattuna. Runsaita sinileväesiintymiä on havaittu eri puolilla Saaristomerta ja Selkämerta. Sinilevää on Lounais-Suomen merialueilla runsaasti ajankohtaan nähden,
Voimakkaat tuulet ovat hajottaneet sinilevän pintakukintoja sisävesillä ja merellä
10.8.2023
Järvien sinilevätilanne on ajankohtaan nähden rauhallinen. Merialueillakin sinilevää on havaittu satelliittikuvilta vain pinnanalaisissa kerroksissa itäisellä Suomenlahdella. Lämmin ja tyyni sää saattaa kuitenkin vielä edistää sinileväkukintojen
Sinilevätilanne heikentynyt merialueilla huomattavasti, sisävesillä tilanne rauhallinen
14.7.2022
Sinilevähavainnot ovat runsastuneet huomattavasti sekä rannikolla että avomerellä. Havainnot ovat lisääntyneet niin Suomenlahdella kuin Pohjanlahdellakin. Sisävesien sinilevätilanne on pysynyt keskimääräistä parempana, vaikka havainnot ovat hieman
Viileä ja sateinen sää on pitänyt sinilevätilanteen rauhallisena järvillä ja merellä
6.7.2023
Sisävesissä ja rannikolla on tehty tällä viikolla keskimääräistä vähemmän sinilevähavaintoja viileän sään ja sateiden seurauksena. Myös loppuviikosta havaitut sinilevän runsaat pintakukinnat Suomen merialueilla ovat nyt
Sinilevähavainnot lisääntyneet hieman sisävesillä ja rannikolla
15.6.2023
Sinilevätilanne on edelleen rauhallinen, vaikka järviltä ja rannikkoalueilta tehdyt havainnot ovat lisääntyneet. Kahdella sisävesien havaintopaikalla Etelä-Suomessa on havaittu runsaasti sinilevää. Suomen avomerialueilla ei toistaiseksi ole
Sinilevätilanne heikentynyt merialueilla ja sisävesissä
28.7.2023
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta sekä rannikkoalueilla että avomerellä. Sinilevän pintakukintoja on havaittu laajalti Gotlannin altaan pohjoisosan avomerialueilla sekä maan länsirannikon läheisyydessä. Järvilläkin on tehty
Järvillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, merialueilla Vieno-myrsky hillitsi sinilevän kasvua
17.6.2021
Järvillä on tehty sinilevähavaintoja edellisviikkoa enemmän, mutta sinilevän määrä on ollut havainnoissa vähäinen. Merialueilla sinilevätilanne on edelleen rauhallinen. Alkuviikon Vieno-myrskyn vuoksi meriveden pintalämpötilat ovat laskeneet
Sinilevätilanne rauhallinen, järvillä ja merialueilla yksittäisiä sinilevähavaintoja
10.6.2021
Järvillä sinilevähavainnot ovat jonkin verran lisääntyneet edellisviikkoon verrattuna, mutta runsaita sinileväkukintoja ei ole havaittu. Merialueilla on tehty muutamia sinilevähavaintoja Saaristomerellä sekä Suomenlahden ja eteläisen Selkämeren
Pirkanmaan sinilevätilanne jatkuu rauhallisena
27.7.2023
Tällä viikolla sinilevää havaittiin Pirkanmaalla viranomaisseurannassa viidellä eri seurantapisteellä Vesilahdella, Nokialla, Valkeakoskella ja Kangasalla. Havaintoja oli yksi enemmän kuin viime viikolla. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan
Kesän leväennuste: Lämmin ja tyyni sää voi kasvattaa sinileväkukinnat voimakkaiksi
1.6.2023
Merialueilla levien kevätkukinta kuluttaa typen mutta jättää yhä kesäksi fosforiravinnetta sinileville. Lämmin ja tyyni sää voi kasvattaa sinileväkukinnat voimakkaiksi. Laajojen sinileväkukintojen riski Suomen merialueella on
Etelä-Savon sinilevätilanne runsastunut
10.8.2023
Kuudella valtakunnallisella sinileväseurannan havaintopaikalla on tehty sinilevähavaintoja Etelä-Savossa. Mikkelissä Pitkäjärven ja Launialan uimarannoilla, Pieksämäen Pieksänjärvellä, Kangasniemen kirkonkylän uimarannalla, Sulkavan Alinanniemen uimarannalla sekä Rantasalmen Pienellä Raudanvedellä
Etelä-Savossa tehty muutamia sinilevähavaintoja
20.7.2023
Tämänhetkinen sinilevätilanne on rauhallinen Etelä-Savossa. Virallisista seurantapaikoista Launialan uimarannalla sekä Pitkäjärven uimarannalla Mikkelissä on havaittu hieman sinilevää. Kansalaishavaintoja sinilevästä on tehty muutamia. Sinilevähavaintojen määrä on
Pirkanmaan sinilevätilanne ajankohtaan nähden rauhallinen
7.7.2022
Viikolla 27 Pirkanmaan alueen sinilevätilanne oli Pirkanmaan ELY-keskuksen seurannan perusteella edelleen rauhoittumaan päin. Kangasalan Kirkkojärvellä havaittiin edellisviikon tapaan runsaasti sinilevää, mutta muilla Pirkanmaan viranomaisseurannan havaintopaikoilla
Sinilevät runsastuneet hieman Pirkanmaan vesistöissä
29.6.2023
Sinilevät ovat lisääntyneet Pirkanmaalla kesäkuun viimeisellä viikolla. Runsaasti sinilevää on havaittu Sastamalassa Liekovedellä. Vähän sinilevää näkyi seitsemällä seurantapaikalla. Viikolla 26 Pirkanmaalla havaittiin runsaasti sinilevää Sastamalassa
Pirkanmaalla sinilevähavainnot hieman laskussa juhannusviikon jälkeen
30.6.2022
Viikolla 26 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää kolmella valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Kankahuven uimarannalla Aitoon Uusikylässä Pälkäneellä sekä Pyhäjärven Mäyriänrannalla Lempäälässä. Kangasalan Kirkkojärvellä sinilevää
Lounais-Suomen merialueilla kesän mittaan runsaita sinileväkukintoja, järvillä sinileväkesä rauhallisempi
19.10.2022
Merialueemme heikko tila näkyi taas kuluneena kesänä paikoitellen runsainakin sinileväkukintoina ja laajoina pintalauttoina Saaristomerellä ja eteläisellä Selkämerellä. Järvillä kulunut kesä oli rauhallisempi, runsaita sinileväkukintoja havaittiin
Sinilevähavaintojen määrä kääntyi laskuun Pirkanmaalla
20.7.2023
Sinilevää havaittiin Pirkanmaalla kuluvan viikon viranomaisseurannassa vain neljällä eri seurantapisteellä Sastamalassa, Nokialla ja Kangasalla. Edellisellä viikolla havaintoja tehtiin lähes kolminkertainen määrä. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan
Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Etelä-Savossa
21.7.2022
Viikolla 29 sinilevää ei ole löytynyt viikottain seurattavilla havaintopaikoilla. Tiedoksi tulleet esiintymät ovat olleet koko kesän melko vähäisiä Etelä-Savon alueella. Viimeaikainen sateinen ja tuulinen sää
Vähäisiä sinileväesiintymiä havaittu Etelä-Savossa
4.8.2022
Viikolla 31 hieman sinilevää havaittiin kahdella vakiohavaintopaikalla, Pieksämäen Heiniöllä ja Mikkelissä Launialan uimarannalla. Lisäksi kansalaishavaintoja vähäisistä sinileväesiintymistä on tehty Mikkelin Ukonvedellä Kyyhkylän uimarannalla sekä itäisellä
Juhannusviikon sinilevätilanne Etelä-Savossa rauhallinen
22.6.2023
Sinilevätilanne on pysynyt Etelä-Savossa ajankohdalle tyypillisesti rauhallisena. Virallisia viikoittaisia seurantapaikkoja Etelä-Savossa on 15, joista yhdessä, Kangasniemen kirkonkylän uimalassa Puulassa, on havaittu hieman sinilevää. Lisäksi kansalaishavaintoja
Sinilevätilanne Etelä-Savossa rauhallinen
7.7.2022
Etelä-Savon järvien sinilevätilanne on hellejaksosta huolimatta ollut vuodenajalle tyypillinen, vaikkakin esiintymishavainnot ovat kasvussa. Juhannuksen jälkeen eniten sinilevähavaintoja Etelä-Savon virallisilla seurantapaikoilla on tullut Pieksämäen Pyhityltä, Mikkelin
Sinilevät runsastuivat Pirkanmaalla – nyt leviä keskimääräistä enemmän
24.8.2023
Sinilevähavainnot ovat selvästi runsastuneet viime viikosta. Sinilevää havaittiin kahdeksalla paikalla viranomaisseurannassa Pirkanmaalla. Ajankohtaan nähden leviä on hieman keskimääräistä enemmän. Viikolla 34 havaittiin sinilevää kahdeksalla järvellä
Kaakkois-Suomen vesillä joitakin havaintoja sinilevistä
7.7.2022
Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, sinilevähavaintoja on alkuviikon aikana ollut edelleen vain muutamalla Kaakkois-Suomen sisävesien vakiohavaintopaikoista. Yleisöhavaintojakin sinilevistä on vesi.fi -palvelun kautta tullut
Juhannusviikon sinilevätilanne rauhallinen Etelä-Savossa
23.6.2022
Sinilevistä on tehty vain joitakin yksittäisiä havaintoja Etelä-Savon järviltä, ja esiintymät ovat olleet melko pieniä ja paikallisia. Maakunnan alueella sijaitsevilta 15 vakiohavaintopisteeltä hieman sinilevää havaittiin
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt Pohjalaismaakunnissa
13.7.2023
Viikon 28 aikana sinilevähavainnot Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla ovat lisääntyneet lämmenneiden säiden seurauksena. Sinilevää on havaittu usealla sisävesialueella ja jonkin verran Kokkolan seudun rannikkoalueilla. Vaasan
Keski-Suomen ELY-keskuksen leväseurannan katsaus kesä 2021
15.10.2021
Perinteiseen tapaan kesän 2021 aikana Keski-Suomen maakunnassa seurattiin sinilevätilannetta 14 virallisella pisteellä kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Sinileväseurannan tarkoitus on antaa yleiskuva levätilanteesta erilaisissa järvissä. Viikoittaisessa
Sinilevätilanne jatkuu melko rauhallisena Etelä-Savossa
31.8.2023
Sinilevien määrä on pysynyt melko vähäisenä viimeisen kahden viikon aikana Etelä-Savon järvillä. Alueen neljällä valtakunnallisella sinileväseurannan havaintopaikalla on tehty vähäiset sinilevähavainnot Mikkelin Pitkäjärvellä ja Ukonvedellä
Lämpimät kesäsäät suosivat sinilevää (Keski-Suomi)
10.6.2021
Lämpimät ja tyynet kesäsäät lisäävät sinilevien esiintymistä. Muutamia havaintoja on Keski-Suomessakin jo sekä viikoittain seurattavilta paikoilta että yleisöltä. Erityisesti runsaan sinileväesiintymän kanssa on syytä olla
Sinileviä vain kolmella havaintopaikalla Pirkanmaalla
5.8.2021
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla ja Kranstolpan uimarannassa Pirkkalassa. Kansalaishavaintoja sinilevästä
Viileä ja tuulinen sää on rauhoittanut levätilannetta Etelä-Savon järvillä
6.7.2023
Lämmin kesäsää juhannuksen jälkeen runsastutti sinilevähavaintoja. Tämä kehitys on tyypillistä, heinä-elokuussa havaintojen määrä yleensä kohoaakin alkukesään verrattuna. Viikon 26 sinilevätilanne oli Etelä-Savossa kuitenkin moninkertainen ajankohdan
Kaakkois-Suomen sisävesillä levätilanne rauhallinen, Suomenlahden avomerialueella pintakertymiä Haapasaaren – Suursaaren tienoille asti
14.7.2022
Lämmin sää ei ole vielä lisännyt sinilevähavaintoja sisävesillä, voimakkaat sateet ja tuulet ovat sekoittaneet mahdolliset levät vesimassaan. Suomenlahden avomerialueella on havaittu sinilevälauttoja. Pintavedet ovat sekä
Sinilevähavaintojen määrä tavanomainen vuodenaikaan nähden Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)
27.7.2023
Viikon 30 aikana sinilevähavainnot ovat lisääntyneet edellisestä seurantaviikosta. Kuitenkin viileämpi ja sateinen sää ovat hillinneet runsaita sinileväesiintymiä sisävesialueilla. Merialueilla taas on havaittu suurimmat määrät sinilevää
Sinilevätilanne hieman parantunut Lounais-Suomen alueella (Varsinais-Suomi, Satakunta)
20.7.2023
Epävakainen sää on hillinnyt sinileväesiintymien muodostumista Lounais-Suomessa ja sinilevähavaintoja on tehty hieman vähemmän kuin edeltävällä viikolla. Tilanne on ajankohtaan nähden tavanomainen. Runsaita ja erittäin runsaita
Sinilevätilanne heikentynyt sekä merialueilla että sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
13.7.2023
Sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden tavanomaista enemmän sekä merialueilla että sisävesillä. Sisävesillä on paikoitellen havaittu erittäin runsaita sinileväesiintymiä. Lounais-Suomen merialueilla sinilevähavaintoja tehtiin kuluvan viikon aikana
Juhannusviikon sinilevätilanne rauhallinen Lounais-Suomessa
18.6.2020
Vaikka juhannusviikolla on ollut kesäisen lämmintä ja sen myötä myös vesistöjen lämpötilat nousseet, ei se ole vielä merkittävästi näkynyt Lounais-Suomessa sinileväesiintymien runsastumisena. Sinilevää on havaittu
Perämerellä Iin ja Kuivaniemen edustoilla sinilevää edelleen veteen sekoittuneena, Pohjois-Pohjanmaan järvien sinilevätilanne rauhallinen
14.7.2022
Juhannuksen aikaan tehtiin kesän ensimmäiset sinilevähavainnot rannikkovesissä Iin Pirttiperällä ja Oulun Kellossa. Kesä-heinäkuun vaihteessa 28.6-4.7. kansalaiset tallensivat Järvi-meriwiki ja Vesi.fi verkkopalveluihin 20 sinilevähavaintoa Oulun, Iin
Lounais-Suomen sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena
15.6.2020
Kuluneella viikolla Lounais-Suomen sinilevätilanne on pysynyt pääosin edellisen viikon kaltaisena, vaikka lämpimät ja aurinkoiset säät ovat jatkuneet. Sisävesillä ei toistaiseksi olla havaittu sinilevää, mutta merialueilla
Sinilevähavainnot lisääntyneet Lounais-Suomen merialueilla
26.6.2020
Sinilevähavaintojen määrä on kasvanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla Lounais-Suomessa. Vakioseurantapaikoilta tulleiden havaintojen sinilevämäärät ovat kuitenkin pääosin pysyneet vähäisinä. Myös sisävesillä on tehty muutama sinilevähavainto. Merialueilla Varsinais-Suomen
Sinilevätilanne vaihteleva Saaristomerellä ja Selkämerellä, sisävesissä viime viikkojen kaltainen (Varsinais-Suomi, Satakunta)
11.8.2022
Viime viikonlopun kovien tuulten myötä sinilevät sekoittuivat vesiin ja alkuviikon lämpimän sään seurauksena runsastuivat paikoitellen koko merialueella. Avomerellä sinilevät runsastuivat etenkin Saaristomeren eteläosassa. Sisävesissä sinilevää
Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla
19.8.2021
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet viime viikosta. Sinilevähavainnot ovat keskittyneet etenkin Pyhäjärvelle, siellä havaittiin sinilevää seitsemällä havaintopaikalla. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärven
Sinilevää on nyt normaalia enemmän – helteiden jatkuminen näkyy levien määrässä
15.7.2021
Sinilevää on nyt Järviwikin leväbarometrin mukaan ajankohdan keskiarvoon nähden normaalia enemmän. Viikolla 28 sinilevää havaittiin Pirkanmaalla 11 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Viikolla 27 sinilevähavaintoja tehtiin neljällä
Sinilevähavaintoja tehdään Etelä-Savossa tasaiseen tahtiin
8.7.2021
Kahden edellisen viikon aikana helteet ovat jatkuneet Etelä-Savossa, mikä on suotuisaa sinileväkukintojen esiintymiselle. Yleisöilmoituksia lievistä sinileväesiintymistä on tehty ELY-keskukselle ja JärviWiki-sivustolle tasaisesti eri puolilta maakuntaa.
