Hakutulokset
Ajankohtaista
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.2025
26.6.2025
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit,
Toukokuun 2025 vesitilannekatsaus: Vähäsateinen ja viileähkö toukokuu (Pohjalaismaakunnat)
18.6.2025
Toukokuussa sademäärä oli keskimääräistä pienempi ja sää oli melko viileä. Vedenkorkeudet olivat pääsääntöisesti keskimääräisellä tasolla. Happamuushaittoja ei havaittu. Pohjavedenpinnat olivat laskusuunnassa koko toukokuun ajan. Järvet
Uratarinoita vesialalta – osa 4
3.6.2025
Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan,
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.5.2025
30.5.2025
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,13. Taso on 35 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 22 cm. Vedenpinta jatkaa laskuaan ilman
Hämeen vesistöissä ja pohjavesissä on tavanomaista kuivempaa
28.5.2025
Viikonloppuna Hämeessä satoi monin paikoin yhteensä yli 10 millimetriä vettä, mikä näkyi vedenkorkeuden nousuna pienissä virtavesissä ja hulevesien vähäisenä tulvimisena. Pieneksi jäänyt sademäärä ei kuitenkaan
ELY-keskukselta 655 000 € vesistöjen tilan parantamishankkeisiin
14.5.2025
Pohjois-Pohjanmaalla vesienhoito- ja kunnostushankkeisiin myönnettiin ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta rahoitusta tänä vuonna yhteensä 655 000 euroa. Tämä merkittävä panostus kattaa 30 erilaista hanketta,
Huhtikuun 2025 vesitilannekatsaus: Vähäsateinen huhtikuu (Pohjalaismaakunnat)
13.5.2025
Pohjalaismaakunnissa huhtikuu oli varsin vähäsateinen verrattuna aikaisempiin vuosiin. Seinäjoen Pelmaan mittausaseman huhtikuun sademäärä oli melkein kolme kertaa pienempi kuin viime vuonna ja kaksi kertaa pienempi
Yhdeksälle hankkeelle myönnettiin vesienhoitoavustusta Kanta- ja Päijät-Hämeessä
9.5.2025
Pintavesien vesistökunnostuksiin myönnettiin Päijät-Hämeeseen kolmelle ja Kanta-Hämeeseen kolmelle hankkeelle vesienhoitoavustus. Lisäksi kolmelle kunnalle myönnettiin avustus pohjavesien suojelusuunnitelman laatimiseksi. Vesijärven ja Kymijärven hoitokalastusta sekä Kymijärven alusveden
Hämeeseen tarvitaan sateita, ettei kesällä vaivaa kuivuus
16.4.2025
Hämeen monet järvet ovat märän talven jälkeen olleet varhaisessa laskussa jo helmikuusta lähtien. Myös pohjavedenpinnat ovat kääntyneet laskuun ja loppukevään aikana on tarvetta runsaille sateille,
Uusi talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisaineisto testausvaiheessa
9.4.2025
Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus tuottavat Saaristomeri-ohjelman puitteissa uuden talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisaineiston. Aineiston laadinnassa on hyödynnetty taustalla Ruokaviraston VIPU-palvelussa käytössä olevan suojavyöhykkeiden kohdentamisaineiston periaatteita. Uuden
Maaliskuun 2025 vesitilannekatsaus: Selvästi keskimääräistä pienempi kevättulva (Pohjalaismaakunnat)
8.4.2025
Maaliskuussa pohjalaisjokien vesitilanne vaihteli paljon lämpötilamuutosten seurauksena. Helmi-maaliskuun vaihteessa lämmin sää sai jokien virtaamat nousuun, mutta maaliskuun puolivälissä viileämpi sää rauhoitti vesitilannetta ja virtaamat lähtivät
Helmikuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi
24.3.2025
Kuukauden keskilämpötila oli noin 3,7 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat maakunnan isoissa vesistöissä vielä matalalla. Lunta satoi keskimääräistä vähemmän. Jäänpaksuudesta suuri osa oli edelleen teräsjäätä.
Vesienhallinta on investointi metsien elinvoimaisuuteen
20.3.2025
Kuivuudesta heikentyneet metsät ovat kärsineet massiivisia kaarnakuoriaistuhoja eri puolilla maailmaa. Myös Suomessa viime vuosina koetut kuivuudet ovat lisänneet tuhojen riskiä. Suomessa sataa runsaasti lunta ja
Helmikuun 2025 vesitilannekatsaus: Vaihtelevia virtaamia ja pohjavesi korkealla (Pohjalaismaakunnat)
7.3.2025
Helmikuun aikana vesitilanne oli vaihteleva lämpötilamuutosten seurauksena. Alkukuussa jokien virtaamat ja vedenkorkeudet olivat leudon tammikuun lopun seurauksena vielä hieman tavanomaista korkeammalla. Tämän jälkeen laskeuduttiin kohti
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.2.2025
26.2.2025
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,01. Taso on edelleen tasan ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Helmikuussa Kallaveden pinta on laskenut pitkäaikaiskeskiarvon tahdissa 5 cm. Lisäjuoksutuksia ei ole
Jokien ja järvien nitraattipitoisuudet pysyneet alhaisella tasolla
26.2.2025
Nitraatin keskipitoisuudet Suomen joissa ja järvissä pysyivät raja-arvojen alapuolella kaikissa havaintopisteissä vuosina 2020–2023. Yksittäisiä nitraatin maksimiarvojen ylityksiä havaittiin kuitenkin paikoin eteläisillä ja lounaisilla joilla. Pohjavesissä
Syken asiantuntijat edistämässä vesihuollon ilmastotoimia
24.2.2025
Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) on paneuduttu vesihuollon ilmastokysymyksiin. Mitä ilmastonmuutos merkitsee vesihuollolle, ja miten vesihuoltolaitokset voivat sopeutua muutokseen? Millä keinoilla vesihuoltoa voidaan kehittää vähähiilisemmäksi eli pienentää
Pohjois-Karjalan isojen vesistöjen vedenpinnat olivat matalalla tammikuussa
20.2.2025
Kuukauden keskilämpötila oli noin kolme astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat edelleen suurissa vesistöissä keskimääräistä matalammalla, mutta vedenpinnankorkeudet olivat pienissä vesistöissä ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Lunta oli
Tammikuun 2025 vesitilannekatsaus: Lämmin sää sai vedenkorkeudet ja virtaamat nousemaan (Pohjalaismaakunnat)
11.2.2025
Alkuvuosi oli pohjalaismaakunnissa ajankohtaan nähden lauha ja erityisesti tammikuun loppupuolen lämpötilat olivat epätavallisen korkeita. Vedenkorkeudet ja virtaamat nousuun Jokien ja järvien pinnat olivat tammikuun alussa
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.1.2025
30.1.2025
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,06. Taso on tasan ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Vuoden alusta muutos on -9 cm, mutta nyt viime päivinä on käännytty uudelleen
Lauha ja sateinen sää nostaa vedenpintoja: Loimijoki saattaa tulvia seututielle 213
30.1.2025
Loimijoki on jo tulvinut Ypäjällä alavimmille pelloille. Loimijoen vedenpinnan ennustetaan nousevan seututien 213 pinnan tuntumaan huomenna torstaina. Puujoki ja Porvoonjoki saattavat nousta pelloille lähiaikoina. Taajamissa
Marraskuun 2024 vesitilannekatsaus: Kylmempi sää, mutta runsaasti vettä (Pohjalaismaakunnat)
12.12.2024
Marraskuussa vedet kylmenivät ja kuun loppuun mennessä pienissä järvissä oli jo jääpeite. Kuukauden loppupuolella tulleet lumi- ja vesisadealueet ja samaan aikaan lämmennyt sää aiheuttivat Lounais-
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.11.2024
28.11.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 7 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Marraskuun alusta muutos on +2 cm, mutta välillä oli kuivempaa, niin viimeisellä
Sateet ja lumien sulaminen nostavat vedenpintoja nopeasti – Loimijoki tulvii seututielle 213
26.11.2024
Vedenkorkeudet ovat Hämeessä olleet ajankohtaan nähden lähellä keskimääräistä tasoa, mutta sateet ja sulava lumi ovat nopeasti nostamassa vedenpintoja tulvalukemiin. Loimijoki tulvii Ypäjällä seututielle 213 tänään
Joet tulvivat Länsi- ja Etelä-Suomessa tällä viikolla
25.11.2024
Sateet ja sulamisvedet saavat joet tulvimaan erityisesti Satakunnasta Vaasaan yltävällä alueella, jossa tulva on nousemassa vähintään keskimääräisen vuotuisen tulvan tasolle. Porissa joen pinta nousee keskiviikkona
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.9.2024
27.9.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,92. Taso on täsmälleen ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Syyskuussa muutos on +9 cm ja luultavasti Kallaveden pinta jatkaa nousuaan syksyn edetessä.
Viikonlopun sateet nostivat vedenkorkeuksia Hämeessä
17.9.2024
Hämeen alueella satoi viikonlopun aikana laajoilla alueilla jopa 40 millimetriä vettä. Sateiden myötä virtavesien vedenkorkeudet nousivat reilusti aiemmista kesälle tyypillisistä matalista korkeuksista. Suuri sademäärä näkyy
Heinä-elokuun vesitilannekatsaus 2024: järvivedet olivat keskimääräistä lämpimämpiä (Pohjalaismaakunnat)
13.9.2024
Vesitilannekatsauksessa käydään kuukausittain läpi muun muassa vesistöjen virtaamia, vedenkorkeutta ja lämpötiloja. Näiden tietojen lisäksi tässä katsauksessa kerrotaan kesän sateiden vaikutuksista ja pohjavesitilanteesta. Heinä-elokuussa saatiin sateita
Kaivovesi vähissä joillakin alueilla Pohjois-Karjalassa
9.9.2024
Vähäiset sateet yhdistettynä keskimääräistä korkeampiin lämpötiloihin ovat alentaneet pohjavedenkorkeuksia, mikä näkyy kaivojen matalina vedenpinnankorkeuksina. ELY-keskukseen on tullut tällä viikolla ilmoituksia kuivuneista kaivoista Pohjois-Karjalassa. Vuoksen ja
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.8.2024
29.8.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,83. Taso on 15 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta lopetettiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Pinnan
Kesäkuun 2024 vesitilannekatsaus: Järvivedet alkukuusta keskimääräistä lämpimämpiä (Pohjalaismaakunnat)
17.7.2024
Kesäkuun vesitilannekatsauksessa käydään tuttuun tapaan läpi muun muassa vesistöjen virtaamia, vedenkorkeutta, happamuustilannetta ja lämpötiloja. Pohjavedenpinnan tilanteen lisäksi katsauksessa kerrotaan kesäkuun sinilevätilanteesta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteuttaa myös
Järvivesi on lämmintä ja sitä on riittävästi
4.7.2024
Järvivesien lämpötilat ovat Hämeessä kesäisissä lukemissa. Vesistöjen pinnat ovat nyt tavanomaisilla korkeuksilla. Vaikka vedenpinnan korkeudet ovat heinäkuiseen tapaan laskussa, kuivuus ei uhkaa vesistöjä eikä peltoja.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.6.2024
27.6.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,28. Taso on 3 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta lopetettiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Pinnan
Varsinais-Suomen ELY-keskus myöntänyt avustuksia vesien tilaa parantaville hankkeille (Varsinais-Suomi, Satakunta)
14.6.2024
Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt kevään aikana avustuksia vesien tilaa ja käyttöä parantaville hankkeille (16 kpl) Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yhteensä 909 200 €. Lisäksi pohjavesien suojelusuunnitelmien
Toukokuun 2024 vesitilannekatsaus: vähäsateisuutta, vedenpintojen laskua ja kohtuullista happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)
14.6.2024
Pohjalaisjokien vedenpinnat lähtivät huhtikuun lopulla uudestaan noususuuntaan säiden lämmetessä ja loppujen lumien sulaessa. Toukokuun alussa pohjalaisjokien virtaamat olivat vielä melko suuria ja järvien pinnat korkealla.
Hämeen pintavedet poikkeuksellisen lämpimiä
5.6.2024
Vesistöjen lämpötilaseurannan mukaan Hämeen pintavedet ovat hellejakson myötä lämmenneet jo yli 20-asteisiksi ja ovat nyt jopa yhdeksän astetta lämpimämpiä kuin kesäkuun alussa yleensä. Päijänteen vedenpinta
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.5.2024
30.5.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,70. Taso on 22 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedennousun aikaistuminen on selvästi poikkeava historiaan nähden. Saavutettu tulvakorkeus on Kallaveden
Maalis-huhtikuun 2024 vesitilannekatsaus: tulvia, vedenlaadun heikentymistä ja pohjavedenpinnan nousua (Pohjalaismaakunnat)
14.5.2024
Lunta oli pohjalaismaakunnissa maaliskuun loppupuolella enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot jokien latvaosilla olivat noin 100-130 mm. Jokijäät Kyrönjoella ja Lapuanjoella olivat maaliskuun alussa
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 2.5.2024
2.5.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,68. Taso on 50 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedennousun aikaistuminen on selvästi poikkeava historiaan nähden. Korkeampia vedenkorkeuksia on havaittu
Kevään tulvahuippu on ohitettu, pohjaveden pinta nousee edelleen
24.4.2024
Järvien ja jokien vedenpinnat nousivat huhtikuun alun voimakkaiden sateiden jälkeen nopeasti. Voimakkaat sateet ja tavallista aikaisempi kevään tulo vaikeuttivat monin paikoin vedenpinnan korkeuden säännöstelyä. Tulvakorkeudet
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.3.2024
28.3.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 8 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on pysynyt muuttumattomana viimeisen kuukauden. Lisäjuoksutus Konnuksen tulvakanavasta on
Sulamisvedet uhkaavat talousveden laatua – mökkikaivon kunto kannattaa tarkistaa
7.3.2024
Talven runsas lumimäärä sulaa tällä hetkellä poikkeuksellisen nopeasti. Tämä aiheuttaa riskin pinta- ja pohjavesien likaantumiselle. Raakaveden laatua tulee nyt tarkkailla huolellisesti. Vesilaitosten kannattaa lumien sulamisen
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.2.2024
29.2.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on tasoissa ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon kanssa ja näyttää kääntyneen nousevaksi. Toistaiseksi säännöstelypadoista ei juoksuteta, mutta juoksutuksen aloittamistarvetta harkitaan
Hämeen vesitilanne on lähes normaali
21.2.2024
Hämeen järvissä vedenkorkeus on pääasiassa vuodenaikaan nähden tyypillisellä tasolla. Muutamissa säännöstellyissä järvissä vesitilanne poikkeaa tavanomaisesta. Sateisen syksyn aikana nousseet vedenkorkeudet ovat kylmän talven myötä päässeet
Tammikuun 2024 vesitilannekatsaus: Pakkaset paukkuivat, hyyde hellitti (Pohjalaismaakunnat)
7.2.2024
Tammikuun ensimmäisellä viikolla pakkanen pysytteli pohjalaismaakunnissa noin 30 miinusasteen tuntumassa ja sen jälkeenkin pakkassää jatkui koko tammikuun ajan. Muutamien päivien suojasääjaksot eivät juuri nostaneet virtaamia
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.1.2024
25.1.2024
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,99. Taso on 8 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja 7 cm alempi kuin vuodenvaihteessa. Iisalmen reitillä juoksutukset ovat pieniä
Joulukuun 2023 vesitilannekatsaus: Talvipakkaset ja hyydeongelmat jatkuivat (Pohjalaismaakunnat)
5.1.2024
Joulukuussa lämpötila pysytteli enimmäkseen pakkasen puolella, joten sadanta tuli lumimuodossa. Tämän seurauksena vesistöjen tulovirtaamat pienenivät ajankohdan tyypillisille tai hieman pienemmillekin tasoille. Säännösteltyjen järvien vesipinnat pääosin
Marraskuun 2023 vesitilannekatsaus: Tulvavirtaamista talvipakkasiin (Pohjalaismaakunnat)
11.12.2023
Marraskuun alussa lämmin sää ja vesisateet nostivat vedenpintoja. Kuukauden puolivälin jälkeen koettiin paikoin koviakin pakkasia ja talvi teki tuloaan. Vedenpinnat pysyivät korkealla lokakuun loppupuolelle saakka
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.11.2023
30.11.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,22. Nyt taso on enää 14 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on laskenut marraskuun alusta 12 cm, mutta tuo
Hämeen vesitilanne jatkuu runsaana
21.11.2023
Sateinen sää on jatkunut marraskuussa, mikä näkyy järvien vedenkorkeuksissa sekä jokien virtaamissa. Loppukesästä lähtien vallinnut sateinen kausi on jatkunut marraskuussakin. Viimeisen kolmen viikon aikana on
Raisionjoki vapautunut kaloille kuljettavaksi kunnostushankkeen valmistuttua – tuloksena kilometrin verran uutta koskialuetta (Varsinais-Suomi)
3.11.2023
Raisionjoen juuri valmistuneen kunnostushankkeen toteuttaminen tuli mahdolliseksi Turun seudun tekopohjavesihankkeen valmistuttua toistakymmentä vuotta sitten, kun jokea ei enää tarvittu raakavesilähteenä ja sen säännöstelypadot tulivat tarpeettomiksi.
Muutosehdotuksia vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetukseen
31.10.2023
Suomen ympäristökeskus (Syke) ehdottaa muutoksia vesienhoidossa huomioitavien pilaavien aineiden listaan ja aineiden raja-arvoihin pintavesissä. Ehdotus perustuu riskinarviointiin aineiden haitallisuudesta vesiympäristölle ja pintaveden välityksellä ihmisille. Vesiympäristölle
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.10.2023
26.10.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,39. Nyt taso on 44 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on pysynyt samalla korkeudella viimeisen viikon. Konnuksen tulvakanava on
Vuodenaikaan nähden Hämeen järvissä on yhä reilusti vettä
10.10.2023
Säännölliset sateet ovat pitäneet Hämeen järvet tavanomaista korkeammalla loppukesästä lähtien. Kokemäenjoen vesistöalueen järvissä vedenkorkeudet ovat pääasiassa vuodenaikaan nähden tavanomaista korkeammalla. Vanajaveden pinta on tavanomaisella korkeudella,
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.9.2023
28.9.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,13. Nyt taso on 21 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on pysynyt samalla korkeudella viimeiset pari viikkoa. Konnuksen tulvakanava
Elokuun 2023 vesitilannekatsaus: Elokuussa satoi runsaasti (Pohjalaismaakunnat)
6.9.2023
Sateista elokuuta edelsi heinäkuun lopun poikkeuksellisen runsas sade. Elokuun sademäärä oli monin paikoin Etelä-Pohjanmaalla noin 140 mm, kun keskimääräinen elokuun sademäärä alueella on noin 70
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.8.2023
29.8.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,24. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on samalla korkeudella kuin elokuun alussa, vaikka Konnuksen tulvakanava
Sateet palauttivat Hämeen järvien vedenkorkeudet tyypilliselle tasolle
7.8.2023
Viime viikkojen sateet ovat nostaneet vedenkorkeuksia Hämeen järvissä. Kuivan alkukesän laskemat vedenkorkeudet saivat helpotusta kesä−heinäkuun vaihteen sateista, mutta jäivät silti paikoin tyypillistä matalammalle tasolle. Nyt
Heinäkuussa Pohjois-Karjalassa satoi runsaasti ja vedenpinnat nousivat
7.8.2023
Kuukauden keskilämpötila oli puolitoista astetta keskimääräistä matalampi. Runsaat sateet ovat nostaneet maakunnassa vesistöjen ja pohjavesien vedenkorkeuksia. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes keskimääräisellä tasolla. Ilmatieteen
Heinäkuun 2023 vesitilannekatsaus: Heinäkuun lopulla satoi poikkeuksellisen paljon (Pohjalaismaakunnat)
4.8.2023
Kuivan kesäkuun jälkeen heinäkuun alkupuolen sateet nostivat järvien vedenpintoja ja monilla järvillä päästiin lähelle tavanomaisia kesävedenkorkeuksia. Lämpimien säiden ja vähäisten sateiden vuoksi vedenpinnat lähtivät kuitenkin
Pirkanmaan pienvesien kartoittaminen on käynnissä
19.7.2023
Pirkanmaan ELY-keskus kartoittaa parhaillaan pienvesien nykytilaa ja ennallistamistarpeita osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Tavoitteena on pienvesien tilan parantaminen. Pirkanmaan ELY-keskus on kartoittanut huonosti tunnettujen pienvesien tilaa ja ennallistamistarpeita
Sateet nostivat kuivan alkukesän laskemia vedenkorkeuksia
4.7.2023
Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat monin paikoin tavallista matalammalla alkukesän vähäisten sateiden vuoksi. Viime viikon sateet nostivat vedenkorkeuksia hieman koko Hämeessä, ja sateiden ennustetaan jatkuvan. Loppukevään
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.6.2023
29.6.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,22. Nyt taso on 8 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on laskenut tulvahuipusta jo puoli metriä. Lisäjuoksutukset Naapuskosken säännöstelypadosta
Paljon uusia vesistökunnostushankkeita pohjalaismaakunnissa (Pohjalaismaakunnat)
27.6.2023
Pohjalaismaakunnissa on vuonna 2023 jälleen käynnistymässä runsaasti uusia vesistökunnostushankkeita. Yhteensä on myönnetty tai ollaan myöntämässä rahoitusta noin kolmellekymmenelle hankkeelle virtavesien, järvien ja rannikkovesien tilan parantamiseksi
Vesistökunnostuksiin tukea Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella
16.6.2023
Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt kevään aikana avustuksia vesien tilaa ja käyttöä parantaville hankkeille (15 kpl) Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yhteensä 430 000 €. Lisäksi pohjavesien suojelusuunnitelmien
Alkukesän sateettomuus kuivattanut nopeasti Lounais-Suomen vesistöjä ja maaperää
16.6.2023
Kuivuus koettelee Lounais-Suomea jo nyt alkukesällä ja lähiaikojen sääennuste ei lupaa helpotusta, pikemminkin päinvastoin. Loppukevään ja alkukesän erittäin vähäisen sademäärän vuoksi sekä pinta- että pohjavedet
Toukokuun 2023 vesitilannekatsaus: Virtaamat ovat laskeneet toukokuun aikana (Pohjalaismaakunnat)
7.6.2023
Jokien virtaamat olivat toukokuun alussa vielä melko suuria ja järvien pinnat korkealla kevättulvan jäljiltä. Toukokuu oli melko vähäsateinen, joten jokien virtaamat laskivat selvästi toukokuun loppuun
Kainuun ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoa ja vesistön käyttöä edistäviin kunnostushankkeisiin
25.5.2023
Kainuun ELY-keskus on myöntänyt harkinnanvaraisia valtionavustuksia kahteen vesienhoitoa edistävään kunnostushankkeeseen Kainuussa vuonna 2023. Kyseisten kohteiden avustusrahoituksen kokonaissumma on yhteensä 45 450 euroa. Lisäksi Kainuun ELY-keskus
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.5.2023
25.5.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,73. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinnan nousu on pysähtynyt. Nyt on jo 7. vuorokausi samalla
Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 550 000 eurolla
22.5.2023
Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 550 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 13 hankkeelle eri puolelle
Suojavyöhykkeiden kohdentamisaineistoon muutoksia – kehittämisprojekti käynnistynyt
22.5.2023
Ympäristönkorvauksen suojavyöhykkeet toimenpiteen kohdentamisaineiston kehitystyö on käynnistynyt. Kehitystyön lähtökohtana on vesien suojelun tehostaminen ja tavoitteena on, että uusi kohdentamisaineisto olisi käytössä vuonna 2024. Uuden CAP-kauden
Ruoppauksesta ilmoittaminen uudistuu – mikä muuttuu?
16.5.2023
Ruoppauksista ja niitoista ilmoittamiseen tulee 15.5.2023 muutoksia. Tästä alkaen ilmoitus tehdään aluehallinnon asiointipalvelussa. Sähköinen asiointipalvelu Uudella lomakkeella voit ilmoittaa täysin sähköisesti ruoppauksista tai niitoista. Asiointipalvelussa
Hämeen ELY-keskus tukee vesistöhankkeita yli miljoonalla eurolla
12.5.2023
Hämeen ELY-keskus on myöntänyt yli 1,2 miljoona euroa avustusta vesien- ja merenhoidon toteutusta ja tulvariskien hallintaa palveleviin hankkeisiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien
Huhtikuun 2023 vesitilannekatsaus: Aurinkoista ja kuivaa (Pohjalaismaakunnat)
5.5.2023
Huhtikuun alkuosa oli Pohjalaismaakunnissa aurinkoinen ja erittäin vähäsateinen. Kuivasta säästä ja yöpakkasista johtuen lumet sulivat rauhallisesti ja virtaamat kasvoivat melko hitaasti. Huhtikuussa koettiin kaksi tulvahuippua
Lappeenrannan Mustajoella vedenlaadun ajoittaista heikkenemistä ja kalakuo-lema – Rakkolanjoen alaosan tila paranemaan päin
2.5.2023
Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu kalakuolema saattoi olla yhteydessä joen yläjuoksulla ilmenneeseen hyvin korkeaan ammoniumtyppipitoisuuteen. Joen yleinen vedenlaatu ei ole kohentunut, ja ajoittain happipitoisuus on
Vesistökunnostajat koolla 31.5.-1.6.2023 Kajaanissa
20.4.2023
Pohjois-Suomen vesistöjen parissa toimijat kokoontuvat Kajaaniin 31.5.-1.6.2023 vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaariin, jossa käsitellään vesistöjen hoitoon ja kunnostukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Pohjois-Suomen vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaari tuo yhteen
Maaliskuun 2023 vesitilannekatsaus: Lunta, jäätä ja happiongelmia (Pohjalaismaakunnat)
5.4.2023
Maaliskuun lopulla pohjalaismaakunnissa lumen vesiarvot olivat keskimäärin noin 50–90 mm. Pohjalaismaakuntien tekojärvien ja säännösteltyjen järvien vedenpintoja on laskettu pääosin tavanomaisille kevätalennustasoille, jotta saadaan tilaa lumien
Mökkikausi lähestyy – onhan kaivosi kunnossa?
5.4.2023
Kesä ja mökkikausi lähestyvät. Monen silmissä siintää ajatus rennoista lomapäivistä auringonlämmöstä nauttien. Erityisesti helteisinä päivinä kannattaa muistaa juoda riittävästi vettä ja mikäpä olisikaan parempaa janojuomaa
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.3.2023
30.3.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,05. Nyt taso on 14 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on laskenut 3 cm maaliskuun aikana. Nyt pinnan
Suomella tärkeä rooli YK:n vesikonferenssissa – maailman maat kokoontuvat 46 vuoden tauon jälkeen
21.3.2023
YK:n vesikonferenssi järjestetään 46 vuoden tauon jälkeen 22.-24.3. New Yorkissa. Suomesta konferenssiin osallistuu laaja delegaatio vesialan toimijoita. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio korostaa vesivarojen
Kiristyvätkö pohjavesialueiden suojeluvaatimukset?
23.2.2023
Euroopan unionin vesipuite- ja pohjavesidirektiivi sekä unionin tuomioistuimen vuonna 2018 antama ratkaisu pohjaveden laatunormien merkityksestä muodostavat tiukan lähtökohdan pohjavesien suojelulle. Tämän lisäksi Suomessa on voimassa
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 22.2.2023
22.2.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,10. Nyt taso on 10 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on noussut vuodenvaihteesta 8 cm. Nyt pinnan taso
Vedenpinnat nousivat Pohjois-Karjalassa tammikuussa
9.2.2023
Kuukauden keskilämpötila oli noin neljä astetta tavanomaista lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä korkeammalla suuressa osassa maakuntaa. Lämmin ilma sulatti lunta, minkä vuoksi pohjavesien pinnat ovat nousseet
Tammikuun 2023 vesitilannekatsaus: Talvitulva (Pohjalaismaakunnat)
6.2.2023
Säiden lauhtuminen ja vesisateet nostivat jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet tammikuun puolivälissä talvitulvalukemiin. Nopeinta virtaamien nousu oli Lapväärtin-Isojoella ja muissa Vaasan eteläpuolisissa jokilaaksoissa. Kasvaneet virtaamat
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.1.2023
26.1.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,08. Nyt taso on 2 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on noussut vuodenvaihteesta 6 cm. Nyt pinnan nousupyrähdys
Jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista
25.1.2023
Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista. Viilentynyt sää ja vähäiset sademäärät ovat helpottaneet tilannetta. Keskiviikkona lämpötila kohoaa sääennusteiden mukaan suuressa osassa
Vuosi vaihtui Pohjois-Karjalassa leudoissa olosuhteissa
12.1.2023
Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Vesistöjen jäänpaksuudet vaihtelevat ja kohvajäätä on merkittävä osa jäänpaksuudesta. Kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjäähän verrattuna. Joulukuun sademäärä oli
Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana – mahdollinen sähköpula voi aiheuttaa muutoksia vesistöjen säännöstelyyn
5.1.2023
Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana. Osa säännöstellyistä järvistä jää tavallista alemmalle tasolle talven ajaksi. Pohjavesien pinnankorkeudet ovat myös edelleen alhaalla. Mäntyharjun reitillä useimpien
Joulukuun 2022 vesitilannekatsaus: Pakkanen pienensi virtaamia ja vedenlaatu parani (Pohjalaismaakunnat)
4.1.2023
Joulukuussa lämpötila pysytteli pääosin pakkasella. Reilumpia pakkasia esiintyi itsenäisyyspäivän ja joulukuun puolivälin paikkeilla. Talvisella säällä oli myös vaikutuksensa vesitilanteeseen. Vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat kuun puoliväliin
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.12.2022
29.12.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,02. Nyt taso on 7 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta näyttää kääntyneen hitaasti laskevaksi. Lähipäiviksi ennustettu lämpimämpi jakso
Pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Hollolan Kirkonseudulla ja Hälvälänkankaalla (Häme)
12.12.2022
Hollolan Kukonkoivu-Hatsinan ja Kirkonseudun pohjavesialueilla aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikon 50 loppupuolella ja koko rakenneselvitystyö valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Tutkimukset
Ensijäät ovat muodostuneet Pohjois-Karjalassa
7.12.2022
Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Pienille vesistöille on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa. Marraskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes tavanomainen. Kuukauden aikana satoi 54–61
Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme)
5.12.2022
Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme) Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan säännöstelemättömillä järvillä vedenkorkeudet ovat tavallista alempana. Vanajaveden vedenkorkeus on tavanomaisella tasolla, mutta tulevana
Pohjavesialueen geologista rakennetta selvitetään Janakkalan Kalpalinnanmäellä (Häme)
15.11.2022
Kalpalinnanmäen pohjavesialueella aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikolla 47 ja koko rakenneselvitystyö valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Tutkimukset sijoittuvat Hiidenjoen sillan ja
Hämeen vesistöjen vedenkorkeuksissa ei suurta vaihtelua
15.11.2022
Vesistöjen vedenkorkeudet ovat lähes koko Hämeessä hieman keskimääräistä alempana, eikä niihin ennusteta suuria muutoksia. Suurin osa järvien vedenkorkeuksista on jo kääntynyt nousuun. Kokemäenjoen vesistöalueella Vanajaveden
Lokakuun vesitilannekatsaus: Sademäärät ja virtaamat lähellä tavanomaisia (Pohjalaismaakunnat)
4.11.2022
Lokakuussa virtaamat olivat lähellä tavanomaisia. Alkukuun runsaat sateet näkyivät vedenlaadussa ja pohjavedenpinnoissa. Lokakuun alkuosan jälkeen virtaamat lähestyivät tavanomaisia tasoja Pohjalaismaakunnissa lokakuun sademäärät olivat noin 50–70
Avustushakuja auki ELY-keskuksissa
27.10.2022
ELY-keskuksissa on avautunut 18.10.2022 useita vesiensuojeluun, vesistöjen kunnostukseen, vesienhallintaan ja kalatalouteen liittyviä avustushakuja. Hakuajat päättyvät pääsääntöisesti 30.11. Avustukset ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen
Vähäsateisen syksyn myötä vesistöjen vedenkorkeudet keskimääräistä alempana Etelä-Savossa
12.10.2022
Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat vähäsateisen syksyn jäljiltä ajankohtaan nähden keskimääräistä alempana. Sääolot ovat kuitenkin alkaneet muuttua sateisemmaksi, jonka myötä luonnontilaisissa pienissä vesistöissä vedenkorkeudet lähtevät hiljalleen
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.8.2022
26.8.2022
Kallaveden vedenkorkeus on laskenut kevään tulvakorkeudesta noin 70 cm. Vedenpinnan lasku on hidastunut viimeaikaisten sateitten ansiosta, mutta keskiennusteen mukaan vedenpinta laskisi syyskuun loppuun mennessä vielä
