Hakutulokset
Ajankohtaista

Kesäkauden 2022 leväseuranta alkoi Etelä-Savossa – sinilevistä ei havaintoja
2.6.2022
Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on käynnistynyt ja jatkuu syyskuun loppuun. Seurantakautena havainnoidaan ja tiedotetaan sinilevien esiintymistä. Toistaiseksi Etelä-Savon järvissä ei ole havaittu merkittäviä sinileväesiintymiä eikä

Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä–elokuu 2022: Merellä havaittiin tänä kesänä runsaasti sinilevää, järvien sinilevätilanne pysyi viime vuosien tasolla
25.8.2022
Kuluneen kesän sinilevätilanne on vaihdellut muuttuvien sääolosuhteiden mukaan. Merialueiden ja järvien sinilevämäärät olivat huipussaan kesän lämpimimpinä ajanjaksoina heinäkuun ja elokuun puolivälissä. Heinä–elokuun taitteen viilentyneet säät

Pohjavedet maailman vesipäivän keskiössä 22.3.2022 seminaarissa
25.2.2022
YK:n maailman vesipäivän teemaan eli pohjavesiin voi sukeltaa tänä vuonna Suomen Vesiyhdistys ry:n järjestämässä seminaarissa 22.3.2022 klo 12 alkaen. Paikalla on useita johtavia asiantuntijoita, jotka
Avaa 144 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset

Yhdyskuntien jätevesien satunnaispäästöt (Yhteissatu) – päätösseminaari 16.2.2022
27.1.2022
Jätevesien satunnaispäästöt, eli viemäriverkostojen ylivuodot ja jätevedenpuhdistamoiden ohitukset, kattavat noin 0,2 % jätevesien kokonaismäärästä. Kokonaiskuormituksena määrä on pieni, mutta saattaa paikallisesti aiheuttaa merkittäviä ympäristö- ja

Raportti Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan edustan meren tilasta vuonna 2022 on julkaistu
8.3.2023
Kesällä 2022 rannikkoveden vedenlaatua seurattiin ympäristöhallinnon 36 havaintopaikalla Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan edustalla. Sen lisäksi alueella tehdään toiminnanharjoittajien ympäristölupiin perustuvaa velvoitetarkkailua. Tulokset laajimmin tarkkailluista alueista esitellään

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.4.2022
28.4.2022
Kallaveden vedenkorkeuden ennustetaan nousevan tasolle NN+82,19 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Havaittu vedenkorkeus 27.4.2022 on NN+81,82 m. Vedenkorkeus on noin

Jäänsahaus Tornionjoen suualueella Hellälässä alkaa 11.4.2022
8.4.2022
Jäänsahaus Tornionjoen suualueella Hellälässä aloitetaan maanantaina 11.4.2022. Lapin ELY-keskus varoittaa alueella liikkujia 18 cm leveistä sahausurista ja jään päälle nousevasta vedestä. Hellälän jälkeen jäänsahausta jatketaan

Kesällä 2022 sinileviä havaittiin keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla
29.9.2022
Sinileväseuranta päättyy. Viimeisellä leväseurantaviikolla vähän sinilevää havaittiin Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpan rannassa, Nokialla Tottijärvessä ja Pyhäjärven Lehtiniemessä, Valkeakoskella Sääksmäen siltojen kohdalla sekä Kangasalan Kirkkojärvessä. Kansalaishavaintoja sinilevästä

Vaikuta vesiin – hae rahoitusta kunnostuksiin – webinaari ja etätyöpaja 7.10.2022
5.10.2022
KAIPO-verkko (Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkostojen vahvistamishanke) järjestää webinaarin ja etätyöpajan pe 7.10.2022 klo 12–15. Tilaisuudessa esitellään erilaisia pääosin vesistöihin kohdistuvia rahoitushakuja. Vesienhoidon

Koko maahan ennustetaan tavanomaisia kevättulvia
15.3.2022
Kuva: Etelä-Savon ELY-keskus Vaikka talven aikana on kertynyt paikoin poikkeuksellisen paljon lunta, kevättulvia voidaan odottaa suhteellisen rauhallisin mielin. Koko maahan on ennustettu melko tavanomaisia kevättulvia.

Lappeenrannan Mustajoella vedenlaadun ajoittaista heikkenemistä ja kalakuo-lema – Rakkolanjoen alaosan tila paranemaan päin
2.5.2023
Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu kalakuolema saattoi olla yhteydessä joen yläjuoksulla ilmenneeseen hyvin korkeaan ammoniumtyppipitoisuuteen. Joen yleinen vedenlaatu ei ole kohentunut, ja ajoittain happipitoisuus on

Vesienhoitosuunnitelmat valmistuivat – Kainuussa toimia toteutetaan yhteistyöllä
23.2.2022
Valtioneuvosto teki joulukuussa 2021 päätökset seitsemästä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2022–2027. Suunnitelmassa esitetään toimet, joiden avulla pyritään saavuttamaan meren ja vesien hyvä tila. Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena

Vuosi vaihtui Pohjois-Karjalassa leudoissa olosuhteissa
12.1.2023
Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Vesistöjen jäänpaksuudet vaihtelevat ja kohvajäätä on merkittävä osa jäänpaksuudesta. Kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjäähän verrattuna. Joulukuun sademäärä oli

Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä keskiarvotasolla ja lunta on paikoin runsaasti
22.2.2022
Viime viikon suurimmat sateet nostivat Etelä-Suomen vesistöjen vedenkorkeuksia pieneen talvitulvahuippuun. Pakastunut sää käänsi vedenkorkeudet viikonloppuna kuitenkin laskuun. Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Lumisateet

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 21.4.2022
21.4.2022
Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäinen tulvahuippu viikon sisällä. Pohjois-Pohjanmaan tulvahuippujen ennustetaan jakaantuvan kahteen osaan, koska sään ennustetaan viilenevän ensi viikolla huomattavasti. Oulun ja sen eteläpuolisten jokivesistöjen ensimmäinen tulvahuippu

Raahen vesistöjen säännöstelyn kehittäminen etenee, selvityksiä esitellään yleisötilaisuudessa 25.1.
19.1.2023
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy tekivät vuosi sitten Raahen säännösteltyjen vesien tilan parantamista koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimusosapuolet laativat vuosittain toimenpideohjelman, jossa sovitaan toimenpiteiden

Jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista
25.1.2023
Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista. Viilentynyt sää ja vähäiset sademäärät ovat helpottaneet tilannetta. Keskiviikkona lämpötila kohoaa sääennusteiden mukaan suuressa osassa

Hämeen ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita yli miljoonalla eurolla
4.5.2022
Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Avustuksia myönnettiin ensisijaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilan parantamiseen. Avustuksilla edistetään myös Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.6.2022
30.6.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,32. Nyt taso on 2 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallavesi on laskenut kevään tulvahuipusta 30 cm. Kallaveden lisäjuoksutus on

Kesän 2022 leväseuranta on alkanut (Varsinais-Suomi, Satakunta)
2.6.2022
Tällä viikolla käynnistyi jälleen kesäkuun alusta syyskuun loppuun kestävä valtakunnallinen leväseuranta. Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Tänä kesänä Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.5.2022
25.5.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,62. Nyt taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallavesi on noussut tämän vuoden alimmasta 60 cm. Vedenpinta on