Sinilevätilanne on rauhallinen Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)
3.8.2023
Viikon 31 aikana sää on ollut epävakaista, mikä näkyy rauhoittuneena sinilevätilanteena sisävesialueilla. Lämpimät säät ovat vielä elokuussa mahdollisia, joten tilanne voi muuttua säiden mukaan nopeastikin.
Sinilevämäärät viime viikon tasolla Lounais-Suomessa
2.7.2020
Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt viime viikon tasolla kovista tuulista ja sateista huolimatta. Tuulet ovat saaneet sinilevälautat sekoittumaan veteen, mutta levää on paikoin yhä runsaasti. Suurin
Sinilevätilanne Lounais-Suomen sisävesissä viime viikon kaltainen, Selkämerellä tilanne heikentynyt
13.8.2020
Lounais-Suomen vakiohavaintopaikkojen sinilevätilanteessa ei kuluneella viikolla ole tapahtunut suuria muutoksia. Sisävesialueilla levätilanne on hyvin edellisviikon kaltainen. Merialueilla havaintoja on tehty osin uusilla havaintopaikoilla ja satelliittikuvien
Sinilevätilanne on melko rauhallinen Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)
10.8.2023
Viikolla 32 sinilevätilanne on ollut melko rauhallinen epävakaisen ja tuulisen sään seurauksena. Enimmät havainnot on tehty merialueilla ja sisävesialueilla on raportoitu yksittäinen havainto. Ympäristöhallinnon havaintopaikoilla
Viileä sää rauhoittanut sinilevätilannetta Lounais-Suomessa
9.7.2020
Sinilevähavaintojen määrä Lounais-Suomessa on vähentynyt viileän, sateisen ja tuulisen sään seurauksena. Meri- ja sisävesialueilla on tehty etupäässä vähäisiä sinilevähavaintoja. Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla on tehty
Sisävesillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, merialueiden levätilanne vaihteleva (Varsinais-Suomi, Satakunta)
24.8.2023
Sisävesillä sinilevähavaintoja on tehty hieman enemmän kuin viime viikolla. Järvien osalta tilanne on kuitenkin ajankohtaan nähden tavanomaista parempi. Saaristomerellä sinilevää on edelleen paikoin runsaasti etenkin
Sinilevähavaintoja edelleen niin sisävesissä kuin merialueellakin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)
14.9.2023
Ajankohtaan nähden lämmin sää on edesauttanut tällä viikolla runsaidenkin sinileväesiintymien muodostumista sekä sisävesissä että merialueella. Vaikka sinilevät on paikoitellen runsastuneet, on tilanne Lounais-Suomessa kuitenkin pitkälti
Sinilevähavainnot Pirkanmaalla taas nousussa
29.7.2021
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat runsastuneet säiden taas lämmettyä. Neljällä Pirkanmaan havaintopaikalla näkyi runsaasti sinilevää valtakunnallisessa seurannassa viikolla 30. Runsaasti sinilevää on havaittu Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän
Sinilevää useilla havaintopaikoilla Pirkanmaalla
11.8.2022
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla ja Pyhäjärven Kranstolpassa Pirkkalassa. Vähän sinilevää havaittiin Kyrösjärven Hämylänlahdella
Merialueilla sinilevää paikoin runsaasti, sisävesialueilla tilanne hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
28.7.2022
Saaristomeren sisäsaaristossa sinilevää paikoin runsaasti, ulkosaaristossa tilanne parantunut viime viikosta. Selkämeren rannikolla levätilanne melko hyvä. Järvillä levämäärät vähentyneet viime viikosta. Saaristomerellä sinilevää on sisäsaaristossa monin
Sinileviä on edelleen keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla
17.8.2023
Pirkanmaalla havaittiin sinilevää neljällä järvellä viranomaisseurannassa tällä viikolla. Ajankohtaan nähden sinileviä on edelleen keskimääräistä vähemmän. Leviä voi esiintyä pitkälle syksyyn. Viikolla 33 runsaasti sinilevää havaittiin
Sinilevähavainnot viime viikon tasolla – viilentynyt vesi hillitsee levien kasvua
23.9.2021
Sinilevää näkyi kuudella valtakunnallisella leväseurantapaikalla Pirkanmaalla. Pirkanmaan ELY-keskuksen viikoittainen levätiedotus jatkuu vielä ensi viikolla. Viikolla 38 runsaasti sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Valkeakoskella Vanajaveden
Sinilevät runsastuneet Saaristomerellä, sisävesialueilla tilanne viime viikon kaltainen
29.6.2023
Sinilevähavainnot Lounais-Suomen merialueella ovat lisääntyneet. Järvien osalta tilanne on pysynyt ajankohtaan nähden tyypillisenä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa runsaita sinileväesiintymiä on havaittu sekä Saaristomerellä että sisävesialueilla. Merialueilla
Eniten sinilevää heinäkuussa, edelleen yksittäisiä havaintoja sekä sisävesillä että rannikolla
31.8.2023
Viikolla 35 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen virallisista leväseurantapisteistä sinilevää havaittiin Ähtärinjärvellä. Kansalaishavaintoja on tehty Ähtärinjärvellä sekä viikonloppuna Kristiinankaupungissa Skaftungin edustalla. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sinileväseuranta alkoi kesäkuun alussa Etelä-Pohjanmaan,
Viilennyt sää kääntänyt sinilevähavainnot laskuun Etelä-Savossa
22.7.2021
Säiden viilennyttyä kuluvalla viikolla Etelä-Savon alueelta kirjattiin sinilevähavainto ainoastaan Pieksämäen Heiniöltä. Viileä ja tuulinen sää ehkäisee sinileväkukintojen muodostumista ja hajottaa jo syntyneitä leväesiintymiä. Kahden edellisen
Sinilevät hieman lisääntyneet Saaristomerellä, sisävesillä tilanne rauhallinen (Varsinais-Suomi, Satakunta)
1.7.2021
Sinilevät ovat hieman lisääntyneet Saaristomerellä viime viikosta. Sisävesialueilla tilanne on ainakin toistaiseksi pysynyt rauhallisena ja viimeviikon kaltaisena. Tiedotteen kuva on kuvituskuva. Merialueilla sinilevät ovat runsastuneet
Viikon sinilevätilanne on rauhallinen – ei sinilevähavaintoja Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)
20.7.2023
Viikon 29 aikana ei ole havaittu sinilevää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella, virallisilla seurantapisteillä eikä kansalaishavainnoissa. Tuulinen ja sateinen sää on todennäköisin syy sinileväesiintymien vähenemiseen. Sisävesialueilla valtakunnallisessa
Helteet ovat lisänneet sinilevien määrää Kaakkois-Suomen vesillä
24.6.2021
Kuva: Tuuli ja sateet ovat sekoittaneet Lappeenrannan Haapajärven veden eikä sinilevää järvellä vielä ole kuin vähän veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen levähavainnoinnissa on muutamia ilmoituksia runsaista levähavainnoista
Lounais-Suomen sinilevätilanteessa ei suuria muutoksia, havainnot pääasiassa vähäisiä
6.8.2020
Lounais-Suomen merialueilla sinilevätilanne jatkuu tasaisena. Paikoin levät ovat vähentyneet, mutta havaintoja on tehty myös uusissa paikoissa. Sisävesialueilla sinilevähavaintoja on tehty hieman useammalla paikalla kuin viime
Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta
22.7.2021
Viilentynyt sää on vähentänyt sinilevien esiintymistä. Lisäksi kovat tuulet ovat hajottaneet levälauttoja vedestä. Sinilevää havaittiin Pirkanmaalla vain kolmella valtakunnallisella havaintopaikalla viikolla 29. Vielä viime viikolla
Sinileviä usealla havaintopaikalla Pirkanmaalla
12.8.2021
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta. Pirkanmaan ELY-keskus tiedottaa säännöllisesti levätilanteesta aina syyskuun loppuun asti. Runsaasti sinilevää on havaittu Kyrösjärven Hämylänlahdella Ikaalisissa, Kangasalan Kirkkojärvessä
Sinilevähavaintojen määrä kasvoi hieman Pirkanmaalla
14.9.2023
Sinilevää havaittiin tällä viikolla kahdeksalla havaintopaikalla Pirkanmaan viranomaisseurannassa. Ajankohtaan nähden havaintojen määrä ei ole kuitenkaan tavaton. Lämmin syyskuun alku on edesauttanut leväkukintojen muodostumisessa. Viikolla 37
Kesällä 2022 sinileviä havaittiin keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla
29.9.2022
Sinileväseuranta päättyy. Viimeisellä leväseurantaviikolla vähän sinilevää havaittiin Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpan rannassa, Nokialla Tottijärvessä ja Pyhäjärven Lehtiniemessä, Valkeakoskella Sääksmäen siltojen kohdalla sekä Kangasalan Kirkkojärvessä. Kansalaishavaintoja sinilevästä
Sinilevää nyt normaalia vähemmän Pirkanmaalla – leväseuranta loppuu ensi viikolla
21.9.2023
Sinilevää näkyi neljällä järvellä Pirkanmaalla tällä viikolla. Levää on nyt ajankohtaan nähden normaalia vähemmän. Valtakunnallinen sinileväseuranta päättyy ensi viikolla. Viikolla 38 runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan
Sinilevätilanne hieman parantunut merialueilla, sisävesillä tilanne pysynyt hyvänä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
11.8.2023
Alkuviikon myrskyn seurauksena pintavedet sekoittuivat ja sinilevähavaintoja tehtiin merialueilla vähemmän kuin viime viikolla. Sinilevän havaitseminen on kuitenkin vaikeampaa, koska levä voi olla sekoittuneena vesimassaan. Lounais-Suomen
Sinilevää oli keskimääräistä vähemmän tänä kesänä Pirkanmaalla – leväseuranta päättyy
28.9.2023
Tällä viikolla sinilevää näkyi seitsemällä järvellä Pirkanmaalla. Valtakunnallinen leväseuranta päättyy tänään. Pääosin sinilevää havaittiin tänä kesänä pitkäaikaiskeskiarvoa vähemmän. Vain muutamina viikkoina levää oli keskimääräistä runsaammin.
Sinilevähavaintoja vain kahdella järvellä – levää nyt selvästi keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla
10.8.2023
Ainoastaan kahdella järvellä Pirkanmaalla näkyi sinilevää viranomaisseurannassa tällä viikolla. Ajankohtaan nähden sinilevää on nyt keskimääräistä selvästi vähemmän. Viikolla 32 havaittiin sinilevää Kangasalan Kirkkojärvessä, jossa sinilevää
Kesän 2022 leväseuranta on alkanut (Varsinais-Suomi, Satakunta)
2.6.2022
Tällä viikolla käynnistyi jälleen kesäkuun alusta syyskuun loppuun kestävä valtakunnallinen leväseuranta. Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Tänä kesänä Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja
Levähavainnot runsastuneet Lounais-Suomessa lämmenneen sään seurauksena
16.7.2020
Sinilevähavaintojen määrä Lounais-Suomessa on kuluneella viikolla kääntynyt kasvuun lämmenneiden ja aurinkoisten säiden seurauksena. Merialueilla levähavainnot ovat vähäisiä, mutta sisävesialueilla on tehty myös erittäin runsaita sinilevähavaintoja.
Pohjalaismaakunnissa tehty sinilevähavaintoja sekä merialueilla että sisävesillä
29.6.2023
Kuluneen viikon aikana Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevilla ELY-keskuksen sisävesien virallisilla levähavaintopisteillä sinilevää on havaittu useassa pisteessä. Meri- ja rannikkoalueilla sinilevätilanne on vielä rauhallinen. Pitkään
Sinilevät hieman vähentyneet Lounais-Suomen alueella
27.8.2020
Kuluneen viikon epävakaiset säät ovat hillinneet sinilevien esiintymistä ja Lounais-Suomen merialueilla levät ovat vakioseurantapaikoilla hieman vähentyneet. Sisävesialueilla havaintopaikkakohtaiset levätilanteet ovat osin muuttuneet, mutta kokonaisuudessaan sinilevätilanne
Juhannusviikon levätilanne Etelä-Savossa on yleisesti melko rauhallinen, mutta sinilevämäärät lisääntymässä
24.6.2021
Sinileväesiintymien määrä Etelä-Savon vesistöissä on yleisesti vielä melko vähäinen. Levähavaintojen ja yleisöilmoitusten määrä on kuitenkin kasvanut loppuviikkoa kohden. Runsaita sinileväesiintymiä on tavattu tietyissä osissa suuria
Sinilevää sisäsaaristossa, sisävesillä sinilevät runsastuneet (Varsinais-Suomi, Satakunta)
12.8.2021
Merialueilla sinilevähavainnot painottuvat Saaristomeren itäisille alueille, sisäsaariston suojaisiin osiin. Sisävesillä sinilevät ovat paikoin runsastuneet. Sinilevää havaittiin ELY-keskuksen vakioseurannassa viidellä järvellä. Merialueilla sinilevää havaittiin kuluvan viikon
Sinilevähavainnot edellisen viikon tasolla Pirkanmaalla
25.8.2022
Viikolla 34 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä sekä Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa. Vähän sinilevää havaittiin Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella, Pyhäjärven Maatialanlahdella, Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla,
Etelä-Savossa elokuun alun sinilevätilanne enimmäkseen rauhallinen
5.8.2021
Kuluvan viikon viileä ja tuulinen sää on laskenut sinilevähavaintojen määrän maltilliselle tasolle. Tällä viikolla sinilevähavaintoja ilmoitettiin Mäntyharjun Pyhäveden Haapaselältä ja Pieksämäen Ahvenlammen Jäppilän uimarannalta. Jäppilän
Lounais-Suomen merialueilla sinilevää veteen sekoittuneena, sisävesialueilla levätilanne vakaa
30.7.2020
Kuluneen viikon sinilevätilanne Lounais-Suomen alueella on pysynyt pääosin edellisviikkojen kaltaisena. Merialueilla levää on vaihtelevissa määrin etupäässä veteen sekoittuneena, mutta tyynillä paikoilla pintakukintojakin esiintyy. Sisävesialueilla on
Sinilevissä vähäistä runsastumista Lounais-Suomen alueella
21.8.2020
Lounais-Suomen vakiohavaintopaikkojen sinilevätilanne on jatkunut pääsääntöisesti edellisten viikkojen kaltaisena, mutta paikoittain levät ovat kuluneella viikolla runsastuneet. Lämpimät ja tyynet säät ovat saaneet leväesiintymiä nousemaan pintaan,
Lounais-Suomen sinilevätilanne pysynyt edellisviikon kaltaisena
23.7.2020
Kuluneella viikolla Lounais-Suomen sinilevämäärät ovat pysyneet pääosin edellisen viikon tasolla. Viileä sää on rauhoittanut levien kasvua ja voimakkaat tuulet ovat hajottaneet yhtenäiset levälautat. Meri- ja
Kesäkauden 2023 leväseuranta käynnistyi Etelä-Savossa – sinilevät vähissä
1.6.2023
Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on käynnistynyt kesäkuun alusta ja jatkuu syyskuun loppuun. Seurantakautena havainnoidaan ja tiedotetaan sinilevien esiintymistä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Leväseurannasta vastaavat pääosin
Sinilevähavainnot lisääntyneet – järvivedet keskimääräistä lämpimämpiä
1.7.2021
Sinilevää havaittiin kymmenellä havaintopaikalla. Helteisenä jatkuva sää saattaa aiheuttaa kalakuolemia. Laajoista kalakuolemista tulee ilmoittaa ELY-keskukseen. Viikolla 26 sinilevää havaittiin 9 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Sinilevää havaittiin
Sinilevää havaittu Lounais-Suomen sisävesissä ja merialueella
22.6.2023
Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt tällä viikolla Lounais-Suomessa niin järvillä kuin merialueellakin. Sinilevätilanne on kuitenkin pysynyt helteistä huolimatta rauhallisena ja ajankohtaan nähden tyypillisenä eikä runsaita esiintymiä
Hellejakson seurauksena sinilevähavainnot lisääntyneet Kaakkois-Suomessa
30.6.2022
Sinilevähavainnot ja levämäärät Kaakkois-Suomen järvien vakiohavaintopaikoikoilla ovat edelleen pysyneet vähäisinä. Sen sijaan yleisöhavaintoja on juhannusviikonlopun aikana ja sen jälkeen tullut useita sekä Pohjois-Kymenlaakson että varsinkin
Sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, tilanne kuitenkin vielä hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
24.6.2021
Sinilevätilanne on pysynyt vielä toistaiseksi rauhallisena ja ajankohtaan nähden tyypillisenä. Levää on havaittu muutamalla vakioseurantapisteellä meri- sekä sisävesialueella. Tilanne voi kuitenkin huonontua nopeastikin lämpimän sään
Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla
1.9.2022
Pirkanmaalla on tehty paljon sinilevähavaintoja. Tampereella uimavesien vedenlaadun seuranta on päättynyt tältä kesältä. 35 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa sekä
Ei sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)
15.6.2023
Sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa. Pintaveden lämpötilat ovat kohonneet viime viikosta, ympäristöhallinnon
Kesän leväseuranta on pyörähtänyt käyntiin – Keski-Suomen sinilevätilanne toistaiseksi ajankohtaan nähden tyypillinen
27.6.2023
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi jälleen kesäkuun alussa. Seurantaa toteutetaan viikoittain ja se jatkuu syyskuun loppuun saakka. Keski-Suomen alueella seurannassa on mukana 11 järveä. Havaintotiedot julkaistaan aina
Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä ajankohtaan nähden
29.7.2021
Sinilevätilanne on vakiohavaintopaikoilla edelleen pääsääntöisesti rauhallinen ja havainnot ovat pysyneet vähäisinä. Lappeenrannan Haapajärven levätilanne huononi viime viikosta. Sinilevätilanne järvissä ja merellä Sinilevähavaintoja ei ole Kaakkois-Suomen
Pohjalaismaakunnissa tehty sinilevähavaintoja sekä merialueilla että sisävesillä (Pohjalaismaakunnat)
30.6.2022
Juhannuksena alkaneet helteet ja tyyni sää muuttivat pohjalaismaakuntien sinilevätilanteen nopeasti. Juhannuksena alkaneet helteet ja tyyni sää muuttivat pohjalaismaakuntien sinilevätilanteen nopeasti. Kuluneen viikon aikana Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla
Sinilevähavainnot edellisen viikon tasolla Pirkanmaalla
26.8.2021
Pirkanmaalla on tehty tällä viikolla sama määrä sinilevähavaintoja kuin viikko sitten. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä
Kuusen suopursuruoste värjää vesiä Pohjois-Pohjanmaalla, sinilevähavaintoja vähän
4.8.2022
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen on tullut Koillismaan ja Iin alueelta ilmoituksia sateen jälkeen vesistöihin ilmestyneistä ruskeista, kellertävistä tai ruosteenpunaisista pintalautoista. Lauttojen on epäilty olevan turvetta tai sinilevää.
Sinilevää hieman normaalia vähemmän Pirkanmaalla
22.9.2022
Viikolla 38 vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Maatialanlahdella, Halkoniemessä ja Lehtiniemessä, Kuloveden Naarlahdella ja Tottijärvessä, Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpan rannassa, Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla
Sinilevätilanteessa ei suuria muutoksia Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)
17.8.2023
Sinilevätilanne ei ole merellä olennaisesti muuttunut viime viikosta. Levää on merellä hieman enemmän kuin tähän aikaan kesästä keskimäärin. Järvissä sinilevää on edelleen tavanomaista vähemmän. Runsaita
Kesäkauden 2021 leväseuranta alkoi Etelä-Savossa – sinilevistä ei havaintoja
3.6.2021
Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on jälleen käynnistynyt ja jatkuu syyskuun loppuun. Toistaiseksi Etelä-Savon järvissä ei ole havaittu merkittäviä sinileväesiintymiä eikä ilmoituksia ole tullut myöskään yleisöhavaintoina.
Sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta Pirkanmaalla
3.8.2023
Pirkanmaan järvien sinilevätilanne jatkuu edelleen maltillisena. Tällä viikolla runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla sekä Vanajavedessä Sääksmäen sillan kohdalla
Sinilevähavaintoja vain kolmella paikalla Pirkanmaalla
28.7.2022
Pirkanmaalla tehtiin viikolla 30 vain muutama sinilevähavainto valtakunnallisilla havaintopaikoilla. Kuluvalla viikolla havaittiin runsaasti sinilevää Kangasalan Kirkkojärvellä. Vähän sinilevää havaittiin Tampereella Näsijärven Elianderin uimarannalla ja Sastamalan
Sinilevähavainnot edelleen vähäisiä Pirkanmaalla
4.8.2022
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat edellisen viikon tasolla. Viikolla 31 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Tampereella Pyhäjärven Pyynikin uimarannassa ja Sastamalan Houhajärvessä.
Sinilevää on havaittu aiempaa enemmän Pirkanmaalla
21.7.2022
Pirkanmaalla tehtiin viikolla 29 edellisviikkoa enemmän sinilevähavaintoja. Vähän sinilevää havaittiin kuluvalla viikolla Herrasen uimarannalla sekä laivarannassa Virroilla, Tampereella Näsijärven Elianderin ja Rauhaniemen uimarannoilla sekä Pyhäjärven
Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan kesä-elokuun sinilevätilanteesta
1.9.2022
Kuluneena kesänä valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuului Pohjois-Pohjanmaalla 22 havaintopaikkaa. Oulun ja Muhoksen Rotaryklubit osallistuivat sinileväseurantaan Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäistä kertaa kolmella havaintopaikalla. Suomen ympäristökeskuksen hyödyntämät satelliittihavainnot ja kansalaishavainnot
Kesän leväseuranta on käynnistynyt – Keski-Suomen sinilevätilanne rauhallinen
28.6.2022
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi jälleen kesäkuun alussa. Seurantaa toteutetaan viikoittain ja se jatkuu syyskuun loppuun saakka. Keski-Suomen alueella seurannassa on mukana 14 järveä. Havaintotiedot julkaistaan aina
Yksittäisiä havaintoja sinilevästä, tilanne vielä hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
23.6.2022
Sinilevätilanne on pysynyt toistaiseksi rauhallisena ja ajankohtaan nähden tyypillisenä. Pieniä määriä levää on havaittu vain yksittäisillä vakioseurantapaikoilla Kemiönsaaren alueella. Tilanne voi kuitenkin huonontua nopeastikin lämpimän
Sinilevät runsastuneet hieman Pirkanmaan vesistöissä
25.6.2020
Pirkanmaalla havaittiin viikolla 26 sinileviä 11 valtakunnallisella leväseurantapaikalla. Runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvessä ja Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä Lempäälän Lempoisten uimalassa, Pirkkalan
Sinilevät runsastumassa Kaakkois-Suomen vesillä (Kaakkois-Suomi)
26.6.2020
Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat lisääntyneet ja joillain paikoilla levämäärä on todettu alkuviikolla jopa runsaiksi. Erittäin runsaasti sinilevää on havaittu ainakin Iitin Urajärveltä. Myös
Sinilevät runsastuneet merialueilla, sisävesissä tilanne tavanomaisempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)
15.7.2021
Sinilevätilanne on huonontunut merialueilla ja levää on havaittu laajoilla alueilla. Sisävesien osalta tilanne on tavanomaisempi, joskin yksittäisillä järvillä sinilevää voi esiintyä runsaastikin. Merialueilla sinileväesiintymiä on
Kesän levätilanteen seuranta on alkanut
2.6.2022
Kesäinen levätilanteen havainnointi ja tiedotus käynnistyi tällä viikolla. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Kaakkois-Suomen vesialueilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä. Myös Tarkka-satelliitin kartoissa ei leväsamentumia ole havaittavissa Kaakkois-Suomenkaan
Lapissa on tehty ensimmäiset sinilevähavainnot
6.7.2023
Lapissa on juhannuksen jälkeen tehty sinilevähavaintoja muutamalla havaintopaikalla Kittilän ja Posion vesistöissä. Runsaasti sinilevää sisältävää vettä ei pidä käyttää talousvetenä, saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä.
Sinilevä runsastunut Lounais-Suomen rannikkovesissä, myös sisävesillä havaintoja (Varsinais-Suomi, Satakunta)
30.6.2022
Sinilevä on runsastunut merialueilla, ja havainnot painottuvat Saaristomeren sisä- ja välisaaristoon. Avomerialueen sinilevähavainnot sijoittuvat enimmäkseen ulkosaariston suojaisiin kohtiin. Myös järvissä on havaittu vähäisiä määriä sinilevää,
Ei sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella viikolla 24
17.6.2021
Sinilevähavaintoja ei ole havaittu pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu pohjalaismaakunnissa. Lämmin ja tyyni sää on otollista aikaa
Pintaan kohonnutta sinilevää havaittu muutamilla Hämeen seurantapaikoilla
25.6.2020
Viikolla 26 havaittiin vähäinen sinileväesiintymä Vesijärven kaikilla kolmella seurantapaikalla, Kymijärvellä Karistossa ja Hattulassa Vanajaveden rannassa. Juhannuksen jälkeisen viikon tuuleton säätyyppi on otollinen vanhenevan sinilevän pintaan
Sinilevähavainnot lisääntyneet – koko heinäkuun ajan leväesiintymiä keskimääräistä enemmän
2.8.2021
Sinileväesiintymät yleistyivät Pohjois-Savon järvillä hellesäiden palattua. Alkuviikon (vko 30) levätilanne oli selvästi huonompi kuin aiempina seurantavuosina (1998–2020) keskimäärin vastaavana ajankohtana. Koko heinäkuun tilanne on leväesiintymien
Sinilevätilanteessa ei suuria muutoksia Pohjalaismaakunnissa
6.7.2023
Viikon 27 aikana sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet. Viilentyneet säät voivat rauhoittaa tilannetta, kuitenkin säiden uudelleen lämmetessä sinilevän esiintyminen voi lisääntyä nopeasti. Sisävesialueilla valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuuluvilla
Pohjalaismaakunnissa tehty kesän ensimmäiset sinilevähavainnot
22.6.2023
Pohjalaismaakunnissa on tehty kesän ensimmäiset sinilevähavainnot, kuitenkin sinilevätilanne on vielä rauhallinen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla pohjalaismaakunnissa Karperönjärvellä ja Lappajärven Lakaniemessä on havaittu hieman sinilevää. Merialueilla tai
Sinilevähavaintoja Pohjalaismaakunnissa (Pohjalaismaakunnat)
28.8.2020
Tämä on toistaiseksi kesän viimeinen levätiedote, mutta sinilevätilannetta seurataan edelleen syyskuussa ja havainnot tallennetaan kaikille avoimeen Järvi-meriwikiin (www.jarviwiki.fi). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus seuraa levätilannetta 27 virallisella havaintopaikalla
Juhannusviikolla useilla Hämeen leväseurantapaikoilla havaittu hieman sinilevää
24.6.2021
Sääolosuhteet ovat olleet juhannusviikolla otolliset vanhenevan sinilevän pintaan nousemiselle järvissä. Hämeessä havaittiin vedenpintaan noussutta sinilevää kuudella seurantapaikalla. Vanhaa sinilevää on viime päivinä voinut nousta pintaan
Sinilevää edelleen ajankohtaan nähden runsaasti
9.9.2021
Sinilevää havaittiin 13 havaintopaikalla valtakunnallisessa leväseurannassa Pirkanmaalla sekä yhdellä rotarien seuraamalla havaintopaikalla viikolla 36. Kansalaishavaintojen määrä on vähentynyt. Järviwikin Leväbarometrin mukaan sinilevää on edelleen pitkän
Sinilevät paikoitellen runsastuneet Saaristomerellä, sisävesissä sinilevätilanne viime viikkojen kaltainen (Varsinais-Suomi, Satakunta)
2.9.2021
Viime viikonlopun ja alkuviikon kesäisen lämpimän ja aurinkoisen sään myötä sinilevät runsastuivat paikoitellen Saaristomeren alueella erityisesti alkuviikosta, mutta loppuviikkoa kohden sinilevähavainnot vähenivät. Sisävesissä sinilevää on
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi Hämeessä, seurantapaikkoihin yksi muutos (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
12.6.2020
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki -verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin. Seurannan ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Hämeen seurantapaikalla ei havaittu sinilevää
Ei sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)
16.6.2022
Sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa. Lämmin ja tyyni sää ovat otollisia sinileväkukintojen
Tuulinen ja epävakainen sää hillinnyt sinilevien esiintymistä (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)
17.8.2023
Viikolla 33 sinilevää on havaittu hieman Kaskisten Österfjärdenillä sekä Luodonjärvellä. Tuulinen ja epävakainen sää on hillinnyt sinilevien massaesiintymien muodostumista, eikä kansalaisilta ole tullut tällä viikolla
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi (Häme)
3.6.2021
Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan tiistaisin tai keskiviikkoisin Järviwiki-verkkopalvelussa olevaan taulukkoon. Seurannan ensimmäisellä viikolla havaittiin vähäinen määrä
Kesän 2020 leväseuranta alkoi Keski-Suomessa
12.6.2020
Valtakunnallinen ja maakunnallinen kesän 2020 leväseuranta on käynnistynyt. Keski-Suomen järvien viikoittaisissa seurantapaikoissa ei ole toistaiseksi havaittu sinilevää. Keski-Suomessa viikoittaista seurantaa jatketaan 14:llä järvellä ympäri maakuntaa.
