Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.11.2023

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,22.  Nyt taso on enää 14 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on laskenut marraskuun alusta 12 cm, mutta tuo on käytännössä tapahtunut kuukauden jälkipuoliskolla. Konnuksen tulvakanava on ollut auki elokuun alusta ja Naapuskosken säännöstelypato 16.10. alkaen.  Nyt ennuste on, että vedenpinta saavuttaa tavoitetason joulukuun puoliväliin mennessä ja lisäjuoksutukset lopetetaan […]

Lue lisää

Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjen laskentatyökalu on julkaistu

Vesihuollon hiilineutraalisuutta tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä. Vesihuoltolaitoksilla on tehty paljon päästöjen vähentämistoimia, mutta paljon on vielä tehtävää. Laskentatyökalu tarjoaa helpon tavan tarttua työhön omalla laitoksella. Vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistäminen (Vesihuki) -hankkeessa toteutettiin matalan kynnyksen avoin ja ilmainen laskentatyökalu vesihuoltolaitosten käyttöön. Työkalun avulla voi laskea suuntaa antavia tuloksia laitoksen elinkaarisista kasvihuonekaasupäästöistä. Siirry laskentatyökaluun Lisäksi Vesihuki-laskuri […]

Lue lisää

Hiilineutraalia maa- ja metsätaloutta voidaan edistää valuma-aluesuunnittelulla

Maankäytön ja vesienhallinnan suunnittelu valuma-aluetasolla on osoittautunut keskeiseksi tekijäksi etsittäessä kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, vesien tummumiseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. SysteemiHiili-hankkeen tulokset vahvistavat tarvetta kokonaisvaltaiseen valuma-aluesuunnitteluun ja antavat maakunnille aikaisempaa paremmat valmiudet ilmastoystävällisen maankäytön edistämiseen. ”Hankkeen tulokset tarjoavat uutta tietoa vesien tummumisesta, maa- ja vesiekosysteemien hiilivirroista sekä maanomistajien suhtautumisesta ilmastotoimenpiteisiin. Tarjolla on […]

Lue lisää

Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin

Viime päivien kovat pakkaset ja Ähtävänjoen suuri virtaama ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuoliset vedenpinnat ovat nousseet paikoin ja veden mukana virtaa runsaasti hyydesohjoa. Jos joen virtaama on suuri sään kylmetessä, joen jääkansi ei pääse muodostumaan etenkään joen koskipaikkoihin. Tällöin virtaava vesi saattaa kovilla pakkasilla jäähtyä alle nolla-asteiseksi ja alkaa muodostua jääsohjoa […]

Lue lisää

Kokemäenjoelle pyritään aikaansaamaan jääkantta viikonvaihteessa alkavan pakkasjakson avustuksella

Kokemäenjoen jääkannen muodostusta pyritään edistämään näillä näkymin heti viikonlopun jälkeen vesistöalueen säännösteltyjen järvien juoksutuksia supistamalla. Asiasta sovittiin perjantaina 24.11.2023 Kokemäenjoen säännöstelytahojen ja ELY-keskusten yhteisessä neuvottelussa. Jääkannen muodostamisella pyritään estämään hyyteenmuodostuksen aiheuttamat ongelmat. Syksy on ollut ennätyksellisen sateinen, minkä johdosta viime aikoina vettä on juoksutettu vesistöalueen järvistä Kokemäenjokeen niin paljon kuin säännöstelyluvat ja tulvavahingoille alttiit alueet […]

Lue lisää

Kokemäenjoella on kasvanut talvitulvariski – vesitilanne jatkuu haastavana

Viime kuukausien sateet ovat pitäneet vesimäärät suurina Kokemäenjoen vesistöalueella. Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien pintoja on laskettu talveen varautumiseksi, mutta sateiden vuoksi varautuminen on ottanut paikoin takapakkia. Matalalla olevien rakennusten omistajien Kokemäenjoen varrella voi olla syytä varautua suojaamaan omaisuuttaan. Kesän ja syksyn mittaan kertyneet vesimäärät eivät ole talven kynnykselläkään lähteneet kunnolla laskuun Kokemäenjoen valuma-alueella, joka ulottuu […]

Lue lisää

Useat järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan poikkeuksellisen korkealla – Kokemäenjoen tilanne hankala

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus tiedottaa: Useat luonnontilaiset järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla syksyn runsaiden sateiden takia. Pahin tilanne on Pohjois-Pirkanmaan järvillä. Rantakiinteistöillä on syytä varautua tulvivaan talveen. Kokemäenjoen vesistössä tilanne on hankala, koska järvet ovat täynnä, mikä rajoittaa niiden käyttämistä joen virtaaman säätämiseen. Sään viileneminen ja seuraavien päivien vähäsateisempi […]

Lue lisää

Hämeen vesitilanne jatkuu runsaana

Sateinen sää on jatkunut marraskuussa, mikä näkyy järvien vedenkorkeuksissa sekä jokien virtaamissa. Loppukesästä lähtien vallinnut sateinen kausi on jatkunut marraskuussakin. Viimeisen kolmen viikon aikana on satanut noin kaksi kertaa vuodenajan tavanomaisen sademäärän verran Kanta-Hämeessä ja yli puolitoista kertaa tavanomaista enemmän Päijät-Hämeessä. Järvissä vedenpinnat olivat valmiiksi korkealla ja sateet ovat näkyneet nopeasti jokien virtaamissa ja monet […]

Lue lisää

Valuma-aluetyö vaatii yhteistyötä, seurantaa ja rohkeutta kokeilla

Vesistöasiantuntija Anna Hakala pohtii blogikirjoituksessaan uusia ja vanhoja keinoja valuma-alueen kuormituksen vähentämiseksi. Joulukuusilla voi olla uusi elämä kosteikossa vedenalaisena kasvualustana. Pitkäjänteinen vesienhoito edellyttää toimia ulkoisen kuormituksen hillitsemiseksi. Vesijärven valuma-alueella Lahden seudulla on toteutettu kymmeniä erilaisia maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintaan tähtääviä rakenteita, kuten kosteikkoja, laskeutusaltaita ja pohjapatoja. Rakenteiden kunnossapito sekä niiden vaikuttavuuden seuranta on haastavaa, […]

Lue lisää

Katso video jokihelmisimpukasta – LIFE Revives -hanke auttaa erittäin uhanalaista lajia

Nyt on julkaistu virallinen video jokihelmisimpukasta eli raakusta osana LIFE Revives -hanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa raakun elinoloja Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Mikä on raakku? Jokihelmisimpukka eli raakku on virtavesien pohjalla elävä pitkäikäinen nilviäislaji. Laji voi elää yli 120-vuotiaaksi, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 200-vuotiaaksi. Raakku on Suomessa erittäin uhanalainen laji, joka on rauhoitettu ensimmäisenä […]

Lue lisää

Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat olivat edelleen korkealla lokakuussa

Kuukauden keskilämpötila oli yli kaksi astetta keskimääräistä kylmempi. Vesistöjen vedenkorkeudet olivat pitkän aikavälin tarkastelua korkeammalla. Pintaveden lämpötilat jäähtyivät kuukauden lopussa nopeasti. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli Pohjois-Karjalassa keskimäärin noin 2–2,5 astetta keskimääräistä kylmempi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa ajankohdan keskiarvoon verrattuna runsaampi. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli keskimäärin 84 mm, kun pitkän ajan keskiarvo lokakuussa on […]

Lue lisää

Lappajärvellä myöhäinen sinileväkukinto (Etelä-Pohjanmaa)

Lappajärvellä on havaittu lokakuun puolella ja marraskuun alussa sinilevää. Esiintymät ovat olleet varsin runsaita ja tummanvihreä levämassa on sotkenut rantoja sekä kalastajien verkkoja. Levänäytteen perusteella lajisto oli runsasta. Näytteissä tavattiin loppusyksylle tyypillisen Aphanizomenon flos-aquae-lajin lisäksi erilaisia Anabaena-, Gomphosphaeria-, Woronichinia- ja Microcystis-sukujen sinileviä. Myöhäissyksyn ja alkutalven leväkukinnot ovat melko harvinaisia, mutta eivät tavattomia. Pimeänä vuodenaikana vähäinen […]

Lue lisää