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.2.2022
24.2.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04. Nyt taso on 4 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta nousi edellisen lumimyräkän seurauksena 5 cm, mutta nousu on

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.10.2022
27.10.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,73. Nyt taso on 21 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Syksyn vähäsateisuus on muuttanut alkukesän hyvän vesitilanteen selvästi keskimääräistä kuivemmaksi,

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.3.2022
31.3.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04. Nyt taso on 13 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on samalla tasolla kuin kuukausi sitten ja myös samalla

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.12.2022
29.12.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,02. Nyt taso on 7 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta näyttää kääntyneen hitaasti laskevaksi. Lähipäiviksi ennustettu lämpimämpi jakso

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.8.2022
26.8.2022
Kallaveden vedenkorkeus on laskenut kevään tulvakorkeudesta noin 70 cm. Vedenpinnan lasku on hidastunut viimeaikaisten sateitten ansiosta, mutta keskiennusteen mukaan vedenpinta laskisi syyskuun loppuun mennessä vielä

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 6.4.2022
6.4.2022
Pohjois-Pohjanmaalla Oulua ja siitä eteläisemmillä jokivesistöissä tulvista voi tulla keskimääräistä suuremmat. Mikäli kylmä sää jatkuu myös jääpatotulvariski kasvaa. Useimmilla valuma-alueilla ennustettu tulvahuippu on huhtikuun lopussa

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.1.2022
28.1.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,99. Nyt taso on 6 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta alenee hiukan pakkaskauden jatkuessa. Muutokset alkuvuonna ovat olleet hitaita

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.9.2022
29.9.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,82. Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Elo-syyskuun vähäsateisuus on muuttanut alkukesän hyvän vesitilanteen selvästi keskimääräistä kuivemmaksi,

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.11.2022
25.11.2022
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,01. Nyt taso on enää 3 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vesi on noussut 22 cm kuukauden alusta. Nyt

Joulukuun 2022 vesitilannekatsaus: Pakkanen pienensi virtaamia ja vedenlaatu parani (Pohjalaismaakunnat)
4.1.2023
Joulukuussa lämpötila pysytteli pääosin pakkasella. Reilumpia pakkasia esiintyi itsenäisyyspäivän ja joulukuun puolivälin paikkeilla. Talvisella säällä oli myös vaikutuksensa vesitilanteeseen. Vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat kuun puoliväliin

Hämeessä ei ole yhtään huonoksi luokiteltua järveä tai jokea
2.3.2022
Hämeen ELY-keskus on julkaissut Kanta- ja Päijät-Hämettä koskevan vesienhoidon toimenpideohjelman. Ohjelmassa kuvataan vesistöjen ja pohjavesien tilaa, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä esitetään toimenpiteitä, joilla pinta- ja

Lapin ELY-keskus sahaa jäitä Tornionjoen suualueella
29.3.2022
Teräsjää on useassa Lapin alueen joessa tänä keväänä vahvempaa kuin parina edeltävänä vuotena. Teräsjäätä on kuitenkin usealla mittauspisteellä pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Jäätä sahataan huhtikuun

Evijärven juoksutuksessa muutoksia Kattilakosken vesivoimalaitoksen turbiinikokeiden vuoksi
21.10.2022
Oy Herrfors Ab:n Kattilakosken vesivoimalaitoksella Ähtävänjoessa Evijärvellä suoritetaan vesivoimalaitoksen turbiinilla kokeita torstaina 27.10.2022. Tämän vuoksi Evijärven juoksutuksessa on erityisjärjestelyjä tästä loppuviikosta alkaen. Turbiinikokeissa optimoidaan turbiinin

Vesistökunnostuksiin haettiin Kaakkois-Suomessa yhteensä 1,34 miljoonaa euroa avustuksia
9.2.2023
Vuoden 2022 vesistökunnostusten avustushakuun saapui 20 hakemusta, joissa haettiin yhteensä noin 1 340 000 euroa avustusta. Päätökset myönnettävistä avustuksista tehdään kevättalven 2023 aikana. ELY-keskukset myöntävät vuosittain

Kalatie valmistui Leineperin kulttuurihistorialliseen ympäristöön Ulvilassa – kunnostustyöt muualla Harjunpäänjoessa käynnistymässä
21.6.2022
Harjunpäänjoen kunnostushankkeeseen kuuluva Leineperin säännöstelypadon ohittava kalatie on valmistunut kesäkuun 2022 alussa yhdeksän kuukautta kestäneen rakennustyön tuloksena. Kalatie sijaitsee Leineperin arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Harjunpäänjoki on kalataloudellinen

Sinilevien ultraäänitorjunta ei tehonnut Jäppilän Ahvenlammella
17.5.2022
Ultraääni ei ehkäissyt sinileväkukinnan muodostumista Ahvenlammella kesällä 2021. Syken tuoreiden seurantatulosten mukaan se ei myöskään vaikuttanut kasvi- ja eläinplanktonyhteisöihin ja vedenlaatuun. Jäppilän Ahvenlammella pilotoitiin ensimmäistä

Miten parannamme vesien tilaa ja hallitsemme tulvariskejä? Kerro mielipiteesi
14.4.2021
ELY-keskukset ovat valmistelleet yhteistyötahojensa kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi. Suunnitelmiin voi jokainen vaikuttaa 2.11.2020–14.5.2021 välisenä aikana järjestettävässä kuulemisessa. Eri tahoja kuullaan samalla myös tulvariskien

Vesistökunnostuskoulutusta uudella tavalla
9.2.2022
Osana vesiosaamisen kehittämiseen liittyvää täydennyskoulutuskokonaisuutta järjestettiin vesistökunnostuskoulutus (6/2021–2/2022). Koulutus herätti suurta kiinnostusta ja mukaan ilmoittautui 118 henkilöä eri puolilta Suomea. Koulutus on juuri päättynyt, joten

Ruovikon niitto on vain laastari – uusi käsikirja antaa ohjeita, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla
30.9.2022
Suomen ympäristökeskus Syke ja Metsähallituksen Luontopalvelut tiedottavat Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen uusi käsikirja tarjoaa toimintamallin siitä, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla, eli millaisilla ratkaisuilla rehevöitymistä

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan osaaminen kasvaa ja kehittyy hankkeissa ja hankkeiden avulla
15.9.2022
Osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää vuosittain avustuksia maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan edistämiseen. Hankkeiden ja niissä toteutettujen toimenpiteiden avulla levitetään tietoa erilaisista maa- ja

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satavesi-ohjelma järjestävät Selkämeriseminaarin Sataveden 20-vuotisen taipaleen kunniaksi
10.11.2022
Satakunnan vesien hyvä tila on haasteellinen tavoite meille kaikille. Satavesi-ohjelma on vuodesta 2002 alkaen edistänyt eri intressiryhmien yhteistyön kehittymistä sekä kymmenien paikallisten ja alueellisten vesienhoitohankkeiden

Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla varaudutaan kevättulviin (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala)
14.4.2022
Lumen vesiarvo on Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla selvästi tavanomaista suurempi. Ennusteiden mukaan runsaiden kevättulvien todennäköisyys on suuri. Haittaa ja vahinkoa voi aiheutua maataloudelle ja etenkin

Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma on hyväksytty
21.12.2021
Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 16.12.2021 Vantaanjoen vesistöalueen päivitetyn tulvariskien hallintasuunnitelman vuosille 2022-2027. Hämeen ELY-keskuksen toimialueella on lisäksi hyväksytty Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueiden tulvariskien hallintasuunnitelmat.

Harjunpäänjoen kunnostus valmistunut Ulvilassa elokuun lopulla – vaelluskaloilla käytössä nyt valtaosa joesta
12.9.2022
Harjunpäänjoen koskialueisiin kohdistunut kunnostushanke valmistui noin kahden kuukauden tehokkaan urakoinnin tuloksena elokuun lopussa jatkona kesäkuun alussa valmistuneeseen Leineperin padon kalatieurakkaan. Pääosin Ulvilan kaupungin alueelle sijoittuva

Ojasyvyyden vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin metsätalousmaalla tutkitaan Pudasjärvellä
16.6.2020
Turvemaiden metsien käyttöön etsitään kestäviä ratkaisuja. EU-rahoitteisen TurVI-hankkeen tavoitteena on suometsien puutuotannon turvaaminen, vesiensuojelun kehittäminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä siihen sopeutuminen. Eri syvyisistä ojista hankitaan tutkimuksellista

Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat edelleen matalat lokakuussa
4.11.2022
Kuukauden keskilämpötila oli melkein kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat pääosin 5–10 cm pitkän aikavälin tarkastelua matalammalla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun loppupuolella vielä yli asteen

Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä päätti seuraavasta säännöstelysuositusten seurantakaudesta
30.1.2023
Hämeen ELY-keskus uusi syksyllä 2022 kevään 2017 verkkokyselyn, jossa selvitettiin vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Vastauksia kyselyyn

Yhteenveto Teuron- ja Puujoen vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä
3.4.2023
Syksyllä 2022 toteutettiin kysely Teuron- ja Puujoen vesistön käyttäjille. Kyselyssä selvitettiin vesistöalueen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen tilasta ja vedenkorkeuksista. Kysely

Toukokuu oli viileä ja vähäsateinen Pohjois-Karjalassa
3.6.2022
Kuukauden keskilämpötila oli n. puoli astetta tavallista viileämpi. Vedenkorkeudet olivat hieman tavallista korkeammalla, mutta pahoilta tulvilta vältyttiin. Pintavedet olivat kuun lopussa hieman tavanomaista lämpimämpiä. Ilmatieteen

Peltojen laaja kipsikäsittely vähentäisi fosforipäästöjä Itämereen
19.10.2022
Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto tiedottavat Peltojen kipsikäsittelystä saadut monivuotisen seurannan tulokset vahvistavat kipsin vesiensuojeluvaikutukset. Haittoja viljelylle ei ole havaittu. Peltojen kipsikäsittely on Lounais-Suomen Savijoella

Puupuhdistamot tekevät ojista ravinnesieppareita ja hyönteishotelleja
11.10.2022
Puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi vähentää merkittävästi vesistöihin päätyvää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta. Uuden tutkimuksen mukaan esimerkiksi fosforipitoisuudet alenivat jopa 30–50 prosenttia. Puhdistuminen

Ensijäät ovat muodostuneet Pohjois-Karjalassa
7.12.2022
Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Pienille vesistöille on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa. Marraskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes tavanomainen. Kuukauden aikana satoi 54–61

Juhannusviikolla sinilevähavainnot lisääntynet sisävesillä, merellä tilanne rauhallinen
23.6.2022
Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on lisääntynyt hieman viime viikosta. Merialueilla viileä vesi pitää sinilevän määrän vielä melko vähäisenä. Juhannukselle ennustettu lämmin sää todennäköisesti lisää sinileväkukintojen määrää

Vesikerrokset vaikeuttavat liikkumista Etelä-Savon jäillä
11.2.2022
Etelä-Savon järvien jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelevat järvestä riippuen 35–51 cm:n välillä, mutta järvien eri osissa jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja. Tällä hetkellä jään päällä on vaihteleva

Valtion vesistörakenteita kunnostetaan Kainuussa
5.7.2022
Kainuun ELY-keskus huolehtii valtion hallinnassa olevista vesistöhankkeista ja -rakenteista sekä niiden ylläpidosta Kainuussa. Valtion vesistörakenteita kunnostetaan tänä vuonna Sotkamon Lontanjoen uittopadolla. Lisäksi Puolangalla sijaitsevan Askanjärven

Hoitokalastusta vai särkikalojen kaupallista pyyntiä osana monipuolista vesienhoitoa?
15.3.2023
Vesistökunnostusverkoston toisessa blogikirjoituksessa Jussi Vesterinen pohtii, miten hoitokalastukset saataisiin kaupallisesti kannattavaksi osaksi vesienhoitotyötä. Hoitokalastus on rehevöityneiden järvien kunnostustyökalujen jakoavain tai ruuvimeisseli: sille on melkein aina

Tavanomaista kylmempi sää hidastaa Lapin tulvatilanteen etenemistä
29.4.2022
Viime viikon lämpimät säät sulattivat lumia Lapin alueella ja jokien virtaamat lähtivät lähes kaikilla Lapin havaintoasemilla rauhalliseen nousuun. Tällä viikolla alkanut kylmä sääjakso yöpakkasineen pysäyttää

Sinilevätilanne heikentynyt merialueilla huomattavasti, sisävesillä tilanne rauhallinen
14.7.2022
Sinilevähavainnot ovat runsastuneet huomattavasti sekä rannikolla että avomerellä. Havainnot ovat lisääntyneet niin Suomenlahdella kuin Pohjanlahdellakin. Sisävesien sinilevätilanne on pysynyt keskimääräistä parempana, vaikka havainnot ovat hieman

Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueelle on tulossa geologinen rakenneselvitys
8.6.2021
Mittaukset ovat alkaneet Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueella geologista rakenneselvitystä varten. Hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Hämeenkyrön kunta ja Nokian Vesi Oy. Hämeenkyrön Miharin pohjavesialueelle

Merellä sinilevää edelleen runsaasti, järvien tilanne normaalia parempi
21.7.2022
Merialueiden huono sinilevätilanne jatkuu. Sinileväesiintymiä on nyt kaikilla merialueilla. Runsaasti sinilevää on havaittu erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkoalueilla. Järvien tilanne on edelleen tavallista parempi, mutta

Merellä huono sinilevätilanne hieman helpottanut, järvillä sinilevää vain vähän
28.7.2022
Valtakunnallinen sinilevätilanne on hieman parantunut viime viikosta. Järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet tuulisen ja sateisen sään seurauksena, ja sisävesien tilanne on edelleen tavallista parempi. Merialueiden huono

Heinäkuussa Pohjois-Karjalassa satoi runsaasti ja oli lämmintä
4.8.2022
Kuukauden keskilämpötila oli vajaan asteen verran tavallista korkeampi. Helteiden vastapainoksi saatiin runsaita sateita ja viileämpää säätä. Vedenkorkeudet olivat hieman tavallista korkeammalla tai tavanomaisella tasolla. Pintaveden