Eteläisellä Saimaalla jo levähavaintoja
15.7.2021
Lappeenrannan Haapajärvellä on vain vähän sinilevää. Lämmin sää ei ole vielä lisännyt sinilevähavaintoja Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla. Leväseurannan sisävesien havaintopaikoista ainoastaan Saimaan Huhtiniemessä on havaittu runsaasti levää.
Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla
15.9.2022
Viikolla 35 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa sekä Maatialanlahdella, Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella ja
Sinilevä sekoittunut vesikerroksiin sekä merellä että järvissä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
7.7.2022
Sinilevää on edelleen havaittu meri- ja järvialueilla. Havainnot painottuvat Saaristomerelle. Avomerialueen sinileväkasvustot ovat sekoittuneet pintaveteen. Myös järvissä on havaittu vähäisiä määriä sinilevää. Merialueilla sinilevää havaittiin
Hellejakso toi sinileväkukinnat Pohjois-Savon järville
24.6.2021
Sinileväkukinnat – eli oikeammin sinibakteerien massaesiintymät – alkoivat Pohjois-Savossa juhannusviikolla. Havaintoja tehtiin alkuviikosta eri puolilla maakuntaa ja hyvin erityyppisissä järvissä, mutta eniten Kallaveden eri osissa.
Leväseuranta käynnistyi – Pohjois-Pohjanmaalla ei havaintoja sinilevistä
3.6.2022
Sinileväseurannan ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Pohjois-Pohjanmaan havaintopaikalla ei havaittu sinileviä. Alkukesälle tyypilliseen tapaan rantavedestä on tehty havaintoja männyn siitepölystä. Viileähkö sää on pitänyt pintavesien lämpötilan 7-15
Sinilevätilanne maltillinen meri- ja sisävesialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)
29.7.2021
Sinilevätilanne on rauhoittunut etenkin avomerialueilla tuulisen sään vuoksi. Sisävesialueilla tilanne on ajankohtaan nähden tavanomainen. Merialueilla Saaristomeren ulkosaaristossa sinileviä ei havaittu kuluvalla viikolla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa.
Sinilevää havaittu sekä merialueilla että sisävesillä (Pohjalaismaakunnat)
14.7.2022
Kuluneen viikon aikana sinilevää havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä pohjalaismaakunnissa. Vähäisistä sinileväesiintymistä tehtiin havainto Pietarsaaren edustalla Luodon rannikkoalueella, Mustasaaren Karperönjärvellä, Evijärven Sillankorvan sekä Ähtärinjärven Mustaniemen
Kansalaiset ovat havainneet sinilevää monissa järvissä Pirkanmaalla, kuivuus ei vielä juurikaan näy pohjavedenkorkeudessa
8.7.2021
Järviwikiin kirjattiin viikon aikana runsaasti yleisöhavaintoja sinilevästä, mutta valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla levää havaittiin vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Pitkään jatkunut helle ei näy pohjavesien vedenkorkeuksissa.
Sinilevähavainnot vähentyneet hieman Pirkanmaalla
8.9.2022
Viikolla 36 runsaasti sinilevää on havaittu Sastamalan Liekovedessä sekä Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä, Halkoniemessä ja Maatialalahdella. Vähän sinilevää havaittiin Nokian Tottijärvessä ja Kuloveden Naarlahdella, Kangasalan Kirkkojärvessä,
Sinilevähavaintoja ajankohtaan nähden normaali määrä Pirkanmaalla
18.8.2022
Viikolla 33 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä sekä Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa, Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella, Pyhäjärven
Leväseurannan viimeisellä viikolla sinilevähavaintoja tehty edelleen niin sisävesillä kuin merialueellakin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)
28.9.2023
Lämpimän sään myötä sinileviä on edelleen havaittu kuluvalla viikolla Lounais-Suomen vesistöissä, mutta havaintojen määrä ja esiintymien runsaus ovat vähentyneet viime viikkoon nähden. Vakioseurannassa sinilevää on
Sinilevähavaintoja vain muutamilla havaintopaikoilla Lounais-Suomessa
17.9.2020
Epävakaisen sään myötä sinilevähavaintojen määrä on vähentynyt edelleen viime viikosta Lounais-Suomessa niin merialueella kuin sisävesissäkin. Tällä viikolla sinileviä havaittiin Lounais-Suomessa vain viidellä vakiohavaintopaikalla ja niissäkin
Hämeen leväseurantapaikoilla kesäkuussa muutama sinilevähavainto
23.6.2022
Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin viikolla 22 ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeessä on tänä vuonna yhteensä 16 seurantapaikkaa. Ne ovat samat kuin viime vuonna. Viikoittaiset levähavainnot
Sinileväkukintojen määrä kasvanut hieman Pirkanmaalla
13.7.2023
Sinilevää havaittiin kuluvan viikon viranomaisseurannassa 11 eri seurantapisteellä, mikä on kolme havaintopaikkaa enemmän kuin edellisellä viikolla. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan sinilevätilannetta osana valtakunnallista sinileväseurantaa. Poutainen
Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä
22.7.2021
Sinilevähavainnot ovat vakiohavaintopaikoilta vähäisiä, etenkin järvialueilla ei levää ole pääsääntöisesti havaittu. Itäisen Suomenlahden rannikkovesillä on paikoitellen sinilevää veteen sekoittuneena. Sinilevätilanne rauhallinen Sateet ja tuulet ovat
Sinilevien ultraäänitorjunta ei tehonnut Jäppilän Ahvenlammella
17.5.2022
Ultraääni ei ehkäissyt sinileväkukinnan muodostumista Ahvenlammella kesällä 2021. Syken tuoreiden seurantatulosten mukaan se ei myöskään vaikuttanut kasvi- ja eläinplanktonyhteisöihin ja vedenlaatuun. Jäppilän Ahvenlammella pilotoitiin ensimmäistä
Sinilevätilanne edellisviikkoa parempi Kaakkois-Suomessa
5.8.2021
Kuva: Lauritsalan ranta, Lappeenranta Sinilevää ei Lappeenrannan Haapajärveä lukuun ottamatta vakiohavainto-paikoilla havaittu. Haapajärvellä levää on viime viikon tapaan runsaasti. Sinilevätilanne järvissä ja merellä Sinilevähavaintoja ei
Merialueilla sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, sisävesien osalta tilanne pysynyt rauhallisena (Varsinais-Suomi, Satakunta)
3.8.2023
Merialueella havaintoja runsaista tai erittäin runsaista leväesiintymistä on tehty viime viikkoa vähemmän, mutta sinilevää on merellä edelleen monin paikoin runsaasti ja enemmän kuin elokuun alussa
Sinileväseuranta alkaa jälleen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella (Pohjalaismaakunnat)
2.6.2023
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sinileväseuranta alkaa tällä viikolla Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella ja ensimmäinen sinileväkatsaus julkaistaan ensi viikon torstaina 8.6.2023. Sinileväseurannan pysyviä havaintopaikkoja on alueellamme tänä
Leväseuranta käynnistyi Kainuussa
3.6.2022
Valtakunnallinen leväseuranta käynnistyi kesäkuun ensimmäisellä viikolla ja jatkuu syyskuun loppuun. Kainuussa ei havaittu sinileväkukintoja ensimmäisen viikon aikana. Kainuun ELY-keskus seuraa kesällä viikoittain alueensa järvien sinilevätilannetta
Epävakaisen sään myötä sinilevähavainnot hieman vähentyneet Lounais-Suomessa
3.9.2020
Kuluneen viikon epävakaiset säät ovat edelleen pitäneet Lounais-Suomen sinilevätilanteen maltillisena ja levähavainnot ovat olleet runsaudeltaan pääasiassa vähäisiä. Merialueilla sinilevää on havaittu viime viikkojen tapaan Saaristomerellä eri
Sinilevien ultraäänitorjunnan vaikutuksia tutkitaan Jäppilän Ahvenlammella
27.5.2021
Tiedote 27.5.2021 klo 10.00 Uudessa UltraPlan-hankkeessa tutkitaan, voidaanko rehevöitymisen ja sinilevien aiheuttamia haittoja vähentää ultraääneen perustuvalla menetelmällä. Pilottina toimii Pieksämäellä sijaitseva Jäppilän Ahvenlampi, jossa arvioidaan
Sinilevätilanne viimeviikon kaltainen, Saaristomerellä levähavaintoja eniten (Varsinais-Suomi, Satakunta)
8.7.2021
Merialueilla sinilevää on havaittu eniten välisaaristossa. Kemiönsaaren eteläisellä merialueella on myös havaittu paikoin runsaasti sinilevää. Sisävesialueilla tilanne on pysynyt rauhallisena. Merialueilla sinilevää on havaittu runsaimmin Korppoon,
Sinilevähavainnot Pirkanmaalla nousussa
21.8.2020
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat runsastuneet viikolla 34 säiden pysyessä lämpiminä ja sateettomina. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvellä. Vähäisiä sinilevähavaintoja on tehty Ikaalisissa Kyrösjärven Toivolansaaren
Leväseuranta käynnistyi Pirkanmaan järvillä – vähän sinilevää Lempäälän kirkkojärvessä
1.6.2023
Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla. Leväseurannan ensimmäisellä viikolla havaittiin vähän sinilevää Kirkkojärven Lempoisten uimalassa Lempäälässä. Järvissä voi alkukesällä näkyä puiden siitepölyä. Pirkanmaalla levätilannetta seurataan viikoittain
Sinilevätilanne parantunut sekä merialueilla että sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
25.8.2022
Sinilevätilanne on parantunut varsinkin avomerellä ja viikonlopun runsaat leväkukinnat ovat pääsääntöisesti hajonneet. Sinilevät ovat vähentyneet myös sisävesissä. Merialueilla sinileväesiintymiä on edelleen havaittu koko Saaristomeren alueella
Sinilevää havaittu vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
2.7.2020
Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä tällä viikolla, runsaita levähavaintoja on ollut vain Iitin Urajärvellä ja Lappeenrannan Haapajärvellä. Pintaveden lämpötilat ovat 20 asteen
Sinileväseuranta päättyy – Lounais-Suomessa sinilevää havaittu enää vain muutamalla paikalla (Varsinais-Suomi, Satakunta)
29.9.2022
Lounais-Suomen sinilevätilanne on kuluneella viikolla ollut viime viikkojen kaltainen ja syksyisen sään myötä sinilevää on havaittu vain muutamalla vakiohavaintopaikalla. Sisävesien vakioseurantapaikoilla havaittiin sinilevää tällä viikolla
Leväseuranta käynnistyi Pirkanmaan järvillä
3.6.2021
Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla. Leväseurannan ensimmäisellä viikolla Pirkanmaalla vähän sinilevää havaittiin yhdellä paikalla, Sastamalan Houhajärvellä. Pirkanmaalla levätilannetta seurataan viikoittain 41 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti.
