Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan osaaminen kasvaa ja kehittyy hankkeissa ja hankkeiden avulla

Osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää vuosittain avustuksia maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan edistämiseen. Hankkeiden ja niissä toteutettujen toimenpiteiden avulla levitetään tietoa erilaisista maa- ja metsätalouden vesitalousratkaisuista.

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeiden toimenpiteillä herätellään eri toimijoita tarkastelemaan vesitalousratkaisuja valuma-alueen mittakaavassa. Vesienhallinta ei ole vain veden poisjohtamista kuivatusalueilta, vaan vesienhallinnassa on kyse monipuolisesta keinovalikoimasta, joita toteutetaan pelto- ja metsämaasta itse uomaverkostoon valuma-alueella. Uuden tiedon, kasvaneen osaamisen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja yhteistyön lisääntymisen kautta valmiudet toteuttaa vaihtoehtoisia, sekä ympäristölle että maanomistajille edullisia vesienhallintaratkaisuja paranevat.

Vesienhallinta-teeman hankkeet pureutuvat monitavoitteisen valuma-aluesuunnittelun problematiikkaan. Sekä veden laadun parantamiseksi että tulva- tai kuivuushaittojen vähentämiseksi ratkaisuja on löydyttävä eri puolilta valuma-aluetta. Tämän vuoksi on tärkeää, että valuma-alueen toimijoiden välillä on toimiva yhteistyö, ja että toimenpiteet hyödyttävät valuma-alueella yleisesti eikä niistä aiheudu haittaa elinkeinon harjoittamiselle. Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeissa tärkeää onkin ollut lisätä eri toimijoiden yhteistyötä, jakaa osaamista ja lisätä ymmärrystä eri toimijoiden ja maankäyttösektoreiden näkökulmasta. Sidosryhmätyöskentelyn myötä on päästy kiinni maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ydinkysymyksiin: valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantamiseen ja eri sektoreiden ja toimijoiden yhteistyön tärkeyteen.

Yhteistyön kautta on opittu vesienhallinnan hyödyistä maanomistajille ja ympäristölle. Maanomistajien hyödyt ovat liittyneet esimerkiksi peltojen viljeltävyyden paranemiseen, kun vesiä on viivytetty kosteikoissa tai ohjattu tulvivina aikoina tulvatasanteille. Esimerkiksi kaksitasouomaan käytetty peltopinta-ala on ollut pienempi kuin tulvivina aikoina veden alla jäävä peltopinta-ala. Pellon viljeltävyyden lisäksi ravinteet ja kiintoaines pysyvät paremmin pellossa, kun ne eivät huuhtoudu tulvavesien mukana vesistöihin. Monitavoitteisten kosteikkojen taas on koettu rikastuttaneen ympäristöä, sillä veden viivytyksen lisäksi ne ovat lisänneet luonnon monimuotoisuutta, keränneet paljon vesilintuja ja muita eläimiä ja monipuolistaneet maisemaa. Tämä on koettu paremmaksi maankäytön muodoksi kuin esimerkiksi vettyvänä peltona heikosti viljeltävissä oleva peltoalue. Maanomistajien näkemykset toimenpiteiden hyväksyttävyydestä ovat tärkeitä tuotoksia hankkeissa.

Hankkeita yhdistävänä tekijänä on maa- ja metsätalouden vesienhallintaan liittyvän tiedon ja osaamisen lisääminen. Vaikka hankkeissa lähestymistavat, toimintaympäristöt ja toimenpiteet eroavat toisistaan, olennaista on tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä siitä, miksi valuma-aluelähtöisiä vesienhallinnan hankkeita tehdään, mitä hyötyä niistä on ja millaista tietoa ja osaamista puuttuu. Tärkeää on myös kitkeä pois väärinkäsityksiä ja niistä johtuvia intressiristiriitoja eri maankäytönmuotojen sekä vesiensuojelun väliltä. Esimerkiksi henkilökohtaiset kontaktit maanomistajiin varhaisessa vaiheessa ja porinat pellonreunalla auttavat lisäämään ymmärrystä molemmin puolin. Niiden lisäksi tarvitaan tutkittua tietoa erilaisista ratkaisuista ja niiden soveltuvuudesta erilaisissa olosuhteissa.