Vähäisiä sinileväesiintymiä havaittu Etelä-Savossa
4.8.2022
Viikolla 31 hieman sinilevää havaittiin kahdella vakiohavaintopaikalla, Pieksämäen Heiniöllä ja Mikkelissä Launialan uimarannalla. Lisäksi kansalaishavaintoja vähäisistä sinileväesiintymistä on tehty Mikkelin Ukonvedellä Kyyhkylän uimarannalla sekä itäisellä

Hämeen ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoon ja tulvariskien hallintaan
10.5.2021
Hämeen ELY-keskus on myöntänyt lähes 603 000 euroa avustusta vesien- ja merenhoidon toteutusta sekä tulvariskien hallintaa palveleviin hankkeisiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien

Kysely Loimijoen vesistöalueen käyttäjille
13.9.2022
Hämeen ELY-keskus uusii keväällä 2017 tehdyn kyselyn, jossa selvitetään vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Kyselyjen tuloksia vertaamalla selvitetään, onko käyttäjien

Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintojen määrää merellä ja sisävesillä
11.8.2022
Sinilevätilanne on huonontunut aiempiin viikkoihin verrattuna lämpimän sään seurauksena. Sisävesillä sinileväkukintoja on nyt havaittu keskimääräistä enemmän, vaikka järvien pintalämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisiä. Myös merialueilla on

Sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, lämmin ja tyyni sää voi lisätä pintakukintojen määrää loppukesällä
18.8.2022
Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt tasaisena koko maassa. Lämpimien säiden seurauksena järvivesi on hieman keskimääräistä lämpimämpää, mikä ylläpitää sinilevien kasvua. Merialueilla sinilevän määrä on edelleen pitkän

Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Etelä-Savossa
21.7.2022
Viikolla 29 sinilevää ei ole löytynyt viikottain seurattavilla havaintopaikoilla. Tiedoksi tulleet esiintymät ovat olleet koko kesän melko vähäisiä Etelä-Savon alueella. Viimeaikainen sateinen ja tuulinen sää

Syyskuu oli Pohjois-Karjalassa viileä ja vähäsateinen
6.10.2022
Kuukauden keskilämpötila oli noin puolitoista astetta tavanomaista viileämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä matalammalla koko maakunnassa. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes tavanomaisella tasolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan

Vesistötutkimuksen osaamiskeskus nostaa yhteistyön ja tutkimuslaitteistot uudelle tasolle
23.5.2022
Uusi osaamiskeskus Freshwater Competence Centre (FWCC) kehittää vesistötutkimuksen infrastruktuuria, tutkimuslaitteistoja sekä huipputason suomalaista osaamista sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostaman keskuksen tavoitteena

Yli miljoona euroa vesienhoitohankkeisiin Kaakossa
19.5.2022
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt yli miljoona euroa avustusta vesien- ja merenhoidon hankkeisiin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Tavoitteena vesien tilan ja virkistyskäytön parantaminen. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmia

Tulvariskissä olevien rakennusten kastumiskorkeuksia selvitetään Kyrönjoen alaosalla (Pohjalaismaakunnat)
9.6.2022
Kesän 2022 aikana selvitetään rakennusten tarkempia kastumiskorkeuksia Kyrönjoen vesistöalueen alaosalla Isonkyrön, Mustasaaren ja Vaasan kuntien alueilla. Tulvariskissä olevien rakennusten kastumiskorkeuksien selvitystä tehdään osana Kyrönjoen vesistöalueen

Lapin jokien virtaamat lähdössä vähitellen nousuun
5.5.2022
Huhti-toukokuun vaihteen tavanomaista kylmempi sää sai Lapin vesistöjen virtaamien kasvun pysähtymään. Loppuviikosta sää lämpenee ja vesistöjen virtaamien ennustetaan lähtevän rauhalliseen nousuun kohti kevään tulvahuippua. Suurimmassa

Toimenpideohjelma Keski-Suomen vesien tilan parantamiseksi on valmistunut ‒ sinäkin voit vaikuttaa lähivesiesi tilaan
16.3.2022
Tiedätkö mistä käyttämäsi hanavesi tulee? Entä tunnetko kotona tai mökillä syntyvän jäteveden mahdolliset vaikutukset ympäristöösi? Pinta- ja pohjavesien hyvä tila mahdollistaa meille turvallisen juomaveden, vesien

Uusi opas avuksi ojituksiin ja vesistökunnostushankkeisiin
11.11.2022
Laajana yhteistyönä valmistunut ”Vesitalousisännöitsijän opas” on suunnattu erityisesti isännöitsijöille, mutta myös muille ojitushankkeista tai vesistökunnostushankkeista vastaaville. Opas on konkreettinen ohjeisto, jossa kerrotaan muun muassa ojitusyhteisöstä

Sinilevätilanne rauhallinen – järvillä ja merialueilla ei havaintoja sinileväkukinnoista
6.6.2022
Suomen ympäristökeskus Syke on aloittanut kesän 2022 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla ja sisävesillä ei ole vielä tehty sinilevähavaintoja. Rantavedessä saattaa kuitenkin esiintyä kellertävää siitepölyä,

Kainuun ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoa ja vesistön käyttöä edistäviin kunnostushankkeisiin
13.5.2022
Kainuun ELY-keskus on myöntänyt harkinnanvaraisia valtionavustuksia neljään vesienhoitoa edistävään kunnostushankkeeseen vuonna 2022. Kyseisten neljän kohteen avustusrahoituksen kokonaissumma on yhteensä 100 325 euroa. Vesistökunnostusten tavoitteena on

Lumisateet ovat hidastaneet Etelä-Savon vesistöjen jäätymistä joulukuussa
21.12.2022
Etelä-Savon järvien jääpeitteen kokonaispaksuus vaihtelee järvestä riippuen 3–15 senttimetrin välillä. Myös järven sisällä voi jäänpaksuuksissa olla huomattavia eroja. Pertunmaan Peruvettä lukuun ottamatta jäänpaksuus on alueellisilla

Lämmin sääjakso käynnistää lumien sulamisen Lapin alueella
20.4.2022
Kuluvan viikon lämpimät säät sulattavat lumia Lapin alueella, mikä nostaa hetkellisesti jokien virtaamia. Ensi viikosta lähtien sää kylmenee ja yöpakkaset jarruttavat sulamista, joten tulvatilanteen kehittyminen

Verkostoyhteistyötä vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistämiseksi (Vesihuki)
13.10.2022
Vesihukiverkosto tukee vesihuoltolaitosten välistä ilmasto- ja kiertotalousyhteistyötä. Verkosto on hyviä käytäntöjä yhteen kokoava foorumi, jossa tiedon jakaminen ja vertaistuki ovat keskiössä. Vielä ehdit ilmoittautua mukaan

Pirkanmaan säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi
25.2.2022
Lumikertymät ovat nyt paikoin jopa yli puolet tavanomaista suurempia Pirkanmaalla. Myös kevättulvista voi tulla tavallista suurempia. Säännöstelyllä varaudutaan mahdollisiin tulviin. Lunta on Pirkanmaalla kertynyt tänä

Esimerkillisiä vesiensuojelijoita palkittiin Vesistökunnostusverkoston tilaisuudessa
25.8.2022
Projektipäällikkö Timo Rintalalle ja Alavuden kaupungille on myönnetty Vuoden vesistökunnostaja -palkinto esimerkillisestä ja pitkäjänteisestä työstä vesistöjen suojelun hyväksi. Vaelluskalojen elinolosuhteiden edistäjä, maisema-arkkitehti Jukka Jormola Vantaalta

Ilmastonmuutos kasvattaa tulvariskiä – hallintasuunnitelmat pienentävät sitä
18.3.2022
Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sää- ja vesioloihin liittyviä ääritilanteita. Suomi on pitkä maa ja parina viime vuotena on koettu sekä kokonaan lumettomia ja jäättömiä, että lähes

Pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Kalvolassa
19.5.2021
Hämeenlinnan Kalvolassa sijaitsevilla Könnölän, Huntinkivenkankaan ja Saapaslamminharjun pohjavesialueilla aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikolla 21 maatutkaluotauksilla. Ensi syksyn ja talven aikana

Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 275 000 eurolla
17.5.2021
Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 275 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 23 hankkeelle. Hankkeita on

Suomen suurin tulvapumppaamo kunnostetaan 1,3 miljoonalla eurolla
10.9.2021
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kunnostaa Lapuanjoen pengerrysalueella Lapuan kaupungissa sijaitsevan Löyhingin tulvapumppaamon. Hanke toteutetaan yhteistyössä Löyhingin pengerrysyhtiön kanssa. Löyhingin pumppaamo on Suomen suurin tulvapumppaamo ja kunnostustyön arvioidut

Sinilevien ultraäänitorjunnan vaikutuksia tutkitaan Jäppilän Ahvenlammella
27.5.2021
Tiedote 27.5.2021 klo 10.00 Uudessa UltraPlan-hankkeessa tutkitaan, voidaanko rehevöitymisen ja sinilevien aiheuttamia haittoja vähentää ultraääneen perustuvalla menetelmällä. Pilottina toimii Pieksämäellä sijaitseva Jäppilän Ahvenlampi, jossa arvioidaan

Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle – rohkealle Hiitolanjoen avaajalle
28.10.2020
Ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä antoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja sen toimitusjohtajalle Hanna Ollikaiselle. Säätiö on Ollikaisen johdolla mahdollistanut hankkeen, jossa kolme

Vesihuollon tilanteesta haja-asutusalueella
22.7.2021
Haja-asutusalueella esimerkiksi Kainuussa on nähtävissä valtakunnallinen kehityssuunta: ulkopaikkakunnalta Etelä-Suomesta saakka matkustetaan maaseudulle viettämään aikaa työhön tai vapaa-aikaan liittyen ”kakkosasuntoon” tai majoituspalveluja tarjoavaan maaseutuyritykseen. Koronapandemian seurauksena

Lapväärtin-Isojoelle luodaan yhteistyössä vesivarojen kestävää käyttöä ja suojelua edistävä vesivisio (Pohjalaismaakunnat)
4.3.2020
Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle laaditaan laajalla yhteistyöllä vesivisio. Vesivision tarkoituksena on koota yhteen alueen asukkaat sekä eri alojen toimijat ja laatia yhdessä vesistölle tulevaisuuteen ulottuva näkemys sen

Tietopaketit ajankohtaisista vesihuoltoaiheista – Oppilaitosyhteistyön antia
6.4.2023
ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut -yksikkö tekee yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa. ELY-keskus on jo useamman vuoden ajan antanut Turun ammattikorkeakoulun energia ja ympäristötekniikan opiskelijoille toimeksiantoja, joiden kautta oppilaat

Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan kesä-elokuun sinilevätilanteesta
1.9.2022
Kuluneena kesänä valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuului Pohjois-Pohjanmaalla 22 havaintopaikkaa. Oulun ja Muhoksen Rotaryklubit osallistuivat sinileväseurantaan Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäistä kertaa kolmella havaintopaikalla. Suomen ympäristökeskuksen hyödyntämät satelliittihavainnot ja kansalaishavainnot

Kysely Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen käyttäjille on avattu
13.9.2022
Hämeen ELY-keskuksen toteuttama verkkopohjainen kysely Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen käyttäjille on avattu. Kyselyssä selvitetään vesistöalueen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen

Uudet maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeet vähentävät vesistöihin päätyvää kuormitusta ja auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen
11.5.2023
Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella on käynnistynyt 17 uutta hanketta, jotka toteuttavat valuma-aluelähtöistä vesienhallintaa ja sen suunnittelua. Maa- ja metsätalouden vesienhallinnalle on yhä enemmän tarvetta. Sateiden ja

Uusi vesitalousstrategia on julkaistu – visiona puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia
23.3.2022
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vesitalousstrategian, joka ohjaa ministeriön toimialan vesitaloustehtävien tulosohjausta, toimintaa ja talouden suunnittelua vuoteen 2030 saakka. Strategian toimeenpano näkyy jokaisen suomalaisen

Kiristyvätkö pohjavesialueiden suojeluvaatimukset?
23.2.2023
Euroopan unionin vesipuite- ja pohjavesidirektiivi sekä unionin tuomioistuimen vuonna 2018 antama ratkaisu pohjaveden laatunormien merkityksestä muodostavat tiukan lähtökohdan pohjavesien suojelulle. Tämän lisäksi Suomessa on voimassa

Saaristomeren pelastamiseen yhteistyöllä ja aktiivisella hanketoiminnalla
13.10.2022
Vesiensuojelun tiekartan kick off -tilaisuus järjestettiin torstaina 6.10.2022 Forum Marinumissa Turussa. Hybriditapahtuma kokosi yhteen lähes 100 vesiensuojelusta kiinnostunutta henkilöä niin Saaristomeren valuma-alueelta kuin sen ulkopuoleltakin.

Lokakuun Vesikirjeessä asiaa kuivuudesta ja vesistöjen ekologisen tilan seurannasta
13.10.2022
Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista mm. kuivuusriskien hallinnasta, vesistöjen ekologisen tilan seurannan kehittämisestä sekä yhteistyöstä Kolumbian kanssa. Ilmastonmuutoksen myötä

Lounais-Suomen merialueilla kesän mittaan runsaita sinileväkukintoja, järvillä sinileväkesä rauhallisempi
19.10.2022
Merialueemme heikko tila näkyi taas kuluneena kesänä paikoitellen runsainakin sinileväkukintoina ja laajoina pintalauttoina Saaristomerellä ja eteläisellä Selkämerellä. Järvillä kulunut kesä oli rauhallisempi, runsaita sinileväkukintoja havaittiin

Avustushakuja auki ELY-keskuksissa
27.10.2022
ELY-keskuksissa on avautunut 18.10.2022 useita vesiensuojeluun, vesistöjen kunnostukseen, vesienhallintaan ja kalatalouteen liittyviä avustushakuja. Hakuajat päättyvät pääsääntöisesti 30.11. Avustukset ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen

Vesistötutkimuksen huipputeknologia laajemmin käyttöön verkostoitumisen avulla
2.11.2022
Uuden vesistötutkimuksen osaamiskeskuksen Freshwater Competence Centre (FWCC) partneriorganisaatiot esittelivät uusimpia teknologisia ratkaisuja 28.10.2022 Vantaanjokipäivän tilaisuudessa. Esillä oli esimerkiksi robottiveneitä, droneja, laserkeilausteniikkaa ja sensoreita. Vahvistamalla verkostoitumista

Kadut voivat tulvia ensi viikolla Etelä- ja Lounais-Suomen taajamissa – sadevesiviemärit kannattaa avata
16.12.2022
Lämmin sää ja vesisateet saavat ennusteiden mukaan kadut tulvimaan Etelä- ja Lounais-Suomessa ensi viikon maanantain ja torstain välillä. Tulvimista edesauttaa viime päivinä kaduille kertynyt lumi

Lumikuorma ajankohtaan nähden harvinainen etelärannikolla – kuplahallien kattoja tarkkailtava
14.12.2022
Etelä-Suomen rannikko sai vankan lumipeitteen Tammisaaren, Lohjan, Porvoon ja Haminan väliselle rantakaistaleelle. Lumikuorma on maksimissaan jopa 60 kg/m². Kuplahallien lumimäärää on syytä tarkkailla, koska jo 30

Muutoksia merivedenkorkeuksiin: N2000-järjestelmä teoreettisen keskiveden rinnalle
15.9.2021
Ilmatieteen laitos alkaa ilmoittaa merivedenkorkeudet myös N2000-järjestelmässä syyskuun puolivälistä alkaen. Muutos on osa laajempaa väylä- ja merikarttauudistusta. Ilmatieteen laitos havainnoi ja ennustaa meriveden korkeutta. Tieto

Hauen paikka – Lappalanjärven Nisoksella tehtiin elinympäristökunnostuksia
23.5.2023
Nisoksen lahdelle tehtiin allikoita, varoen uhanalaista hentonäkinruohoa. Kunnostustyöllä monipuolistetaan elinympäristöä ja parannetaan vedenlaatua. Osakaskunta ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittivat työt. Osakaskunta aloitteellinen Nisos on lahti Kouvolan

Metsätalouden riski pohjavesien laadulle verrattain pieni
18.1.2022
Metsätalouden todennetut vaikutukset pohjavesien laadulle ovat osoittautuneet verrattain pieniksi. Tutkittua tietoa vaikutuksista on kuitenkin melko vähän ja siksi seurantoja tulisi lisätä ja kehittää mahdollisimman nopeasti.

Muonionjoelle ja Tenojoelle tulossa tavanomaista suurempi tulva
24.5.2022
Ensimmäiset tulvahuiput Lapin jokivesistöissä saavutettiin viime viikon alussa, minkä jälkeen kylmä sää hidasti lumen sulantaa ja virtaamat kääntyivät laskuun. Lämpenevä sää sulattaa loput lumet ja

Vesikirjeessä asiaa vesi.fi-palvelun vahvistumisesta ja erilaisten hankkeiden vesistövaikutuksista
19.5.2022
Uusimmassa Syken Vesikirjeessä kerrotaan muun muassa vesi.fi-palvelusta, joka sisältää jatkossa kattavimman tietopaketin vesistöistä ja vesivaroista. Loppuvuodesta 2022 uudistuvan ymparisto.fi-palvelun vesisisällöistä suuri osa on jo siirretty

Pienseminaari Perämeren kunnostuksista 2.6.
18.5.2022
Kaikille avoin Perämeren vesistökunnostusverkoston suunnitteluryhmän järjestämä pienseminaari pidetään 2.6.2022 9–11 Teams-yhteydellä aiheena Perämeren kunnostukset. Tänä vuonna perustettu Perämeren vesistökunnostuksen suunnitteluryhmä koostuu alan asiantuntijoista, mukana ovat

Hämeenkyrössä löytyi paksuimmillaan yli 100 metrin pohjavesikerros
3.5.2022
Hämeenkyrön Mahnalanharjun, Miharin ja Ketunkivenkankaan pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys on valmistunut. Selvitys paljasti, että muun muassa Miharin pohjavesikerros on paksuimmillaan yli 100 metriä. Rakenneselvitys auttaa vedenhankinnassa

Vesistöjen kunnostusta ja hoitoa vauhditetaan yhteistyöllä
28.4.2022
Vesistöjemme hoito vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä panostusta. Miten vesienhoito- ja kunnostushankkeisiin voi saada rahaa ja tukea? Mitä voimme tehdä lähivesistöjemme hyväksi? Entä miten ja miksi

Tulvariskien hallintasuunnitelmat auttavat varautumaan ilmastonmuutokseen
17.12.2021
Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi 16.12.2021 tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille 2022–2027. Suunnitelmia on yhteensä 18 ja niitä toteutetaan vesistö- tai rannikkoalueilla, joilla on nimetty vähintään yksi merkittävä

Rengon ja Kiikun patojen kunnostustyöt alkavat toukokuussa
27.4.2022
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Seinäjoen Energia Oy kunnostavat Rengon ja Kiikun säännöstelypadot kesällä 2022. Hankkeen pääurakoitsijana toimii Oteran Oy ja luukkutoimittajana OMP Konepaja Oy. Kunnostustyöt saattavat

Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat saaneet oman rannikon vesistökunnostusverkoston
13.4.2022
Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkovedet ovat pääosin heikossa tilassa, mutta tahtotila vesien tilan parantamiseksi yhdistää uunituoreen verkoston jäseniä. Verkosto kokoaa yhteen rannikkovesien tilasta kiinnostuneita tahoja yksityishenkilöistä

Tiekartta avuksi maatalouden vesiensuojelun haasteiden ratkontaan
20.1.2022
Varsinais-Suomen ELY-keskus on selvittänyt maatalouden vesiensuojelun haasteita osana Saaristomeren hot spot -tiekarttatyötä. Haasteet on koottu vuoden 2021 lopulla julkaistuun Maatalouden vesiensuojelun pullonkaulat -raporttiin. Maatalouden vesiensuojeluun

Etelä-Savon järvien jäänpaksuudet kasvoivat tammikuussa vaihtelevasti
21.1.2022
Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelevat Etelä-Savon järvillä 31–37 cm:n välillä, mutta jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja järven sisällä. Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat 20.1.2022 jäänpaksuuksia viidellä

Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lauha ja vähäsateinen
4.4.2022
Maaliskuu oli tavanomaista vähäsateisempi ja lämpimämpi. Pohjois-Karjalassa lunta oli kuukauden lopussa vielä runsaasti ja sen vesiarvo oli korkea. Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajan-kohdan keskiarvoon

Vesienhoitoa toteutettu monipuolisesti Etelä-Savossa
30.3.2022
Etelä-Savon vesien tilan parantamiseksi toteutettiin vuonna 2021 hoitokalastuksia kaikkialla maakunnassa. Saaliksi saatiin yhteensä noin 180 tonnia vähempiarvoista kalaa. Etelä-Savon kalatalousalueille laadittuja vesienhoidon yleissuunnitelmia esiteltiin viime

Lumikuorma kasvaa koko maassa – Syke suosittelee tarkkailemaan isojen hallien lumikuormaa
1.2.2022
Lumikuorma lähentelee monin paikoin 100 kiloa neliömetrillä Etelä-Suomea myöten ja ylittää sen laajalti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Lumipeitteen ennustetaan kasvavan helmikuun alussa suurimmassa osassa maata. Syke

Tammikuussa satoi lunta tavanomaista enemmän Pohjois-Karjalassa
4.2.2022
Lunta on kertynyt n. 15–30 cm tavallista enemmän. Tammikuun lämpötila oli melko tavanomainen: alkukuun pakkasia seurasi lauhempi jakso. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun lämpötila oli

Avustusta haettavana vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelmasta
8.2.2022
Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelmasta on haettavissa avustusta 8.2.-29.4.2022 välisenä aikana Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Avustusta on tarjolla 2 miljoonaa euroa. Haku on valtakunnallinen.

Pohjalaismaakuntien tulvariskien hallintasuunnitelmissa varaudutaan tulvien vaikutuksiin nyt ja tulevaisuudessa
29.3.2022
Pohjanmaan lakeudet tunnetaan tulvistaan ja viimeisen kymmenen vuoden aikana tulvia on koettu mm. Ähtävänjoella, Kimonjoella ja Vöyrinjoella, Lapuanjoella, Kyrönjoella, Maalahdenjoella, Närpiönjoella ja Lapväärtin-Isojoella. Tulvat ovat

Helmikuussa lumen määrä kasvoi Pohjois-Karjalassa
7.3.2022
Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon nähden. Lunta on kertynyt 15–30 cm tavallista enemmän. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Kontiolahdella,

Kylmä sää lykkää kevättulvia Pirkanmaalla, sulamispiikki voi olla raju
29.3.2022
Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet on laskettu kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Kevään myöhentyminen tarkoittaa vedenkorkeuksien pysymistä alhaisina tavanomaista pidempään. Myöhäinen sulaminen enteilee myös nopeaa sulamispiikkiä. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet

Loimijoen padotus ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui – seurantakaudella koettiin onnistumisia ja haasteita
2.6.2022
Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui huhtikuun lopussa keskustelemaan kuluneesta seurantakaudesta 2017–21 ja tulevista jatkotoimenpiteistä. Kokouksessa käytiin läpi kuluvan kevään vesitilannetta, padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa,

Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 420 000 eurolla
7.6.2022
Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 420 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 20 hankkeelle. Hankkeita on

Etelä-Savon järvien jäänpaksuudet ovat pysyneet maaliskuussa ennallaan
22.3.2022
Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jäiden paksuuksia 20.3.2022 viidellä järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Järvien jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat järvestä riippuen

Mennäänkö metsätaloudessa Ojasta allikkoon?
8.6.2022
Moni kirkas ja kalaisa metsäpuro ja järvi on liettynyt ja tummentunut metsätalouden hajakuormituksen seurauksena. Hakkuut, maanmuokkaus, ojitukset, puuston lisääntyminen ja kuusivaltaistuminen, kuten myös ilmastonmuutoksen myötä

Kipsihaku innoitti viljelijät yhteisiin vesienhoitotalkoisiin
16.8.2022
Maksutonta peltojen kipsikäsittelyä pystyi tänä vuonna hakemaan koko Suomen rannikkoalueella. Kipsihaku herätti suurta kiinnostusta, ja laajentuneen hankkeen myötä kipsinlevityshakemuksia tuli kaikkiaan noin 37 000 hehtaarille. Saaristomeren

Sinilevätilanne järvillä ja merellä rauhallinen, mutta lämmin sää voi nostaa kukintojen määrää vielä loppukesällä
4.8.2022
Sinilevätilanne järvillä on paikoin heikentynyt viime viikosta, vaikka valtakunnallisesti tilanne sisävesillä on rauhallinen. Merialueilla pintakukinnat ovat vähentyneet, ja sinilevä on monin paikoin sekoittuneena veteen. Lämmin

Sinilevätilanne rauhallinen vakiohavaintopaikoilla
21.7.2022
Tuulinen ja sateinen sää ovat hillinneet sinileväesiintymiä Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla. Rannikkoalueilla on havaittu levää vähäisiä määriä. Leväseurannan sisävesien havaintopaikoista ainoastaan Lappeenrannan Haapajärvellä on runsaasti levää. Itäisellä

Sinilevää havaittu sekä merialueilla että sisävesillä (Pohjalaismaakunnat)
14.7.2022
Kuluneen viikon aikana sinilevää havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä pohjalaismaakunnissa. Vähäisistä sinileväesiintymistä tehtiin havainto Pietarsaaren edustalla Luodon rannikkoalueella, Mustasaaren Karperönjärvellä, Evijärven Sillankorvan sekä Ähtärinjärven Mustaniemen

Sinilevätilanne Etelä-Savossa rauhallinen
7.7.2022
Etelä-Savon järvien sinilevätilanne on hellejaksosta huolimatta ollut vuodenajalle tyypillinen, vaikkakin esiintymishavainnot ovat kasvussa. Juhannuksen jälkeen eniten sinilevähavaintoja Etelä-Savon virallisilla seurantapaikoilla on tullut Pieksämäen Pyhityltä, Mikkelin

Helteet ovat lisänneet merien sinilevähavaintoja, järvien tilanne pysynyt vakaana
30.6.2022
Vesistöt ovat lämmenneet helteiden seurauksena, mikä on johtanut sinilevähavaintojen lisääntymiseen merialueilla. Sinilevähavainnot ovat runsastuneet erityisesti Saaristomerellä sekä Gotlannin pohjoispuolella. Poikkeuksellisen lämpimistä järvivesistä huolimatta sisävesien sinilevätilanne

Ilmastonmuutos haastaa vesistösäännöstelyä Teuronjoen ja Puujoen alueella
29.6.2022
Hämeen ELY-keskuksen koollekutsuma yhteistyöryhmä on ryhtynyt selvittämään, miten poikkeuksellisiin vesivuosiin pystytään jatkossa varautumaan paremmin. Kuluneen kevään vesitilanne oli haastava. Sekä Teuronjoella, sen latvoilla, että Puujoella

Vesienhoidon toimenpideohjelmien valtakunnallinen tietopalvelu eTPO on avattu
21.6.2022
ELY-keskukset ovat julkaisseet uuden valtakunnallisen tietopalvelun, johon on kerätty sähköiseen muotoon kaikki Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmat (lukuun ottamatta Ahvenanmaata). Sivustolla pääsee selaamaan vaivattomasti vesienhoidon toimenpideohjelmia ja

Vesistökunnostusverkoston uutiskirje on uudistunut
16.6.2022
Syken ja valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston toimittama ja julkaisema uutiskirje ilmestyi uudistettuna 16.6.2022. Uusi ulkoasu keventää uutisten selaamista ja lukemista. Kuusi kertaa vuodessa julkaistavassa uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisista

Sinilevähavainnot lisääntyneet hieman sisävesillä ja merellä
16.6.2022
Sinilevästä on tehty joitakin havaintoja sisävesillä ja merialueilla, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Merellä sinilevää on havaittu pinnanalaisissa vesikerroksissa, mutta pintakukintoja ei ole vielä

Vetelin Haapajärven kunnostushankkeen ensimmäinen vaihe alkaa
15.6.2022
Vetelin Haapajärven kunnostushankkeen työt aloitetaan elokuussa 2022. Kunnostushankkeella kompensoidaan Patanan tekojärven säännöstelyn aiheuttamia haittoja nostamalla umpeenkasvaneen Haapajärven keskiveden korkeutta ja kunnostamalla järveä. Hankkeen avulla parannetaan

Hossaan uusi pohjavesiasema
21.9.2021
Hossa on sijaintina asemalle suotuisa, koska ihmisten vaikutus on vähäinen. Uuden pohjavesiaseman avaaminen on harvinaista. Pohjavesiasemaverkon tarkoituksena on seurata pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita ja pohjaveden laatua

Pilottikunnat haussa – Vesihuollon kiertotalouden ja hiilineutraalisuustavoitteiden edistäminen (Vesihuki)
16.11.2021
Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman visio vuodelle 2030 on: ”Vastuullinen vesihuoltoala turvaa laadukkaat ja turvalliset vesihuoltopalvelut ja on hiilineutraali kiertotalouden edelläkävijä.” Tämä on merkittävä tavoite myös kuntien

Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Suomen järvillä ja merialueilla
9.6.2022
Kuva: Adobe Stock Suomen järvillä ja merialueilla ei ole vielä tehty merkittäviä sinilevähavaintoja. Alkukesän viileä sää ei ole ollut otollinen sinileväkukintojen kehittymiselle. Järvillä ja merellä

Ensimmäinen geologinen rakenneselvitys Keski-Suomen alueella
16.3.2022
Laukaan Valkolan ja Lintumäen pohjavesialueilla on käynnistymässä geologinen rakenneselvitys, jossa maaperäkairausten, maatutkaluotausten ja painovoimamittausten avulla selvitetään kallioperän syvyyttä, maalajikerrosten paksuutta ja pohjaveden esiintymistä. Tutkimusten aikana

Talvinen Suomi tummuu
30.10.2019
Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus Syke tutkivat lumen sulamiskauden alun ja lopun sekä pituuden muutosta Suomessa vuosina 1982–2014.

Vesistökunnostuksesta iso tietopaketti Vesi.fi:ssä
30.6.2022
Vesi.fi:ssä on avautunut uusi laaja teemasivu vesistöjen kunnostamisesta. Sivusto antaa tietoa kunnostuksen mahdollisuuksista, menetelmistä ja toteuttamisesta. Sieltä voi myös löytää yhteistyökumppanin kunnostushankkeeseen. Kiinnostaako lähijärven tai

Lumien sulaminen alkoi ja jokien virtaamat kasvoivat maaliskuun puolivälissä (Pohjalaismaakunnat)
4.4.2022
Pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tavanomaisia maaliskuun alkupuoliskolla. Maaliskuun puolivälin lämpimät kelit nostivat pohjalaisjokien virtaamia etenkin rannikon pienillä vesistöalueilla, kuten Laihianjoella ja Maalahdenjoella. Maaliskuun lopulla sää
Vesitieto: Lyhytartikkelit

Suunnitelmallista vesienhoitoa
Vesienhoidon tavoitteena on, että Suomen kaikkien pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Vesien tila ei saa myöskään heiketä.

Kuka saa kaivaa ojan ja minne?
Voiko omalle tontille tehdä kuivatusojan? Entä pitääkö pelto- tai metsämaan kuivattamisesta ilmoittaa viranomaisille tai hakea lupa? Omalle tontille voi kaivaa ojan esimerkiksi rakennuspaikan kuivattamiseksi. Tällainen

Tekojärviä moneen tarkoitukseen
Mitä järkeä on rakentaa Suomeen tekojärviä? Meillähän on ennestään kymmeniätuhansia järviä. Miksi tekojärviä on tehty ja kuinka paljon niitä on? Suomen vanhin tekojärvi löytyy Isonkyrön
Vesitieto: Syventävät artikkelit
Maatalousmaan kuivatus
Maatalousmaan kuivatuksen tavoite on johtaa liika vesi pois viljelyalueelta. Sopiva kuivatus turvaa maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon.
Rehevöittävä kuormitus
Järviin, jokiin ja rannikkovesiin tuleva ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä. Pistekuormitus on vähentynyt mutta hajakuormitus on edelleen suurta. Kuormituksen määrä ja lähteet vaihtelevat huomattavasti alueittain ja paikallisesti.

Hulevesien aiheuttamat tulvariskit
Rakennetuille alueille kertyvät hulevedet voivat aiheuttaa tulvariskin. Hulevesitulvien riski kasvaa, kun rankkasateet yleistyvät ja kaupunkialueet laajenevat ja tiivistyvät.
Patojen vahingonvaara
Padot luokitellaan Suomessa kolmeen luokkaan. Luokittelun perusteena on se, kuinka vakavaa vahinkoa pato-onnettomuus voi aiheuttaa.
Teemasivut

Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarit
Vesistökunnostusverkosto järjestää vuosittain kaikille avoimen ja maksuttoman seminaarin. Tilaisuudessa kuullaan vesistöjen kunnostukseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista, tutkimustuloksista ja hankkeista. Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2023 Jyväskylässä Annual seminar of

Kalankasvatuksen ympäristönsuojelua ohjaavat säädökset ja suunnitelmat
Kalankasvatusta ohjaavista kansallisista säädöksistä tärkeimpiä ovat ympäristönsuojelulaki ja vesilaki sekä niiden nojalla annetut asetukset. Toimintaa ohjaavat lisäksi jätelaki, luonnonsuojelulaki sekä laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä.

Vesistökunnostusverkoston talviseminaarit
Vesistökunnostusverkosto järjestää vuosittain maksuttoman talviseminaarin, jossa käsitellään vesistöjen kunnostukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Vesistökunnostusverkoston Talviwebinaari 2023 TALVIWEBINAARIN ohjelma. Talviwebinaari 2023 järjestettiin Teams-etäyhteydellä ja tapahtumaan oli ilmoittautunut

Vuoksen vesistöalueen säännöstely
Vuoksen vesistöalue Vuoksen vesistö on valuma-alueeltaan maamme suurin. Se ulottuu Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueelle. Vesistöä rajaavat lännestä Savonselän, luoteesta

Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely
Kokemäenjoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue on maamme viidenneksi suurin ja sijaitsee pääosin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Keski-Suomen alueilla. Vesistöalueen vedet laskevat Kokemäenjoen kautta Selkämereen. Vesistöalueen keskiosa
Muut sivut

Tulvariskien hallinta
Tulvariskien hallinnan tavoite on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja. Hallinnan vaiheisiin kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien

Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Avaa 32 vanhempaa hakutulosta Sulje vanhemmat hakutulokset

Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinta -työkalu (latauslinkki ja ohjeet)
Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinnan työkalu on helppo ja nopea Excel-pohjainen työkalu, jolla saat yleiskuvan vesiosuuskunnan verkosto-omaisuuden hallinnasta ja kunnosta.

Kemin rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Kokemäen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Turun rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Lapväärtin-Isojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Pyhäjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Tulvaryhmä Kokemäenjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Tulvaryhmä Turun rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Tulvaryhmä Kemijoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Tulvaryhmä Tornionjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Tulvaryhmä Kymijoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Tulvaryhmä Vantaanjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Tulvaryhmä Loviisan rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Tulvaryhmä Helsingin ja Espoon rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Tulvaryhmä Laihianjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Saavutettavuusseloste
Tämä seloste koskee Suomen ympäristökeskuksen Syke ylläpitämää vesi.fi-sivustoa.

Tulvaryhmä Ivalojoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Tulvaryhmä Kemin rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Tulvaryhmä Haminan ja Kotkan rannikkoalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Tulvaryhmä Kyrönjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Tulvaryhmä Lapuanjoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.

Tulvaryhmä Lapväärtin–Isojoen vesistöalue
Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.