Sinileväseuranta alkaa jälleen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella (Pohjalaismaakunnat)
3.6.2022
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sinileväseuranta alkoi tällä viikolla Etelä-Pohjanmaan, Poh-janmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella. Valtakunnallisen leväseurannan pysyviä havaintopaikkoja on alueellamme tänä vuonna sama määrä kuin viime vuonna, eli
Sinileväesiintymiä ei havaittavissa (Varsinais-Suomi, Satakunta)
4.6.2021
Sinilevää ei havaittu yhdelläkään havaintopisteellä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tällä viikolla. Myöskään Rotarien havaintopisteillä sinilevää ei havaittu. Tilanne on tavanomainen, sillä vielä alkukesästä sinilevää ei yleensä
Kaakkois-Suomen vesillä ei vielä runsaasti sinilevähavaintoja
8.7.2021
Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, tuulet ovat sekoittaneet vesiä ja runsaita sinilevähavaintoja ei vielä vakiohavaintopaikoissa ole havaittu. Pintavedet ovat sekä Suomenlahdella että järvialueilla
Sinilevähavainnot vähentyneet Lounais-Suomessa, paikoin kuitenkin vielä runsaita esiintymiä
11.9.2020
Syksyisemmän sään myötä sinilevähavaintojen määrä on selvästi vähentynyt Lounais-Suomessa viime viikosta niin merialueella kuin sisävesissäkin. Tällä viikolla sinileviä havaittiin Lounais-Suomessa vain seitsemällä vakiohavaintopaikalla ja niissäkin
Sinilevätilanne rauhallinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)
8.6.2023
Viikolla 23 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä. Kuluneen viikon aikana pohjalaismaakunnissa ei ole tehty myöskään kansalaishavaintoja sinilevästä. Valtakunnallisten vakiohavaintopaikkojen lisäksi kansalaisten havainnot tuovat
Kesän 2023 leväseuranta on alkanut (Varsinais-Suomi, Satakunta)
1.6.2023
Tällä viikolla käynnistyi jälleen kesäkuun alusta syyskuun loppuun kestävä valtakunnallinen sinileväseuranta. Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Tänä kesänä Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja
Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä
8.6.2023
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä viikolla 23. Järvivesi on hieman keskimääräistä viileämpää. Sinilevien runsastuminen haittaa monella tapaa vesien ja rantojen käyttöä. Toisaalta levien
Ensimmäiset viralliset sinilevähavainnot on raportoitu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
25.6.2020
Viikolla 26 Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla sijaitsevilla ELY-keskuksen levähavainnointipisteillä havaittiin kesän ensimmäiset sinileväesiintymät. Valtakunnallisilla levähavainnointipisteillä sinilevää havaittiin hieman sekä Ähtärinjärvellä että Kuortaneenjärvellä. Lämmenneet pintavedet
Sinilevätilanne rauhallinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)
9.6.2022
Viikolla 23 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä. Kuluneen viikon aikana pohjalaismaakunnissa ei ole tehty myöskään kansalaishavaintoja sinilevästä. Valtakunnallisten vakiohavaintopaikkojen lisäksi kansalaisten havainnot tuovat
Lämmin sää on lisännyt sinilevien kasvua etenkin rannikkoalueilla pohjalaismaakunnissa
15.7.2021
Viikolla 28 sinilevää on havaittu kolmella valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä pohjalaismaakunnissa. Hieman sinilevää havaittiin Kaskisten, Vöyrin Storbådanin ja Evijärven Sillankorvan havaintopisteillä. Lisäksi valtakunnallisen leväseurannan ulkopuolisia asiantuntijahavaintoja
Sinilevätilanne rauhallinen vakiohavaintopaikoilla
21.7.2022
Tuulinen ja sateinen sää ovat hillinneet sinileväesiintymiä Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla. Rannikkoalueilla on havaittu levää vähäisiä määriä. Leväseurannan sisävesien havaintopaikoista ainoastaan Lappeenrannan Haapajärvellä on runsaasti levää. Itäisellä
Sinilevätilanne jatkuu huonona merialueilla, sisävesillä tilanne tavanomaisempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)
21.7.2022
Sinilevää havaittiin koko Saaristomeren alueella sekä Selkämerellä. Sisävesillä levät ovat hieman runsastuneet viime viikosta. Lämmin ja heikkotuulinen sää voi pahentaa tilannetta. Merialueilla sinilevää on havaittu vaihtelevassa
Hellekesä 2021 on laukaissut useita leväkukintoja myös Kainuussa
2.8.2021
Kainuussa leväesiintymiä on ollut alkukesän 2021 aikana selvästi enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kesäkuun loppupuolella alkaneet leväkukinnat ovat lisääntyneet helteiden jatkuessa. Tähän mennessä on tehty kuusitoista
Leväseuranta käynnistyy Kaakkois-Suomessa
3.6.2021
Sinilevähavaintoja ei sisävesillä eikä merialueilla Haapasaarta lukuun ottamatta ole havaittu, mutta siitepölyä on paikoitellen veden pinnalla runsaasti. Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ELY-keskusten yhteinen levähavainnointi käynnistyy
Kesäkuun vesitilannekatsaus: jokien ja järvien vesipinnat ovat laskeneet ajankohdan tyypillisille tasoille (Pohjalaismaakunnat)
4.7.2022
Kesäkuun aikana pohjalaismaakuntien jokien ja järvien vesipinnat ovat laskeneet hyvältä alkukesän tasolta ajankohdan tyypillisille tasoille. Touko-kesäkuun vaihteen sateiden seurauksena vesipinnat nousivat jonkin verran ajankohdan keskimääräisiä
Ensimmäiset sinilevähavainnot Pirkanmaalla
18.6.2020
Pirkanmaalla havaittiin viikolla 25 ensimmäiset sinilevähavainnot valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla. Runsaasti sinilevää havaittiin Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa. Vähän sinilevää havaittiin Nokian Tottijärvellä, Sastamalan Houhajärvellä, Valkeakoskella Mallasveden Tyrynlahdella ja
Sinilevää havaittu pohjalaisvesistöissä
23.7.2020
Viikolla 30 sinilevää on havaittu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen levähavainnointipisteillä. Tällä viikolla valtakunnallisen leväseurannan havainnointipisteillä levää tavattiin hieman Lappajärven Kivitipun edustalla, Västra Gloppetin rannikkoalueella Storbådanissa (Vöyri) ja
Sinilevätilanne rauhoittunut hieman Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)
7.7.2022
Viikon 27 aikana viilennyt sää rauhoitti Pohjalaismaakuntien sinilevätilannetta. Valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä levää havaittiin hieman Ähtärinjärven Suninsalmen havaintopisteellä sekä ympäristönsuojelun havaintopisteellä Ähtärinsalmessa. Sinilevää havaittiin hieman myös
Merialueella on havaittu pieni sinileväesiintymä (Pohjalaismaakunnat)
24.8.2023
Viikolla 34 on pieniä sinileväesiintymiä havaittu merialueella ja muutamassa järvessä. Muuten levätilanne on rauhallinen. Epävakainen säätyyppi hillitsee leväkukintoja, joita esiintyy aurinkoisessa ja tyynessä säässä. Järvien
Sinilevähavainnot Pirkanmaalla hieman nousussa (Pirkanmaa)
6.8.2020
Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet hieman viime viikon tilanteesta. Runsaasti sinilevää havaittiin viikolla 32 Kangasalan Kirkkojärvessä. Vähän sinilevää on havaittu Nokian Tottijärvessä, Sastamalan Houhajärvessä, Pyhäjärvessä
Leväseurannan viimeisellä viikolla sinilevähavaintoja vain muutamalla järvellä Lounais-Suomessa
5.10.2020
Lounais-Suomen sinilevätilanne on kuluneella viikolla ollut viime viikon kaltainen ja sinileviä on havaittu vain muutamalla sisävesien havaintopaikalla. Viime viikon tapaan yhdelläkään merialueen havaintopaikalla ei havaittu
Leväseuranta alkoi Pirkanmaan järvillä
2.6.2022
Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla. Leväseurannan ensimmäisellä viikolla Pirkanmaalla ei havaittu sinilevää. Pirkanmaalla levätilannetta seurataan viikoittain 41 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja
Sinilevää havaittu vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
16.7.2020
Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä tälläkin viikolla, runsaita levähavaintoja on ollut vain Lappeenrannan Haapajärvellä. Sinilevien määrä on vesistöissä yleensä runsaimmillaan heinäkuun lopulla
Sinilevärintamalla vielä rauhallista Kaakkois-Suomen vesillä
17.6.2021
Viime päivien tuuliset kelit ovat sekoittaneet pintavettä niin, että silminnähtäviä sinileväesiintymiä ei tällä hetkellä ole havaittavissa järvi- eikä merialueilla. Viime viikolla merialueella havaittuja vähäisiä määriä
Sinileväesiintymiä Pohjalaisvesistöissä
13.8.2020
Sinilevää on havaittu viikolla 33 monin paikoin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteillä. Myös tämän kesän sinileväkukinnat ovat noudattaneet totuttua kaavaa sen suhteen, että esiintymät ovat
Useilla Hämeen seurantapaikoilla havaittu sinilevää veden pinnalla
13.8.2020
Kuluvalla viikolla havaittiin sinilevää kuudella valtakunnallisessa leväseurannassa olevalla järvellä Hämeessä. Vain Loppijärven seurantapaikalla levää oli runsaasti pinnalla. Hämeenlinnassa Vanajavedellä ja Alajärvellä havaittiin vähäinen esiintymä, samoin
Heinäkuun 2023 vesitilannekatsaus: Heinäkuun lopulla satoi poikkeuksellisen paljon (Pohjalaismaakunnat)
4.8.2023
Kuivan kesäkuun jälkeen heinäkuun alkupuolen sateet nostivat järvien vedenpintoja ja monilla järvillä päästiin lähelle tavanomaisia kesävedenkorkeuksia. Lämpimien säiden ja vähäisten sateiden vuoksi vedenpinnat lähtivät kuitenkin
Leväseurannan viimeisellä viikolla sinilevää vain muutamalla havaintopaikalla Lounais-Suomessa
30.9.2021
Syksyisen sään myötä sinilevähavainnot ovat selvästi vähentyneet kuluneella viikolla Lounais-Suomessa. Sinileviä havaittiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla vain kahdella järvellä ja niissäkin havaitut levämäärät olivat vähäisiä. Merialueella
Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta Pirkanmaalla
17.9.2020
Sinilevien määrä Pirkanmaalla on hieman vähentynyt viime viikosta. Viikolla 37 runsaasti sinilevää havaittiin Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Vähän sinilevää havaittiin Pälkäneellä Mallasveden Pakanrannassa, Kangasalan
Pirkanmaan sinilevätilanne maltillinen
27.8.2020
Viikolla 35 Pirkanmaalla havaittiin vähän sinilevää seitsemällä leväseurantapaikalla. Levähavaintoja tehtiin Kyrösjärven Hämylänlahdella (Ikaalinen), Houhajärvessä (Sastamala), Pyhäjärven Lehtiniemessä (Nokia), Kranstolpan uimarannassa (Pirkkala) ja Vesilahden Kirkonkylän rannassa
Kesäkauden 2022 leväseuranta alkoi Etelä-Savossa – sinilevistä ei havaintoja
2.6.2022
Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on käynnistynyt ja jatkuu syyskuun loppuun. Seurantakautena havainnoidaan ja tiedotetaan sinilevien esiintymistä. Toistaiseksi Etelä-Savon järvissä ei ole havaittu merkittäviä sinileväesiintymiä eikä
Pohjalaismaakunnissa on myös tällä viikolla havaittu sinilevää
21.8.2020
Viikolla 34 Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevista ELY-keskuksen virallisista levähavainnointipisteistä sinilevää havaittiin sisävesillä hieman Kuortaneenjärvellä ja Ähtärinjärven Suninsalmella. Rannikkoalueella levää havaittiin Lilla Tjärubådanin, Märaströmmenin ja
Leväseurannan loppumetreillä sinilevää enää muutamalla havaintopaikalla Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)
8.9.2022
Syksyisen sään myötä sinilevähavainnot ovat selvästi vähentyneet kuluneella viikolla Lounais-Suomessa. Leväkukintoja havaittiin tyynissä sisälahdissa. Sisävesissä levätilanne on pääosin hyvä. Sinileviä havaittiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla vain
Sinilevää havaittu kahdeksalla järvellä (Pirkanmaa)
23.6.2022
Viikolla 25 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää kahdeksalla valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Tampereen eteläpuolisella Pyhäjärvellä havaittiin hieman sinilevää neljässä paikassa: Nokian Halkoniemen uimarannalla ja Lehtiniemessä, Lempäälän Mäyriänrannassa ja
Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Kaakkois-Suomen vesillä
1.7.2021
Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, tuulet ovat sekoittaneet vesiä ja runsaita sinilevähavaintoja ei vielä vakiohavaintopaikoissa ole havaittu. Lemin Kivijärven Kuuksenenselällä on hieman levää
Kesäkuun vesitilannekatsaus: Lämmin kesäkuu näkyi pohjalaisvesistöissä
5.7.2021
Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ja virtaamat olivat toukokuun sateiden seurauksena kesäkuun alussa selvästi ajankohdan keskimääräistä suuremmat. Kesäkuun vähäsateisuuden ja lämmön seurauksena kuun lopussa jokien
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella levätilanne suhteellisen rauhallinen
22.7.2021
Kuluneen viikon aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteillä sinilevää. Sisävesillä levää esiintyi hieman Ähtärinjärvellä Ähtärinrannan koulun havaintopisteellä ja Evijärvellä Sillankorvan havaintopisteellä. Rannikkoalueilla
Sinilevätilanne on rauhallinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
12.6.2020
Viikolla 24 ei ole havaittu sinileväesiintymiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteillä. Pintaveden lämpötilat ovat tällä hetkellä ajankohdalle tyypillisiä. Viikolla 24 ei ole havaittu sinileväesiintymiä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteillä.
Sinilevää vähän Kaakkois-Suomen vesillä
26.8.2021
Lappeenrannan Haapajärvellä on hieman sinilevää veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen muilla vakiohavaintopaikoilla ei sinilevää ole havaittu. Sinilevätilanne rauhallinen Viime päivien sateet ja tuulet ovat sekoittaneet vesiä eikä Kaakkois-Suomen sisävesien vakiohavaintopaikoilla ole
Sinilevätilanne rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
9.7.2020
Tuulinen ja sateinen sää on viilentänyt ja sekoittanut vedet ja sinilevätilanne on rauhoittunut. Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat olleet vähäisiä, lukuun ottamatta Lappeenrannan Haapajärveä,
Ensimmäisiä sinilevähavaintoja Lapissa
30.6.2022
Valtakunnallinen leväseuranta on ollut käynnissä kesäkuun alusta lähtien, mutta viileän alkukesän johdosta Lapin havaintopaikoilla tehtiin ensimmäiset sinilevähavainnot juhannuksena. Alkukesälle tyypilliseen tapaan rantavedestä on tehty havaintoja
Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta Pirkanmaalla
10.9.2020
Sinilevien määrä Pirkanmaalla on hieman vähentynyt viime viikosta. Viikolla 37 runsaasti sinilevää havaittiin Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Vähän sinilevää havaittiin Pälkäneellä Mallasveden Pakanrannassa, Kangasalan
Sinilevää yhä vähän Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
23.7.2020
Runsaita levähavaintoja on ollut Kaakkois-Suomen järvillä vähän myös tällä viikolla. Vakiohavaintopaikoista vain Lappeenrannan Haapajärvellä on runsaasti levää. Muilla havaintopaikoilla todetut levämäärät ovat olleet varsin vähäisiä.
Leväseuranta käynnistyi Kainuussa kesäkuun ensimmäisellä viikolla
10.6.2021
Valtakunnallinen leväseuranta käynnistyi tällä viikolla ja jatkuu syyskuun loppuun. Ensimmäisellä viikolla Kainuussa ei havaittu sinileväkukintoja missään kohteessa. Sinileväkukintojen määrään vaikuttaa kesän vallitseva säätila ja niitä
Heinäkuun vesitilannekatsaus: Joet vähävetisiä, järvet normaalia alempana, Merenkurkussa sinilevää (Pohjalaismaakunnat)
31.7.2020
Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat heinäkuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet pieniä. Heinäkuun lopun sateet nostivat etenkin rannikon jokien pienten virtaamia, mutta Etelä-
Pirkanmaalla on havaittu vähän sinilevää viidellä järvellä
17.6.2021
Sinilevää on havaittu Nokialla, Pälkäneellä ja Sastamalassa. Leväpitoista vettä ei pidä antaa eläimille juomavedeksi eikä sillä tule kastella syötäviä kasveja. Pirkanmaalla havaittiin viikolla 24 vähän
Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä
12.6.2020
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä viikolla 24. Yleisöhavainto sinileväesiintymästä oli kirjattu Järviwikiin Näsijärven Luhtaanrannasta. Veden paha haju voi viitata leviin Monet levät kuten
Euroopan uimavesiraportti: Suomen yleisten uimarantojen vedet pääosin puhtaita
14.6.2023
Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, lähes 95 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi,
Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä
10.6.2022
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä viikolla 23. Sinilevät ja siitepölyt voivat aiheuttaa myös hajuhaittoja Monet levät kuten kulta-, pii- ja sinilevät aiheuttavat veteen
Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomessa
10.6.2021
Lämmin sää ei vielä merkittävästi näy Kaakkois-Suomen levähavainnoissa, sen sijaa runsaat siitepölylauttoja näkyvät vesissä sekä järvillä että merellä. Vedet ovat yhä korkealla sekä Kymijoella että
Järvivesi on tavallista lämpimämpää – sinileviä havaittiin kolmella järvellä (Pirkanmaa)
10.6.2021
Leväseurannassa on havaittu sinilevää kolmella pirkanmaalaisjärvellä. Järvivesien pintalämpötila poikkeaa usealla mittauspisteellä jopa 4–5 astetta ajankohdan keskiarvosta. Pirkanmaalla havaittiin viikolla 23 vähän sinileviä kolmella valtakunnallisen leväseurannan
Pirkanmaalla on havaittu vähän sinilevää
15.6.2023
Pirkanmaalla on tällä viikolla havaittu vähän sinilevää Hämeenkyrössä. Kansalaishavaintoja levästä on Sastamalasta, Akaasta ja Vesilahdelta. Pirkanmaalla havaittiin viikolla 24 vähän sinilevää Hämeenkyrön Järvenkylänjärven uimarannalla ja
Sinilevätilanne yhä rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla
30.7.2020
Vakiohavaintopaikoista edelleen vain Lappeenrannan Haapajärvellä sekä ulkomerialueella Haapasaaren ympäristössä on runsaasti levää. Muilla havaintopaikoilla todetut levämäärät ovat olleet vähäisiä tai levää ei ole havaittu lainkaan.