Monissa maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeissa toteutetaan konkreettisia vesienhallinnan toimenpiteitä, kuten kaksitasouomia ja tulvatasanteita, luonnonmukaistetaan uomia tai perustetaan kosteikkoja. Toteutetut vesienhallinnan toimenpiteet ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi saada maanomistajien huomio ja kiinnostus heräämään. Tiedon, osaamisen ja kiinnostuksen lisääntymisen kautta valmiudet toteuttaa vaihtoehtoisia, ympäristölle ja maanomistajille hyödyllisiä ratkaisuja paranevat. Hyviä kokemuksia on saatu myös kuntien maille toteutetuista vesienhallintarakenteista. Myös ne ovat saaneet yksityiset maanomistajat kiinnostumaan vastaavien toimenpiteiden toteuttamisesta omille mailleen.

Hankkeiden lisäävät myös asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden osaamista. Hankkeissa tuotetaan uutta tietoa siitä, kuinka valuma-alueen ominaisuuksia, ympäristöä ja kuormituslähteitä koskevaa tietoa voidaan kerätä, hyödyntää ja jakaa. Vesienhallinnan esimerkkirakenteiden toteuttamisen kautta myös urakoitsijoiden kokemus karttuu ja edellytykset toteuttaa erilaisia ratkaisuja paranevat. Osaavia suunnittelijoita ja urakoitsijoita on hankkeiden toteuttajien kokemusten perusteella maanlaajuisesti melko rajallisesti.

Konkreettisten esimerkkitoimenpiteiden ja yhteistyön lisäämisen lisäksi hankkeissa luodaan toimintamalleja vesienhallinnan ja vesiensuojelun parantamiseen ja päästään kokeilemaan ratkaisuja, joista ei aiemmin ole paljon kokemusta, tai kokeilemaan niitä erilaisissa ympäristöissä. Tämä kasvattaa osaamista erilaisten rakenteiden suunnittelusta, toteutuksesta ja niiden toimivuudesta erilaisissa olosuhteissa. Vesienhallinnan rakenteiden lisäksi hankkeissa kehitetään niihin liittyvää teknologiaa. Teknisen osaamisen lisääntyminen mahdollistaa jatkossa uudenlaisen lähestymisen vesienhallinnan digitalisoitumiseen esimerkiksi etähallintaratkaisujen ja mobiilisovellusten myötä.

Vaikka usein sanotaan, että tieto lisää tuskaa, joskus tietoa saattaa myös lievittää sitä. Hankkeiden kautta saadaan tietoa ja kokemusta epäluuloista ja niiden taustoista, ongelmien käsittelytavoista, väärinkäsityksistä sekä kehitysehdotuksia. Tämän vuoksi vuoropuhelu maanomistajien, viranomaisten, alueellisten vesiensuojeluyhdistysten, neuvontaorganisaatioiden ja muiden toimijoiden välillä on osoittautunut tärkeäksi työkaluksi maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan kehittämisessä ja edistämisessä. Hankkeet tuovat ratkaisuja maanomistajien ulottuville, mutta paikallinen aktiivisuus ja into varmistaa, että tulokset kantavat pitkälle.

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustuksia voi hakea 18.10.-30.11.2022 välisenä aikana. Lisätietoja avustuksesta ja hakuehdoista löydät ELY-keskuksen sivuilta Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen avustushaku. Toteutuneet hankkeet esittelevät toimenpiteitä ja tuloksia 5.-6.10.2022 webinaari-iltapäivissä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen löytyvät ELY-keskuksen tapahtumakalenterista Uusi tieto käyttöön -webinaari.

Kirjoittajat:

Essi Hillgren
ympäristöasiantuntija
Varsinais-Suomen ELY-keskus

Anne-Mari Rytkönen
johtava vesitalousasiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus