Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.12.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,02.  Nyt taso on 7 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta näyttää kääntyneen hitaasti laskevaksi. Lähipäiviksi ennustettu lämpimämpi jakso ei juuri ehdi vaikuttaa virtaamiin ja vedenkorkeuksiin. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat säännöstelylupien mukaisissa korkeuksissa, ja juoksutus on ollut viime viikkoina vähäistä. Pinnat yritetään pitää kesäkorkeuksissa seuraavat pari kuukautta. Nilsiän […]

Lue lisää

Lumisateet ovat hidastaneet Etelä-Savon vesistöjen jäätymistä joulukuussa

Etelä-Savon järvien jääpeitteen kokonaispaksuus vaihtelee järvestä riippuen 3–15 senttimetrin välillä. Myös järven sisällä voi jäänpaksuuksissa olla huomattavia eroja. Pertunmaan Peruvettä lukuun ottamatta jäänpaksuus on alueellisilla seurantapaikoilla 3–10 senttimetriä heikompi kuin vuosien 2000-2021 keskiarvo. Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jäänpaksuuksia 19.-20.12.2022 viidellä järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Tällä hetkellä alueellisilla seurantapisteillä […]

Lue lisää

Kadut voivat tulvia ensi viikolla Etelä- ja Lounais-Suomen taajamissa – sadevesiviemärit kannattaa avata

Lämmin sää ja vesisateet saavat ennusteiden mukaan kadut tulvimaan Etelä- ja Lounais-Suomessa ensi viikon maanantain ja torstain välillä. Tulvimista edesauttaa viime päivinä kaduille kertynyt lumi ja jää, jotka tukkivat herkästi katujen sadevesiviemäreitä. Monin paikoin lunta ei ole ehditty poistamaan kaduilta lumisateiden tahdissa. Katujen ja kiinteistöjen sadevesiviemärit kannattaa nyt puhdistaa lumesta ja jäästä tulvimisen vähentämiseksi. Myös […]

Lue lisää

Lumikuorma ajankohtaan nähden harvinainen etelärannikolla – kuplahallien kattoja tarkkailtava

Etelä-Suomen rannikko sai vankan lumipeitteen Tammisaaren, Lohjan, Porvoon ja Haminan väliselle rantakaistaleelle. Lumikuorma on maksimissaan jopa 60 kg/m². Kuplahallien lumimäärää on syytä tarkkailla, koska jo 30 senttimetrin paksuinen lumikerros (50–60 kg/m²) lisää romahdusriskiä. Muualla maassa lumikuorma vaihtelee 20–40 kg/m².  Lapissa on ajankohtaan nähden tavallista vähemmän lunta. ”Näin aikaista ja yhtä runsasta lumikerrosta saa Etelä-Suomessa hakea vuosien […]

Lue lisää

Joulukuun Vesikirjeessä teemana haitalliset aineet

Tuoreessa joulukuun Vesikirjeessä paneudutaan pääasiassa haitallisten aineiden hallintaan eri näkökulmista. Uutta tietoa on tarjolla taajamien valuma- eli hulevesiä puhdistavista hulevesialtaista ja haitta-aineiden tarkasta tutkimusmenetelmästä eli passiivikeräimistä. Uutiskirjeessä pureudutaan myös seleenin seurantaan sekä biotalouden vesistövaikutuksiin ja seurantaan pohjoismaisessa yhteistyöhankkeessa, mistä tarjolla on muun muassa useita Policy Briefejä. Kirjeeseen on koottu myös poimintoja vesialan tiedotteista, uutisista, julkaisuista […]

Lue lisää

Pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Hollolan Kirkonseudulla ja Hälvälänkankaalla (Häme)

Hollolan Kukonkoivu-Hatsinan ja Kirkonseudun pohjavesialueilla aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikon 50 loppupuolella ja koko rakenneselvitystyö valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Tutkimukset sijoittuvat Hälvälänkankaan ja Hollolan Kirkonseudun väliselle alueelle. Tutkimusalueella kairataan maaperää kallioperään saakka viidessä pisteessä ja pisteisiin asennetaan pohjaveden havaintoputket. Laajemmin kallioperän syvyyttä ja irtomaakerroksen paksuutta tutkitaan painovoimamittausten avulla. Painovoimamittausta tehdään […]

Lue lisää

Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin

Viime päivien pakkaset ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet paikoin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä asentamalla hyydeköysiä ja riistakameroita. Jos joen virtaama on suuri sään kylmetessä eikä jääkansi pääse muodostumaan, koskipaikat saattavat täyttyä alijäätyneestä jääsohjosta eli hyyteestä. Hyyde voi tukkia kosken ja aiheuttaa tulvan kosken […]

Lue lisää

Perhonjoen säännöstely saattaa muuttua sähköpulan aikana

Perhonjoella varaudutaan mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin muutoksiin vesistön säännöstelyssä. Sähkön saannin turvaamiseksi Perhonjoen keskiosan järviryhmän alapuolella sijaitsevalla Kaitforsin voimalaitoksella on lupapäätöksen mukaan oikeus hoitaa säännöstelyä normaalitilanteesta poiketen. Sähköpulan sattuessa lisätehontarve voi olla tunnista jopa vuorokausiin. Lisätehon saaminen edellyttää voimalaitoksen läpi virtaavan vesimäärän lisäämistä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kaitforsin voimalaitoksen omistaja (Oy Perhonjoki Ab) ovat selvitelleet miten sähkön […]

Lue lisää

Saimaan vedenkorkeuksista, vedenlaadusta ja käytöstä kerätään kokemuksia – vastaa kyselyyn!

Minkälaisia kokemuksia sinulla on Saimaan vedenkorkeuksista? Mitä ajattelet vedenlaadusta Saimaan alueella? Onko mahdollisilla muutoksilla vaikutuksia vesistön käyttöön? Saimaan alueen ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus tekevät yhdessä kyselytutkimusta osana Saimaan ja Vuoksen tulva- ja kuivuusriskien hallinta -hanketta. Kysely koskee koko Saimaan aluetta mukaan lukien mm. eteläinen Saimaa, Lietvesi, Luonteri, Pihlajavesi, Puruvesi, Haukivesi, Orivesi ja Pyhäselkä. Olemme kiinnostuneita […]

Lue lisää

Ensijäät ovat muodostuneet Pohjois-Karjalassa

Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Pienille vesistöille on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa. Marraskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes tavanomainen. Kuukauden aikana satoi 54–61 mm, kun tavallisesti sataa 57 mm. Kuun lopussa saatiin myös vähän lunta, joten marraskuun päättyessä lunta oli maakunnassamme 5–6 cm. Normaalisti marraskuun lopussa lunta on 11–14 cm. Pielisen vedenpinta nousi […]

Lue lisää

Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme)

Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme) Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan säännöstelemättömillä järvillä vedenkorkeudet ovat tavallista alempana. Vanajaveden vedenkorkeus on tavanomaisella tasolla, mutta tulevana talvena mahdollinen sähköpula saattaa näkyä myös Vanajaveden pinnan laskemisena sekä salmien ja virtapaikkojen jäiden heikkenemisenä. Pohjaveden pinnankorkeudet ovat alkaneet hiljalleen tasoittua. Tavallista kuivempi vesitilanne jatkuu Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla. Iso-Längelmäveden, Kukkian […]

Lue lisää