Vesienpinnalla paljon siitepölyä Kaakkois-Suomessa
16.6.2022
Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomen vesillä, sen sijaan siitepölyä on vedenpinnalla ollut runsaasti sekä järvillä että Suomenlahdella. Itäisellä Suomenlahdella Huovarin havaintopisteellä on havaittu vesinäytteenoton yhteydessä vähäisiä
Vähäisiä sinileväesiintymiä muutamalla järvellä ja Suomenlahden rannikolla (Kaakkois-Suomi)
20.8.2020
Levätilanne on elokuun puolivälissä jokseenkin edellisviikkojen kaltainen. Vakituisen havainnoinnin piirissä olevilla järvillä ei ole koko elokuun aikana ollut lievää voimakkaampaa leväesiintymää Lappeenrannan Haapajärveä, Iitin Urajärveä
Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta (Pirkanmaa)
2.7.2020
Sinilevää havaittiin viikolla 27 Pirkanmaalla neljällä valtakunnallisella havaintopaikalla. Valtakunnallisessa leväseurannassa on mukana 43 havaintopaikkaa Pirkanmaalla. Vielä viime viikolla levää havaittiin yhdellätoista havaintopaikalla. Järviwikin Leväbarometrin mukaan
Sinileväkesä rauhallinen Kaakkois-Suomen vesialueilla (Kaakkois-Suomi)
28.8.2020
Levähavaintoja Kaakkois-Suomen järvillä on vähän myös tällä viikolla. Sisämaan vakiohavaintopaikoista vain Lappeenrannan Haapajärvellä on edelleen havaittu sinilevää. Muilta havaintopaikoilla on saatu vain vähän havaintoja ja
Lappajärvellä myöhäinen sinileväkukinto (Etelä-Pohjanmaa)
7.11.2023
Lappajärvellä on havaittu lokakuun puolella ja marraskuun alussa sinilevää. Esiintymät ovat olleet varsin runsaita ja tummanvihreä levämassa on sotkenut rantoja sekä kalastajien verkkoja. Levänäytteen perusteella
Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomen vesillä
9.6.2022
Kuvateksti: Lappeenrannan Haapajärven veden pinnalla näkyy siitepölyä. Kaakkois-Suomen merialueille ei vielä ole levää havaittu. Myöskään satelliittikuvissa ei näy samentumia. Sen sijaan siitepölyä on veden pinnalla
Vastaa kyselyyn eteläisen Pirkanmaan vesien kunnosta
2.7.2021
Onko lähivesistössäsi sinilevää? Ovatko rannat kasvamassa umpeen? Pirkanmaan ELY-keskus kartoittaa eteläisen Pirkanmaan vesistöjen käyttäjien kokemuksia vesien tilasta ja kunnostustarpeesta. Vastaa kyselyyn! Kysely on osa eteläisen
Kesän ensimmäiset sinilevähavainnot Pirkanmaalla
16.6.2022
Pirkanmaalla havaittiin viikolla 24 vähän sinilevää Nokia Tottijärvessä ja Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Leväseuranta toteutetaan Pirkanmaalla aiempien vuosien tapaan. Kuntien ympäristöviranomaiset arvioivat sinilevän määrän
Elokuun loppupuolen sateet näkyivät maavesivarastoissa ja vain vähän vesistöissä (Pohjalaismaakunnat)
7.9.2021
Elokuun alkupuoliskolla jokien virtaamat olivat kuivan kesä- ja heinäkuun jäljiltä pieniä ja järvien vedenpinnat alhaisia. Kuivan ja lämpimän alkukesän seurauksena maaperän vesivarastoissa oli vajausta elokuun
Elokuun 2023 vesitilannekatsaus: Elokuussa satoi runsaasti (Pohjalaismaakunnat)
6.9.2023
Sateista elokuuta edelsi heinäkuun lopun poikkeuksellisen runsas sade. Elokuun sademäärä oli monin paikoin Etelä-Pohjanmaalla noin 140 mm, kun keskimääräinen elokuun sademäärä alueella on noin 70
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.7.2021
29.7.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,89. Pinta on laskenut kevään huipusta jo 67 cm, josta puolet heinäkuussa. Nyt taso on 22 cm alle ajankohdan
Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistykselle
14.6.2023
Ympäristöministeriö jakoi 14.6. Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistykselle, joka on kaksitoista vuotta tehnyt työtä Jäälinjärven hyväksi. Palkinnon vastaanottivat yhdistyksen keulamies Birger Ylisaukko-oja sekä Eero
Lokakuun vesitilannekatsaus: Sademäärät ja virtaamat lähellä tavanomaisia (Pohjalaismaakunnat)
4.11.2022
Lokakuussa virtaamat olivat lähellä tavanomaisia. Alkukuun runsaat sateet näkyivät vedenlaadussa ja pohjavedenpinnoissa. Lokakuun alkuosan jälkeen virtaamat lähestyivät tavanomaisia tasoja Pohjalaismaakunnissa lokakuun sademäärät olivat noin 50–70
Elokuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat virtaamia vain hetkellisesti elokuun alussa (Pohjalaismaakunnat)
1.9.2020
Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat myös elokuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet heinä-elokuun vaihdetta lukuun ottamatta keskimääräistä pienempiä. Elokuun alun sateet nostivat hetkellisesti
Syyskuun 2023 vesitilannekatsaus: Vedenpinnat pysyivät korkealla (Pohjalaismaakunnat)
5.10.2023
Sateista elokuuta seurasi sateinen syyskuu. Syyskuun sademäärä oli pohjalaismaakunnissa noin 80–120 mm, kun keskimääräinen elokuun sademäärä alueella on noin 55 mm luokkaa. Vedenpinnat pysyivät korkealla
Marraskuun 2023 vesitilannekatsaus: Tulvavirtaamista talvipakkasiin (Pohjalaismaakunnat)
11.12.2023
Marraskuun alussa lämmin sää ja vesisateet nostivat vedenpintoja. Kuukauden puolivälin jälkeen koettiin paikoin koviakin pakkasia ja talvi teki tuloaan. Vedenpinnat pysyivät korkealla lokakuun loppupuolelle saakka
Hyödyntämätöntä potentiaalia? Aktiiviset vapaaehtoiset mukaan vesistöseurantojen kehittämiseen
16.2.2024
Kansalaistieteeseen sisältyy lupauksia laajentuvista aineistonkeruun ja tutkimusasetelmien mahdollisuuksista sekä tiedontuotannon demokratisoitumisesta. Käytännön havainto- ja tutkimustoiminnan toteutusten kirjavuuden myötä kuitenkin myös kansalaisten osallistumismahdollisuudet tai uudet tutkimukselliset
Kipsihaku innoitti viljelijät yhteisiin vesienhoitotalkoisiin
16.8.2022
Maksutonta peltojen kipsikäsittelyä pystyi tänä vuonna hakemaan koko Suomen rannikkoalueella. Kipsihaku herätti suurta kiinnostusta, ja laajentuneen hankkeen myötä kipsinlevityshakemuksia tuli kaikkiaan noin 37 000 hehtaarille. Saaristomeren
Syyskuussa järvien vedenpinnat edelleen alle keskimääräisen tason (Pohjalaismaakunnat)
7.10.2021
Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat syyskuussa edelleen olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet keskimääräistä pienempiä. Syyskuun sateet jäivät melko vähäisiksi. Maaperän vesivarastoissa oli vajausta
Vesien tila hyväksi yhdessä
15.4.2021
Vesienhoidon tavoitteena on kaikkien pinta- ja pohjavesien hyvä tila viimeistään vuoden 2027 aikana. Hämeessä on edelleen haasteita vesien tilassa myös Kokemäenjoen vesistöalueella ja tavoitteisiin pääseminen
Lokakuun vesitilannekatsaus: Syyssateet toivat pieniä tulvia mukanaan (Pohjalaismaakunnat)
4.11.2020
Lokakuun sateet saivat pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenpinnat vähitellen nousuun. Lokakuun lopulla satoi runsaasti. Kolmen vuorokauden 25. – 27.10.2020 yhteenlaskettu sademäärä oli Pohjanmaan rannikolla monin
Lämmin alkukesä luo otolliset puitteet hyytelösammaleläimen esiintymiselle
15.6.2020
Kesä on alkanut melko lämpimänä ja järvivesien lämpötila noussut tasolle, joka alkaa olla suotuisaa hyytelösammaleläimen (Pectinatella magnifica) esiintymiselle. Hyytelösammaleläin on sisävesien vieraslaji, joka esiintyy runsasravinteisissa
Pirkanmaan lauha ja sateinen talvi aikaisti järvien vedenkorkeuksien nousua ja lisäsi fosforikuormitusta
1.6.2020
Viime talvi oli Suomessa hyvin lämmin ja sateinen. Etelä-Suomessa jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet nousivat huippuunsa poikkeuksellisen aikaisin jo maaliskuussa. Runsaat sateet tulivat talven aikana
Valuma-aluesuunnittelussa huomioidaan erilaisia näkökulmia
17.8.2021
Viljelijä tuskailee, kun peltoalaa jää tulvien alle, ojat ovat täynnä vettä ja toisaalta kesällä kasteluvedestä voi olla pulaa. Virkistyskäyttäjät kauhistelevat järven umpeenkasvua ja sinileviä. Peratusta
Raportti Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan edustan meren tilasta vuonna 2022 on julkaistu
8.3.2023
Kesällä 2022 rannikkoveden vedenlaatua seurattiin ympäristöhallinnon 36 havaintopaikalla Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan edustalla. Sen lisäksi alueella tehdään toiminnanharjoittajien ympäristölupiin perustuvaa velvoitetarkkailua. Tulokset laajimmin tarkkailluista alueista esitellään
KAIPO-verkko jakaa vesitutkimusreppuja kyläkouluille Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa
20.3.2023
Vesitutkimusreppujen tarkoitus on kannustaa lapsia ja nuoria tutustumaan lähivesien tilaan. Reppuja on jaossa 40 kappaletta. Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusverkostojen vahvistamishanke eli KAIPO-verkko lahjoittaa vuoden 2023
Lokakuun 2023 vesitilannekatsaus: Vedenpinnat pysyivät korkealla lokakuun loppupuolelle saakka (Pohjalaismaakunnat)
6.11.2023
Pohjalaisjokien ja -järvien vedenpinnat olivat edelleen korkealla lokakuun loppupuolelle saakka. Lokakuun puoliväliin saakka sää oli leuto ja melko sateinen, mutta kuun loppupuolella sää kylmeni ja
Vesitieto: Lyhytartikkelit
Mistä tuntee sinilevän?
Vedessä näkyy pieniä hitusia. Onko se sinilevää tai jotain muuta levää? Tai onko se levää lainkaan? Miten erottaa sinilevän vaikkapa siitepölystä?
Onko vesi uimakelpoista?
Mistä tietää, voiko vedessä uida turvallisesti? Millaisia vikoja uimavedessä voi olla?
Kun vesi näyttää tai haisee oudolta
Mitä pitää tehdä, jos puro vaahtoa oudosti tai haisee kummalliselta? Tai jos järvenrannalla on outoa mönjää?
Vedessä keijuva plankton
Planktoneliöt ovat niin pieniä, ettei niiden yksityiskohtia näe paljaalla silmällä. Mikroskoopissa planktonmaailma avautuu: kauniita, usein symmetrisiä leväsoluja tai läpikuultavia ja vähintäänkin oudon näköisiä eläinhahmoja.
Ryhdy vesitutkijaksi!
Järvi-meriwiki on kaiken kaikkiaan mahtava järvi- ja meritiedon varasto. Ryhdy vesitutkijaksi, ja voit lisätä tietoa omasta lähivedestäsi!
Vesitieto: Syventävät artikkelit
Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä
Mitä sinilevä on ja miksi sitä pitää varoa? Mitä pitää tehdä, jos on joutunut kosketuksiin sinilevän kanssa?
Rantojen kunnostus
Rannat ovat arvokkaita elinympäristöjä. Niiden kunnostuksessa on tärkeää ottaa huomioon sekä ihmisen tarpeet että luonnon monimuotoisuus.
Kuivuuden vaikutukset
Ilmastonmuutos lisää todennäköisesti kuivuusongelmia myös suuressa osassa Suomea. Kuivuuden vaikutukset kohdistuvat sekä luontoon että yhteiskuntaan.
Teemasivut
Animaatio 2: Hulevesitulvien haitat
Piirroskuvaa klikkaamalla näet animaationa, millaista haittaa hulevesitulvista on kaupunkiympäristössä.
Animaatio 1: Hulevesien haitta-aineet
Piirroskuvaa klikkaamalla näet animaationa, mitä haitta-aineita omasta ympäristöstäsi kulkeutuu hulevesien mukana vesistöihin.
Animaatio 3: Luonnonmukainen hulevesien hallinta
Piirroskuvaa klikkaamalla näet animaationa, kuinka hulevesia hallitaan kaupunkiympäristössä.
Haja-asutuksen jätevesien käsittely – Syke:n puhdistamosivusto
Haja-asutuksen jätevesien käsittely – Syken puhdistamosivusto Haja-asutusalueella sijaitsevan, viemäriverkkoon kuulumattoman kiinteistön jätevedet kannattaa käsitellä asianmukaisesti. Näin kaivovesi pysyy puhtaana, lähijärven kuormitus vähenee ja vesistön virkistyskäyttöarvo
Tutustu rannikkovesien lajistoon
Rannikkovedet tarjoavat eläimille ja kasveille mahdollisuuksien maailman. Siellä, missä maa ja meri kohtaavat, riittää erilaisia elinpaikkoja ja ravintolähteitä. Katso, millaisia eliöitä elää rannikon vesissä ja
Avaa 94 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Rannikkovesien kunnostus
Rannikkovesien laajin ongelma on rehevöityminen. Rehevöityminen aiheuttaa sinileväkukintoja, rantojen liiallista ruovikoitumista ja veden samenemista. Muita rehevöitymisen merkkejä ovat rihmalevien lisääntyminen ja rakkohaurun taantuminen. Rehevöitymisen ohella
Rannikkovesien kunnostusmenetelmät
Kunnostusmenetelmät tulee valita huolellisesti kunkin kohteen mukaan. Menetelmän valintaan vaikuttavat alueen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä se, mitä kunnostuksella tavoitellaan. Kun suunnitellaan rannikkovesialueen kunnostamista, on ensin
Roskaantuminen ja mikromuovit
Roskaantuminen ja mikromuovit Vesiympäristön roskaantuminen ja erityisesti mikromuovien vaikutukset vesistössä ovat herättäneet huomiota viime vuosina. Muoviroska uhkaa vesiekosysteemejä globaalisti niin meriä kuin sisävesiäkin. Roskaantuminen ja
Keinoja pienentää vesijalanjälkeä
Keinoja pienentää vesijalanjälkeä Klikkaamalla numeroa näet kunkin ryhmän vaikutusmahdollisuuksia.
Vesistökunnostajien aamukahvit
Tervetuloa vesistökunnostajien aamukahveille kuukauden viimeinen perjantai klo 8:30-10:00. Aamukahveilla tarjoillaan tietoiskuja valuma-alue- ja vesistökunnostusten ajankohtaisista aiheista. Kaikille avoimet aamukahvit järjestetään Teams-yhteydellä. Liity aamukahville tästä.
