Kiristyvätkö pohjavesialueiden suojeluvaatimukset?
Euroopan unionin vesipuite- ja pohjavesidirektiivi sekä unionin tuomioistuimen vuonna 2018 antama ratkaisu pohjaveden laatunormien merkityksestä muodostavat tiukan lähtökohdan pohjavesien suojelulle. Tämän lisäksi Suomessa on voimassa kansallinen pohjavesien pilaamiskielto. Aiemmin Suomessa on tulkittu, että ympäristönsuojelulaissa säädetty pohjaveden ehdoton pilaamiskielto on vaatimuksiltaan tiukempi kuin EU:n pohjavesiä koskevat velvoitteet. Pohjavesien suojelun lähtökohdat ja Euroopan unionin tuomioistuimen linjaus Euroopan […]
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 22.2.2023
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,10. Nyt taso on 10 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on noussut vuodenvaihteesta 8 cm. Nyt pinnan taso on laskennallisesti 4 cm korkeampi verrattuna siihen tasoon, missä Kallaveden vedenpinta olisi säännöstelemättömässä luonnontilassa. Säännöstelijän on ratkaistava lähiviikkoina, tarvitaanko aloittaa lisäjuoksutusta säännöstelypadoista kevättulvan madaltamiseksi. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat säännöstelylupien […]
Soiden ennallistamisessa taas ennätysvuosi – Helmi-ohjelma hyvässä vauhdissa vuonna 2022
Helmi-ohjelmassa ennallistettiin viime vuonna 6700 hehtaaria soita, mikä päihittää aiemmat ennätysvuodet 2021 ja 2020. Ennallistaminen on keskittynyt pääosin valtion maille ja työstä on vastannut Metsähallitus. Helmi-ohjelmassa eri elinympäristöjen tilaa parannettiin useilla eri toimilla sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. ”Soiden suojelussa ja ennallistamisessa saavutimme jälleen huipputulokset. Suomessa on valtavasti soihin liittyvää osaamista. Jotta saavutamme merkittävät ennallistamistavoitteet, […]
Etelä-Savon jäätilanne kohentunut, mutta on edelleen ajankohtaan nähden keskimääräistä huonompi
Etelä-Savon järvillä jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelevat 30–45 cm välillä, mutta järven sisällä jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja. Mittaukset tehtiin perjantaina 10.2. noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Helmikuun alun jäätilanne on 1–11 cm 2000-luvun keskiarvoa heikompi lähes kaikilla Etelä-Savon järvillä. Etelä-Savon paksuin havaittu jääpeite on tällä hetkellä Haukivedellä Oravissa (45 cm) ja Kyyvedellä (34 cm). Tammikuun lopulla […]
Vedenpinnat nousivat Pohjois-Karjalassa tammikuussa
Kuukauden keskilämpötila oli noin neljä astetta tavanomaista lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä korkeammalla suuressa osassa maakuntaa. Lämmin ilma sulatti lunta, minkä vuoksi pohjavesien pinnat ovat nousseet ja roudan syvyys on tavanomaista pienempi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli tavanomaista leudompi. Kuukauden alkupuolen pakkasia seurasi lauhempi jakso, joka nosti tammikuun keskilämpötilaa. Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli noin […]
Vesistökunnostuksiin haettiin Kaakkois-Suomessa yhteensä 1,34 miljoonaa euroa avustuksia
Vuoden 2022 vesistökunnostusten avustushakuun saapui 20 hakemusta, joissa haettiin yhteensä noin 1 340 000 euroa avustusta. Päätökset myönnettävistä avustuksista tehdään kevättalven 2023 aikana. ELY-keskukset myöntävät vuosittain avustuksia vesistökunnostushankkeille, joissa tavoitellaan vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitoa. Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen saapui vuoden 2022 vesistökunnostusten avustushaussa yhteensä 20 avustushakemusta. Avustusta haettiin hyvin erityyppisiin hankkeisiin. Hakemuksista 15 kohdistui vesistöissä tehtäviin […]
Pilottihankkeilla etsitään ratkaisuja maa- ja metsätalouden ravinnekuormituksen vesistöpäästöihin ja vesimäärien hallintaan
Metsistä ja pelloilta vesistöihin karkaavat ylimääräiset ravinteet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä ja taloudellista menetystä maanomistajille. Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa neljää pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. Piloteissa suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelu ja -hallintatoimia vesistöä ympäröivällä valuma-alueella. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Paremman maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avulla voidaan tehostaa vesiensuojelua […]
Yhteisillä aalloilla – tule tutuksi Vesistökunnostusverkoston kanssa
Uuden blogisarjamme ensimmäisessä osassa kerromme valtakunnallisesta Vesistökunnostusverkostosta ja ihmisistä sen takana. Kiinnostaako sinua mökkijärven tilan parantaminen tai taimenpuron kutusoraikon kunnostus, mutta et tiedä mistä aloittaa? Vai työskenteletkö vesien tilan parissa? Kaikissa tapauksissa olet lämpimästi tervetullut mukaan Vesistökunnostusverkostoon! Vuodesta 2012 alkaen toiminut vesistökunnostusverkosto on avoin aivan kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille ihmisille. Verkostossamme on mukana […]
Tammikuun 2023 vesitilannekatsaus: Talvitulva (Pohjalaismaakunnat)
Säiden lauhtuminen ja vesisateet nostivat jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet tammikuun puolivälissä talvitulvalukemiin. Nopeinta virtaamien nousu oli Lapväärtin-Isojoella ja muissa Vaasan eteläpuolisissa jokilaaksoissa. Kasvaneet virtaamat saivat jokien jäät liikkeelle ja koskipaikat suliksi. Tulvakorkeuksia ja jääpatoja Lapväärtin-Isojoella Peruksen sillan alapuolelle (Kristiinankaupunki) syntyi 14.–15.1. jääpato, joka nosti nopeasti yläpuolista vedenpintaa noin 90 sentillä. Jääpato saatiin purettua niin, […]
Vesijohtoveden laatutiedot näkyvät vesi.fi:ssä
Vesi.fi:n työkalu ”Vesihuoltolaitosten tunnusluvut” on nyt entistäkin monipuolisempi. Palvelu on jo aiemmin tarjonnut paljon tietoa talousvettä toimittavista laitoksista, mutta nyt sieltä löytyvät myös tuoreimmat tiedot talousveden laadusta. Laatutiedot tulevat viranomaisten järjestelmästä. Vesijohtovesi on Suomessa tunnetusti hyvälaatuista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan 99,98 prosenttia vuonna 2021 otetuista vesinäytteistä täytti talousveden laadulle asetetut terveysperusteiset vaatimukset. […]
Etelä-Savon jäätilanne parantunut tammikuun alusta
Jäät ovat Etelä-Savon järvillä 3–6 cm paksumpia kuin tammikuun alkupuolella. Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelevat 24–44 cm välillä. Järven sisällä jäänpaksuuksissa voi kuitenkin olla huomattavia eroja. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Kohvan ja teräsjään osuudet muodostuneesta uudesta jäästä näyttävät vaihtelevan huomattavasti seurantapaikkojen välillä: Peruvedellä suurin osa muodostuneesta jäästä on lumesta muodostunutta kohvaa, kun taas Korpijärvellä […]