Kesäkuun vesitilannekatsaus: jokien ja järvien vesipinnat ovat laskeneet ajankohdan tyypillisille tasoille (Pohjalaismaakunnat)
4.7.2022
Kesäkuun aikana pohjalaismaakuntien jokien ja järvien vesipinnat ovat laskeneet hyvältä alkukesän tasolta ajankohdan tyypillisille tasoille. Touko-kesäkuun vaihteen sateiden seurauksena vesipinnat nousivat jonkin verran ajankohdan keskimääräisiä
Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet keskimääräistä ylempänä, mutta laskusuunnassa
23.6.2022
Pienten ja keskikokoisten järvien vedenkorkeudet ovat Etelä-Savossa laskusuunnassa. Kevättulva oli tänä vuonna monin paikoin keskimääräistä suurempi, minkä vuoksi vedenkorkeus on edelleen usealla järvellä ajankohtaan nähden
Vesienhoidon toimenpideohjelmien valtakunnallinen tietopalvelu eTPO on avattu
21.6.2022
ELY-keskukset ovat julkaisseet uuden valtakunnallisen tietopalvelun, johon on kerätty sähköiseen muotoon kaikki Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmat (lukuun ottamatta Ahvenanmaata). Sivustolla pääsee selaamaan vaivattomasti vesienhoidon toimenpideohjelmia ja
Pienvesien kartoitukset jatkuvat Pirkanmaalla nykytilan ja ennallistamistarpeiden selvittämiseksi
7.6.2022
Pirkanmaan ELY-keskus jatkaa viime vuonna alkaneita pienvesien maastokartoituksia tulevalla maastokaudella. Kartoituksien tavoitteena on parantaa tietoja Pirkanmaan pienvesien luonnontilasta sekä ennallistamistarpeesta. Pirkanmaan ELY-keskuksessa aloitettiin viime vuonna
Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 420 000 eurolla
7.6.2022
Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 420 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 20 hankkeelle. Hankkeita on
Toukokuun vesitilannekatsaus: Järvien vedenpinnat pääsivät hyville alkukesän tasoille
6.6.2022
Toukokuun alussa pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tyypillisesti melko suuria. Erityisen suuri oli Perhonjoen virtaama, joka oli joen alaosalla tasolla 100 m3/s. Jokien virtaamat laskivat selvästi
Pohjavesialueiden luokituksia muuttui Akaassa ja Sastamalassa
31.5.2022
Akaan ja Sastamalan alueella tarkistettiin kolmen pohjavesialueen luokitukset. Kaksi pohjavesialuetta poistettiin luokittelusta kokonaan, yhden luokitus muuttui. Pirkanmaalla luokiteltiin uudelleen Akaan Kylmäkoski B ja Nuljunkulman pohjavesialueet
Vesistötutkimuksen osaamiskeskus nostaa yhteistyön ja tutkimuslaitteistot uudelle tasolle
23.5.2022
Uusi osaamiskeskus Freshwater Competence Centre (FWCC) kehittää vesistötutkimuksen infrastruktuuria, tutkimuslaitteistoja sekä huipputason suomalaista osaamista sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostaman keskuksen tavoitteena
Kainuun ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoa ja vesistön käyttöä edistäviin kunnostushankkeisiin
13.5.2022
Kainuun ELY-keskus on myöntänyt harkinnanvaraisia valtionavustuksia neljään vesienhoitoa edistävään kunnostushankkeeseen vuonna 2022. Kyseisten neljän kohteen avustusrahoituksen kokonaissumma on yhteensä 100 325 euroa. Vesistökunnostusten tavoitteena on
Runsasluminen talvi nosti vedenkorkeuksia paikoitellen Hämeen alueella poikkeuksellisen korkealle
11.5.2022
Kevään tulvahuiput on osin ohitettu Hämeen alueella. Vesi nousi pelloille, katkaisi joitakin pienempiä teitä ja kevyenliikenteenväyliä, nousi pihoille sekä uhkasi vapaa-ajanasutuksia, sauna- ja varastorakennuksia ja
Runsaslumisesta talvesta selvittiin keskimääräisellä kevättulvalla (Pohjalaismaakunnat)
4.5.2022
Pohjalaisjokien alueella oli huhtikuun alussa pääosin selvästi keskimääräistä enemmän lunta ja lumen vesiarvot olivat korkeita. Aurinkoisen ja sateettoman sään sekä yöpakkasten ansiosta tulvahuippu jakaantui melko
Hämeen ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita yli miljoonalla eurolla
4.5.2022
Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Avustuksia myönnettiin ensisijaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilan parantamiseen. Avustuksilla edistetään myös Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman
Hämeenkyrössä löytyi paksuimmillaan yli 100 metrin pohjavesikerros
3.5.2022
Hämeenkyrön Mahnalanharjun, Miharin ja Ketunkivenkankaan pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys on valmistunut. Selvitys paljasti, että muun muassa Miharin pohjavesikerros on paksuimmillaan yli 100 metriä. Rakenneselvitys auttaa vedenhankinnassa
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.4.2022
28.4.2022
Kallaveden vedenkorkeuden ennustetaan nousevan tasolle NN+82,19 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Havaittu vedenkorkeus 27.4.2022 on NN+81,82 m. Vedenkorkeus on noin
Lumien sulaminen alkoi ja jokien virtaamat kasvoivat maaliskuun puolivälissä (Pohjalaismaakunnat)
4.4.2022
Pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tavanomaisia maaliskuun alkupuoliskolla. Maaliskuun puolivälin lämpimät kelit nostivat pohjalaisjokien virtaamia etenkin rannikon pienillä vesistöalueilla, kuten Laihianjoella ja Maalahdenjoella. Maaliskuun lopulla sää
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.3.2022
31.3.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04. Nyt taso on 13 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on samalla tasolla kuin kuukausi sitten ja myös samalla
Vesienhoitoa toteutettu monipuolisesti Etelä-Savossa
30.3.2022
Etelä-Savon vesien tilan parantamiseksi toteutettiin vuonna 2021 hoitokalastuksia kaikkialla maakunnassa. Saaliksi saatiin yhteensä noin 180 tonnia vähempiarvoista kalaa. Etelä-Savon kalatalousalueille laadittuja vesienhoidon yleissuunnitelmia esiteltiin viime
Ensimmäinen geologinen rakenneselvitys Keski-Suomen alueella
16.3.2022
Laukaan Valkolan ja Lintumäen pohjavesialueilla on käynnistymässä geologinen rakenneselvitys, jossa maaperäkairausten, maatutkaluotausten ja painovoimamittausten avulla selvitetään kallioperän syvyyttä, maalajikerrosten paksuutta ja pohjaveden esiintymistä. Tutkimusten aikana
Toimenpideohjelma Keski-Suomen vesien tilan parantamiseksi on valmistunut ‒ sinäkin voit vaikuttaa lähivesiesi tilaan
16.3.2022
Tiedätkö mistä käyttämäsi hanavesi tulee? Entä tunnetko kotona tai mökillä syntyvän jäteveden mahdolliset vaikutukset ympäristöösi? Pinta- ja pohjavesien hyvä tila mahdollistaa meille turvallisen juomaveden, vesien
Lunta oli helmikuussa keskimääräistä enemmän (Pohjalaismaakunnat)
3.3.2022
Helmikuussa koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella oli keskimääräistä enemmän lunta. Myös lumen vesiarvo eli lumikuorma on keskimääräistä suurempi. Virtaamat, pohjavedenpinnat ja jokien vedenlaatu olivat pääasiassa talvelle
Hämeessä ei ole yhtään huonoksi luokiteltua järveä tai jokea
2.3.2022
Hämeen ELY-keskus on julkaissut Kanta- ja Päijät-Hämettä koskevan vesienhoidon toimenpideohjelman. Ohjelmassa kuvataan vesistöjen ja pohjavesien tilaa, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä esitetään toimenpiteitä, joilla pinta- ja
Pohjavedet maailman vesipäivän keskiössä 22.3.2022 seminaarissa
25.2.2022
YK:n maailman vesipäivän teemaan eli pohjavesiin voi sukeltaa tänä vuonna Suomen Vesiyhdistys ry:n järjestämässä seminaarissa 22.3.2022 klo 12 alkaen. Paikalla on useita johtavia asiantuntijoita, jotka
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.2.2022
24.2.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04. Nyt taso on 4 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta nousi edellisen lumimyräkän seurauksena 5 cm, mutta nousu on
Vesienhoitosuunnitelmat valmistuivat – Kainuussa toimia toteutetaan yhteistyöllä
23.2.2022
Valtioneuvosto teki joulukuussa 2021 päätökset seitsemästä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2022–2027. Suunnitelmassa esitetään toimet, joiden avulla pyritään saavuttamaan meren ja vesien hyvä tila. Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena
Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä keskiarvotasolla ja lunta on paikoin runsaasti
22.2.2022
Viime viikon suurimmat sateet nostivat Etelä-Suomen vesistöjen vedenkorkeuksia pieneen talvitulvahuippuun. Pakastunut sää käänsi vedenkorkeudet viikonloppuna kuitenkin laskuun. Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Lumisateet
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.1.2022
28.1.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,99. Nyt taso on 6 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta alenee hiukan pakkaskauden jatkuessa. Muutokset alkuvuonna ovat olleet hitaita
Metsätalouden riski pohjavesien laadulle verrattain pieni
18.1.2022
Metsätalouden todennetut vaikutukset pohjavesien laadulle ovat osoittautuneet verrattain pieniksi. Tutkittua tietoa vaikutuksista on kuitenkin melko vähän ja siksi seurantoja tulisi lisätä ja kehittää mahdollisimman nopeasti.
Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset on tarkistettu
10.1.2022
Hartolan ja Sysmän 23.12.2021 voimaan astuneet pohjavesialueiden muutokset perustuvat alueilla tehtyihin pohjavesitutkimuksiin, maastokäynteihin ja karttatarkasteluihin. Hämeen ELY-keskus on tarkistanut Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden luokitukset ja
Pohjois-Savossa jäät arvaamattomia
30.12.2021
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.12.2021 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja 30 cm alempana kuin marraskuun puolivälissä
Vesitilanne on Hämeessä talvinen
10.12.2021
Hämeessä järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Pohjavedenpinnat sen sijaan ovat tällä hetkellä Hämeen seuranta-asemilla reilusti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Jään paksuus vaihtelee järvien eri osissa huomattavasti.
Lappeenrannan ja Taipalsaaren tarkistetut pohjavesialuetiedot ovat nyt kaikkien saatavilla
3.12.2021
Lappeenrannassa ja Taipalsaarella on tarkistamistyön jälkeen yhteensä 46 pohjavesialuetta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tarkisti ja uudelleenluokitteli Lappeenrannan ja Taipalsaaren pohjavesialueet alkuvuoden aikana. Tuoreet luokitustiedot ovat nähtävillä karttapalveluissa
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.11.2021
26.11.2021
Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+81,75 m, eli noin 20 cm korkeammalla ajankohtaan nähden. Vedenpinta on juoksutusten myötä laskenut ja laskee edelleen keskiennusteen mukaan noin 10
Järvien ja pohjavesien pinnat nousivat ja jokien vedenlaatu heikkeni (Pohjalaismaakunnat)
5.11.2021
Kuivan kesän ja alkusyksyn jäljiltä matalalla olleet järvien ja tekojärvien vedenpinnat nousivat runsaiden sateiden seurauksena lokakuun puolivälin jälkeen ajankohdan keskimääräisiä tasoja ylemmäksi. Sateiden johdosta vedenlaatu
Pyhtäällä hoidetaan hiekkarantoja Helmi-elinympäristöohjelmassa
2.11.2021
Hiekkarantoja ja näiden tunnusomaista lajistoa uhkaa rehevöityminen ja tämän aikaansaama runsaan kasvillisuuden leviäminen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tänä syksynä teettämässä heikentyneelle hiekkarannalle harvinaislaatuisen kunnostusurakan. Hanke toteutetaan
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.10.2021
28.10.2021
Lokakuu kääntyi märäksi. Järvien pinnat ovat nopeassa nousussa ja jokien virtaamat ovat suuria. On ajankohtaista käydä varmistamassa, että soutuvene talvehtii riittävän korkealla järven pinnasta. Nyt
Syyskuussa järvien vedenpinnat edelleen alle keskimääräisen tason (Pohjalaismaakunnat)
7.10.2021
Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat syyskuussa edelleen olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet keskimääräistä pienempiä. Syyskuun sateet jäivät melko vähäisiksi. Maaperän vesivarastoissa oli vajausta
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.9.2021
30.9.2021
Kevään tulvat ja kesän kuumuus ja kuivuus on tasaantunut yllättävän laajasti lähelle pitkänajan keskiarvoja. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,92. Kallaveden pinta on uudelleen
Vesitilanne Kainuussa normalisoitunut kuivan kesän jälkeen
22.9.2021
Syyssateet ovat nostaneet vedenpinnan ajankohtaan tyypilliselle tasolle. Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä luonnontilaisten järvien pinnat ovat jopa tavallista korkeammalla. Kainuun alueen säännösteltyjen järvien pinnat ovat pääosin
Hossaan uusi pohjavesiasema
21.9.2021
Hossa on sijaintina asemalle suotuisa, koska ihmisten vaikutus on vähäinen. Uuden pohjavesiaseman avaaminen on harvinaista. Pohjavesiasemaverkon tarkoituksena on seurata pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita ja pohjaveden laatua
Elokuun loppupuolen sateet näkyivät maavesivarastoissa ja vain vähän vesistöissä (Pohjalaismaakunnat)
7.9.2021
Elokuun alkupuoliskolla jokien virtaamat olivat kuivan kesä- ja heinäkuun jäljiltä pieniä ja järvien vedenpinnat alhaisia. Kuivan ja lämpimän alkukesän seurauksena maaperän vesivarastoissa oli vajausta elokuun
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.8.2021
26.8.2021
Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+ 81,40 m, joka on enää noin 10 cm ajankohdan mediaaniarvon alapuolella. Ennusteiden mukaan tulovirtaamat ovat kasvussa ja sitä myötä myös
Kuiva ja helteinen kesä laskenut vedenpintoja Etelä-Savossa – myös pohjavedet laskussa
6.8.2021
Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat laskeneet voimakkaasti vähäsateisen ja kuuman kesän johdosta. Myös pohjavesivarannot ovat laskeneet ja maankosteus on alhainen. Viime päivien sateet ovat hieman helpottaneet
Pohjavedet laskussa – vähäsateinen ja kuuma kesä voi kuivattaa kaivon
6.8.2021
Järvet jatkavat vielä laskuaan monin paikoin. © Lauri Ahopelto Kuivan ja kuuman kesä- ja heinäkuun vuoksi pohja- ja pintavesivarannot sekä maankosteus ovat monin paikoin alhaisia. Runsasvetisen
Heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa erittäin lämmin ja vähäsateinen
4.8.2021
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuu oli suurimmassa osassa maata harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa 20 asteen tuntumassa. Keskilämpötila oli yleisesti kolmisen astetta
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.7.2021
29.7.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,89. Pinta on laskenut kevään huipusta jo 67 cm, josta puolet heinäkuussa. Nyt taso on 22 cm alle ajankohdan
Vesihuollon tilanteesta haja-asutusalueella
22.7.2021
Haja-asutusalueella esimerkiksi Kainuussa on nähtävissä valtakunnallinen kehityssuunta: ulkopaikkakunnalta Etelä-Suomesta saakka matkustetaan maaseudulle viettämään aikaa työhön tai vapaa-aikaan liittyen ”kakkosasuntoon” tai majoituspalveluja tarjoavaan maaseutuyritykseen. Koronapandemian seurauksena
Kuivuus voi yllättää hitaudellaan
9.7.2021
Tämän kesän kesä- ja heinäkuun kuumuus ja sateettomuus saattavat kuivattaa kaivoja ja heikentää satoja. Kuivakausi vaatii kuitenkin aikaa kehittyäkseen vakavaksi ongelmaksi. Kuivakausi voi kestää useita
Kansalaiset ovat havainneet sinilevää monissa järvissä Pirkanmaalla, kuivuus ei vielä juurikaan näy pohjavedenkorkeudessa
8.7.2021
Järviwikiin kirjattiin viikon aikana runsaasti yleisöhavaintoja sinilevästä, mutta valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla levää havaittiin vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Pitkään jatkunut helle ei näy pohjavesien vedenkorkeuksissa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.6.2021
24.6.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,31. Pinta on laskenut kevään huipusta jo 25 cm. Nyt taso on 5 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset lopetettiin
Syken uusi vesijalanjälkilaskuri kuvaa veden kokonaiskäyttöä
23.6.2021
Suomen ympäristökeskus on toteuttanut uuden työkalun oman vesijalanjäljen tarkasteluun. Laskuri löytyy vesi.fi-verkkopalvelusta. Vesijalanjälki havainnollistaa käytännöllisellä tavalla elämän vesivaltaisuutta. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään.
Taipalsaaren ja Lappeenrannan pohjavesialueiden luokituksiin ja rajauksiin muutoksia
21.6.2021
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tarkistanut pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Taipalsaaren ja Lappeenrannan alueilla. Vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita Taipalsaarella ja Lappeenrannassa on yhteensä 13 kappaletta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Sateinen toukokuu nostanut vedenpintoja – Etelä-Savon järvet tulvakorkeudella
8.6.2021
Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat sateisen toukokuun johdosta korkealla. Toukokuussa satoi noin kaksinkertainen määrä toukokuun normaaliin sademäärään verrattuna. Saimaan vedenkorkeus on noussut noin 25 cm toukokuun
Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueelle on tulossa geologinen rakenneselvitys
8.6.2021
Mittaukset ovat alkaneet Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueella geologista rakenneselvitystä varten. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Hämeenkyrön kunta ja Nokian Vesi Oy. Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueelle
Pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Kalvolassa
19.5.2021
Hämeenlinnan Kalvolassa sijaitsevilla Könnölän, Huntinkivenkankaan ja Saapaslamminharjun pohjavesialueilla aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikolla 21 maatutkaluotauksilla. Ensi syksyn ja talven aikana
Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 275 000 eurolla
17.5.2021
Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 275 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 23 hankkeelle. Hankkeita on
Kangasalan Rikun pohjavesialueelle on tulossa geologinen rakenneselvitys
11.5.2021
Mittaukset ovat alkaneet Kangasalan Rikun pohjavesialueella geologista rakenneselvitystä varten. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Kangasalan Vesi ja Kangasalan kaupunki. Kangasalan Rikun pohjavesialueelle laaditaan
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.4.2021
29.4.2021
Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+ 81,94 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran kolmessa vuodessa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä lähes 20 cm, tasolle NN+82,12
Vesien tila hyväksi yhdessä
15.4.2021
Vesienhoidon tavoitteena on kaikkien pinta- ja pohjavesien hyvä tila viimeistään vuoden 2027 aikana. Hämeessä on edelleen haasteita vesien tilassa myös Kokemäenjoen vesistöalueella ja tavoitteisiin pääseminen
Miten parannamme vesien tilaa ja hallitsemme tulvariskejä? Kerro mielipiteesi
14.4.2021
ELY-keskukset ovat valmistelleet yhteistyötahojensa kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi. Suunnitelmiin voi jokainen vaikuttaa 2.11.2020–14.5.2021 välisenä aikana järjestettävässä kuulemisessa. Eri tahoja kuullaan samalla myös tulvariskien
Maaliskuun 2021 vesitilannekatsaus: Täysi talvi vaihtui nopeasti kevättulviin (Pohjalaismaakunnat)
8.4.2021
Maaliskuun alkupuolella lumen vesiarvot pohjalaismaakunnissa olivat keskimääräiset tai keskimääräistä suurempia. Maaliskuun loppupuolella sää lämpeni selvästi ja sen johdosta lumen sulaminen eteni nopeasti. Aivan kuukauden viimeisinä
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.3.2021
25.3.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,06. Pinta on laskenut 11 cm maaliskuun alusta ja lienee nyt alimmillaan. Nyt taso on 14 cm yli ajankohdan
Hämeen vesitilanne on talvisen rauhallinen
15.3.2021
Lauha viikonloppu on saanut virtaamat hienoiseen kasvuun, mutta ennusteen mukainen sään viileneminen kääntää jokien pinnat taas laskuun. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräisiä tasoja tai jonkin
Helmikuun vesitilannekatsaus: Kovia pakkasia ja runsaasti lunta (Pohjalaismaakunnat)
2.3.2021
Helmikuu oli alueellamme hyvin talvinen. Lähes koko kuukauden ajan lämpötila oli reilusti pakkasella ja lisäksi useampaankin otteeseen satoi runsaasti lunta. Lumen vesiarvot olivat helmikuun lopussa
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.2.2021
25.2.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,18. Pinta on laskenut 8 cm helmikuun alusta. Nyt taso on 18 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Jatkossa lisäjuoksutus aloitetaan
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.1.2021
29.1.2021
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,24. Pinta on laskenut 12 cm kuukaudessa. Nyt taso on 21 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallaveden lisäjuoksutukset on lopetettu
Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitasolla tai keskitasoa ylempänä
15.1.2021
Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä pääsääntöisesti ajankohdan keskitasolla tai jonkin verran keskitasoa ylempänä. Pakkasen kiristyminen voi aiheuttaa avoimiin virtavesiin hyydön muodostusta ja vedenkorkeuden nopeaa nousua. Pohjavedenpinnat
Pakkaset kääntämässä järvien vedenpinnat hiljalleen laskuun Etelä-Savossa – hyytöä voi esiintyä
13.1.2021
Sateisen syksyn myötä Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohdan keskitason yläpuolelle. Pakastuneen sään takia järvien vedenkorkeudet ovat kääntymässä laskuun Saimaata lukuun ottamatta. Hyydettä saattaa muodostua
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus
31.12.2020
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.12.2020 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,36. Pinta on laskenut 17 cm kuukaudessa. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallaveden
Runsaat sateet nostivat joet tulvakorkeuksiin ja heikensivät happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)
9.12.2020
Marraskuussa runsaat sateet nostivat pohjalaisjoet tulvakorkeuksiin jopa kolmeen kertaan. Sateiden vuoksi happamuustilanne vesistöissä on ollut huono. Pohjavedenpinnat ovat jopa yli keskiarvojen, mikä on paikoin aiheuttanut
Lokakuun vesitilannekatsaus: Syyssateet toivat pieniä tulvia mukanaan (Pohjalaismaakunnat)
4.11.2020
Lokakuun sateet saivat pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenpinnat vähitellen nousuun. Lokakuun lopulla satoi runsaasti. Kolmen vuorokauden 25. – 27.10.2020 yhteenlaskettu sademäärä oli Pohjanmaan rannikolla monin
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus
30.10.2020
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.10.2020 vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34. Pinta on nyt noussut 27 cm kuukaudessa ja nyt taso on 40 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon.
Vedenkorkeudet ovat Hämeessä ajankohdan keskitason tuntumassa
27.10.2020
Pintavedet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa tai jonkin verran ajankohdan keskitasoa alempana. Myös jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskiarvoja. Suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet
Syyskuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat vedenkorkeuksia ja paikoin samensivat jokivesiä (Pohjalaismaakunnat)
6.10.2020
Syyskuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satoi paikoin erittäin runsaasti ja rankasti. Sateiden seurauksena vedenkorkeudet nousivat, mutta edelleen kuivan kevään ja kesän vaikutukset näkyvät järvissä ja joissa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.9.2020
24.9.2020
Syyskuussa on satanut paljon. Nyt ennuste on sen suuntainen, että viime syksyn kaltaista haitalliseksi koettua vedenpintojen laskua ei syksyn edetessä tapahdu. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla
Hangasmäessä 10.-17.8.2020 sattuneen jätevesivuodon ympäristövaikutuksia selvitetty (Kanta-Häme)
8.9.2020
Pintavesitulosten perusteella jätevesivuodon pintavesivaikutukset jäivät pääasiassa Otusojan alueelle. Pintavesinäytteitä otettiin 19.8. ja 23.8. Otusojasta sekä Eteläistenjärvestä. 19.8. Otusojan yläjuoksulla vuodon alapuolella jätevesivaikutus oli selvästi havaittavissa
Ehdota Kokemäenjoen vesistöalueen vuoden 2020 vesitekoa!
3.9.2020
Vaikuta ja ehdota Vuoden vesiteko -kunniamaininnan saajaa vuodelle 2020! Kuka tai mikä taho on tehnyt Kokemäenjoen vesistöalueella mielestäsi tärkeän, joko pienen tai suuren teon vesistöjemme
Elokuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat virtaamia vain hetkellisesti elokuun alussa (Pohjalaismaakunnat)
1.9.2020
Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat myös elokuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet heinä-elokuun vaihdetta lukuun ottamatta keskimääräistä pienempiä. Elokuun alun sateet nostivat hetkellisesti
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.8.2020 (Pohjois-Savo)
27.8.2020
Vedenpinnat edelleen matalalla Kallaveden vedenpinta on noin 15 cm ajankohdan keskimääräisen korkeuden yläpuolella, tasossa NN+81,55 m. Viime vuonna samaan aikaan vedenpinta oli alhaalla, tasossa NN
Heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista sateisempi ja viileämpi
6.8.2020
Pohjois-Karjalan vesistössä useimpien järvien ja jokien vesitilanne on ajankohtaan nähden varsin tavanomainen. Heinäkuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen verrattuna keskimääräiseen heinäkuun sadantaan, mutta kun alkukesä oli
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.6.2020 (Pohjois-Savo)
25.6.2020
Järvien vesipinnat ovat vielä suhteellisen hyvällä tasolla, mutta kuivuuden jatkuminen tarkoittaa vesitilanteen huononemista koko Pohjois-Savossa. Jos kesäkuun tyyppinen suursäätila jatkuu vielä heinäkuun, vedenpinnat laskevat useissa
Toukokuun vesitilannekatsaus: Jokien virtaamat selvässä laskussa ja järvien pinnat tavanomaisilla kesätasoilla (Pohjalaismaakunnat)
3.6.2020
Säännösteltyjen luonnonjärvien ja tekojärvien pinnat päätyivät toukokuun aikana lähelle tavanomaisia kesätasoja. Kuortaneenjärven pinta laski toukokuun loppupuolella kesän tavoitetason paikkeille. Myös pitkään korkealla ollut Lappajärven pinta
Pirkanmaan lauha ja sateinen talvi aikaisti järvien vedenkorkeuksien nousua ja lisäsi fosforikuormitusta
1.6.2020
Viime talvi oli Suomessa hyvin lämmin ja sateinen. Etelä-Suomessa jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet nousivat huippuunsa poikkeuksellisen aikaisin jo maaliskuussa. Runsaat sateet tulivat talven aikana
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.5.2020 (Pohjois-Savo)
28.5.2020
Kevättulvat jäivät pieniksi koko Pohjois-Savossa. Iisalmen reitin tulvaherkissä järvissä tarvittiin vain puolet juoksutuskapasiteetista pitämään pinnat tulvarajojen alla. Loppujen lopuksi vedenpinnat ovat kuitenkin varsin keskimääräiset ajankohtaan
Laaja-alainen näkemys osaksi hulevesien hallintaa
15.5.2020
Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Kuivat kesät, sateiset talvet sekä rankkasateet lisääntyvät. Ääri-ilmiöt luovat paineita tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin myös hulevesien hallinnallinnalle. Mitoitussateet muuttuvat ja
Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista viileämpi ja vähäsateinen
12.5.2020
Vedenpinnat korkealla Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa vajaan asteen verran keskimääräistä viileämpi. Maakunnan sadekertymä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi. Huhtikuun sademäärä oli 31
Jokien virtaamat pieniä, järvien pinnat lähestyvät kesätasoja (Pohjanmaa)
6.5.2020
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokien virtaamat ovat yleensä suurimmillaan huhtikuussa, mutta tänä vuonna huhtikuun virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen pieniä. Tänä vuonna suurimmat virtaamat on tähän
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.4.2020 (Pohjois-Savo)
29.4.2020
Vedenpinnan korkeudet Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,25. Pinta on laskenut kuukauden aikana 7 cm. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan
Pohjavesialueiden rajaaminen ja luokitus Alavudella, Kruunupyyssä ja Seinäjoella on valmistunut (Pohjalaismaakunnat)
23.4.2020
Alavuden, Kruunupyyn ja Seinäjoen pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutosehdotuksiin oli mahdollista esittää hydrogeologisia tietoja kuntakohtaisten kuulemisten aikana. Kuulemisaikojen jälkeen ELY-keskus on käynyt läpi palautteet ja antanut
Vesitilanne Hämeessä ajankohtaan nähden poikkeuksellinen (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
8.4.2020
Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat laskussa, mutta pysyneet vielä pääosin selvästi ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla. Suuret muutokset pinnankorkeuksissa eivät ole lähiviikkoina todennäköisiä. Tavallisesti järvien vedenpinnat nousevat
Maaliskuun vesitilannekatsaus: Lumen vähäisyys vaikuttaa pohjalaisjärvien säännöstelyyn, pohjavedet hyvällä tasolla
1.4.2020
Pohjalaismaakunnissa on poikkeuksellisen vähän lunta ja jäätä. Joet ovat keskeisiltä osiltaan jäättömiä ja järvien jääpeite on normaalia ohuempaa ja hauraampaa. Monin paikoin lunta ei ole
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.3.2020 (Pohjois-Savo)
30.3.2020
Vedenpinnan korkeudet Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,34. Pinta on laskenut kuukauden aikana 11 cm. Taso on 43 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan
Neljä eriskummallista vuodenaikaa
19.3.2020
Olemme saaneet viime kesästä lähtien todistaa hydrologisessa mielessä eriskummallisia vuodenaikoja. Niin vesien pintalämpötilat, vesistöjen ja pohjavesien vedenkorkeudet kuin lumimäärätkin ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen. Ilmastonmuutoksen myötä
Helmikuun vesitilannekatsaus: Pohjalaisjoissa kolme tulvahuippua ja pohjavedet korkealla (Pohjalaismaakunnat)
3.3.2020
Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat olleet sateisen ja leudon sään vuoksi koko helmikuun 2020 selvästi suurempia kuin normaalisti. Helmikuun aikana pohjalaisjoet ovat olleet kolme kertaa
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.2.2020 (Pohjois-Savo)
27.2.2020
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,45. Taso on 47 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Konnuksen tulvajuoksutuskanavan juoksutus on täysillä ja avattu lisäksi pienesti Naapuskosken patoa.
Vedenkorkeudet Hämeessä nousseet reilusti
4.2.2020
Järvien vedenkorkeudet Hämeessä ovat pääsääntöisesti ajankohdan keskitason yläpuolella, ja vedenkorkeudet ovat paikoin edelleen nousussa. Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti ranta-alueiden ja selkäosien tai virtavesipaikkojen välillä. Jään
Ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjaveteen
31.1.2020
Suuressa osassa maata vallinnut hyvin lauha talvisää on herättänyt monet miettimään ilmastonmuutosta. Usein mielletäänkin, että ilmastonmuutoksella tarkoitetaan vain ilmaston lämpenemistä, vaikka todellisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena erilaiset
Vesi.fi:n takana on runsaasti vesiosaamista
30.12.2019
Askarruttaako sinua mikä vesitilanne on juuri nyt? Tiedätkö asutko tulvariskialueella tai luokitellulla pohjavesialueella? Mikä on tällä hetkellä lumikuorma? Millainen on vesistön tila mökkijärvessäsi? Miten selvität
Syksyn sateet ovat parantaneet vesitilannetta (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
9.12.2019
Syksyn ja alkutalven sateet ovat parantaneet suurten järvien vesitilannetta pitkään jatkuneen kuivuuden jälkeen.
Vesitieto: Lyhytartikkelit
Pohjavesi ja tekopohjavesi
Kartasta näkee, että Suomessa on paljon vettä. Suurin osa makeasta vedestä jää kuitenkin karttakuvassa piiloon, maan alle.
Lumi ja routa vaikuttavat pohjavesivaroihin
Maahan imeytyvä sadevesi täydentää pohjavesivarastoja. Miten pohjavesien käy talvella, kun sade tulee lumena ja maa on jäässä?
Riittääkö pohjavettä?
Pohjavesi ei uhkaa loppua, koska sitä syntyy koko ajan lisää. Suurempi vaara on pohjaveden likaantuminen.
Pohjavedet tarvitsevat suojelua
Pohjavesien suojelu on tärkeää, sillä likaantunutta pohjavettä on hyvin vaikea puhdistaa. Jokainen voi omalta osaltaan pitää huolta pohjavesistä.
Mistä hanavesi tulee?
Suomalainen käyttää yleensä vähän yli sata litraa vettä päivässä, jotkut jopa kaksisataa. Useimmat saavat talousvetensä vesijohtoverkosta.
Rannikon sulfaattimaiden herkät pohjavedet
Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja pohjaveden pintojen lasku ovatkin erityinen riski juuri happamilla sulfaattimailla.
Elvyttävä sade
Kuivaan maastoon lankeava sade on kuin piristysruiske. Kasvillisuus elpyy, ja koko maailma näyttää kirkastuvan.
Ilmastonmuutos vaikuttaa pohjaveden laatuun
Ilmastonmuutoksen seurauksena pohjaveden pinnat voivat vaihdella aiempaa enemmän. Talvella vedenpinnat nousevat luultavasti hieman nykyistä korkeammalle.
Suunnitelmallista vesienhoitoa
Vesienhoidon tavoitteena on, että Suomen kaikkien pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Vesien tila ei saa myöskään heiketä.
Veden kiertokulku
Vesi on ikuinen kiertolainen. Se kulkee paikasta toiseen ja muuttaa matkalla muotoaan.
Rakennetaanko kaivo?
Suomessa rakennetaan joka vuosi tuhansia kaivoja. Mitä pitää ottaa huomioon, kun ryhtyy suunnittelemaan uutta kaivoa?
Haja-asutuksen jätevedet
Noin joka kymmenes suomalainen asuu viemäriverkoston ulkopuolella. Myös haja-asutukselta vaaditaan nyt jätevesien käsittelyä.
Kovaa vai pehmeää vettä
Veden kovuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon vedessä on tiettyjä kivennäisaineita, lähinnä kalsiumia ja magnesiumia.
Kuivuuko kaivosi – tee havaintoilmoitus!
Vesi.fi-palvelussa voi ilmoittaa havaintoja kaivojen kuivumisesta. Kaivoveden loppuminen kertoo siitä, että pohjaveden pinta on laskenut.
Piilovesi ja vesijalanjälki
Piilovedellä tarkoitetaan kaikkea sitä vettä, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana: raaka-ainetuotannosta siihen asti, kun tuote käsitellään jätteenä.
Kuka saa kaivaa ojan ja minne?
Voiko omalle tontille tehdä kuivatusojan? Entä pitääkö pelto- tai metsämaan kuivattamisesta ilmoittaa viranomaisille tai hakea lupa? Omalle tontille voi kaivaa ojan esimerkiksi rakennuspaikan kuivattamiseksi. Tällainen
Likaako asutus vesistöjä?
Kaupungeista ja taajamista tulevat jätevedet puhdistetaan nykyään hyvin. Vieläkö ne pilaavat vesistöjä? Entä haja-asutus?
Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus (Syke) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se tuottaa tietoja ja ratkaisuja vesien ja ympäristön suojeluun ja hoitoon.
ELY-keskukset
ELY-keskusten ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus vastaa ympäristöä koskeviin kysymyksiin. Asiakasneuvojat opastavat esimerkiksi siinä, miten vesistön kunnostushanke pannaan vireille.
Tulvakeskus
Tulvakeskus on jatkuvassa valmiudessa tulvien varalta. Se seuraa sisävesien vesitilannetta ja merenpinnan korkeutta. Se tarkkailee myös lumen kertymistä ja sulamista sekä rankkasateita. Keräämistään tiedoista Tulvakeskus
Miten vesijohtovettä tehdään?
Suuren kaupungin vesilaitos tuo mieleen aution terveyskylpylän. Pumput humisevat, vesi solisee altaasta toiseen ja ilma tuoksuu kostealta.
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa vesivaroihin eri vuodenaikoina?
Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän erityisesti talven sademääriä. Koska talvet muuttuvat myös leudommiksi, suurempi osa sateesta tulee vetenä.
Kun kuivuus iskee
Kuivuus on suhteellinen asia. Jos vettä tulee paljon tavallista vähemmän, järjestelmät joutuvat koetukselle.
Vesitieto: Syventävät artikkelit
Maatalousmaan kuivatus
Maatalousmaan kuivatuksen tavoite on johtaa liika vesi pois viljelyalueelta. Sopiva kuivatus turvaa maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon.
Metsätalousmaan kuivatus
Metsämaan kuivatus nähdään yhä enemmän osana valuma-alueen vesienhallintaa. Kunnostusojitus kuormittaa vesistöjä, minkä vuoksi vesiensuojelu on olennainen osa hanketta.
Pohjavesialueet
Antoisat pohjavesimuodostumat on rajattu pohjavesialueiksi. Pohjavesialueet jaetaan kolmeen luokkaan niiden käytön ja merkityksen mukaan.
Pohjaveden käyttö ja pohjavesialueiden suojelu
Suurin osa suomalaisista saa talousvetensä pohjavedestä. Pohjavesialueiden turvaksi tehdään suojelusuunnitelmia, suojelua ohjaa lainsäädäntö.
Pohjavesien tila ja riskit
Pohjavesien tila on Suomessa yleisesti hyvä. Osa pohjavesialueista luokitellaan riskialueiksi; niillä pohjaveden tila voi heiketä ilman suojelutoimia.
Pohjavesien tilan seuranta
Pohjavesien tilaa seurataan valtakunnan laajuisen seurantaverkon avulla. Lisäksi seurataan ihmisen aiheuttamia muutoksia pohjavesiin.
Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjavesivaroihin
Ilmastonmuutos heikentää loppukesän pohjavesitilannetta. Pitkät kuivuusjaksot on otettava huomioon vesihuollossa.
Pohjaveden muodostuminen ja esiintyminen
Pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta sen määrä vaihtelee sekä alueittain että vuodenajan mukaan. Runsaimmat pohjavesivarat ovat harjuissa ja reunamuodostumissa.
Kaivon rakentaminen
Kaivon rakentaminen alkaa siitä, että rakennuspaikan maaperäolojen perusteella päätetään, mikä kaivotyyppi soveltuu parhaiten: perinteinen rengaskaivo vai porakaivo.
Fluori ja arseeni talousvedessä
Fluorin ja arseenin pitoisuuksille talousvedessä on asetettu enimmäisarvot. Suomessa pohjavesi voi paikallisesti sisältää enimmäisarvot ylittäviä fluoridi- tai arseenipitoisuuksia. Tällaista pohjavettä ei saa käyttää talousvetenä, tai
Kaivon huolto
Kaivon kuntoa sekä veden laatua ja riittävyyttä on syytä tarkkailla ympäri vuoden. Monet vedenlaatuongelmat voidaan välttää, kun kaivo huolletaan säännöllisesti ja tarvittaessa kunnostetaan.
Haja-asutuksen jätevesimääräykset – keitä ne koskevat?
Kiinteistön jätevedet tulee käsitellä asianmukaisesti, jotta oma elinympäristö säilyy puhtaana, terveellisenä ja viihtyisänä.
Kaivoveden laatu
Kaivoveden täytyy olla terveydelle vaaratonta. Niinpä kaivovettä koskevat samat laatuvaatimukset ja -suositukset, jotka on asetettu talousvedelle.
Kuivuuden vaikutukset
Ilmastonmuutos lisää todennäköisesti kuivuusongelmia myös suuressa osassa Suomea. Kuivuuden vaikutukset kohdistuvat sekä luontoon että yhteiskuntaan.
Juomaveden terveysriskit
Yleisin syy talousvedestä koituviin terveyshaittoihin on se, että raakavesi on mikrobiologisesti saastunutta eli siinä on terveydelle haitallisia mikrobeja.
Näin varaudut kuivuuteen
Kuivuudesta aiheutuvia haittoja voidaan ehkäistä ja vähentää oikeanlaisella varautumisella. Mitä erityisesti haja-asutusalueen asukkaiden ja mökkiläisten tulee tiedostaa ja tehdä, kun vesistön vedenpinta on alhaalla tai
Talousveden laatu
Vesijohtoveden pitää olla puhdasta ja terveellistä ja sen tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Vesilaitokset huolehtivat veden laadunvalvonnasta ja vesiriskien hallinnasta.
Näin etenet haja-asutusalueen kiinteistön jätevesiremontissa
Jätevesijärjestelmän uudistaminen tai rakentaminen kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella. Näin saat toimivan järjestelmän ja parhaan vastineen rahoillesi.
Maankuivatus ja happamat sulfaattimaat
Maankuivatus rannikkoseutujen happamilla sulfaattimailla vaatii erityistä harkintaa ja huolellisuutta. Jos pohjaveden pinta laskee, veteen voi vapautua happamoittavia aineita ja metalleja.
Hydrologinen seuranta
Ajankohtaisia vesitilannetietoja tarvitaan muun muassa tulvasuojelussa, vesistöjen säännöstelyssä ja vesienhoidossa.
Hulevesien ympäristöriskit
Hulevedet sisältävät monenlaisia vesistöjä kuormittavia haitta-aineita. Niitä tulee hulevesiin kaduilta ja pihoilta sekä rakentamisesta ja muusta toiminnasta.
Talousveden radon
Pohjaveden radioaktiivisista aineista tärkein on radon. Radonia esiintyy erityisesti porakaivovedessä, mutta joskus myös rengaskaivoissa. Lainsäädännössä on asetettu raja-arvoja talousveden radonpitoisuuksille. Radonia voidaan poistaa vedestä eri
Pienvesien kunnostus
Pienvesillä on huomattava ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys samoin kuin maisema-arvo. Pienvedet ovat osa veden kertokulkua, ja ne kytkevät eri elinympäristöt ja niiden ravintoverkot toisiinsa.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä tiedän onko kiinteistöni pohjavesialueella?
Tietoa pohjavesialueista löydät vesi.fi-sivuston karttapalveluosiosta. Valitse karttakuvan vasemmalta puolelta teemavalikosta “pohjavesialueet” ja kirjoita sen jälkeen etsimäsi paikkakunnan nimi “hae paikka” -kenttään. Pohjavesialueiden rajat ilmestyvät kartalle.
Teemasivut
Vesihuolto ja ilmastonmuutos
Suomen puhtaat ja runsaat vesivarat antavat hyvät edellytykset vesihuollolle. Laadukas vesihuolto takaa meille turvallisen ja raikkaan hanaveden. Vesihuolto pitää myös huolen siitä, että yhdyskuntien jätevedet
Ilmastonmuutos vaikuttaa vesihuoltoon
Ilmastonmuutos vaikuttaa vesihuoltoon monin tavoin, sekä kielteisesti että myönteisesti, osin suoraan ja osin epäsuorasti. Pitkäaikaiset muutokset eivät ole kriittisiä vesihuollon turvaamiselle, mutta merkittävän haasteen asettavat
Maa- ja metsätalouden vesienhallinta
Kokonaisvaltaista vesienhallintaa valuma-alueella Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee toisiinsa metsät, pellot ja rakennetut alueet. Kaikki maankäyttö vaikuttaa alueen vesiin, ja vettä taas tarvitaan moneen toimintaan.
Happamat sulfaattimaat
Happamat sulfaattimaat ovat merenpohjaan syntyneitä rikkipitoisia kerrostumia, jotka ovat maan kohotessa nousseet kuivalle maalle. Näistä kerrostumista huuhtoutuva hapan kuormitus aiheuttaa Suomessa merkittävän riskin vesistöille ja
5. Sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon
Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia sää- ja vesioloihin. Sisävesissä merkittävimmät muutokset liittyvät valunnan, virtaamien ja vedenkorkeuksien vuodenaikaisiin vaihteluihin. Valunnat kasvavat talvella ja pienenevät keväällä ja kesällä. Muutokset
Valuma-aluesuunnittelu
Valuma-aluesuunnittelulla ratkaistaan veden laatuun ja määrään liittyviä tarpeita ja haasteita valuma-alueen laajuisesti. Valuma-aluesuunnittelu antaa eväitä siihen, miten vesiä voidaan hallita eri puolilla valuma-aluetta niin, että
Maapuhdistamoratkaisujen tutkimustiivistelmät
Maapuhdistamot ovat jätevesien käsittelymenetelmiä, joissa hyödynnetään luonnollisen maaperän ominaisuuksia tai käytetään muuten maa-aineksia hyväksi jätevesien käsittelyssä. Maapuhdistamon perusratkaisut ovat maasuodattamo ja maahanimeyttämö. Maapuhdistamot voidaan toteuttaa
Virtsan ja suotonesteen käsittely
Erottelevassa kuiva- tai vesikäymälässä nesteet erotellaan ulostejätteestä. Tämä vähentää muun muassa kuivakäymälästä syntyviä hajuhaittoja. Nesteet erotellaan joko suoraan istuimesta tai käymäläsäiliön pohjalta. Säiliön pohjalta eroteltua
Valuma-aluesuunnittelun tuki-instrumentit
Valuma-alueen vesienhallinta- ja vesiensuojelutoimenpiteiden rahoitus Painikkeita klikkaamalla näet kuvan alapuolelta, mitä tukia eri toimenpiteisiin on haettavissa. Toimenpiteille voi löytyä rahoitusta lisäksi erilaisten hankkeiden kautta. Tutustu rahoitusmahdollisuuksiin
Rakentaminen ja ruoppaus happamilla sulfaattimailla
Happamat sulfaattimaat asettavat haasteita rakentamiselle. Sulfidisavien alueilla maa on vesipitoista ja siinä on paljon orgaanista ainesta. Niinpä se puristuu herkästi kokoon ja kantaa huonosti kuormaa.
Vesijalanjälki
Vesijalanjälki Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi sekä
Umpisäiliöt ja kuivakäymälät
Jätevesien käsittely on helpompaa ja edullisempaa, jos käymäläjäte käsitellään erillään muusta kotitalouden jätevedestä. Moni kunta edellyttää erillistä käsittelyä pohjavesialueilla. Jätevedet voidaan jakaa mustiin ja harmaisiin
Vesienhoidon ja kalatalouden strategiat ja suunnitelmat
Vesien- ja merenhoitosuunnitelmat Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesien tila ei saa myöskään heiketä. Suomi on jaettu seitsemään
Kunnostushankkeen vaiheet
Vesistön kunnostamisessa on monta vaihetta. Alkuidean jälkeen tehdään alustava suunnitelma, jonka pohjalta ryhdytään etsimään yhteistyökumppaneita, hankkeen toteuttajia ja mahdollisia rahoittajia. Varsinainen kunnostussuunnitelma tehdään mahdollisimman huolellisesti
Huolehdi omakotitalon ja kesämökin jätevesien puhdistuksesta
Asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat vähenevät, vesien rehevöityminen hidastuu ja riski pohjaveden pilaantumiselle pienenee. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet pilaavat pohjavesiä, mikä voi ilmetä esimerkiksi oman tai
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarit
Vesistökunnostusverkosto järjestää vuosittain kaikille avoimen seminaarin, jossa kuullaan vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostukseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista, tutkimustuloksista ja hankkeista. Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari & Maatalouden vesien- ja
Muut sivut
VILSO – Vesihuollon ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalu
Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinnan työkalu on helppo ja nopea Excel-pohjainen työkalu, jolla saat yleiskuvan vesiosuuskunnan verkosto-omaisuuden hallinnasta ja kunnosta.
Pienten vesilaitosten riskienhallintasuunnitelma Excel -työkalu (latauslinkki ja ohjeet)
Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinnan työkalu on helppo ja nopea Excel-pohjainen työkalu, jolla saat yleiskuvan vesiosuuskunnan verkosto-omaisuuden hallinnasta ja kunnosta.
Lapväärtin-Isojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Kemin rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Vesisanasto
Pohjavesialueiden luokittelu
Pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1. luokassa ovat vedenhankinnalle tärkeät pohjavesialueet, joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yli 10 m3/vrk tai yli
Pohjavesialueen suojelusuunnitelma
Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje siitä, miten pohjavesi pitää ottaa huomioon esimerkiksi suunniteltaessa alueen maankäyttöä. Suojelusuunnitelmia laaditaan lähinnä sellaisille pohjavesialueille, joita käytetään vedenhankintaan ja
Pohjavesimuodostuma
Pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä esiintymänä olevaa vettä, joka sijaitsee huokoisessa ja läpäisevässä maa- tai kallioperämuodostumassa ja joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjaveden oton. (Laki
Pohjavesiesiintymä
Vesilaissa pohjavesiesiintymällä tarkoitetaan kyllästyneeseen vyöhykkeeseen yhtenäisenä vesimassana varastoitunutta pohjavettä. Esiintymä voi sijaita myös pohjaesialueen ulkopuolella.
Avaa 12 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset
Tekopohjavesi
Tekopohjavesi on pohjavettä, jonka määrää on lisätty imeyttämällä maahan järvi- tai jokivettä. Suomessa toimii lähes 30 tekopohjavettä valmistavaa laitosta.
Pohjavesialue
Pohjavesialue on ympäristönsuojelulaissa määritelty geologisin perustein rajattavissa olevaksi maaperän muodostumaksi tai kallioperän vyöhykkeeksi, joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai vedenoton.
Kalliopohjavesi
Kalliopohjavedeksi kutsutaan sitä pohjavettä, joka suotautuu suoraan sadannasta tai maaperästä kallion rakoihin. Kalliopohjavettä voidaan hyödyntää porakaivoilla.
Vesimuodostuma
Vesimuodostuma on vesienhoidossa käytetty käsite, joka tarkoittaa järveä tai muuta erillistä vesistökohdetta. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin määritelmässä vesimuodostuma on ”maanpinnan painanteeseen kerääntyneen veden muodostama, selvästi erottuva
Tihkupinta
Tihkupinta on maa-alue, josta pohjavesi tihkuu maanpinnalle ilman selvää purkautumisallasta tai muuta avovesipintaa.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden korkeus kuvaa pohjaveden pinnankorkeutta ja sen vaihteluja. Pohjaveden korkeuteen vaikuttavat pohjavesimuodostuman koko, sademäärä, sulamisvedet, haihdunta sekä kasvillisuuden käyttämä vesi. Pohjaveden korkeus laskee tyypillisesti kesän
Happamat sulfaattimaat
Happamat sulfaattimaat ovat rikki- ja rautapitoisia maakerroksia, joita esiintyy alavilla rannikoilla, erityisesti Pohjanlahden rannikolla. Happamista sulfaattimaista voi liueta veteen rautaa ja muita metalleja, jos pohjaveden
Sininen vesijalanjälki
Sininen vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon esimerkiksi henkilö, valtio tai tietyn tuotteen valmistaminen kuluttaa luonnon vesivarastoista eli joista, järvistä ja pohjavesivarastoista ammennettavaa vettä. Laskelmassa otetaan