Vesijalanjälki
Vesijalanjälki Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi sekä
Suunnitelmat luovat perustan toiminnalle
Suunnitelmat luovat perustan toiminnalle Kalatalousalueiden tärkeimmät toimet on kirjattu niiden laatimiin kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmiin. Suunnitelmien tulee noudattaa kansallisia kalatalouden strategioita. Kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmat
6. Myönteinen ilmastovaikutus
Maaperään on sitoutunut enemmän hiiltä kuin maanpäälliseen kasvustoon. Etenkin turvemaassa on valtava hiilivarasto. Maankuivatus on useimmiten kiihdyttänyt eloperäisten maiden hajoamista, mistä vapautuu ilmaan kasvihuonekaasuja. Suometsien
Globaalit vesivarat
Globaalit vesivarat Suomessa riittää makeaa vettä, mutta mikä on tilanne muualla maailmassa? Miksi meidän tulisi olla huolissamme vedenkäytöstämme? Tässä oppimiskokonaisuudessa perehdytään makean veden jakaantumiseen ja
Laitepuhdistamoja harmaille jätevesille
Jätevesi on niin sanottua harmaata jätevettä, jos se on peräisin ainoastaan pesemisestä, siivoamisesta, keittiöstä tai muusta vastaavasta, eikä sisällä WC-vesiä. Harmaavesipuhdistamon hankinta edellyttää, että kiinteistön
Maapuhdistamoratkaisujen tutkimustiivistelmät
Maapuhdistamot ovat jätevesien käsittelymenetelmiä, joissa hyödynnetään luonnollisen maaperän ominaisuuksia tai käytetään muuten maa-aineksia hyväksi jätevesien käsittelyssä. Maapuhdistamon perusratkaisut ovat maasuodattamo ja maahanimeyttämö. Maapuhdistamot voidaan toteuttaa
Laitepuhdistamoja kaikille jätevesille
Kotitalousjätevesien käsittelyyn on suunniteltu erilaisia laite- eli pienpuhdistamoita, jotka sopivat erityisesti pienelle tontille. Alla on päivittyvä listaus Suomessa yleisesti saatavilla olevista, kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn soveltuvista laitepuhdistamoista.
Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueen säännöstely
Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue sijaitsee Keski-Karjalassa, Tohmajärven ja Kiteen kunnissa. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on noin 1 700 km2, josta Suomen puolella on noin 700 km2. Kiteenjoki
Jänisjoen vesistöalueen säännöstely
Jänisjoen vesistöalue Jänisjoen vesistöalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Tohmajärven, Joensuun, Kontiolahden ja Ilomantsin kunnissa. Noin puolet vesistöalueesta sijaitsee Venäjän puolella. Vesistöalueen keskusjärvi Suomen puolella on Melakko-Loitimo (pinta-ala
Kymijoen vesistöalueen säännöstely
Kymijoen vesistöalue Kymijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin vesistöalue (37 159 km2), ja se kattaa n. 11 % koko Suomen pinta-alasta. Vesistöalue sijaitsee suurelta
Vuoksen vesistöalueen säännöstely
Vuoksen vesistöalue Vuoksen vesistö on valuma-alueeltaan maamme suurin. Se ulottuu Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueelle. Vesistöä rajaavat lännestä Savonselän, luoteesta
Oulujoen vesistöalueen säännöstely
Oulujoen vesistöalue Oulujoen vesistöalue on pinta-alaltaan viidenneksi suurin ja virtaamaltaan neljänneksi suurin vesistöalue Suomessa. Sen pinta-ala on 22 841 km2 ja järvisyys 11,47 %. Vesistön
Närpiönjoen vesistöalueen säännöstely
Närpiönjoen vesistöalue Närpiönjoen vesistöalue sijaitsee pääosin Närpiön, Teuvan ja Kurikan kuntien alueilla. Närpiönjoki saa alkunsa Kurikan ja Laihian kuntien rajalta useana haarana. Varsinainen Närpiönjoki alkaa
Kyrönjoen vesistöalueen säännöstely
Kyrönjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue on läntisen Suomen toiseksi suurin. Kyrönjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4923 km2 ja järvisyysprosentti 1,23. Kyrönjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki.
Kemijoen vesistöalueen säännöstely
Kemijoen vesistöalue Kemijoen vesistöalue on Lapin suurin ja koko Suomen toiseksi suurin vesistöalue. Vesistöalue peittää noin 50 prosenttia Lapin maakunnan pinta-alasta. Vesistöalueen pääjoki on Itä-Lapista
1. Tuottava peltomaa
Riittävä kuivatus takaa maan kasvukunnon ja säilyttää sen rakenteen hyvänä. Kuivatus parantaa maaperän kantavuutta, mikä vähentää maan tiivistymisriskiä. Peltotöiden ajoittaminen helpottuu, ja viljelytoimet voidaan toteuttaa
Laitepuhdistamot
Laitepuhdistamot Laitepuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelyjärjestelmiä. Laitepuhdistamo on hyvä valinta jätevesien käsittelyyn erityisesti silloin, kun tontilla ei ole tarpeeksi tilaa maapuhdistamolle tai kun maaperä on kallioinen.
Kuivakäymäläjätteen käsittely
Kuivakäymälässä syntyvät jätteet on käsiteltävä niin, että taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Tämä tehdään tyypillisesti kompostoimalla. Kiinteän jätteen kompostoituminen kestää noin 1–2 vuotta siitä, kun joukkoon ei lisätä
Maa- ja metsätalouden vesienhallinta
Kokonaisvaltaista vesienhallintaa valuma-alueella Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee toisiinsa metsät, pellot ja rakennetut alueet. Kaikki maankäyttö vaikuttaa alueen vesiin, ja vettä taas tarvitaan moneen toimintaan.
5. Sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon
Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia sää- ja vesioloihin. Sisävesissä merkittävimmät muutokset liittyvät valunnan, virtaamien ja vedenkorkeuksien vuodenaikaisiin vaihteluihin. Valunnat kasvavat talvella ja pienenevät keväällä ja kesällä. Muutokset
4. Luonnonmukainen vesienhallinta
Luonnonmukaisella vesirakentamisella pyritään säilyttämään ja palauttamaan vesistön luonnontilaisia piirteitä ja maisema-arvoja niin, että otetaan huomioon vesistön käyttötarpeet ja niissä tapahtuvat muutokset. Luonnonmukaista vesirakentamista voidaan toteuttaa
3. Vähemmän vesistökuormitusta
Suuri osa ihmisen aiheuttamasta vesistökuormituksesta on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Vesistöjä kuormittavat ravinteet ja kiintoaine kulkeutuvat vesistöihin pääosin ojien ja muiden kuivatusjärjestelmien kautta. Vesistöhaitat ovat
2. Hyvin kasvava metsä
Kuivatus luo edellytykset puuston kasvulle turvemailla. Se parantaa turvemaan happitaloutta ja lisää ravinteiden vapautumista puuston käyttöön. Soita ja veden vaivaamia metsämaita on ojitettu metsänkasvatusta varten
Kutupaikat kartalle – Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueen pilottihanke
Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueella kunnostetaan kalojen kutu- ja poikastuotantoalueita. Kunnostus perustuu kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. Ensivaiheessa selvitettiin kunnostettavat kohteet, seuraavaksi kartoitetaan mahdolliset yhteistyökumppanit ja rahoituslähteet. Sen jälkeen
Vesijalanjälki
Vesijalanjälki kuvaa vedenkäytön kokonaisuutta Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta
Perhonjoen vesistöalueen säännöstely
Perhonjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2524 km2 ja järvisyysprosentti 3,35 %. Perhonjoki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja-alueella olevista pienistä järvistä. Latva-alueilta
Vesivastuullisuuden askeleet
Vesivastuullisuuden askeleet Klikkaamalla numeroa näet kunkin askeleen toimenpiteet.
Vesienhoidon ja kalatalouden strategiat ja suunnitelmat
Vesien- ja merenhoitosuunnitelmat Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesien tila ei saa myöskään heiketä. Suomi on jaettu seitsemään
Vesivastuusitoumus
Vesivastuusitoumus Vesivastuusitoumus haastaa yritykset tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan ja huolehtimaan siitä, että niiden toimipaikat ja alihankkijat käyttävät vettä kestävästi. Se myös kannustaa yrityksiä kehittämään veden kestävää
Paatsjoen vesistöalueen säännöstely
Paatsjoen vesistöalue Paatsjoen vesistöalue sijaitsee Lapin maakunnan pohjoisosassa, pääosin Inarin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 18 403 km2, josta Suomen puolella 14 512 km2, ja
Tornionjoen vesistöalueen säännöstely
Tornionjoen vesistöalue Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalue ulottuu Perämeren rannikolta Tunturi-Lapin käsivarteen saakka. Vesistöalue muodostuu Ruotsin puolelta virtaavasta Tornionjoesta sekä Muonionjoesta, joka virtaa pitkin Suomen ja Ruotsin rajaa.
Lapuanjoen vesistöalueen säännöstely
Lapuanjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue on läntisen Suomen kolmanneksi suurin. Lapuanjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4122 km2 ja järvisyysprosentti 2,92. Lapuanjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki.
Ähtävänjoen vesistöalueen säännöstely
Ähtävänjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2054 km2. Järvisyysprosentti on Pohjanmaalle poikkeuksellisen suuri eli 9,8 %. Ähtävänjoen vesistö saa alkunsa Alajärven ja Soinin kuntien alueilta,
Tutkimustulokset
Tutkimustulokset Tähän osioon on koottu tutkimustietoa kiinteistökohtaisista laitepuhdistamoista sekä maaperäkäsittelystä. Tuloksia tulee tarkastella kriittisesti, sillä paikalliset tekijät vaikuttavat puhdistustulokseen: hyväkin puhdistamo voi toimia huonosti, jos
Virtsan ja suotonesteen käsittely
Erottelevassa kuiva- tai vesikäymälässä nesteet erotellaan ulostejätteestä. Tämä vähentää muun muassa kuivakäymälästä syntyviä hajuhaittoja. Nesteet erotellaan joko suoraan istuimesta tai käymäläsäiliön pohjalta. Säiliön pohjalta eroteltua
Umpisäiliöt ja kuivakäymälät
Jätevesien käsittely on helpompaa ja edullisempaa, jos käymäläjäte käsitellään erillään muusta kotitalouden jätevedestä. Moni kunta edellyttää erillistä käsittelyä pohjavesialueilla. Jätevedet voidaan jakaa mustiin ja harmaisiin
Käytä vettä järkevästi
Vettä ei pidä valuttaa turhaan, koska sen hankinta, puhdistus, pumppaus, jakaminen ja jäteveden käsittely maksavat ja kuluttavat energiaa. Lisäksi jätevedestä aiheutuu lähes aina ravinnekuormitusta lähivesistöön.
Selvitä oma ravinnejalanjälkesi Itämeri-laskurilla
Kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen voi selvittää laskurilla. Suomen osuus Itämeren ravinnekuormasta on noin 10 prosenttia. Ruuantuotanto aiheuttaa noin 60 prosenttia keskimääräisen suomalaisen Itämeri-jalanjäljestä. Myös jätevesien
Vinkit vesien ystäville
Syken vinkit vesien ystäville Vesi on osa jokapäiväistä elämäämme. Voimme arjessamme tehdä viisaita valintoja vedenkulutuksen vähentämiseksi ja vesistöjen suojelemiseksi. Tiesitkö, että valinnoilla on merkitystä myös
Kodin vesietiketti ja vesihuolto
Kodin vesietiketti ja vesihuolto Kodin vesietiketti ja vesihuollon aakkoset -oppimiskokonaisuus tarjoaa kerralla koko paketin: taustottavia tietotekstejä ja monipuolisia oppilasta aktivoivia tehtäviä. Video, lautapeli ja interaktiivinen
Suosi vaatteiden kierrätystä, osta harkiten
Jos ostat uutta, osta EU-alueelta tai ympäristömerkittyjä vaatteita. (esim. Öko-tex, Joutsenmerkki). Kehittyvissä maissa tekstiilituotannossa veden käyttö on huomattavaa, vaarallisia kemikaaleja käytetään paljon ja jätevesien puhdistus
Kalankasvatuksen ympäristönsuojelua ohjaavat säädökset ja suunnitelmat
Kalankasvatusta ohjaavista kansallisista säädöksistä tärkeimpiä ovat ympäristönsuojelulaki ja vesilaki sekä niiden nojalla annetut asetukset. Toimintaa ohjaavat lisäksi jätelaki, luonnonsuojelulaki sekä laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä.
Kalankasvatuksen vesiensuojelun kehittäminen
Kalankasvatuksen vesiensuojelun kehittäminen Kalankasvatuksen vesiensuojelua on mahdollista kehittää kaikissa laitostyypeissä. Parhaiten päästöjä pystytään hallitsemaan kiertovesilaitoksissa. Niissä jätevesiä syntyy vähän ja ne johdetaan yleensä kunnalliseen tai
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarit
Vesistökunnostusverkosto järjestää vuosittain kaikille avoimen ja maksuttoman seminaarin. Tilaisuudessa kuullaan vesistöjen kunnostukseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista, tutkimustuloksista ja hankkeista. Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2024 Rovaniemellä 11.-12.6., Arktikum Seminaarin
Lähivedet tutuksi
Lähivedet tutuksi Nyt on aika vaihtaa koulureppu vesireppuun! Innostamme opettajia johdattamaan yläkoulun ja lukion oppilaat tutkimaan erilaisia lähivesiä. Käytäntö on paras opettaja. Maastoretkellä teoriaoppi yhdistyy
Ideasta hankkeeksi
Kunnostushanke lähtee liikkeelle ideasta ja ongelman tunnistamisesta. Omalla rannalla voi tehdä pieniä kunnostustöitä omin voimin, mutta vähänkään laajempiin hankkeisiin on syytä kutsua mukaan kaikki ne
Ainutlaatuiset fladat ja kluuvit
Fladat ja kluuvit ovat pohjoisen Itämeren erikoisia vesimuodostumia. Niitä syntyy laakeille rannikkoalueille, joilla maa kohoaa jääkauden jäljiltä. Merenlahdesta voi kehittyä makeavetinen kluuvijärvi muutamassa ihmissukupolvessa. Matalat
Lait ja luvat
Vesialueen kunnostustoimintaa säätelee ennen kaikkea vesilaki. Muita toimintaan vaikuttavia lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, kalastuslaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Kunnostuksiin tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja
Rannikkovesien tyypit ja niiden kehittyminen
Monimuotoiset rannikkovetemme jaetaan usein sisäsaaristoon, välisaaristoon ja ulkosaaristoon. Maantieteellisesti alueet jakautuvat Suomenlahteen, Ahvenanmereen, Saaristomereen, Selkämereen, Merenkurkkuun ja Perämereen. Useimmille rannikkovesille on ominaista veden mataluus ja
Yhteistyöllä parempaan tulokseen
Yhteistyöllä parempaan tulokseen Kalatalousalueilta löytyy omasta takaa paljon kalatalouden asiantuntemusta. Niiden jäsenistöön kuuluu sekä valtakunnallisten kalatalouden järjestöjen edustajia että vesialueen omistajia, joilla on hyvä paikallistuntemus.
Vesistökunnostusverkoston talviwebinaarit
Vesistökunnostusverkosto järjestää vuosittain kaikille avoimen ja maksuttoman talviseminaarin, jossa käsitellään vesistöjen kunnostukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Vesistökunnostusverkoston Talviwebinaari 2024 Webinaari järjestettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan
Rannikkovesien merkitys monimuotoisuudelle
Rannikkovedet ovat monimuotoisuuden keskittymiä. Lahtien ja poukamien rikkoma rantaviiva, ravinteikkaat jokisuistot sekä matalat ja vaihtelevat pohja-alueet tarjoavat eliölajeille runsaasti erilaisia elinympäristöjä. Erikoisimpia ovat maankohoamisen myötä
Kalankasvatukseen tarvittavat luvat ja niihin liittyvät velvoitteet
Kalankasvatuslaitokset voivat tarvita hankkeelle sekä ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan että vesilain mukaisen vesitalousluvan. Ympäristöluvan tarve määritellään ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2. Vesitalousluvan tarve määritellään vesilain 3
Maaperäkäsittely
Maaperäkäsittely Maaperäkäsittely tarkoittaa jätevesien imeyttämistä maahan. Sen toiminta perustuu maakerroksen pinnalla tapahtuvaan biologiseen toimintaan. Maaperäkäsittely on suunniteltava käsiteltävän jäteveden määrän ja käytössä olevan tilan mukaan.
Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely
Kokemäenjoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue on maamme viidenneksi suurin ja sijaitsee pääosin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Keski-Suomen alueilla. Vesistöalueen vedet laskevat Kokemäenjoen kautta Selkämereen. Vesistöalueen keskiosa
Oppia vedestä
Oppia vedestä Etsitkö tietoa ja materiaaleja vesiaiheiseen opetukseen? Olet oikeassa paikassa. Täältä löydät opetuspalikoita laidasta laitaan: laajoista oppimiskokonaisuuksista peleihin ja animaatioihin. Vesiaihetta tutkaillaan monesta eri
Valuma-alue rajataan tapauskohtaisesti
Valuma-alue rajataan tapauskohtaisesti Valuma-alueen tarkastelu antaa yleiskuvan luonnonoloista, maankäytöstä ja niiden vaikutuksista vesiin. Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla vesienhallintaa on järkevä tarkastella pienten valuma-alueiden tasolla. Pienen
Osallistu lähivesien tilan parantamiseen ja kunnostukseen
Järvien, jokien ja pienvesien tilaa voidaan parantaa monin tavoin. Lähivesien kunnostuksilla voi vaikuttaa koko valuma-alueen tilaan ja muun muassa ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Asukkaiden toiminta ja
Kerää roskat maalta ja rannalta
Roskaantuminen on maailmanlaajuinen ongelma. Roskat kulkeutuvat maalta vesistöihin, ne vähentävät viihtyisyyttä ja ovat haitallisia sekä eläimille että ympäristölle. Osa merien ja sisävesien mikromuoveista syntyy hajoamalla
Käytä ympäristömerkittyjä tuotteita ja palveluita (esim. Joutsenmerkki)
Ympäristömerkittyjä kodin kemikaaleja löytyy muun muassa siivousaineista, pyykinpesu- ja astianpesuaineista. Usein miedot pesuaineet riittävät. Tavallisia palveluita, joissa vettä käytetään paljon, ovat esimerkiksi autopesulat. Ympäristömerkki takaa
Vältä kertakäyttömuoveja ja -pakkauksia
Kertakäyttömuovit ja -pakkaukset kuormittavat jätehuoltoa ja niitä päätyy myös luontoon. Rantaroskasta merkittävä osuus on erilaisia muoveja. Ne ovat sellaisenaan ja pieneksi mikromuoviksi jauhautuessaan haitallisia sekä
Toimita vanhentuneet tai turhat kotitalouksien lääkkeet apteekkiin
Käytä ihmis- ja eläinlääkkeitä, erityisesti antibiootteja, vain tarpeen mukaan ja aina lääkärin tai lääkepakkauksen ohjeiden mukaisesti. Varmista hoitavalta lääkäriltäsi tai apteekin lääkehoitoarviointiasiantuntijalta ettei sinulla ole
Käytä lämmintä vettä säästeliäästi
Lämmitysenergian kokonaiskulutuksesta veden osuus on huomattava, yleensä noin kolmannes.
Käytä hanavettä
Suomi on yksi harvoja maita, joissa hanavesi on puhdasta ja hyvälaatuista. Veden pullottaminen kuluttaa energiaa ja raaka-aineita.
Kunnostushankkeen toteuttaminen
Kunnostushankkeen toteuttaminen Kunnostushanke lähtee yleensä liikkeelle siitä, että vesistöä ja kalakantoja vaivaavat ongelmat tiedostetaan ja pyritään löytämään niihin ratkaisu. Kunnostushankkeen onnistumiselle on tärkeää, että ongelmien
Pese matot maalla, imeytä saunavedet maahan tai johda vesihuoltolaitoksen viemäriin
Mattojen pesun ja saunavesien kuormitusmäärä ei välttämättä ole suuri, mutta voi paikallisesti lisätä rannan rehevöitymistä, pahentaa levätilannetta ja lisätä roskaisuutta.
Tule mukaan järvien ja Itämeren ystävien verkostoon Järvi-meriwikiin!
Tutustu lähiveteesi entistä syvällisemmin Järvi-meriwikissä, ja osallistu kirjoittamalla kuulemistasi taruista ja tositarinoista. Ryhdy havainnoimaan jää- ja levätilannetta omaksi ja muiden iloksi tai polkaise pystyyn isompi
Iloitse puhtaista vesistämme
Suuri osa maamme pintavesistä on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä – järvistä 86 prosenttia pinta-alasta ja joista 65 prosenttia jokipituudesta. http://www.ymparisto.fi/pintavesientila
Kunnostushankkeen vaiheet
Vesistön kunnostamisessa on monta vaihetta. Alkuidean jälkeen tehdään alustava suunnitelma, jonka pohjalta ryhdytään etsimään yhteistyökumppaneita, hankkeen toteuttajia ja mahdollisia rahoittajia. Varsinainen kunnostussuunnitelma tehdään mahdollisimman huolellisesti
Vesivastuullisuus
Vesivastuullisuus tarkoittaa, että yritys käyttää vettä ympäristön kannalta kestävästi ja että veden käyttö on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kannattavaa.
Keinoja ravinnekuormituksen vähentämiseen
Keinoja ravinnekuormituksen vähentämiseen Klikkaamalla otsikkoa näet alempana kunkin keinon kuvauksen. Lisää tietoa: Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje (Ympäristöministeriö) Läpivirtauslaitosten ravinnekuormituksen vähentäminen (Luke)
Suosi kasvispainotteista ruokaa
Ympäristöllisesti kestävään ruokavalioon kuuluu nykyistä enemmän kasviksia ja kalaa ja vastaavasti vähemmän kotieläintuotteita. Suomen maatalous painottuu maidon- ja lihantuotantoon. Noin 80 prosenttia koko viljelyalasta tarvitaan
Vesiviisas kiertotalous
Vesiviisas kiertotalous Vesi voidaan nähdä yhtenä osana kiertotaloutta. Kiertotalouden tavoite on käyttää maapallon rajallisia luonnonvaroja viisaasti niin, että hukkaa ei synny ja aineet ja energia
Huolehdi omakotitalon ja kesämökin jätevesien puhdistuksesta
Asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat vähenevät, vesien rehevöityminen hidastuu ja riski pohjaveden pilaantumiselle pienenee. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet pilaavat pohjavesiä, mikä voi ilmetä esimerkiksi oman tai
Muut sivut
Tulvariskien hallinta
Tulvariskien hallinnan tavoite on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja. Hallinnan vaiheisiin kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien
Sinilevätilanne
Ajankohtainen sinileväkatsaus sekä mielenkiintoista lisätietoa, jota jokaisen tulisi sinilevästä tietää.
Tutkitaan vesiä satelliiteilla
Tutkitaan vesiä satelliiteilla Oppimiskokonaisuus lennättää peruskoulun yläasteen oppilaat seuraamaan ympäristöä avaruudesta! Maan luonnonilmiöitä Suomessa ja muualla tutkitaan hyödyntäen avoimia satelliitti- ja kartta-aineistoja. Tehtävissä tarkastellaan jäidenlähtöä,
Tammelan Pyhäjärven säännöstely
Tammelan Pyhäjärveä säännöstellään vesilain mukaisen luvan perusteella. Luvan haltija on Loimijoen yläjuoksun perkausyhtiö.
Avaa 89 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Inarinjärven säännöstely
Inarin kunnan alueella sijaitseva Inarijärvi on karu, kirkasvetinen ja vähähumuksinen järvi, joka laskee vetensä Paatsjokea pitkin Jäämereen. Inarijärveä on säännöstelty voimatalouden tarpeisiin vuodesta 1942 lähtien.
Tulvaryhmä Lapväärtin–Isojoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Tornionjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Turun rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Kokemäen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Satakunta
Alueellista tietoa Satakunnan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Keski-Suomi
Alueellista tietoa Keski-Suomen tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvaryhmä Ivalojoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Kemin rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Pohjois-Karjala
Alueellista tietoa Pohjois-Karjalan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvaryhmä Kemijoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Pohjois-Savo
Alueellista tietoa Pohjois-Savon tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvaryhmä Laihianjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvaryhmä Lapuanjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvariskien aluesivut Ahvenanmaa
Alueellista tietoa Ahvenanmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Lappi
Alueellista tietoa Lapin tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Pirkanmaa
Alueellista tietoa Pirkanmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvaryhmä Haminan ja Kotkan rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Kymijoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvariskien aluesivut Etelä-Karjala
Alueellista tietoa Etelä-Karjalan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvaryhmä Kokemäenjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Loviisan rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Helsingin ja Espoon rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Pyhäjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Kalajoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Iijoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvat Pohjalaismaakunnissa
Alueellista tietoa Pohjalaismaakuntien tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvaryhmä Kyrönjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvariskien aluesivut Varsinais-Suomi
Alueellista tietoa Varsinais-Suomen tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Kymenlaakso
Alueellista tietoa Kymenlaakson tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Tulvariskien aluesivut Kainuu
Alueellista tietoa Kainuun tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Lapväärtin-Isojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Häme
Alueellista tietoa Hämeen tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Pyhäjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Kemin rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvaryhmä Vantaanjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Tulvaryhmä Turun rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Etelä-Savo
Alueellista tietoa Etelä-Savon tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Uusimaa
Alueellista tietoa Uudenmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien aluesivut Pohjois-Pohjanmaa
Alueellista tietoa Pohjois-Pohjanmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinta -työkalu (latauslinkki ja ohjeet)
Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinnan työkalu on helppo ja nopea Excel-pohjainen työkalu, jolla saat yleiskuvan vesiosuuskunnan verkosto-omaisuuden hallinnasta ja kunnosta.
Finnish companies set to become leaders in water stewardship by 2030 – what does it take?
A target has been set for Finnish companies to become leaders in water stewardship by 2030 as a part of the national implementation of the
Tulvakeskus
Tulvakeskuksen tulvatilannepalvelu kokoaa yhteen ajantasaisen tiedon tulvista, tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta.
Vesihuoltolaitosten yhdys- ja varavesiyhteyksien toimintavarmuuden tarkistuslista -työkalu (latauslinkki ja ohjeet)
Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinnan työkalu on helppo ja nopea Excel-pohjainen työkalu, jolla saat yleiskuvan vesiosuuskunnan verkosto-omaisuuden hallinnasta ja kunnosta.
Tapahtumalomake
Tämän lomakkeen kautta ilmoitetut tapahtumat näkyvät vesi.fi-sivuston tapahtumakalenterissa. Ilmoituksesi tarkastetaan ennen sen julkaisua. Julkaisemme ainoastaan vesialan tapahtumia.
Saavutettavuusseloste
Tämä seloste koskee Suomen ympäristökeskuksen Syke ylläpitämää vesi.fi-sivustoa.
Tulvakeskuksen tilannetiedote
Tuoreimmat ennusteet vesi-, merivesi- ja rankkasadetilanteesta sekä IL:n 5 vrk sää kätevästi samalla sivulla. Tutustu tulvakeskuksen tilannetiedotteeseen
Jäänpaksuuden mittaukset
Huomio! Jäänpaksuusmittaukset edustavat vain kyseistä paikkaa ja ovat siten ohjeellisia, eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita. Järvillä mittaukset tehdään lähellä rantaa ja erityisesti alkutalvesta
Omat havainnot
Voit tallentaa tiettyyn paikkaan liittyviä havaintoja tulvista, lumesta, jäästä, roudasta sekä levätilanteesta vesi.fi:n karttapalveluun. Jätä oma havaintosi
Kuivuustilanne
Ajankohtainen kuivuustilanne sekä hyödyllistä tietoa kuinka kuivuuteen tulisi varautua.
Tietosuojailmoitus
Tietosuoja-asetus (EU) 2016/679, 13 ja 14 artiklat 22.2.2019 Tietosuojailmoitus vesi.fi-verkkopalvelun käyttäjätestaukseen liittyvien henkilötietojen käsittelystä Tämä tietosuojailmoitus sisältää Euroopan parlamentin ja neuvoston yleisen tietosuoja-asetuksen (2016/679) 13
Kaivoveden analyysitulkki
Mikä on analyysitulkki? Kaivoveden analyysitulkki on sekä kaivoveden laatuasioiden parissa työskenteleville että kaivonomistajille tarkoitettu työkalu kaivoveden laadun arvioimiseen. Analyysitulkkiin syötetään kaivovedestä teetetyn laboratorio-tutkimuksen tulokset. Analyysitulkin
Routatilanne
Ajankohtainen routatilanne. Lue myös, miten routa syntyy ja mitä hyötyä sekä haittaa roudasta on.
Lumitilanne
Ajankohtainen lumitilanne sekä ohjeet, milloin lunta pitää pudottaa katolta. Sivuilla on myös hauskaa tiriviatietoa lumesta. Tiesitkö esimerkiksi, että narske kertoo kuinka kireää pakkanen on?
Veden lämpötila
Ajankohtainen veden lämpötilatilanne sekä lisätietoa mittaustavoista sekä veden jäähtymisestä ja lämpenemisestä.
Vesisanasto
Sinilevämyrkyt
Sinilevämyrkyt ovat sinilevien tuottamia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia muille eliöille. Vain osa sinilevistä tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä, ja samankin lajin kannoista osa voi olla myrkyllisiä, osa
Leväkukinta
Leväkukinnaksi kutsutaan mikroskooppisten planktonlevien, yleensä sinilevien, runsasta esiintymistä veden pintakerroksessa. Levät eivät todellisuudessa kuki, vaan veden värjäytymisen tai puuroutumisen aiheuttaa itse levä. Tällainen massaesiintyminen voi
Klorofylli-a
Klorofylli-a tai a-klorofylli on lehtivihreän määrää kuvaava suure. Sitä käytetään vesitutkimuksissa kasviplanktonin biomassan mittarina, ja sen avulla arvioidaan vesistön yleistä rehevyystilaa. Klorofylli-a:n arvo vaihtelee vuoden
Kasviplankton
Kasviplankton koostuu enimmäkseen yksisoluisista levistä, jotka keijuvat vedessä ja saavat energiansa yhteyttämällä. Myös syanobakteerit eli sinilevät luetaan yleensä kasviplanktoniin. Kasviplankton muodostaa yhdessä bakteeriplanktonin kanssa vesiekosysteemin